Lappeenrannan Energia Oy:n vuosikertomus 2012

Vuosikertomus 2012

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lorem

1

Sisällys

3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Konserni – avainluvut ja henkilöstö

8 Energiakauppa

12 Lappeenrannan verkonrakennus oy 14 Lappeenrannan energiaverkot oy 16 Lappeenrannan lämpövoima oy 19 Hallituksen toimintakertomus 24 Tulostiedot 36 Tiivistelmä 39 Sammandrag 42 Summary 45 Резюме

2

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Sisällys

Toimitusjohtajan katsaus Kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnollisia tai

roon eli lähes 10 miljoonalla eurolla. Emoyhtiön eli Lap-

edellä kuvatut saneerausinvestoinnit Mertaniemessä ja

taloudellisia muutoksia. Edelleen edellisvuonna tapahtunut

peenrannan Energia Oy:n tulokseksi muodostui tilin­

jäteveteen liittyvän YVA:n, jonka vastuu­yhtiönä Lappeen-

energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen aiheutti mer-

päätösjärjestelyjen jälkeen 1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.

rannan Lämpövoima toimii, eteenpäin vieminen.

kittäviä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä. Konser-

Sähkön­hankintamääräksi muodostui 828,6 GWh. Kaukoläm-

nin investoinnit kasvoivat uudelle kymmenluvulle eli yli 30

mön myyntimäärä kasvoi 613 GWh:iin eli kasvua tuli 7,0 %.

Osakkuusyhtiömme, Kaukaan Voima Oy:n, tuottamasta

miljoonan euron. Mittavin investointi oli Mertaniemen voi-

Lämpö­tilaltaan vuosi oli hyvin lähellä ns. normaalivuotta.

energiasta peräti 88 % tuotettiin puu­polttoaineilla eli turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin. Tämä kehitys

malaitoksen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin sähköverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. Siihen liittyi

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimintavuosi su-

varmistaa sen, että energian tuottamisessa tarvittava polt-

uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen lämmöntuo-

jui vaihtelevasti. Liikevaihto kasvoi yli 5 miljoonalla eurol-

toainevarmuus on yhteistyömme kautta hyvällä mallilla ja

tantoa varmistamaan.

la 47,8 miljoonaan euroon mutta liikevoitto jäi 7,4 miljoo-

säätilojen heilahteluista riippumatonta.

naan euroon. Tavoiteltu liikevoitto oli useita miljoonia euEdellisvuoden lopulla saatiin Kaakkois-Suomen ELY-kes-

roja suurempi. Budjetista poikkesivat erityisesti ulkopuolis-

Energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa

kukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tuli tehdä

ten palvelujen hankinta ja liiketoiminnan muut kulut. Vesi­

247 henkilöä (243 v. 2011). Henkilöstömäärää kasvattaa

ympäristövaikutusten arviointi koskien jätevesien purku-

liiketoiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista

suhteellisen suuri määräaikaisten (31) henkilöiden tar-

paikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon paikkaa. Pitkä ja

huolimatta.

ve, joka johtuu sekä meneillään olevien kehitysprojektien tarvitsemasta lisäpanoksesta että käytännöstäm-

haasteellinen selvitystyö päästiin käynnistämään ulkopuolisen konsultin avulla huhtikuussa 2012 ja tätä kirjoitettaes-

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto kasvoi

me, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppi­

sa on hankkeen ohjelmaluonnos tulossa yleisesti nähtäville.

reippaasti jo toisena vuotena peräkkäin ollen nyt 16,8 mil-

sopimuksien kautta.

Tavoitteena oli ja on edelleen, että YVA saataisiin valmiiksi

joonaa euroa. Kasvu selittyy erityisesti vesiverkkojen raken-

kuluvan vuoden loppuun mennessä mutta aikataulu on to-

tamisen ja kunnossapidon volyymin noususta. Liikevoitto-

Kiitokset työntäyteisen vuoden läpiviemisestä kuulu-

della haastava.

kin kasvoi merkittävästi ollen 1,5 miljoonaa euroa, joten yh-

vat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja yhteistyökykyi-

tiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

selle hallitukselle.

reilusti tavoitellusta 4,2 miljoonasta eurosta päätyen 0,9 mil-

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi noin

Reijo Kolehmainen

joonaan euroon. Liikevaihto kasvoi 119,3 miljoonaan eu-

10 % 24,1 miljoonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti

toimitusjohtaja

Lappeenrannan Energia konsernin taloudellinen tulos jäi

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Toimitusjohtajan katsaus

3

Konserni

Lappeenrannan Energia Oy Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa vesi-

Lappeenrannan Energia Oy on Lappeenrannassa toimi-

Emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytär­

ja energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti ja

va, kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö. Yhtiön

yhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpö­voima

lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueillaan. Toiminnan

pääasiallinen toiminta on kaukolämmön, maakaasun,

Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeen­

perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta,

sähkön ja veden jakelu ja myynti. Kannamme vastuu-

rannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olemme osakkaina

joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun,

ta ympäristöstämme, josta osoituksena ovat myynnis-

Kaukaan Voima Oy:ssä, Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja

tekemiseen ja parantamiseen.

sä olevat Ekoenergiatuotteemme Metsävoima ja Tuuli­

Vainikkalan Vesi Oy:ssä.

voima. Tuotteet ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimat.

Sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueille. Sähkönmyynnissä palvelemme asiakkaita ympäri Suomea.

Vesi­huollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueilla koko Lappeenrannan kaupungin alueella.

avainlukuja (milj. €)

2010

2011

2012

Liikevaihto

97,3

109,4

119,3

Liikevoitto

11,1

9,2

11,6

2,1

-0,2

0,9

Investoinnit

Tilikauden voitto/tappio

16,5

20

30,8

Taseen loppusumma

202

263

278

Omavaraisuusaste (%)

1,3

7,1

6,7

Vak. henkilöstö 31.12. (lkm)

184

243

247

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Konserni

5

Henkilöstö Konsernin henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopus-

Koulutus ja kehittäminen

sa oli 247. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli

Vuoden aikana järjestettiin koko henkilöstölle useita

216 ja määräaikaisessa työsuhteessa 31 henkilöä, joista

koulutustilaisuuksia liittyen uusiin talousohjaus- ja do-

osa-aikaisia seitsemän henkilöä. Konsernin henkilöstön

kumenttienhallintajärjestelmiin.

keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Vuoden loppuun mennessä eläkkeelle jäi koko konsernista 13 hen-

Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2012 yhteensä

kilöä. Määrä­aikaisista työsuhteista vakinaistettiin viisi

1179 päivää, josta oppisopimuskoulutuksen osuus oli

ja uusia henkilöitä palkattiin viisi.

57 %. Keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,8.

Uusia oppisopimuksia solmittiin 17 henkilön kanssa.

Oppi­sopimuskoulutuksesta valmistui neljä henkilöä.

Kevättalvella vietettiin yhteistä liikuntailtapäivää Kaupunginlahdella luistellen ja kävellen. Mukana oli noin 70 liikkujaa yhtiön eri toiminnoista. Tilinpäätöstapahtuma järjestettiin Linnoituksessa toukokuussa. Tapahtumaan osallistui noin 120 henkilöä. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä tuettiin henkilöstön omaehtoista virkistystoimintaa. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntaryhmiä. Henkilökuntakerho tarjosi henkilökunnalle erilaisia harrastusmahdollisuuksia palloilulajien, kalastuksen ja kulttuuriharrastuksen parissa. Työpaikkojen välisiin kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.

6

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Henkilöstö

energiakauppa

Uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä energiaa – entistä enemmän Myönteistä kehitystä energianhankinnassa

Lähienergiaa Rauhaan

Sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski-

Lappeenrannan Energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-

Yhtiö toteutti Rauhan loma-asuntomessualueelle 2012

arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky

töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-

lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa 80 %,

on parantunut viime vuosina oleellisesti. Uusiutuviin

saista kasvua. Myönteisen kehityksen taustalla olivat

alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan pai-

energia­lähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön

Kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-

kallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto pe-

hinta on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakun-

sidivapaan kaukolämmön hankinta Joutsenoon ja Rau-

rustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun yh-

nallisen keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset

han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.

distelmään. Lähienergiassa yhdistetään asiakkaiden tar-

ovat olleet myönteiset.

peet ja keskitetty, paikallinen energiantuotanto koko-

Puupolttoaineet ylös, CO2-päästöt alas

naisuudeksi, joka mahdollistaa mukavan ja ympäristö­

Yhtiö on sitoutunut avustamaan asiakkaitaan energian

Kaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätysluke-

ystävällisen asumisen.

ja veden säästäväisessä käytössä. Henkilöstöä on kou-

mat puupolttoaineiden osuudessa 66,2 % ja CO2-omi-

lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoit-

naispäästöjen pienuudessa 90,1 tn CO2/MWh. Molempi-

Hiilidioksidivapaata lämpöä Joutsenoon

tanut ENNE Etelä-Karjalan Energianeuvonta-hanketta.

en ennätys­lukemien taustalla oli pääosin Kaukaan Voi-

Joutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kauko­lämpöä

Uusiutuvaan verkkopalveluun toteutetaan käyttäjä­

ma Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvaminen poik­

marraskuusta 2012 alkaen. Hiilidioksidivapaan lämmön

ystävällinen kulutusraportointi ja työkaluja oman kulu-

keuksellisen suureksi.

arvioidaan kattavan 90 % Joutsenon tarpeesta. Kau-

tuksen tarkasteluun.

kolämpö tuotetaan teollisissa prosesseissa syntyvän ylijäämä­lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotantoprosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä. Vedyn polttamisen lopputuotteena syntyy puhdasta vesihöyryä.

Kokonaisvaltaista kilpailukykyä hinnoista energianeuvontaan Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelu­ rakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan.

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Energiakauppa

9

Kaukolämmön hankinta energialähteittäin

Kaukolämmön energialähteet vuonna 2012 POK 3,1 % Maakaasu 19,0 %

GWh/a 800

Teollisuuden sekundaarilämpö 2,3 %

700 600 500

muut

400 Biopoltto­ aineet 66,2 %

300

maakaasu

200

turve

100 Turve 9,4 %

0

2008

2009

2010

2011

2012

puupolttoaineet

Sähkön hankinta hankintalähteittäin Lappeenrannan Energian vuonna 2012 tuottaman kauko­ lämmön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 90 g/kWh.

