Elämää & Energiaa 2/2017

lappeenrannan energian

Energiaa elämässä

LEPOLAN ­SÄHKÖASEMA ­REMONTISSA

16

a s i a k a s l e h t i 2/2017

HYVÄÄ KAHVIA

paahtomestarin opeilla

20 PUMPPAAMOT

osana jätevedenpuhdistusta

18

Kari Hietalahdelle

EKOENERGIA ON ARVOVALINTA

12

ME KAIKKI TIEDÄMME, kuinka vaikea on luopua ­vanhoista tavaroista tai tavoista. Tuo sama pätee myös vanhoihin tapoihin tehdä työtä, olipa kyseessä laitos, virasto, kauppa, tehdas tai joku muu yhteisö. Sama ­pätee siis myös energiayhtiöön. Voimmekin olla tyytyväisiä, kun tässä lehdessä esille nousevat kaksi kuluvan vuoden ­aikana esille tuotua uutta tuotettamme, Aitoaurinkopaketit ja Sopiva-sähkötuotteet.

INVES TOINTIMME TUOVAT ­Etelä-Karjalaan kym­meniä ­ellei ­satoja työpaikkoja ­vuosittain. ­Niiden ­lisäksi ­yhtiömme ­pyrkii parantamaan ­alueen yritysten ­toimintaedellytyksiä ­olemalla ­mukana Green Energy Showroom- ja ­Karjalove-verkostoissa. Ajatuksena on mm. että Energia tarjoaa y­ rityksille alustan tuote­ kehitykselle ja kokeiluille ja on ­siten mukana edes­ auttamassa niiden kehittymistä.

Lähtemällä mukaan ­ aurinkosähköpaneelimarkkinoille halusimme tarjota asiakkaillemme turvallisen vaihto­ ehdon ja vauhdittaa sinällään vielä pienen liike­ toiminnan kasvua Etelä-Karjalassa. Kuten jäljempänä ­oleva juttu kertoo, olemme saaneet joitakin toimituksia ­yksityisille asiakkaille. Yritys- ja kuntapuolella liikkeellelähtö on ollut hitaampaa, mutta ensi vuoden puolella sielläkin päästään liikkeelle.

Energiatuotannossa vuosisadan investointi tehtiin vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Kaukaan Voima ­rakennettiin. Sen kautta pääosa omasta sähkön tuotannostamme on hyvin ympäristöystävällistä Metsä­ voimaa. Tällä h ­ etkellä tuotantoon kohdistuvat investointimme ­kanavoituvat ­Suomen Hyötytuulen kautta.

Sieltä tuleva Tuulivoima ­ kasvattaa omalta osaltaan myymämme sähkön ympäristö­ystävällisyyttä.

Lappeenrannan Energia -konserni investoi t­ulevina vuosina laitoksiin ja verkostoihin yli 20 miljoonaa ­euroa vuodessa ja lisäksi parin vuoden kuluessa ­alkaa yksi historiamme suurimmista investoinneista eli Hyväristön­mäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen.

Puhdistamoinvestointi on tarkoitus rahoittaa pääosin pitkäaikaisella lainalla. Muun rakentamisen rahoittaminen tapahtuu tulorahoituksella, jonka seurauk­sena joudumme valitettavasti nostamaan sekä jäteveden että sähkön siirron hintoja.

Kaikki edellä oleva osoittaa, että Energia on mukana ­montaa kautta asiakkaiden arjessa ja alueen kehityksessä. ­Toivottavasti tuo arki sujuu jatkossakin jouhevasti kanssanne.

Valoisaa joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2018 toivottaen

Reijo Kolehmainen toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy

KUVA mediakolmio.fi / Tuomas Jussila

Pääkirjoitus

Numeron 2/2017

aiheet 4

Energiaa &

9

Aurinko tuottaa sähköä

10 12 13 14

16 18

20 21

20

Ajankohtaista

ympäri vuoden Aito-aurinkopaketilla uusiutuvan energian tuottajaksi

Kari Hietalahti valitsi EKOenergian Sappeella lasketaan

metsän voimalla

10

16

Sähkön matka tuotannosta käyttäjälle Energiaa Elämässä

Lepolan sähköaseman remontti edistyy aikataulussa Pumppaamot mahdollistavat jäteveden kulun puhdistamolle

LAPPEENRANNAN ENERGIA -KONSERNIN ­ASIAKASLEHTI 2/2017 47–48 / 2017 Lappeenrannan Energia Oy käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta postiosoite PL 191, 53101 Lappeenranta asiakaspalvelunumero 020 690 505 (mpm / pvm) puhelin 020 177 6111 internet www.lappeenrannanenergia.fi issn 2343-2438 (painettu) • 2343-2446 (verkkojulkaisu) toimituskunta Reijo Kolehmainen, Marko ­Pollari, Arto Taipale, Riitta Moisio, Sari Luukkonen, Mikko Tiilikainen ja Kirsi Ojapelto. toimituksen yhteystiedot yritysviestinta@lreoy.fi, tiedottaja Kirsi Ojapelto päätoimittaja Reijo Kolehmainen sisällöntuotanto Mediakolmio Oy & ­Lappeenrannan Energia Oy ulkoasu & taitto Mediakolmio Oy / Paula Venäläinen kannen kuva Mediakolmio Oy / Tuomas Jussila painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu painosmäärä 59 000 kpl julkaisuviikko kustantaja

Vinkit parempaan kahviin

Lehmus Roastery Wirta tulevaisuuteen

Tahkoluodon merituulipuisto Energiaa & Historiaa

22

Mertaniemen voimalaitos on 40-vuotias

23

Pähkinä purtavaksi

Ratkaise ristikko

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

3

&

ENERGIAA

Ajankohtaista ENERGIA OSAKSI Etelä-Karjalan tarinaa

KARJALOVE KERÄ Ä eteläkarjalaisia yrityksiä verkostoitumaan, kehittämään alueen yrittäjyysilmapiiriä sekä tekemään ­rempseää karjalaista meininkiä entistä tunnetummaksi. Lappeenrannan ­Energia on liittynyt mukaan verkostoon yhteistyökumppaniksi.

Projektipäällikkö Pasi Toropainen kertoo, että Karjalove-­ tunnuksen voi saada yritys, joka on eteläkarjalaisomisteinen, ­paikallista osaamista hyödyntävä sekä luotettava tekijä, joka tunnetaan laadukkaista tuotteista ja hyvästä palvelusta.

– Karjalove-merkistä asiakkaat tietävät, että asioimalla ­yrityksessä, he tukevat paikallista työtä ja osaamista!

4

KARJALOVE.FI

MAAKAASUN SIIRTOHINTA NOUSEE 4,8 %

JÄTEVESIMAKSUIHIN 10 %:n KOROTUS

ENERGIAVIRASTO VALVOO maakaasun s­ iirtohintojen kohtuullisuutta samalla tavalla, kuin sähkön siirronkin kohdalla. Mikäli jollain valvontajaksolla sallittu tuottotaso ylitetään, on se palautettava asiakkaille seuraavan valvonta­ jakson aikana.

Lappeenrannan Energiaverkkojen maakaasun siirron sallittu tuottotaso ylitettiin ensimmäisellä valvontajaksolla, joten Energiaverkot palautti ylituoton asiakkailla valvontajaksolla 2010–2015 alentamalla maakaasun siirron hintaa.

Tämän seurauksena maakaasun siirrossa tehtiin tilapäisesti tappiollista tulosta.

Maakaasun siirtohintoja on nyt pyritty palauttamaan tasolle, joka mahdollistaa positiivisen liiketoiminnan, ­mutta pysyy myös Energiaviraston sallitun tuoton rajoissa.

