Page 1

LEXPRESS Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry:n jäsenlehti

04/17

EU:n tuomioistuin uudistuksessa Vaihdossa Wienissä Palkattomassa harjoittelussa HALLITUS 2017 I Korvaako teknologia juristit? I Iso-Excu


Calonia Gallup Vuoden neljännessä LexPressissä opiskelijat vastaavat alkoholilain uudistukseen liittyviin kysymyksiin: Teksti: Camilla Saarinen ja Suvituuli Saarnilehto

1. Tarvitseeko alkoholilakia mielestäsi muuttaa? 2. Mitä hyvää ja mitä huonoa uudistuksessa on? 3. Monien asiantuntijoiden mukaan uudistus tulee lisäämään alkoholin kokonaiskulutusta. Onko valinnanvapauden lisääntyminen ja saatavuuden parantuminen mielestäsi tärkeämpää kuin uudistuksen vaikutus kansanterveyteen? Samuli Raikunen, 2. vuosikurssi 1. Uudistus vaikuttaa lisäävän myynnin kannattavuutta pienyrittäjille ja kaupoille. Myyntiä saisi pois Alkon monopolista. Samalla poistuu jotain turhia rajoituksia. Taloudellisesti ajatellen voi olla ihan hyvä siirto, mutta kulutuksen kannalta suunta on väärä. 2. Ravintoloiden A-oikeuksien hakemisen helpottuminen on hyvä asia. Mutta sen lisäksi, että alkoholijuomat tulevat helpommin saataville kuluttajille, uudistus luo kevyempää suhtautumistapaa alkoholiin. Siinä mennään väärään suuntaan. 3. Nyt alkoholinkäyttö tuntuu olevan itsestäänselvyys kulttuurissamme, ja uudistus vie kehitystä huonoon suuntaan. Terveysnäkökulman pitäisi olla pääpointti sääntelyssä. Alkoholinkäyttö on yksilön vastuulla, mutta alkoholin esiinnostaminen varmasti lisää kulutusta. Ei ole kuitenkaan varmaa, vaikuttaako uudistus ihmisten asenteisiin vai helpottaako se vain käytännön ongelmia.

Annika Simola, 1. vuosikurssi 1. Omalta kannaltani prosenttirajojen nostolla ei ole vaikutusta. Onhan uudistuksessa hyviä asioita, mutten pidä kaikkia tarpeellisina. Nykytilanteessa ei ole ollut minulle ongelmia, mutta Alkon aukioloaikojen pidentäminen on hyvä. 2. Hyvää uudistuksessa on Alkon aukioloaikojen pidentäminen, anniskelulupiin liittyvä uudistus ja verkkohinnastojen salliminen. Uudistuksessa ei ole varsinaisesti huonoa, mutta esimerkiksi prosenttirajojen nosto on mielestäni tarpeeton. 3. Kaikilla asioilla on kaksi puolta, mutta lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomessa holhotaan liikaa, joten uudistus on hyvä juttu, mutta ei ole tietysti hyvä, että se vaikuttaa kansanterveyteen. Todelliset vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta, kun uudistus tulee voimaan.

Essi Reinilä, 1. vuosikurssi 1. Tarvitsee. Nykyinen lainsäädäntö on vuodelta 1994 ja joukossa on vieläkin vanhempaa sääntelyä. Nykyinen lainsäädäntö on tarpeettoman tiukka ja osittain suorastaan järjetön. 2. Uudistus vapauttaa ja järkevöittää monia alkoholin myyntiin liittyviä asioita, kuten alkoholin myyntiä festareilla. Jatkossa alkoholia on mahdollista juoda ravintoloiden yhteisillä ”food-court”-alueilla, eikä enää ole tarvetta ”olutkarsinoille”. Huonona pidän sitä, että vahvempia alkoholijuomia tuodaan kauppoihin, vaikka vahvemmat oluet eivät varsinaisesti ole huono asia. 3. En usko, että vahvempien oluiden tulo kauppoihin ja alkoholin myynnin yleinen järkevöittäminen vaikuttavat merkittävästi kansanterveyteen. Kyse on verrattain pienestä prosenttimäärän lisäyksestä nykyiseen. Valinnanvapauden lisääntyminen on ehdottomasti positiivinen asia, joka saattaa vaikuttaa suomalaiseen juomakulttuuriin sivistävästi.


Toim. huom.

Toim. huom. Vuoden neljännessä LexPressissä on mielenkiintoisia juttuja muun muassa seuraavista aiheista: Sivulta 18 alkaen EU:n tuomioistuimen tuomari Heikki Kanninen kertoo EU:n tuomioistuimessa käynissä olevasta uudistuksesta jutussa EU:ntuomioistuimen taakka kasvaa yhä - miten tuomioistuimessa vastataan haaseteeseen. Sivuilla 25-26 Maarit Lehtihaara puolestaan pohtii artikkelissaan riittäisikö Suomessa pelkästään ali- ja ylioikeus. Oman tiedekuntamme opiskelija Tuomas Dahlström puolestaan kertoo sivulta 29 alkavassa

Päätoimittaja: Nina Liski lexpress@lex.fi Taitto: Julia Kinnunen Nina Liski

jutussa kokemuksistaan palkattomassa harjoittelussa sekä pohtii tiedekunnan nykyisten harjoittelukäytäntöjen asianmukaisuutta.

ja millaisia haasteita vieraalla kielellä opiskelu tuo tullessaan kun tiedekuntamme opiskelija Juho Mäki-Lohiluoma kertoo kokemuksistaan oikiksessa ja kauppiksessa.

Järjestötoiminnalla on taipumus viedä koko käsi, ellei sille määrätietoisesti anna keskisormea heti alkuunsa. - Ville Laakso s. 44.

Sivulta 35 puolestaan alkaa LexPressin ensimmäinen ruotsinkielinen juttu Det hänger mycket på oss.

Sivuilla 32-33 kuulemme millaista on olla opiskelijana kahdessa korkeakoulussa

Toimituskunta: Tuomas Dahlström Noora Hyvönen Olli Isoaho Ville Laakso Maarit Lehtihaara Camilla Saarinen Suvituuli Saarnilehto Mikko Tuovinen

ISSN 1235-371X Copyright © 2017 Lex ry

Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä

Sivuilla 39-42 tiedekuntamme opiskelija Noora Hyvönen kertoo vaihtokokemuksistaan Wienistä, kun taas sivuilla 44-45 kolumnistimme Ville Laakso ottaa kantaa kysymykseen miksi järjestötoimintaan kannattaa osallistua.

Kansikuva: Ilona Vartiainen Kuvituskuvat: Nina Liski

Ilmoitusmyynti Kalle Kuusisto talous@lex.fi Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Forssa Print Painos: 550 kpl


Sisällys 3

 Calonia Gallup

4

 Toim. huom.

6

 Pääkirjoitus

8

 Puheenjohtajalta

10  Edarissa tapahtuu 15  Senilexin kuulumisia 18  EU:n tuomioistuin uudistuksessa 25  Riittäisikö Suomessa yli- ja alioikeus? 29  Palkattomassa harjoittelussa 32  Opiskelijana kahdessa korkeakoulussa 35  Det hänger mycket på oss alla 39  Vaihdossa Wienissä 44  Kolumni 47  Opintopalsta


Pääkirjoitus

Kuka valvoo etujasi? Kesä meni yllättävän äkkiä. Taas jälleen olen työpöytäni ääressä Lexin toimistolla. Paikassa, jossa on vietetty yö jos toinenkin lehteä taittaen ja pääkirjoitusta suunnitellen. Tällä kertaa pääkirjoituksen aihetta ei kuitenkaan tarvitse miettiä kauaa. Ehkäpä edellisen pääkirjoitukseni viesti tehosi, sillä LexPress on jälleen täynnä opiskelijoiden kantaa ottavia kirjoituksia.

pahtuvan, tapahtuu, jos emme puutu niihin. Miten siis voimme tulevina juristeina puolustaa asiakkaitamme, jos emme puolusta edes itseämme? Ei varmasti ole erityisen helppoa vaikkapa asettua työnantajaansa vastaan ja vaatia oikeuksiaan - varsinkaan kun uhkana voi olla myös töiden loppuminen. Jos emme kuitenkaan itse puolusta oikeuksiamme, ei muutosta myöskään tapahdu.

Viime aikoina niin LexPressissä kuin myös tiedekunnan käytävillä on käyty vilkasta keskustelua valintakoeuudistuksesta ja palkattomista harjoitteluista. On tärkeää, että näitä teemoja tuodaan esiin, jotta myös opiskelijoiden ääni tulisi kuuluville. On kuitenkin helppoa ajatella, että joku muu kyllä pitää huolen siitä, ettei opiskelijavalintaa ylioppilastodistusten perusteella tule tapahtumaan taikka että joku muu ryhtyy vaatimaan palkatonta työtä opiskelijoilla teettäviä työnantajia maksamaan heille kunnollista palkkaa. Myös minä ajattelin näin.

