Elämää & Energiaa 1/2017

lappeenrannan energian

a s i a k a s l e h t i 1/2017

AURINKOSÄHKÖ

yleistyy Etelä-Karjalassa

8

SUJUTUSTEKNIIKKA

tehostaa putkiremontteja

16

Sähköverkoissa

INVESTOINTIEN AIKA

14

Juniorilupaus Ada Huhtala

VALMIINA GOLFKAUTEEN 18

Pääkirjoitus

Voimakkaimmin positiivisuudessa esille nousee aurinko­ voiman hyödyntäminen Lappeenrannan seudulla. ­Siinä olemme kiistatta johtavia alueita Suomessa. ­Asiat edistyvät talkoohenkisten yksityishenkilöiden, tänne jo syntyneiden yritysten ja yliopiston ansiosta. Vauh­ dittaakseen tuota positiivisuuden kierrettä, Lappeen­ rannan Energia tuo lähiaikoina aurinkopaneelipaketit tarjolle omille asiakkailleen edullisin hinnoin. Lisäksi tulevan kesän aikana on tarkoitus asennuttaa paneeleja usean kaupungin omistaman kiinteistön katolle.

Aurinkoista kesää kaikille asiakkaillemme toivottaen

Reijo Kolehmainen toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy

POSITIIVISUUTTA EDUSTAVAT myös rakentamisessa­ ja kunnossapidossa käyttöön otettavat uudet tekniikat, ­joista tässä lehdessä esillä ovat jäte- ja hulevesiviemäreiden ­saneerauksessa käytettävä sujutustekniikka sekä pilotointi Toikansuolla. Pilotoinnilla eli testauksella oikeassa mitta­ kaavassa haemme yliopiston kanssa yhteistyöllä parasta mahdollista ratkaisua tulevan jätevedenpuhdistamon jälki­ käsittelyksi.

Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Elämää&Energiaa -leh­ temme on joka kerta haastava yhteisponnistus markki­ nointitoimistollemme ja konsernimme usealle henkilölle, jotka oman työnsä ohessa pohtivat juttuaiheita ja sparraa­ vat ­artikkelien vedoksia. Haaste on erityisen suuri tiedotta­ jallemme, joka pitää moninaiset langat käsissään. Kiitokset kuuluvat kaikille tämän lehden tekijöille ja osallisille. Kiitos myös teille asiakkaille – saamme aina runsaasti palautetta ja juttutoiveita, joita on pyritty huomioimaan tähänkin lehteen.

KUVA mediakolmio.fi / Tuomas Jussila

SUOMALAISET OVAT KESKIMÄ ÄRIN VA ATIMATONTA KANSA A. Emme juurikaan tuo esille, vaikka olisimme jossakin asiassa maailman parhaita. Usko­ musten ja myös kokemukseni mukaan eteläkarjalaiset eivät poikkea muista suomalaisista ainakaan positiivi­ seen suuntaan. Turhankin herkästi n ­ egatiivisuus ja tois­ ten arvosteleminen valtaavat niin puheita kuin lehtien sivuja. Tämän lehden tavoitteena on tuoda esiin, mitä kaikkea positiivista tapahtuu energian ja veden piirissä Lappeenrannassa.

Numeron 1/2017

12

aiheet 4

Energiaa &

8

Energiaa Elämässä

12

Ajankohtaista

Aurinkosähkö yleistyy ­Etelä-Karjalassa Kaukojäähdytyksen opinnäytetyö toi palkinnon

13

Q & A – Kaukolämmön

14

Sähköverkoissa

16 18 20

perusmaksun uudistus

investointien aika Sujutustyöllä

16

kustannustehokas putkiremontti Tulevaisuuden lupaus Ada Huhtala

21

Energia tukee juniorigolfia LAPPEENRANNAN ENERGIA -KONSERNIN ­ASIAKASLEHTI 1/2017

Puuro kolmella tavalla

Kodinkoneiden sähkönkulutus

20 / 2017 Lappeenrannan Energia Oy käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta postiosoite PL 191, 53101 Lappeenranta asiakaspalvelunumero 020 690 505 (mpm / pvm) puhelin 020 177 6111 internet www.lappeenrannanenergia.fi issn 2343-2438 (painettu) • 2343-2446 (verkkojulkaisu) toimituskunta Reijo Kolehmainen, Marko ­Pollari, Arto Taipale, Riitta Moisio, Sari Luukkonen, Mikko Tiilikainen ja Kirsi Ojapelto. toimituksen yhteystiedot yritysviestinta@lreoy.fi, tiedottaja Kirsi Ojapelto päätoimittaja Reijo Kolehmainen sisällöntuotanto Mediakolmio Oy & ­Lappeenrannan Energia Oy ulkoasu Mediakolmio.fi / Paula Venäläinen kannen kuva Mediakolmio.fi / Tuomas Jussila painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu painosmäärä 58 000 kpl julkaisuviikko kustantaja

21

Wirta tulevaisuuteen

Toikansuolla pilotoidaan

22

Energiaa & Historiaa

23

Pähkinä purtavaksi

Kaukolämpö 50 vuotta

Ratkaise ristikko

4041-0619 Painotuote

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

3

&

ENERGIAA

Ajankohtaista KESÄN ENERGISIN LEIRI tutustuttaa veden toimintoihin KUVA TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO

Yrityskylän kesäleiri Kesäkylä tarjoaa 6. luokan päättäville nuorille elämyksel­ listä ja toiminnallista kesäleiritoimintaa ensimmäistä kertaa L ­ appeenrannassa.

Kesäkylässä lisätään pian ­e nsimmäisiä työpaikkoja hakevien nuorten työ­ elämä­ tuntemusta ja tuetaan nuorten työelämävalmiuksien kehittymistä in­ nostavassa ympäristössä. Viisipäiväinen päiväleiri Kesäkylä on suunnattu tänä lukuvuonna jo Yrityskylä-oppimiskoko­ naisuuteen osallistuneille nuorille.

MIKÄ KESÄKYLÄ?

Kesäkylän aikana vieraillaan l­ähialueen oikeissa yrityksissä ja ratkotaan tii­ meissä yritysten toimintaan liittyviä haastetehtäviä. Lisäksi Kesäkylässä pelataan tuttua Yrityskylä-peliä sekä

päästetään uudet ­ i deat valloilleen tiimityötä ja yhteis­h enkeä vaativissa tehtävissä. Kesäkylä sisäl­ tää myös Suomen Partio­ laisten vetämän teema­ päivän, jonka a ­ ikana päästään ­tuotekehittelyn makuun. Leiriviikko hui­ pentuu riemukkaissa merkeissä viimeisen päivän päätös­ juhlaan. Toiminnantäyteinen viikko to­ teutetaan rennolla otteella ja aikaa on myös vapaa-­a jalle. Viikon aikana leiri­ läiset pääsevät tuottamaan Kesäkylästä video­b logia.

Kesäkylä järjestetään y­hteistyössä ­kaupunkien, kumppaniyritysten ja Suomen­ Partiolaisten kanssa. Lappeenrannan Energia toimii yhtenä päivänä leiriläisten

vierailukohteena. Päivän ­ aikana nuoret tutustuvat veden toimintoihin – miten tuotetaan puhdasta vettä vesi­verkostoon, miten vesitorni toimii ja kuinka jätevettä puhdistetaan.

YRITYSKYLA.FI

ANNA SINÄKIN VIHREÄ LUPAUS! KUVA GREENREALITY.FI

GREENREALIT Y on vihreää ­tule­vaisuutta ­luova ajattelu- ja toimintamalli, johon Lappeenrannassa sitoudutaan. Se on ekologista ajattelua, vihreää tietoa, vas­ tuullisia valintoja ja ennen kaikkea tekoja kestävän huomisen puolesta.

Lappeenrannassa on panostettu en­ nakkoluulottomasti vihreisiin tekoihin.

Kaupungissa toimitaan edelläkävijänä monissa kestävän kehityksen ­ratkaisuissa ja on tehty aktiivisesti toimenpiteitä ­ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jätteiden kierrättämiseksi ja vesistöjen kunnosta­

4

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

miseksi. Vihreä Lappeenranta on nostettu kaupungin strategiassa keskeiseksi tavoit­ teeksi niin asukkaiden viihtyisyyden kuin elinkeinopolitiikan näkökulmasta.