Maakaasun verottomia siirtohintoja on tarkoitus nostaa­ ­vuoden 2018 alussa 10 %, joka tarkoittaa asiakkaiden hinnassa (joka sisältää myös maakaasun energiasisältö- ja hiilidioksidi­veron) 4,8 % korotusta.

Asiakkaita tiedotetaan muutoksista tuotekohtaisesti asiakaskirjeillä marraskuun aikana.

Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden 1.3.2011 tapahtuneen fuusion jälkeen on Lappeenrannan vesi­ verkostoihin investoitu noin 46 M€ eli keskimäärin 6,5 M € / vuosi. Viimeisten vuosien osalta investointien taso on vakiintunut 4,5 – 5 M€ tasolle. Näistä investoinneista huolimatta on laskettu, että Lappeenrannan vesiverkostojen korjausvelka on vielä noin 30 M€.

Lappeenrannan Lämpövoima suunnittelee uutta jäte­ vedenpuhdistamoa, jonka kustannusarvio tarvittavine putkilinjoineen on noin 70 M€. Puhdistamon ­suunniteltu rakentaminen ajoittuu vuosille 2019–2022. Uuden jäte­ vedenpuhdistamon rakentamisen vaikutus jätevesi­ maksuihin on arvioitu olevan noin 1,5 € / m³.

Lappeenrannan Energiaverkot korotti jätevesimaksuja vuoden 2017 alussa 10 %. Tuo merkitsi noin 0,3 €/ m³ ­korotusta jätevesimaksuihin. Vuoden 2018 alusta on tarkoitus tehdä toinen 10 % korotus, jonka vaikutus on kutakuinkin tuo sama 0,3 € / m³.

MUUTOS NOSTA A tyypillisen o ­makotitaloasujan jäte­ vesimaksuja noin 60 €/vuosi ja kerrostalon noin 1 500 €/vuosi. Tyyppikerrostalon 30 huoneistolle tämä tarkoittaa huoneistoa kohden noin 50 €/vuosi.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

SÄHKÖN SIIRTOHINTA NOUSEE 10 %

MAAKAASUN MYYNTIHINTA NOUSEE HIEMAN

SÄHKÖMARKKINALAKI VELVOITTA A, että v­ uoden Muutos 2028 jälkeen myrskyn tai ­l umi­k uorman­ takia ei saa ­verollisena ­esiintyä asema­kaava-alueella yli 6 tuntia ja muualla yli 36 ­tuntia kestävää sähkökatkoa. Tähän ­ t avoitteeseen pääsemiseksi on ­ Lappeenrannan Energiaverkot laatinut vuodelle 2028 tavoitteellisen sähköverkon, joka täyttäisi sähkömarkkinalain velvoitteen. Tavoitesähköverkon ­rakentaminen edellyttää vuodessa noin 4 – 5 M€ normaalia korkeampaa investointitasoa aina vuoteen 2028 asti.

Vuoden 2016 alussa teetettiin selvitys siitä, miten nuo ylimääräiset investoinnit voitaisiin rahoittaa. ­Vaihtoehdoista päädyttiin siirtohintastrategiaan, jolla nämä toimitus­ varmuusinvestoinnit voitaisiin rahoittaa tulorahoituksella.

Strategian mukaan sähkön verottomia siirtohintoja oli korotettava vuoden 2017 alussa 10 % ja toinen 10 % vuoden 2018 alussa. Näillä kahdella korotuksella katetaan suurin piirtein tuo 4 – 5 M€ lisäinvestointien rahoitus. Nähtäväksi jää, onko ollenkaan tarpeen toteuttaa strategian mukaisia 2 % hinnantarkistuksia tulevina vuosina.

Sähkön verottomien siirtohintojen 10 % korotus nostaa kerrostaloasujan sähkön siirron vuosimaksua noin 172 € ja sähkölämmittäjän noin 82 €. Verollisena hinnannousu on noin 7 %.

Korotuksen jälkeen Lappeenrannan Energiaverkkojen sähkön siirtohinta sijoittuu valtakunnallisessa vertailussa keskimmäisen kolmanneksen yläpäähän.

Lappeenrannan Energian maakaasun myyntihinnat nousevat n. 1,5 prosenttia 1.1.2018 alkaen. Muutoksen ­taustalla on maakaasun tukkuhinnoittelun muutos.

Lappeenrannan Energian maakaasun myyntihinnat on sidottu maakaasun maahantuoja Gasum Oy:n pienkulutus­ tariffin hinnoitteluun. Gasum Oy:n hinnoittelussa tapahtuvat muutokset siirretään myyntihintoihin sellaisenaan.

noin 7 %

MAAKAASUN KOKONAISHINTA NOUSEE NOIN 3 % Maakaasun kokonaishinnat nousevat keskimäärin noin 3,02 %, kun otetaan huomioon sekä maakaasun siirto- että myyntihinnoissa tapahtuneet muutokset.

Tyyppikäyttäjittäin korotus on oheinen:

omakotitalo, vuosikulutus 20 MWh, vuosikustannus n. 60 €/vuosi

kerrostalo, vuosikulutus 150 MWh, vuosikustannus n. 500 €/vuosi

pkt-teollisuus, vuosikulutus 300 MWh, vuosikustannus n. 1 475 €/vuosi

Ollaan vihreitä oikeasti –

GREEN FOR REAL! GREEN ENERGY SHOWROOM (GES) on Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimiva energia- ja ympäristöalan verkosto, joka luo jäsenilleen sekä alueelle kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

GES-verkoston tavoitteena on ­ lisätä yritysten verkostoitumista, ­ kehittää toi­ mintaympäristöä, esitellä alueen huippu­ teknologiakohteita sekä yhdistää verkos­ ton toimijat Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Green Campus -kokonaisuuden kanssa.

Verkostoon kuuluvien noin 40 yrityksen ­ ja yhteisön tuotteet ja palvelut ­perustuvat uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon, energiatehokkaisiin ratkai­ suihin ja kestävää kehitystä edistävään osaamiseen. Verkoston kautta yritykset jakavat osaamista ja kehittävät uusia innovaatioita.

TILAA UUTISKIRJE Tilaa nelisen kertaa ­vuodessa ilmestyvä GES-uutiskirje ja ­tiedät, mitä ­vihreiden yritysten ­verkostossa tapahtuu: greenenergyshowroom.fi/ yritykset/tilaa-ges-uutiskirje

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

5

&

ENERGIAA

Ajankohtaista KAUKOLÄMMÖN

hinnoitteluperusteet muuttuvat 2018 Kaukolämmön hinnoittelu ja maksu­ perus­teiden määräytymisperuste muuttuvat 1.1.2018.

Kaukolämmön hinnoittelu muuttuu siten, että perusmaksut laskevat 5 % ja energia­ maksut nousevat 2,9 % . ­ Keskimääräinen vaikutus kaukolämmön hintoihin Lappeen­­

rannassa on noin 0,7 %. Muutos ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä eikä koske pientaloja, joiden rakennustilavuus on alle 1 000 m3.

muutos

muutos

muutos

0,0 %

1,3 %

1,7 %

0,0 € / kk

14,3 € / kk

69,1 € / kk

Omakotitalo, 1 asunto, 0,2 m3/h, 10 kW, 18 MWh, 200 m2, 600 m3

Rivi- / kerrostalo, 15 asuntoa, 0,8 m3/h, 70 kW, 150 MWh, 1 700 m2, 5 000 m3

Kerrostalo, 80 asuntoa, 2,8 m3/h, 230 kW, 600 MWh, 6 700 m², 20 000 m3

PERUSMAKSU MÄÄRÄYTYY TODELLISEN KULUTUKSEN MUKAAN Kaukolämmön perusmaksujen laskutusperusteena käytetään jatkossa laskutusvesivirtaa, joka kohtelee asiakkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Laskutusvesivirta määritetään kiinteistön lämpötehon ja kaukolämmön menoja paluuveden lämpötilojen perusteella.

