Page 1


CALONIA g a l l u p Syksyn ensimmäisessä gallupissa selvitettiin vastaajien tietämystä rangaistuksista sekä kysyttiin heidän mielipidettään sopivaksi seuraamukseksi. Teksti ja kuvat: Jenni Heurlin ja Laura Hoffrén

Kysymykset: 1. Mikä sinusta olisi sopiva seuraamus seksuaalipalvelujen ostamisesta nuo- relta (alle 18 v.)? 2. Tiedätkö mikä on Suomen rikoslain mukainen rangaistus eläinsuojelurikoksesta? 3. Suomessa rikoksen uusijoita on enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä rikoksen uusii melkein joka kolmas. Millä tätä lukua voisi mielestäsi pienentää? Jimi Kymäläinen, 3. vuosikurssi 1. Vankeutta 1-4 vuotta. 2. En muista. Sakkoa varmaan tai vankeutta korkeintaan vuosi. 3. Valvontaa voisi lisätä ylipäätään. Valvontalaitteet tietyksi ajaksi vapautumisen jälkeen. Seksuaalirikoksiin voisi harkita kemiallista kastraatiota.

Mirka Niemi, 2. vuosikurssi 1. Sakoilla ei selvitä. Vähintään kolme vuotta vankeutta. 2. Ei mitään käryä… En halua arvailla. 3. Huonontamalla vankilaoloja… Tai ennemminkin parantamalla sopeutumista yhteiskuntaan ja vaikeuttamalla vankilaan takaisin”pääsyä” sekä lisäämällä yleistä valvontaa.

Tuuli Juntti, 1. vuosikurssi 1. Voisi tulla vaikka 4-6 vuotta. 2. En tiedä… Luultavasti vähemmän, mitä itse arvioin. 3. Ensikertalaisille kovemmat rangaistukset, tai viimeistään silloin, kun kyseessä on toinen kerta.

Oikeat vastaukset: Seksuaalipalvelujen ostosta nuorelta sekä eläinsuojelurikoksesta voi kummastakin saada sakkoa tai vankeutta enintään 2 vuotta. (Lähde: finlex.fi)


TOIM. huom.

Täyttä tykitystä Olemme puurtaneet LexPressin aktiivisen toimituskunnan kanssa taas syksyn ensipäivistä asti, jotta voisit pidellä tällä hetkellä käsissäsi jälleen kerran laatupakettia täynnä mielenkiintoisia artikkeleita juridiikasta ja vähän muustakin.

LexPress 03/11

Päätoimittaja:

s. 22 ...

Aleksi Lundén lexpress@lex.fi

Taitto: Aleksi Lundén

Toimituskunta:

Tällä kertaa teemana on Tuomioistuin ja rangaistuslaitos. Olemme pyrkineet käsittelemään aihetta monesta näkökulmasta. Tässä lehdessä tutustumme auskultointiin sekä vanginvartijan arkeen ja piipahdamme myös rikosseuraamusesimiehen vieraana. Vieraasta kynästä –palstalla pohditaan, pitäisikö vanki kohdata ihmisenä, ja lehden loppupuolella paljastetaan lisää LexKurssien laajenemisesta maantieteellisesti. Sivulta 31 alkaa Lex 50 –osio, jossa tällä kertaa aiheena on 90-luku. Iiris Jokinen raottaa jälleen Sui genreris -teoksen pohjalta kirjoittamassaan artikkelissa historian verhoja, ja Mikko Heinonen puolestaan kertoo omakohtaisia kokemuksia tuon ajan lexiläisyydestä palstalla Minä lexiläisenä.

Annika Falben Jenni Heurlin Laura Hoffrén Iiris Jokinen Jesse Jokinen Mirka Kuisma Markus Laine Kalle Leskinen Satu Majuri Niko Markkanen Noora Mäki Mona Numminen Sheima Ridha Mirjam Scheinin Jenni Vartiainen

s. 35 ...

Etukansi: Aleksi Lundén

Kansikuva:

Markus Laine

Lisäksi tutustumme suomalaiseen viinituotantoon, kertailemme matkaa aidoksi lexiläiseksi ja näin opiskeluvuoden alkumetreillä opetellaan reitti matkalle malliopiskelijaksi. Päätoimittajana en voi taaskaan kiittää riittävästi aktiivista, innovatiivista ja asiansa osaavaa toimituskuntaani. On erityisen hienoa, että myös ensimmäisen vuosikurssin lexiläiset ovat lähteneet innolla toimitustyöhön mukaan. Tästä on hyvä jatkaa. Vuoden viimeinen LexPress ilmestyy joulukuussa teemanaan Ura, yrittäminen ja osakkuus. Anna palautetta ja osallistu kilpailuun. Palkintona on huikea kirjapalkinto ja ideasi voi päästä toteutettavaksi. Lisää tästä sivulla 46. Aleksi

Kuvassa: Satu Majuri Kalle Leskinen

Julkaisija: Lex ry

Painopaikka: Newprint Oy

Painos: Painos: 750 kpl

s. 46 ... ISSN 1235-371X

Copyright © 2011 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.


sisällys Teema: Tuomioistuin & rangaistuslaitos

... s. 27

... s. 38

... s. 56

Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Täyttä tykitystä . . . . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Nyt on kiire . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Lexissä syksy ei tarkoita lamaa . . . . 8 Edarissa tapahtuu: Vain lexiläinen ajaa etuasi . . . . . . 10 Senilexin kuulumisia: Syyskuulumisia alumneilta . . . . 12 Kohti menestystä: Matkalla malliopiskelijaksi . 15 Valvontarangaistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Täällä vartioin minä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Auskultoimalla käräjäoikeus tutuksi . . . . . . . . 26 LEX 50 vuotta Minä lexiläisenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 90-luku: Lexin uudet haasteet . . . . . . . . . 35 Rikosseuraamusesimies työssään . . . . . . . . . . . 38 Tunnustamalla lievempään tuomioon . . . . . . . 40 Vieraasta kynästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Sisar tervehtii: Artikla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Väylä Turun oikeustieteelliseen . . . . . . . . . . . . 46 Juusto-, viini- ja sikariklubi . . . . . . . . . . . . . . . 49 Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Matkalla lexiläiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Alansa ammattilainen: Allan Rosas . . . . . . . . . 56 Urheilujuhlan tuntua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59


PÄÄ kirjoitus

Nyt on kiire Kiire on kova ja kiire on armoton, mutta se ei kulu kiirehtimällä. Aikaan liittyvää tilaa, jossa ihminen joutuu toimimaan ylivirittyneenä ja jännittyneenä kutsutaan kiireeksi. Mutta kiirehdimmekö me riittävästi vai tulisko meidän jopa hidastaa? Länsimainen yhteiskunta on aikojen saatossa tuottanut jatkuvan kiireen. Syynä tähän on tiedonvälityksen nopeutuminen, aikataulujen tarkentuminen sekä kilpailun kasvaminen. Vaikka kiireestä puhutaan eniten työhön liittyvissä asioissa, ja kiireen suurin syy ilmeisesti onkin liian vähäinen työntekijämäärä suhteessa tarpeeseen, kiire liittyy nykyään myös kaikkeen muuhun elämään opiskelusta vapaa-aikaan. Kiireestä on muodostunut tavoiteltu toimintataso. Meillä on kiire opiskelemaan, kiire valmistua, kiire töihin ja kiire sieltä pois. Kiire suorittaa kaikki oikeudenalojen perusteet muita nopeammin, kiire tienata enemmän ja suurempia summia kuin muut, kiire harrastaa toisia enemmän ja kiire opinto- ja työmenestystä kartuttaessa vaikuttaa vielä kiireettömältä.

nen. Kuuluu olla kiire. Kiireestä on tehty tavoiteltava elämäntila, ja yhteiskunnassamme uskotaan, että kiireisenä ihminen saa arvostusta toimintaympäristössään muita enemmän. Vaikka loppupeleissä kiireessä ei taida olla kyse muusta kuin siitä, että ihminen taistelee omia ja ajan asettamia rajoja vastaan.

“Millä tavalla voisi keventää alati raskaammaksi muuttuvaa opiskelijan taakkaa?”

Työmaailmassa tuottavalla työntekijällä ei ole kaikki hyvin, jos arkipäivä on kiireetön. Kiire on kokonaisvaltai-

6

Hommalla on myös terveydellisiä vaikutuksia: jatkuva kiire voi saada aikaan unen- tai ravinnonpuutetta, joka puolestaan voi aiheuttaa välittömiä ruumiillisia vauriota esimerkiksi aivoihin. Keho suhtautuu kiireeseen kuten jatkuvasti uhkaavaan tilanteeseen – ylivirittyessään voi jousi mennä helpostikin poikki. Vaikka henkilökohtaisesti saankin nautintoa kiiretilan ollessa päällä, ja koen olevani tehokkaimmillani hetkittäisen kiireen sattuessa, on enemmän kuin hyvä myös ottaa välillä vähän rennommin. Saman ovat huomanneet myös tämän päivän palveluntarjoajat. Vuoden

LexPress


positiivisimmaksi tamperelaiseksi valittu Jama Jama on juurruttanut, ehkäpä pysyvästi, suomalaiseen ostoskeskuskulttuuriin ”hitaan kassan”, jolla kiireiset arjen sankarit voivat hymyillen vaihtaa muutaman sanan ja kuulumiset kassahenkilön kanssa välttäen aneemisen liukuhihnatunnelman. Läpi maan huoltoasemien on kuukauden sisällä puolestaan aloittanut yli sata tankkauksen ammattilaista, palvelumestaria, parantamaan kuluttajien arkea. Nyt kiireinen arki on ehkä muuttumassa siis mukavammaksi. Tulevien kuukausien kuluessa edessämme on useita vaaleja. Näistä monella tapaa lähimpänä tulevat edustajistovaalit. Erityisesti tulevien edaattorien onkin syytä miettiä, miten tämän päivän opiskelijoita voidaan huomioida yhtäläisesti kiirekeskeisen yhteiskunnan keskellä. Millä tavalla voisi keventää alati raskaammaksi muuttuvaa opiskelijan taakkaa? Joka ikinen on ansainnut vieläkin parempaa ja suurempaa. Heti kun on nähty yksi virhe kiire on vaihtaa. Kiire vaihtaa. Vai onko? Tuleva pikkujouluesiintyjämme, PMMP, on monessa asiassa oikeassa, kuten varmasti edellä olevassa lainauksessa tunnetusta kappalestaan (Olkaa yksin ja juoskaa karkuun). Virheen sattuessa taitaa olla kuitenkin parempi hengittää muutaman kerran syvään ja yrittää sitten uudelleen. Ehkä niin tehdään vähän hitaammalla kassalla tai kiskallakin. Hallitun kiireistä syksyä kaikille, Aleksi Lundén LexPressin päätoimittaja lexpress@lex.fi

Kuva: Markus Laine

P.s. Anna palautetta. Kaikkien 11. marraskuuta mennessä LexPressistä palautetta antaneiden kesken arvomme huikean kirjapalkinnon. Lisää aiheesta sivulla 46.

LexPress

7


PUHEEN johtajalta

Lexissä syksy ei tarkoita lamaa Yliopisto-opiskelussa ja Lexin toiminnassa syksy on jotain, mitä kannattaa odottaa. Syksy tuo toimintaan energiaa. Uutta vuosikurssia odotetaan aina kuin kuuta nousevaa ja jälleen kerran meno on ollut juuri sen mukaista. Syksy merkitsee usein myös vanhemmille opiskelijoille uutta tarmoa tentteihin ja seminaareihin, ainakin nyt suunnitelmien tasolla. TYYn edarivaalit - ääntäsi tarvitaan juuri nyt

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY), johon jokainen meistä kuuluu, järjestää loka-marrakuun vaihteessa edustajistovaalit, joissa valitaan 41 edaattoria kaudelle 2012-2013. Edustajisto on TYYn ylin päättävä elin. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sillä on päätösvalta meidän kaikkien yhteisestä rahoista. Edustajisto esimerkiksi päättää, kuinka suuri vuosittain maksettava jäsenmaksu on. Lexiläisistä koostuva Ryhmä Lex toimii edustajistossa hyvässä yhteistyössä TuKY-listan (kauppatieteen ylioppilaat) ja TYY Terveeksi -listan (lääketieteen ylioppilaat) kanssa. Tavoitteena on paikkamäärän kasvattaminen nykyisestä, mikä on realistinen tavoite, kun sen eteen tehdään yhdessä lujasti töitä.

8

Mitä edarissa on sitten saatu aikaiseksi? Ryhmä Lexillä oli iso rooli päätettäessä, että Lexin toimisto voi jatkaa YO-talo A:ssa myös lähivuosina tapahtuvan remontin jälkeen. Lex on ollut myös aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että jäsenmaksu pysyy kurissa, näkyvin tuloksin. Olemme olleet edelläkävijöitä kaikkia hyödyttävien palvelujen kehittämisessä – lexiläisistä koostuva oikeusaputoimikunta palvelee koko ylioppilaskunnan jäsenistöä, ja on toisaalta hyvää oppia toimikuntalaisille. Alan töistä opintopisteitä – lexiläisten työn tulos

Pitkä työ opintopisteiden saamiseksi korkeakouluharjoittelusta sekä itse hankituista oman alamme työpaikoista sai hienon päätöksen kesäkuussa tiedekunnan johtokunnan kokouksessa, kun laadittu esitys Työharjoittelu-kurssiksi hyväksyttiin. Vastaavanlainen vaihtoehto

LexPress


on ollut sisartiedekunnissamme tarjolla jo pitkään, ja oli korkea aika ulottaa sama mahdollisuus myös Turkuun. Aikaansaatu lopputulos on loistava esimerkki siitä, että lexiläiset voivat saavuttaa tuloksia aktiivisella edunvalvontatyöllä. Kannattaa siis tarttua mieltä askarruttaviin asioihin ja työskennellä niiden eteen. Tiedekunnan elimiin haetaan aina silloin tällöin uusia jäseniä, ja ajatuksia voi tuoda aina myös istuvien edustajien sekä hallituksen tietoon. Yhtä kaikki, suuri kiitos saavutetusta tuloksesta kuuluu Työharjoittelu-kurssin luomisen ja edistämisen parissa työskennelleille hallinnon opiskelijaedustajille.

opiskelleidenkin välille syntyy. Seuraava mahdollisuus tutustua valmistuneisiin juristeihin eli alumneihin tulee Lex 50-seminaarissa Varmalla 29. marraskuuta. Onkin hyvä muistaa, että työpaikan hankinnassa henkilösuhteilla on iso merkitys, ja opiskeluaikana hankitut suhteet sekä tutustuminen alumneihin voivat hyvinkin poikia menestystä jatkossa. Tuttujen avulla asema työmarkkinoilla on aina parempi – lamankin aikana. Juristin valmiuksia on mahdollista oppia muualtakin kuin kirjoista ja luentosaleista. Lex tarjoaa siihen mahdollisuuksia joka päivä, juuri niin paljon kuin itse haluamme.