GREENREALITY.FI/ VIHREALUPAUS

Energia on mukana

WILLIMIESAJOT on näyttävä kaksi­ päiväinen koko perheen pyöräilytapahtu­ ma 22. – 23. heinäkuuta Etelä-Karja­lassa.

Lauantaina kansallisen tason kärki­ kuskit ottavat mittaa toisistaan Suomen hienoimmalla korttelireitillä Lappeen­ rannan Rakuunamäen ympäristössä.

Sunnuntaina maantiepyöräilyn riemuihin pääsevät tutustumaan kaikki pyöräilyn ystä­ vät aina kilpapyöräilijöistä nautiskelijoihin.

SUNNUNTAIN 135 K ­ILOMETRIN reitti tarjoaa monenlaista maisemaa: ­kaupunkia Lappeenrannassa, taajamaa Lemillä, Savi­ ­ taipaleella ja Taipalsaarella, sekä upeita maalaisteitä. Reitin huipentavat kauniit loppukilometrit Saimaan keskellä sekä loppunousu Lappeenrannan Rakuu­ namäelle. Molempina päivinä tapahtuma­ keskus sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa idyllisellä Rakuuna­ mäellä. Myös yleisö on huomioitu, sillä tapahtumaa täydentävät ja urheilu­juhlan tuntua luovat oheistapahtumat, muun mu­ assa lasten kirikilpailu, ajotaitorata ja tapah­ tumatori palveluineen. Uutuutena järjes­ tetään miesten sarjan yhteiskilpailu, jonka voittaja saa rahapalkinnon lisäksi Willimiespatsaan koristamaan palkintokaappia.

KESÄN WILLIMIES­ AJOISSA KUVA JUHANI MUSTONEN

WILLIMIESAJOT.COM

KOLMAS HYVÄ-ASUKASTILAISUUS

esittelee asemakaavaa ja jätevedenpuhdistamon 3D-mallia Lappeenrannan Energia ja ­Lämpövoima esittelevät yhdessä Pöyryn ­kanssa Lappeen­ rannan seudun asukkaille Hyväristön­­mäelle rakennettavaa jätevedenpuhdistamon hanketta. Tilaisuus pidetään tiistaina 6. kesäkuuta kello 17–19 Myllymäen koulun auditoriossa osoitteessa Hiessillankatu 10.

Samassa tilaisuudessa Lappeenrannan kaupunki esittelee vireillä olevaa Hyvä­ ristönmäen asemakaavaa.

Lappeenrannan Lämpövoiman vesi- ja ympäristöpäällikkö Riitta Moisio toivot­ taa kaikki jätevedenpuhdistamosta kiin­ nostuneet tervetulleiksi kesäkuun yleisö­ tilaisuuteen: – Pöyry esittelee hankkeen yleissuun­ nitteluvaiheen aikana työstettyä jäteveden­

puhdistamon 3D-mallia. Pääsemme esit­ telemään asukkaille konkreettisemmin, miten tulevan jätevedenpuhdistamon rakennukset ja toiminnot tulevat sijoittu­ maan puhdistamolle varatulle alueelle.

Lappeenrannan kaupungin asema­ kaava-arkkitehti Matti Veijovuori kertoo, että kaupunki puolestaan esittelee ­samalla suunnitteilla olevaa Hyväristönmäen asema­kaavaa: – Hyväristönmäen asemakaavan suun­ nit­ telussa on tarkoituksena ottaa huo­ mioon alueen ympäristön erityispiirteitä ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vähentä­ mään rakentamisen kielteisiä vaikutuksia asutukseen ja kylä- sekä maisemakuvaan.

Kaavaluonnoksen valmistelu etenee tilai­

suuden aikoihin kuulemisvaiheeseen, jossa asukkailta toivotaan kirjallisia lausuntoja.

Tilaisuuteen osallistuu edustajia Lap­ peen­rannan Energia-konsernista sekä Pöy­ ry Finland:lta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Uuden jätevedenpuhdistamon han­ ketta voi seurata myös Lappeenrannan Energian verkkosivuille avatussa HYVÄ­ blogissa. Lisäksi hankkeen etenemisestä kerrotaan säännöllisesti Elämää & Energiaa -lehdessä, mediatiedotteilla sekä asuk­ kaille järjestettävissä tilaisuuksissa.

LAPPEENRANNANENERGIA.FI/ HYVÄ

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

5

&

ENERGIAA

Ajankohtaista ÄLÄ ANNA HÄIRIÖN YLLÄTTÄÄ!

Kun sähkö-, lämpö- tai vesikatko yl­ lättää, siitä mielellään haluaa lisätietoa mahdollisimman pian. Myös ­ tulevasta katkosta on hyvä saada ennakko­tietoa.

Lappeenrannan Energiaverkkojen asiak­ kaana voit tilata itsellesi sähköisen häiriötiedotepalvelun. Sen avulla saat halutessasi tiedon kiinteistösi sähkön, veden, kaukolämmön tai maakaasun häiriöistä puhelimeen tekstiviestillä tai sähköpostiin tiedotteena. Häiriöviesti­ palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Häiriöviestipalvelu vaatii ­ asiakkaalta tuotekohtaisen viestien vastaanoton akti­voinnin joko Energian nettisivuilla tai online-­palvelu MinunEnergiassa. Verkko­ sivujen kautta tilattavia palveluita voivat tilata kaikki lämmön tai veden käyttäjät eli myös kerros- ja rivitaloissa asuvat sekä liike­ kiinteistöjen käyttäjät. Sähkön siirron asiakas voi puolestaan tilata häiriö­viestit suoraan MinunEnergian kautta. Mikäli asiakas ei

voi käyttää sähköisiä palveluitamme, voi häiriö­viestipalvelut tilata myös ilmoittamalla yhteys­tietonsa Energian asiakaspalveluun.

TILAA SÄHKÖN TAI LÄMMÖN HÄIRIÖTIEDOTTEET MINUNENERGIASSA Kirjautumalla MinunEnergiaan voit asiak­ kaanamme tilata sähkön tai lämmön häiriötiedotteet puhelimeesi tai sähkö­ postiisi. Huomaathan, että voit ilmoit­ taa useamman yhteystiedon, mutta ne tulee aktivoida käyttöön yksi kerrallaan.

Muistathan tallettaa myös sähkön, lämmön ja veden ­ vika­ ilmoitusnumerot itsellesi puhelimeen sille varalle, että ­ ­joskus kuitenkin tulee eteen vikatilanne, ­jolloin on hyvä olla meihin yhteydessä?

VIKAILMOITUKSET 24/7 S ähkö 020 690 401*

VOIT TILATA LÄMMÖN JA VEDEN HÄIRIÖTIEDOTTEET ENERGIAN VERKKOSIVUILTA Saat tiedon kiinteistösi lämmön- tai veden­jakelun keskeytyksistä ­tekstiviestillä tai sähköpostilla. Häiriöviestit tilataan Energian Keskeytysinfo-sivustolta.

MINUNENERGIA

V esi 020 690 467 * K aukolämpö ja maakaasu 020 690 468 * *

mpm / pvm

uudistui maaliskuussa UUDISTUNUT MINUNENERGIA on visuaalisesti parempi ja ­käytettävyydeltään monipuolisempi. Sen avulla ­asiakas hal­ lin­noi jatkossakin asiakkuuttaan ­energia­asioissa, päivittää sähkösopimuk­sensa ja seuraa käyttöpaikkansa sähkön ja l­ämmön kulutusta. M ­ inunEnergia.fi on asiakkaiden käytössä 24/7.

Jos olet jo rekisteröitynyt palveluun, olet saanut sähköpostiisi viestin uuden palvelun käyttöönotosta. Ohjeet ovat luettavissa myös verkkosivuillamme:

LAPPEENRANNANENERGIA.FI/ MINUNENERGIA

6

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

Vesihuoltomme on korkealla tasolla, mistä kertoo esimerkiksi se, ­ että meillä Suomessa:

• Hanavesi on laadukasta eli t­ urvallista, hajutonta, mautonta, väritöntä. Vesilaitokset täyttävät sosiaali- ja terveysministeriön veden laadulle asettamat vaati­ mukset erinomaisesti.