Laskutusvesivirta tarkistetaan säännöllisesti vuosittain asiakkaan toteutuneen kulutuksen ja ulkolämpötilan perusteella.

Laskutusvesivirran suuruuteen vaikuttavat olennaisesti lämmönsiirtimen kunto­ ja toteutetut energiatehokkuustoimet.

Asiakas voi muutoksen myötä aikaisempaa paremmin vaikuttaa perusmaksujen suuruuteen huolehtimalla kaukolämpö­ laitteistonsa kunnosta ja toiminnasta.

Uudistus kannustaa myös asiakkaita jatkossa paremmin energiansäästötoimiin.

Energia­valinta

SÄÄSTÄ LUONTOA JA RAHAA KUN HALUAT VÄHENTÄ Ä kiinteistösi ympäristövaikutuksia ja pienentää samalla energialaskuasi, Energiavalinta-palvelu on juuri sinua varten.

Palvelussa voit kartoittaa ­rakennuksesi aurinkolämmön, -sähkön tai m ­ aalämmön

6

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

tuotantopotentiaalia ja arvioida, k ­uinka paljon voit säästää rahaa ja energiaa sekä pienentää hiilidioksidipäästöjä ­ u usilla energia­ ratkaisuilla. Lisäksi voit lähettää ­tarjouspyynnön haluamistasi energia­rat­kai­­ suista kätevästi suoraan alueen yrityksille.

Palvelu on suunnattu kiinteistöjen omistajille, käyttäjille ja muille kiinnostuneille tahoille ja se on käyttäjille maksuton.

ENERGIAVALINTA.FI

ÄLÄ ANNA HÄIRIÖN YLLÄTTÄÄ

– tilaa maksuton palvelumme!

TILAA SÄHKÖN TAI LÄMMÖN HÄIRIÖTIEDOTTEET MINUNENERGIASSA Kirjautumalla MinunEnergiaan voit asiak­ kaanamme tilata sähkön tai lämmön häiriötiedotteet puhelimeesi tai sähköpostiisi. Huomaathan, että voit ilmoittaa useamman yhteystiedon, mutta ne tulee aktivoida käyttöön yksi kerrallaan.

TILAA LÄMMÖN JA VEDEN HÄIRIÖTIEDOTTEET SUORAAN ENERGIAN VERKKOSIVUILTA Saat tiedon kiinteistösi lämmön- tai veden­ jakelun keskeytyksistä teksti­ viestillä tai sähköpostilla. Häiriö­ viestit tilataan ­­Energian Keskeytys­ info-sivustolta.

Muistathan tallettaa myös sähkön, lämmön ja veden vika­ i lmoitus­ numerot ­itsellesi puhelimeen sille varalle, että j­oskus kuitenkin tulee eteen vika­tilanne, jolloin on hyvä olla meihin yhteydessä?

VIKAILMOITUKSET 24/7 S ähkö 020 690 401* V esi 020 690 467 * K aukolämpö ja maakaasu 020 690 468 * *

mpm / pvm

JOULUTORI sähköistyy EKOenergialla Lappeenrannan kaupunki sitoutui vihreään sähköön kesällä 2016 ja viime joulukuussa kaupungin Joulukatu sähköistyi ensimmäistä kertaa EKOenergialla. Uusi­tulle Marian aukiolle avautuva Joulutori jatkaa EKOenergialla myyjien mökkien sähköistystä.

Joulutori on avoinna 7. – 22. joulukuuta.

JOULUPUUROLLA HYVÄ KIERTÄMÄÄN! Lappeenrannan Energia ja SaiPa tempai­ sevat jälleen hyväntekeväisyystapahtumalla sunnuntaina 10.12. kello 13–14 joulu­ p uuron merkeissä. Jo kolmatta

kertaa SaiPan­avainpelaajat saapuvat puuro­ kauhan varteen jakamaan puuroa 150 annoksen edestä kaikille halukkaille.

Lappeenrannan Energia lahjoittaa jokaisesta syödystä puuroannoksesta kaksi euroa lasten joululahjojen hankintaan.

Hyväntekeväisyystempauksen tuotto ­m enee lapsiperheille perille Lappeenrannan seurakuntayhtymän diakoniatyön kautta. Tulettehan siis puurolle – l­ aitetaan yhdessä hyvä kiertämään!

LAPPEENRANTA.FI

Helpota elämääsi e-laskulla Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi ja nauti sen tuomista hyödyistä arjessasi. Kun vastaanotat laskun sähköisenä verkko­pankkiisi, ovat laskun tiedot maksaessasi aina oikein ja osallistut ­vaivattomasti ympäristöstä huolehtimiseen. Huomioithan, että myös laskujen ­mahdolliset liitteet saat verkkopankkiisi laskujesi liitteenä.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

7

&

ENERGIAA

Ajankohtaista Joulukinkun paistorasvasta

POLTTOAINETTA Suomalaiset saavat tänäkin jouluna lahjoittaa kinkunpaistosta syntyvän rasvajätteen Kinkkutemppu-kampanjalle kiertotalouden hengessä.

Suomessa syödään joka ­joulu noin seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua. ­Kinkkutemppu-kampanjassa ­kerätään kinkkurasvat talteen kotimaisen korkea­ laatuisen uusiutuvan biodieselin raakaaineeksi. Paistinrasvoista valmiste­tun

polttoaineen arvoa vastaava summa tullaan luovuttamaan hyväntekeväisyyteen.

Kinkkutemppuun voit ­ osallistua jouluna 2017 kaikissa Suomen K-City­­marketeissa. Tarkista muiden K-ruoka­ kauppojen palautuspisteet Kinkku­ temppu.fi-sivulta. ­Kinkunpaistorasvoja voit käydä palauttamassa palautus­ pisteisiin 20.12.2017 – 4.1.2018.

Tiesitkö, että viime vuoden jouluinen kiertotalouskokeilu ylitti kaikki odotukset – 40 000 suomalaistaloutta lahjoitti kinkun paistinrasvat hyväntekeväisyyteen.

Kemianteollisuus kertoi tiedotteessaan, että määrällä syntyy biodieseliä 10 000 litraa ja sillä voi ajaa maapallon ympäri neljä kertaa.

LÄHTEET: K-RUOKA.FI JA

KEMIANTEOLLISUUS.FI

KINKKUTEMPPU.FI

Energian Suomi 100

ON SINIVALKOINEN Lappeenrannan Energia juhlistaa S uomen tasavallan 100-vuotista ­ merkki­ päivää valaisemalla vesitornin juhlavalaistuksen ajaksi ­sinivalkoiseksi.

Juhlavalot syttyvät itsenäisyyspäivän aattona tiistaina 5. joulukuuta ilta­ kuudelta.

Valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9. Perinteiseen tapaan valtio­ hallinto on muistuttanut, että itsenäisyyspäivän iltana myös kodeissa sytytettäisiin ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

8

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

NYT JOS KOSKAAN ON SYYTÄ LIPUTTAA Tänä erityisenä vuonna juhlaliputuskin alkaa poikkeuksellisesti itsenäisyys­ päivän aattona eli tiistaina 5. joulukuuta kello 18. Silloin Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa saloissa ja juhlaliputus jatkuu tauotta yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti.

Lappeenrannan Energia valaisee yhteistyössä Elveran kanssa myös Simolantien kaksi lippua juhlaliputuksen kunniaksi.