GWh/a 1000

sähköpörssi

800

öljy

600

tuulivoima

400

maakaasu

200

turve biopolttoaineet

0 2008

10

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Energiakauppa

2009

2010

2011

2012

Kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitys g/KWh 250 200 150 100 50 0 2008

2009

2010

2011

2012

11

LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa ja kun-

Yhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-

nossapitää sähkö-, ulko­valaistus-, vesi- ja jätevesiverkos-

osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossapito­

kittävästi. Saneerauksia tehtiin mm. Tirilässä, Pöyhiän­

toja sekä tuottaa energiamittausten asennus- ja ylläpi-

palveluista Lappeenrannan Energiaverkot Oy:lle. Lap-

tiellä ja Soljantiellä. Villimiehenkatu keskustassa oli

topalveluja. Tärkeimmät asiakkaat ovat Lappeenran-

peenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnossapi-

näkyvin saneerauskohde. Uutta verkkoa rakennettiin

nan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan kaupunki.

don ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huoltoon

Ruoholammella.

Yhtiön tavoitteena on kuitenkin laajentaa asiakas­

ja rakentamiseen.

kuntaa mm. lähialueiden sähköverkko­yhtiöihin.

Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja linjo-

Varastot keskitetään Simolantielle

jen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeenrannan

Vuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto­

Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä osallistui

palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varas-

Elenian ja Fortumin verkkojen korjaamiseen, josta saa-

tosta omiin varastoihin Simolantielle. Sähköverkkojen

tiin kokemusta miten muualla toimitaan. Joulukuises-

osalta tehtiin koko verkkoalueelle kunnossapitoa ja ra-

sa myrskyssä kova tuuli aiheutti laajoja katkoja koko

kennuskohteita.

verkko­alueelle, näiden töiden korjaamiseen osallistui koko sähköalan koulutuksen saanut henkilökunta.

Aluekaapelointia Ristiinassa Ulkoisista kaupoista merkittävin oli Ristiinan alue­ kaapeloinnin tekeminen Järvi-Suomen Energian verkkoalueelle. Tämän lisäksi tehtiin tievalaistuksen projekteja, joita saatiin kilpailutuksen kautta lähialueelle.

Saneerauksissa hyvä vauhti päällä Etäluenta eli AMR-projekti työllisti merkittävästi useita työryhmiä. Keskitinasennukset jatkuivat ja niin sanottujen vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kasvoivat loppuvuodesta merkittävästi, jotka työllistivät mittariasentajia.

12

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lappeenr annan Verkonr akennus Oy

Avainlukuja (milj. €)

2010

2011

2012

Liikevaihto

7,3

13,1

16,8

Liikevoitto

0,6

0,9

1,5

0

-0,03

0

0,3

0,04

0,39

Tilikauden tulos Investoinnit Vak. henkilöstö (lkm)

60

86

86

Taseen loppusumma

5,0

5,3

5,2

Yhtiön kalustoinvestoinnit olivat 0,39 (0,04) milj. euroa.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan Energiaverkot Oy vastaa verkostoomaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallinnasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista.

Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä-Karjalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös Saimaan­kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii

Sähköhäiriöiden kehittyminen

myös ­kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta, sekä veden hankinnasta Lappeenrannan alueella.

h / asiakas

20 15

16,03

10 Vuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lappeenrannan Energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,

5 4,27

kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuoltoverkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.

0

2006

2007

5,7*

5,0 2008

1,4

1,9

2009

2010

2011

5,8*

2012

Vuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä, joilla pyrittiin löytämään eri verkostojen parhaita käytäntöjä ja laajentamaan niitä myös muiden toimintaan. Tässä vaiheessa parhaita tuloksia saavutettiin yhteisten työmaiden suunnittelussa ja toteutuksessa, verkkotietojen ja verkostojen paikkatietojen hallinnassa sekä tiedottamisessa.

14

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lorem

*2011: 5,7 h, josta 4,26 h aiheutui Tapanin ja Hannun päivien myrskyistä. *2012: 5,8 h, josta yli 2/3 aiheutui kahdesta suurhäiriöstä.

Energiaverkkojen hankkeita

rakennettiin noin 3,7 km ja vanhaa verkostoa saneerat-

Loppuvuodesta koettiin vastaava tilanne marraskuussa,

Etäluenta eli AMR-hanke eteni vuoden alusta pilot -vauh-

tiin noin 3,5 km.

jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkölinjoille kaatu-

dilla prosessien toiminnan varmistamisen ja järjestelmien

neet puut aiheuttivat häiriöitä koko jakelualueen ilma-

rajapintaongelmien takia. Varsinaiseen massa-asennus-

Haapajärven kunnostushanketta jatkettiin viranomai-

johtoverkostolle. Häiriöiden piirissä oli yli 4500 asiakasta.

vauhtiin päästiin syksyllä, jonka seurauksena mittariasen-

sen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Sateinen

Pisimmät katkoajat olivat tuolloin yli 40 h.

nukset edistyivätkin hyvää vauhtia. Hanke on tarkoitus

kesä heikensi pohjasedimentin tiivistymistä, joskin toi-

saada valmiiksi suunnitellussa laajuudessa kesällä 2013.

vottuja tuloksia saatiin myös aikaan. Loppuvuodes-

Sähköverkossa siirretyn energian määrä oli 792 GWh, kau-

ta päätettiin edistää talvella tapahtuvaa pohjan jääty-

kolämpöverkossa 611 GWh, maakaasuverkossa 112 GWh.

Lappeenrannan Energiaverkot rakensi kaukolämmön

mistä pumppaamalla vettä jäälle ja tamppaamalla jään

Puhdasta vettä siirrettiin asiakkaille 5,9 milj. m3 ja jäte-

siirtoputkiston Joutsenon Kemiran tehtaalta Joutsenon

päälle satanutta lunta. Tästä saatiinkin koenäytteiden

vettä puhdistettiin 6,2 milj. m3.

keskustaan. Samalla yhdistettiin Lampikankaan alue

perusteella positiivisia tuloksia.

Joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon. Syy verkostojen rakentamiselle oli Kemiran kanssa solmi-

Sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian to-

tussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka ansiosta lä-

teuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden

hes koko Joutsenon alueen kaukolämmön kulutus saa-

verkon rakentamisessa että saneerauksissa. Painopis-

daan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.

tealueena oli Taipalsaaren taajaman sähkönsyötön varmistaminen. Sähköasematasolla uusittiin Taipalsaaren

Vesiverkostojen osalta vuoden aikana päivitettiin ja

sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-

laadittiin puuttuvia saneerausohjelmia. Etenkin jäte-

virran kompensointi.

vesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyyteen

2010

2011

2012

Liikevaihto

Avainlukuja (milj. €)

31,2

42,2

47,8

9,0

7,6

7,4

0

0

-0,02

perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon

Sähkönjakelussa koettiin kaksi suurhäiriötä

Liikevoitto

saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueel-

Sähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena vuon-

Tilikauden tulos

la. Myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusi-

na. Tammikuussa runsaat lumisateet aiheuttivat jakelu-

Investoinnit

10,3

16,3

19,7

minen aloitettiin keskittyen aluksi Joutsenon kaupun-

häiriöitä, joiden piirissä oli pahimmillaan noin 1500 asi-

Vak. henkilöstö (lkm)

40

41

40

ginosan pumppaamoihin. Uutta vesihuoltoverkostoa

akasta ja pisimmät katkoajat olivat noin 20 h.

Taseen loppusumma

125

186

196

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lappeenr annan Energiaverkot Oy

15

Lappeenrannan Lämpövoima Oy Lappeenrannan Lämpövoima Oy vastaa sähkön, kauko­

seen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme ker-

omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulaitoksina.

lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jä-

taa. Mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kauko-

Verkon maksimitehontarve on noin 9 MW.

teveden käsittelystä. Yhtiö vastaa myös tuotantolaitosten

lämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.

käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pääosa hoidetaan Huhtiniemen veden­ottamolla, ja pääosa

Mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kanta-

Lähienergiaa Rauhan loma-asuntomessuilla 2012

jäteveden käsittelystä hoidetaan ­Toikansuon jäte­veden

kaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin läm-

Rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin uu-

puhdistamolla.

pöä 114 GWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä. Tuotan-

denlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähiener-

to oli 17 % koko kantakaupungin alueella käytetystä kauko-

gialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perustu-

lämmöstä. Kaukaan Voima tuotti 81 % kaukolämmöstä.

valla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitoksessa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2 ja

Mertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena

FC Powerilta kaukolämpöä Joutsenon keskustan alueelle

korkea­hyötysuhteinen maakaasukondenssikattila, jolla

kaasuturbiineja Fingridin nopeaksi sähkön häiriöreserviksi. Kevään aikana purettiin vanhat höyrykattilat ja sa-

Joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon lii-

lähialueen kasvupotentiaali huomioiden.

vukanavat sekä ohjaus- ja sähköjärjestelmiä. Uusien sa-

tettiin FC Powerin kaukolämmön tuotanto. FC Power

vukanavien, ohjausjärjestelmien sekä sähkö- ja automaa-

Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella Kemira

Uusia pohjavedenottamoita tutkitaan

tiojärjestelmien asennukset alkoivat kesäkuussa. Nopea

Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän ylijää-

Vesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaikkojen

sähkön häiriöreservikäyttö aloitettiin alkuperäisen suun-

mälämmön talteenotolla ja polttamalla tuotantopro-

etsintää kahdella alueella. Taipalsaaren Pönniälänkan-

nitelman mukaisesti 1.1.2013. Mertaniemen vanhaan

sessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.

kaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi pohjavesi-

tammi-helmikuun ajan. Maaliskuussa alettiin muuttaa

kaivoa. Vedenottopaikan etsintä nimettiin ranta-alueen

höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta kaukolämpö-

16

tuotetaan vara- ja huippulämpöä. Laitos on mitoitettu

kattilaa teholtaan 80 MW, jolla korvattiin käytöstä pois-

Tavoitteena on hankkia FCP:lta 80 % Joutsenon keskus-

nimen mukaan Sinisten aaltojen projektiksi. Syyskuun ja

jäänyttä kapasiteettia kaukolämmöntuotannossa.

tan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. Kauko-

joulukuun välillä tehty koepumppaus osoitti, että alu-

lämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampikan-

eelta voidaan ottaa pohjavettä n. 3000 m3/vrk. Toinen

Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin no-

kaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna. FCP

alue sijaitsee Joutsenon Haukilahdessa. Sinne tehtiin kak-

peaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilanteisiin.

tuottaa verkkoon keskimäärin 4 MW, joka teho saavute-

si pohjavesikaivoa, ja koepumppaus osoitti, että alueelta

Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsinai-

taan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. Alueella olevia

voidaan ottaa pohjavettä n. 2000 m3/vrk.

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lappeenr annan Lämpövoima Oy

Jätevesiratkaisua suunnitellaan Jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi käynnistettiin keväällä. ELY-keskus esitti loppuvuonna 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiohjelmaan haettiin mukaan useita uusia jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkoja ja myös uusia purkupaikkoja. Loppuvuonna YVA-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes valmis, mutta virallisen version valmistuminen venyi vuoden 2013 puolelle. Varsinainen YVA valmistunee vuoden 2013 lopulla.