• Hanavesi on edullista. Yksi juoma­lasillinen maksaa 0,06 senttiä – ämpärillisen saat 3 ­sentillä! (Lähde: Vesilaitosyhdistys valtakunnallinen vertailuarvo)

• Hanavettä tulee aina. Putki­ rikkojen määrä sekä putkirikkojen asukasaika ovat vähentyneet vuodesta 2010. Putkirikkojen asukas­aika kuvaa putkirikoista johtuvaa asiakkaiden veden­ katkosten pituutta vuodessa.

(Lähde: Vesilaitosyhdistys, ­Välttämätön vesi -julkaisu)

MAAILMAN PARHAAN HANAVEDEN PUOLESTA Toimiva vesihuolto on avain y­ hteiskunnan ja yritystoiminnan kehittymiseen. ­Puhdas vesi ja sen mahdollistama ­hygienia ovat myös terveyden ja hyvinvoinnin ­perusta.

Vesi on olennainen osa Suomea ja suo­ malaisuutta. Puhdas hanavesi sekä puh­ taat vesistöt ovat yhteistä ja arvokasta kansallis­ omaisuuttamme, josta voimme olla ylpeitä.

NOSTETAAN MALJA HANAVEDELLE! Vesihuoltolaitokset tekevät laadukkaan hanaveden eteen paljon työtä. Lisäksi vesi­ huoltolaitokset keräävät ja puhdista­ vat tehokkaasti käytetyn hanaveden eli jäteveden ja palauttavat veden takaisin ­vesistöihin luonnon kiertokulkuun. Veden­ hankintajärjestelmä kattaa koko ketjun vesilähteeltä vedenkäsittelyn kautta vesi­ johtoverkostossa tapahtuvaan vedentoi­ mitukseen. Vesihuoltolaitokset seuraavat,

• Suomessa kaikki vesilaitokset­ t­ oimittivat talousvettä vuonna 2013 yhteensä vuodessa noin 411 778 700 m3/a eli vuoro­kaudessa 1 128 161 m3/d. T ­ ämän vesimäärä on noin 3 814 Eduskunta­talollista vuodessa. Yhdyskuntien veden­ hankintaan käytetään Suomen uusiutuvista vesivaroista vuotui­ sesti kuitenkin vain noin 0,4 %, ­eli olemme ­vesimiljonäärejä.

(Lähde: SYKE www.ymparisto.fi/­ vesihuoltolaitokset ja VVY)

ohjaavat ja kunnossapitävät järjestelmää ympäri vuorokauden varmistaakseen puhtaan hanaveden jatkuvan toimituksen.

Viestimme suomalaisille puhtaasta hana­ vedestä ja annamme hanavedelle sen ansaitseman arvon ­ Vesilaitosyhdistyksen ja viidentoista muun suomalaisen vesi­ huolto­­laitoksen kanssa. Sen ­kunniaksi – laske sinäkin hanasta lasillinen ­raikasta ja puhdasta hanavettä ja nauti malja ­Suomelle ja hanavedelle!

LUE LISÄÄ Juotava hanavesi -kampanjas­ tamme verkkosivuiltamme ja kampanjan omilta sivuilta SUOMIFINLAND100.FI

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

7

Aurinko nousee ETELÄ-KARJALASSA TUOTETAAN SÄHKÖÄ AURINKOENERGIALLA JO GIGAWATTITUNNIN VERRAN VUODESSA TEKSTI KAISU KÄRRI KUVAT TUOMAS JUSSILA JA SHUTTERSTOCK

8

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

ENERGIA A

Elämässä

Aurinkoenergian suosio on ollut muutaman viime vuoden ajan roimassa kasvussa. Vuoden 2016 lopussa EteläKarjalassa oli jo 145 voimalaa ja niiden yhteenlaskettu vuosituotanto oli noin 1 GWh. Aurinko­voimalan käyttöönotto helpottuu entisestään vuoden 2017 aikana, kun Lappeenrannan Energia tuo markkinoille täysin uudenlaisen ja helppo­käyttöisen aurinkosähköpalvelun.

LUPA-ASIAT ENSIN KUNTOON Lappeenrannan kaupunki on ollut aktiivinen e ­ delläkävijä aurinkovoimaloiden hankinnassa. ”Vuonna 2016 kaupunki ­ asensi kolme voimalaa, joista yksi oli Lappeenrannan Energian oma voimala. Näiden voimaloiden yhteisteho oli n. 160 kWp”, kertoo Lappeenrannan seudun ympäristötoimen projekti­ päällikkö Ville Reinikainen. Reinikainen on toiminut aktiivisesti myös Etelä-Karjalan energianeuvonnan projekteissa.

Lappeenrannassa kerrostalojen tai pientalojen tilanne on erinomaisen hyvä aurinkosähkövoimaloiden osalta: ”Lupa-­ asioiden suhteen on viisainta aina ensin kääntyä viranomaisen puoleen ja tarkistaa voimassa olevat määräykset, jotta välty­ tään mahdollisilta ikäviltä yllätyksiltä”, Reinikainen korostaa.

Pientalon katolle sijoitettaville aurinkopaneeleille ei ole varsi­ naisia rajoitteita, kunhan ne asennetaan kattolappeen suun­ taisesti. On kuitenkin hyvä ensin varmistaa katon kunto ja ­kestävyys lumikuormien ja tuulien varalta.

TIESITKÖ?

Luminan taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma ­Grönlund on ollut tyytyväinen viime vuonna asennettuun aurinkovoimalaan.

Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikki­­ watteina (Wp), joka tarkoittaa aurinko­paneelin ­enimmillään ­tuottamaa tehoa standardi­olo­suhteissa.

Nimellis­teho määritellään ­laboratoriossa, jossa auringon säteilymäärä on 1 000 W/m² ja kennon lämpötila 25 °C. Käytännössä aurinkopaneeli voi tuottaa hetkellisesti sähköä nimelli­stehoaan enemmän tai vähemmän riippuen sääolo­suhteista ja ympäröivästä ­lämpötilasta.

Lähde: Motiva

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

9

ENERGIA A

Elämässä

OTA HUOMIOON

kun suunnittelet ­sähkön ­tuotantoa ­kotitaloudessasi!

1

Selvitä ja hae rakennusvalvonnasta ­tuotanto­laitokselle mahdollisesti tarvittavat ­rakennus- ja toimenpideluvat.

2

Ota ajoissa yhteys ­alueella ­toimivaan sähkö­verkon­haltijaan sopiaksesi ­pien­tuotannon ­liittä­misestä sähkön jakeluverkkoon.

3

Ota yhteys sähkön­myyjääsi ennen tuotannon alkua ­tehdäksesi sopimuksen ­yli­jäämäsähkön myynnistä.

Tekninen asiakaspalvelumme neuvoo ja antaa mielellään tarkempia lisätietoja: 020 690 505 (mpm/pvm)

Julkisivulle asennettaviin paneeleihin tarvitaan erillinen lupa, ja erilliseen telineeseen asennettavat paneelit vaativat myös yhteydenoton rakennusvalvontaan. Rajoituksia paneeleiden asentamiseen saattaa olla myös suojelluissa rakennuksissa, joista saa tietoa esimerkiksi museovirastolta.

AURINKOMYÖNTEINEN LAPPEENRANTA Lappeenrannassa on parasta aikaa käynnissä ­ kaupungin ­omien kiinteistöjen kattopinta-alojen selvitys. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että aurinkoenergian tuottoon sopi­vaan pintaalaa löytyisi jopa 500 – 1 000 kWp:n v­ erran. ”Kohti ­hiilineutraalia Etelä-Karjalaa EAKR-hankkeessamme pyrimme edistämään aurinkosähkövoimaloiden ­lisääntymistä myös asuinkerrosta­ loihin”, Reinikainen kertoo. Tällä hetkellä valtaosa Etelä-Karja­ lan alueen voimaloista sijaitsee pientaloissa, mutta Lappeen­ rannasta löytyy kuitenkin pari kerrostaloa, joissa käytetään aurinko­sähköä: LOAS Seppo sekä As Oy Lumina Koulukadulla.

