Lainsäädäntötutkimus

L a i n s ä ä d ä n t ö t u t k i m u s e i o l e k o v i n y l e i n e n p ä ä a i n e v a l i n t a l e g i o l a i s t e n k e s k u u d e s s a . P ä ä t o i m i t t a j a h a a s t a t t e l i l a i n s ä ä d ä n t ö t u t k i m u k s e n p ro f e s s o r i A n s s i K e i n ä s t ä j a y l i o p i s t o n l e h t o r i N i k o Va r t i a i s t a l a i n s ä ä d ä n t ö t u t k i m u k s e s t a .

Mistä pääaine saa nimensä ja miksi pääainetta ei ole nimetty esimerkiksi lainsäädäntötieteeksi?

-Voidaan sanoa, että se tulee Jyrki Talalta, joka on Suomessa nostanut aikoinaan lainsäädäntötutkimusta esille. Lainsäädäntötutkimus viittaa meidän puolelta empiiriseen tekemiseen, sillä haluamme tutkia miten asiat käytännössä etenevät. Emme ole koskaan aikaisemmin oikeastaan miettineet toista vaihtoehtoa, vaikka tämä onkin tiedettä, sillä taustalla on teorioita ja tutkimuskirjallisuutta, kertoo Keinänen. -Tässä sattu malta itse mietin lähipäivinä, voisiko jollain toisella sanalla kuvata tätä oppiainetta. Olen itse jaotellut karkeasti tämän kiinnostuksenkohteet kolmeen osaan: lainvalmistelu ja sen laatu, vaikutusarviointi sekä täytäntöönpano. Ehkä ne kaikki kolme menevät enemmän tai vähemmän sen yhden käsitteen alle ja tulin siihen tulokseen, että pääaineen nimi aika hyvin kuvastaa sisältöä, pohtii Vartiainen. -Tämä menee vitsin puolelle, mutta aikoinaan kun Tapio Määttä oli laitosjohtajana, ehdotin monta kertaa, että Oikeustieteiden laitoksen nimi pitäisi muuttaa Lainsäädäntötutkimuksen laitokseksi, sillä kaikki me tutkimme tietyllä tavalla lainsäädäntöä. Määttä ei kuitenkaan ollut kovin innokas tähän ehdotukseen, sanoo Keinänen.

Mitä lainsäädä ntötutki muksessa opiskellaan ja millaisia kursseja lainsäädäntötutki muksessa on?

-Pääaine keskittyy aika paljon sääntelyyn ja sen valmisteluun, tässä tapauksessa korostuu lainvalmisteluun liittyvät kysymykset, esimerkiksi toteutuvatko hyvän lainvalmistelun perusteet. Toisaalta on myös jälkikäteinen puoli, miten käytännössä lainsäädäntö vaikuttaa ja miten sitä sovelletaan, kertoo Keinänen. -Tässä tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikeustieteellisiä kysymyksiä, mitkä perusteet ovat oikeudelliselle sääntelylle,

jotta yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman korkealla tasolla. Samoin empiirisen oikeustutkimuksen ymmärtäminen on tärkeää sen kannalta, että ymmärretään miten lait todellisuudessa vaikuttavat, kertoo Vartiainen. -Lainsäädäntötutkimuksessa käsitellään sellaisia kysymyksiä, joita ei muissa oppiaineissa tarkastella kuten se, että mikä on hyvää valvontaa, lisää Keinänen. -Kursseista sen verran, että täällä Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa tarjotaan sellaisia kursseja joita ei ole tarjolla muualla yliopistoissa oikeustieteen alalla, esimerkiksi sääntelyteoriaa, lainvalmistelua ja empiiristä oikeustutkimusta. Koemme, että nämä ovat työelämävalmiuksia vahvistavia kursseja ja tällä voidaan tuottaa lisäarvoa opiskelijoillemme suhteessa muihin oikiksiin, sanoo Keinänen.