Avainlukuja (milj. €)

2010

2011

Liikevaihto

19,1

22,0

24

Liikevoitto

-0,01

-0,2

0,1

0

0

0

Investoinnit

1,7

2,7

9,8

Vak. henkilöstö (lkm)

35

47

49

Taseen loppusumma

10,4

25,1

32,6

Tilikauden tulos

2012

Yhtiön investoinnit olivat 7 (2,7) milj. euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa Mertaniemi 2 -varavoimalaitostoiminnan vaatimiin modernisointeihin ja uusiin kaukolämpökattiloihin.

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lorem

17

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet

Vuosi 2012 oli Lappeenrannan Energia Oy:n kymmenes

maakaasun osuus polttoaineista jäi yhteensä vajaaseen

Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lap-

tilikausi.

12 %:iin, joten biopolttoaineiden osuus nousi ennätyk-

peenrannan kaupungin kokonaan omistama Lappeenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytär­

selliselle tasolle eli 88,1 %:iin.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on

yhtiöt Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, Lappeen-

1000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yh-

Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuulivoi-

rannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Lämpö-

tiöllä on yksi osakelaji.

malla tuotetun sähkön osuus säilyi kohtuullisen tuu-

voima Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy

livuoden ansiosta noin 12 GWh:ssa. Sen sijaan uusia

vettä, sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja höyryä.

Kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan Energia Oy:n

tuulivoimapuistoja ei toteutettu vuonna 2012 useasta

Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuo-

osakkuusyhtiö (46 %).

selvitystyöstä huolimatta. Yhtiö oli myös aktiivisesti

tantovoimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emo-

mukana TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimaselvityksissä, joi-

yhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä

Vainikkalan Vesi Oy on Lappeenrannan Energia -kon-

den tuloksena tehtiin investointipäätös Muukon Tuu-

jäteveden käsittelystä Lappeenrannan alueella. Lap-

sernin osakkuusyhtiö (45 %).

lipuiston toteuttamisesta siten, että puisto valmistuu

peenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, raken-

keväällä 2013.

nuttaa ja ylläpitää vesi-, jätevesi-, sähkö-, kaukolämpö-

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

ja maakaasuverkkoja sekä siirtää niiden kautta vettä ja

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan

Lappeenrannan Lämpövoima Oy investoi voimakkaasti

energiaa asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus

Voima Oy:n biovoimalaitoksen toimintavuosi oli var-

Mertaniemen voimalaitokseen, jonka kaasuturbiinit oli

Oy rakentaa, käyttää ja kunnossapitää edellä mainittu-

sin tapahtumarikas. Kuivasta puupölystä aiheutunut

vuokrattu vuoden 2013 alusta Fingrid Oyj:lle varateho-

ja verkkoja sekä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys,

räjähdys rikkoi maaliskuussa suuren osan turpeen kä-

laitoksiksi. Mertaniemi 2 kaasuturbiinien automaatio

Kaukaan Voima Oy, tuottaa Lappeenrannan Energia

sittelylaitteistosta, jotka saatiin korjattua vuoden lop-

uudistettiin täydellisesti ja lisäksi Mertaniemeen raken-

Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.

puun mennessä. Räjähdyksestä ei aiheutunut henkilö-

nettiin kaksi maakaasukäyttöistä kaukolämpökattilaa

vahinkoja eikä vaurioista ollut tuotannollekaan haittaa,

poistettujen pakokaasukattiloiden tilalle ja kaupungin

sillä turvetta pystyttiin korvaamaan puupolttoaineilla.

lämmön tarpeen turvaamiseksi.

Ainoa pidempi suunnittelematon tuotantokatkos oli marraskuussa, jolloin kattila jouduttiin pysäyttämään

Pohjoismaisella tasolla sähkön tukkumarkkinalla vallitsi

puhdistuksen vuoksi noin viikon ajaksi. Turpeen ja

vuonna 2012 edullinen ja maltillinen hintataso. Edullisen

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Hallituksen toimintakertomus

19

hintatason taustalla olivat poikkeuksellisen hyvä pohjois-

Sähkön myyntihinnat olivat valtakunnallisen keski­

Konsernin liikevoitto kasvoi 2,3 milj. euroa edellisvuo-

mainen vesivarastotilanne sekä heikon taloustilanteen ai-

arvon alapuolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on

desta ja oli 11,6 miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoit-

heuttama sähkön kysynnän lasku ja päästöoikeuksien hal-

parantunut viime vuosina oleellisesti. Uusiutuviin ener-

to oli 5,0 (3,3) milj. euroa. Konsernin tilikauden tulos oli

pa hintataso. Suomen hinnat olivat kuitenkin pohjoismaista

gialähteisiin sitoutumisen ansiosta kaukolämmön hinta

0,9 (-0,2) milj. euroa ja emoyhtiön 1,8 (2,3) milj. euroa.

tasoa korkeammat Venäjän tuonnin vähentymisen ja raja-

on lähes saavuttanut yhteistuotannon valtakunnallisen

siirtoyhteyksien vikaantumisten ja huoltotoimien vuoksi.

keskiarvon samalla kun ympäristövaikutukset ovat ol-

Investoinnit Konsernin investoinnit olivat 30,8 (20,0) milj. euroa. In-

leet myönteiset.

vestoinneista 5,2 milj. euroa kohdistui sähköverkkoihin,

Sähkön tukkuhinta pohjoismaisella tasolla (ns. systeemihinta) oli 31,20 (47,05) €/MWh ja Suomen hinta-alu-

Taloudellinen kehitys

0,9 milj. euroa sähköasemaan, 3,0 milj. euroa sähkö­

eella 36,64 (49,30) €/MWh. Heinäkuussa 2012 Suomen

Konsernin liikevaihto kasvoi 9,1 % edellisvuodesta ol-

mittareihin. Lämpöverkkoihin investoitiin 1,8 milj. eu-

hinta-alueen hinta oli 13,67 €/MWh, mikä oli alhaisin

len 119,3 milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 5,6 %

roa ja vesi- ja jätevesiverkkoihin 8,0 milj. euroa.

taso useaan vuoteen.

edellisvuodesta ja oli 75,4 milj. euroa.

Vuonna 2012 sähkön kokonaishankinta oli 801,5 (779,4) GWh ja kaukolämmön 690,2 (652,0) GWh. Sähkön kokonaishankinta kasvoi 2,8 % ja kaukolämmön 7,2 %.

Myynnin kehitys 2010–2012 (milj. €)

Lämmitystarveluvun mukaan vuosi 2012 oli lähes normaalivuosi: vuoden 2012 lämmitystarveluku oli 4588, kun se normaalivuonna Lappeenrannassa on 4612.

Sähkön myynti (ulkoinen)

2011

2012

ero % 11–12

36,9

39,0

39,3

0,8

Sähkön siirto

21,1

19,6

21,0

7,7

Lämmön myynti (ulkoinen)

24,5

23,3

25,4

9,0

Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön ja kaukolämmön

Lämmön siirto

8,3

8,5

8,9

4,7

myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoittelura-

Kaasun myynti

3,2

3,3

4,7

42,4

kenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. Sähkön siirto-

Kaasun siirto

1,2

2,1

2,5

19,0

hintoja tarkistettiin 5 %:lla ja veden hintoja noin 10 %:lla

Vesi

10,3

13,6

32,0

vuoden alussa.

20

2010

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Hallituksen toimintakertomus

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Emo

Maksetut palkat ja palkkiot (milj. €)

Konserni

2010

2011

2012

2010

2011

2012

2010

2011

2012

Emo

3,6

2,3

2,2

Liikevaihto milj. €

70,4

71,4

75,4

97,3

109,4

119,3

Konserni

7,8

10,0

10,2

Liikevoitto milj. €

3,4

3,3

5,0

11,1

9,2

11,6

Liikevoitto/-tappio %

4,9

4,7

6,6

11,4

8,5

9,7

OPO:n tuotto %

25,9

2,6

7,9

163,5

-1,5

4,8

Omavar.aste %

3,1

12,3

11,8

1,3

7,1

6,7

Henkilöstö keskimäärin 2010

2011

2012

Emo

84

60

56

Konserni

193

238

250

Rahoitus

Hallinto

hallituksen varajäseneksi valittiin Sami Jokelainen

Konsernin korolliset velat 31.12.2012 olivat 192,6 (183,0)

Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä toi-

eronneen Jerker Brandtin tilalle.

miljoonaa euroa, josta velka Lappeenrannan kaupun-

mivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt:

kikonsernille oli 123,5 (130,7) milj. euroa. Likvidit varat

Voitto Ampuja, Timo Haimila, Tarmo Häkkinen (vpj.),

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kau-

olivat vuoden lopussa 1,4 (2,0) miljoonaa euroa.

Jouni Kemppi, Kullervo Lehtonen (pj.), Riitta Munnuk-

pungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja Kari Kor-

ka, Jorma Nisonen, Raila Oksanen, Soile Salla ja henki-

kiakoskella. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä

löstön edustajina Ilpo Hulkkonen ja Pekka Myyrä.

ja sihteerinä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen.

määräaikaisia 31 (19), joista osa-aikaisia 7. Henkilöstön

Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä

Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab

keski-ikä oli 46,8 (47,4) vuotta vuoden lopussa. Koko

olivat: Esko Huttunen, Markku Nokelainen, Leila Korte,

päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Tuomi.

konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 13

Arto Ylikotila, Jerker Brandt, Leena Kaijansinkko, Pekka

(13) henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin 10

Heimala, Kaija Niiranen, Erkki Kämäräinen, Sami Väi-

(9) henkilöä.

sänen ja Heikki Herranen. Yhtiökokouksessa 26.4.2012

Henkilöstö Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 215 (224) ja

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Hallituksen toimintakertomus

21

Rakenne ja rahoitusjärjestelyt

kirjataan energianhankinnan oikaisuksi ja johdannais-

Voimakas investointitahti aiheutti vaikeuksia yhti-

sopimusten arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedois-

ön kassavarojen riittävyyteen, jonka vuoksi yhtiö haki

sa. Yhtiön hallitus hyväksyi uudet riskipolitiikan peri-

omistajalta, Lappeenrannan kaupungilta, lainavaltuut-

aatteet syksyllä 2012.

ta ja takauspäätöstä yhteensä 36 miljoonan euron rahoitukselle vuosille 2012–2015. Kaupunginvaltuus-

Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellisten

to päätti takauksesta huhtikuussa 2012 ja yhtiö käytti

sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiak-

laina­valtuutta kesäkuussa 20 miljoonan euron edestä.

kaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsäädännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkökatkoista mak-

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta

settavia vakiokorvauksia. Yhtiöllä on myös sähkön- ja

Lappeenrannan Energiassa toteutetaan riskienhallin-

malaitoksella konerikkovakuutus.

kaukolämmöntuotannon keskeytysvakuutukset ja voi-

taa, joka perustuu säännöllisesti päivitettävään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan

Ympäristö

riskienhallintapolitiikkaan, toimintajärjestelmään sekä

Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toimintajärjes-

poikkeusoloja varten laadittuihin energia- ja vesihuol-

telmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti.

lon valmiussuunnitelmiin.

Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristöriskejä, jotka poikkeaisi-

Energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaih-

vat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

telun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheuttamalle riskille. Suojauksissa käytetään sähkötermiinejä ja

Lappeenrannan Energia Oy osallistuu Elinkeinoelämän

pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaustoiminnan päätar-

energiatehokkuussopimuksen Energiapalvelujen toi-

koitus on varmistaa loppuasiakasmyynnille tavoiteltu

menpideohjelmaan ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy

kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslas-

vastaavaan Energiatuottajien toimenpideohjelmaan.

kentaa. Suojaus­instrumenttien nettoarvon tilitykset

22

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli entistä ympäristöystävällisempää.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Jätevesiratkaisuun liittyvän ympäristövaikutusten arvi-

Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n

Mertaniemen voimalaitoksen uuden lainsäädännön

oinnin saattaminen onnistuneesti kauaskantoiseen ja

tilikauden voitto on 1 757 717,67 euroa. Jakokelpoiset

mukainen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2015.

kestävään lopputulokseen on koko konsernin kannalta

voittovarat ovat tämän jälkeen 13 382 159,61 euroa.

Voimalaitoksen vuotuinen mitattu typenoksidipäästö

merkittävin tavoite kuluvalle vuodelle.

Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1 738 euroa osa-

alittaa ympäristöviranomaisten vaatimukset.

ketta kohti ja loput tilikauden voitosta siirretään edel-

Tulevaisuuden näkymät Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu

Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehok-

Mertaniemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 MW:n

kuuden ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Tämä

lämpökeskukset.

mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta-alueen

listen tilikausien voitto/tappio-tilille.

yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investoinSuomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Lappeen-

tipaineet mm. vesiratkaisuihin aiheuttavat tilapäisesti

rannan Energian puupolttoaineella ja tuulivoimalla

haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

tuotetulle sähkölle Ekoenergia-merkin.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energian-

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pieni-

tuotannon polttoainepohjan pääosin biopolttoainei-

muotoista. Suurin panostus on kohdistettu tuulivoima­

siin perustuvaksi. Tämä vakauttaa energian hinnoitte-

potentiaalin löytymiseen maakunnassa TuuliSaimaa

lun jatkossa ja edesauttaa yhtiön menestystä kovene-

Oy:n kautta. Lisäksi yhtiössä teetetään vuosittain 1–3

vassa kilpailussa.

lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen.

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Hallituksen toimintakertomus

23

Tulostiedot

24

Tuloslaskelma (1 000 €)

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Konserniliikearvon poisto

Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta LIIKEVOITTO/-TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko-ja rahoitustuotot Korkokulut kaupungille Korkokulut ja muut rahoituskulut

KONSERNI 1.1.–31.12.2012

KONSERNI 1.1.–31.12.2011

EMO 1.1.–31.12.2012

EMO 1.1.–31.12.2011

119 308 7 157 239

109 370 6 603 364

75 393

71 387

4 767

5 093

-66 607 -12 -13 104 -79 723

-65 528 115 -10 948 -76 362

-67 647

-65 874

-1 585 -69 232

-1 375 -67 249

-10 184

-9 556

-2 166

-2 325

-2 189 -443 -12 815

-2 080 -420 -12 055

-727 -69 -2 962

-648 -103 -3 076

-12 257 -1 383 -13 639

-11 174 -1 383 -12 557

-837

-783

-9 379 440 11 588

-6 476 362 9 249

-2 158

-2 047

4 970

3 325

37

137

-10 074 -10 036

-9 752 -9 615

4 890 -6 150 -1 268 -2 528

6 684 -8 354 -1 019 -2 689

2 442

636

0,00

1 900

2 442

2 536

-107

1

2 335

2 537

VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

1 552

-367

Poistoeron muutos VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA Tuloverot

-646

208

-577

-274

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

906

-159

1 758

2 263

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

25

Tase (1 000 €)

KONSERNI 31.12.2012

KONSERNI 31.12.2011

EMO 31.12.2012

EMO 31.12.2011

2 983

4 230

0 862

128 1 006

16 399 1 833 21 215

17 781 1 442 23 453

1 755 2 617

1 303 2 437

1 729 12 285 157 592 20 596 192 202

1 719 12 450 150 255 12 163 176 586

846 2 464

846 2 547

84 3 394

94 3 487

29 281

28 841

79 208 67

79 208 67

303 29 584

248 29 089

79 275

79 275

2 290

2 302

30

30

96 240 30 96 270

85 522 30 85 552

20 735 1 163 1 939 5 129 28 967

19 262 1 014 2 593 6 211 29 081

12 169 6 1 518 6 155 19 848

10 345 123 1 971 4 335 16 774

Laskennalliset verosaamiset

1 871

1 525

Rahat ja pankkisaamiset

1 399

1 988

1 385

1 974

Vastaavaa yhteensä

277 558

264 055

202 790

189 498

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkostot Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Palautuskelpoiset liittymismaksut Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

26

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

Tase (1 000 €) Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio

KONSERNI 31.12.2012

KONSERNI 31.12.2011

EMO 31.12.2012

EMO 31.12.2011

10 000 10 838 -3 166 906 18 578

10 000 10 838 -1 157 -159 19 522

10 000 10 838 786 1 758 23 382

10 000 10 838 373 2 263 23 474

706

598

59 341 88 925 52

43 759 93 603 52

4 189 1 185 7 468

4 180 987 5 823

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen Pääomalainat Eläkelainat Lainat rahoituslaitoksilta Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen Eläkelainat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut velat Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Vastattavaa yhteensä

3 879

3 464

30 003 303 64 341 88 925 52 37 396 221 019

30 003 363 48 759 93 603 52 34 438 207 218

60 4 419 9 694 3 313 6 940 9 656

56 3 196 7 608 3 276 5 850 13 864

34 081

33 851

17 542 30 384

16 999 27 989

277 558

264 055

202 790

189 476

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

27

Sähkön myynnin tuloslaskelma (1 000 €) 1.1.–31.12.2012 41 675

1.1.–31.12.2011 41 604

3 205 125

3 441 116

38 342 1 042

38 669 861

1 266

1 276

544 407

466 468

47 495

47 489

39 54 1 393 -43 629

39 51 1 350 -43 716

1 376

1 445

1 673 -1 951 -879 -1 158 219

2 025 -1 748 -545 -268 1 177

-82

-25

Voitto (tappio) ennen veroja Tuloverot Tilikauden ja ed.tilik.verot

137

1 151

-34

-124

Tilikauden voitto (tappio)

103

1 027

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Sisäiset kulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut kunnalle Muut korko- ja rahoituskulut Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä

28

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

Sähkön myynnin tase (1 000 €)

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoman lisäys 1.3.2011 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Rahalaitoslainat Velka kaupungille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muut velat Velka kaupungille Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Rahalaitoslainat Velka kaupungille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

31.12.2012

31.12.2011

431 1 158 1 589

47 503 910 1 459

541 1 577 61 2 179

541 1 630 64 2 236

41 541

41 541

39 165 30

28 007 30

2 259 175 7 390 1 385 95 714

851 2 905 4 374 1 974 83 378

4 800 0 6 936 -2 296 103 9 543

1 600 3 200 6 936 -2 483 1 027 10 281

422

339

42 175 26 767

24 748 30 389

52

52 77

2 573 3 623

1 791 3 623

6 875 342 3 343 16 755 95 714

7 414 394 4 270 17 492 83 378

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

29

Sähkön siirron tuloslaskelma (1 000 €)

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Suunnitelman mukaiset poistot sähköverkon hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Sisäiset kulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Kunnalta Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Kunnalle Muille Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Annetut konserniavustukset Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä Verot Tilikauden voitto/tappio

30

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

1.1.–31.12.2012 21 443

1.1.–31.12.2011 20 560

180 2

155 90

1 191 46

1 517 69

3 273 5 210

2 541 5 647

631

536

169 321

140 202

329 4 319 128

329 4 097 128

21 106 1 509 -17 253 4 372

20 107 387 -15 722 5 084

2 0

6 0

-2 853 -3 -168 1 350

-2 830 -162 -29 2 069

0 1 350

-1 000 1 069

845 10 0 495

-700 22 1 747

Sähkön siirron tase (1 000 €)

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta

Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero sähköverkon hyödykkeistä Poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velka Lappeenrannan Energialle Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

31.12.2012

31.12.2011

60 60

329 116 445

78 884 2 231 81 115

75 127 2 310 77 437

9 7

9 7

764 9 956 11 792 22 512

537 6 772 11 189 18 499

103 702

96 396

1 367 243 2 887 495 4 990

1 367 243 1 139 1 747 4 496

10 687 140

9 828 144

52 639

47 227

27 742 80 381

26 193 73 421

444

2 549

2 912 52 4 095 7 059 103 702

3 058 2 900 5 958 96 396

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

31

Kaasun myynnin tuloslaskelma (1 000 €) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Sisäiset kulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut kaupungille Muut korko- ja rahoituskulut

Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä Voitto (tappio) ennen veroja Tuloverot Tilikauden ja ed.tilik.verot Tilikauden voitto/tappio

32

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

1.1.–31.12.2012 4 712

1.1.–31.12.2011 3 331

249 15

255 14

4 018 60

2 956 53

94

100

41 31

37 37

0 22

0 19

5 7 140 -4 418

5 6 111 -3 324

558

276

1 -23 -28 -50

14 -53 -26 -65

508

211

-12

-3

-122 374

-22 185

Kaasun myynnin tase (1 000 €)

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoman lisäys 1.3.2011 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velka rahoituslaitoksille Velka kaupungille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Velka kaupungille Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Rahalaitoslainat Velka kaupungille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

31.12.2012

31.12.2011

22 85 107

0 25 27 53

68 197 5 270

68 204 7 278

1 273

1 273

782

880

239 2 054 908 5 633

82 1 701 1 059 5 325

600 0 867 116 374 1 957

200 400 867 83 185 1 735

33

21

1 482

1 679 508 11

198 508

100 508

988 47 420 2 161 5 633

501 55 206 1 370 5 325

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

33

Kaasun siirron tuloslaskelma (1 000 €)

1.1.–31.12.2012 2 770

1.1.–31.12.2011 2 207

16 0

11 0

13

3

1 727 126

1 524 151

91

74

21 29

18 19

12 170 4

12 163 4

3 16 37 -2 249

3 17 46 -2 033

537

185

0

1 0

-96 0 0 -96

-96

Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiitoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä

441

89

140 2

15 3

Tilikauden voitto (tappio)

299

71

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Suunnitelman mukaiset poistot maakaasuverkon hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Sisäiset kulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Kunnalta Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Kunnalle Muille

34

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

-2 -97

Kaasun siirron tase (1 000 €)

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo

Aineelliset hyödykkeet Kaasuverkon aineelliiset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut saamiset

31.12.2012

31.12.2011

12 12 2 455 119 2 574

2 438 122 2 560

6

6

51 496 984 1 532

43 0 868 911

4 112

3 489

40 33 115 299 487

40 33 44 71 188

523 15

383 13

1 452

1 452

1 058

972

478 2 97 576 4 112

154 256 70 480 3 489

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta

Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero kaasuverkon hyödykkeistä Poistoero muista pys. vastaavien hyödykkeistä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velka saman konsernin yrityksille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

Lappeenr annan Energia Oy | vuosikertomus 2012 | Tulostiedot

35

TIIVISTELMÄ Kymmenes toimintavuosi sujui ilman suuria hallinnollisia tai taloudellisia muutoksia. Edellisvuonna tapah-

Energia-konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 247 henkilöä.

tunut energia- ja vesiliiketoimintojen yhdistyminen aiheutti yhä haasteita toimintatapojen yhdistämisessä.