Kohti hiilineutraalia Etelä-Karjalaa -hanke ­tarjoaa yhdek­ sälle pilotti­kohteelle maksuttoman alku­kartoituksen aurinko­ sähköjen soveltuvuudesta kuhunkin kerrostalo­kohteeseen.

Selvitysten perusteella laaditaan alueellinen opas muille ­aurinkovoimalaa harkitseville kerrostaloille avuksi ja ­neuvoksi.

Oppaassa käsitellään keskeiset asiat, joita on huomioitava

10

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa sekä annetaan esimerkkejä. ”Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että L ­appeenrannassa ­Greenreality­-henki on lähtenyt vauhdikkaasti ja m ­ allikkaasti liikkeelle aurinko­ s ähköjen osalta. Nyt on vain otettava ­rohkeasti seuraavia askelia eteenpäin ja entisestään lisättävä voimaloiden määrää”, Reinikainen toteaa.

AURINKOPANEELIT KERROSTALOON Koulukadun ja Raatimiehenkadun kulmauksessa ­sijaitsevan asuinkerrostalon Lappeenrannan Luminan aurinko­voimala asennettiin viime vuonna. Projektin puuhamiehenä ­toiminut Jorma Grönlund toimii Luminan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. ”Ajatus lähti erään hallituksen järjestämän taloyhtiön tiedotustilaisuuden yhteydessä, kun yksi o ­ sakas huomasi vierassataman aurinkopaneelit kävellessämme Halko­ saaressa”, Grönlund kertoo. Grönlund teki itse pitkän selvitystyön aurinko­voimalan sijoittamisesta taloyhtiöön, joka hyväksyttiin lopulta hallituksessa yksimielisesti. ”Etelänpuoleiselle lappeelle asennettiin alle viikossa 20 pa­ neelia, joiden nimellisteho on yhteensä 5,2 kilowattia. Vuo­ dessa se tuottaa sähköä noin 4,5 MW”, Grönlund täsmentää ja

AURINKOINEN ETELÄ-KARJALA Aurinkovoimaloiden määrä on TUPLAANTUNUT vuosittain 2014 – 2016 välisenä ajankohtana.

LÄHDE:

ETELÄ-KARJALAN ENERGIANEUVONTA

Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa on 145 AURINKOVOIMALAA (Lappeenrannassa 72 kpl), joiden yhteisteho on 1 260 kWp. Aurinkovoimalat tuottavat EteläKarjalassa sähköä vuodessa noin 1 GWh.

Lappeenrannassa kartoitetaan jatkuvasti UUSIA mahdollisia SIJOITUSKOHTEITA aurinkovoimalaitoksille eri suuruusluokissa.

Auringon vuosittaiset säteily­ määrät ovat Etelä-Suomessa samaa suuruusluokkaa kuin KESKI-EUROOPASSA.

lisää: ”Kattoon ei tarvinnut tehdä ainuttakaan reikää paneelien­ asennusjärjestelmän johdosta ja tarvittavat kaapelit kulke­ vat ilmanvaihtokanavaa pitkin katon läpi.” Alle 10 000 euron inves­tointi maksettiin taloyhtiön vastikesäästöistä, joten säh­ kön hinnasta saatava säästö näkyy osakkaiden rahapussissa välittömästi. Paneelien määrä optimoitiin taloyhtiön yleisten tilojen vaatiman sähkönkulutuksen mukaiseksi ja noin 10 % ­tuotosta myydään Lappeenrannan Energialle SPOT-hinnalla.

SÄHKÖÄ SYNTYY HARMAANAKIN PÄIVÄNÄ Grönlund on käytön aikana tarkkailut alakerran vaihtosuun­ taajaa, eli invertteriä, joka muuttaa tasavirran vaihtovirraksi ja optimoi paneelien napajännitettä siten, että ­ paneeleista saadaan mahdollisimman korkea teho. ”Toukokuu on Suomen oloissa tuottoisin kuukausi, koska ilma on viileä, ­ eikä jäähdytys­järjestelmä vaadi niin paljon tehoa kuin kesä­ kuukausina”, Grönlund valottaa.

Luminan sähkök eskuksen invertte ri näyttää reaalia kuinka paljon au jassa, rinkovoimala tuot taa sähköä.

Kuvauspäivä oli harmaa ja paneelien päällä oli pieni kerros lunta. Silti invertteristä näkyi, että energiaa tulee koko ajan. ”Tämä määrä riittää hyvin esimerkiksi tämän sähkökeskuksen­ lamppuihin”, Grönlud toteaa. Paneelit eivät kaipaa juurikaan huoltoa, sillä tummat pinnat lämpenevät nopeasti s­ ulattaen lumen, ja sateet huuhtovat siite- ja katupölyn p ­ aneelien

­innoilta. ”Kuulin, että yliopistolla ovat tehneet omien p aurinko­paneelien kanssa empiiristä tutkimusta, missä puolet ­paneeleista puhdistetaan säännöllisesti ja puolelle ei t­ehdä mitään. Vaikutus tuottoon on ollut mitättömän pieni”, Grönlund t­ oteaa lopuksi.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

11

Kauko­ jäähdytyksen

OPINNÄYTETYÖ TOI PALKINNON TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN KUVA TUOMAS JUSSILA

Luonnontieteistä kiinnostunut Janne Kuningas tiesi jo lukiossa, että tekniikan ala olisi hänen juttunsa. Energiatekniikan opinnot ammattikorkeakoulussa ­johdattivat hänet ensin kesätöihin, myöhemmin päättötyöprojektiin ja lopulta vakituiseen ­työhön Lappeenrannan Energiaverkot Oy:ssa.

Kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) käynnisti K-sairaalan rakennushankkeen, nousi kaukojäähdytys ajan­ kohtaiseksi kysymykseksi Lappeenrannan Energialle. Eksote tunnusteli paikallisen energiayhtiön halukkuutta kaukojääh­ dytyksen toimittajaksi.

Selvitystä kaukojäähdytyksen ­ l iiketoimintapotentiaalista p alkattiin tekemään amk-opintojaan viimeistellyt, kesä­ ­ töissä tutuksi tullut Janne Kuningas. “Lähdin kartoittamaan jo markkinoilla olleiden kaukojäähdytyksen toimittajien ­kokemuksia ja heidän soveltamiaan toiminta- ja hinnoittelu­ malleja”, kertoo Kuningas.

Ihmisten kohtaaminen ja vierailut työmailla ovat mielekäs osa työtäni."

Kaukolämmön kunnossapidossa kausityöntekijänä työsken­ nellyt Kuningas oli innoissaan projektista alusta saakka. ­“Pääsin perehtymään kaukojäähdytyksen tekniikkaan, ja opin valtavasti. Motivaatiota lisäsi entisestään tieto siitä, että teknii­ kasta rakentui samalla Lappeenrannan Energialle hyödyllinen tietopaketti.”

12

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

Työn edetessä Kuningas selvitti potentiaalisten kaukojäähdytys­ kohteiden ja -alueiden jäähdytystehoa sekä jäähdytyksen energiantarvetta. Hän myös laati toimeksiantajalle vaihto­ ehtoisia hinnoittelumalleja. Tutkimusaineiston ­p erusteella todettiin, että kyseisen sairaalan kokoluokkaa ­ v astaava j äähdytysyksikkö voi olla kannattava, mutta esimerkiksi ­ ­kaupungin kokoisen alueen jäähdytystuotannon keskittämi­ nen olisi kannattamatonta Lappeenrannassa.

MIELEKÄSTÄ VERKOSTOTYÖTÄ Ansiokas päättötyö palkittiin Riitta ja Jorma J. Takasen ­säätiön opinnäytetyöpalkinnolla. Projektin aikana syntyi lisäksi ­verkostoja muihin suomalaisiin energiayhtiöihin. “Tapasin ja haastattelin alalla toimivia ammattilaisia. Uskon, että verkos­ toista on hyötyä vielä pitkään”.

Päättötyöprojektin aikaan Energiaverkoilla avautui kauko­ lämmön verkostomestarin tehtävä, johon Jannen halukkuutta tiedusteltiin. Perehtyminen tehtävään alkoi päättötyön ohella ja v­ almistumisen jälkeen Jannen arki jatkuu verkostomestarina.