Tutkimus –sana saattaa herättä ä muissa ihmisissä usko muksia , että on kyse jostain tylsästä. Voisiko tällä väitteellä olla jo tain perää ja vaikutusta mahdollisesti siihen, miksi tätä pääainetta ei valitse kovin moni? Entä muita mahdollisia syitä miksi tä mä pääaine ei ole kovin suosittu?

-Varmasti vaikuttaa osaltaan se, ettei tätä tunneta kovin hyvin. Tietyllä tavalla ei herätä sellaista ”vau” -ajatusta, että tuonne minä haluan. Kuitenkin kun opiskelijat lukevat pakollisen kurssin lainsäädäntötutkimuksen perusteet –kurssin niin tällöin syntyy kiinnostus oppiaineeseen. Olen huo mannut, että monesti nuorilla on tietynlaisia ajatuksia työurastaan. Opiskelu orientoituu siten hyvin perinteiseen oikeustieteeseen eikä siinä vaiheessa tämäntyyppinen oppiaine sytytä. Toisaalta meillä on paljon aikuisopiskelijoita, jotka ovat tulleet työelämän kautta ja he ovat olleet sellaisissa työtehtävissä, mitä oppiaineemme tarjoaa. Esimerkiksi meille tulee monista järjestöistä toimijoita, joiden työtehtävänä on vaikuttaa esimerkiksi lainvalmisteluun ja he kokevat, että he saavat niitä valmiuksia mitä ovat työpaikassaan tarvinneet. Koen kuitenkin, että pystymme tuo maan hyvin oppiaineen esille pakollisella kurssilla, mutta monesti varsinkin nuorilla orientaatio on esimerkiksi lakitoimistoon, mutta ei tämäkään oppiaine niitä sulje. On meillä kuitenkin selkeästi tehtävää tietoisuuden suhteen mitä meidän oppiaine on, kertoo Keinänen. -Kieltämättä se saattaa olla tylsän kuuloinen nimi monen korvaan, mutta toisaalta se on vakiintunut käsite tälle kokonaisuudelle, kuten Anssi aiemmin toi ilmi, pohtii Vartiainen.

-Ehkä meidän pitäisi osata paremmin kertoa, mitä kaikkea oppiaineessamme tehdään tutkimuksen puolella. Tutkimme tällä hetkellä esimerkiksi lainvalmistelun laatua lainvalmistelijoiden näkökulmasta, eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutu mista. Olemme myös tutkineet opintolainan hyvityskokeilua ja olemme siinä olleet mukana tekemässä perusanalyysiä, nostaa esille Keinänen. -Olemme kuitenkin huomanneet, että meidän opiskelijoilla on kysyntää työ markkinoilla. Monesti opiskelijat ovat töissä jo ennen graduvaihetta. Esimerkiksi yhden opiskelijan kanssa, joka on valtioneuvoston kansliassa töissä teemme yhteistä tutkimusta tällä hetkellä. Toisaalta olemme kokeneet, että pienen opiskelijaporukan hyvä puoli on se, että pystymme tekemään yhdessäkin aika paljon, pohtii Keinänen. -Opiskelijan näkökulmasta mielestäni on hyvä, että pystyy räätälöimään itselleen mieleisen tutkinnon. Esimerkiksi jos lainsäädäntötutkimusta ei valita pääaineeksi niin sen voi valita sivuaineeksikin. Toisaalta osaamisen näkökulmasta ei ole väliä, mistä oppiaineesta valmistuu, pohtii Keinänen.

aineella on ja minne työllistytään, esimerkkejä näistä?