Vaikka itse emme joutuisi tilanteeseen, jossa oikeuksiamme loukataa, voimme kuitenkin puolustaa niitä, jotka eivät sitä itse tee. Ennen kaikkea voim-

Olin kuitenkin väärässä. Asioita, joita emme halua ta-

6

Lexpress

me nostaa esiin epäkohdiksi kokemiamme asioita, herättää keskustelua ja vaatia näihin epäkohtiin muutosta. Valvo siis itse etujasi - ja samalla myös meidän muiden oikeustieteen opiskelijoiden etuja - äläkä luota siihen, että niitä kyllä valvoo joku muu, Lex tai edes ainejärjestömme aktiivisimmat toimijat. Me nimittäin tarvitsemme myös sinua. Mukavia lukuhetkiä toivottaen,

Nina Liski Päätoimittaja lexpress@lex.fi


Puheenjohtajalta

Ollaan oikkareita, jotka eivät kiusaa Koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen nousevat otsikoihin ja keskustelun aiheiksi tasaisin väliajoin. Koulukiusaamisen kitkemiseksi on järjestetty useita kampanjoita, ja moni julkisuuden henkilö on antanut kasvonsa näille kampanjoille. Paljon surullisia ja voimaannuttavia tarinoita on jaettu medioissa. Uutisissa ja lehtien sivuilla on puitu myös räikeimpiä työpaikkakiusaamistapauksia, ja työpaikkasyrjintään liittyvät kysymykset ovat herättäneet keskustelua. Paljon harvemmin puhutaan kiusaamisesta, joka tapahtuu yliopistoissa ja korkeakouluissa. Aihe on syytä nostaa esille, jotta kiusaaminen saataisiin kitkettyä pois myös korkeakouluista, ja jokainen niin opiskelija kuin yliopiston henkilökunnan jäsenkin osaisi kiinnittää käytökseensä ja toimintatapoihinsa huomiota. Lakimiesliitto toteutti keväällä 2017 kiusaamiskyselyn. Kyselyssä selvitettiin, esiintyykö Suomen oikeustieteellisissä yksiköissä kiusaamista, ja jos esiintyy, niin minkälaista ja millä

8

laajuudella. Kyselyyn vastasi hieman reilu 600 opiskelijaa, ja heistä 15% oli kokenut kiusaamista yliopistossa. Kiusaamista oli havainnut 37% kyselyyn vastanneista. Eniten kiusaamista esiintyi yliopistolla, ainejärjestöjen tilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavista pääasialliseksi kiusaamiskanavaksi nousi Jodel, jossa voi kommentoida anonyymisti. Fyysistä kiusaamista ei juurikaan esiinny, vaan kiusaaminen on sanatonta ja esimerkiksi porukan ulkopuolelle jättämistä. Kiusaaminen ei myöskään ollut vain oikeustieteellisessä opiskelevien tai ylipäätänsä opiskelijoiden keskuudessa ilmenevä ongelma. Kiusaamista esiintyi myös eri alojen opiskelijoiden välisissä suhteissa sekä yliopiston henkilökunnan taholta. Kyselyn tulokset eivät varmastikaan olleet toivotunlaiset. Mitä esimerkiksi lakimiesliitto, Lex ry, tiedekunta ja opiskelijat voisivat nyt tehdä, kun kyselyn tulokset ovat selvillä? Ihan ensimmäiseksi mielestäni on tärke-

Lexpress

Hanni Tihilä Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi


Puheenjohtajalta ää puhua yliopistokiusaamisesta: tehdä selväksi, että sellaista esiintyy meidänkin yliopistossamme ja ainejärjestössämme, niin valitettavaa kun se onkin. Sen jälkeen, kun aiheesta voidaan puhua ja ongelma tiedostetaan, voidaan alkaa pohtia keinoja kiusaamisen kitkemiseksi. Lakimiesliitto on lähettänyt tiedotteen kiusaamiskyselyn tuloksista kaikille tiedekuntien tuutoreille, ja asia on tarkoitus nostaa esille myös syksyllä järjestettävässä dekaanitapaamisessa. Kaikkien tahojen pitäisi siis viimeistään nyt olla tietoisia asiasta. Lex ry pyrkii parhaansa mukaan takaamaan, että kaikilla sen jäsenillä olisi hyvä olla.

Hallitukselle saa ja pitää kertoa kaikenlaisesta häiriökäyttäytymisestä ja kiusaamisesta, mikäli sellaista on kokenut tai havainnut. Myös ylioppilaskunnalla on häirintäyhdyshenkilö, jolle voi luottamuksellisesti jutella. Tärkeintä kuitenkin mielestäni on, että jokainen kiinnittää huomiota omaan toimintaansa ja käyttäytymiseensä sekä yliopistolla, ainejärjestöjen tapahtumissa että sosiaalisessa mediassa. Yliopistossa opiskelee aikuisia ihmisiä. Toivoisin, että jokainen viimeistään tässä vaiheessa olisi oppinut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja ratkaisemaan hankalat tilanteet ja erimielisyydet jotenkin muuten kuin esimerkiksi kirjoittelemalla

ilkeyksiä tai jättämällä porukan ulkopuolelle. Vaikka yleisesti ottaen yhteishengessä olisi vielä parannettavaa, onneksi kyselyssä tuli paljon positiivisiakin vastauksia. 63% vastanneista ei ollut havainnut kiusaamista ollenkaan. Opiskelijayhteisö ja opiskeluilmapiiri ovat juuri sellaisia, kun me opiskelijat ja tiedekunnan väki niistä teemme. Kiinnitetään siis yhdessä huomiota siihen, että ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle ja ongelmista puhutaan. Kiusaamiskyselyn tulokset ja kooste on kokonaisuudessaan luettavissa Lakimiesliiton nettisivuilta.


Edarissa tapahtuu

Ryhmä Lex kohti edarivaaleja Ryhmä Lex matkaa täyttä vauhtia kohti edarivaalien äänestystä. Kaksi vuotta on mennyt viidennen paikan onnistuneesta metsästyksestä, ja tänä syksynä on taas aika nousta Kirkkotien tai lukusalien syövereistä vaikuttamaan sekä pitämään bolognanpunaista lippua edelleen korkealla. Ylioppilaskunnan edustajistovaalit, joissa valitaan jäsenet ylioppilaskunnan korkeinta päätäntävaltaa käyttävään 41-paikkaiseen edustajistoon, ovat opiskelijan tärkein ja helpoin tapa vaikuttaa niin omiin kuin yhteisiinkin asioihin. Ne ovat myös Sottungan kuntavaalien ohella ainoat vaalit, joissa jokaisella äänellä on kokoaan suurempi merkitys. Ylioppilaskunnan edustajisto on kuin eduskunta, se päättää ylioppilaskunnan taloudesta ja edunvalvonnan suuntaviivoista. Ainejärjestötaustainen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton Ryhmä Lex on perinteisesti ollut tärkeä vaikuttaja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, jota kuunnellaan jokaisessa asiakysymyksessä. Olemme nostaneet pakkojäsenyyden poistumisen esille ja vaatineet ylioppilaskunnalta toimia. Ylioppilaskunta ei ole kuluneena vaalikautena ottanut kantaa opiskelijoille kuulumattomiin asioihin. Meistä organisaatio, johon kaikkien on pakko kuu-

10

Ville, Tomi, Noora, Tuomas, Laura-Maria, ja Laura

Lexpress


Edarissa tapahtuu lua, ei voi ottaa kantaa päivän politiikkaan, jos asia ei kosketa opiskelijoita. Ylioppilasteatteri on saanut TYYltä taloudellista tukea noin 10 000 euroa vuosittain, lähes kymmenen kertaa enemmän tukea kuin yksikään muu TYYn 150:stä järjestöstä ja 50 kertaa enemmän kuin Lex, vaikka reilusti alle puolet teatterin jäsenistä on TYYn jäseniä. Ryhmä Lexin aloitteesta edustajisto alensi tuen puoleen. Samoin ryhmän aloitteesta Ylioppilaslehden sähköistämisestä tehdään selvitys ensi vuonna. Nykyisellään lehti maksaa TYYlle 80 000 euroa vuosittain eli kuusi euroa jokaisen jäsenmaksusta. Lisäksi ylioppilaskunnan sääntöjä rukattiin kaudella, ja uudistettuihin sääntöihin läpi meni eniten Ryhmä Lexin ehdotuksia. Ryhmä Lex haluaa jatkaa tätä vaikutustyötä aktiivisesti myös näiden vaalien jälkeen, toivon mukaan vahvalla mandaatilla ylioppilaskunnan ja erityisesti Lex ry:n jäseniltä.

Syksyn 2017 edustajistovaaleihin Ryhmä Lex on lähtenyt viidellä vaaliteemalla: 1. Aidosti maksuton ja joustava opiskelu Tällä hetkellä yliopisto-opiskelu ei ole mahdollista ilman ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamista ja opiskelumateriaalien, kuten tenttikirjojen, hankkimista. Opiskelun tulee olla myös mahdollista eri elämäntilanteissa opinto-ohjelman joustavuutta lisäämällä. 2. Pakkojäsenyys menee, oletko valmis? Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautettiin Ruotsissa perustuslain vastaisena, sillä pakkojäsenyys rikkoo perustuslaissa turvattua negatiivista yhdistymisvapautta eli kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään yhdistykseen vastoin tahtoaan. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulee kokemaan saman Suomessa

Lexpress

lähitulevaisuudessa, jolloin Turun yliopiston ylioppilaskunnan talous tulee romahtamaan ellei muutokseen varauduta riittävästi. 3. Edunvalvonta ekana Ryhmä Lexin ja yliopistolain mielestä ylioppilaskunta ei ole palveluorganisaatio,vaan edunvalvontaorganisaatio, jonka tärkein tehtävä on ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin, kuten opintotukeen, pääsykokeisiin, yliopiston rahoitukseen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Ylioppilaskunnan tehtävä ei ole rakentaa laajaa palvelupalettia eikä ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa opiskelijoille kuulumattomiin ja ideologisesti jakaviin politiikan aiheisiin. 4. Katetta jäsenmaksulle Turun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruus on lukukaudella 2017-2018 107 euroa, josta 53 euroa menee ylioppilaskunnalle ja 54 euroa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Tällä jäsenmaksulla opiskelija saa itselleen yhden kalenterin ja Turun ylioppilaslehden, jota jaetaan myös kaupunkilaisille keskustassa. Lisäksi jäsenmaksusta ylioppilaskunnan alaiset opiskelijajärjestöt saavat avustusta toimintaansa. Esimerkiksi Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex, jonka jäsenet maksavat ylioppilaskunnalle jäsenmaksun muodossa yli 50 000 euroa, saa ylioppilaskunnalta tukea toimintaansa 200 euroa.

11


Edarissa tapahtuu 5. Lukio ei valmenna yliopistoon. Kyllä pääsykokeille!

listalla paikkoja on yksi, vaikka opiskelijoita on kolme tuhatta.

Roni Sirjonen Ryhmä Lexin vaalikoordinaattori

Yliopistoon tulee jatkossakin päästä pääsykokeen avulla. Opiskelijat tulee valita alalle sopivalla ja tasapuolisella tavalla. Yliopistojen ja tiedekuntien tulee saada itse päättää valintaperusteista eikä tätä saa sanella ylempää.

Kiitos tästä kuuluu teille lexiläisille, jotka vaaleista toiseen äänestätte aktiivisemmin kuin kukaan muu yliopistossa. Pidetään siis perinteet kunniassa, sillä edustajistovaaleissa jokainen ääni painaa ja ratkaisee. Vuosien 2011 ja 2013 vaaleissa Ryhmä Lex jäi yhden äänen päähän seuraavasta paikasta, emmekä halua kokea samaa kohtaloa nyt! Käytä ääntäsi tai joku muu käyttää sitä puolestasi. Lexiläinen, valitse siis kanssakulkijoistasi sopiva ja käytä ääntäsi!