“Päiväni koostuvat kunnossapitotehtävien ja viankorjausten tilaamisesta sekä aikatauluttamisesta urakoitsijoiden kanssa.

Kaukolämmön ja maakaasun asiakkaille tiedottaminen kuuluu myös tehtäviini. Ihmisten kohtaaminen ja vierailut työmailla ovat mielekäs osa työtäni.”

Kaukolämmön

HINNOITTELUPERUSTEIDEN UUDISTUS Kaukolämmön perusmaksut uudistuvat vuoden 2018 alusta. Perusmaksuissa siirrytään todelliseen lämmönkulutukseen perustuvaan hinnoitteluun. Tähän saakka perusmaksut ovat pohjautuneet kiinteistön rakennusvaiheessa laskettuun niin kutsuttuun sopimustehoon tai pientaloissa yhteisesti käytettyyn kiinteään arvoon.

Verkostopäällikkö Ami Kylliäinen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:sta vastasi muutamiin kysymyksiin selventääkseen mitä uudistus asiakkaan kannalta tarkoittaa.

Mikä muuttuu?

Ketä uudistus koskee?

Kaukolämmön perusmaksun määräytymisperusteet. Perusmaksun pohjana on jatkossakin kauko­ lämmön vesivirta. Maksun määräytymisessä käytettävä vesivirta-arvo perustuu kuitenkin jatkossa lämmitettävän kohteen todelliseen, edellisen vuoden ajalta mitattuun lämmönkulutukseen.

Valtaosalle pientaloista ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Perusmaksuissa muu­ tokset ovat kuitenkin mahdollisia sekä ylösettä alaspäin. Keskeistä kuitenkin on, että ­menetelmä on tasapuolinen kaikille.

Miten minun tai kiinteistöyhtiömme tulee toimia?

Milloin muutokset näkyvät laskullani?

Uudet hinnat astuvat voimaan vuoden 2018 alusta.

Vahvistamme hinnaston syksyllä. Lähetämme postia kaikille asiakkaille, vaikka muutoksia ei tulisikaan.

Muutos ei aiheuta toimenpiteitä asiakkaille. Määritämme kaikille asiakkaille laskutuksen perusteena käy­ tettävän vesivirran ja ilmoitamme tulevan perusmaksun kaikille asiakkaille, vaikka muutoksia ei tulisikaan.

Jos havaitsemme virtausmittauksen tuloksissa jotain vikoihin viittaavaa, olemme erikseen yhtey­ dessä asiakkaaseen. On mahdollista, että havaitsemme kaukolämpölaitteistossa vikoja, jotka on hyvä korjata ennen uuden hinnoittelumallin voimaantuloa.

Muutos laskutusvesivirrassa mittausvuodesta toiseen voi kieliä laitteiston kunnon heikkenemisestä ja tätä seurantaa teemme automaattisesti. Omalle ­laitteistollesi tehty vuosihuoltosopimus on helppo tapa varmistaa, että laitteisto toimii teho­ jenkin osalta suunnitellusti. Samalla saat vinkkejä säätötarkkuuden, asumis­ viihtyvyyden ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Mistä tiedän, onko kiinteistöni kauko­ lämpö­laitteisto kunnossa?

lappeenrannanenergia.fi/kaukolämpö

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

13

Sähköverkoissa INVESTOINTIEN AIKA TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN LÄHDE ENERGIATEOLLISUUS RY

Suomessa toimii noin 80 jakeluverkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa.

Kaupungissa toimivalla yhtiöllä voi olla asiakasta kohti vain 16 metriä yllä­ pidettävää sähköverkkoa, kun taas haja-asutusalueen yhtiöllä vastaava luku voi olla lähes 400 metriä. Investoinnit toimitusvarmuuteen ja ­ sähkö­turvallisuuteen koskevat kaikkia yhtiöitä.

Sähkön siirrosta maksetaan sähkön käyttöpaikan jakelu­ verkko­y htiölle eli sitä ei voi kilpailuttaa. Sen sijaan asiakas voi ­kilpailuttaa sähkön, ja ostaa siltä myyjältä, jolta haluaa.

Miksi sähkön siirrosta pitää maksaa kaikilta kuukausilta, v­ aikka käyttöä on vain osa vuodesta? Ja mihin perustuvat paikka­ kuntien väliset erot? Näiden kaltaisia kysymyksiä kohtaa työssään Energiaverkot-yksikön johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä.

“Valtaosa siirtohinnasta menee sähköverkon investointeihin ja kunnossapitoon. Sähköverkot on pidettävä s­ ähköturvallisesti kunnossa, jotta asiakkailla on mahdollisuus käyttää sähköä silloin kun he haluavat. Rakentamisen, ylläpidon ja huollon tehtävissä työskentelee päivittäin tuhatpäinen ­ammattilaisten joukko. Tiivistetysti voidaan sanoa, että pelkkä verkon olemassa­olo maksaa”, kertoo Hänninen.

Sähkön ­jakelu­verkot ­Suomessa

14

ASIAKASMÄÄRÄT

VERKKOPITUUDET

VERKKOPITUUDET / ASIAKAS

KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT

KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT

KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT

756 – 655 000 kpl

138 – 79 600 km

16 – 395 m/asiakas

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

56 000 kpl

6 000 km

n. 100 m/asiakas

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

S ä h kö e n

to

e rg

siir

ia n

m

ön

yy

Sä

i

hk

nt

Sähkön hinnan

Kotitalousasiakkaan sähkön hinnan MUODOSTUMINEN

MUODOSTUMINEN

kotitalousasiakas, kerrostalohuoneisto 2 000 kWh/a

Siirto 35 % ALV siirrosta 8 % Myyntihinnan Sähkövero 15 % muodostuminen:

Kotitalousasiakkaan säh Siirtohinnan

MUODOSTUMINEN muodostuminen: Siirto 35 % ALV siirrosta 8 % Sähkövero 15 %

Energia 34 % ALV energiasta 8 %

Energia 34 % ALV energiasta 8 % Asemakaava-alueiden maakaapelointi on edennyt jo pitkälle, mutta haja-asutusalueilla ilmajohto-osuuksia on vielä runsaasti.

“Elämme nyt voimakkaiden investointien aikaa. Vuoteen 2028 saakka arvioimme niiden arvoksi 700 – 800 miljoonaa ­euroa vuosittain. Investoinnit painottuvat sähköverkkoyhtiöihin, ­jotka toimivat haja-asutusalueella”, toteaa Hänninen.

Hän muistuttaa sähkönjakelualaa koskevan sääntelyn olevan tiukkaa. “Ylihinnoittelu ei ole mahdollista, sillä Energiavirasto säätelee verkkoyhtiöiden tuloutusta omistajille ja määrittää ­siten katon sähkön siirtohinnoille.”

TOIMITUSVARMUUS INVESTOINTIEN KÄRKENÄ

­ suttua kaupunkialuetta, hajanaisempaa maaseutua sekä a ranta-alueita vapaa-ajan asuntoineen. Ylläpidettävää sähkö­ verkkoa on yli 6 000 km. Noin 56 000 asukkaan alueella tämä tarkoittaa yli 100 m asiakasta kohti.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimitusjohtaja Arto ­Taipale kertoo, että sähkömarkkinalain velvoittamat toimitusvarmuus­ investoinnit vaikuttavat merkittävästi juuri heidän ­kaltaisiinsa yhtiöihin. "Meillä on esimerkiksi kaapeloitavaa ilmajohto­ verkkoa runsaasti", valottaa Taipale.

Yhtiön investoinnit toimitusvarmuuteen vuosina 2016 – 2028 tulevat olemaan noin 80 miljoonaa euroa. "Käytännössä ­näillä investoinneilla on kyettävä takaamaan, että asemakaava-­ alueilla myrskyn tai lumikuorman johdosta ei esiinny yli 6 ­tunnin kestäviä sähkökatkoja. Muualla jakelualueella katko­ jen on ­pysyttävä alle 36 tunnissa."

