Elämää & Energiaa 2/2016

lappeenrannan energian

a s i a k a s l e h t i 2/2016

Enemmän sähköä

UUSIUTUVALLA ENERGIALLA

18 HOIDETTU VIERIMETSÄ ehkäisee sähkökatkoja

10 SÄHKÖ­L ÄMMITÄ

kustannustehokkaasti

16

Katastrofigastronomi Annika Ikonen

ENERGISEN YRITTÄJÄN ­K AKKUVINKIT 20

Pääkirjoitus TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ULKONA SATA A LUNTA .

Näin myös 10 vuotta sitten, kun koko Lappeenrannan seutu oli suorastaan hukkua lumeen. Tuon jälkeen onkin tähän aikaan ollut pääasiassa lumeton maa. Tuolloin 10 vuotta sitten joutuivat asiakkaamme tulemaan toimeen ­ilman sähköä jopa viikon ajan. Sen jälkeen on tehty paljon sähkön toimituksen varmuuden parantamiseksi eikä yhtä pitkiä katkoksia ole koettu. Mutta tuota työtä on vielä paljon tekemättä, jotta pääsemme vuoteen 2028 mennessä tilanteeseen, ettei sähkökatko kestä yli lain määrittämää 36 tuntia haja-asutusalueellakaan.

Muita pieniä ja isoja juttuja lehdessä on niin monta, että on suorastaan hämmentävää, miten monessa Lappeenrannan Energia on mukana. Tuon laajan skaalan hoitamisessa tarvittava henkilöstö koostuu hyvin monitaitoisista ammattilaisista.

Näistä ammattilaisista haluamme pitää kiinni myös tässä tilanteessa, kun haemme lisää tehokkuutta koko Energia-konsernin toimintaan. Tarkoituksena ei ole henkilöstön vähentäminen vaan paremman tuloksen saaminen aikaan toimintaamme ­uudelleen organisoimalla.

TOINEN SUURI TULEVAISUUDEN INVESTOINTIKOHDE, josta tässä lehdessä kerromme, on uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen Hyväristönmäkeen. Kun tuo suurinvestointi valmistuu ensi vuosikymmenen alussa, on siitä hetkestä, jolloin puhdistamon uudistamista alettiin suunnittelemaan, kulunut lähes 20 vuotta. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten pitkäjänteisesti lämmön, sähkön ja veden investointeja on suunniteltava.

Toivotan kaikille lehden lukijoillemme rauhaisaa ­joulunaikaa ja energistä uutta vuotta 2017!

Reijo Kolehmainen A KUV

toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy

.fi lmio iako m ed

2

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

Numeron 2/2016

aiheet 4

Energiaa &

9

Kotitaloudet

10 12 14 18 20

22 23

Ajankohtaista

Sähkön pientuottajina Energiaa Elämässä

Vierimetsän hoito ehkäisee sähkökatkoja Hyväristönmäeltä

Puhtaampaa jätevettä Sähkölämmityksen

Energia­tehokas käyttö Uusiutuvat energialähteet

10

Sähköntuotannossa Jouluinen kakkuohje

Katastrofigastronomi Energiaa & Historiaa

Lappeenrannassa vesihuoltoa jo 90 vuotta Pähkinä purtavaksi

22

12

Ratkaise ristikko

LAPPEENRANNAN ENERGIA -KONSERNIN ASIAKASLEHTI 2/2016 48 / 2016 Lappeenrannan Energia Oy käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta postiosoite PL 191, 53101 Lappeenranta asiakaspalvelunumero 020 690 505 (mpm / pvm) puhelin 020 177 6111 internet www.lappeenrannanenergia.fi issn 2343-2438 (painettu) issn 2343-2446 (verkkojulkaisu) julkaisuviikko kustantaja

Reijo Kolehmainen, Marko ­Pollari, Arto Taipale, Riitta Moisio, Sari Luukkonen, Mikko Tiilikainen ja Kirsi Ojapelto. toimituskunta

kannen kuva painosmäärä painopaikka

Mediakolmio.fi / Tuomas Jussila 57 000 kpl PunaMusta Oy, Joensuu

toimituksen yhteystiedot

yritysviestinta@lreoy.fi, tiedottaja Kirsi Ojapelto päätoimittaja Reijo Kolehmainen sisällöntuotanto Mediakolmio Oy ja ­L appeenrannan Energia Oy ulkoasu Mediakolmio.fi / Paula Venäläinen

4041-0619 Painotuote

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

3

&

ENERGIAA

Ajankohtaista Sappee siirtyi käyttämään

EKOENERGIAA Sappeen rinne-, majoitus-, c ­ aravan- ja r avintolapalvelut siirtyivät käyttämään ­ Suomen luonnonsuojeluliiton ­sertifioimaa EKOenergiaa, ­Lappeenrannan ­Energian Metsävoimaa.