TYY:n edustajistovaalit keskiviikosta 1.11. klo 10 keskiviikkoon 8.11. klo 16 vuorokauden ympäri

Ryhmä Lex on perinteisesti ollut taustajärjestöään ja kokoaan suurempi edunvalvoja ylioppilaskunnassa. Meillä on ollut viisi paikkaa edustajistossa, vaikka meitä on vain tuhat opiskelijaa, kun taas esimerkiksi humanisti-

12

Lexpress

Äänestys osoitteessa www.tyy.fi/vaalit utu-tunnuksilla


Senilexin kuulumisia

Alumniyhdistys Senilexin kuulumisia Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys Senilexissä on noin 700 jäsentä, kaikki entisiä lexiläisiä. Järjestämme vuosittain useita tapahtumia, joihin osallistuu yhteensä satoja alumneja. Opiskelijoille on viime keväästä lähtien varattu kiintiö järjestämillemme yritysvierailuille ja muihin tapahtumiin, minkä on tarkoitus tuoda alumnitoiminta tutuksi jo opiskeluaikana. Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus kuluvan vuoden alkupuoliskon tapahtumiimme. (Ks. vuoden ensimmäisestä tapahtumastamme, HUS-vierailusta, artikkeli LexPressissä 2/2017.) Kuudestoista Tiedekunnan päivä maaliskuussa Jo kuudestoista Tiedekunnan päivä pidettiin perjantaina 24.3.2017, ja siihen osallistui 150 henkilöä. Vuosina 1967, 1977, 1987, 1997 ja 2007 opintonsa aloittaneilla oli omat kurssitapaamiset päivän yhteydessä, minkä lisäksi vuoden 1962 kurssi järjesti ns. puolikurssitapaamisen. Tiedekunnan päivä kuvastaa hienosti kolmiyhteyttä Senilexin, Lexin ja tiedekunnan välillä: Tiedekunta tarjoaa seminaaritilat sekä järjestää päivällä luentoosuuden ja kahvitukset. Lex taas tarjoaa käyttöömme jatkopaikan, meille kaikille tutun Kirkkotien. Tiedekunnan päivän seminaariosuus alkoi professori Tuulikki

Mikkolan esityksellä Avioliitto erityissäänneltynä sopimuksena: näkökulmia avioliiton keinotekoisuuden mittaamiseen. Mikkolan luento oli hyvin mielenkiintoinen ja viihdyttävä – myös niiden alumnien mielestä, jotka eivät olleet perheoikeutta harrastaneet sitten opiskeluaikojen. Lopuksi kuultiin kaksi alumnipuheenvuoroa: asianajaja Mika Haavisto kertoi osituksen sovittelusta ja lakimies Tuomas Kummala keinotekoisista varallisuusjärjestelyistä. Seminaarin jälkeen kurssitapaamisvuosikurssien alumnit osallistuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Oman vuosikurssini (1997) tapaamiseen osallistui kolmisenkymmentä henkeä. Tapaaminen aloitettiin Kirkkotieltä,

Lexpress

jossa nykyinen Lexin klubimestari Pauliina Penttilä kertoi parikymmentä vuotta sitten opintonsa aloittaneille Kirkkotien viimeaikaisista vaiheista. Paikalla oli myös useita alumneja, jotka eivät olleet aiemmin ehtineet nähdä palon jälkeen remontoitua Kirkkotietä nykymuodossaan. Kirkkotiellä vuosikurssiporukkaamme viihdytti myös legendaarinen ruotsinopettajamme Bo Grönholm, jonka olimme saaneet houkuteltua paikalle; Bo totesikin tulevansa mielellään katsomaan, miten ajan hammas on purrut entisiin opiskelijoihin tämän vuosituhannen aikana. Kirkkotie-osuuden jälkeen ja ennen illallista Kirsi Adamsson vuosikurssiltamme järjesti cocktail-tilaisuuden KPMG:n tiloissa jokirannassa.

15


Senilexin kuulumisia Senilexin vuosikokous pidettiin ennen iltajuhlaa. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat, eikä yhdistyksen hallituksen kokoonpanoon tullut muutoksia. Panimoravintola Koulun Bellman-salin illallistilaisuutta on kutsuttu alumnien vuosijuhlaksi; vaikkei formaalia vuosijuhlakaavaa siellä noudatetakaan, tunnelma on vähintään yhtä riehakas kuin vuosijuhlissa. Kolmen ruokalajin dinnerin entiset lexiläiset suuntasivat Senilexin järjestämällä bussikuljetuksella Kirkkotielle. Kirkkotiellä oli tanssin ja virvokkeiden nauttimisen lomassa hauskaa tavata myös nykyisiä lexiläisiä. Kesätapahtumassa kuulumisia Turusta Senilex kokeili uudenlaista kesätapahtumakonseptia kesäkuussa: yhdistys tarjosi osallistujille illallisen helsinkiläisessä The Cock –ravintolassa ja samalla pääsimme kuulemaan

Vuosikurssin 1997 tapaamiseen Tiedekunnan päivässä osallistuneet sekä legendaarinen ruotsinopettaja Bo Grönholm.

sekä tiedekunnan että Lexin kuulumisia. Tapahtumaan osallistui 25 henkilöä, ja paikalla oli kaikenikäisiä alumneja vastavalmistuneista jo eläköityneisiin, kuten yleensäkin. Konsepti toimi hyvin ja vastaavanlaisia tapahtumia järjestettäneen jatkossakin.

Kesätapahtuman asiaosuuden aloitti dekaani Jussi Tapani, joka puhui Calonian nykyisyys ja tulevaisuus -teemasta. Tiedekunnan henkilökunnassa ja myös yliopistojen toimintaympäristössä on tapahtunut valtavasti muutoksia tällä vuosituhannella, ja oli kiehtovaa kuulla nykytilanteesta sekä tiedekunnan tulevaisuuden näkymistä. Seuraavaksi professori Mika Viljanen puhui alumneille projektitutkimuksesta sekä esitteli sen moninaisia esimerkkejä. Lopuksi Senilex ry:n hallituksen neuvottelevat jäsenet Hanni Tihilä ja Ville Laakso Lex ry:stä kertoivat entisen ainejärjestömme kuulumisia, ja Kirkkotien ja valmennuskurssien tulevaisuuden mahdolliset uhkakuvat kirvoittivatkin runsaasti keskustelua. Varainkeruukampanja päättyi

Ville Laakso ja Hanni Tihilä

16

Lexpress

Noin vuoden ajan kestänyt varainkeruukampanja, joka


Senilexin kuulumisia tähtäsi yliopistojen toiminnan rahoituksen lisäämiseen yksityisin varoin, päättyi kesäkuun lopussa. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta sekä Turun yliopiston oikeustieteellinen alumniyhdistys Senilex ry, yhdessä tiedekunnasta valmistuneiden alumnien kanssa, keräsi varoja Turun yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle. Lahjoituksia Turun yliopistolle ja oikeustieteelliselle koulutusalalle kertyi 182 500 euroa. Alustavan tiedon mukaan valtion vastinraha tulisi olemaan n. 1,5 kertaa yksityisin varoin kerätty summa.

vassa on kiinnostava asiaosuus: lakiasianjohtaja esittelee Nordean ja Group Legalin, minkä jälkeen kuulemme esityksen pankkisuhteesta digimaailmassa. Lopuksi ohjelmassa on vapaata seurustelua tarjoilujen parissa. Senilexin ja Lexin yhteinen syysseminaari järjestetään jo neljättä kertaa perjantaina 3.11.2017 Turussa, ja toivottavasti mahdollisimman moni opiskelija pääsee osallistumaan syysseminaa-

riin. Seminaarin teemana ovat kiinnostavat ja monipuoliset lakimiesten urapolut julkisen sektorin painotuksin. Aiempina vuosina opiskelijapalaute on ollut erittäin positiivista, ja myös alumnit ovat nauttineet paneelikeskustelun kuuntelemisesta – joskin meille senilexiläisille ehkä vielä mieleenpainuvampaa ovat seminaarin jälkeiset yhteissitsit Kirkkotiellä. Siellä nähdään!

Turun yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on osittain juuri alumnien antaman tuen ansiosta entistä paremmat edellytykset tarjota korkeatasoisinta koulutusta, kansallisesti ja kansainvälisesti laadukasta tutkimusta sekä yhteiskunnallisesti merkittävää vaikuttamista. Varainhankintakampanja mahdollistaa suunnitelmien mukaisesti Professor of Practice –tehtävän käynnistämisen. Senilex ry lahjoitti kampanjaan 3 000 euroa. Yhdistyksen hallitus totesi päätöksen yhteydessä lahjoituksen toteuttavan yhdistyksen tarkoitusta: oikeustieteellisen opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tukemista turkulaisissa yliopistoissa. Syksyn tapahtumista Senilexin perinteinen syystapaaminen järjestetään tällä kertaa lokakuussa hyvinkin ajankohtaisesti Nordealla. Lu-

Lexpress

17


EU:n tuomioistuimen työtaakka kasvaa yhä – miten tuomioistuimessa vastataan haasteeseen? Teksti ja kuvat: Mikko Tuovinen