Energiaverkkojen tekninen asiakaspalvelu vinkkaa: KUN SUUNNITTELET SÄHKÖN PIEN­ TUOTANTOA KOTI­ TALOUDESSASI

1

Selvitä ja hae rakennus­

2

Pyydä tarjous laitevalmistajilta ja

3

Varmista sähköverkonhaltijalta

4

Hanki ja asennuta laitteisto

5

Sähköurakoitsija toimittaa

6

Tarkastamme laitteiston

7

Ota yhteys sähkönmyyjääsi

8

Jos suunnittelet tuotanto­

valvonnasta tuotantolaitokselle mahdollisesti tarvittavat rakennus- ja toimenpideluvat.

valitse kohteeseen sopivin laitteisto.

jo ennen tuotantolaitteiston hankintaa, että laitteisto täyttää sähköverkon ja sähkö­turvallisuus­ määräysten vaatimukset.

valtuutetulla sähköurakoitsijalla.

yleistietolomakkeen ­ verkon­haltijalle.

liitettävyyden ja annamme luvan verkkoon kytkennälle.

ennen tuotannon alkua ­ tehdäksesi sopimuksen ylijäämäsähkön myynnistä.

laitteiston tehon kasvattamista, ole yhteydessä verkkoyhtiöön.

Tekninen asiakaspalvelu neuvoo ja antaa sinulle mielellään tarkempia lisä­tietoja: tekninen.aspa@lreoy.fi tai 020 690 505, valinta 4.

Aurinko

TUOTTAA SÄHKÖÄ YMPÄRI VUODEN TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN LÄHTEET LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO (LUT) & GREEN ENERGY FINLAND, GEF

kWh / m2 / d

Suomen pitkät kesäpäivät ovat aurinkosähkön t­ uotannossa i­lmeinen valtti, mutta aurinko tuottaa ympäri vuoden – myös meillä Pohjolassa. Viileä, mutta tilastollisesti aurinkoinen alku­kevät on pitkien kesäpäivien ohella toinen Suomen olosuhteiden etu, sillä kylmät paneelit tuottavat enemmän. ­Aurinkopaneelit eivät myöskään tarvitse toimiakseen suoraa auringonpaistetta, vaan tuottoa tulee myös pilvisenä päivänä.

Eteläisen Suomen aurinkosähkötuotanto vastaa potentiaaliltaan Pohjois-Saksaa, ­Lappeenranta Frankfurtia.

6 5 4 3 2 1

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

HEINÄKUU

Lappeenranta, vuosikeskiarvo n. 2,75 kWh kuukaudessa

19 5

h

LM

k

LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

Frankfurt, vuosikeskiarvo n. 2,85 kWh kuukaudessa

IK

U

h

Aurinko­ voimalan U KU h W

EL OK 58 U 5 kW

U

T O UK O

k

h

HUHTIK UU 530 kW h

77 5

UU YSK SY h 5 kW 37

34

KUUKAUSITUOTANTO

SKUU ALI MA h 0 kW

MA RR AS 50 kW

HE

60 kWh

W

LOK AKU U 20 0 kWh

TAMMIK UU

SYYSKUU

U

U KU

KUU ULU O J kWh 20

ELOKUU

0 76

KE

UU S ÄK kWh

750 kW h

HEINÄKU U

• 20 paneelin voimala • nimellisteho 5,4 kWp • asennettuna harjakattoiseen ­omakotitaloon

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

9

aurinko­ paketilla HELPOSTI UUSIUTUVAN ­E NERGIAN TUOTTAJAKSI

TEKSTI MILJA SALMI KUVAT TUOMAS JUSSILA

AITO-AURINKOPAKETTI • Soveltuu erinomaisesti koti­talouden, maatilan tai yrityksen tarpeisiin • K aikki aurinkosähkön tuottamiseen liittyvät laitteistot esim. koti­talouksille 60 kk maksuajalla • Asennuskustannuksista saa hyödyntää kotitalousvähennyksen

10

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

• Yritysten ja maatilojen aurinko­ sähkö­­järjestelmiä varten voi hakea investointitukea

TILAA MAKSUTON KARTOITUS

@ energianmyynti@lreoy.fi Itse tuotetun aurinkoenergian hyödyn­täminen on nyt entistä helpompaa täysin uuden­laisen avaimet käteen -aurinkovoima­tuotteen ansiosta. Turuset hankkivat Aito-aurinkopaketin omakotitaloonsa ensimmäisten joukossa.

“Kuin sattumalta keskustellessamme uudesta sähkösopimuksesta Lappeenrannan Energian kanssa, mahdollisuus oman aurinkovoimalan toteuttamisesta nousi esille. Päätökseemme vaikutti ennen kaikkea halu tehdä ympäristön kannalta kestävämpiä valintoja, mutta olihan tämä helppo ratkaisu kaikin puolin”, aurinkopakettiin tyytyväinen Maija Turunen hymyilee.

Nyt syksyisen aurinkoisena iltapäivänä Turusten aurinko­sähkö­­ järjestelmän invertteri näyttää hetkelliseksi tuotannoksi noin 900 watin lukemia, joka on riittävästi esimerkiksi kodin kylmälaitteille ja ilmastointiin. Tietoa omasta tuotannosta voi seurata reaaliaikaisesti myös verkosta tai puhelinsovelluksesta. ­Lappeenrannan Energia hyödyntää aurinkosähkö­järjestelmissä paikallista yhteistyötä: GreenEnergy Finland toimittaa järjestelmät ja Elvera hoitaa asennukset.

SOPIVA AURINKOPAKETTI ERIKOKOISIIN KOHTEISIIN Valmiit Aito-aurinkopaketit on mitoitettu sopivaksi erilaisten kotitalouksien lisäksi myös vapaa-ajan asuntojen ja maa­tilojen tarpeisiin. Lappeenrannan Energian energiakaupan asiakkuuspäällikkö Olli Riipinen kertoo tuotteesta: “Oman tuotannon osuus tulee vastaamaan kohteesta riippuen noin 10 – 20 % vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Käymme läpi kohteen ominaisuudet ja räätälöimme tarvittaessa juuri sellaisen kokonaisuuden, joka parhaiten vastaa asiakkaan tarpeita.”

Turusten kymmenen aurinkopaneelin Aito-aurinkopaketti tuottaa sähköä suoraan omaan käyttöön ja pienentää näin huomattavasti ostosähkön tarvetta. Olli Riipinen jatkaa: “Tällaiseen omakotitaloon, jossa on kaukolämmitys, ilmalämpöpumppu sekä sähkölattialämmitys pesu- ja kodinhoitotiloissa, tämä pienin aurinkopaketti on juuri sopiva. Mitä suuremman

osan tuotannosta pystyy hyödyntämään suoraan omaan käyttöön, sitä kannattavampi järjestelmä on – tämä toimii nyrkkisääntönä mitoituksessa. Silloin kun tuotanto ylittää kulutuksen, Lappeenrannan Energia ostaa ylituotetun sähkön.”

SÄHKÖN VARASTOINTI LISÄÄ KANNATTAVUUTTA Jatkossa entistä älykkäämpi tuotannon, kulutuksen ja varastoinnin ketju tekee oman aurinkovoiman hyödyntämisestä entistä kannattavampaa. Olli Riipinen huomauttaa: “Nyt asennetut aurinkopaketit mahdollistavat jatkossa energiavarastojen hyödyntämisen, jolloin järjestelmän tuottamasta sähköstä pystytään käyttämään suurempi osuus itse. E ­ nergiavarastona voi toimia erillisesti hankittu akku, sähköauto tai vaikka lämmin­vesivaraaja.”

