Auskultoijia on kutsuttu tähän asti notaareiksi, mutta uuden lokakuussa voimaan astuvan lain myötä nimitys muuttuu käräjänotaariksi. Käräjänotaariksi voi päästä henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tai aikaisemman oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ja vannonut tuomarinvalan tai tuomarinvakuutuksen. Käräjäoikeuslain mukaan käräjänotaarilta edellytetään myös lainkäyttötehtävissä tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan. Auskultointipaikkojen huhutaan usein olevan kiven alla varsinkin kaupungeissa, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta. Sen sijaan vuoden 2010 keväällä valmistunutta lexiläistä Mikko Larkiaa onnisti ensimmäisellä yrittämällä: hän sai auskultointipaikan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta heti valmistumisensa jälkeen. Mikolle Turku tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta, koska hän on itse turkulainen ja kyseinen käräjäoikeus oli hänelle työpaikkana jo entuudestaan tuttu. Aikaisemmin Mikko oli suorittanut kuukauden harjoittelun lakimiestehtävissä Varsinais-Suomen syyttäjänvirastossa ja ollut myös haastemiehenä. Mikko myös uskoo, että työkokemuksesta käräjäoikeudessa oli hyötyä paikan saamisen suhteen. kielitaito etuna hakuvaiheessa
Sen sijaan kuluvan vuoden toukokuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa auskultointinsa aloittaneella Erik Scheininillä ei ollut aikaisempaa kokemusta käräjäoikeustyöskentelystä. Hänen mielestään tuomioistuintyöstä hankittu aiempi kokemus ei ole mitenkään välttämätöntä auskultoinnin suorittamisen kannalta. Auskultointi on kuitenkin nimenomaisesti harjoittelua ja jokaiselle tulee todennäköisesti paljon uutta opittavaa taustasta riippumatta. Hän uskookin omana valttikorttinaan haussa olleen hyvä ruotsin kielen taito. Turkulaisena Erik haki myös auskultointipaikkaa ainoastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Hänellä oli valmiiksi jo työpaikka Turussa, joten hän saattoi hyvin jäädä odottamaan paikan vapautumista. Erik saikin auskultointipaikan toisessa haussa.
työnkuva monipuolinen
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on kerrallaan 10 auskultoijaa, joista yhdeksän on Turussa ja yksi Salossa. Hakuja on vuodessa kaksi kertaa. Auskultoijien työnkuva ja hakuprosessi vaihtelevat käräjäoikeuksittain. Sekä Mikon että Erikin mukaan työnkuva ainakin Turussa on monipuolinen ja töitä on riittävästi. Alkuvaiheessa oleva auskultoija ratkaisee hakemusasioita, kuten avioeroja, pesänjakajan määräämisiä, konkursseja ja avioerojen myötä huoltajuusjuttuja. Kaikkien hakemusasioiden ratkaisemista varten ei tarvitse olla käräjänotaari, vaan osa hakemusasioista on myös käräjäsihteereiden ratkaistavissa. Loppuaikana auskultoija ratkaisee rikosasioita sekä suullisessa että kirjallisessa menettelyssä. Auskultoinnin jälkipuoliskolla on kerran viikossa istuntopäivä, jolloin auskultoija istuu 4-10 rikosjuttua. Näiden lisäksi auskultoijalla voi vielä olla joskus riitaistunto. Tapahtumarikas viikko
Mikon työviikko koostui monenlaisista tehtävistä. Maanantain työtehtäviin kuului yleensä tiistain istuntojen valmisteleminen ja loppuviikolla käsiteltävänä oli kirjallisessa menettelyssä olevia rikosasioita. Kirjallista menettelyä käytetään silloin, kun vastaaja on antanut suostumuksensa asian kirjalliseen käsittelyyn. Asia ratkaistaan tällöin pelkän kirjallisen materiaalin perusteella eikä ketään osallista kuulla oikeudessa. Kirjallinen menettely tulee kysymykseen vain silloin, kun vastaaja myöntänyt syytteen oikeaksi. Auskultoijalla on mahdollista olla vuoden aikana mukana kolmen tuomarin kokoonpanossa. Sen lisäksi vuodessa on yksi lautamiespäivä, jolloin auskultoijan on mahdollista käsitellä myös sellaisia juttuja, joissa voidaan määrätä vankeutta. Muuten auskultoijan ei ole mahdollista määrätä rangaistuksena ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Auskultantti ei voi myöskään ratkaista juttuja, joissa rikosnimikkeenä on rikoksen kvalifioitu tekomuoto eli esimerkiksi törkeä varkaus. Alkutaipaleella olevalle opiskelijalle ajatus tuomioiden antamisesta heti
LexPress
27