Pälkäneellä sijaitseva Sappeen Matkailu­ keskus tuottaa monipuolisesti matkailupalveluita ympäri vuoden. Tärkeimpänä näistä ovat ympärivuotiset majoitus- ja ravintolapalvelut, talvikaudella laskettelupalvelut ja kesäkaudella kesäteatteri sekä maastopyöräpalvelut. Luonto on ollut matkailukeskukselle aina tärkeä. Sappeen Matkailukeskus sijaitseekin luonnon keskellä, eteläisen Suomen suurimman yhtenäisen metsäalueen Laipanmaan reunalla.

KUVA

SAPPEEN MATKAILUKESKUS

Sappee on palkittu vuosien saatossa mm. Vuoden Hiihtokeskus sekä Kotimaan matkailuyritys -palkinnoilla ja valintojen perusteina on aina ollut suunnannäyttäjän leima. Nyt Sappee ottaa seuraavan isomman askeleen kohti ympäristö­ystävällistä toimintatapaa.

– Näytämme suuntaa hiihtokeskus­ alalla ympäristöystävällisen toimintamallin eteenpäin viemisessä. Ympäristö­ystävällisyys pitäisi olla etenkin matkailu­­­alalla yksi toiminnan perus­ p ilareista, toteaa Sappeen Matkailukeskuksen ­toimitusjohtaja Jouko Poukkanen.

Sappee ryhtyi alkavalla kaudella myös

Kaukolämmön vuosihuoltotarjous

KIINNOSTAA ASIAKKAITA

Lappeenrannan Energiaverkot lähetti lokakuussa osalle kaukolämmön asiakkaistaan vuosihuoltotarjouksen postitse kotiin. Uusi palvelutarjous koettiin tarpeelliseksi ja sopimuksia on syntynyt jo kymmeniä.

4

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

Kaikki kaukolämmön asiakkaamme voivat tutustua kaukolämmön vuosihuolto­ tarjoukseemme tarkemmin verkkosivuillamme. Energian tekninen asiakas­palvelu kertoo uudesta palvelusta ja neuvoo kaikissa palvelun tilaamiseen liittyvissä asioissa sähköpostitse tai puhelimitse.

Palvelun voi tilata myös kertaluontoisena tarkastuksena.

Vuosihuoltosopimuksella asiakkaamme­ voivat varmistua, että kaukolämmitys­ laitteisto toimii kuten pitää. Oikein säädetty kaukolämmitys voi tuoda huomattavia säästöjä lämmityskuluissa ja lisätä entisestään asumismukavuutta.

LAPPEENRANNANENERGIA.FI/ TUOTTEET/KAUKOLAMPO

Protect Our Winters Finland -ilmasto­ liikkeen yhteistyökumppaniksi. Protect Our Winters Finland on osa kansainvälistä POW-liikettä, joka tuo yhteen talviurheilun­ystäviä ja talvilajien parissa toimivia yrityksiä ympäri maailman toimimaan ­ilmaston­muutosta vastaan.

KAUKOLÄMMÖN HINNOITTELU­ PERUSTEET UUDISTUVAT Lappeenrannan Energia s­uunnittelee muuttavansa kaukolämmön perus­ maksujen hinnoitteluperusteita 1.1.2018 alkaen.

Kaukolämmön perusmaksujen ­laskutusperusteena käytetään ­jatkossa ­l askutusvesivirtaa. Laskutusvesivirta kertoo asiakkaan tarvitseman kauko­ lämpö­ veden virtaaman mitoitus­ lämpö­ tilassa. Laskutusvesivirta tarkistetaan säännöllisesti vuosittain asiakkaan­toteutuneen kulutuksen ja ulkolämpö­tilan perusteella.

Laskutusvesivirran ­suuruuteen vaikuttaa olennaisesti lämmön­ siirtimen kunto ja toteutetut energia­­ tehokkuustoimet.

Hinnoittelumuutoksesta tiedotetaan tarkemmin keväällä 2017.

VESIHUOLLON KÄYTTÖSOPIMUS käyttöön Energiaverkoilla Lappeenrannan Energiaverkot Oy on ottanut käyttöön vesihuollon käyttö­ sopimuksen. Suomen Vesilaitosyhdistys on suositellut kirjallisen käyttösopimuksen tekemistä kiinteistön haltijan kanssa.

Energiaverkoilta ollaan yhteyksissä kiinteistönomistajiin ja -haltijoihin puhelimitse tammikuun 2017 loppuun mennessä.

Nykyisellään kiinteistön vuokralaisen tai haltijan kanssa ei ole tehty kirjallista sopimusta Energiaverkkojen vesihuollon palveluiden käytöstä, vaan siitä on sovittu suullisesti vesihuoltoyhtiön ja kiinteistön

haltijan välillä. ­Vuodenvaihteessa käyttöönotettavan laskutusjärjestelmän myötä käyttösopimusten ­tekeminen tuli ajan­ kohtaiseksi.