Luxemburgissa sijaitseva Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) saattaa olla monelle suomalaiselle juristille ja juridiikkaa opiskelevalle hieman vaikeasti hahmotettava ja etäinen instituutio. Lähes kaikki muistanemme oppikirjoista, että EUT on perustettu jo Euroopan yhteisön alkuaikoina (1952) ja että se on jakautunut eri tuomioistuimiin. Sitä ei tulisi sekoittaa Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EUT:n tehtäväkin saattaa olla monelle tuttu: EUT toimii unionin lainkäyttöelimenä, ja yhdessä jäsenvaltioiden tuomioistuinten kanssa se huolehtii siitä, että unionin oikeutta sovelletaan ja tulkitaan yhtenäisesti. EUT:ssa vieraillut huomaa edelleen nopeasti, että sen käytävillä puhutaan lähes yksinomaan ranskaa. EUT:ta nimitetäänkin EU-instituutioiden viimeiseksi ”ranskankielen linnakkeeksi”. Mikä jää monesti vähemmälle huomiolle, on se, että Euroopan unionin tuomioistuimen eri tuomioistuinten välillä on työnjakoeroja, jotka eivät tyhjenny pelkästään puhumalla ”ensiasteen” tuomioistuimesta (unionin yleinen tuomioistuin), ”ylimmän asteen” tuomioistuimesta (unionin tuomioistuin) sekä erikoistuomioistuimista. EUT:n nykyistä työnjakoa voitaisiin yleisellä tasolla kuvailla ennemminkin niin, että ensinnäkin unionin tuomioistuin (”ylin aste”) käsittelee kansallisilta tuomioistuimilta tulevat ennakkoratkaisupyynnöt, EU:n jäsenvaltioiden jäsenvelvoitteiden laiminlyöntikanteet ja muu-

toksenhakuasiat (yleisen tuomioistuimen ratkaisuista oikeuskysymysten osalta). Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin käsittelee ensiasteena yksityishenkilöiden ja oikeushenkilöiden esittämät kumoamiskanteet, EU:n toimielinten toimien laiminlyöntikanteet ja kumoamiskanteet (esim. komission päätöksen kumoaminen), vahingonkorvauskanteet sekä EU:n virkamiesten työsuhteita koskevat kanteet. Kärjistäen unionin yleinen tuomioistuin toimii siis ”EU:n liike-elämän tuomioistuimena” (kilpailuoikeuden, valtiontukien, kaupan, maatalouden ja tavaramerkkien alaan kuuluvat asiat) ja toisaal-

Lexpress

ta unionin tuomioistuin toimii ”EU:n institutionaalisena tuomioistuimena”. Kummallakin tuomioistuimella on merkittävä rooli tässä kansainvälisestikin poikkeuksellisessa ylikansallisessa tuomioistuinjärjestelmässä, joka tukeutuu EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmiin ja soveltuvin osin niiden perinteisiin. EUT:tä on vaivannut ongelma, joka ei ole Suomessakaan täysin tuntematon: tapausten ruuhkaa on ajoittain vaikea purkaa ja käsittelyajat ovat paikoitellen pidentyneet niin paljon, että lähestytään sitä veteen piirrettyä rajaa, jonka toisella puolella ei enää pystytä

19


täyttämään EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia eikä vastaamaan luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden odotuksiin kohtuullisista käsittelyajoista. EUT:ssä on tehty sisäisiä uudistuksia jo pidemmän aikaa käsittelyprosessien tehostamiseksi, mutta vuonna 2015 Euroopan neuvosto katsoi tarpeelliseksi – yhteistyössä EUT:n kanssa – säätää yleisen tuomioistuimen rakenteellisesta uudistamisesta. Esitimme unionin yleisessä tuomioistuimessa jo pitkän uran tehneelle tuomarille, Kannisen Heikille, muutamia kysymyksiä uudistusta koskevista asiakokonaisuuksista. Lisäksi olemme ottaneet huomioon mietteitä nykyään yleisessä tuomioistuimessa toimivan toisen tuomarin, hollantilaisen René Barentsin kirjasta. Barents toimi aiemmin unionin virkamiestuomioistuimessa. Mitä yleisen tuomioistuimen uudistuksella halutaan uudistaa tai parantaa? EUT:n perussäännöstä muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 2015/2422 (annettu 16.12.2015) Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan n:o 3 muuttamisesta. Asetuksen johdanto-osasta voimme todeta, että unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta on vähitellen laajentunut, minkä vuoksi vireille tulevien asioiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Käynnissä olevassa uudistuksessa EU:n yleisen tuomioistuimen tuomareiden määrää on tarkoitus lisätä olennaisesti vuosina 2016-2019. Kannisen mukaan aikaisemmin sääntönä oli, että kustakin jä-

20

senvaltiosta on yksi tuomari. ”Siten viime vuoden kevääseen asti tuomareita oli 28 eli sama määrä kuin jäsenvaltioita. Nämä ovat nyttemmin päättäneet, että jokainen jäsenvaltio voi nimittää kaksi tuomaria.” Uudistus toteutetaan vaiheittain. Nykyisin tuomioistuimessa on 46 tuomaria, ja kun viimeiset uudet tuomarit nimitetään syksyllä 2019, tuolloin tuomareita olisi 56. Kanninen kuitenkin muistuttaa, että ”toisaalta jos Yhdistynyt Kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista syksyyn 2019 mennessä, tällöin tuomareita olisi mahdollisesti 54. Suomi saa toisen tuomarin vuonna 2019.” Uudistukseen liittyy vuodesta 2005 toimineen Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen lakkauttaminen, mikä toteutui syksyllä 2016. Virkamiestuomioistuimen virat ja toimivalta siirtyivät yleiseen tuomioistuimeen. Tavoitteena on lisätä yleisen tuomioistuimen mahdollisuuksia käsitellä entistä suurempaa määrää asioita riittävän nopeasti. Asetuksen 2015/2422 johdanto-osan mukaan tämänhetkisiä käsittelyaikoja on vaikea hyväksyä, ”varsinkin kun otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 6 artiklan vaatimukset.” Syyt käsittelyaikojen pitenemiseen liittyvät muun muassa EU:n säädösten määrän kasvuun ja niiden moninaistumiseen sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireille tulleiden asioiden määrään ja monitahoisuuteen erityisesti kilpailun, valtiontukien sekä teollis- ja tekijänoikeuksien aloilla.

Lexpress

Kanninen: ”Tuomioistuin oli pitkään ruuhkautunut ja käsittelyajat erityisesti kilpailuasioissa ja valtion tukea koskevissa asioissa olivat pitkiä, eräissä tapauksissa yli viisi vuotta. Uudistuksen toivotaan mahdollistavan sen, että tuomioistuin pystyy ratkaisemaan asiat riittävän ripeästi.” Uudistuksessa lisäksi mietitään uudelleen unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen välistä työnjakoa. Kannisen mukaan tuomareiden määrän lisääminen antaa mahdollisuuksia myös uudistuksille, jotka helpottaisivat EU:n tuomioistuimen työtilannetta: ”Unionin tuomioistuimelta voitaisiin siirtää eräitä asiaryhmiä yleiselle tuomioistuimelle. Nämä uudistukset ovat kuitenkin vasta suunnitteluvaiheessa.” Millaisia eri vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiselle oli tai on? Asetuksen 2015/2422 johdanto-osassa on yksi hyvin ytimekäs mutta poliittisesti erittäin merkityksellinen lause: ”Mahdollisuutta perustaa erityistuomioistuimia… ei ole hyväksytty.” Barentsin mukaan Nizzan sopimuksessa sovitusta kolmiportaisesta mallista, jossa EUT koostuu unionin tuomioistuimesta, yleisestä tuomioistuimesta ja erityistuomioistuimista, luovuttiin viimeisimmän uudistuksen yhteydessä, koska jäsenvaltioiden on vaikea luopua yhtenäisen edustuksen periaatteesta (sama määrä tuomareita per jäsenvaltio). EU:n perustamissopimukset tarjoavat lähinnä kaksi mahdollisuutta lisätä EU:n tuomioistuinten kapasiteettia. Ensinnäkin EU:n lainsäätäjällä


Yleisen tuomioistuimen tuomarit kesällä 2017

on mahdollisuus perustaa erityistuomioistuimia tietyillä aloilla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 257 artiklan nojalla. Tätä mahdollisuutta jäsenvaltiot eivät kuitenkaan hyväksyneet uudistuksen pohjaksi, mikä siis implisiittisesti todetaan asetuksen 2015/2422 johdantoosassa. Näin ollen, ensimmäinen ja ainakin toistaiseksi viimeinen tällainen erityistuomioistuin oli EU:n virkamiestuomioistuin, joka toimi vuodesta 2005 vuoteen 2016. Kannisen mukaan yksi kehityssuunta olisi voinut olla lisätä erityistuomioistuimien määrää ja kaavailuissa oli erityistuomioistuimen perustaminen tavaramerkkiasioissa, joka on suurin asiaryhmä yleisessä tuomioistuimessa. Erityistuomioistuimen

päätöksestä olisi valitettu yleiseen tuomioistuimeen. Toinen vaihtoehto uudistukselle oli Kannisen mukaan yleisen tuomioistuimen jäsenmäärän lisääminen: ”Tämä vaihtoehto on siis nyt valittu. Alun perin virkamiestuomioistuinta ei ollut tarkoitus lakkauttaa. Tämä tuli ajankohtaiseksi vasta uudistussuunnitelmien toteuttamisen loppuvaiheessa.” Tuomareiden määrän vaiheittainen kasvattaminen yleisessä tuomioistuimessa valittiin siis erityistuomioistuinten sijaan. Barentsin mukaan osittain poliittisten syiden vuoksi. Millaisia käytännön haasteita uudistuksesta on aiheutunut tai oletetaan aiheutuvan? Entä millaisia käytännön hyötyjä? Kannisen mukaan käytännön tasolla tuomareiden määrän li-

Lexpress

sääminen on merkinnyt, että myös muuta henkilökuntaa on lisätty merkittävästi. Kullakin tuomarilla on oma kabinetti, jossa työskentelee kolme lakimiesavustajaa ja kaksi assistenttia. Lisäksi tuomioistuimen kirjaamon henkilökuntaa on vahvennettu. Kanninen: ”Uudistus merkitsee, että yleisellä tuomioistuimella on nyt riittävästi resursseja ja se pystyy myös vastaamaan siihen haasteeseen, että sen juttumäärä kasvaa olennaisestikin. Hyötynä on tietenkin se tärkeä seikka, että tuomioistuimella on mahdollisuus antaa laadukasta oikeusturvaa riittävän nopeasti.” Lisäksi Kannisen mukaan uudistuksen haasteena on uusien tuomareiden ja heidän avustajiensa nopea integroiminen