Kotitalousasiakkaan sähkön hinna

MUODOSTUMINEN

Lappeenrannan Energiaverkkojen sähkön jakelualueeseen kuuluvat Lappeenrannan kaupungin lisäksi Lemin, T ­ aipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat. Jakelualueeseen kuuluu ­ tiiviisti

Siirto 35 % ALV siirrosta 8 % Sähkövero 15 % KESKIMÄÄRÄISET ­KESKEYTYSAJAT

MAAKAAPELOINTI-

SIIRRETTY ENERGIA

0,1 – 30,0 h/v

EnergiaASTEET 34 % KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT ALV energiasta 8 % 0,8 – 99,7 %

20 – 10 000 GWh/v

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT

3,2 h/v (2016)

22 %

750 GWh/v

KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT

KAIKKI JAKELUVERKKOYHTIÖT

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

15

Sujutustekniikka pienentää kustannuksia

JA HÄIRIÖITÄ PUTKISTOREMONTEISSA TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN KUVAT TUOMAS JUSSILA

Betoniset jäte- ja hulevesiviemärit tulevat käyttö­ ikänsä­päähän noin 40-50 -vuotiaina. Nykyään näiden ­putkistojen saneerauksissa ­hyödynnetään yhä ­useammin ­sujutustekniikkaa, jossa uusi muovinen putkisto asennetaan vanhan betoniputkiston sisään. ­Tekniikka nopeuttaa urakoita, pienentää ­kustannuksia ja ­vähentää häiriöitä putkistoremonttien aikana.

Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostomestari Ville ­Relander kertoo, että sujutuksessa viemärit saneerataan maan alla linjastossa sijaitsevien kaivojen sisäpuolelta: ”Saneeraus etenee näin kaivosta kaivoon ja hydraulinen "kelloksi" kutsuttu työkone työntää 50 cm pituisen putken kerrallaan eteenpäin sujuttaen toisen edellisen jatkoksi. Kun maasto on kaltevaa, sujutus tehdään aina ylämäkeen.”

Menetelmän keskeinen etu on se, että viemärit voivat olla työn aikana normaalisti käytössä, eikä kaivuutöitä tarvita v­ älttämättä lainkaan. Saneerattavat kohteet pestään ja kuvataan etukäteen, jolloin mahdolliset ongelmakohdat ovat jo ennakkoon tiedossa.

Relanderin mukaan kaivuutöihin joudutaan lähinnä vain, jos vanha putkisto on jossain kohtaa todettu sujutukseen sovel­

16

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

tumattomaksi. ”Tällöinkin ongelma on usein vain muutamaan metriin rajattavissa ja häiriöt asukkaille, esimerkiksi melu ja ­rajoitukset liikkumisessa, jäävät melko pieniksi.”

HARAPAISISSA JA VOISALMESSA SANEERAUK­ SESSA LÄHES VIISI KILOMETRIÄ PUTKISTOA Energiaverkot aloitti Harapaisen ja Voisalmen ­kaupunginosissa pätkäsujutusurakan tämän vuoden kevättalvella. Saneeratta­ vaa putkistoa on yhteensä lähes viisi kilometriä ja linjastoon liittyviä betonikaivoja uusitaan muovikaivoiksi yli sata.

TIETOJA PÄTKÄSUJUTUKSESTA Verkostomestari Ville Relander (vas.) ja työn­johtaja Jari Linnahalme ­summasivat kokemuksiaan sujutus­remonteista Voisalmen työmaalla.

Kohteen urakoitsijana toimivan Mikonsju Oy:n t­yönjohtaja Jari Linnahalme kertoo, että samassa yhteydessä uusitaan myös kymmenien saneerausalueelle sijoittuvien asuin­ kiinteistöjen betoniset jätevesiviemärien tonttijohdot. ”Kiinteistön­ omistajille tonttijohtojen uusiminen on runko­ linjan saneerauk­sen yhteydessä edullista, kun voimme siinäkin ­hyödyntää sujutustekniikkaa.”

Kyseiset alueet ovat valikoituneet kohteiksi normaalin t­arveja riskikartoituksen pohjalta. Saneerauksien suunnittelun ­pohjana käytetään verkkoalueella vuosittain tehtävien putkis­ tojen pesujen ja kuvausten tuloksia.

"Ainoastaan putkiston vuosilukuun ei kannata kiinnittää huo­ miota. Viemärit voivat olla vielä täysin oireettomia, mutta silti jo aivan käyttöikänsä päässä. Betoniputken kuntoon vaikuttaa merkittävästi, millaista ainesta sen läpi on vuosien saatossa virrannut", Linnahalme huomauttaa.

INVESTOINTISUUNNITELMAT OVAT MONEN TEKIJÄN SUMMA Asukkaita saattaa ihmetyttää, miksi muutaman viikon ­välein samalla alueella saneerataan ensin viemäreitä ja vähän myö­ hemmin vesijohtoja. "Viemäriputkisto saattaa olla jo niin heikko­kuntoinen, että ilman uusimista se olisi jopa vaarassa romahtaa vesisaneerauksen kuormituksessa. V ­ esihygieniaan liittyvillä seikoilla on myös vaikutusta siihen, että edetään v­ aihe kerrallaan", selventää Linnahalme.

• asennusvauhti jopa 200 metriä päivässä • 100 kaivoväliä kohden keskimäärin vain 2 – 3 soveltumatonta sujutukseen • tiivisteet öljytään rypsiöljyllä ennen asennusta Lähde: Mikonsju Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Myös Lappeenrannan kaupungin rakennushankkeet vaikut­ tavat kokonaissuunnitteluun, sillä viemärisaneeraus on usein järkevää ja kustannustehokasta yhdistää katurakentamiseen.

"Huolellinen suunnittelu ja yhteistyö eri tahojen kanssa ovat kaiken a ja o", toteaa Relander, joka omassa työssään Energia­ verkkojen verkostomestarina huolehtii käytännön rakennus­ töiden toteuttamisesta urakoitsijaverkoston avulla.

Linnahalme kiittelee myös toimeksiantajansa suunnitelmal­ lisuutta. "Kuvausaineisto ja tiedot viemäreiden nykykunnosta ovat kasassa tyypillisesti reilusti vuotta ennen urakan aloitusta.

Näin me urakoitsijat saamme käyttöömme hyvissä ajoin tie­ dot, joiden pohjalta hankkeiden suunnittelu etenee sujuvasti".

Relander ennakoi sujutusurakoiden yleistyvän L ­ appeenrannan verkkoalueella: "Kokemukset näistä kohteista ovat olleet ­rohkaisevia."

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

17

JUNIORILUPAUS ADA HUHTALA:

”Golfissa tarvitaan räjähtävää voimaa” TEKSTI KAISU KÄRRI KUVAT TUOMAS JUSSILA

18

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

Lappeenrannan Energia on jo useamman vuoden ajan tukenut Viipurin Golfin junioritoimintaa, mikä osaltaan mahdollistaa myös Ada Huhtalan aktiivisen golfin harrastamisen. Vasta 14-vuotias Ada on harrastanut golfia täys­ päiväisesti jo kolmen vuoden ajan.

”Käyn treenaamassa joka päivä vähintään pari tuntia, m ­ utta yleensä pidempäänkin”, Kimpisen liikuntapainotteisessa ylä­ koulussa kahdeksannella luokalla opiskeleva Ada kertoo.

Haastattelupäivänä vuorossa olivat pitkät lyönnit juuri kesä­ kaudelle auenneella Etelä-Saimaa Golfin rangella. ”Kun ­alkaa enemmän vihertämään, keskityn lähipelaamiseen eli ­chippaamisen ja puttaamisen treenaamiseen viereisellä putti­ viheriöllä”, Ada valottaa.

Kyllä haluaisin tästä itselleni ammatin ja sille tasolle pääsee vain ahkerasti treenaamalla."

ENERGISTÄ YHTEISTYÖTÄ Viipurin Golf on myös lasten ja nuorten urheiluseura, jossa pelaa noin 200 juniori­ golfaajaa. Lappeenrannan Energia on ollut Viipurin Golfin kanssa yhteistyössä ­ jo useam­pia vuosia. ”Näkyvin yhteistyön ­hedelmä lienee nyt jo viidettä vuotta järjestettävä Ener­ gia golf -leiri, joka on junioreiden keskuudessa erittäin ­pidetty t­ apahtuma ja lähes aina viimeistä paikkaa myö­ ten täynnä”, kertoo Viipurin Golfin nuoriso­ päällikkö ­Mikko Pylkkönen. Yhteistyön ansiosta osallistumis­ maksu on voitu pitää kohtuullisena ja golf-harrastus on entistä laajemman harrastajakunnan tavoitettavissa. ­ Tänä vuonna leiri järjestetään elokuun alussa.