Energiakauppa

Konsernin investoinnit kasvoivat yli 30 miljoonan eu-

Lappeenrannan Energia Oy:n uusiutuvien ja ympäris-

ron. Mittavin investointi oli Mertaniemen voimalaitok-

töystävällisten energialähteiden käyttö on jatkanut ta-

sen saneeraaminen kantaverkkoyhtiön tarpeisiin säh-

saista kasvua. Myönteisen kehityksen taustalla olivat

köverkon varavoimaksi 2013 vuoden alusta. Siihen liit-

Kaukaan Voima Oy:n puuvaltainen tuotanto, hiilidiok-

tyi uusien kaukolämpökattiloiden rakentaminen läm-

sidivapaan kaukolämmön hankinta Joutsenoon ja Rau-

möntuotantoa varmistamaan.

han alueen lähienergiaratkaisun toteuttaminen.

Vuoden 2011 lopulla saatiin Kaakkois-Suomen ELY-

Kaukolämmön hankinnassa saavutettiin ennätys-

keskukselta päätös, jonka mukaan Lappeenrannan tu-

lukemat puupolttoaineiden osuudessa 67,3 % ja CO2-

li tehdä ympäristövaikutusten arviointi koskien jäte-

ominaispäästöjen pienuudessa 90,6 tn CO2/MWh. Mo-

vesien purkupaikkaa ja uuden jätevedenpuhdistamon

lempien ennätyslukemien taustalla oli pääosin Kau-

paikkaa. Tavoitteena on, että YVA saataisiin valmiiksi

kaan Voima Oy:n puupolttoaineiden käytön kasvami-

vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta aikataulu on

nen poikkeuksellisen suureksi.

todella haastava.

Yhtiö toteutti Rauhan loma-asuntomessualueelle

Lappeenrannan Energia konsernin taloudellinen tu-

2012 lähienergiaratkaisun. Lähienergiassa valtaosa, jopa

los oli 0,9 (-0,2) miljoonaan euroa ja liikevaihto 119,3

80 %, alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta tuotetaan

(109,4) miljoonaa euroa. Lappeenrannan Energia Oy:n

paikallisesti uusiutuvalla energialla. Lämmöntuotanto

tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen

perustuu maalämmön, aurinkoenergian ja maakaasun

1,8 miljoonaa euroa voitolliseksi.

yhdistelmään.

Osakkuusyhtiömme, Kaukaan Voima Oy:n, tuottamas-

Joutsenoon hankittiin hiilidioksidivapaata kaukolämpöä

ta energiasta peräti 88 % tuotettiin puupoltto­aineilla eli

marraskuusta 2012 alkaen. Hiilidioksidivapaan lämmön

turpeen ja maakaasun osuus jäi yhteensä 12 %:iin.

arvioidaan kattavan 90 % Joutsenon lämmön tarpeesta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön ja kaukoläm-

Jätevesipumppaamoiden osalta käynnistyi kriittisyy-

mön myyntihinnat sekä maakaasun myynnin hinnoit-

teen perustuva saneerausohjelma kolmen pumppaamon

Yhtiön toiminta muodostui edellisvuoden tapaan pää-

telurakenne säilyivät vuonna 2012 ennallaan. Sähkön

saneerauksella Lappeenrannan keskustaajaman alueella.

osin sähkö- ja vesiverkkojen rakentamis-, kunnossa­

myyntihinnat olivat valtakunnallisen keskiarvon ala-

Myös kaikkien pumppaamoiden automaation uusiminen

pitopalveluista Lappeenrannan Energiaverkot Oy:lle.

puolella ja kaukolämmön hintakilpailukyky on paran-

aloitettiin keskittyen aluksi Joutsenon kaupunginosasta.

Lappeenrannan kaupungin kanssa solmittiin kunnos-

tunut oleellisesti.

Haapajärven kunnostushanketta jatkettiin suunni-

sapidon ja rakentamisen sopimus liikennevalojen huoltoon ja rakentamiseen.

Yhtiö on sitoutunut neuvomaan asiakkaitaan energi-

telman mukaisesti. Sateinen kesä heikensi pohjasedi-

an ja veden säästäväisessä käytössä. Henkilöstöä on kou-

mentin tiivistymistä. Talvella tapahtuvaa pohjan jää-

Vuoden merkittävin muutos oli vesihuollon varasto-

lutettu energiansäästöneuvontaan ja yhtiö on rahoitta-

tymistä ehkäistiin onnistuneesti pumppaamalla vettä

palveluiden siirto Lappeenrannan kaupungin varastos-

nut ENNE Etelä-Karjalan Energianeuvonta-hanketta.

jäälle ja tamppaamalla jään päälle satanutta lunta.

ta omiin varastoihin Simolantielle.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

toteuttamista painottaen maakaapelointia sekä uuden

Vuosi 2012 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Lap-

verkon rakentamisessa että saneerauksissa. Painopiste-

peenrannan Energiaverkkojen vastuulla oli sähkön,

alueena oli Taipalsaaren taajaman sähkönsyötön var-

kaukolämmön ja maakaasun jakelun lisäksi vesihuolto-

mistaminen. Sähköasematasolla uusittiin Taipalsaaren

Etäluenta eli AMR-projekti työllisti merkittävästi

verkostot ja vastuu veden asiakasrajapinnasta.

sähköasema ja Lemin sähköasemalle lisättiin maasulku-

useita työryhmiä. Keskitinasennukset jatkuivat ja niin

Etäluenta eli AMR-hanke eteni massa-asennusvauhtiin

virran kompensointi.

sanottujen vaikeiden käyttöpaikkojen lukumäärät kas-

Sähköverkkojen osalta jatkettiin verkostostrategian

syksyllä. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi suunnitellussa laajuudessa kesällä 2013.

Sähkönjakelussa oli kaksi suurhäiriötä kuluneena vuonna. Tammikuussa runsaat lumisateet aiheutti jake-

Sähköverkkojen osalta tehtiin koko verkkoalueelle kunnossapitoa ja rakennuskohteita.

Ulkoisista kaupoista merkittävin oli Ristiinan aluekaapeloinnin tekeminen Järvi-Suomen Energian verkko­alueelle.

voivat loppuvuodesta merkittävästi, jotka työllistivät mittariasentajia.

Lappeenrannan Energiaverkot rakensi kaukolämmön

luhäiriöitä. Loppuvuodesta oli vastaava tilanne marras-

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit kasvoi mer-

siirtoputkiston Joutsenon Kemiran tehtaalta Joutsenon

kuun lopulla, jolloin kova puuskittainen tuuli ja sähkö-

kittävästi. Saneerauksia tehtiin Tirilässä, Pöyhiäntiellä,

keskustaan. Syy verkostojen rakentamiselle oli Kemiran

linjoille kaatuneet puut aiheuttivat häiriöitä koko jake-

Soljantiellä, joista Willimiehenkatu keskustassa oli nä-

kanssa solmitussa lämmöntoimitussopimuksessa, jonka

lualueen ilmajohtoverkostolle.

kyvin. Uutta verkkoa rakennettiin Ruoholammella.

ansiosta lähes koko Joutsenon alueen kaukolämmön ku-

Vuosi alkoi edellisvuoden lopun tykkylumen ja

lutus saadaan tuotettua prosessista vapautuvalla vedyllä.

linjojen tarkastusten osalta vauhdikkaasti. Lappeen-

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Tiivistelmä

37

rannan Verkonrakennuksesta kymmenen henkilöä

Mertaniemen voimalaitoksella ja Lappeenrannan kan-

osallistui Elenian ja Fortumin verkkojen korjaami-

takaupungin alueella olevilla lämpölaitoksilla tuotettiin

seen, josta saatiin kokemusta miten muualla toimi-

lämpöä 115 GWh maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä.

Vesihuollossa jatkettiin uusien pohjavedenottopaik-

taan. Joulukuisessa myrskyssä kova tuuli aiheutti

Tuotanto oli 18 % koko kantakaupungin alueella käy-

kojen etsintää kahdella alueella. Taipalsaaren Pönniä-

laajoja katkoja koko verkkoalueelle. Näiden töiden

tetystä kaukolämmöstä. Kaukaan Voima tuotti 82 %

länkankaan pohjoisen alueen maastoon tehtiin kaksi

korjaamiseen osallistui koko sähköalan koulutuksen

kauko­lämmöstä.

pohjavesikaivoa.

saanut henkilökunta.

jolla tuotetaan vara- ja huippulämpöä.