21


tuomioistuimen työskentelytapoihin niin, että tuomioistuin pystyy mahdollisimman nopeasti hyödyntämään täysimääräisesti uusia resurssejaan. ”Tuomareiden määrän kaksinkertaistaminen lyhyessä ajassa, ottaen lisäksi huomioon tuomareiden normaalin vaihtuvuuden, on ylipäänsä hyvin poikkeuksellista tuomioistuimille, joiden toiminta rakentuu paljolti jatkuvuuteen ja stabiliteettiin.” Aiheuttaako uudistus asioiden käsittelyprosessien näkökulmasta merkittäviä sisällöllisiä muutoksia, vai pysyvätkö prosessisäännöt käytännössä muuttumattomina? Liittyykö 13.7.2016 julkaistu (EUVL 2016, L 217, s. 69–80) yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen uudistaminen organisatoriseen uudistukseen? Kannisen mukaan yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttaminen vuonna 2016 ei suoranaisesti liity tuomioistuimen organisatoriseen uudistukseen: ”Työjärjestyksen uudistamisen yksi keskeisiä kohtia oli mahdollistaa aikaisempaa joustavampi käsittely, kun asian ratkaisemisessa tarvitaan arkaluontoisia luottamuksellisia tietoja, jotka koskevat esimerkiksi EU:n tai jäsenvaltion turvallisuutta. Tämä kysymys voi nousta esille varsinkin niin sanotuissa rajoittavissa toimenpiteissä, joissa EU on asettanut sanktioita eräissä kolmansissa valtioissa vaikuttaneille henkilöille (esimerkiksi Iranissa, Ukrainassa, Syyriassa, Valkovenäjällä ja Venäjällä).” Yksi uudistukselle ja tapausten käsittelyprosessille tärkeä

22

asia sen sijaan on se, miten työtaakka jaetaan tulevaisuudessa 56 tuomarin kesken. EUT:n sisäisessä työjärjestyksessä on kokeiltu aikanaan tiettyihin oikeudenaloihin erikoistuvia jaostoja, mutta ne on koettu ongelmallisiksi. Barentsin mukaan tuomioistuimen erikoistuvat jaostot nimittäin herkästi jakavat tuomarit kahden luokan tuomarikuntiin (tärkeiden ja vähemmän tärkeiden jaostojen tuomareihin) sekä antavat erityistä poliittista merkitystä tietyille kokoonpanoille ja tuomareille, jotka pääsevät ratkomaan merkittävimpiä tapauksia vuodesta toiseen. Kannisen mukaan uudistuksen myötä yleisen tuomioistuimen sisäistä organisaatiorakennetta on uudistettu siten, että tuomioistuin toimii nyttemmin yhdeksässä viiden jäsenen jaostossa, kun aikaisemmin jaostoon kuului kolme jäsentä. ”Säännönmukainen ratkaisukokoonpano on tosin säilynyt kolmena jäsenenä. Toisaalta tuomioistuin ratkaisee entistä useammin asioita niin sanotussa laajennetussa kokoonpanossa, johon osallistuvat kaikki jaoston viisi jäsentä.” Yleinen tuomioistuin ei siis aio tältä osin luopua hyväksi kokemastaan linjasta. Mitä muuta suomalaisten oikeustieteilijöiden tulisi tietää uudistuksesta? Kannisen mukaan uudistus tarkoittaa sitä, että ”EU:n jäsenvaltiot ovat olleet valmiita panostamaan siihen, että EU:n tuomioistuimilla on riittävästi resursseja käsitellä yhä kasvavaa määrää asioita, jotka ovat myös yhä monimutkaisempia käsittäen uusia aloja.” ”Tärkeänä tavoitteena on, että myös suurissa asioissa muun muassa kilpailuoikeuden

Lexpress

alalla yleinen tuomioistuin voi antaa ratkaisunsa riittävän nopeasti.” Sopii toivoa, että Suomestakin löytyisi kansallisesti samanlaista tahtotilaa ja resursseja mahdollistaa ”laadukkaan oikeusturvan antaminen riittävän nopeasti”. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten tämä uudistus tosiasiallisesti vaikuttaa unionin yleisen tuomioistuimen työn laatuun ja vireillä olevien tapausten määrään. Ja ehkä voimme ottaa siitä jotain opiksi kotimaassakin. Lähteitä *Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010, s. 43–201. *Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2422, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta. *Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestys 4.3.2015 (EUVL 2015, L 105, s. 1), 13.7.2016 tehtyine muutoksineen (EUVL 2016, L 217, s. 69–80). *Unionin yleinen tuomioistuin lehdistötiedote nro 35/16, Luxemburg 4.4.2016. *René Barents: Remedies and Procedures before the EU Courts, 2016, s. 95–104.


Riittäisikö Suomessa ali- ja ylioikeus? Teksti: Maarit Lehtihaara Kuva: LexPress

Prosessioikeudessa on viimeisen neljän vuoden aikana tapahtunut melkoisia muutoksia. Prosessioikeus on tapana jakaa hallinto-, siviili- ja rikosprosessiin.

yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet (27), hovioikeudet (5) ja korkein oikeus.

Lainkäyttö puolestaan jaetaan yleiseen lainkäyttöön ja hallintolainkäyttöön. Linjat eroavat toisistaan sekä menettelyllisesti että ideologisesti. Asianosaisen kannalta ei ole yhdentekevää, mille linjalle hänen asiansa ohjataan.

Kun vuosi 2017 kääntyy syksyä kohti, on kiintoisaa todeta, että Suomessa kumpusi vuoden 2016 aikana oikeusoppineiden omasta piiristä käsityskantoja siitä, että Suomessa riittäisi ”vain” kaksi tuomioistuinta; ali- ja ylioikeus.

Painoarvoltaan tämä viimeksimainittu seikka on niin merkittävä, että asianosaisten tulisikin nykyistä helpommin saada asiallista konsultaatiota vaarojen arviointiin. Esimerkiksi Ruotsissa julkista oikeusapua antavat pääsääntöisesti yksityiset lakiasiaintoimistot. Suomessa tilanne on muuttumassa, mutta se on ollut harmillisesti erilainen; kansalaisen on ollut vaikea löytää asiaansa sopivan oikeudealan osaajaa. Tuomioistuinlaitos jakaantuu nykytilassa kahteen päähaaraan:

Käräjäoikeuden päällikkö on laamanni. Käräjäoikeuksissa voi myös olla maallikkojäseniä asioita ratkaisemassa. Herastuomari on arvonimi, joka annetaan pitkän ja ansioituneen lautamiesuran tehneille henkilöille. Tiedossa on, että Suomen Maallikkotuomarit ry kouluttaa aktiivisesti omaa jäsenkuntaansa.

Lexpress

Edellä mainitun lisäksi tulevat hallintotuomioistuimet (hallinto-oikeus ja korkein hallintooikeus) ja erityistuomioistuimet. Euroopan unionin tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toki myös mainittava. Nykyisin eri lainkäyttölinjojen suhde eli tuomioistuinten toimivalta on epäselvä. Toimivaltakysymyksen käsittelyyn kuluu paljon aikaa ja vaivaa. Oikeusvaltiossa lainsäädäntö tulee annettuna. Kaikki muu liikkuu. Yliopistojen tehtävänä on kouluttaa juristeja, jotka ovat yhteiskunnassa hyödyksi ja apuna eivätkä tekemässä asioita hankalammaksi. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan edesmennyt professori Hannu Tapani Klami (1945-2002) opetti, että oikeustapaus on suhde. Oikeustapauksen ratkaisemisessa pätee se, että normi määrää, mitkä konkreettiset faktat ovat

25


abstraktisti merkityksellisiä ratkaisun kannalta. Nämä faktat ovat oikeustosiseikkoja. Klami loi suhteen myös normin ympärille: jotta tietty normi soveltuisi ratkaisun pohjaksi, täytyy vallita kattava vastaavuus konkreettisten faktojen ja normin oikeustosiseikkojen kesken. Juuri koskaan ei siis saa ”vetää hatusta” eli olettaa konkreettisia faktoja. Tuomio-istuinkin perustaa ratkaisunsa vain siihen, mihin on vedottu. Jos käsillä on ”sana vastaan sana” –tilanne eli väite väitettä vastassa, eikä ole sanottu, kumman väite on tosi, on konkreettiseksi faktaksi otettava sen osapuolen väite, jonka vastapuolella on todistustaakka. Tällöin myös todistustaakkasääntö täytyisi mainita. Akateemisella oikeustieteellä on läheiset yhteydet käytännön juridiikkaan, mutta se eroaa siitä tieteellisyytensä vuoksi. Käytännön juridiikassa painottuu säännösten soveltaminen käytäntöön. Juristin näkökulmassa korostuu tehokas laki, lain vaikutukset ja lain selittäminen. Se, että tuntee lain kirjaimen, säännökset, ei vielä tee kenestäkään huippuammattilaista. Lakimies tarvitsee ratkaisutoiminnassaan yhteiskun-

26

nallista otetta. Taloudellisen ja oikeudellisen ajattelun välillä on näet eroja.

Talous edustaa yhteiskunnassa tehokkuutta. Juridiikka käytäntöä.

Esimerkiksi tuomari ja välimies joutuvat käytännössä usein toimimaan puitteissa, jotka asianosaiset heille asettavat. Tästä syystä tuomitsemistoiminta ei olekaan aina ”täysin puolueetonta”, objektiivista tai itsenäistä. Se ei myös aina täyttäne tieteellisyyden kriteeriä.

Palveleeko mainittu tuomarin ja välimiehen oikeudellinen ratkaisutoiminta oikeusvaltiossa säännösten tulkintaa eli onko se hyvää lainoppia? Oikeushan elää jo tietynlaista murroskautta. Ja herastuomarit – ehkäpä heidänkin käsityksiään voisi kuulla tässä tilanteessa, kun ajankuva on muuttuva?

Kun vuosi 2017 kääntyy syksyä kohti, on kiintoisaa todeta, että Suomessa kumpusi vuoden 2016 aikana oikeusoppineiden omasta piiristä käsityskantoja siitä, että Suomessa riittäisi ”vain” kaksi tuomioistuinta; alija ylioikeus.