Lappeenrannassa golfin harrastamisen voi ­aloittaa monella eri tavalla. ”Voi tulla esimerkiksi kaverin ­kanssa harjoitusalueelle kokeilemaan tai mukaan s­euran juniori­ toimintaan”, Pykkönen kertoo. Viipurin Golf ­järjestää säännöllisesti alkeiskursseja ja ”green-cardin” suoritettuaan lajia voi harrastaa myös omatoimisesti. ”Teemme myös paljon yhteistyötä koulujen ja muiden­ urheiluseurojen kanssa. Viime vuonna golfiin kävi ­tutustumassa noin 1 000 nuorta”, Pylkkönen iloitsee.

viipuringolf.fi

GOLF VEI MENNESSÄÄN Ada kävi ensimmäistä kertaa kokeilemassa golfia kuusi­ vuotiaana. ”Harrastin todella aktiivisesti liikuntaa pienenä.

Lajeina oli golfin lisäksi mm. telinevoimistelu, yleisurheilu, ­ sirkus ja paini. Noin kolme vuotta sitten golf valikoitui näistä mieluisimmaksi ja se veikin sitten mennessään”, Ada luettelee.

Huono valinta golf ei ole ollut, sillä Ada on niittänyt p ­ alkintoja nuoresta iästään huolimatta kunnioitettavan määrän. Ada voitti vuonna 2016 kansallisen Tsemppitourin omassa sar­ jassaan sekä kolmen kentän kilpailun Kaakon Kolmio O ­ penin yhdessä golf-kaverinsa Anna Purhosen kanssa. ”Yksi h ­ ienoista kokemuksista oli myös Finnish Junior Tour -karsintojen n ­ eljäs sija, jolla lunastin itselleni FJT-pelioikeuden kaudelle 2017”, Ada hehkuttaa. Finnish Junior Tour on alle 21-vuotiaille ­kilpapelaajille ylin mahdollinen kilpailukiertue Suomessa.

SUUNTANA GOLFIN AMMATTILAINEN Yhdeksi golfin parhaista puolista Ada listaa matkustamisen, vaikka reissussa yleensä keskitytäänkin aamusta iltaan tree­ naamiseen. ”Olemme käyneet ulkomailla noin 2 – 3 kertaa vuodessa, muun muassa Espanjassa, Arabiemiraateissa ja Virossa. Joskus tulevaisuudessa olisi mukava päästä ainakin Amerikan kentille pelaamaan”, Ada kertoo.

Tulevana kesänä Ada osallistuu lähes 20:een noin 1 –3 ­päiväiseen kilpailuun. Näistä tärkeimmäksi hän listaa V ­ ierumäellä ­pelattavat SM-kisat: ”Viime vuonna olin j­aetulla 6. sijalla omassa ­sarjassani ja tänä vuonna tavoitteet ovat ­tietenkin korkeammalla”, Ada ­kertoo ja jatkaa: ”Kyllä haluaisin tästä itselleni ammatin ja ­sinne tasolle pääsee vain ahkerasti treenaamalla.”

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

19

Energiaa keittiössä

PUURO KOLMELLA TAVALLA TEKSTI MILJA SALMI KUVA TUOMAS JUSSILA LÄHDE MOTIVA

Lappeenrannan Energian Kirsi Ojapelto, Arto Taipale ja Reijo Kolehmainen esittelevät kukin oman tapansa valmis­ taa mais­tuva aamupuuro. Katso, miten erilaiset valmistus­ tavat vaikut­tavat sähkönkulutukseen vuositasolla. Kerromme ­s amalla, mitä keittiön kodinkoneiden käyttö keskimäärin vuodessa maksaa. Voit myös itse helposti laskea oman aamu­ palasi v­ almistukseen kuluvan sähkön esimerkkilaskelman avulla.

REIJON PERINTEINEN AAMUPUURO LIEDELLÄ 4 annosta 5 dl vettä 2 dl puurohiutaleita (esim. neljän viljan) 0,5 tl suolaa

PU UR O LI ED EL LÄ

2,16 € / vuosi

Sekoita puurohiutaleet ja suola kattilassa olevaan kylmään ­veteen. Kuumenna levyllä noin k ­ olme minuuttia, kunnes puuro kiehuu. ­Sammuta levy, laita kansi päälle ja anna puuron kypsyä kuumalla levyllä.

KUINKA PALJON KODIN­ KONEIDEN KÄYTTÖ MAKSAA? Katso, kuinka keittiön kodinkoneet käyttävät sähköä ­vuodessa keskivertokotitaloudessa.

Jääkaappi

Astianpesukone

Pakastin

Sähköliesi

Jääkaappi-pakastin

Mikroaaltouuni

33,45 € / 223 kWh 55,20 € / 368 kWh

27,90 € / 186 kWh 47,70 € / 318 kWh

63,00 € / 402 kWh 4,95 € / 33 kWh 20

ARTON HYVÄ KAURAPUURO MIKROSSA 1 annos 2 dl vettä 1 dl kaurahiutaleita suolaa Laita kaurahiutaleet syvälle mikron kestävälle lautaselle ja lisää kylmä vesi sekä suolaa oman maun mukaan. ­Kypsennä täydellä teholla noin n ­ eljä minuuttia. Älä käytä mikrokupua, ­koska silloin puuro kuohuu yli.

NÄIN LASKET KULUTUKSEN Jos haluat tietää esim.

3 minuutin mikroaalto­ uunin käytön kustannuk­ set, selvitä laitteen teho.

Lasku­esimerkissä teho 800 W eli 0,8 kW kerro­ taan käytetyllä ajalla.

Kulutus kerrotaan lopuksi sähkön kWh-hinnalla.

0,8 kW x 0,05 h

= 0,04 kWh 0,04 kWh x 15 snt

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

= 0,6 snt

PU UR O M IK RO SS A

2,88 € / vuosi

KIRSIN TUORE­P UURO­ SMOOTHIE BLENDERILLÄ 2 annosta 2 dl kaurahiutaleita 2 dl rahkajuomaa 1 dl marjoja 1 appelsiinin mehu 2 rkl soijalesitiiniä 4 jääpalaa

PU UR O BL EN DE RI LL Ä

0,18 € / vuosi

Laita kaikki ainekset blenderiin ja käytä noin 20 sekunnin ajan. Blenderi suraut­ taa tuorepuuron nopeasti ja tehokkaasti herkullisen pehmeäksi smoothieksi.

Tämän sivun esimerkit on laskettu ­sähkön keskihintaarviolla: 15 snt / kWh (sis. myynti, siirto ja verot).

Toikansuolla pilotoidaan

YHTEISTYÖSSÄ YLIOPISTON KANSSA TEKSTI MILJA SALMI KUVA TUOMAS JUSSILA

Pilotoinnissa vertaillaan kahta eri jäteveden jälkikäsittelyn prosessiratkaisua.

Tavoitteena on varmistaa poikkeuksellisen tiukkoihin puhdistusvaatimuksiin vastaava lopputulos. Pilotoinnin perusteella valittava prosessitekniikka otetaan käyttöön Hyväristönmäen uudella jätevedenpuhdistamolla.

Toikansuon puhdistamoalueelle on rakennettu laitosmitta­ kaavaan soveltuva koelaitteisto kahteen merikonttiin. Diplomi­ työn aiheesta suorittava Ville ­Ruokolainen Lappeen­rannan teknilliseltä yliopistolta on työskennellyt projektin ­parissa ­helmikuusta lähtien.

JÄLKIKÄSITTELYN PROSESSITEKNIIKAT VERTAILUSSA Pilotointivaiheessa vertaillaan jätevedenpuhdistuksen jälki­ käsittelyn prosessivaihtoehtoina tekstiilipäällysteistä rumpu­ suodatusta ja kalvoihin perustuvaa ultrasuodatusta.