“Juristin valmiuksia on mahdollista oppia muualtakin kuin kirjoista”

Lexiläisyyttä valmistumisen jälkeen?

Vuonna 2000 vanhat lexiläiset perustivat Senilex ry:n, joka on Suomen ensimmäinen oikeustieteellinen alumniyhdistys. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, Senilex järjestää vuosittain tapahtumia sekä jakaa keväällä ja syksyllä stipendin opintonsa päättäneille. Senilex järjestää myös luennoitsijoita tiedekunnan kursseille sekä mentortoimintaa valmistumassa oleville opiskelijoille. Lisäksi Senilexistä oli korvaamaton apu keväällä järjestettyjen massiivisten 50-vuotisjuhlien järjestelyissä. Senilex on hieno osoitus siitä, millaista yhtenäisyyttä tiedekunnassamme

Kuva: Markus Laine

Antti Vaaja Hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja@lex.fi

LexPress

9


EDARISSA tapahtuu

Vain lexiläinen ajaa oikeustieteilijän etua TYYn edustajistovaalit käydään jälleen loka-marraskuun vaihteessa. Nykyinen nelihenkinen Ryhmä Lex pääsee ansaitulle edustajistoeläkkeelle ja paikan ottaa uusi Ryhmä Lex. Sinä voit varmistaa, että uusi ryhmä on vähintään viisihenkinen! Toimisto säilyy

Syyskuun kokouksessaan edustajisto päätti – Ryhmä Lexin esityksestä – haudata hankkeen, jonka tarkoituksena oli siirtää TYYn kirjasto YO-talo A:han Lexin ja muiden ainejärjestöjen tilalle. Päätös on osoitus siitä, että lexiläisedustajia tarvitaan edustajistossa jatkossakin! Vastaavaa kun on nähty ennenkin...

ustieteellinen tiedekunta säilyi Turussa itsenäisenä. Tiedekuntamme itsenäisyyttä pitää vaalia jatkossakin. Samoin on varmistettava, ettei Itä-Suomen yliopistolle myönnetä oikeustieteellisen tutkinnonanto-oikeutta ja ettei oikeustieteen aloituspaikkoja muutenkaan lisätä holtittomasti.

“Tiedekuntamme itsenäisyyttä pitää vaalia jatkossakin. ”

Oikiksen itsenäisyys uhattuna?

Syksyllä 2008 kuhistiin Calonian käytävillä kovaa ääneen: oikeustieteellistä tiedekuntaa oltiin yhdistämässä osaksi kauppakorkeakoulua tai yhteiskuntatieteellistä. Syntyi kansanliike, jossa Ryhmä Lexin edaattorit, oikiksen hallopedit, Calonian henkilökunta ja opiskelijat sekä tiedekunnan alumnit kokosivat voimansa ja saivat puhuttua järkeä muille. Oike-

10

Lisäksi Ryhmä Lex…

…ajoi Turun yliopiston hallituksen jäseneksi lexiläistä Pirita Virtasta. Ja onnistui. …vaati ainejärjestöjen kuulemista valittaessa opiskelijaedustajia tiedekuntien toimielimiin. Ja onnistui. …halusi järkeä TYYn alayhdistysavustuksiin, jotka jaettiin aiemmin ilman laadullisia kriteereitä. Ja onnistui. …ehdotti TYYn kirjaston yhdistämis-

LexPress


tä yliopiston kirjastoon jäsenmaksukorotusten hillitsemiseksi. Ja epäonnistui toistaiseksi. …oli mukana vaatimassa TYYn pakkojäsenmaksun laskemista useiden ylijäämäisten vuosien jälkeen. Ja lopulta onnistui.

Lisätietoja Lexin 41 hienosta ehdokkaasta löydät tämän LexPressin keskiaukeammalta, Vaali-Cal§arista sekä Ryhmä Lexin sivuilta – www.ryhmalex.fi Muista äänestää – lexiläistä, totta kai!

Lexiläinen: Toimi! Äänestä!

Oheiset poiminnat ovat vain muutama esimerkki asioista, joiden parissa Ryhmä Lexin edustajat ovat tehneet työtä kuluneen parin vuoden aikana. Jotta työ oikkarin paremman huomisen puolesta voisi jatkua, muista äänestää TYYn edustajistovaaleissa 24.-25.10. ja 1.-2.11. Äänestäminen onnistuu helposti netissä!

Teemu Oksanen Ryhmäpuheenjohtaja Ryhmä Lex

Kuva: Lex ry


SENILEXIN kuulumisia

Syyskuulumisia alumneilta Lex-senioreidenkin syksy on kiireitä täynnä. Senilexin jäsenhankintaprojekti on täydessä käynnissä, ja toivommekin saavamme yhä enemmän jäsenhakemuksia vastavalmistuneilta oikeustieteen maistereilta. Lexiläisyyttään voi luontevasti jatkaa liittymällä heti valmistumisen jälkeen omaan alumniyhdistykseemme Senilexiin. Senioreiden perinteinen syystapaaminen Helsingissä järjestetään tänä vuonna yhdistettynä Lex ry:n 50-vuotisjuhlaseminaariin 29.11.2011. Tähän juttuun on koottu poimintoja Senilexin ajankohtaisista asioista.

Yhdistyksen sääntöihin muutoksia

Senilex ry:n vuosikokous pidettiin 18.3.2011 Caloniassa. Vuosikokous päätti muun muassa yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta. Sääntöjen 6 §:stä poistettiin määräys, jonka mukaan yhdistyksen jäsen voitiin valita hallituksen jäseneksi korkeintaan kolmena peräkkäisenä vuotena. Muutoksen pääasiallisena perusteena oli yhdistyksen ensimmäisten 11 toimintavuoden aikana vakiintunut käytäntö, jonka mukaan Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani toimii jäsenenä Senilex ry:n hallituksessa. Dekaanin toimikausi voi kestää yli kolme vuotta kerrallaan. Tämän lisäksi sääntöihin tehtiin teknisluontoisia päivityksiä sekä sääntöjen 8 ja 11 §:iä muutettiin siten, että ne vastaavat uutta yhdistyslakia. Yhdistysrekisterin palvelun ruuhkautumisesta johtuen sääntömuutokset valitettavasti yhä odottavat rekisteröintiä. Senilex-stipendi Ville Kivikoskelle

Senilex ry:n hallitus perusti vuonna

12

2008 erillisen stipendirahaston, josta jaetaan kaksi kertaa vuodessa tiedekunnan publiikkien yhteydessä Senilexstipendi. Stipendin jakoperusteita ovat stipendirahaston sääntöjen mukaisesti opiskelijan tutkintotodistuksen mukainen opintomenestys ja muut akateemiset ja yhteisölliset ansiot. Stipendin saajan valitsee oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani yhdessä Senilexin hallituksen puheenjohtajan kanssa. Perjantaina 3.6.2011 järjestetyssä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan publiikissa 500 euron Senilex-stipendi annettiin OTM Ville Kivikoskelle. Stipendin luovutti Senilex ry:n hallituksen jäsen, asianajaja Jarkko Ruohola. Stipendinsaaja OTM Ville Kivikoski laati laudaturin arvoisen tutkielman aiheesta Tilintarkastuksen merkitys osakeyhtiössä. Kivikoski toimi aktiivisesti Lex ry:ssä; opiskeluaikanaan hän toimi opiskelijatuutorina ja vuosijuhlamarsalkkana sekä Lex ry:n taloudenhoitajana. Lisäksi Ville Kivikoski oli Lex Libri Oy:n toimitusjohtaja vuonna 2007 sekä Lex Libri Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2008. Onnittelut Villelle stipendistä!

LexPress


Jäsenhankinta

Jäsenhankinta on jo usean vuoden ajan ollut Senilexin hallituksen toiminnan tärkeimpiä teemoja. Ilman kattavia ja paikkansapitäviä yhteystietoja emme pysty kustannustehokkaasti olemaan yhteydessä alumneihin ja jäsenistöömme. Tähän saakka Senilex on pitkälti ollut tiedekunnan postituslistan varassa, mutta yliopiston alumnipostituslistassakin on ollut puutteita. Tänä vuonna yliopistolle oli tarkoitus hankkia uusi yhteysrekisteriohjelma, ja Senilexissä on odotettu sen valmistumista. Yliopiston pitämä rekisteri olisi perusrekisteri, jonka ylläpitämisessä Senilex voisi auttaa. Kaksi vuotta sitten Senilex värväsi jokaiselta vuosikurssilta yhdyshenkilön, joka on avuksi yhteydenpidossa alumneihin. Yhdyshenkilöille lähetettiin lista oman vuosikurssinsa opiskelijoista, ja tarkoituksena oli, että yhdyshenkilö ystäviensä kautta päivittäisi listan tuoreilla sähköpostiosoitteilla. Ilmeisesti ohjeistuksemme ei ollut kovin hyvä, koska emme saaneet montaakaan uutta sähköpostiosoitetta. Tänä vuonna hallituksen jäsenet ovat suoraan yhteydessä vuosikurssiyhdyshenkilöihin, ja toivottavasti projekti lähtee pian uudestaan käyntiin.

Senilexin syystapaaminen Helsingissä

Senilexin vuosittaisessa tapahtumakalenterissa asemansa ovat vakiinnuttaneet Tiedekunnan päivä ja Syystapaaminen. Keväisin järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa Tiedekunnan päivä Caloniassa, ja loppusyksystä tapaamme pääkaupunkiseudulla perinteisessä Senilexin syystapaamisessa. Koska vuosi 2011 on ollut Lexin ja tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuosi, Senilexin tämänvuotiset tapahtumat on mukautettu muihin juhlallisuuksiin. Tiedekunnan päivän iltajuhlaa vietettiin Lexin vuosijuhlilla ja tulossa oleva syystapaaminen järjestetään Lexin 50-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä. Seminaarin teema on Oikeudelliset haasteet kestävyysvajeisessa Suomessa. Syystapaaminen ja seminaari järjestetään tiistaina 29.11.2011 klo 15.30 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloissa Helsingissä. Seminaarin asiaosuuden jälkeen päivä jatkuu illanvietolla, jossa senilexiläiset pääsevät kohtaamaan vanhojen opiskelutovereidensa lisäksi myös seminaariin osallistuneita lexiläisiä. Tavataan siis juhlaseminaarissa!

Senilex tarvitsee toimintansa seuraamiseksi myös oman rekisterinsä. Rekisteriin tulisivat merkinnät siitä, kuka on jäsen, kuka on maksanut jäsenmaksunsa, kuka haluaa luennoida tiedekunnan kursseilla jne. Tehdäksemme rekisterimme riippumattomaksi siitä, kuka kulloinkin hoitaa asioita Senilexin hallituksessa, tutkimme parhaillaan, olisiko yhdistyksiä varten tehty ns. cloudrekisteri kustannustehokas vaihtoehto. Paljon on vielä tehtävissä parantaaksemme viestintäämme tiedekunnasta valmistuneille. Jokainen alumni, joka lukee tämän kirjoituksen, voi auttaa meitä päivittämällä omat tietonsa Senilexin kotisivuilla, ja voi myös rohkaista alumniystäviään tekemään samoin. Kiitos jo etukäteen avustanne!

LexPress

Inari Kinnunen Asianajaja, Senilex ry:n hallituksen tiedotusvastaava

13


kohti menestystä 4Tällä palstalla tutkaillaan työnhakua ja opintomenestystä parantavia asiota.

matkalla malliopiskelijaksi Opiskelu akateemiseen tapaan vaatii monelta opettelua ja totuttautumista lukion systeemien jälkeen. Uuden ja vanhankin opiskelijan olisi hyvä pysähtyä aika ajoin hetkeksi pohtimaan omaa opiskeluaan ja mahdollisuuksia sen kehittämiseksi. Teksti: Sheima Ridha

Viime numerossa Kohti menestystä –palstalla ohjeistettiin nuorta, uraansa aloittelevaa juristia. Tässä artikkelissa sen sijaan käsitellään muutamia mahdollisia kompastuskiviä matkalla kohti menestyksekästä opiskelua ja pyritään antamaan vinkkejä opiskeluun. Palataanpa siis jälleen opiskeluaikaan. Mihin asioihin opiskelijan tulisi opintomenestyksensä kehittämiseksi kiinnittää huomiota? aseta itsesi kokoiset tavoitteet

Olipa opiskelija missä opintojensa vaiheessa tahansa, olisi hänen hyvä pohtia omia tavoitteitaan ja sitä, mitä opintomenestys hänelle itselleen tarkoittaa. Ja sanalla ”itselleen” tarkoitan todella opiskelijaa itseään. On tärkeää osata erottaa muiden odotukset ja tavoitteet omistaan. Tällöin on helpompi asettaa tavoitteet omalle tasolle – ja todennäköisempää jopa saavuttaa ne. hahmota tilanteesi oikein

Epäonnistumisilta ja vastoinkäymisiltä tuskin yksikään opiskelija kykenee välttymään, mutta nehän vasta vahvistavatkin – vai vahvistavatko? Mikäli tavoitteet ovat jatkuvasti liian korkealla ja niitä

ei pysty saavuttamaan, saattaa opiskelijan usko itseensä ja opiskelutaitoihinsa horjua. Tällöin voi ulkopuolisenkin näkökulma olla tarpeen, jotta opiskelija oppii hahmottamaan oman tilanteensa ja asettamaan sopivat tavoitteet. Tavoitteiden asettelun lisäksi tie menestykseen vaatii keskittymistä; tarkemmin sanottuna keskittymistä omaan opiskeluun ja tekemiseen. Vinkkejä tekniikoista ja opiskelutyyleistä voi ja toki kannattaakin kysellä muilta opiskelijoilta, mutta vilkuilu olan yli ja muiden lukunopeuden kadehtiminen ei edistä omaa kehittymistä. Jokaisen on itse kokeiltava ja löydettävä oma tapansa opiskella. Itsekkäältä kuulostavana periaatteena voisikin olla, että tee juuri niin kuin sinulle sopii. vaihtoehtona tyylin vaihto

Omasta suorituksesta ja itsekkäistä periaatteista huolimatta opiskelu ei kuitenkaan saisi käydä liian yksinäiseksi. Vaikka opiskelijat ovat tottuneita ahkeroimaan itsenäisesti, olisiko meidän mahdollista opiskella yksin pänttäämisen rinnalla sosiaalisemminkin? Muiden kanssa yhdessä opiskelu ja tenttiaiheista keskustelu on havaittu tehokkaaksi

LexPress

jatkuu seuraavalla sivulla

15


kohti menestystä oppimismuodoksi. Muutoinkin omien opiskelutekniikoiden muuntelu ja uusien tyylien kokeilu voi olla virkistävää vaihtelua. Ahkeran ja motivoituneen opiskelijan saattaa olla vaikea muistaa suunnitella lukemistaan oman jaksamisensa puitteissa. Miten opiskella niin, ettei opiskelu vie kaikkia voimia? Itsensä ylirasittaminen käy helposti, varsinkin kun paineet opintojen etenemisestä ja valmistumisesta ovat kovat. Yhtenä haasteellisena tavoitteena voisikin pitää opettelemista opiskelemaan niin, että jaksaa opiskella.

päivittäin opettelemaan kymmenien tai satojen sivujen edestä uutta asiaa – joskus jopa varsin vaikeita ja monimutkaisia asioita. Onneksi tämä on sentään meille vain määräaikainen pesti. ammattilainen voi auttaa

aivoille välillä lepoa

Opiskelijoille on tarjolla paljon kirjallisuutta liittyen opiskelutaitoihin. Kirjoista voi löytyä paljon apuja niin vasta-alkajalle kuin kokeneemmallekin konkarille, joka on innostunut kehittämään itseään opiskelijana. Myös yliopiston opintopsykologilta voi saada ensiapua, jos opiskelussa kohdatut vastoinkäymiset eivät ratkea omin avuin.