Lexpress


Palkattomassa harjoittelussa palkatonta harjoittelua vastaan Teksti ja kuvat: Tuomas Dahlström

Olin syksyllä palkattomassa harjoittelussa ja tein työtä, jota minua ennen oli tehnyt palkallinen henkilö. Työkokemuksen saaminen oli arvokasta ja opin kuukauden aikana valtavasti uutta. Harjoittelun jälkeen aloin pohtia yhä enemmän palkattomia harjoitteluita ja sitä, mitä tiedekunta voisi tehdä palkattomille harjoitteluille? Vai ovatko palkattomat harjoittelut asia, jolle ei voi mitään? Työkokemuksen saaminen opiskeluaikana on asia, josta puhutaan paljon. Se aiheuttaa myös paineita. Suurin osa alamme harjoittelu- ja työpaikoista ovat Helsingissä, joten mikäli Helsinkiin ei ole mahdollista matkustaa tai muuttaa, niin vaihtoehdot

ovat huomattavasti rajatummat. Harjoittelun keskeisin tarkoitus ei ole kerryttää ansioluetteloon pituutta, vaan oppia keskeisiä taitoja. Yliopistossa opitun soveltaminen harjoittelussa ja harjoittelussa opitun hyödyntäminen itse opiskelussa jää liian pienelle

Lexpress

huomiolle. Siitä puhutaan liian harvoin. Harjoittelujen tulisi olla ensisijaisesti palkallisia, sillä tehdystä työstä kuuluu maksaa korvaus. Kuitenkaan palkattomat harjoittelut eivät ole niitä tarjoavien

29


tahojen vika. Tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se joka mahdollistaa. Tästä ei pidä syyttää tiedekuntaa, vaan tilanne on kehittynyt tähän suuntaan vaivihkaa ensinnäkin aloituspaikkamäärien nousun myötä. Toiseksi me opiskelijat vaikutamme asiaan ottamalla vastaan palkattomia harjoitteluita. Samaan aikaan, kun valitamme palkattomista harjoittelusta, taistelemme työkokemuksesta ja olemme valmiita jopa palkattomaan harjoitteluun. Juuri tällä tavoin luomme edellytyksiä sille, jota kaikkein eniten vastustamme.

Tiedekunnan ylijäämä olisi kattanut viime vuonna noin 180 kappaletta (eli yli kokonaisen vuosikurssin) 1800 euron arvoista harjoittelutukiseteliä. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisen kannalta tiedekunnan pitäisi tehdä kaikkensa, jotta opiskelijat olisivat mahdollisimman päteviä työelämään tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ensinnäkin tiedekunnan on varmistettava, että kurssien ja niiden sisältöjen on oltava sellaisia, että työelämässä hyödyllisiä taitoja voidaan kartuttaa läpi opintojen. Tiedonhankintataidot, suullinen esiintyminen ja tietotekniset valmiudet ovat keskeisiä nykypäivän työelämässä. Kuitenkin ne jäävät opinnoissa toisinaan pienelle painoarvolle.

30

Kuva Turun hovioikeudesta

Toiseksi tiedekunta voi osallistua työelämävalmiuksien kehittämiseen tukemalla opiskelijoiden harjoittelua. Tällä hetkellä tiedekunta järjestää kuukauden mittaisia palkattomia harjoitteluita, jakaa harjoittelutukiseteleitä harvoille ja vielä harvemmille järjestää palkallisia harjoitteluita. Samaan aikaan tiedekunta jää joka vuosi yli 300 000 euroa yli budjettinsa. Tiedekunnan ylijäämä olisi kattanut viime vuonna noin 180 kappaletta (eli yli kokonaisen vuosikurssin) 1800 euron arvoista harjoittelutukiseteliä. Mikäli ylijäämämäärää ei haluta tähän käyttää kokonaisuudessaan, voidaan vaatia yliopistolta lisää rahoitusta harjoittelutukiseteleihin. Se missä Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on jäljessä, on nimenomaan harjoittelukäytännöt. Täysin vinossa ovat niin harjoittelutukisetelien määrä kuin niiden valintakriteerit. Miksei tiedekunta voisi tukea jokaisen opiskelijan harjoittelua

Lexpress

kertaalleen opintojen aikana tukisetelillä? Miksi palkattoman harjoittelun vastaanottanut sijoitetaan jonon perälle hänen hakiessaan harjoittelutukiseteliä? Järjestelmä ei kannusta tällä hetkellä ottamaan vastaan palkattomia harjoitteluita, sillä siitä rangaistaan harjoittelutukiseteleitä jaettaessa. Toisaalta suurin osa joutuu tyytymään palkattomaan harjoitteluun. Harjoittelutukiseteleitä jaetaan vuosittain noin kahdellekymmenelle oikeustieteen opiskelijalle, vaikka meitä on lähes tuhat. Järjestelmä olisi tasa-arvoisempi, jos opintoihin sisällytettäisiin pakollinen harjoittelujakso ja velvoitettaisiin tiedekunta tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle harjoittelutukiseteli.


Opiskelijana kahdessa korkeakoulussa Teksti: Olli Isoaho Kuvat: Olli Isoaho ja LexPress

Osalla korkeakouluopiskelijoista on työn alla kahden korkeakoulututkinnon suorittaminen. Oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa on viime aikoina yleistynyt myös toisen korkeakoulututkinnon hankkiminen. Lexpress päätti ottaa selvää kahden tutkinnon suorittamisesta oikeustieteen opiskelijan näkökulmasta. Päätimme haastatella kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelijaa Juho Mäki-Lohiluomaa, joka suorittaa toista korkeakoulututkintoaan ruotsiksi Åbo Akademissa kauppatieteitä opiskellen. Miltä opiskelu kauppakorkeakoulussa on tuntunut? Opinnot itsessään ovat olleet aika pitkälti sitä, mitä ajattelinkin. Suoritin jo etukäteen vajaan vuoden opinnot avoimessa yliopistossa, joten olin etukäteen aika hyvin perillä siitä, mihin lähdin.

32

Onko ruotsinkielellä opiskelu tuonut haasteita itse opiskeluun? On ja tuo varmasti vielä pitkään. Vitsailen usein, että olen Åbo Akademin opiskelijoista huonoin puhumaan ruotsia, eikä totuus varmasti ainakaan hirveän

Lexpress

kaukana siitä ole. Yliopistolla on sisäänpääsyn edellytyksenä ruotsin kielikoe, joka on erittäin vaativa, mutta vältin sen, koska kirjoitin aikanaan keskipitkästä ruotsista laudaturin. Se on minimivaatimus, jolla kielikokeen saa ohittaa. Muistaakseni laudatur taisi tulla yhdellä pisteellä ja


taidot ovat vuosien varrella aika lailla ruostuneet. Kielen osalta itse opintoja vaikeampia ovat sosiaaliset tilanteet, joissa olen vähän koko ajan puoliksi kassalla, koska sanoja menee ohi ja slangia en ymmärrä lainkaan. Olen siis ison osan ajasta suhteellisen kiusallinen ilmestys, mutta en ole sitä pahemmin viitsinyt murehtia, koska ainakaan lyhyellä tähtäimellä asia ei mihinkään muutu.  Opinnoissa on usein aikaa tarkistaa sanoja, joten niistä uskon kyllä selviäväni. Kokeissa saa myös käyttää sanakirjaa. Kokonaisuutena kieli vaatii kyllä todella paljon töitä, mutta eiköhän se ajan kanssa pikkuhiljaa helpota. Tarvitseeko oikeustieteen opiskelija mielestäsi toisen tutkinnon? Minun arvaukseni on tämän osalta varmasti ihan yhtä hyvä kuin kaikkien muidenkin, mutta tuskinpa tarvitsee.

En ole valitsemassa pääaineeksi yritysjuridiikkaa, joten kauppiksen tutkinto tuo toivottavasti osaamista ja näkemystä, jotka ovat täysin toisenlaisia kuin oikiksessa karttuvat. Toisaalta niistä tuskin on juuri apua, jos joskus haen oikeudellisen alan harjoittelupaikkoja tai lakimiehen töitä. Omalla kohdallani hakupäätöksen taustalla oli nimenomaan halu laajentaa osaamista juridiikan ulkopuolelle. Olen ainakin toistaiseksi omalla kohdallani todella tyytyväinen siihen, että päätin lähteä vielä opiskelemaan myös kauppatieteitä, mutta en pidä sitä minään ihmelääkkeenä tai suunnattomana etuna työelämään. Suositteletko ruotsiksi opiskelua kaikille korkeakouluopiskelijoille?

henkilökohtaisiin ominaisuuksiin on hyvä kuulua myös kyky olla ottamatta itseään kovin vakavasti joka hetki sekä valmius näyttää näin ensi alkuun vähän hönöltä. Itse uskon kyllä siihen, että ruotsin kielen osaaminen avaa valtavasti ovia, ja siksi halusin lähteä tähän projektiin nimenomaan toisella kotimaisella kielellä. Ruotsin osaamisen hyöty on omalla kohdallani näkynyt jo sekä toimittajantyössä että politiikan parissa. Ja se hyöty on niin suuri, että olen valmis tekemään aika paljon hommia sen eteen. Kun aivan Calonian vieressä on mahdollisuus tällaiseen kielikylpyyn, niin miksi en sitä käyttäisi?

En, vaan niille, jotka osaavat ruotsia. Mielellään hieman paremmin kuin minä, tai sitten

Kuka? Nimi:

Juho Mäki-Lohiluoma

Opiskelupaikka:

MK-Gulis Åbo Akademissa (Suom. kauppakorkeakoulun fuksi)

Opiskelupaikka: Harrastukset:

Kolmannen vuoden oikeustieteen opiskelija Jääkiekko, kuntosali ja lukeminen

Esikuva:

Angela Merkel

Motto:

Lev och låt leva

Lexpress

33


Det hänger mycket på oss alla Teksti: Maarit Lehtihaara Kuvat: Kuvapalvelu Flickr

Just nu är det många, som säger, att demokratins största problem är människan själv. De som säger så här, påstår, att demokratins största problem är både okunniga och omyndiga människor. Finland och Sverige har demokrati. Ordet ”demokrati” betyder folkstyre. Alla får vara med att bestämma. T.ex. i början i den svenska lagboken står det: ” All offentlig makt utgår från folket” (RF 1:1).

rösta. Vissa mäniskor kan vara mogna vid en tidigare ålder, men på grund av en åldersgräns får de inte rösta. Vissa blir aldrig mogen uppgiften. I en demokrati borde alla ställa upp på samma värderingar. I justitieministeriet utförde man politikprogrammet för med-

borgarinflytande undet år 20032007. Enligt politikprogrammet har medborgarinflytande blivit sämre i alla västeuropeiska länderna, men läget är det värsta i Finland! Enligt regeringsprogrammet (2003–2007) gällde det ett nationellt demokratiprojekt som främjade aktivt medborgarskap,

För att ett land ska kunna kallas för en demokrati, ska det har rösträtt, val, majoritetsprincipen, friheter och rättsäkerhet. I en demokrati finns en massa rättigheter och friheter. Med rättigheter följer det skyldigheter. Alla vet tyvärr inte tillräckligt mycket för att kunna fatta ett bra beslut. I en demokrati kan det alltså fattas ”dumma beslut”. I en demokrati är det svårt att bara få mogna människor att

Kuva kuvapalvelusta Flickr, kuvaaja Simo Huopio

Lexpress

35


det civila samhällets verksamhet, medborgarnas möjligheter till samhällspåverkan och en fungerande representativ demokrati.