Molemmille pilot-laitteistoille johdetaan Toikansuon ­prosessin läpikäynyttä jätevettä. Tarkoituksena on tarkkailla erityisesti­ fosforin, mutta myös muiden parametrien, kuten kiinto­ aineen poistumista. Molempia pilot-laitteistoja on ajettu myös kemikaloinnin kanssa, minkä tavoitteena on tehostaa fosforin saostumista ja siten edesauttaa suodatuksen tuloksia.

Ville hoitaa pävittäisen laitteistojen käyttöseurannan ja -rapor­ toinnin sekä analysoi näytteitä Toikansuon käyttö­ labora­toriossa. Samalla saadaan arvokasta tietoa laitteistojen toiminta­varmuudesta. Lopulliseen laitteistovalintaan vaikut­ ta­vat puhdistus­tulosten lisäksi myös käyttövarmuus, kustan­ nukset ja tarvittavat huoltotoimenpiteet.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA TOIMIALALLE Diplomityön ohjaaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Mika Mänttäri korostaa, että Toikansuo on tutki­ mukselle erinomainen ympäristö: ”Jätevesi tuodaan pilotointi­ laitteistoon oikeasta prosessista, jossa veden laatu vaihtelee luonnollisesti. Pystymme varmistamaan puhdistustuloksen tasalaatuisuuden aidoissa olosuhteissa.”

Suomessa ainutlaatuiseksi Toikansuon pilotin tekee tiukat puhdistusvaatimukset. Puhdistetun veden fosforipitoisuus saa olla maksimissaan 0,1 milligrammaa litrassa. Noin puoli ­vuotta kestävä pilotointijakso antaa prosessista luotettavia tuloksia, ­ joita voidaan hyödyntää valtakunnallisesti.

KATSAUS HYVÄRISTÖNMÄELLE Hyväristönmäen uusi puhdistamo on yleis­ suunnitteluvaiheessa, joka on tarkoitus saada päätökseen syksyllä. Rakennuslupaa varaudu­ taan hakemaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Lue lisää hankkeesta:

lappeenrannanenergia.fi/HYVÄ Katso kutsu asukastilaisuuteen s.5

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

21

& Historiaa ENERGIA A

KAUKOLÄMPÖÄ LAPPEENRANNASSA JO

yli 50 vuotta Tänään Lappeenrannan ­Energiaverkkojen kaukolämmön verkostossa on yli 5 100 kiinteistöä ja Lappeen­rannassa on 360 kilo­ metriä kauko­lämpö­verkostoa.

Kauko­lämpöä toimitettiin asiakkaille viime vuonna 586 GWh:a ja uusia asiakkaita verkkoon liitettiin 17.

Lämpölaitoksia Lappeenrannan Lämpövoima Oy:llä on 14 ja höyrykattilalaitoksia kolme.

Kaukolämmön rakentaminen on ollut Lappeenrannan merkittä­ vimpiä ympäristötekoja. Nykyään Lappeen­rannan kaupungin kauko­ lämmön vuositarpeesta noin 85 % tuottaa Kaukaan Voima Oy. Lappeen­rannan Energia Oy omistaa biovoimalaitoksen yhdessä Pohjolan Voima Oy:n kanssa.

Historiatietojen lähteenä on käytetty Lappeenrannan Energian arkiston aiempia julkaisuja.

Lappeenranta oli Suomen ­ensimmäisiä kaupunkeja, joka rohkeni käynnistää kauko­lämmön rakentamisen. Lappee­n­rannan kaupunginvaltuusto teki kesäkuun 29. päivän kokouksessaan vuonna 1965 ­periaatepäätöksen kaukolämpötoiminnan aloittamisesta. Voisalmen kaupungin­osan asemakaavan valmistumisen myötä uu­ den kerrostalo­alueen talojen taloudelliset lämmityslaskelmat puolsivat Voisalmen­ saarelle oman alueellisen lämpökeskuk­ sen rakentamista.

Sähkölaitos sai kaupungilta tehtä­ väkseen rakentaa 10,5 MW:n tehoisen lämpölaitoksen seuraavan vuoden ai­ kana. Sen pääpolttoaineeksi tuli raskas polttoöljy ja varapolttoaineeksi hake.

Ensimmäinen asunto Voisalmen Kari­ niementie 6:ssa liitettiin kaukolämpö­ verkkoon jo saman vuoden elokuussa.

Voisalmesta kaukolämpö lähti ete­ nemään ripeää vauhtia kantakaupunkiin

ASIAKASPALVELU puh. 020 690 505 (mpm/pvm), arkisin kello 8–16 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY Simolantie 18, Lappeenranta, avoinna arkisin kello 8–16.

SÄHKÖPOSTIT asiakaspalvelu@lreoy.fi ja tekninen.aspa@lreoy.fi

22

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 1 / 2017

» valinta 1: asiakaspalvelu » valinta 2: maksuneuvonta (palvelee myös arkisin klo 8–20, lauantaisin klo 10–15) » valinta 3: myyntisopimukset ja tarjoukset » valinta 4: liittymät, saneeraukset, ­kulutusneuvonta ja mittaus

ja muihin kaupunginosiin. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana nokea tup­ ruttavat tuhannet savupiiput hiipuivat Kuusimäessä, Lauritsalassa, L ­eirissä, Kivi­ salmessa kuin Uus-Lavolassa ja ­Skinnarilassakin, kun kaukolämpöverkosto laajeni eri kaupunginosiin.

Keskitetty lämmitys löi itsensä lopul­ lisesti läpi 1970-luvun alun energia­kriisin tunnelmissa, kun öljyn hinta nousi ker­ ralla nelinkertaiseksi. Vuonna 1974 kau­ kolämpöverkkoa asennettiin kaupun­ gissa ennätysmäärä. Lappeenrantalaiset pientalot lämpenivät kaukolämmöllä ensimmäisten joukossa koko Suomessa.

Verkostoa oli 1980-luvun alussa jo sata kilometriä ja noin 27 000 lappeenranta­ laista asui kaukolämmitetyissä taloissa.

Yhtenäinen kaukolämpö­verkko ulottui tuolloin pisimmillään Skinnarilan kam­ pukselta Lauritsalaan ja Kivisalmesta VT 6:lle saakka.

VIKAILMOITUSNUMEROT Sähkö 020 690 401 (mpm/pvm) Vesi 020 690 467 (mpm/pvm) Kaukolämpö ja maakaasu 020 690 468 (mpm/pvm)

lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi » Maksuton ja 24/7 käytössäsi sopimusasioissa ja energiankulutuksen seurannassa. edullistasähköä.fi » Tutustu sähkö­tuotteisiin ja edulliseen hinnoittelumalliin.

ENERGIAA SOMESSA

PÄHKINÄ

Purtavaksi

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen ­siten, että palautusosoite jää näkyviin.

PALAUTA RISTIKKORATKAISUSI 12.8.2017 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvomme 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Viimekertaisen ristikkoarvonnan voittaja oli Riitta Alatalo Lappeenrannasta. Asiakaspalautteiden arvonnassa voitti Anne Koskinen Lappeenrannasta. Onnea!

ANNA PALAUTETTA – arvomme myös palautetta antaneiden­ kesken 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Palautetta voit

Miltä sivuilta löytyvät tämän lehden kolme mielenkiintoisinta juttua?

­antaa myös ­netissä: lappeenrannanenergia.fi/palaute.

Mitä aiheita toivot seuraavaan lehteen?

Muuta palautetta?

Nimi

Osoite

Puhelin

Postinumero

Sähköposti

Postitoimipaikka

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen s­ iten, että palautusosoite jää näkyviin.

Tunnus: 5004407 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mottagaren betalar portot Vastaanottaja maksaa postimaksun

JULKINEN TIEDOTE

Luotettavasti

EDULLISTA SÄHKÖÄ

Lappeenrannan Energian sähkö on luotettavasti edullista ja ympäristö­ ystävällistä – tarjoamme myös EKOenergia-sertifioituja vaihto­ehtoja.

Vertaile hintoja ja tee edullisempi sähkösopimus suoraan verkossa.

Lue lisää ja säästä sähköllä – sopimuksen teko vie vain hetken: edullistasähköä.fi