Opiskelukunnostaan huolta pitäminen vaatii muun muassa säännöllistä opiskelurytmiä ja riittävää palautumista. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksikaan, miten rankkaa työtä opiskelu on aivoille. Harvassa ammatissakaan joutuu lähes

Tämä artikkeli on tehty yhteistyössä Turun Yliopiston opintopsykologi Ari Kaukiaisen kanssa.

Matkalla malliopiskelijaksi jokaisen on hyvä muistaa:

16

- Lue vain virkeänä

- Pidä kännykkä poissa kirjan lähettyviltä, jos aikasi kuluu puhelimen vilkuiluun

- Varo Facebookia!

- Tee lukusuunnitelma, jota pystyt noudattamaan ja pidä yllä tasaista työrytmiä

- Löydä omat tekniikkasi ja itsellesi sopivat lukuajat

- Älä vertaile itseäsi muihin, keskity omaan tekemiseesi

- Tauko piristää aina, varo ettei se kuitenkaan venähdä!

LexPress


Vankilat maailmalla pursuavat rikoksentekijöitä. Epätoivoisimmat valtiot ovat jo ryhtyneet laillistamaan pikkurikoksia, jotta vankilapaikkoja säästyisi. Vankien määrä on Suomessakin ollut jatkuvassa kasvussa ja tilanteelle on etsitty erilaisia ratkaisuja. Uusien vankiloiden rakentamista pyritään välttämään, sillä nykyäänkin yksi vankilavuosi kustantaa valtiolle 50 000 euroa. Jokaisella on oma näkemyksensä asiasta ja mielipidepalstoilta voikin lukea ehdotuksia esimerkiksi ulkomaisten vankien häätämisestä takaisin kotimaihinsa sekä palopuheita kuolemanrangaistuksen edullisuudesta. Oikeusministeriö teki asiasta oman ehdotuksensa joka on johtanut vuonna 2011 voimaan astuvaan lakiin valvontarangaistuksesta. Teksti: Noora Mäki

Valvontarangaistus - Vaihtoehto vankilalle

Uudenlainen rikosoikeudellinen seuraamus nimeltä valvontarangaistus otettiin käyttöön keväällä 2011. Valvontarangaistus sijoittuu yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin. Tällä tarkoitetaan järjestelyä, jolla henkilö, jolle yhdyskuntapalvelu ei sovellu ja jonka rangaistus olisi maksimissaan 6kk ehdotonta vankeutta, voisikin suorittaa rangaistuksen kotona tai vaihtoehtoisesti jossakin muussa hänelle osoitetussa paikassa, esim. hoitolaitoksessa. Sen lisäksi, että edellytetään rikoksen olevan melko pieni rike, kuten varkaus, on rikoksentekijän myös sovelluttava kyseiseen rangaistustyyppiin ja annettava järjestelylle suostumuksensa. Vain henkilö, jonka uskotaan kykenevän vapaudessa suoritettavaan tuomioon, saa siihen mahdollisuuden.

päihteetöntä päiväohjelmaa

On kuitenkin väärin kuvata rangaistuksen suorittamisen tapahtuvan vapaudessa, sillä täydellisestä vapaudesta ei ole kyse. Tuomittu saa poistua hänelle määrätyltä alueelta ainoastaan luvan kanssa. Lisäksi hän on velvollinen noudattamaan hänelle toimeenpanosuunnitelmassa vahvistettua päiväohjelmaa, joka voi koostua työssäkäynnistä, opiskelusta, kuntoutuksesta tai muusta hänen tilaansa edistävästä toiminnasta. Päihteiden käyttö valvontarangaistuksen aikana on ehdottomasti kielletty. Valvontarangaistuksen ideana onkin auttaa rikoksentekijöitä kokoamaan elämänsä palapeli uudelleen: rangaistuksen suorittaminen yhteiskunnassa hyväksyttyjen toimintojen piirissä auttaa jatkossa noudattamaan rikoksetonta elämää.

LexPress

19


laiminlyönnistä linnaan

Mikäli valvontavankeuden aikana tulee ilmi tuomitun päihteidenkäyttö, rikollisen toiminnan jatkaminen, sen aloittaminen tai muuten toimeenpanosuunnitelmassa vahvistetun ohjelman laiminlyönti, voidaan rangaistus muuttaa ehdottomaksi vankeudeksi. Valitsemalla oikeantyyppiset vangit ja välttämällä esimerkiksi useita rikoksia tehneitä tai väkivaltaisuuksiin sortuvia vankeja pyritään vähentämään ongelmia valvontarangaistuksen aikana. muissa maissa tuttu

Jotta tuomitun toimintaa pystyttäisiin valvomaan ilman kallista vartijaa, käytetään erilaisia sähköisiä apuvälineitä tuomitun liikkeiden seuraamiseen. Muissa Pohjoismaissa jo vanha tuttu, Suomessakin uudistuksen myötä käyttöön otettava uusi väline on sähköinen seurantapanta. Kyseessä on siis valvottavan nilkkaan tai ranteeseen kiinnitettävä panta, joka on yhteydessä hänen asuntoonsa kiinteästi sijoitettuun seurantalaitteeseen. Lisäksi käytetään muita sähköisiä paikallistamiskeinoja sekä pidetään valvottaviin yhteyttä perinteisin puhelinsoitoin. kustannukset voivat laskea kolmanneksella

Tulevaisuudessa n.1000 vangin joukosta jopa 120 - 130:nen odotetaan suorittavan tuomionsa valvontarangaistuksen alaisena. Muutos tulee vähentämään painetta vankipaikkojen suhteen ja se on valtiolle huomattavasti ehdollista vankeutta edullisempi. Kun yhden vangin päiväkohtaiset kustannukset ovat noin 180 - 200 euroa, on valvontarangaistuksen arvioitu olevan vain kolmannes tästä. Lisäksi hyvinä puolina voidaan mainita sen luomat mahdollisuudet pysyä kiinni yhteiskunnan menossa ja hankkia itselleen esimerkiksi koulutus tai työpaikka, jotka omalta osaltaan myös helpottavat integroitumista ”tavallisen” kansan riveihin. Vankilan mukavuudet ja omat

pelisäännöt eivät saa houkutella uusiin rikoksiin tai vieroittaa rikoksentekijät arjesta. Valvontarangaistuksen toivotaan helpottavan myös aikaa, jolloin seurantapantaa ei enää olekaan nilkan tai ranteen ympärillä. uusi järjestelmä kritisoitu

Uusi keino rangaista rikoksentekijöitä herättää tietysti myös kritiikkiä. Osa on sitä mieltä, että kotona sohvalla löhöten ei rangaistus tunnu miltään. He puolustavat kovempia otteita, jotta rangaistuksesta myös oppisi jotakin. Usein vankila on kuitenkin vain pakopaikka arjesta, jossa viimeistään opitaan pahat tavat. Rangaistuksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin pitää rikolliset vastedes kaidalla polulla ja siinä valvontarangaistus onnistuu hyvin, sillä se helpottaa normaalin arjen pelisääntöjen omaksumista ja mahdollistaa uusien piirien luomista myös vankilan ulkopuolella. laki voimaan marraskuussa

Koska laki astuu meillä virallisesti voimaan vasta 1.11.2011, on sähköisen valvonnan laitteistoa kokeiltu vasta muutaman Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimesta. Maarit Suomela Rikosseuraamuslaitoksen Keskushallinnosta kertoo testanneensa jalkapantaa ja unohtaneensa muutaman tunnin kuluttua pitävänsä lähetintä, eli se ei paina jalassa eikä lähetä minkäänlaisia hälytyssignaaleja, jos valvottava menee valvonta-alueen ulkopuolelle. Laitteistoon sisältyy valvonta-ohjelmisto, johon tiedot valvottavan liikkumisesta kirjautuvat. Hieman kiusallisemmaksi sähköiseksi valvontavälineeksi Suomela puolestaan kuvaa laitteistoon kuuluvan GPS/GSM-paikantimen, varsinkin jos valvottava on sallitun alueen ulkopuolella. Tällöin laite hälyttää ja sen ääni voi olla melko kovakin. Tulevaisuus näyttää, miten vankien valvonta muurien ulkopuolella onnistuu. Muissa Pohjoismaissa kyseistä rangaistusmuotoa on käytetty jo pitkään ja tulokset ovat olleet niin hyviä että ne ovat johtaneet laajennuksiin asti.

LexPress

21


täällä vartioin minä

kesätöissä vanginvartijana

Teksti ja kuva: Satu Majuri


kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä va

Turun linnan vankityrmät ovat vaihtuneet nykyaikaiseen, tehokkaaseen vankeusrangaistusten täytäntöönpanoon Turun Saramäessä. 1800-luvun puolivälissä vankeinhoito siirtyi Turun linnasta Kakolanmäelle ja toimintansa Saramäessä Turun vankila aloitti puolestaan syyskuussa 2007. Saramäkeen on sijoitettu vankeusvankeja ensikertalaisista elinkautisiin ja tuomiotaan ovat istumassa myös sakkovangit. Turun vankila on tullut tutuksi myös monelle oikeustieteen opiskelijalle kesätyöpaikan myötä: vanginvartijoina kesänsä viettivät ainakin Jukka-Pekka Neuvo, Asko Metsola sekä Janne Laasonen. Kesätyöpaikkana Turun vankila tarjoaa juristinalulle näköalapaikan katsella omin silmin, miltä näyttää rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpano. Jukka-Pekka Neuvo on toisen vuosikurssin lexiläinen, jolla on tuore viimekesäinen kokemus vangin vartijan työstä Saramäessä. Vangin kuljetuksia käräjäoikeuden istuntoihin, vartiointia eri osastoilla sekä rankkoja yöpäivystyksiä - näistä koostui Neuvon normaali työpäivä. -Sain hoitaa vakituisten työntekijöiden työtehtäviä, joten jokainen päivä oli erilainen. Tapaamisten valvontaa, turvatarkastuksia ja vankien ohjaamista valvomosta, laidasta laitaan vanginvartijan vastuullisia tehtäviä, Neuvo selvittää. Kolmannen vuosikurssin opiskelija Janne Laasonen puolestaan kertoo arkirutiinien keskellä saaneensa esimerkiksi seurata valkokankaalta videotuomioistuinkäsittelyä, joka oli kuvattu vankilasta käsin keskustelun tapahtuessa videon välityksellä tuomioistuimen kanssa. -Normaali työpäivä koostui kuitenkin erilaisista valvontatehtävistä, vankiensiirroissa mukana olemisesta, lääkkeiden antamisesta ja vankien kuljetuksista esimerkiksi sairaalaan. Itse olin käyttömiehenä koko kesän eli sain työskennellä laajasti eri osastoilla, Janne kertoo. Asko Metsola kertoo työskennelleensä rangaistuslaitoksella aikaisemminkin. Kesätyöpaikka vartijan tehtävissä oli tälle viidennen vuosikurssin oikkarille kolmas. -Ensimmäisen kokemuksen vangin vartijan työstä sain Vantaan vankilassa

vuonna 2009. Viime kesä oli itselleni toinen kerta Saramäessä. Metsola sanoo tehneensä kesälomasijaisuuksia ja työskennelleensä yhdellä tietyllä osastolla pidemmän aikaa. Aikaisemmat kokemukset vartijan työstä olivat hyödyksi. Myös Metsolalle kuuluivat rutiinityötehtävät laidasta laitaan vankien kuljetuksista käräjäoikeusistuntojen seuraamiseen. Kiinnostava työympäristö

Laasonen kertoo hakeneensa töitä Saramäestä nähdäkseen, millaista työskentely suljetussa laitoksessa todellisuudessa on. Kokemus käytännön työstä vapausrangaistusten keskellä antaa perspektiiviä moniin oikeudellisiin kysymyksiin. -Alun perin innostuin Saramäestä mahdollisena kesätyöpaikkana, kun sinne järjestettiin excu syksyllä 2010. Aloin pitää vankilaa kiehtovana työympäristönä juuri sen takia, että se on niin suljettu laitos, ja nyt oli mahdollisuus tutustua konkreettisesti sen toimintaan ja käytäntöihin. Metsolan mielestä kiinnostavaa oli seurata mitä vangit saavat tehdä ja millä perusteella. -Oli tärkeää olla vankien kanssa toimiessaan johdonmukainen ja vangeille luvatut asiat täytyy pitää, ei saa olla ristiriitainen, Metsola muistuttaa. Neuvo luokitteli Saramäen äärimmäisen rennoksi ja joustavaksi kesätyöpaikaksi. Hänen mielestään työilmapiiri oli todella hyvä ja työturvallisuudesta pidettiin huolta.