Det finns inga snabbverkande mediciner mot demokratins problem utan det behövs långsiktigt arbete för gemensamma mål, skrivs i det slutrapport (2007:20). ”Detta förutsätter samarbete mellan ministerierna och med det civila samhället. Detta samarbete koordineras i fortsättningen av ansvarsområdet för demokratin som inrättas vid justitieministeriet.” Det finns inga snabbverkande mediciner mot demokratins problem utan det behövs långsiktigt arbete för gemensamma mål, skrivs i det slutrapport (2007:20). ”Detta förutsätter samarbete mellan ministerierna och med det civila samhället. Detta samarbete koordineras i fortsättningen av ansvarsområdet för demokratin som inrättas vid justitieministeriet.” Numera talas det om könsrasism, även åldersrasism. Ur-

36

Kuva kuvapalvelusta Flickr, kuvaaja Lauri Rantala

sprungligen betyder ordet ”rasism” det, att man nedvärderar en vis ras. Ras är människans ärftliga yttre kännetecken (t.ex. hudfärg). Värsta massmördarna under 1900-talet: kommunisterna i Kina, sovjetiska kommunisterna, tyska nazisterna. Både i Kina och Sovejetunionen pågick folkmorden under ganska lång tid. Därför blev sammanlagda summan offer stor; tiotals miljoner döda. Tyska nazisterna dödade i Europa ca 12 miljoner – varav hälften var judar. Det

Lexpress

handlar om åren 1933-1945. Nazisternas folkmord på judar under andra världskriget kallas ”förintelsen”. Numera brottsundersöking och vars och ens personliga rättigheter ( Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna) är förknippade till varandra.


Viinii Wienissä ja vähän opiskelua siinä sivussa Teksti ja kuvat: Noora Hyvönen

Keski-Euroopan sydämessä sijaitseva Wien on hallinnut jo pitkään kärkisijoja, kun vertailuissa on haettu maailman parasta elämänlaatua tai jopa yksinkertaisesti maailman parasta kaupunkia. Mercerin vuonna 2016 teettämässä tutkimuksessa Wien loisti tutkimuksen jokaisella sektorilla – näitä olivat muun muassa poliittinen vakaus, terveydenhuolto, liikenne, koulutus ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Miten Wien tekee sen? Turkulaisvaihtari lähti selvittämään. Reissukärpäsen puraisemalle mutta pienellä budjetilla matkaavalle opiskelijalle vaihtopaikka Wienissä on lottovoitto. Kaupunki kun sattuu sijaitsemaan kirjaimellisesti keskellä kaikkea, ja lähimpiin ulkomaankohteisiin (Praha, Budapest, Bratislava) pääsee bussilla alle kahdellakympillä. Opiskeluista huolimatta pitkät viikonloput ja lomat - joita Itävallassa on paljon! – pystyy siis omistamaan helposti matkustelulle. Toinen kysymys onkin sitten, että kukapa Wienistä ylipäänsä haluaisi minnekään lähteä. Wien on historiallinen kulttuurikaupunki, jossa nähtävää ja tehtävää riittää moneen makuun. Opiskelijakulttuuria ei kuitenkaan ole siinä mielessä mitä ymmärrämme kyseisellä sanalla Suomessa tarkoitettavan, eikä opiskelijaelämä myöskään näy Wienin katukuvassa samalla tavalla kuin vaikkapa Turussa tai vaihtokohteista kuuleman mukaan esimerkiksi Leuvenissa tai Uppsalassa. Sen sijaan Wienin oma tapahtumatarjonta on niin runsas-

Lexpress

39


ta, että tekemistä vaille siellä ei jää: oopperaa tai balettia pääsee katsomaan seisomapaikoilta opiskelijaystävällisesti neljällä eurolla, ja viher- ja puistoalueita piknik- ja lenkkeilytarkoituksiin löytyy vaikka millä mitalla. Museoissa ja erinäisissä nähtävyyksissä riittää ihasteltavaa koko vaihdon ajaksi, ja allekirjoittaneella olikin tavoitteena koluta edellä mainitut paikat muutaman kohteen viikkovauhdilla. Kulttuurisunnuntai vakiintuikin käsitteeksi vaihtoni aikana.

joiden naputellessa kaiken ylös sanasta sanaan. Kirjallisuutta ei läheskään aina ole erikseen mainittu, vaan opiskelijan omana tehtävänä on löytää lukemista oppimisensa tueksi. Moodlea kuitenkin käytetään, ja kurssista riippuen professorit saattavat laittaa sinne relevantteja artikkeleita tai otteita omista kirjois-

Millaista on sitten opiskella Wienissä? Kaupungista löytyy useampikin korkeakoulu, ja oikeustiedettä pääsee lukemaan Wienin yliopiston lisäksi myös toisessa yliopistossa (Wirtschaftsuniversität eli WU), opiskelun ollessa siellä liikejuridiikkaan painottuvaa ja suomalaisella mittapuulla kuulemma jonkinlainen kauppakorkean ja oikeustieteellisen risteytys. Meidän vaihtoyliopistomme Wienissä oli kuitenkin tämä perinteinen oikeustieteellinen - painotuksen ollessa vahvasti sanalla perinteinen! Ulospäin itävaltalaisten kollegojemme kampusrakennus erottuu vanhanaikaisista naapurirakennuksistaan lasiseinillään, mutta sisällä opetusmetodit mukailevat edelleen Caloniuksen ja kumppaneiden aikaa. Professorit ovat usein todella suuressa auktoriteettiasemassa, eikä heitä tulisi mieleen lähestyä aivan mitättömillä asioilla. Luennon professori saattaa hyvinkin pitää kävelemällä ympäri luokkaa ja jakelemalla samalla viisauttaan – ilman minkäänlaisia kalvosulkeisia – opiskeli-

40

Lexpress

taan. Toki eroavaisuuksia eri professoreiden väleillä löytyy, ja osa on omaksunut hieman modernimpiakin opetusmetodeja. Vaihto-opiskelijan kannalta Wienin yliopiston kurssitarjotin on melko ihanteellinen: kursseja löytyy laaja kattaus myös englanniksi, ja aiheet


vaihtelevat ihmisoikeuksista kansainväliseen kauppaan. Jos osaamista ja uskallusta on, saa valinnanvapautta vielä vähän enemmän antamalla mahdollisuuden myös saksankielisille kursseille. Opiskelu itsessään on kaikin puolin hyvin erilaista turkulaiselle: kurssit kestävät koko lukukauden, minkä jälkeen rupeama huipentuu muutamaan intensiiviseen tenttiviikkoon. Järjestelmää voi siis tavallaan verrata suomalaiseen lukioon, jossa opiskellaan montaa ainetta samaan aikaan ja jokaisella aineella on oma vakioaikansa ja -paikkansa viikko-ohjelmassa.

Vaikka tenttiviikko kuulostaa rankalta, on todettava vaatimustason olevan matalammalla kuin Suomessa ja tenttien läpäisyn siten aavistuksen helpompaa. Aivan liikaa kursseja vaihto-opiskelijan ei kuitenkaan kannata ottaa, ettei vaihto käy liian stressaavaksi. Toisaalta on muistettava, että Itävallassa opintopistejärjestelmää ei perinteisesti tunneta, ja paikalliset saavat tutkintonsa tietyt kurssit suoritettuaan pisteitä sen enempää laskematta. Tästä johtuen ja paikallista opiskelijakollegaa lainaten, kurssien opintopistemäärät ovat vetäisty hatusta ja

kolmenkin itävaltalaisnopan eteen saa istua aika monta tuntia luennoilla. Kolme tai neljä on siis vakiomäärä kurssia kohti saataville opintopisteille. Kun kurssivalinnat on tehty, pysyy lukujärjestys siis suhteellisen samana viikosta toiseen koko vaihdon ajan. Allekirjoittaneen mielestä tämä on hyvä asia, koska muun ohjelman suunnitteleminen opintojen ympärille oli suhteellisen vaivatonta. Vapaata on myös paljon, sillä itävaltalaiset ovat mestareita lomailemaan: erilaiset juhlapyhät rytmittävät lukukautta, ja pääsiäistä katolilaisessa valtiossa juhlitaan komeat kaksi kokonaista viikkoa! Nämä tilaisuudet kannattaakin hyödyntää joko matkailemalla naapurimaissa tai Itävallan sisällä, tai vaihtoehtoisesti tutkimalla Wieniä. Ainakin omasta mielestäni Wienissä on täysin omanlaisensa tunnelma, joka erottaa sen muista eurooppalaisista suurkaupungeista – hyvänä esimerkkinä kuuluisa toteamus, jonka mukaan maailma muuttuu mutta Wien ei. Tyylikkäästi toimivasta julkisesta liikenteestä ja vilkkaasta yöelämästä huolimatta Wienissä on siis paljon vanhaa, mikä osaltaan tekee kaupungista tietyllä tapaa sympaattisen. Wieniläiset ovat ylpeitä perinteikkäästä kahvilakulttuuristaan, rakastetusta Sisi -keisarinnastaan sekä klassisen musiikin taitureistaan – erityisesti Mozartista – ja nämä asiat näkyvät ja kuuluvat kaikkialla! Vaihto-opiskelijan arki on siis ainakin aluksi yhtä kuin turistin arki, mikäli mielii tutuiksi

Lexpress

41


monipuolisen kaupunkikulttuurin kanssa. Varsinkin ensimmäisiä viikkoja rytmittävät myös monenkirjavat tervetuliaisbileet sekä -illalliset, joiden aikana viimeistään pääsee maistelemaan kuuluisaa Wiener Schnitzeliä sekä juomaan perinteikästä Ottakringer -olutta. Vaihto-opiskelijoille ohjelmaa järjestävät ESN ja EBN -järjestöt ovat todella aktiivisia, ja näiden kautta pääsee mukaan erilaisille reissuille ja tapahtumiin. Viini- ja olutmaistelut sekä laskettelureissut ovat varmaa ohjelmistoa lukukaudesta toiseen, samoin viikoittaiset Stammtisch -kokoontumiset. ESN:n ja EBN:n kautta muut vaihtarit tulevat viimeistään tutuiksi, ja vaihto-opiskelijoitahan Wienissä todellakin riittää!