VAIVATON JA PITKÄIKÄINEN PAKETTIRATKAISU Aito-aurinkopaketti on suunniteltu kuluttajalle ­mahdollisimman vaivattomaksi kokonaisratkaisuksi, Olli Riipinen kertoo: ­“ Paneelit ovat pitkäikäisiä ja niille myönnetään valmistajan­ tuotetakuun sekä asennukseen liittyvien takuiden lisäksi 25 vuoden tehontuottotakuu. Sateet ja tuulet hoitavat tarvittavan puhtaanapidon. Järjestelmään liittyen tuki löytyy aina läheltä, mikäli kysyttävää tai epäselvyyksiä ilmenee.”

Maija Turunen kiittelee kokonaisratkaisun helppoutta: “Omin päin tällaiseen projektiin tuskin olisi tullut lähdettyä. Nyt koko järjestelmä oli paketoitu ja hinnoiteltu kartoituskäyntiä vaille valmiiksi. Siististi uudelle peltikatollemme asennetut paneelit tuottavat nyt uusiutuvan energian lisäksi toivottavasti uusia, kestävämmistä valinnoista kiinnostuneita omakotitaloasujia.”

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

11

SOPIVA-MAINOSTEN KARI HIETALAHTI:

Valitse oikean­lais­ta EKOenergiaa TEKSTI KAISU KÄRRI KUVA TUOMAS JUSSILA

Sopiva on Lappeenrannan Energian uuden­lainen sähkö­tuote, jonka mainoskasvoksi valikoitui näyttelijä Kari Hietalahti.

Mitä mieltä hän on itse Sopiva-sähkötuotteesta?

HIETALAHDELLA oli sattumoisin sähkösopimus ­Lappeenrannan Energialta jo ennen kuin hän lupautui Sopiva-tuotteen mainos­ kasvoksi. Hän vertaili eri sähkösopimuksia h ­ uolellisesti e ­nnen valintaansa, sillä sähkön alkuperä oli hänelle tärkein ­ ­ kriteeri sähkö­ sopimusta tehdessä. Hän päätyi valitsemaan Lappeenrannan Energian: “Oli alusta pitäen selvää, että ­ valitsen EKOenergian, mutta niissäkin on eroja. On ­olemassa ­yhtiöitä, joilla on ­EKOenergia-merkki, vaikka osa y­ htiön ­sähköstä tulisi vesivoimasta.

Otin selvää ­Lappeenrannan ­Energian tarjoamasta ­EKOenergiasta ja vakuutuin. Ei vesi­­voimaa, ei ydinvoimaa eikä turvetta. ­Monille vesivoimalla t­uotettu sähkö on EKOenergiaa. Minulle se ei ole”, ­Hietalahti kertoo.

INNOKKA ANA KALAMIEHENÄ tunnetulle Hietalahdelle erityisesti vaelluskalat ovat sydäntä lähellä. “En koe, että voisin ostaa sähköä yhtiöltä, jonka sähkö on peräisin vesivoimaloista. Vesivoimalat tukkivat vaelluskalojen reitit, eivätkä vaelluskalat pääse niiden kutupaikoille”, Hietalahti painottaa ja jatkaa: “Sen vuoksi minulle oli erityisen tärkeää, että mainostamani tuote on EKOenergiaa ja nimenomaan oikeanlaista EKOenergiaa."

SOPIVA-SÄHKÖSOPIMUKSELLA saa kiinteän kuukausi­maksun hinnalla uusiutuvaa EKOenergiaa kaikkiin sähkö­tarpeisiin. Sähkö tuotetaan Lappeenrannan Kaukaan biovoimalaitoksessa ja Suomen Hyötytuulen tuulipuistoissa. “Sähköyhtiöt tarvitsevat välillä korvaavaa sähköä, jos esimerkiksi tuulivoimasähköä ei ole ­tarpeeksi ja silloin ­korvaava sähkö saattaa tulla ns. sähköpankista, ­jossa on mukana ­esimerkiksi ydin- ja vesivoimaa. Tätä ei moni tiedä”, Hietalahti tähdentää.

HIETAL AHTI haluaa lähettää vielä terveisensä lukijoille: ”Jos edellä mainitut asiat ovat sinulle tärkeitä, valitse o ­ ikeanlainen EKOenergia. Ja tutki tuoteseloste tarkkaan!”

12

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

SAPPEELLA LASKETAAN

metsän voimalla TEKSTI KAISU KÄRRI KUVA SAPPEEN MATKAILUKESKUS

Sappeen Matkailukeskus Pälkäneellä sijaitsee eteläisen Suomen laajimman yhtenäisen erämaa-alueen Laipanmaan kupeessa. Sappee panostaa vihreisiin arvoihin ja pyrkii toiminnassaan jättämään mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen: “Haluamme olla esimerkkinä matkailun toimialalla”, kertoo rinneliiketoiminnan johtaja Kosti Puurunen.

Ajatus ekologisuudesta heräsi vuonna 2016 ja Sappee a ­ lkoi etsiä vaihtoehtoa nykyiselle sähkösopimukselleen. ­ “Kipinä v ihreyttämisestä lähti Hiihtokeskuksen kanssa k ­ ­äydystä pala­ ­ verista. Olimme jo Lappeenrannan Energian a ­siakkaita e nnestään ja he pystyivätkin vastaamaan huutoomme. ­ ­Luonto on meitä lähellä niin fyysisesti kuin ideologisesti, joten Metsävoima oli meille luonnollinen valinta”, Puurunen kertaa.

“Haluamme huomioida ekologisuuden ja vihreät arvot laajassa mittakaavassa ja sähkö on varmasti yksi suurimmista asioista mitkä siihen vaikuttavat”, Puurunen huomauttaa. Kierrätys, lähiruoka ja toimiston paperittomuus ovat Sappeella jo arkipäivää. “Otamme ympäristönäkökulman huomioon myös tulevissa investoinneissa, kuten hissien käyttökoneistoissa”, ­ Puurunen lisää.

Metsävoima vakuutti Sappeen paitsi sertifikaatillaan, myös kotimaisuudellaan: ”Tietysti sillä on merkitystä, että tiedetään tarkkaan missä käyttämämme energia tuotetaan ja että kaapelista tulee varmasti vain EKOenergiaa. Kotimaisuus on ­tärkeä asia”, Puurunen korostaa.

MYÖS MYLLYMÄELLÄ SIIRRYTTIIN METSÄVOIMAAN Lappeenrannan Joutsenossa toimiva laskettelukeskus Mylly­ mäki käyttää myös Metsävoimaa. “Meille oli ensiarvoisen tärkeää valita paikallinen toimija ja halusimme jatkaa pitkä­ aikaisen kumppanin kanssa”, kertoo Myllymäen ­toimitusjohtaja Jyri Paunonen.

Metsävoima tuotetaan Kaukaan Voiman biovoimalaitoksessa ja Paunonen pitääkin merkittävänä, että he pystyvät valinnoillaan vaikuttamaan paikalliseen työllisyyteen sekä tukemaan energiateollisuuden tuotekehitystä.

“Nykyaikaisissa laskettelukeskuksissa kulutetaan paljon energiaa ja haluamme panostaa ympäristöystävällisyyteen ­ paitsi käyttämällä EKOenergiaa myös muussakin toiminnassamme. Pyrimme esimerkiksi kaikin tavoin vähentämään ­toiminnastamme syntyviä saasteita”, Paunonen korostaa.