Joutsenon keskustan alueen kaukolämpöverkkoon

Jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arvioin-

liitettiin FC Powerin kaukolämmön tuotanto. FC Po-

ti käynnistettiin keväällä. ELY-keskus esitti loppuvuon-

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

wer Oy:n kaukolämpö tuotetaan voimalaitoksella Ke-

na 2011, että Vuokseen suunnitellusta puhdistettujen

Mertaniemi 2 voimalaitos toimi varavoimalaitoksena

mira Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvän

jätevesien purkupaikasta ja siirtoputken sijainnista on

tammi-helmikuun ajan.

ylijäämä­lämmön talteenotolla ja polttamalla tuotanto-

tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Loppuvuon-

prosessin sivutuotteena vapautuvaa vetyä.

na YVA-prosessin ensimmäinen vaihe oli lähes valmis,

Mertaniemi 2:n kaasuturbiinit siirtyivät Fingridin sähkön nopeaan häiriöreservikäyttöön alkuperäisen

Tavoitteena on hankkia FCP:lta 80 % Joutsenon kes-

mutta virallisen version valmistuminen venyi vuoden

suunnitelman mukaisesti 1.1.2013. Kaasuturbiinien

kustan ja Lampikankaan alueiden kaukolämmöstä. Kau-

2013 puolelle. Varsinainen YVA valmistunee vuoden

muutostyöt aloitettiin maaliskuussa 2012. Voimalaitok-

kolämmön vastaanotto aloitettiin syyskuussa. Lampi-

2013 lopulla.

sen vanhaan höyrykattilasaliin asennettiin kaksi uutta

kankaan ja keskustan verkot yhdistettiin loppuvuonna.

kaukolämpökattilaa yhteisteholtaan 80 MW. Uudella

FCP tuottaa verkkoon keskimäärin 4 MW, joka teho saa-

kapasiteetilla korvattiin käytöstä poisjäänyttä kapasi-

vutetaan noin -10 °C ulkoilman lämpötilassa. Alueella

teettia kaukolämmöntuotannossa.

olevia omia lämpölaitoksia käytetään vara- ja huippulai-

Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin

38

ja korkeahyötysuhteinen maakaasukondenssikattila,

toksina. Verkon maksimitehontarve on noin 9 MW.

nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriötilantei-

Rauhan loma-asuntomessuille 2012 osallistuttiin

siin. Laitoksella tehtiin kymmenen koekäyttöä ja varsi-

uudenlaisella alueellisella lämmitysratkaisulla, lähi­

naiseen häiriöreservikäyttöön se käynnistettiin kolme

energialla. Lämmitys toteutettiin järvilämpöön perus-

kertaa. Mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kau-

tuvalla lämpöpumpputekniikalla, jonka lisäksi laitok-

kolämpöä 2544 (2417) tunnin aikana.

sessa on aurinkopaneeleita lämmöntuotannossa 48 m2

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Tiivistelmä

SAMMANDRAG Det tionde verksamhetsåret förlöpte utan större ad-

med träbränsle, dvs. andelen torv och naturgas upp-

ministrativa eller ekonomiska förändringar. Sammans-

gick sammanlagt till 12 %.

lagningen av energi- och vattenverksamheterna förra

Joutseno försågs med koldioxidfri fjärrvärme från och med november 2012. Den koldioxidfria värmen

Vid årsskiftet arbetade 247 personer inom koncernen.

året gav fortfarande upphov till utmaningar angående

uppskattas täcka 90 % av Joutsenos värmebehov.

Lappeenrannan Energia Oy:s försäljningspriser för el

föreningen av tillvägagångssätt. Koncernens investerin-

Energihandel

och fjärrvärme samt prissättningsstrukturen för för-

gar växte med över 30 miljoner euro. Den största inves-

Lappeenrannan Energia Oy:s användning av förnybara

säljningen av naturgas förblev oförändrade under 2012.

teringen var saneringen av kraftverket Mertaniemi för

och miljövänliga energikällor fortsatte att stiga i jämn

Försäljningspriserna för el låg under det nationella ge-

stamnätsbolagets behov av det som reservkraft för el-

takt. Bakom den positiva utvecklingen stod Kaukaan

nomsnittet och förmågan att konkurrera om fjärrvär-

nätet från och med början av år 2013. I samband med

Voima Oy:s trädominerade produktion, anskaffningen

mepriserna förbättrades betydligt.

saneringen byggdes nya fjärrvärmepannor för att sä-

av koldioxidfri fjärrvärme till Joutseno och förverkli-

Bolaget förband sig att ge sina kunder rådgivning om

kerställa värmeproduktionen.

gandet av en lösning för närproducerad energi för Rau-

sparsam användning av energi och vatten. Personalen

ha-området.

utbildades i rådgivning om energibesparingar och bola-

I slutet av 2011 mottogs ett beslut av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland, enligt vilket

Inom anskaffningen av fjärrvärme uppnåddes re-

Villmanstrand ska genomföra en bedömning av miljö-

kord för andelen träbränsle (67,3 %) och andelen

get finansierade projektet ENNE Etelä-Karjalan Energia­ neuvonta.

påverkan vid utloppsplatsen för spillvatten och platsen

specifika CO2-utsläpp (90,6 ton CO2/MWh). Bakom

för det nya avloppsreningsverket. Målsättningen är att

de båda rekorden låg främst det faktum att Kaukaan

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

bedömningen ska vara klar i slutet av 2013, men tidta-

Voima Oy:s användning av träbränslen har ökat ex-

2012 var det första fullständiga året som Lappeen-

bellen är mycket utmanande.

ceptionellt.

rannan Energiaverkot Oy ansvarade för vattenför-

Det ekonomiska resultatet för koncernen Lappeen-

Bolaget genomförde en lösning för närproducerad

sörjningssystemen och vattenverksamhetens kund-

rannan Energia var 0,9 (-0,2) miljoner euro och omsätt-

energi av förnybara energikällor på mässområdet för

gränssnitt utöver distributionen av el, fjärrvärme

ningen var 119,3 (109,4) miljoner euro. Bokslutet visade

fritidsbostäder i Rauha. Vid närproducerad energi pro-

och naturgas.

att Lappeenrannan Energia Oy:s resultat var en vinst på

duceras majoriteten, till och med 80 %, av värmebeho-

Fjärravläsningsprojektet (AMR-projektet) fortskred

1,8 miljoner euro.

vet för bostäderna på området med lokal förnybar en-

med massinstallationer under hösten. Det är tänkt

ergi. Värmeproduktionen baseras på en kombination

att projektet ska vara klart i sin planerade omfattning

av jordvärme, solenergi och naturgas.

sommaren 2013.

Till och med 88 % av energin som producerades av vårt intressebolag Kaukaan Voima Oy producerades

Lappeenr annan Energia Oy | Årsredovisning 2012 | Sammandr ag

39

Lappeenrannan Energiaverkot konstruerade under

Två stora störningar av eldistributionen skedde un-

året ett förflyttningsrörsystem från Kemira-fabriken

der det gångna året. I januari orsakade de rikliga snö-

i Joutseno till Joutsenos centrum. Rörsystemet bygg-

fallen avbrott i försörjningen. I slutet av året i novem-

Vad gäller vattennätverken ökade saneringsprojek-

des på grund av avtalet om värmeleverans som ingåtts

ber inträffade en liknande situation, då den hårda byiga

ten avsevärt. Saneringar genomfördes i Tirilä, vid Pöyhi-

med Kemira. Tack vare avtalet kan man producera näs-

vinden och träd som fallit över ellinjerna orsakade stör-

äntie och Soljantie. Saneringen vid Willimiehenkatu i

tan hela Joutsenos förbrukning av fjärrvärme med vä-

ningar som drabbade luftledningsnätet i hela distribu-

centrum var den mest synliga. Ett nytt nätverk byggdes

tet som frigörs under processerna.

tionsområdet.

i Ruoholampi.

Ett kritiskt saneringsprogram av pumpstationer-

montörerna.

Året började med många granskningar av elledningar

na för spillvatten inleddes med saneringen av tre

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

och träd som täckts med snön som fallit i slutet av förra

pumpstationer i centralorten Villmanstrand. Även

Bolagets verksamhet utgjordes liksom föregående år i

året. Tio personer från Lappeenrannan Verkonrakennus

förnyelsen av alla pumpstationers automatik inled-

huvudsak av konstruktions- och underhållsservice av

deltog i underhållet av Elenias och Fortums nät, och lärde

des och koncentrerades till en början till stadsdelen

el- och vattensystem för Lappeenrannan Energiaverkot

sig därmed hur andra går till väga. Den hårda blåsten un-

Joutseno.

Oy. Ett avtal om underhåll och konstruktion av trafikl-

der decemberstormarna orsakade omfattande avbrott in-

jus ingicks med Villmanstrand stad.

om hela nätområdet, och alla personalmedarbetare med

Underhållsprojektet av Haapajärvi fortsatte enligt planerna. Den regniga sommaren försvagade kompri-

Årets mest betydande förändring var flytten av la-

meringen av bottensedimentet. Man lyckades förhin-

gertjänsterna för vattenförsörjningen från Villman-

dra bottenfrysning under vintern genom att pumpa

strand stads lager till egna lager på Simolantie.

vatten i sjön och packa snö ovanpå isen.

Vad gäller elnäten fortsatte förverkligandet av nät-

Underhåll och konstruktion genomfördes av elnätet inom hela nätområdet.

utbildning inom elbranschen deltog i reparationsarbetet.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy Kraftverket Mertaniemi 2 fungerade som reservanläggning i januari och februari.

Det mest betydande entreprenadarbetet var monte-

Den 1 januari 2013 övergick gasturbinerna från Mer-

konstruktionen av nya nät och vid saneringar. Tyngd-

ringen av kablar i Ristiina inom Järvi-Suomen Energias

taniemi 2 enligt den ursprungliga planen till Fingrid för

punkten låg på att säkerställa elförsörjningen till cen-

nätområde.

snabb reservanvändning vid elavbrott. Förändringsar-

verksstrategin med betoning på jordkablar både vid

40

ökade betydligt i slutet av året, vilket sysselsatte mätar-

tralorten Taipalsaari. Elstationen i Taipalsaari förnyades

Fjärravläsningen, eller AMR-projektet, sysselsatte

betet av gasturbinerna startade i mars 2012. Två nya

och elstationen i Lemi försågs med kompensering av

många arbetsgrupper. Installationen av hubbar fort-

fjärrvärmepannor med en sammanlagd effekt på 80

jordfelsström.

satte och antalet så kallade svåra användningsplatser

MV installerades i kraftverkets gamla sal med ångpan-

Lappeenr annan Energia Oy | Årsredovisning 2012 | Sammandr ag

nor. Med den nya kapaciteten ersatte man nedlagd ka-

uppnås vid en utomhustemperatur på ca -10 grader.

pacitet inom fjärrvärmeproduktionen.