berliinimäistä kaupunkikulttuuria ja Itävalta-Unkarin historiallista hohtoa keskeisimmällä paikalla Eurooppaa. Ilmapiiri on rento ja tapahtumatarjonta monipuolista, ja väittäisinkin, että näissä puitteissa vaihdosta saa irti juuri sen mitä sieltä lähtee hakemaan. Rusketuksenkaan perässä ei siis tarvitse suunnata Balille

Kaupunki vetää uskomattomat määrät opiskelijoita ympäri maailmaa, ja muutenkin ilmapiiri Wienissä on todella kansainvälinen – onhan kaupungissa lukuisia kansainvälisten järjestöjen ja organisaatioiden päämajoja. Tästä ja englanninkielisten kurssien tarjonnasta johtuen vaihtoon lähtijän ei tarvitse stressata huonoa saksan osaamistaan tai osaamattomuuttaan. Toki Wienissä oleskelusta saa paljon enemmän irti, kun osaa paikallista kieltä, ja jokainen uusi kieli englannin päälle avaa uudenlaisia ovia. Allekirjoittanut aloitti vaihtokeväänsä aikana kiipeilyn, ja osallistuminen ryhmän ainoana ulkomaalaisena viikoittaisissa treeneissä olisi saattanut olla astetta hankalampaa, mikäli saksa ei olisi luonnistunut alkuunkaan. Summa summarum, Wien on sopiva sekoitus urbaania

42

Lexpress

asti – toukokuun alusta alkaen lämpötilat pyörivät 25 asteen paremmalla puolella, ja Tonavan rannan lukuisat aurinkotuolit ja rantabaarit kutsuvat varaamaan oman paikan auringossa!


Kolumni Palstan nimi Kolumni

Järjestöaktiivi on hyvä sosialisti Teksti: Ville Laakso Kuvat: Karoliina Kuusniemi ja Ilona Vartiainen

Kyllä sinä tiedät, miten järjestöt pyrkivät houkuttelemaan aktiiveja mukaan luottamustehtäviinsä korostamalla toiminnan opettavaisuutta ja työmarkkinarelevanssia. Verkostoitumista tai hauskanpitoa ei myöskään unohdeta mainita. Eikä Lex ole tässä poikkeus.

ten järjestöissä usein tehdään, on työsarka loputon – tekijöitä kun ei ole montaa ja se vähäinenkin tekeminen on epäammattimaista. Kun rautaa siis riittää taottavaksi ja sarkaa kynnettäväksi, tulee omasta elämästäsi helposti järjestön elämä. Eikä järjestön elämä aina ole mukavaa. Ajoittain joudut uhraamaan kaikkien kaveJärjestöt ovat aivan oikeas- ri –maineesi heittämällä jonkun sa, mutta aktiivisuudesta joutuu ulos Kirkkotieltä, läksyttämällä maksamaan kovan hinnan. Jär- fukseja akateemisesta varastelusta jestötoiminnalla on taipumus tai kilpailemalla verisesti muiviedä koko käsi, ellei sille mää- den yhdistysten kanssa paikasta rätietoisesti anna keskisormea auringossa. Palkaksi saat usein heti alkuunsa. Kun työtä tehdään ainoastaan krapulan, varsinkin vapaaehtoisuuteen perustuen, ku- opiskelijajärjestöissä.

44

Lexpress

Miksi tällaiseen höpötykseen kukaan sitten lähtee? Opettavaista homma kyllä on, mutta opettavaisuus on lähinnä henkistä, ei käytännöllistä. Verkostoitumisen puolestaan voi tehdä monin keinoin tehokkaamminkin ja hauskaa kukin pitää tavallaan. Allekirjoitan siis kyllä ensimmäisessä kappaleessa mainitsemani argumentit toiminnan hyödyistä, mutta keksin vastineeksi monia tehokkaampia keinoja, joilla olisin voinut saavuttaa vastaavan opin, verkostoitumisen tai hauskanpidon. No, miksi?


Kolumni Minua on aina rauhoittanut tunne siitä, että olen osa jotakin yhteisöä. Toisaalta – ja täysin perustellusti – minua on aina vaivannut tunne vastuusta yhteisön jäsenenä. Eihän yhteisömme olisi näin upea, ellei sen eteen tehtäisi päivittäin työtä, ja tuosta vastuusta olen valmis kantamaan osani. Olen myös aina karsastanut ja kadehtinut ihmisiä, joita ei yhteisvastuu paina. Työ motivoi, kun sitä tehdään yhdessä ja yhteistä hyvää varten, eikä siinä pieni sosialistinen konnotaatio haittaa pätkääkään. Järjestötyötä parempaa kasvun paikkaa ei ole, sillä vastuuta janoavalle työ tarjoaa paljon enemmän vastuuta, kuin mihin kokemus riittäisi. Mainittakoon, ettei yhteisön tarvitse olla Lex, vaan kukin löytää oman yhteisönsä, olkoon se sitten mitä tahansa kaveriporukan tai globaalin kansalaisyhteiskunnan väliltä. Uskon kuitenkin, että mainittuihin seikkoihin kykenee moni järjestöaktiivi samaistumaan.

Jä r jestöa k t i iv it ovat vastuuntuntonsa siivittämänä niitä henkilöitä, jotka kantavat vastuun kun kukaan muu ei sitä tee, jotka kannustavat jatkamaan, kun muut ovat valmiita luovuttamaan, jotka sammuttavat valot lähtiessään ja keittävät kahvit tullessaan.

Kirjoittaja Ville Laakso on Lex ry:n entinen puheenjohtaja ja Lakimiesliiton hallituksen opiskelijajäsen.

Mutta entä työmarkkinarelevanssi? Niinpä. Ehkä se ei olekaan täyttä puppua. Järjestöaktiivit ovat vastuuntuntonsa siivittämänä niitä henkilöitä, jotka kantavat vastuun kun kukaan muu ei sitä tee, jotka kannustavat jatkamaan, kun muut

Lexpress

ovat valmiita luovuttamaan, jotka sammuttavat valot lähtiessään ja keittävät kahvit tullessaan. Heille työ edustaa yhteisöä, jonka eteen he ovat valmiita työskentelemään väsymättä, eivätkä he tee sitä palkankorotuksen toivossa, vaan vastuuntuntonsa takia.

45


Opintopalsta

Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia asioita

Pääsykoejärjestelmä muutoksen edessä Väistämättä jokainen koulutuspoliittista keskustelua seurannut tietää, että opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on poistaa valmistautumista vaativat pääsykokeet ja sillä tavoin vauhdittaa nuorten siirtymistä jatko-opintoihin. Taustalla oleva ajatus itsessään on varsin ymmärrettävä, mutta kuten yleensäkin, julkisen sektorin keinot tavoitella päämääriään ovat jo ajatuksen tasolla melko kehnoja. Yliopisto tarjoaa jo nyt koulutusohjelmia, joihin pääsy tapahtuu todistusvalinnan kautta. Aloilla, joissa menettely on jo käytössä, ei toisaalta tapahdu juurikaan asiallista muutosta entiseen. Tässä esimerkiksi nousee hyvin luonnontieteellisten ja matemaattisten alojen opiskelu. On varsin järkevää, ettei jo lukioaikanaan kyseisistä aihealueista kiinnostuneen tarvitse jatko-opintojaan varten tehdä valmistautumista

46

vaativaa pääsykoetta, vain jatkaakseen opiskelua tuttujen asioiden parissa.

jos ala halutaan säilyttää yhtenäisenä ja asiantuntijuutta korostavana.

Hankala on kuitenkin perustella sitä, miksi kaikki hakukohteet ja –järjestelmät tulisi asettaa samaan muottiin, kun käytännön työskentely eroaa niin valtavasti toisistaan. Tavoitteet olisi helppo ymmärtää, mikäli lukiossa käytäisiin johdantona useampi kurssi vaikkapa oikeustieteellisiä opintoja. Loikka yhteiskuntaopin lakitiedon kurssilta oikeustieteen opintoihin on kuitenkin siinä määrin merkittävä, että on pelkästään alan etu, että hakijoiden sopivuutta kartoitetaan ennen kuin tiedekunnan ovet avautuvat.

Vuosittain tiedekuntaan otetaan sisään toista sataa opiskelijaa, joista kaikki ovat motivoituneita ja tehneet työtä sisäänpääsyn eteen. He haluavat opiskella alaa ja tästä syystä myös keskeyttämisprosentit ovat oikeustieteellisellä alalla yliopistomaailman alhaisimmasta päästä. Olisiko tilanne tämä todistusvalinnan ollessa käytössä?

Nykymuotoisena pääsykoe tuskin tulee kuitenkaan säilymään, ehkä hyvä niin. Ennalta valmistautumista kuitenkin vaaditaan. Hakijoiden motivaation sekä soveltuvuuden selvittämisen tulisi olla ykkösprioriteetti,

Lexpress

Hyvillä lukioarvosanoilla opiskelupaikan saaneiden joukossa olisi todennäköisesti varmemmin niitä, jotka ovat ottaneet koulupaikan vastaan vain nähdäkseen millaista oikeustieteellisessä on. Nämä henkilöt veisivät opiskelupaikat niiltä, joilla olisikin aidosti tahto saada opiskelupaikka. Ainakaan minä en haluaisi nähdä sellaista tilannetta missä kasvava


Opintopalsta joukko opiskelupaikan saaneita ihmisiä jättää niin sanotusti leikin kesken vain sen takia, ettei ala tuntunutkaan omalta. Ei sillä, etteikö tilanne ole mahdollinen jo nyt, mutta tällaisia henkilöitä on äärimmäisen vähän. Myönnettävä on silti, että pääsykoe kaipaa uudistamista soveltavampaan suuntaan, eikä tässäkään asiassa ole olemassa yhtä totuutta. On jännittävä nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jarno Piltonen Hallituksen opintovastaava opinto@lex.fi


Profile for LexPress

LexPress 04/17  

LexPress 04/17  

Profile for lexry
Advertisement