LUE LISÄÄ EKOenergia-sertifioitusta Metsävoimasta: edullistasähköä.fi

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

13

Sähköä

LUOTETTAVASTI TARPEESI MUKAAN

OS TARIN JUT TA LU TE K S TI

AU L A V E N Ä L EN KUVA P

Ä I N EN

110 VOLTIN ALUEVERKKOA

KESKIJÄNNITEVERKKOA

n. 2 100 km 22 %

n. 77 km

JOSTA

MAAKAAPELIA

12 9

JOISTA

SÄHKÖASEMAA LAPPEENRANNASSA

SÄHKÖASEMA alueverkon 110 kV

>

keskijännite 20 kV tai 10 kV

PAIKALLINEN SÄHKÖVERKKOALUE

SÄHKÖN TUOTANTO & KANTAVERKKO

Sähkön myynti Sähkölaskun loppusumman ­muodostuminen

42 %

Sähkön siirto 14

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

58 %

ENERGIAN TUOTANTO

34 %

+ 3 % KANTAVERKKO­ SIIRTO

Sähkön matka voimalaitoksista kuluttajan pistorasiaan on monen toimijan ja teknisen infrastruktuurin yhteispeliä. Jännitteen suuruus matkan eri vaiheissa muuttuu sekä turvallisuus- että kustannussyistä. Sähköä tuottavat energiayhtiöt, kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä paikalliset sähköverkkoyhtiöt huolehtivat sähkön turvallisesti ja luotettavasti meidän kaikkien käytettäväksi.

PIENJÄNNITEVERKKOA

n. 3 900 km 53 %

JOSTA

MAAKAAPELIA

56 800 KÄYTTÖPAIKKAA

SIIRRETTY SÄHKÖ

762 000 000 kWh / vuosi

MUUNTOASEMIA

n. 2 000 kpl

MUUNTO­ ASEMA

JAKO­ KAAPPI

20 tai 10 kV

>

400 V

LAPPEENRANNAN ­ENERGIAVERKOT OY

SÄHKÖN KÄYTTÖPAIKAT JA KÄYTTÄJÄT

+ 8 % ARVONLISÄVERO

+ 32 %

+ 12 %

+ 11 %

PAIKALLINEN SÄHKÖNSIIRTO

SÄHKÖVERO

ARVONLISÄVERO

Lepolan

SÄHKÖASEMAN REMONTTI ETENEE AIKATAULUSSA TEKSTI KAISU KÄRRI KUVAT TUOMAS JUSSILA, ARTTU MUUKKONEN

Lappeenrannan Energiaverkot käynnisti lokakuussa 2017 ­keskusta-alueen toiseksi tärkeimmällä sähköasemalla Lepolassa remontin. Sähköaseman remontti on nyt lehden ilmestymisen aikaan puolessa välissä ja rakennustekniset työt alkavat olla viimeistelyä vaille valmiita. “Joulukuun puolessa välissä alkaa sähkötekninen osuus ja uusia laitteita aletaan asentamaan”, kertoo verkostopäällikkö Jouni Horppu. Noin puolen vuoden remontin jälkeen 1960-luvulla valmistunut sähkö­ asema otetaan uudestaan käyttöön maaliskuussa 2018.

Lepolan sähköaseman yli 50 vuoden käyttö­ ikä on poikkeuksellinen: “Tänne kaapeli­ kellariin jää remontin jälkeen ainoastaan kaapelit, jotka johdetaan katon rei’istä ­yläkerran laitteistoihin”, Horppu kertoo.

16

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

Lepolan sähköaseman kautta tulee sähköt yli 7 200 koti­ taloudelle, jonka lisäksi sen piirissä on mm. keskussairaala, oppilaitoksia ja Lappeenrannan Kisapuisto. “Näiden puolesta teimme tässä kohteessa poikkeuksellisesti varautumistoimia, joilla varmistetaan sähkönjakelu mahdollisissa häiriö­tilanteissa”, huomauttaa Energiaverkkojen sähkön käyttöpäällikkö­ Antti ­Lintunen ja jatkaa: ”Lappeenrannan Energiaverkkojen ­alueella sähköverkot on rakennettu niin, että yhdenkään yksittäisen sähkölaitoksen vikatilanne ei vaikuta sähkön jakeluun.”

ENERGIA A

Elämässä

Sähköaseman vieressä oleva 110 kV kytkinkenttä ­säilyy ennallaan, sillä se on modernisoitu 1980-­luvulla. ­“Kytkin­kentän kaapelit on maadoitettu oransseilla ­kaapeleilla turvalli­suuden vuoksi”, Horppu huomauttaa.

Rakennuksen rakenteet ovat edelleen hyvässä kunnossa. ­Sähkönjakelu on katkaistu ­remontin ajaksi ja sähkö alueen talouksiin tulee muilta asemilta.

Remontin investointikustannus on noin m ­ iljoona euroa.

“Sähkö­asema ja sen laitteistot olivat tulleet käyttöikänsä päähän ja ne uudistetaan nyt investointi- ja rakennus­ ohjelman m ­ ukai­sesti”, Lintunen p ­ erustelee. Kuvassa ­vanhat laitteistot ennen remontin aloitusta.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

17

Jätevedenpumppaamot TÄRKEÄNÄ OSANA ­ JÄTE­V EDENPUHDISTUSTA TEKSTI MILJA SALMI KUVA TUOMAS JUSSILA

Pumppaamot mahdollistavat jäteveden kulun puhdistamolle. Ne sijaitsevat lähellä asuinalueita, toimivat itsenäisesti ja niitä valvotaan automaatio­ järjestelmien avulla. Miten pumppaamot toimivat ja kuinka niitä ylläpidetään?

Asuinalueilla syntyvä jätevesi ohjataan jätevedenpuhdistamon käsiteltäväksi viettoviemäreitä pitkin. Maaston vaihtelun vuoksi painovoiman synnyttämä virtaus viettoviemäreissä ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan jätevedenpumppaamoita, jotka pumppaavat jätevettä alavammilta alueilta mäkien yli kohti puhdistamoa.

Lappeenrannan Energiaverkkojen alueella pumppaamoita on yhteensä 114 kappaletta. Verkostomestari Vesa Kääriä kertoo: “Suurimmat näistä, eli kaikkiaan noin kolmekymmentä ovat niin kutsuttuja mökkipumppaamoita, joita ympäröi erillinen huoltorakennus. Loput ovat pienempiä ­säiliöpumppaamoita, jotka tunnistaa ulkoapäin ainoastaan niiden yhteydessä ­sijaitsevasta sähkökaapista.”

18

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

AUTOMAATIO OHJAA PUMPPAAMON KÄYTTÖÄ JA VALVONTAA Kaikissa pumppaamoissa on pitkälle kehitetyt a ­utomaatio­ja valvontajärjestelmät. Vesa Kääriä kertoo järjestelmistä: ­“Pumput käynnistyvät, kun vedenpinta nousee tietylle tasolle.

Mikäli laitteistossa ilmenee vika tai vedenpinta ylittää maksimi­ rajan, lähtee hälytys suoraan urakoitsijan puhelimeen ja tilanteeseen reagoidaan välittömästi. Valvonta on ympärivuorokautista. Pumppuja on pienimmissäkin säiliöpumppaamoissa aina vähintään kaksi, jolloin pumpussa ilmenevä tukkeuma tai vikatila ei estä pumppaamon toimintaa. Yleisimmin tukkeutumiset johtuvat jäteveden mukana kulkeutuvista sinne ­kuulumattomista esineistä tai esimerkiksi kivistä.”

HYVÄRISTÖNMÄKI – PUHTAAMMAN YMPÄRISTÖN PUOLESTA Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu on valmistunut marraskuussa.

Yleissuunnittelussa on määritelty sekä siirto­ linjan että laitoksen prosessitekniset ja raken­ teelliset ratkaisut. Samalla valmistuivat asema­ piirustus ja puhdistamon 3D-havainnekuvat.