LexPress

23


kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä vanginvartijana-kesätöissä va

-Puitteet ovat nykyaikaiset. Uusin teknologia, tietokoneet, televisiot ja radiot olivat käytössämme. Vaikka työympäristönä on vankila ja sen asiakaskunta, kaikki kolme haastateltavaa kokivat työpaikan turvalliseksi. Usein liikutaan useamman vartijan kanssa yhdessä eikä vastaan tullut tilanteita, joissa he olisivat kokeneet olonsa oikeasti uhatuksi. Tavoitteena oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen

Yksi rikosseuraamuslaitoksen tärkeimmistä arvoista on tuomittujen kohteleminen inhimillisesti, asiallisesti ja keskenään tasavertaisesti. Perus- ja ihmisoikeuksien tulee olla turvattuna ja toiminnan tulee olla lainmukaista. Laasosen mukaan Saramäessä yhdenvertaisuus ja vankien inhimillinen kohtelu toteutui. -Vangeilla on hyvät oltavat ja heitä kohdellaan kaikkia samalla tavalla. Yhteiskunnassa on tietyt pelisäännöt, joita tulee noudattaa ja jos yhteisiä pelisääntöjä lähtee rikkomaan, rangaistuslaitos täytyy olla olemassa. Suurin rangaistus on nimenomaan se, että ihminen suljetaan ja vapaus riistetään. Kun on kyse ihmisestä, on oltava inhimillinen, Laasonen pohtii. Metsolan mielestä Turun vankila on haastava ja opettavainen työpaikka. Täytyy osata käyttäytyä rikosseuraamusasiakkaita kohtaan oikealla tavalla. Joskus eteen osuu hankaliakin tilanteita. -Joka kesä sattuu ja tapahtuu. Mieleenpainuvimmat kokemukset täytyy jättää tässä kohtaa kuitenkin kertomatta. Valmiudet työelämään

Neuvo kertoo Saramäen olevan erinomainen työpaikka varsinkin niille oikeustieteen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita työskentelemään tulevaisuudessa tuomioistuimissa. -Saramäki antaa valmiuksia työskennellä tulevan asiakaskunnan kanssa. Osaa kohdata ja käsitellä vankeuteen tuomittuja. Viime kesän jälkeen ainakin itse osaan suhtautua rangaistuksen

luonteeseen uudella tavalla, hän valottaa. Metsola suosittelee vartijan hommia sellaiselle, joka osaa olla rauhallinen ja asiallinen. Hänen mukaansa tasaisuus ja tilannetaju ovat valtteja. -Erityisesti juuri kesätyöntekijöiden rajoja koetellaan, ei saa missään tilanteessa provosoitua. Juristin ammatissa tarvitaan taitoja, joita vankila työympäristönä voi opettaa. Laasonen sanoo vartijan työn sopivan henkilölle, joka on ennakkoluuloton, pitää toiminnan tehtävistä ja työstä, jossa ympärillä tapahtuu paljon. -Tietynlainen ronski huumori on paikallaan ja henkilökunta työskenteleekin pilke silmäkulmassa, Laasonen paljastaa. -Siitä jämäkkyydestä ja pelottomuudesta, jota vartijan tehtävissä oppii, on varmasti hyötyä tulevassa ammatissamme. Virkamieskesä

Saramäki on kesäisin työllistänyt paljon lexiläisiä. Viime kesänä Turun vankilassa työskenteli kymmenkunta oikislaista – ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta valmistumisen kynnyksellä oleviin opiskelijoihin. Kaikki virkamiehen työkokemus katsotaan hyödyksi tulevaisuuden työnhaussa. Laasonen kertookin kiinnostuneensa virkamiehen työstä ja haluaa tulevaisuudessa valtiolle töihin. Virkamieskesä opetti napakkaa työotetta, tarkkaa toimimista sääntöjen alla sekä huolellisuutta. Vaikka Metsola ei näe itseään rikosseuraamusalalla tulevaisuudessa, kesätyöpaikkana Turun vankila on hänen mielestään todella antoisa ja mielenkiintoinen. Erityisesti rikos- ja prosessioikeudesta kiinnostuneille oikeustieteen opiskelijoille vankila antaa kiehtovan käytännön näkökulman teorian opiskelun tueksi. Neuvo kannattaa kokemusten kartuttamista mahdollisimman monista ja erilaisista työpaikoista ja vartijan työ on hänen mielestään ehdottomasti yksi niistä kokemuksien arvoisista. -Voin hyvin kuvitella itseni myös ensi kesäksi Saramäkeen vartijan tehtäviin, hän hymyilee.

LexPress

25


Auskultoimalla käräjäoikeus tutuksi Teksti: Iiris Jokinen, Kuvat: Markus Laine, Iiris Jokinen

Oletko kiinnostunut tuomioistuinlaitoksesta? Onko haaveammattisi tuomari tai kenties syyttäjä? Herättääkö rikos- tai prosessioikeus sinussa innostusta? Yksi tapa selvittää minkälaista on työskennellä käräjäoikeudessa, on suorittaa vuoden kestävä auskultointi.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden Turun kansliaan matkalla Satu Majuri ja Kalle Leskinen.


Auskultoijia on kutsuttu tähän asti notaareiksi, mutta uuden lokakuussa voimaan astuvan lain myötä nimitys muuttuu käräjänotaariksi. Käräjänotaariksi voi päästä henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tai aikaisemman oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ja vannonut tuomarinvalan tai tuomarinvakuutuksen. Käräjäoikeuslain mukaan käräjänotaarilta edellytetään myös lainkäyttötehtävissä tarvittavia henkilökohtaisia ominaisuuksia sekä soveltuvuus oikeudelliseen ratkaisutoimintaan. Auskultointipaikkojen huhutaan usein olevan kiven alla varsinkin kaupungeissa, joissa on oikeustieteellinen tiedekunta. Sen sijaan vuoden 2010 keväällä valmistunutta lexiläistä Mikko Larkiaa onnisti ensimmäisellä yrittämällä: hän sai auskultointipaikan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta heti valmistumisensa jälkeen. Mikolle Turku tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta, koska hän on itse turkulainen ja kyseinen käräjäoikeus oli hänelle työpaikkana jo entuudestaan tuttu. Aikaisemmin Mikko oli suorittanut kuukauden harjoittelun lakimiestehtävissä Varsinais-Suomen syyttäjänvirastossa ja ollut myös haastemiehenä. Mikko myös uskoo, että työkokemuksesta käräjäoikeudessa oli hyötyä paikan saamisen suhteen. kielitaito etuna hakuvaiheessa

Sen sijaan kuluvan vuoden toukokuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa auskultointinsa aloittaneella Erik Scheininillä ei ollut aikaisempaa kokemusta käräjäoikeustyöskentelystä. Hänen mielestään tuomioistuintyöstä hankittu aiempi kokemus ei ole mitenkään välttämätöntä auskultoinnin suorittamisen kannalta. Auskultointi on kuitenkin nimenomaisesti harjoittelua ja jokaiselle tulee todennäköisesti paljon uutta opittavaa taustasta riippumatta. Hän uskookin omana valttikorttinaan haussa olleen hyvä ruotsin kielen taito. Turkulaisena Erik haki myös auskultointipaikkaa ainoastaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta. Hänellä oli valmiiksi jo työpaikka Turussa, joten hän saattoi hyvin jäädä odottamaan paikan vapautumista. Erik saikin auskultointipaikan toisessa haussa.

työnkuva monipuolinen

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on kerrallaan 10 auskultoijaa, joista yhdeksän on Turussa ja yksi Salossa. Hakuja on vuodessa kaksi kertaa. Auskultoijien työnkuva ja hakuprosessi vaihtelevat käräjäoikeuksittain. Sekä Mikon että Erikin mukaan työnkuva ainakin Turussa on monipuolinen ja töitä on riittävästi. Alkuvaiheessa oleva auskultoija ratkaisee hakemusasioita, kuten avioeroja, pesänjakajan määräämisiä, konkursseja ja avioerojen myötä huoltajuusjuttuja. Kaikkien hakemusasioiden ratkaisemista varten ei tarvitse olla käräjänotaari, vaan osa hakemusasioista on myös käräjäsihteereiden ratkaistavissa. Loppuaikana auskultoija ratkaisee rikosasioita sekä suullisessa että kirjallisessa menettelyssä. Auskultoinnin jälkipuoliskolla on kerran viikossa istuntopäivä, jolloin auskultoija istuu 4-10 rikosjuttua. Näiden lisäksi auskultoijalla voi vielä olla joskus riitaistunto. Tapahtumarikas viikko

Mikon työviikko koostui monenlaisista tehtävistä. Maanantain työtehtäviin kuului yleensä tiistain istuntojen valmisteleminen ja loppuviikolla käsiteltävänä oli kirjallisessa menettelyssä olevia rikosasioita. Kirjallista menettelyä käytetään silloin, kun vastaaja on antanut suostumuksensa asian kirjalliseen käsittelyyn. Asia ratkaistaan tällöin pelkän kirjallisen materiaalin perusteella eikä ketään osallista kuulla oikeudessa. Kirjallinen menettely tulee kysymykseen vain silloin, kun vastaaja myöntänyt syytteen oikeaksi. Auskultoijalla on mahdollista olla vuoden aikana mukana kolmen tuomarin kokoonpanossa. Sen lisäksi vuodessa on yksi lautamiespäivä, jolloin auskultoijan on mahdollista käsitellä myös sellaisia juttuja, joissa voidaan määrätä vankeutta. Muuten auskultoijan ei ole mahdollista määrätä rangaistuksena ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Auskultantti ei voi myöskään ratkaista juttuja, joissa rikosnimikkeenä on rikoksen kvalifioitu tekomuoto eli esimerkiksi törkeä varkaus. Alkutaipaleella olevalle opiskelijalle ajatus tuomioiden antamisesta heti

LexPress

27


valmistumisen jälkeen tuntuu hiukan hirvittävältä ja vastuulliselta ajatukselta. Miltä vastuun saaminen tuntuu? -Jännitti se toki. Asiat tarkisti huolella ja mietti ovatkohan ne oikein. Myös tuomarilta saattoi kysyä, jos ei ollut varma asiasta. Toki vanhat jutut, toiset notaarit ja käräjäoikeuden kirjasto olivat tukena, summaa Mikko Erikin mukaan ihmiset suhtautuvat vastuuseen eri tavalla. -Mielestäni itse päätösten tekeminen voi tietyissä tapauksissa olla hyvinkin vaikeaa. Mikäli kuitenkin pystyn perustelemaan päätöksen omasta mielestäni riittävän hyvin, ei asia jää vaivamaan mieltäni. On selvää, etteivät kaikki päätökset miellytä kaikkia. Tässä työssä on tavallaan lupa tehdä huonojakin päätöksiä, kunhan päätöksen perustelee hyvin. opiskelu ei valmenna käytännön työhön

Oikeustieteellistä tutkintoa soimataan usein turhan teoriapainotteiseksi. Mikkokin toteaa, että aika vähissä olivat muistikuvat aikaisemmin opiskelluista asioista ja käytäntö oli se, joka oikeasti opetti. Vuodessa tuntui kuin olisi oppinut

enemmän kuin opiskeluaikana. Joidenkin tenttien suorittamisesta on myös saattanut kulua aikaa. Mikko myös lisää, että kaiken joutui oikeastaan tarkistamaan uudestaan päätöksiä tehdessä – jo senkin takia, että lait muuttuvat ajan kuluessa. Erik toteaa, että toki työpaikalla voi pohtia, etenkin muiden käräjänotaareiden kanssa, teoreettisiakin asioita, mutta työ on kuitenkin käytännönläheistä. Erikin mukaan hänen opintojensa aikana ainoa käytännönläheinen kurssi oli kuukauden mittainen harjoittelu lakimiestehtävissä. Hän kuitenkin myös lisää, että opiskeluaikana hankittu työkokemus on hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen. Se mitä oman alan töissä on oppinut, on myös auttanut valmistumisen jälkeen. Töissähän saa soveltaa aiemmin oppimaansa, tai oikeastaan lähinnä sellaista, mitä on oppinut nimenomaan töissä. Erik toteaakin, että yliopistolla ei pääse soveltamaan juuri mitään. Ainakaan hän ei kokenut päässeensä. mainetta ja mammonaa?

Mitä hyötyä varatuomarin arvonimestä on tulevaisuutta ajatellen? Mikko

Erik Scheinin on yksi lexiläisistä, jotka auskultoivat valmistumisensa jälkeen.

28

LexPress


uskoo, että tuomioistuinuralle haluaville auskultointivuosi on välttämätön, mutta toteaa myös, että varatuomarin arvonimestä on varmasti hyötyä muilla aloilla. Auskultoidessa kuitenkin oppii tuomioistuinlaitoksen toiminnan ja tuomareiden ajattelutapaa. Erik toteaa, että varatuomarin arvonimestä on hyötyä alalla kuin alalla ja joihinkin paikkoihin se on myös välttämättömyys. Toki titteli saattaa näkyä myös palkkakuitissa, ainakin välillisesti, sillä Erik uskoo olevansa parempi työssään, kun palaa vuoden jälkeen takaisin omaan työhönsä asianajotoimistoon. -Juristin olisi hyvä omata vähintään sellaiset taidot, jotka maallikko kuvittelee valmistuneen lakimiehen omaavan, hän lisää. Maallikoilla on yleensä tapana kuvitella, että valmistuneella juristilla olisi näkemys siitä, mitä tuomioistuimen seinien sisällä tapahtuu. Todellisuudessahan vastavalmistunut ei usein tiedä asiasta yhtään mitään. eri polkuja pitkin

Entä mitä asioita kannattaa ottaa huomioon paikkaa hakiessa? Erik sanoo vinkkinä, että ruotsi kannattaa opetella. Hän ainakin itse uskoo vahvan ruotsin kielen taitonsa edesauttaneen työhön pääsemistä. Jos hakijalla ei ole vastaavanlaista oikotietä käytettävänään, on turvauduttava perinteisempiin keinoihin, eli hankittava työkokemusta ja laatia parempi hakemus kuin muilla. Mikko pitää tärkeänä aikaisempaa kiinnostusta rikos- ja prosessioikeutta kohtaan. Hän itse oli kirjoittanut gradunsa rikosoikeudesta ja työskennellyt ennen auskultointia kahteen otteeseen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Erik ei sen sijaan puolla kantaa, jonka mukaan aikaisempi kiinnostus rikosoikeutta kohtaan olisi välttämätön. Hän itse kirjoitti gradunsa yhtiöoikeudesta ja hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta käräjäoikeustyöskentelystä. Niin tai näin, kaikkien haastateltavien mukaan työskentely käräjäoikeudessa on ollut positiivinen kokemus.