De egna värmeanläggningarna på området används

Gasturbinen i Mertaniemi 1 reserverades som Fingrids snabba reserv vid störningar av stamnätet. Tio

som reserv- och toppanläggningar. Nätets maximala effektbehov är ca 9 MW.

testkörningar genomfördes på anläggningen och gas-

Vi deltog i mässan för fritidsbostäder i Rauha 2012

turbinen startades tre gånger för användning som re-

med en ny lokal uppvärmningslösning: närproducerad

serv vid avbrott. Fjärrvärme producerades med Merta-

energi. Uppvärmningen genomfördes med en värme-

niemi 1:s gaspannor i 2544 (2417) timmar.

pumpsteknik baserad på sjövärme. Dessutom innehåller

115 GWh värme producerades med naturgas och

anläggningen 48 m2 solpaneler för värmeproduktion och

lätt brännolja i kraftverket Mertaniemi och i värmean-

en kondenspanna för naturgas med en stor verknings-

läggningarna inom Villmanstrands stadskärna. Produk-

grad, med vilken reserv- och toppvärme produceras.

tionen stod för 18 % av den förbrukade fjärrvärmen i

Inom vattenförsörjningen fortsatte sökningen efter

hela stadskärnan. Kaukaan Voima producerade 82 % av

nya platser för grundvatten inom två områden. I den

fjärrvärmen.

norra terrängen i Pönniälänkangas i Taipalsaari borra-

FC Powers produktion av fjärrvärme anslöts till fjärr-

des två grundvattenbrunnar.

värmenätet i Joutsenos centrum. FC Power Oy:s fjärrvär-

Bedömningen av spillvattenhanteringens miljöpåver-

me produceras i ett kraftverk genom att ta tillvara över-

kan inleddes under våren. Närings-, trafik- och miljö-

skottsvärmen som bildas under processerna i Kemira

centralen föreslog i slutet av 2011 att en bedömning av

Chemicals Oy:s fabrik och genom att bränna väte som

miljöpåverkan vid utloppsplatsen för renat spillvatten

frigörs som biprodukt under produktionsprocessen.

som planeras i Vuoksi och vid platsen för förflyttnings-

Målet är att skaffa 80 % av fjärrvärmen för Joutse-

röret ska genomföras. I slutet av året var det första ske-

nos centrum och Lampikangas från FCP. Mottagning-

det av bedömningen nästan klar, men färdigställningen

en av fjärrvärme inleddes i september. Näten i Lam-

av den officiella versionen drog ut till 2013. Den egent-

pikangas och centrum förenades i slutet av året. FCP

liga bedömningen av miljöpåverkan färdigställs i slutet

producerar i genomsnitt 4 MW till nätet, vars effekt

av 2013.

Lappeenr annan Energia Oy | Årsredovisning 2012 | Sammandr ag

41

Summary No significant changes occurred in Lappeenrannan

An astonishing 88% of the energy produced by our

Energia Oy’s management or economy during its

partnership company Kaukaan Voima Oy was produced

In Joutseno, carbon-free district heating has been

tenth operating year. The merger of energy and

by using wood fuels, which means that the combined

used since November 2012 and is now estimated to

water operations that was implemented last year

proportion of peat and natural gas was only 12 %.

cover 90% of heat demand in the town district.

continued to pose challenges through the integration of operating methods. The Group’s investments

The Energy Group employed 247 persons at the turn of the year.

increased to over 30 million euros. The most

Lappeenrannan Energia Oy’s electricity and district heat sale prices and pricing structure remained unchanged during 2012. Electricity sale prices were below the national

significant investment was the renovation of the

Energy sales

average, resulting in a significant improvement in the

Mertaniemi power plant to serve as a stand-by facility

Lappeenrannan Energia Oy has continued to steadily

company’s ability to compete on price.

of the electricity grid as of the beginning of 2013. This

increase its use of renewable and environmentally

The company is committed to advising its clients on

included the construction of new district heating

friendly energy sources. The positive development is

energy and water conservation. The staff has received

boilers to secure heat production.

based on Kaukaan Voima Oy’s wood fuel dominated

training on the provision of energy saving consultancy

production, the implementation of a carbon-free district

services, and the company has participated in the

heat solution in Joutseno, and the implementation of a

funding of the ENNE project (South Karelia Energy

local energy solution in the Rauha area.

Saving Consultancy Services).

At the end of 2011, the Centre for Economic Development,

Transport

and

the

Environment

in South-East Finland decided that the City of Lappeenranta must implement an environmental

Records were broken in the acquisition of district heat

impact assessment (EIA) on the planned location of

with regard to the proportion of wood fuels (67.3 %) and

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

the waste water discharge pipe and the new waste

low level of CO2 emissions (90.6 tonnes CO2/MWh).

Operating year 2012 was the first full year when

water treatment plant. The aim is to complete the EIA

Both results are mainly due to Kaukaan Voima Oy’s

Lappeenrannan Energiaverkot Oy was responsible not

procedure by the end of 2013, although the schedule is

exceptionally high level of wood fuel use.

only for electricity distribution, district heating, and

very tight.

42

solar energy, and natural gas.

Lappeenrannan Energia Oy implemented a local

natural gas, but also for the water service networks and

Lappeenranta Energia Group’s financial result was

energy solution at the Holiday Housing Fair 2012 in

€0.9 (-0.2) million and turnover €119.3 (109.4) million.

Rauha. Now up to 80 % of the heat needed by the

Within the AMR (automatic meter reading) project,

Lappeenrannan Energia Oy’s result after appropriations

area’s buildings is locally generated from renewable

mass installations began last autumn. The aim is to

was €1.8 million.

sources, which are a combination of geothermal heat,

complete the project as planned in summer 2013.

Lappeenr annan Energia Oy | Annual Report 2012 | Summary

customer relations.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy built a district

electrical substation was renewed and the Lemi

The most significant external sale was the

heat transmission pipe network from the Kemira plant

electrical substation was extended with compensation

implementation of local cabling in Ristiina in Järvi-

in Joutseno to the centre of Joutseno, based on the

to limit ground fault current.

Suomen Energia’s network area.

heat transmission contract signed with Kemira. The

There were two major disruptions of electricity

The AMR (automated meter reading) project

new network uses the hydrogen generated as a side-

distribution during the past year. In January, heavy

employed several teams. Installation of concentrator

product in the plant’s processes and serves most of the

snowfalls resulted in power failures. A similar situation

units was continued, and the number of difficult

Joutseno area.

occurred at the end of November, when hard and gusty

installation sites increased towards the end of the year,

wind and trees fallen on power lines caused damage to

which provided employment to meter fitters.

With regard to waste water pumping stations, a renovation programme was begun by renovating

With regard to water networks, the number

overhead electricity lines in the entire area.

three pumping stations in the centre of Lappeenranta.

of

renovation

projects

increased

significantly.

The renovations were completed in order of urgency.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

Renovations were completed in Tirilä, Pöyhiäntie,

Automation at all pumping stations will also be

Similar to the previous year, the company’s operations

Soljantie, and most visibly in Villimiehenkatu in

renewed. The project was started with the Joutseno

mainly consisted of the construction and maintenance

the centre of Lappeenranta. A new network was

stations.

services of electricity and water networks that it provi-

constructed in Ruoholampi.

The renovation of Lake Haapajärvi continued

ded to Lappeenrannan Energiaverkot Oy. The company

The year began briskly due to heavy winter snowfall

according to plan. Last year’s rainy summer made

also signed a maintenance and construction contract

and the consequent need for power line inspections.

sediment compaction difficult. Freezing of the bottom

with the City of Lappeenranta for construction and

Ten electricians from Lappeenrannan Verkonrakennus

during winter was successfully prevented by pumping

maintenance of traffic lights.

Oy participated in the repairs of Elenia’s and Fortum’s

water on the ice and by compacting the snow deposits on top of the ice.

With regard to the electricity network, the implementation of the network strategy was continued

The main change during the year was the transfer

networks, which provided valuable knowledge of other

of the water service warehouse from the City of

companies’ methods. In December, heavy wind caused

Lappeenranta’s premises to the company’s own

major power failures throughout the entire network

premises in Simolantie.

area. All employees with electrical training participated

with the focus on ground cabling, construction of new

With regard to electricity networks, maintenance

networks, and renovations. One of the main aims

and construction projects were completed in the

was to secure Taipalsaari power supply. Taipalsaari

entire network area.

in their repair.

Lappeenr annan Energia Oy | Annual Report 2012 | Summary

43

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

FC Power Oy’s district heat production was

In water services, the search continued in two areas

Mertaniemi 2 power plant served as a back-up facility

connected to the district heat network serving the

for suitable locations for new groundwater pumping

from January to February.

centre of Joutseno. FC Power Oy produces district heat

stations. Two groundwater wells were drilled in the

In accordance with the original plan of 1st January

at its power plant by using heat recovered from Kemira

northern part of Pönniälänkangas in Taipalsaari.

2012, Fingrid Oyj transferred the power plant gas

Chemicals Oy’s processes and by burning the hydrogen

turbines at Mertaniemi 2 for use as a quick stand-

generated as a by-product during production.

by power system. Modification of the gas turbines

The objective is that in future 80 % of the district heat

At the end of 2011, the Centre for Economic

began in March 2012. Two new district heat boilers,

used in the centre of Joutseno and the Lampikangas

Development, Transport and the Environment stated

with a combined capacity of 80 MW, were installed in

area be acquired from FCP. The reception of district

that an environmental impact assessment must be

the power plant’s old gas turbine hall. These replace

heat from FCP started in September. The Lampikangas

conducted on the planned location of the waste water

some of the capacity that was lost from district heat

and town centre networks were combined towards

discharge pipe from the treatment plant to the Vuoksi

production.

the end of 2012. FCP’s input into the network is 4

River and the location of the transfer pipe. By the end

Mertaniemi 1 power plant’s gas turbine was reserved

MW on average. This is achieved when the outdoor

of the year, the first phase of the EIA process was nearly

to be used as a quick stand-by power system by Fingrid

temperature is around -10 °C. The company’s own

completed, though the official version was not released

Oyj in case of power failures in the main grid. Ten test

heating plants in the area are used as a stand-by and

until 2013. The actual EIA process is due for completion

runs were done at the facility. It was used three times as

peak time reserve. The maximum power demand in the

by year’s end.

a stand-by power system in real power failure situations.

network is around 9 MW.

Mertaniemi 1 power plant’s gas boilers produced 2544 (2417) operating hours of district heating.

44

Preparation of an environmental impact assessment on waste water management began in the spring.

The company produced an innovative local heat solution for the Holiday Housing Fair 2012 in Rauha,

Mertaniemi power plant and heating plants in the

based on heat pump technology and use of heat

Lappeentanta inner city area produced a total of 115

energy from the nearby lake. In addition, the plant’s

GWh of heat from natural gas and distillate fuel oil.

heat production equipment includes 48 m2 of solar

This accounted for 18 % of the total used in the entire

panels and a natural gas condensation boiler with a

inner city area. Kaukaan Voima produced 82 % of

high efficiency ratio, which is used as a stand-by and

district heating.

peak time reserve.

Lappeenr annan Energia Oy | Annual Report 2012 | Summary

РЕЗЮМЕ Десятый год работы компании прошел без крупных

Из энергии, произведенной нашей аффилированной

жения домов региона обеспечивается использованием

административных или экономических изменений.

компанией Kaukaan Voima Oy, до 88 % было произведе-

обновляемых источников энергии. Тепло производится

Объединение подразделений энергетики и водоснаб-

но на древесном топливе, а доля торфа и природного

с использованием геотермальной и солнечной энергии,

жения в предыдущем году поставило новые задачи

газа составила соответственно 12 %.