Mikäli varotoimista huolimatta vedenpinta nousee, tulee varoallas käyttöön. Vesa Kääriä toteaa: “Varoaltaita on ­suurimmissa Saimaan rannalla sijaitsevissa pumppaamoissa. Ylivuoto on hyvin harvinainen tilanne, mutta mikäli sellainen sattuu, jätevesi ohjautuu ylivuotoviemäriin. Parhaillaan kaikkia pumppaamoita ollaan varustamassa pakkokäyttövipalla, jonka tarkoitus on käynnistää pumput automaation vikatilassa.”

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Hyväristön­ mäelle äärimmäisen tehokas, toimintavarma ja teknologialtaan ­moderni uuden vuosisadan jäte­ veden­puhdistamo. Puhdistamo tulee vastaamaan sille asetettuihin erittäin haasteellisiin puhdistus­ tavoitteisiin sekä kustannustehokkaalla että ym­ päristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

JATKUVAA YLLÄPITOA JA SÄÄNNÖLLISIÄ SANEERAUKSIA Vesa Kääriä selventää ylläpidon prosessia: “Pumppaamoissa suoritetaan kerran vuodessa perushuolto, jossa käydään läpi kaikki mahdollinen pumppaamon tekniikkaan liittyvä. Suurimmissa ja vesistön läheisyydessä sijaitsevissa pumppaamoissa suoritetaan lisäksi kuukausittainen tarkastushuoltokäynti.”

Jätevedenpumppaamon laskennallinen käyttöikä on 25 ­vuotta, josta muodostuu niiden vuosittainen ­ s aneerauskierto.

Vesa Kääriä kertaa: "Joka vuosi Lappeenrannan alueella ­saneerataan 4 – 6 pumppaamoa, joissa käytännössä uusitaan koko pumppaamon tekniikka. Vuonna 2013 suoritettiin mittavampi, seitsemän suurimman pumppaamon saneeraus.”

LUE TUOREIMMAT HYVÄ-KUULUMISET lappeenrannanenergia.fi/hyva-blogi

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

19

Hyvän ­kahvin alkeet

PAAHTOMESTARI VISA TUOVISEN VINKIT TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN KUVA TUOMAS JUSSILA

VISAN VINKIT JOULUISEEN KAHVIIN • Käytä luomumausteita: vanilja, kaneli tai kardemumma

Lappeenrantalainen Lehmus Roastery valittiin

• Jauha mauste itse

Helsinki Coffee Festivalilla Vuoden kahvi­

• Sekoita mauste kuivaan kahvijauheeseen

paahtimoksi 2017. Laadukkaista, koti­kaupungin nähtävyyksille kumartavista erikois­kahveistaan kuuluisan pienpaahtimon Visa Tuovinen valottaa kuinka valmistaa hyvää kahvia kotioloissa.

Pour over, aeropress, turbulenssi – kahviammattilaisen puheissa vilahtaa termi jos toinenkin. Laitteiden, kahvi­ laatujen ja tekniikoiden kirjon ei kuitenkaan kannata antaa uuvuttaa. Keskittymällä muutamaan perusasiaan saa kuka tahansa kahvihetkistään maistuvampia.

"Laadukas, omaa mieltymystä vastaava kahvipapu on ­tietenkin tärkein. Jos pakkauksesta käy selkeästi ilmi k­ ahvin alkuperä, uskaltaa laadusta ja eettisyydestä tehdä posi­ tiivisen oletuksen", aloittaa paahtomestari Tuovinen.

Omia suosikkejaan ei tietenkään löydä kuin maistamalla itse, mutta samasta kahvilaadusta voi saada kymmenenkin erilaista makukokemusta, jos varioi valmistustapaa.

"Jos pitää vahva-aromisesta kahvista, kannattaa lähtö­ kohtai­ s esti valita tummempia laatuja, eikä lähteä ­valmistamaan vaaleammasta laadusta vahvaa."

Kahvin aromit ovat parhaimmillaan noin 15 minuuttia ­jauhamisen jälkeen. Mikäli kotiinsa haluaa tehdä kahviin liittyvän laitehankinnan, suosittelee Tuovinen satsaamista omaan myllyyn.

20

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

• Mittaa noin 1 tl täyttä pannullista kohden

Lehmus Roastery valmistaa tilauksesta yksilöllisiä kahvilaatuja, esimerkiksi liikelahjoiksi.

Lappeenrannan Energian kanssa yhteistyönä on valmistettu Energiakahvi etiopialaisesta ­kahvilaadusta. Perusvalikoiman kahveja on myös mahdollista tilata yksilöllisillä pakkauksilla.

"Keraamiset kartiojauhimet takaavat parhaimman, ­tasaisen jauhamistuloksen. Ikävä sanoa, mutta halvat ­sähkömyllyt ­metalliterillä muistuttavat usein enemmän tehosekoitinta kuin kahvimyllyä."

Kahvia ei keitetä – se valmistetaan uuttamalla. Veden lämpö­ ­ tila on tärkeä tekijä lopputuloksessa. Monesta ­kodista löytyvä tavallinen automaattikeitin suodatin­kahville on yleensä varsin hyvä ja vesi oikean lämpöistä kahvi­ jauheen kohdatessaan.

"Keittimen puhtaudesta kannattaa kuitenkin pitää huolta. ­Kaikki vanhan kansan niksit, kuten sooda, eivät v­ älttämättä poista koneistosta kaikkea kertymää, joten ­suosittelen erikseen siihen suunniteltuja aineita. Enkä malta olla k ­ orostamatta, että veden kaataminen itse kahvipannulla on virhe."

Sähkönkulutuksen kannalta pihein ratkaisu on keittää vesi ­vedenkeittimellä, ja uuttaa kahvi käsin kaatamalla.

"Neljän minuutin aikana kolme kaatoa on hyvä nyrkki­ sääntö. Kovin kiireiseen aamuun tämä ei välttämättä sovi, mutta vaikka lomakaudella tämä voi olla mukava tapa aloittaa päivä."

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

Tahkoluodon merituulipuisto

•

10 offshore-tuulivoimalaa

•

voimalakohtainen teho 4,2 MWh

•

arvioitu vuosituotanto 155 GWh

•

apakorkeus 90 metriä, n roottorin halkaisija 130 metriä hyotytuuli.fi

– MATKALLA TEOLLISEN MITTAKAAVAN ENERGIANTUOTANTOON MERELLÄ TEKSTI JUTTA LUOSTARINEN KUVA SUOMEN HYÖTYTUULI OY

Lappeenrannan Energian osittain omistama Suomen Hyötytuuli Oy juhli elokuussa maailman ensimmäisen jääolosuhteisiin suunnitellun merituulipuiston käyttöönottoa. Porin Tahkoluotoon noussut kymmenen tuulivoimalan puisto on iso askel kohti teollisen mittakaavan energiantuotantoa Itämerellä.

Tahkoluodon merituulipuisto sai alkunsa jo vuonna 2010, kun Suomen­ ensimmäinen meriperustuksille rakennettu ­tuulivoimala v­ almistui. Suomen Hyötytuulen merituulipuistokonsepti sai Työ- ja elinkeinoministeriöltä merkittävän tuen alan liike­toiminnan vauhdittamiseksi, ja siinä yhdistyi laajan yhteistyöverkoston osaaminen.

"Projektin etenemistä leimasi kaikkien osapuolten sitoutuminen ja positiivinen asenne aina kaavoituksesta ja luvituksesta lähtien, kiittelee Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja T ­ oni Sulameri."

Viimeaikainen kehitys esimerkiksi Pohjanmerellä on osoittanut että merituulivoimassa on valtavasti potentiaalia. Tahkoluoto on kasvattanut osaamista erityisesti suomalaisten rannikkoseutujen olosuhteista – paitsi teknisesti, myös liiketoiminnan kannalta.