OPISKELUAIKANA HARJOITTELEMAAN KÄRIKSEEN Tutustuminen työskentelyyn tuomioistuimessa on mahdollista jo ennen oikeustieteen maisteriksi valmistumista. Tiedekunnan järjestämän harjoittelun kun voi suorittaa esimerkiksi käräjäoikeudessa. Tätä mahdollisuutta hyödynsi neljännen vuoden lexiläinen Paula Kovari. Paula suoritti tiedekunnan tarjoaman kolmen kuukauden harjoittelun tänä kesänä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Lohjan kansliassa. Hakuprosessi ei sinänsä eronnut tavallisesta työnhakuprosessista: Paula lähetti työhakemuksensa pariin harjoittelupaikkaa tarjoavaan käräjäoikeuteen ja Lohjalla nappasi. Kolmen kuukauden harjoittelu vain lisäsi Paulan aikaisempaa kiinnostusta aihetta kohtaan ja hänellä onkin suunnitelmissa hakea auskultointipaikkoja pian valmistumisensa jälkeen. VAIHTELEVAT TYÖTEHTÄVÄT Paulan työtehtäviin kuului muun muassa summaaristen velkomusasioiden itsenäinen käsittely ja ratkaiseminen, asiakaspalvelu, kanslian puhelinvaihteen hoitaminen, laskutus, pöytäkirjan pitäminen käräjäoikeuden istunnoissa ja yhteenvetojen laatiminen suullista käsittelyä varten laajoissa riita-asioissa. Velkomusasia voidaan ratkaista summaarisessa menettelyssä, jos asia on riidaton. Tämä tarkoittaa sitä, että velallinen ei haasteen saatuaan kiistä velkaa eli riitauta asiaa. Summaarisissa asioissa Paulan tehtävänä oli laatia haaste ja antaa asiassa tuomio tai päätös. Mikäli asia riitaantui, se meni käräjänotaarille. ROHKEAT JA AKTIIVISET PÄRJÄÄVÄT Paulan mukaan harjoittelussa oli sopivasti vastuuta. Välillä tuli myös hyvin vastuullisia juttuja, mutta apua sai aina käräjäoikeuden muilta työntekijöiltä. Käräjäsihteerit auttoivat monissa ongelmissa ja käräjänotaareilta sekä tuomareilta sai apua vaikeimmissa jutuissa. Paulan mukaan harjoittelu oli hienompi kokemus kuin hän osasi toivoakaan. Työ oli monipuolista eikä lainkaan yksitoikkoista. Työssä vaadittiin oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, ja olemalla itse aktiivinen sai monipuolisesti lisää tehtäviä hoidettavakseen. Paula toteaakin, että piti vain rohkeasti mennä kysymään tuomareilta tai käräjänotaareilta, kuinka voisi auttaa.

LexPress

29


30

LexPress


Lex 50 vuotta

Minä lexiläisenä

4Tällä palstalla aikansa aktiivinen lexiläinen muistelee omaa opiskeluaikaansa.

valttina vahva talous Päästessäni tiedekuntaan 1993 oli Lexin toiminta institutionalisoitunut monella tasolla. Caloniasta ja sen ympäristöstä vakiintui ”oikiksen kampus” ja jäsenistön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta lisäsi oma tiedekuntarakennus ja siellä tapahtumien keskipisteenä toimiva kahvila. Kahvilassa alkoivat vuosikymmenen alussa näkyä ensimmäiset kännykät ja vuosikymmenen loppupuolella kannettavat tietokoneet. Lisääntyvästä langattomasta yhteydenpidosta huolimatta Calonian kahvio ja yhdistyksen toimisto n k a ffepöytä pysyivät keskeisinä debattifoorumeina.

korostumisesta huolimatta yhdistyksen ja sen aktiivien toiminta ainakin vuosikymmenen alussa oli reipasta ja jopa rempseää. Pääsykoejärjestelmä toi taloudellista vakautta paitsi Lexille, myös tiedekunnalle. Tiedekunta sai kaipaamaansa lisärahoitusta tiedekunnan omin voimin laadittujen pääsykoekirjojen myynnistä ja Lexin talouden selkärankana toimivat erinomaisen maineen saavuttaneet valmennuskurssit. Valmennuskurssivastaavana työskentely takasi työllisyyden kesäksi ja vähintään kohtuulliset tienestit.

”Yhdeksänkymmentäluvun Lex jätettiin seuraavalle vuosikymmenelle tase täynnä vahvoja markkoja.”

Lexin toiminnan keskiössä 90-luvulla oli aikaisempaan tapaan vapaa-ajan aktiviteettien tuottaminen jäsenistölle sekä jäsenistön ”edunvalvonta”. Toiminnan muodot poikkesivat kuitenkin aikaisempien vuosikymmenien toiminnasta. Edunvalvonnan saralla vaikutuskanavia oli monia, kuten tiedekuntaneuvosto, tiedekunnan opetuksen kehittämisryhmä sekä Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta. Aikaisemmasta poiketen toiminnalle oli kuitenkin luonteenomaista epäpoliittisuus. Poliittisesti värittyneitä puheenvuoroja ei juuri kuulunut ja yhdistyksen toiminnan ohjenuorana oli oman talouden pitäminen vakaalla pohjalla. Taloudenpidon

Kun Lexin toiminta oli moninaista, piti toiminnan pyörittämisessä olla mukana laaja porukka. Monet Lexin hallituksen vakansseista muuttuivat käytännössä täysipäiväiseksi - ainakin yhdistyksen puheenjohtajien ja pääsihteerien ensimmäinen koti näytti olevan yhdistyksen toimisto ja toinen koti siellä, missä milloinkin järjestettiin kv-viikkoja. Yhdistyksen hallituksen kokoukset siirtyivät vuosikymmenen puolivälissä Kirkkotieltä yhdistyksen toimistolle ylioppilastalolle, ja kokoukset venyivät järjestäen neljä-viisituntisiksi. Toiminnan intensiivisyydestä johtuen monien

LexPress

Juttu jatkuu sivulla 34

31


Lex 50 vuotta

90-luku

Juttu jatkuu sivulta 31

kausi yhdistyksen hallituksessa jäi yhteen, mutta useille paikoille oli useampi ehdokas ja tavanomaisesti yhdistyksen syyskokous sai äänestää kuhunkin toimeen uuden viranhaltijan. Lexin vakaa talous avasi myös mahdollisuuksia. Kovalla rahalla järjestetyistä yhdistyksen pikkujouluista muodostui spektaakkeleita, joissa esiintyivät ainakin joidenkin mielestä maan eturivin artistit (kuten Kikka, Vicky Rosti ym.). Kikka lähti Lexin keikalta varmasti monta muistoa rikkaampana, mutta yhdet farkut köyhempänä. Kirkkotie toimi monien perinteiden ja uudempien festivaalien näyttämönä -- kastajaiset, toogabileet, erinäiset sitsit, grillibileet sekä muiden juhlien jatkot ja jatkojen jatkot vietettiin yleensä Kirkkotiellä (naapureiden kauhistukseksi). Vanhoja perinteitä jatkettiin myös huolehtimalla siitä, että 70-luvun viisuklassikot olivat hyvin edustettuina Kirkkotien levyvalikoimissa. Vicky Rostin (”Kun Chicago kuoli” ja ”Sata salamaa”) lisäksi ainakin Kai Hyttinen (”Jos sä lipun nostat salkoon…” ja ”Dirlan daa”) ja Freeman (”Ajetaan tandemilla”) olivat kestosuosikkeja (tai soivat muuten vain paljon

paremman puutteessa). Uudemmaksi perinteeksi muodostuivat kohtuullisen säännölliset opinto- ja kulttuurimatkat Helsinkiin. Kirkkotien käyttömahdollisuudet lisääntyivät myös ”bevator” avainjärjestelmän myötä - kerhotiloille oli mahdollista kokoontua television (esim. ”cup-voittajien cupin”) tai videopelien ääreen enemmän ad hoc -pohjalta. Toimintaa harjoitettiin paljon myös oman jäsenistön ulkopuolella. Lexin ulkoasiaintoimikunnan puheenjohtajan tehtävänä oli ”halvinta mahdollista matkustustapaa käyttäen” reissata sisarainejärjestöjen kv-viikoilla edustamassa Lexiä. Välillä ulkosuhteet muodostuivat yllättävänkin tiiviiksi. Oman aktiivisuutemme johdosta Lexin KV-viikolle osallistui myös vuosi vuodelta enemmän koti- ja ulkomaisten sisarainejärjestöjen edustajia. Suhteet myös kotimaisiin sisarainejärjestöihin olivat erinomaiset ja mm. Lakimiesliitto oli aktiivisesti myötävaikuttamassa ainejärjestöjen yhteydenpitoon järjestämällä SAKKE opiskelijapäiviä sekä ”yhteiselimen” tapahtumia eri oikeustieteellisten ainejärjestöjen välillä. Akateemisessa miljöössä uutta oli ainakin eurooppaoikeuden synty ja ”Turku Law School”-hanke. Oikeustieteilijöitä puhutti myös eräs valtakunnanoikeudessa esillä ollut juttu, josta arkikielenkäyttöön vakiintui sana ”koplaus”. Yhdeksänkymmentäluvun Lex jätettiin seuraavalle vuosikymmenelle tase täynnä vahvoja markkoja.

Mikko Heinonen Partner, Managing Partner Hannes Snellman Attorneys Ltd Kirjoittaja on vuoden 1996 taloudenhoitaja. Kuva on Heinosen opiskeluaikaiselta kv-viikolta.

34

LexPress


Lex 50 vuotta

90-luku

4Juhlavuoden aikana katsahdetaan menneisiin vuosikymmeniin.

Lexin uudet haasteet Lex oli kärsinyt omasta henkilökohtaisesta talouskriisistä 80-luvulla Kirkkotien käryn jälkeen. Talous oli kuitenkin lähtenyt jo uuteen nousuun vuosikymmenen vaihtuessa. Työelämä oli vienyt monet lexiläiset mukaansa jo opiskeluaikana ja opintojen suorittamisen kanssa ei pidetty kovaa kiirettä. Teksti: Iiris Jokinen, Kuvat: Lex ry

Yhdeksänkymmentäluvun alun lama iski kuitenkin yhtä lailla lexiläisiin ja moni työelämässä jo mukana ollut opiskelija joutui palaamaan takaisin koulunpenkille. Lexiläisten paluuta vauhditti myös uusi opintotukijärjestelmämuutos. Aikakauden muutoksilla oli omat vaikutuksensa opiskeluiden lisäksi hallituksen kokoonpanoihin. Aikaisemmin opiskeluiden ohella tai pääasiassa oli voinut keskittyä ainejärjestötoimintaan, mutta uusien muutoksien myötä monen opiskelijan täytyi keskittyä päätoimisesti opiskelemiseen. Muutos aiheutti sen, että hallituksissa oli mukana yhä nuorempia lexiläisiä. Hyvänä puolena oli, että hallitusten kuppikuntaisuus väheni, mutta toisaalta se vähensi ”hiljaisen tiedon siirtymistä”.

IurisPrimusNova, tuttavallisemmin IPN, oli alkujaan kaksipäiväinen, kaikille lainlukijoille avoin tietokilpailu. Kilpailuun kuului alusta alkaen alkukilpailu, joista kaksi parasta pääsivät esittämään argumenttejaan ”näytösoikeudenkäyntiin”. Vaikka tietokilpailun tuomaristossa on usein istunut oikeustieteen ammattilaisia, on kisaa kuitenkin aina käyty pilke silmäkulmassa. IPN on myös saanut osakseen merkittävien sponsoreiden tuen.

tietokilpailu sai alkunsa

Kuten jo aikaisemmilla vuosikymmenillä, myös 90 – luvulla Lex ideoi uusia hankkeita. Vuosikymmenen alussa sai alkunsa vielä tänäkin päivänä hyvin voiva IurisPrimusNova: ” Ensimmäinen valtakunnallinen oikeustieteen opiskelijoille suunnattu kolmilajinen juristitaitokilpailu järjestettiin marraskuussa 1992.”

LexPress

35


Lex 50 vuotta

90-luku

poliittisuus hiipui

Ainejärjestössä ja sen hallituksen valinnassa tapahtui muutoksia yhdeksänkymmentäluvulla. Lexin poliittisena aikakautena vaalitilaisuudet ja henkilöiden valinta keskittyi pääasiassa hakijan poliittiseen suuntautumiseen. Poliittisuuden hiivuttua pääosaan tuli itse henkilö ja hänen mahdolliset aikaisemmat luottamustehtävänsä. Tämä suuntaus vahvistui erityisesti 90 – luvulla ja samainen trendi on jatkanut vahvistumistaan aina näihin päiviin asti. Vuosikymmenen alussa Lexissä tapahtui myös organisaatiomuutoksia. Vuonna 1994 jokaiselle toimikunnalle vahvistettiin omat ohjesäännöt ja samaisena vuonna astui voimaan muutokset, jotka koskivat taloustoimikunnan johtajuutta.

Laajalla tapahtumavalikoimalla haluttiin myös nostattaa yhteishenkeä ainejärjestön jäsenistön keskuudessa.

Lama ei kaatanut lexiä

36

Yhdeksänkymmentäluvun alun lamasta huolimatta, vuosikymmenen puoliväliin mennessä talous oli hyvillä kantimilla. Lexin taloutta oli pitänyt pystyssä erityisesti menestyksekäs valmennuskurssitoiminta ja tiukka talouspolitiikka. Kun oli varallisuutta, saatettiin järjestää jäsenistöllekin enemmän tapahtumia.

LexPress


kirkkotie sai kilpailijansa

Vuosikymmenen aikana Kirkkotien kilpailijaksi oikeustieteilijöiden keskuudessa oli tullut keskustan baaritarjonta. Haalaribileitä oli aikaisempia vuosikymmeniä enemmän keskustassa ja kaupungin yöelämässä tapasi myös muuta haalarikansaa. Kirkkotien suosion kohottaminen aiheutti aikalaisille päänvaivaa ja ratkaisuja tähän ongelmaan saatiinkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. lexistä löytyi myös tyy-aktiiveja

Lexiläiset olivat melko kriittisiä 90 – luvulla Turun yliopiston ylioppilaskuntaa kohtaan ja ylioppilaskunnan käsittelemiä teemoja ei pidetty suoraan opiskelijoihin liittyvinä. Lex ei kuitenkaan halunnut jättäytyä täysin ylioppilaspolitiikan ulkopuolelle ja lexinkin riveistä löytyi innokkaita aktiiveja ylioppilaspolitiikkaan. Kolmivuotisen uran ylioppilaskunnassa tehnyt Tiina Heino (myöh. Laiho) oli eräs lexiläisitä, joka aikanaan toimi aktiivisesti mukana ylioppilaskunnassa. Lexissä tekemänsä hallitusuran jälkeen hän toimi sekä edustajiston että hallituksen puheenjohtajana TYY:ssä. Laihon

mielestä Lex tarvitsi TYY:tä, vaikka vallitseva mielipide Lexissä oli usein toinen. vuosikymmenet muttuvat mutta samat teemat säilyy

Yhdeksänkymmentäluvun loppumisesta on jo yli kymmenen vuotta ja ainejärjestön jäsenistö on vaihtunut siinä ajassa moneen otteeseen. Samat teemat kuitenkin edelleen koskettavat nykyisiä lexiläisiä: monia opiskelijoita askarruttaa työn sovittaminen yhteen opintojen kanssa, eikä tämänkään päivän opintotukiuudistukset helpota kuvion toteuttamista. Kuten aikaisemmin, myös nykyään Lex pyrkii jatkuvasti uudistamaan ja kehittämään toimintaansa. Eikä yhtään vähempiarvoisena yhtäläisyytenä ole, että jälleen on kova kuhina lexiläisten näkyvyydestä ja paikoista TYY:ssä.