-Olen siinä uskossa, että meidän pääaineesta työllistyy o man alan tehtäviin. Varmasti on etuna, että on näin vähän tämän alan osaajia koko Suomessa ja sillä pystyy erottautumaan. Ministeriöihin, täytäntöönpanovirastoihin esimerkiksi valtion talouden tarkastusvirastoon ja kilpailu– ja kuluttajavirastoon on työllistytty. Tutkijan ura on myös vaihtoehtona, kertoo Vartiainen. -Myös yrityspuolelle on työllistytty, esimerkiksi etujärjestöihin, joissa pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä ministeriöihin on muihin asiantuntijatehtäviin kuin lainvalmistelussa työllistytty, lisää Keinänen. -Oma ajattelu mme on se, että pyrimme kouluttamaan asiantuntijoita. Tietyllä tavalla asiantuntijavalmiuksia ja työelämässä opitaan substanssia enemmän, kertoo Keinänen.

-Kyllähän se kertoo aika paljon myös, kun meillä on paljon aikuisopiskelijoita, jotka ovat työelämässä jo ja ovat kokeneet siellä sen, että tätä kannattaa lähteä opiskelemaan enemmän, pohtii Vartiainen.

Millaiset uranä ky mä t tällä pää -

-Toisaalta opiskelijoilta ei edellytetä sitä, että jo opiskeluaikana pitäisi päästä johonkin kiinni, kertoo Vartiainen.

Entä esimerkiksi suoraan lukio sta tulleille, millaiset mahdollisuudet on päästä o man alan tehtäviin?

-Harjoittelulla on iso rooli, mutta kyllä esimerkiksi ministeriöihinkin pääsee kesätöihin. Hyville tekijöille on kysyntää tänä päivänä. Hyvä tutkielma saattaa myös herättää kiinnostusta joissain työnantajissa. Monta polkua on siis uralle, sanoo Keinänen.

Miksi lainsäädä ntötutki mus ka nnattaa valita pä äaineeksi?

senkohteiden mu kaan, mutta jos on kiinnostunut toimi maan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa niin en keksi parempaa oppiainetta miltään tieteenalalta. Itsessään tämä antaa valmiuksia ajatella asioita laajemmassa kontekstissa. Jokainen pystyy o milla sivuaineillaan luomaan osaamista tämän pääaineen ympärille, pohtii Vartiainen. -On paljon sellaisia kysymyksiä, joita pyörii yhteiskunnassa ja tietyllä tavalla puuttuu niitä alan osaajia, jotka osaisivat viedä näitä eteenpäin. Väitän, että meidän puolelta opiskelijan on mahdollista saada tietoa ja luoda asiantuntijuutta tietynlaisiin tehtäviin.

Lopuksi keskustelimme myös tutkintonimikkeiden vaikutuksesta työelämässä. Keinänen ja Vartiainen olivat sitä mieltä, että tutkintonimikkeellä ei ole väliä työelämässä vaan o malla osaamisellaan ja kannustivat tuomaan sitä esille.

-Asiantuntijavalmiudet, mitä pyrimme täällä antamaan ovat sellaisia, mitä muualla ei opeteta. Sivuaineena kuitenkin substanssia tulee luettua niin tässä on erilainen näkökulma oikeuteen ja yhteiskuntaan ilman sitä, että opiskelija sulkee perinteisiä paikkoja pois. Tehtävät työelämässä ovat mielenkiintoisia ja vaikuttamistehtäviä eli virkamiehellä tai viranomaisella on aina valtaa myös päästä vaikuttamaan asioihin ja tehdä yhteiskunnallista hyvää. On parempi maailma, koska siihen on mahdollista vaikuttaa, sanoo Keinänen. -Kaikki menevät omien kiinnostuk-

H a a s t a t e l t a v i n a o l i v a t l a i n s ä ä d ä n t ö t u t k i m u k s e n p ro f e s s o r i A n s s i K e i n ä n e n j a y l i o p i s t o n l e h t o r i N i k o Va r t i a i n e n . H a a s t a t t e l i j a n a t o i m i M a n i p u l u k s e n p ä ä t o i m i t t a j a S i l j a L a a k s o n e n .