"Sen lisäksi, että olemme kerryttäneet pilottivoimalan raken­ tamisesta saakka tietoa jäätyvän meren ja matalan rannikon vaatimista teknisistä ratkaisuista, olemme oppineet paljon liike­toimintaketjun rakentamisesta", kertoo Sulameri.

MERITUULTA LAPPEENRANNAN ENERGIAN ASIAKKAILLE Lappeenrannan Energia on yksi vuonna 1998 p ­ erustetun Suomen Hyötytuuli Oy:n perustajaosakkaista. Kahdeksan sähkö­yhtiön omistama tuulivoimayhtiö on yksi alan suurimmista toimijoista Suomessa.

"Yhteisomisteisen yhtiön kautta voimme olla kohtuullisilla panostuksilla ja riskitasoilla mukana tällaisissa ­merkittävissä päästöttömän energian investoinneissa", kertoo Energia­ kaupan johtaja Marko Pollari Lappeenrannan Energialta.

Tahkoluoto tuotti osakkailleen sähköä jo kuukausia ennen ­virallista käytöönottoaan. Tuulivoima-sähkötuotteen asiakkaat ovat siis pyörittäneet arjessaan sähkölaitteita osittain meri­ tuulella jo hyvän aikaa. Tuulivoima on pienin askelin kasvanut merkittäväksi osaksi koko sähkönhankinnan portfoliota.

"Ensi vuonna tuulivoima kattaa jo 7 – 8 % sähkönhankinnastamme. Tämä on kulutukseksi muutettuna esimerkiksi 30 000 kerrostaloasukkaan yhteenlaskettu sähkön käyttö vuosi­ tasolla", taustoittaa Pollari.

Tuulivoima on yksi Suomen Luonnonsuojeluliiton EKOenergia-sertifioiduista sähkötuotteista. Lue lisää: edullistasähköä.fi/tuulivoima

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

21

& Historiaa ENERGIA A

Mertaniemi tänään Mertaniemen voimalaitoksella olevat kolme kaasuturbiinia ovat nykyään Fingridin häiriöreservikäytössä.

Kaasuturbiineilla tehdään koekäyttöjä suunnitellusti kuuden viikon välein.

Varsinaiseen häiriöreservikäyttöön niitä käynnistettiin vuonna 2016 vain yhden kerran. Mertaniemen kaukolämpökattiloita käytetään talven huippukuormien ja Kaukaan Voiman tuotantoseisokkien aikana.

Mertaniemi I:n generaattoria siirretään paikoilleen.

MERTANIEMEN VOIMALAITOS

40 vuotta Lappeenrannan kaupunki kasvoi voimakkaasti 1970-luvulla kuntaliitosten myötä.

Tulevaisuuteen haluttiin varautua ja teetetty energiahuoltoselvitys ennusti sähkön ja kaukolämmön voimasta kasvua seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Vuonna 1972 kaupunki päätti lähteä rakentamaan säästösyistä omaa voimalaitosta energiantuotantoa varten.

Jo saman vuoden syksyllä perustettiin Imatran Voima Oy:n kanssa voima­ laitoksen rakentamista varten Lappeenrannan Lämpövoima Oy. Rakennustyöt alkoivat ­Mertaniemessä 1974. Voimalaitoksen ensimmäinen v­ aihe oli valmis ja käynnistyi vuoden 1975 alussa ja toinen vaihe valmistui syksyllä 1976.

Mertaniemen myötä L ­ appeenrantaan tuli myös maakaasu. Se valittiin Merta­ niemen pääpolttoaineeksi, vaikka Pohjois­ maissa ei aiemmin ollut ennestään maakaasukäyttöistä kaasu- ja höyry­ turbiinilaitosta. Oppia ja osia voimalaitokseen tarvittiin useista maista ja hankkeesta muodostui m ­erkittävä kansain­välisestikin. Monikansallisia vihki­ äisiä vietettiin Mertaniemi II:n valmistuttua 16.6.1977.

Mertaniemi oli ensimmäinen maakaasulaitos Suomessa ja ensimmäinen kaikissa Pohjoismaissakin. Vastapainevoimalana se oli yksi Suomen suurimmista.

Laitoksen rakentamisen aikoihin sattui maailmanlaajuinen energiakriisi­ vuonna 1973. Lähi-idän sodan seu-

ASIAKASPALVELU puh. 020 690 505 (mpm/pvm), arkisin kello 8–16 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY Simolantie 18, Lappeenranta, avoinna arkisin kello 8–16.

SÄHKÖPOSTIT asiakaspalvelu@lreoy.fi ja tekninen.aspa@lreoy.fi

22

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2017

» valinta 1: asiakaspalvelu » valinta 2: maksuneuvonta (palvelee myös arkisin klo 8–20, lauantaisin klo 10–15) » valinta 3: myyntisopimukset ja tarjoukset » valinta 4: liittymät, saneeraukset, ­kulutusneuvonta ja mittaus

Nykyisin Lappeenrannan Lämpövoima on Lappeenrannan kaupungin omistaman Energia-konsernin toinen tytäryhtiöistä. Lämpövoimalla on 14 lämpölaitosta ja kolme höyrykattilalaitosta.

rauksena energian hinta nousi rajusti ja kiinnostus kaukolämpöön Suomessa ­lisääntyi.

Lappeenrannassa energiatuotannon aloittaminen Mertaniemessä ­m erkitsi omavaraisuutta sähkön tuotannossa ensimmäisen kerran 1920-luvun jälkeen.

Sähköä ja lämpöä tuottavan Merta­ niemen voimalaitoksen rakentaminen loi myös kaukolämmölle aikanaan uudet puitteet. Paikallisten lämpölaitosten rakentamistarve poistui 15 vuodeksi ja lämpöä voitiin tuottaa aiempaa edullisemmin.

Historiatietojen lähteenä on k ­ äytetty ­Lappeenrannan Energian aiempia ­julkaisuja arkistosta.

VIKAILMOITUSNUMEROT Sähkö 020 690 401 (mpm/pvm) Vesi 020 690 467 (mpm/pvm) Kaukolämpö ja maakaasu 020 690 468 (mpm/pvm)

lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi » Maksuton ja 24/7 käytössäsi sopimusasioissa ja energiankulutuksen seurannassa. edullistasähköä.fi » Tutustu sähkö­tuotteisiin ja edulliseen hinnoittelumalliin.

ENERGIAA SOMESSA

PÄHKINÄ

Purtavaksi

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen ­siten, että palautusosoite jää näkyviin.

PALAUTA RISTIKKORATKAISUSI 28.2.2018 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvomme 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Viime­ kertaisen ristikkoarvonnan voittaja oli Jouni Okko Lappeenrannasta. Asiakaspalautteiden arvonnassa voitti Hanna Metso Taipalsaarelta. Onnea!

ANNA PALAUTETTA – arvomme myös palautetta antaneiden­ kesken 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Palautetta voit

Miltä sivuilta löytyvät tämän lehden kolme mielenkiintoisinta juttua?

­antaa myös ­netissä: lappeenrannanenergia.fi/palaute.

Mitä aiheita toivot seuraavaan lehteen?

Muuta palautetta?

Nimi

Osoite

Puhelin

Postinumero

Sähköposti

Postitoimipaikka

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen s­ iten, että palautusosoite jää näkyviin.

Tunnus: 5004407 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mottagaren betalar portot Vastaanottaja maksaa postimaksun

JULKINEN TIEDOTE

Aito-aurinkopaketit Aurinkopaneelit korottomalla osamaksulla

alk.

64,90

eur/kk

Ota aurinkoa – kätevästi pakettina Lue lisää: lappeenrannanenergia.fi/aito