Artikkelin lainaukset, kuvat ja lähteet on otettu Tapani Kuntun kirjoittamasta teoksesta LEX - SUI GENERIS, Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry 1961-2011. LexPressin seuraavassa numerossa käydään läpi 2000-luvun tapahtumia.

LexPress

37


RIKOSSEURAAMUSESIMIES TYÖSSÄÄN Anni Karnaranta työskentelee rikosseuraamusesimiehenä Turun vankilassa Saramäessä. Opinnot Turun oikeustieteellisessä tiedekunnassa hän aloitti vuonna 2007 täysipäiväisen työn ohessa. Tämän 26-vuotiaan lexiläisen arjesta vauhdikkaan tekevät monenkirjavat esimiestehtävät vankeinhoitolaitoksessa keskellä kiperiä ja haasteellisia tilanteita. LexPress otti selvää Karnarannan työstä Saramäessä. Teksti ja kuvat: Satu Majuri

Mistä kaikki alkoi? Suoritin Vankeinhoidon perustutkinnon vuonna 2006, josta valmistuin vanginvartijan ammattiin ja työllistyin vartijan virkaan silloiseen LounaisSuomen vankilaan Kakolanmäelle. Vuosi myöhemmin päätin, kesätöissä ollutta oikeustieteen opiskelijaa haastateltuani, hakea oikeustieteelliseen. Opintojen ohessa toimin erilaisissa tehtävissä vankilassa. Vartijan perustyön ohella ohjasin vangeille tarkoitettuja kuntouttavia toimintaohjelmia liittyen ajattelutaitoihin, ongelmanratkaisuun ja suuttumuksen hallintaan. Oikeusnotaariksi valmistumisen myötä siirryin rikosseuraamusesimiehen tehtäviin aluksi toimien kesäsijaisena vankilan päivystyksessä ja työaikakirjanpidossa. Viimeisen vuoden olen toiminut 57 miesvankia majoittavan asuinosaston osastoesimiehenä.

tarjottavia, hänen uusintarikollisuuttaan mahdollisesti vähentäviä, toimenpiteitä ja toimintoja. Lisäksi osastoesimies vastaa osaston päiväjärjestyksestä ja sen toteutuksesta, vankien asuttamisesta

Millaisista työtehtävistä päiväsi koostuu? Osastoesimiehenä vastaan osaston ja vankien kuntoutuksesta ja turvallisuudesta. Jokaiselle vangille laaditaan yksilöllinen riski- ja tarvearvio sekä rangaistusajansuunnitelma, joiden avulla kartoitetaan kyseisen vangin uusintarikollisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja vastaavasti rangaistusaikana vangille

38

LexPress


ja toimintoihin kuten työtoimintaan ohjaamisesta, järjestyshäiriöihin puuttumisesta, ennaltaehkäisystä ja niiden selvittämisestä. Vastaan myös vankien valvontaan liittyvistä tehtävistä sekä vankien rangaistusajan suunnitelmien seurannasta ja päivittämisestä vangin edistyessä henkilökohtaisissa tavoitteissaan. Osaston rikosseuraamusesimiehen tiimiin kuuluu kahdeksan vartijaa ja elämänhallinnan ohjaaja. Rikosseuraamusesimiehen työpäivien sisältö vaihtelee työnkuvan sisältämien monenkirjavien tehtävien vuoksi. Työpäivään saattaa sisältyä poistumislupien ja avolaitoshakemusten avaamista ja niihin liittyvien lausuntojen antamista, päiväohjelmaan ja osaston arkirutiineihin liittyviä ohjeiden laatimisia, selliratsioita, päihtymyksen toteamista ja eristämisiä sekä vankien vastaanottoa, neuvontaa ja opastusta. Rikosseuraamusesimiehen täytyy pystyä olemaan jämäkkä, käyttämään maalaisjärkeä ja tekemään nopeita päätöksiä sekä pysymään niissä. Hyvät yhteistyöja vuorovaikutustaidot, vankituntemus ja rikosseuraamustyön käytäntöjen tuntemus ovat ehdoton edellytys työn tekemiselle. Oikeustieteellisen koulutuksen hyödyt? Oikeustieteellisestä koulutuksesta on ehdottomasti hyötyä työssäni, koska vankilassa julkisen vallan puuttuminen ihmisen perusoikeuksiin viedään äärimmilleen. On välttämätöntä tuntea laintasoiset normit, joihin perusoikeuksien rajoitukset perustuvat sekä oikeusperiaatteet, jotka sääntelevät esimerkiksi voimankäytön rajoja ja sisältöä. Rikosseuraamusesimiehen työssä koulutuksesta on ollut apua lausuntojen ja esitysten laadinnassa. Vankeuslaki ohjaa lupa-asioiden kokonaisharkintaa, jossa usein vastakkain ovat toisilleen kovin ristiriitaiset tavoitteet liittyen yhteiskunnan turvallisuuteen ja esimerkiksi vankien elämänhallinnan edistämiseen ja siirtymiseen avoimempiin olosuhteisiin.

Kiinnostavimmat oikeudenalat? Olen kiinnostunut erityisesti kriminologian ja oikeussosiologian opintokokonaisuuksista, koska niissä asioita on lupa lähestyä yhteiskunnallisesti pohdiskellen, pilkuntarkka pykälien nikkarointi kun ei ole minun juttuni. Toinen mielenkiintoinen on sosiaalioikeus, johon luultavasti erikoistuisin toiseksi mieluiten. Hallinto-oikeuden olen myös kokenut virkamiehenä hyödylliseksi. Tulevaisuuden toiveammatti? Tulevaisuuden toiveammattini on suuren suljetun vankilan johtajana toimiminen, sillä siinä työskennellään niin vankeuslain ja vankien kuin virkamiesoikeuden parissa lähellä käytännön kenttätyötä. Rikosseuraamustyössä näen itseni tulevaisuudessa joka tapauksessa, sillä alana se sisältää ja tarjoaa monia erilaisia mahdollisuuksia ja työtehtäviä. Mikä on haastavinta rikosseuraamusesimiehen työssä? Haastavaa rikosseuraamusesimiehen työstä tekee työskentely hyvin erilaisten ihmisten kanssa niin hyvässä kuin pahassa, kiperiä tilanteita ilmaantuu yhtäkkiä eikä seesteisinäkään aikoina voi tuudittautua liialliseen turvallisuudentunteeseen. Ehkä juuri tällainen haasteellisuus tekee työstäni myös niin kovin mielenkiintoisen. Mikä on työssäsi parasta ja palkitsevinta? Parasta työssä on tietenkin toimiminen yhteistyössä oman tiimin ja työkavereiden kanssa. Lisäksi rikosseuraamusesimiehen tehtävässä on mahdollisuus vaikuttaa oman työpäivän sisältöön sekä esimerkiksi osaston käytäntöihin. Se tuo tunteen, että tekee työtä, jolla on tarkoitus. Tosin työn tulokset, kuten yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitäminen ja vankien uusintarikollisuuden vähentäminen ovat kovin vaikeasti mitattavissa.

LexPress

39


Tunnustamalla lievempään tuomioon Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2010 arviomuistion ns. plea bargain –järjestelmästä. Kyseessä on syyttäjän ja vastaajan välinen sopimusmenettely, jossa syyttäjä tarjoaa vastaajalle mahdollisuutta lievempään rangaistukseen, jos tämä varhaisessa vaiheessa tunnustaa tekonsa. Suomen rikoslaissa on säädetty, että tekijän pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä on rangaistuksen lieventämisperuste, mutta säännöksen käytännön merkitys on varsin vähäinen ja tähän järjestelmä toisi huomattavan muutoksen. Syytteestä sopimisen soveltuvuutta Suomen oikeusjärjestykseen on viime vuosina arvioitu usealla taholla ja vaikka aihe jakaakin mielipiteitä, on enemmistö vielä selvästi järjestelmän käyttöönottoa vastaan. Teksti: Annika Falben

40

Järjestelmän juuret ja vaikutuspiiri

käyttöönottoon on toistaiseksi paljon Suomea myönteisempi.

Syytteestä sopiminen on alun perin kehittynyt Yhdysvalloissa ja muissa common law – maissa, mutta nykyään se on levinnyt civil law -maihinkin kuten esimerkiksi Ranskaan ja Viroon. Plea bargain –järjestelmä voidaan jakaa eri tyyppeihin sen mukaan, miten sitä kussakin maassa sovelletaan. Englannissa on käytössä järjestelmä, jossa syyttäjä ja vastaaja voivat sopimalla rajata pois asioita, joita tuomioistuin tavallisesti ottaisi käsiteltäväkseen. Saksassa menettelyä kutsutaan ehdolliseksi syyttämättä jättämiseksi, mikä tarkoittaa, että syytteestä voidaan vähäpätöisimpien rikosten kohdalla luopua korvausta vastaan. Ruotsissa menetelmän mahdollista soveltuvuutta maan oikeusjärjestykseen on tutkittu ja suhtautuminen syytteestä sopimisen

Järjestelmään sopivat rikostyypit

Arvioitaessa järjestelmän toimivuutta erityyppisten rikosten yhteydessä on nostettu esille mm. paljon resursseja vievät, vaikeasti selvitettävät talous- ja ympäristörikokset. Plea bargain –järjestelmä helpottaisi ja nopeuttaisi tämän tyyppisten rikosten selvittämistä, mutta ongelman näissä tilanteissa saattaisi aiheuttaa rikoslain 6 luvun 5 §, jonka mukaan teon suunnitelmallisuus on rangaistuksen koventamisperuste. Talous- ja ympäristörikoksien luonteeseen usein nimenomaan kuuluu teon suunnitelmallisuus. Jos vastaaja tällaisissa tapauksissa saisi tunnustamalla oikeutuksen lievempään rangaistukseen, rangaistuksen

LexPress


määräytymisperusteissa olisi ilmeinen ristiriita. Seksuaali- ja väkivaltarikosten on taas katsottu soveltuvan järjestelmään huonosti rikoksille ominaisen, vahvan asianomistajaintressin vuoksi. Mahdolliset edut ja haitat Suomen oikeusjärjestyksessä

Järjestelmän tarkoituksena olisi vähentää rikosprosessiin liittyvien toimenpiteiden työmäärää ja tätä kautta helpottaa ja nopeuttaa rikosprosessin kulkua. Lisäksi sopimusmenettely säästäisi prosessiin liittyviä kustannuksia ja resursseja ylipäänsä. Järjestelmä saattaisi myös helpottaa näytön hankkimista ja osapuolet saisivat tiedon jutun lopputuloksesta nykyistä nopeammin. Haitoiksi on nimetty yksinkertaisesti järjestelmän yhteensopimattomuus nykyisen oikeusjärjestelmän kanssa ja kysymys vastaajan oikeusturvan heikkenemisestä. Sopimusmenettely voi johtaa tunnustuksen hankkimiseen kyseenalaisin keinoin kuten painosta-

malla tai lahjomalla, jolloin riski vääristä tunnustuksista ja tuomioista väistämättä kasvaa. Vastaajan mahdollisuus vaikuttaa itselleen määrättävään rangaistukseen myös laittaa rikoksentekijät eriarvoiseen asemaan, sillä samasta rikoksesta voi eri tekijöille seurata eri rangaistus riippuen siitä, tunnustaako tekijä tekonsa vai ei. Oikeusjärjestelmän ennakoitavuus ja preventiivinen teho heikkenee, jos ihmisille syntyy käsitys, että kaikesta selviää puhumalla. Suomen rikosoikeusjärjestelmän ydin on aineellisen totuuden selvittäminen ja plea bargain -järjestelmä näyttäisi kyseenalaistavan tämän perusperiaatteen. Sopimusmenettelyn käyttöönotto saattaisi muuttaa oikeudenkäynnin luonnetta enemmänkin ”kaupankäynnin” suuntaan ja tämä saattaisi heikentää kansalaisten luottamusta rikosoikeusjärjestelmän toimivuuteen ja uskottavuuteen.

Lähde: www.om.fi, www.oikeus.fi


vieraasta kynästä 4Tällä palstalla juristikunnan ulkopuolinen henkilö pohtii nykyajan oikeudellisia haasteita.

VANKIEN KUNTOUTTAMISEN

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Valmistelin valvottuun koevapauteen jokin aika sitten vangin, jonka kertalaisuus oli yli parinkymmenen. Hän oli avolaitoksessa määräaikaisella sijoituksella koska historiasta löytyi karkaamisia, ylilomille jäämisiä, itsensä päihdyttämistä yms. Avolaitoksessa oleminen sujui kuitenkin hyvin. Työt hoituivat, rangaistusajansuunnitelmaa noudatettiin, lomat onnistuivat ja päihdetestit olivat negatiivisia. Sosiaalityöntekijän avustuksella järjestyi koevapauden ajaksi toimintapaikka sekä tukihenkilö. Kaikista epäilyistä huolimatta koevapaus onnistui eikä hän vielä tähän päivään mennessä ole joutunut vankilaan uudestaan.

toimintamalli alkoi kuitenkin viehättää enemmän, päihteet vievät mennessään, rahantarve kasvoi ja rikokset astuivat uudestaan kuvioihin. Mikä motivoi ja sitouttaa vangin muutoksen ja miten muutoksesta tulee pysyvää? Onko se rangaistusajansuunnitelman tavoitteiden noudattaminen vai jokin muu itselle tärkeä asia? Pitääkö kuntoutuksen tavoitteena olla täy dellinen elämänmuutos? Onko vankilassa mahdollista kuntouttaa vuosikymmeniä päihteitä käyttänyt ja rikoksia tehnyt täysraittiuteen ja täydelliseen rikoksettomuuteen? Voisiko täyskuntoutuksen sijaan ajatella, että arvokasta on myös lyhyen hetken jatkunut ”normaali elämä” ilman päihteitä ja rikoksia? Mitkä tekijät johtavat vankilakierteeseen? Voidaanko koville elämänkohtaloille tehdä jotakin? Vankeihin suhtautuminen on yleisesti ottaen negatiivista: rangaistuksia tulisi pidentää, avoimemmat vankilaolot koetaan uhkaaviksi, uusia rangaistusmuotoja pidetään kummallisina. Tutkimusten mukaan ehdottomat vankeusrangaistukset

“Mitäpä jos vanki kohdattaisiin ihmisenä, hänen asiansa kiinnostaisivat oikeasti ja häntä kuunneltaisiin?”