а также природного газа.

в порядке работы компании. Инвестиции концерна превысили 30 млн. евро. Самой крупной инвестицией

Численность персонала концерна на конец года составила 247 человек.

Для Йоутсено с ноября 2012 года стали закупать тепловую энергию от источников, свободных от углекислого газа. Предполагается, что тепло от них будет по-

стала реконструкция ТЭЦ Mertaniemi для нужд главной электросети в виде организации резервной мощ-

ТОРГОВЛЯ ЭНЕРГИЕЙ

крывать до 90 % потребности Йоутсено в теплоэнергии.

ности с начала 2013 года. Одновременно были уста-

Компания Lappeenrannan Energia Oy продолжала рав-

Отпускные цены Lappeenrannan Energia Oy на элек-

новлены новые тепловые котлы для производства те-

номерно увеличивать использование обновляемых и

троэнергию и теплоэнергию, а также структура расце-

пловой энергии.

экологических источников энергии. На фоне положи-

нок природного газа в 2012 году сохранились на преж-

В конце 2011 года у Центра экономического разви-

тельного развития можно отметить преобладание дре-

нем уровне. Отпускные цены на электроэнергию были

тия, транспорта и окружающей среды Юго-Восточной

весного сырья в производстве Kaukaan Voima Oy, при-

ниже среднего по Финляндии уровня, и положение с

Финляндии было получено решение, согласно которо-

обретение энергии от источников, свободных от угле-

конкуренцией цен на теплоэнергию существенным об-

му Лаппеенранте следует произвести оценку воздей-

кислого газа, для Йоутсено и реализация проекта ис-

разом улучшилось.

ствия на окружающую среду места выброса сточных

пользования местной энергии в районе Рауха.

Компания обязуется консультировать своих клиен-

вод и места размещения новых очистных сооружений.

В сфере закупки тепловой энергии были достигнуты

тов в экономном потреблении энергии и воды. Персо-

Целью было подготовить оценку до конца 2012 года, и

рекордные показатели в доле древесного топлива (67,3

налом получена подготовка для консультирования по

график получился действительно строгим.

%) и низкие удельные выбросы углекислого газа (90,6 т

вопросам энергосбережения, и компания финансиро-

Результат финансово-хозяйственной деятельности

СО2 / МВтч). В основе обоих рекордных показателей ле-

вала проект ENNE (Энергетическая консультация Юж-

концерна Lappeenrannan Energia составил 0,9 (-0,2) млн.

жало исключительно большое потребление древесно-

ной Карелии).

евро при торговом обороте 119,3 (109,4) млн. евро. По-

го топлива на станции Kaukaan Voima Oy.

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY

сле балансовых пересчетов результат деятельности

В дачном поселке Рауха компания реализовала в 2012

Lappeenrannan Energia Oy стал прибыльным, при этом

году проект использования местной энергии. Основ-

В 2012 году компания Lappeenrannan Energiaverkot

прибыль составила 1,8 млн. евро.

ная часть энергопотребления, до 80 %, для теплоснаб-

впервые несла ответственность как за распределение

Lappeenrannan Energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

45

электроэнергии, теплоэнергии и природного газа, так

перекачивания на лед воды и утрамбовывания выпав-

и за водоснабжение.

шего на лед снега.

Основным изменением отчетного года стало пере-

Проект дистанционного считывания счетчиков

В сегменте электросетей была продолжена реали-

мещение рабочих инструментов и шлангов, предна-

(AMR) достиг стадии массовой реализации осенью.

зация стратегии с акцентом на прокладку подземных

значенных для работ по водопроводной сети, со скла-

Завершить проект в планируемом объеме предусмо-

кабелей, а также на прокладку новой сети и рекон-

да города Лаппеенранта на собственный склад на ул.

трено летом 2013 года.

струкцию сетей. Главным проектом было обеспече-

Симолантие.

Компания Lappeenrannan Energiaverkot проложи-

ние электроснабжения в населенном пункте Тайпал-

В части электросетей во всей системе были прове-

ла теплофикационную сеть от завода Kemira в Йоут-

саари. В сегменте электростанций была модернизи-

дены профилактические работы и построены новые

сено до центра Йоутсено. Причиной прокладки сетей

рована электростанция в Тайпалсаари, и на электро-

объекты.

был договор о поставке теплоэнергии, заключенный с

станции в Леми была добавлена компенсация тока ко-

фирмой Kemira, благодаря которому почти все потре-

роткого замыкания на землю.

В сегменте сторонних сделок наиболее важной стала прокладка местной кабельной сети в Ристийне в рас-

бление теплоэнергии в Йоутсено может быть покры-

В минувшем году в распределении электроэнергии

то за счет водорода, выделяющегося в ходе производ-

произошло два крупных сбоя. В январе обильный сне-

Проект AMR – дистанционного считывания счетчи-

ственного процесса.

гопад вызвал нарушения в системе распределения

ков – занял плотной работой несколько рабочих бри-

пределительной сети компании Järvi-Suomen Energia.

Была начата программа реконструкции насосных

электроэнергии. В конце года аналогичная ситуация

гад. Работы по установке концентраторов продолжа-

станций по перекачке сточных вод, основанная на

наблюдалась в конце ноября, когда сильный преры-

лись, и количество технологически сложных мест уве-

критичной оценке существующего положения дел, в

вистый ветер и упавшие деревья вызвали массовые

личилось, обеспечивая работой монтажников.

виде реконструкции трех насосных станций на терри-

обрывы воздушных ЛЭП.

тории центра Лаппеенранты. С района Йоутсено бы-

46

говор об обслуживании и установке светофоров.

В сегменте водопроводных сетей значительно увеличилось количество проектов по реконструкции. Ра-

ла также начата модернизация автоматики всех насо-

LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY

боты проводились в Тириле и на улицах Пёюхиянтие и

сных станций.

Деятельность компании, как и в предыдущем го-

Сольянтие; из них самым заметным был проект рекон-

Реализация проекта восстановления озера Хаапа-

ду, состояла в основном из строительства и под-

струкции в центре на ул. Виллимиехенкату. Новая сеть

ярви продолжалась по плану. Дождливое лето замед-

держки электросетей и водопроводных сетей для

была проложена в районе Руохолампи.

лило уплотнение донных отложений. Замерзание дна

компании Lappeenrannan Energiaverkot Oy. С му-

Год активно начался с удаления накопившегося снега

в зимнее время было удачно предотвращено путем

ниципалитетом Лаппеенранты был заключен до-

с деревьев и осмотра ЛЭП. От компании Lappeenrannan

Lappeenrannan Energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

Verkonrakennus 10 человек участвовало в ремонте се-

На ТЭЦ Mertaniemi и на ТЦ, находящихся в цен-

го отопления. Отопление проводилось с использова-

тей Elenia и Fortum, где был получен опыт работы в сетях

тральной части города Лаппеенранта, было произ-

нием тепловых насосов, извлекающих тепло из озе-

других компаний. В декабре шторм вызвал массовые об-

ведено 115 ГВтч теплоэнергии на природном газе и

ра. Кроме того, на ТЦ в производстве тепла исполь-

рывы во всей сети, и в устранении последствий участво-

легком мазуте. Объем производства составил 18 % от

зуются гелиопанели общей площадью 48 кв.м и га-

вал весь персонал с электротехническим образованием.

всего потребления тепла в центральной части города.

зовый конденсатный котел на природном газе с вы-

ТЭЦ Kaukaan Voima произвела 82 % тепловой энергии.

соким КПД, работающий в резервном режиме и для

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY

К теплофикационной сети центральной части Йо-

компенсации пиков.

ТЭЦ Mertaniemi 2 работала в резервном режиме в те-

утсено было присоединено производство тепла от

В сегменте водоснабжения в двух местах продол-

чение января и февраля.

FC Power. Тепловая энергия компании FC Power Oy

жали поиск мест забора грунтовых вод. В северной

Газовые турбины ТЭЦ Mertaniemi 2 с 01.01.2013 пе-

производится на ТЦ путем улавливания излишнего

части Пённиялянкангаса, Тайпалсаари, для забо-

решли в быстрый резервный режим сети Fingrid в со-

тепла из процесса завода Kemira Chemicals Oy и сжи-

ра грунтовых вод были введены в эксплуатацию две

ответствии с первоначальным планом. Работы по ре-

гания водорода, образующегося в процессе в виде

скважины.

конструкции турбин были начаты в марте 2012 г. В ста-

побочного продукта.

Оценка воздействия на окружающую среду обра-

ром котельном зале ТЭЦ было установлено два новых

В плане имеется получение у FCP 80 % тепловой

ботки сточных вод была начата весной. В конце 2011

теплофикационных котла общей мощностью 80 МВт.

энергии для центра Йоутсено и района Лампикангас.

года Центр экономического развития, транспорта и

Новые мощности позволили компенсировать выве-

Прием тепловой энергии был начат в сентябре. Сети

окружающей среды предложил провести экологи-

денные из эксплуатации мощности по производству

Лампикангаса и центра были объединены в конце го-

ческую оценку по запланированному месту сброса

тепловой энергии.

да. FCP отдает в сеть в среднем 4 МВт, и данная мощ-

сточных вод в Вуоксу и месту прокладки перекачива-

Газовая турбина ТЭЦ Mertaniemi 1 была зарезер-

ность достигается при температуре наружного возду-

ющего трубопровода. В конце года первый этап оцен-

вирована на быстрый резервный режим для сети

ха примерно -10 °С. Котельные установки, находящи-

ки был почти завершен, но подготовка официальной

Fingrid на случай возникновения в ней сбоев. На

еся в регионе, используются в резервном режиме и

версии затянулась до 2013 года. Основной отчет будет

установке было проведено 10 пробных запусков, и

для компенсации пиков. Максимальная потребляемая

готов к концу 2013 года.

в резервный режим она запускалась 3 раза. На газо-

мощность сети составляет около 9 МВт.

вых котлах Mertaniemi 1 производилось теплофикационное тепло в течение 2544 (2417) часов.

В дачном поселке в районе Рауха в 2012 году компания представила новую концепцию регионально-

Lappeenrannan Energia Oy | Годовой отчет 2012 | Резюме

47

HIILIN E

www.lappeenrannanenergia.fi

48

Lappeenr annan Energia Oy | Vuosikertomus 2012 | Lorem

Tämän vuosikertomuksen paperin raaka-aineena käytetty puu on tuotettu vastuullisesti hoidetuista metsistä. Puun tuottaminen ei ole vahingoittanut luonnon monimuotoisuutta eikä ekologisia prosesseja.

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Lappeenrannan Energia Oy Valtakatu 25 A 53100 Lappeenranta puh. 020 177 6111 fax 020 177 6069

E UOT OT

441 209 Painotuote

RAALI PAIN UT