Toinen esimerkki on vangista, jonka kertalaisuus oli parinkymmenen luokkaa. Hän oli ahkera ja arvostettu työntekijä, noudatti rangaistusajansuunnitelmaansa, poistumisluvat sujuivat hyvin ja käytös oli asiallista. Koevapaus oli maksimimittainen eli puoli vuotta. Koevapaus vaikutti olevan vangille kunnia-asia ja hyvin se sujuikin. Vapautumishetkellä kaikki vaikutti olevan kunnossa ja motivaatio muutokseen korkealla. Vanha

42

LexPress


eivät kuitenkaan ole tehokkain rikoksia estävä toimenpide. Miten kuntoutuksesta saataisiin vaikuttavampaa? Mitäpä jos vanki kohdattaisiin ihmisenä, hänen asiansa kiinnostaisivat oikeasti ja häntä kuunneltaisiin? Olen kuullut monta vangin tarinaa lapsuudesta, jossa isä pahoinpitelee, nimittelee tyhmäksi, äiti hylkää koska omat voimat eivät riittäneet, opettaja nimittelee onnettomaksi koska oppi ei mene perille. Lapsen psyyke ei kehity normaalisti mikäli rakkautta, hoivaa, hyväksyntää eikä läheisyyttä ole tarpeeksi. Kotoa opittu väkivaltainen käyttäytyminen, päihteidenkäyttö ja huono itsetunto saattavat altistaa samanlaiseen käyttäytymiseen omassa aikuisuudessa. Miten tällaista ihmistä pitäisi kuntouttaa? Aiemmin vankeja kohdeltiin samalla tavoin kuin heitä oli koko ikänsä kohdeltu: pidettiin tyhminä, itse oman elämänsä pilanneina ja samalla kuitenkin odotettiin, että vankilassa istuminen opettaa rikoksettomuuteen. Onneksi vankeinhoito on muuttunut inhimillisemmäksi, ainakin osittain. Kuntoutuksellinen ote on valtaamassa alaa. Yhteiskunnallisena keinona vaikuttavuuden lisäämiseen tulisi lastensuojeluun sekä perheiden hyvinvoinnin tukemiseen kiinnittää enemmän huomiota ja ymmärtää ennaltaehkäisyn merkitys. Sillä keinoin saataisiin vankiluku vähenemään ja varoja säästyisi pitkä penni. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa 2.10.11, että hyvää elämää luodaan vain jakamalla hyvinvointia kaikille eikä pahaa torjuta rakentamalla muureja! Tässä lauseessa saattaa olla koko asian ydin. Maritta Partanen Kirjoittaja toimii rikosseuraamusesimiehenä Vanajan vankilan Ojoisten avo-osastolla.


sisar tervehtii 4Juhlavuoden kunniaksi sisarainejärjestön edustaja kertoo oman näkemyksensä Lexistä.

Artistin ajatuksia Kirkkotie

“Ki-ki-kirkkoti-ti-tiellä, siellä aina kunnon räkä-kä-kännin saa”, laulavat sisaremme Turussa. Kirkkotie on vuosien saatossa tullut tutuksi myös monelle pohjoisen artistille. Siellä olemme kuunnelleet Kikkaa, paljastaneet liikaa pintaa ja hikoilleet itsemme nestehukan partaalle. Lexiläisille rakas Kirkkotie on jättänyt jälkensä myös artistien sydämeen. Lex-viikko

Muistan vuoden 2010 Lexin kv-viikon, kun viattomana fuksina vietin aikaa S uome n Tur u ss a . Kyseinen viikko on tällä hetkellä ainoa kv-viikko, jolle olen ottanut osaa oman ainejärjestöni viikkoa lukuunottamatta. Lex antoi viikollaan todella hyvän kuvan paitsi itsestään mutta myös kansainvälisistä viikoista.

Lex oli onnistunut järjestämään loistavat juhlat upeissa puitteissa suuresta vierasmäärästä huolimatta. Muistelen vieläkin lämmöllä näitä juhlia ja toivon, että Artiklan saavuttaessa viidenkympin, pystymme juhlimaan yhtä koreasti. Lex esimerkkinä

Aina kun puhumme Artiklasta ja Lexistä, ihmiset ovat yllättyneitä ilmoittaessani, että näillä kahdella järjestöllä on samansuuruinen jäsenistö. Siitä huolimatta Lex on Artiklalle kuin isoveli, jota katsotaan kunnioittavasti ja jollaiseksi toivotaan jonain päivänä tulevansa. Lex on oiva esimerkki nuoremmalleen siitä, ettei ainejärjestön tarvitse olla suurin, jotta se voi olla kaunis.

“Lex on Artiklalle kuin isoveli, jota katsotaan kunnioittavasti.”

Lex 50-vuotta

44

Valitsin hyvän vuoden toimia ainejärjestöni hallituksessa, sillä tänä vuonna Lex järjesti huimat 50-vuotisjuhlat, ja minut ainejärjestöni edustajana oli kutsuttu näihin juhliin. Kuullessani, että juhliin on osallistumassa lähes tuhat vierasta, olin jo varautunut siihen, että jollakin tavalla juhlat menevät pieleen. Ei tuon suuruisista juhlista voi selvitä ilman epäonnistumisia. Ennakkoluuloni osoittautuivat kuitenkin täysin vääräksi.

Tulevaisuudesta

Toivon tämän Lexin ja Artiklan yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa toivoisin myös, että Lexin ja Artiklan jo erittäin hyvät välit lämpenisivät yhä kuumemmeksi. Ja tällä en tarkoita pelkästään meille oikkareille hyvin tuttua oikkarirakkautta. Toivoisin, että ainejärjestömme voisivat tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi kesän aikan, jolloin suuri osa jäsenistöstämme palaa kotiseuduilleen etelän lämpöön. Laura Aaltonen Kirjoittaja on Artiklan vuoden 2011 hallituksen puheenjohtajana.

LexPress


Väylä Turun oikeustieteelliseen laajentuneena ja uudistuneena Faktat puhuvat puolestaan: 77 % vuonna 2011 Turun oikeustieteelliseen s i s ä ä n p ä ä s s e i s t ä o s a l l i s t u i s a m a n a k evä ä n ä L ex Ku r s s i e n valmennuskursseille. Monipuolinen kurssitarjonta, laadukas opetus ja yli 40 vuoden kokemus antavat valmiudet vaativaan hakuprosessiin ja johtavat tavoiteltuun lopputulokseen - sisäänpääsyyn. Tanja Puhakka ja Lasse Lappalainen toimivat kevään 2012 valmennuskurssivastaavina ja ovat vieneet LexKurssit jälleen yhden kehitysaskeleen eteenpäin: uutuutena on päätös laajentaa LexKurssien toiminta Jyväskylään. Teksti ja kuva: Satu Majuri Huomattavia uudistuksia

LexKurssien laajentumismahdollisuuksia on kartoitettu jo viime keväästä

46

lähtien ja selvitystyön tuloksena on päätetty viedä kurssit myös Jyväskylään. Jyväskylän kurssivastaavaksi on valittu toisen vuosikurssin lexiläinen Laura

Tanja Puhakka ja Lasse Lappalainen luotsaavat ensi vuoden valmennuskurssit laajennettuna.

LexPress


Linnavirta. Lex ry:n valmennuskursseille osallistuminen on vaivatonta kaikille, myös Turun ulkopuolelta tuleville hakijoille majoituspalvelun ansiosta. Kurssien laajennus toiselle paikkakunnalle helpottaa kursseille osallistumista entisestään ja tuo merkittävän muutoksen LexKurssien toimintaan. LexKurssien merkitys

Monipuolinen kurssitarjonta mahdollistaa niin abiturienttien kuin muidenkin oikeustieteelliseen hakevien huomioimisen. Erityisesti TehoPlus-kurssi on ollut hakijoiden suosiossa. Harjoituspääsykokeet auttavat kartuttamaan kokemuksia kokeeseen vastaamisesta, sillä oikeanlaisen vastaustekniikan omaksuminen on välttämätöntä. Luku- ja vastaustekniikkaluennot sisältyvät kaikkiin kurssivaihtoehtoihin. Kurssit ovat tukena pääsykoekirjojen läpikohtaiselle oppimiselle; kursseilta saa vastauksen ongelmatilanteisiin ja kirjojen vaikeisiin kohtiin.

Hyvin toimiva konsepti

Lex ry järjestää valmennuskursseja, joissa pidetään yllä kannustavaa ilmapiiriä ja pyritään kohottamaan lukumotivaatiota. Tuutorit ovat tärkeä tekijä LexKurssien tavoitteiden saavuttamisessa ja tuutoritoiminta onkin saanut paljon kiitosta ja hyvää palautetta. Motivoivan ympäristön mahdollistaa oikeiden henkilöiden valinta kurssiorganisaatioon. Koko kurssiporukka on mukana tukemassa ja antamassa neuvoja kurssilaisille. Miksi valita juuri LexKurssit?

Valmennuskurssien hinta-laatusuhde on kohdallaan, luennoitsijat ovat alansa huippuosaajia ja suurin osa sisäänpäässeistä on käynyt LexKurssien valmennuskurssin. Tänä vuonna merkittävien muutosten ja uudistusten ansiosta oikeustieteelliseen hakevat saavat entistä tehokkaammat LexKurssit luku-urakkansa tueksi. Tarkoitus on toteuttaa monen oikkarin elämästä haaveilevan unelma.


juusto-, viini- ja sikari klubi 4Tällä palstalla syvennytään klubin kulinaristisiin nautintoihin.

suomiviiniä Syksyn ensimmäisen juusto-viini- ja sikarikerhon aiheena oli suomalaiset viinit, joten tällä kertaa myös tällä palstalla pureudutaan viininviljelyyn Suomessa. Teksti ja kuva: Mona Numminen

Kun keskustelu kääntyy viiniin ja sen viljelyyn, tulee monelle ensimmäiseksi mieleen Etelä-Euroopan tai esimerkiksi Kalifornian kumpuileva maasto, jossa viiniköynnökset kasvavat viivasuorissa riveissä silmänkantamattomiin auringonpaisteen alla. Kaikille ei tule kuitenkaan mieleen, että viiniä viljellään ja valmistetaan myös paljon lähempänäkin, nimittäin Suomessa. Sopivimmat alueet viininviljelyyn on kummallakin pallonpuoliskolla 30 ja 50 leveysasteen välillä, mutta ilmaston lämpeneminen on siirtänyt ylärajaa kohti viileämpiä alueita. Suomen kylmät talvet ja muutenkin vaihtelevat sääolosuhteet luovat viininviljelylle kuitenkin omat vaatimuksensa, vaikka viiniköynnös onkin valokasvi ja tämän vuoksi viihtyy Suomen valoisassa kesässä. Lisäksi tieteen edistys on mahdollistanut sellaisten rypälelajikkeiden kehittelyn, jotka kestävät kylmiäkin olosuhteita, ja kylmällä tarkoitan tässä 35-40 asteen pakkasia. Pohjoisissa oloissa kasvaneet lajikkeet ovat etelän rypäleitä hapokkaampia ja niistä valmistetut viinit ovat usein kevyitä, mutta aromikkaita.

Esimerkiksi Etelä-Euroopassa rypäleiden kasvu on nopeaa ja siksi niihin kertyy paljon sokeria ja näin niistä valmistuu raskaampia viinejä. Suomessa viininviljely on kuitenkin vielä harvinaista ja tuntematontakin. Viiniyrittäjiä on parisenkymmentä ja useimmilla viinitiloilla viini valmistetaan viinimarjoista tai omenoista. Rypäleet valtaavat kuitenkin vähitellen alaa ja pohjoisessa viihtyviä lajikkeita on jo kymmeniä. Köynnösten kasvatus vaatii hieman työtä, sillä kasvulle ihanteellisten olosuhteiden ylläpito on hankalampaa täällä, kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa. Lämpöä voidaan luoda kasvihuoneita tai seinämiä rakentamalla ja sadon kannalta on tärkeää, että köynnös leikataan oikein ja oikeaan aikaan. Satoa saadaan yleensä muutaman vuoden kuluttua istuttamisesta, joten aivan heti oman maan satoa ei pääse ihastelemaan. Vielä on mainittava, että Suomessa viiniä kasvatetaan myös tavallista erikoisemmassa paikassa. Olkiluodon ydinvoimala-alueella on viiniviljelmä, jossa maaperä lämmitetään ydinvoimalan lauhdeveden jäähdytysvedellä, joka on matkalla mereen. Lämmin maa tuottaa runsaan sadon.


OIKEUS taju

painavaa punnintaa Tällä kertaa palstalla tutkaillaan prosessioikeuden kimurantteja kiemuroita. Prosessioikeuden professori Antti Jokela antaa oikeudellisen arviointinsa tapauksista ja jakaa kultaisia käytösohjeita joista hyötyvät sekä tuomarin virkaa pitävät että muun juristikunnan edustajat. Teksti: Jenni Vartiainen ja Jesse Jokinen, Kuva: Lex ry TAPAUS 1 KKO 2010:78 AIHEUTTAAKO SYYTTÄJÄN JA TUOMARIN SEURUSTELUSUHDE TUOMARIN ESTEELLISYYDEN? Hovioikeudenneuvos A:lla ja johtavalla kihlakunnansyyttäjä B:llä oli seurustelusuhde. Hovioikeus oli B:n alaisen syyttäjän RP:n valituksesta tuominnut X:n talousrikoksista vankeusrangaistukseen ja liiketoimintakieltoon. A oli osallistunut tuomarina kyseisen tuomion antaneeseen hovioikeuden kokoonpanoon. KKO:n ratkaisussa oli kysymys A:n esteellisyydestä asiassa. (Ään.) KOMMENTTI:

Kyseisessä tapauksessa käräjäoikeus oli hylännyt kihlakunnansyyttäjän RP:n X:ää vastaan ajaman syytteen erinäisistä talousrikoksista. Tämän jälkeen Taloussanomissa julkaistussa artikkelissa ja television pääuutislähetyksessä, joihin muun muassa RP:tä oli haastateltu, oli kerrottu syyttäjien arvostelevan ankarasti tuomareita talousrikostuomioiden tasosta, ja syyttäjien mielestä tuomioiden perustelujen olevan usein liki kelvottomia. Uutislähetyksessä toimittaja oli muun muassa sanonut, että tiskin takana on saattanut istua tomppeli tuomari ja että erikoistuneet syyttäjät ja asianajajat pyyhkivät rivituomarilla pöytää. B oli muutama päivä uutislähetyksen jälkeen lähettänyt käräjäoikeuden tuomareille ja hovioikeuden presidentille sähköpostiviestin, jossa hän pahoitteli kovasti iltauutisissa esitettyä tuomarien asiatonta arvostelua ja toivoi hyvän yhteistyön jatkumista käräjäoikeuden kanssa. A:n esteellisyyttä arvioitaessa sovellettaviksi tulevat oikeudenkäymiskaaren 13 luvun säännökset. Lisäksi on otettava huomioon perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin puolueettomassa tuomioistuimessa. Tuomarien puolueettomuus tulee arvioitavaksi sekä subjektiivisten että objektiivisten tekijöiden kannalta. Tuomioistuimen on myös ulospäin näytettävä puolueettomalta. Tuomioistuimen kokoonpanossa ei saa olla mitään sellaisia ulkoisia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa perustellun epäilyn tuomioistuimen puolueettomuudesta. Selvää on, että jutun syyttäjälle läheinen henkilö olisi esteellinen tuomitsemaan

50

LexPress


asiassa. Sen sijaan tulkinnanvaraisempaa on se, muodostaako vastaava läheisyys syyttäjän esimieheen tai kollegaan esteellisyysperusteen. KKO katsoi, että pelkästään B:n asema syyttäjän RP:n hallinnollisena esimiehenä ei ollut merkinnyt B:n seurustelukumppanin A:n esteellisyyttä tuomarina toimimiseen kyseisessä jutussa. B oli kuitenkin lähettänyt sähköpostiviestin myös hovioikeuden presidentille tilanteessa, jossa RP oli syyttäjänä ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Tällöin ulkopuoliselle on voinut perustellusti syntyä kuva, että viestin tarkoituksena oli ollut vaikuttaa asian käsittelyyn hovioikeudessa syyttäjälle myönteisellä tavalla ja ainakin siten, ettei tuomareihin kohdistetulla kriittisellä uutisoinnilla olisi asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa syyttäjän kannalta kielteisiä vaikutuksia. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon B:n ja A:n läheinen suhde, oli B:n toiminta antanut perustellun aiheen epäillä A:n puolueettomuutta. A oli sen vuoksi ollut esteellinen käsittelemään asiaa, joka palautettiin hovioikeuteen laillisesti käsiteltäväksi. Eri mieltä ollut KKO:n jäsen katsoi, ettei B:n tarkoituksena ollut vaikuttaa asian käsittelyyn hovioikeudessa ja ettei A siten ollut esteellinen käsittelemään asiaa. KKO:n enemmistön ratkaisu on perustellumpi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamisen näkökulmasta. Tapauksesta ilmenevä käytösohje voidaan tiivistää niin, ettei syyttäjien ja tuomarien kannattaisi yleensäkään seurustella keskenään. Jos he kumminkin seurustelevat, niin tuomari ei saa missään tapauksessa tuomita sellaisessa asiassa, jonka tutkintaan tai käsittelyyn hänen seurustelukumppaninsa on jollain tavoin osallistunut tai vaikuttanut.

TAPAUS 2 KKO 2011:30 KUINKA TARKOIN HOVIOIKEUDEN KUTSUA ON NOUDATETTAVA? Käräjäoikeudessa rikoksesta tuomittu A oli valittanut hovioikeuteen ja vaatinut käräjäoikeuden tuomion kumoamista kokonaan tai toissijaisesti ainakin rangaistuksen lieventämistä ja vahingonkorvauksen alentamista, koska käräjäoikeus oli arvioinut virheellisesti A:n ja hänen vastapuolensa suullisten kertomusten uskottavuuden. A oli kutsuttu hovioikeuden pääkäsittelyyn asian selvittämistä varten henkilökohtaisesti uhalla, että valitus jätetään hänen poissa ollessaan sillensä. Hovioikeus jätti valituksen kokonaan tutkimatta A:n poissaolon johdosta, vaikka pääkäsittelyssä paikalla oli ollut hänen asiamiehensä. Kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt toimittaa pääkäsittely taikka tutkia valitus joiltakin osin pääkäsittelyä toimittamatta. (Ään.)

LexPress

51


OIKEUS taju KOMMENTTI:

Oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan valitus on pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta jätettävä sillensä, jos valittaja on jäänyt pois pääkäsittelystä. Henkilökohtaisesti saapumatta jäänyt asianosainen katsotaan poisjääneeksi siitä huolimatta, vaikka hänen asiamiehensä on saapunut paikalle. Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintunut tulkintakäytäntö edellyttävät, että tuomioistuin soveltaa prosessilakien säännöksiä mahdollisimman joustavasti ja pyrkii turvaamaan vastaajan puolustautumismahdollisuudet silloinkin, kun henkilökohtaisesti istuntoon saapumaan velvoitettu vastaaja on jäänyt pois ja paikalla on ainoastaan hänen asiamiehensä. Tämän vuoksi tuomioistuimen on arvioitava, onko vastaajan henkilökohtainen läsnäolo välttämätöntä asian selvittämistä varten ja voidaanko asian tutkiminen ja suullisen todistelun vastaanottaminen ainakin aloittaa vastaajan puolustautumisen tapahtuessa yksinomaan asiamiehen toimin. KKO katsoi, ettei rikosasian vastaajalla ole ainoana muutoksenhakijanakaan oikeutta itse valita, onko hänen kuulemisensa hovioikeudessa tarpeen asian selvittämiseksi. Suullisen todistelun vastaanottamista asianomistajaa ja todistajaa kuulemalla ei ollut voitu aloittaa vain siihen luottaen, että A olisi saapunut asiamiehensä ilmoituksen mukaisesti tunnin kuluessa istunnolle ennakolta määrätystä alkamisajankohdasta. A:n perusteltujen puolustautumismahdollisuuksien turvaaminen ei tässä tapauksessa edellyttänyt pääkäsittelyn peruuttamista ja uuden käsittelypäivän määräämistä, kun otettiin huomioon myös asianomistaja B:n edut ja oikeudenkäynnin tehokkuudelle ja kohtuulliselle kestolle asetettavat vaatimukset. Lisäksi KKO katsoi, ettei A:n valituksessa ollut sellaisia osia, jotka olisi voitu hovioikeudessa asiallisesti tutkia ilman pääkäsittelyssä vastaanotettavaa suullista todistelua. Johtopäätöksenään KKO päätyi siihen, ettei hovioikeus ollut menetellyt virheellisesti jättäessään A:n valituksen kaikilta osin tutkimatta. KKO:n eri mieltä ollut jäsen katsoi, että A:n valitus olisi voitu käsitellä hovioikeudessa ainakin eräiltä osin. Omasta mielestäni KKO:n eri mieltä olleen jäsenen kanta on perusteltu. Hovioikeuden tulisi valittajan itsensä saapumatta jäämisestä huolimatta ottaa valitus tutkittavakseen niiltä osin kuin se voidaan tutkia asianomaisen henkilökohtaisesta poissaolosta huolimatta ja ratkaista se asiamiehen esittämän selvityksen pohjalta. Esimerkiksi erilaiset korvauskysymykset ja rangaistuksen alentamisvaatimukset ovat tällöinkin yleensä tutkittavissa. Valitus voidaan jättää sillensä vain niiltä osin kuin valittajan henkilökohtainen läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä kysymysten käsittelemiseksi (Samoin Jokela, Hovioikeusmenettely 2010 s. 407–408). Suomi on jo syksyllä 2009 saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan päätöksen sen vuoksi, että hovioikeuden istuntoon henkilökohtaisesti kutsutun syytetyn oikeuksia oli loukattu, kun hänen valituksensa oli jätetty sillensä hänen jäätyään pois istunnosta, vaikka istuntoon oli tullut hänen oikeudenkäyntiavustajansa (Pietiläinen-tapaus; EIT 22.9.2009). Myös käsillä olevassa KKO:n ratkaisemassa tapauksessa on saattanut tapahtua vastaava ihmisoikeusloukkaus, vaikkakaan tapaukset eivät ole täysin identtisiä.

52

Tapauksesta ilmenevä käytösohje juristeille voidaan muotoilla niin, että asiamiehen on aihetta painottaa asiakkaalleen hovioikeuden pääkäsittelykutsun tunnollista noudattamista. Jos kutsua ei tarkoin noudateta, niin mahdollisuudet valituksen tutkittavaksi saamiseen päämiehen ihmisoikeuksiin tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksiin vetoamalla ovat jokseenkin vähäiset.

LexPress


LexPress

53


54

LexPress


LexPress

55


kirpeä ja todellinen tarina siitä, miten ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta tulee aito oikeustieteilijä

matka lexiläiseksi Miinusmerkkinen pankkitili, vapisevat kädet, väsynyt ruumis ja virkistynyt mieli. Kuulostaako tutulta? Kyseessä ei kuitenkaan ole tällä kertaa Suviseurat tai pieleen menneet sukujuhlat, vaan tietenkin iki-ihanat kolme fuksiviikkoa aina ensimmäisistä jännityksen hetkistä tuutorryhmän tapaamisessa kastajaisten jälkeiseen aamuun. Fuksiajassa vain on jotakin kerrassaan omanlaistansa, sitä ei käy kieltäminen. Teksti: Jesse Jokinen, Kuvat: Lex ry

Mikä fuksiajasta tekee niin erikoista? Miksi kaikki vanhat ja vieläkin vanhemmat opiskelijat aina hehkuttavat kyseistä ajanjaksoa? Vastausta voinee etsiä paitsi hillittömästä uuden opiskelijan kohtaavasta bileiden ja aktiviteettien tulvasta, myös suunnattomasta määrästä uusia tuttavuuksia ja tietenkin siitä kuuluisasta yliopiston ja tiedekunnan hengestä, jonka akateemisen yhteisöllisyyden ilmapiiriin taapertava fuksi ensimmäisten viikkojen aikana itsekin omaksuu.

56

Mitä opiskelijaelämään oikeustieteellisen tiedekunnan fuksien osalta sitten nykyään kuuluu? Ensimmäisen viikon aikana muun muassa tutustumisilta, tutustumisbileet, aar-teenetsintää sekä kiertoajelua kaupungin laitamien

eksentrisissä räkälöissä. Kaikissa edellä mainituissa tapahtumissa – kuten kahden seuraavankin viikon aikana – avainasemassa oli luonnollisesti omiin opiskelijatovereihin tutustuminen, muiltakin kuin vain oman tuutorryhmän osalta, sekä tietenkin silkka hauskanpito. Tutustumisillan merkeissä tuli itse kullekin viimeistään nyt tutuksi kauppatorin kulmien kantakapakka Edison, sekä tutustumisbileiden yhteydessä toisinaan porvarilliseksikin purnattu Börs Night Club, jonne siirtymistä edelsi suomalaisen juhlaperinteen hienoimpiin aspekteihin – jatkojen lisäksi – kuuluva seikka eli etkot.

Luulen, etten ikinä unohda, miltä maistuu aarteenetsintää varten itse Sun Maideista ja HK:n sinisestä tehty ”rusinamakkara”, joka luonnollisesti kuului kiitettävän pitkään lis-taan muutaman

LexPress


tunnin aikana ympäri Turkua kerättävistä tavaroista. Jatkot juhlittiin opiskelijabileiden aitiopaikalla Night Club Marilynissä, tuttavallisemmin ”Lynissä”, karaoken siivittämänä. Aloitusviikon torstai puolestaan huipentui rakkaan kaupunkimme kuumimpaan menomestaan eli Baila Bailaan; tuohon iskelmäkaraoken Mekkaan, josta kirjoittaja on kerran aikaisemmin enemmän tai vähemmän suorasti ajettu pois keski-iän ylittäneiden vakioasiakkaiden toimesta tämän rohjettua laulaa jotakin muuta kuin Paula Koivuniemeä. Tätä ennen vauhtia haettiin vähän sieltä ja täältä lähiöiden kuppiloista, onneksi bussien avustuksella.

Seuraavalla viikolla vuorossa olivat ensin keskiviikkona Lakimiesliiton esittäytyminen ruoka- ja viinitarjoiluineen Kupittaan paviljongissa. Virallisen informaatiota tarjoavan osuuden jälkeen ja tarjoilujen alettua tunnelma rentoutui mukavan sujuvasti, ja jonkin ajan jälkeen hieman tavallista siistimmin pukeutunut porukkamme jo siirtyikin kohti virallista jatkopaikkaa eli Auraa, jossa loppuilta meni mukavasti seurustellessa, tanssilattialla ja kuinkas muutenkaan kuin karaoken parissa. Torstaina taasen järjestettiin ainejärjestömme versio Ruisrockista, eli Ruissalon kansanpuistossa juhlittiin Beach Partyjä. Juhlijat saapuivat paikalle useammassa bussierässä, ja kyseisten kekkereiden alkutunnelmaa vasta ensimmäisen bussin saavuttua kuvannee parhaiten kirjoittajan mieleen syöpynyt kaurismäkeläinen tilannekuva, jossa kaksi vanhempaa tieteenharjoittajaa istuu haalarit päällään rannan ainoalla penkillä erillään kaikista muista, tähyten hiljaa merelle keskellä sadetta, kummallakin oikeassa kädessään sateenvarjo ja vasemmassa oluttölkki. Muiden bussien

saavuttua ja sateen hieman laannuttua tunnelma onneksi lähti nousuun ja leikkimielisten kisailujen sekä kurssin emännän ja isännän upotuskasteen myötä tiivistyi paikalle hankitun bändin keikkaan. Jatkoille suun-nattiin ensimmäisiin poikkitieteellisiin bileisiin eli TYYlikkääseen avaukseen Börs Night Clubiin. Tästä viikko eteenpäin olikin sen tapahtuman vuoro, jota kaikki fuksit olivat epäilemättä odottaneet täydet fuksipassit taskuissa poltellen. Kyseessä olivat tietenkin kastajaiset. Ryhmiin jakamisen, mauttomiin mutta näyttäviin asuihin sonnustautumisen ja lyhyehkön alkupätkän jälkeen lähdimme kiertämään ympäri yliopistonmäkeä ripoteltuja rasteja, joiden isäntinä ja emäntinä hääri paitsi oman ainejärjestömme kasvatteja, myös edustajia sisarjärjestöistä. Rastien pisteidenjako avartui suhteessa illan kestoon ja loppupuolella alkuillan kymmenen pistettä oli vaihtunut lähemmäs tuhatta; tai ehkä kysymys oli sitten-kin suorituskykymme kasvusta, kuka tietää. Joka tapauksessa kuperkeikkamaratonin, suihkulähteessä uimisen, muun yleisen kastelun sekä kaiken muun jälkeen jälkeen jatkot olivat ensimmäistä kertaa Kirkkotiellä, jonne kiitettävän moni loppujen lopuksi saapui, kruunautuen täysivaltaiseksi lexiläiseksi. Kaiken kaikkiaan fuksiajasta jäi käteen erittäin hyvät muistot ja läjäpäin uusia tuttavuuk-sia, mitä ei koskaan voine pitää liian suuressa arvossa. Toivotaan, että tulevatkin fuksit nauttivat opiskelujensa alkuajasta yhtä paljon!

LexPress

57


Profile for LexPress

Lexpress 32011  

Lexpress 32011  

Profile for lexry
Advertisement