Energiaverkkojen veden verkosto­ päällikkö Sami Väisänen kertoo, että edellä mainituilla perusteilla Energia­ verkot päätyi käynnistämään projektin sopimuksien tekemiseksi.

– Energiaverkoilta otetaan ensin ­yhteyttä kiinteistöjen omistajiin muuttuvan sopimuspolitiikan takia. Kiinteistön omistajan suostumuksen jälkeen kiinteis-

tön haltijaan otetaan yhteyttä sopimuksen tekemistä varten.

Väisänen tarkentaa, että hankkeen tarkoituksena on kohdentaa vesihuollon palveluiden käytöstä aiheutuvat kulut palveluiden käyttäjälle sekä välttää suullisesta sopimuksesta aiheutuvia risti­riitoja kiinteistön omistajan, vuokralaisen sekä vesi­huoltoyhtiön välillä.

JÄTEVEDEN KÄYTTÖ- JA PERUSMAKSUT NOUSEVAT 1.1.2017

TUNNISTA #PYTTYASIAA JÄTEVESIEN LA ATU paljastaa, että kodeissa käytetään paljon sellaisia ­tuotteita, jotka sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita ja kemikaaleja. Lappeenrannan Energia kampanjoi marraskuussa Vesilaitosyhdistyksen ja 14 muun vesihuolto­ laitoksen kanssa yhdessä kemikaalien ­vähentämiseksi jätevedestä.

ARJEN VALINNOILLA ON VÄLIÄ Asukkaat kuormittavat jätevedenpuhdistamoja ja vesistöjä kodin kemikaaleilla usein tietämättään. EU:n ulkopuolella esimerkiksi tekstiilien valmistusta k ­ oskeva lainsäädäntö ei ole kovin tiukka. Siksi tuontitekstiilien mukana ostamme myös haitallisia aineita, jotka päätyvät pesussa jäteveteen.

Tutuissa kuluttajatuotteissa, kuten paistinpannuissa tai vedenpitävissä teknisissä urheiluvaatteissa, voi olla haitallisia perfluorattuja alkyyliyhdisteitä (PFAS-yhdisteitä), jotka ovat erittäin pysyviä. Yhdisteitä käytetään, koska ne hylkivät vettä, ­likaa ja rasvaa.

Myös ­kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytettyä ­antibakteerista triklo­ saania löytyy jäte­vesistä.

Triklosaania arvioidaan päätyvän suomalaisille jätevedenpuhdistamoille

noin 25 kg vuodessa. Määrästä vesistöihin jatkaa noin kolmannes. Triklosaanin määrää voi vähentää helpoimmin jättämällä sitä ­sisältävät tuotteet hankkimatta.

Vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet tulee viedä apteekkiin. ­Vaarallisten jätteiden keräykseen eikä viemäriin kuuluvat myös kodin remontissa tutut aineet, kuten tärpätti ja maali.

Lappeenrantaan suunnitellaan ­ uutta jätevedenpuhdistamoa. Hanke on saanut ympäristöluvan ja hankkeen valmistelu etenee. Uuden jätevedenpuhdistamon kustannusarvio on noin 70 M€.

Lappeenrannan Energiaverkot on tiedottanut kirjeitse asiakkaitaan, että aikaisemmista (2008 –2 014) vesi­ liike­ toiminnan tappiollisista vuosista johtuen, ei tätä investointia varten ole voitu kerätä vararahastoa. Uuden jätevedenpuhdistamon hintavaikutuksen johdosta Energiaverkot korottaa jätevesimaksuja 10 % ensi vuoden a ­lusta a lkaen. Korotus koskee jäteveden ­ ­käyttö- ja perusmaksua.

Muutos nostaa omakotitaloasujan (vesimittari 20 mm ja veden kulutus 180 m³/v) vesimaksuja noin 53 € vuodessa ja kerrostalon (vesimittari 32 mm ja veden kulutus 5 000 m³/v) vesimaksuja noin 1 363 € vuodessa. Tyyppikerrostalon 30 huoneistolle tämä tarkoittaa huoneistoa kohden noin 45 €/vuosi.

Uudet hinnastot ovat l­uettavissa verkosta: lappeenrannanenergia.fi/­ Tuotteet/Hinnastot ja ehdot/Vesihinnasto

OLLAAN VESISTÖ­ YSTÄVÄLLISIÄ YHDESSÄ!

Ympäristömerkit huomioivat ­ tuotteen koko elinkaaren ja rajoittavat tiukasti kemikaalien käyttöä. Joutsenmerkki ja EU-­ ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun olevan ympäristön kannalta parhaiden joukossa. Vastuullinen kuluttaja varmistaa, ettei omassa kodissa viemäriä käytetä roskiksena. Jätevesien ­johtaminen ja puhdistus onnistuvat parhaiten, kun ­viemäriin ei laiteta sinne kuulumattomia aineita.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

5

&

ENERGIAA

Ajankohtaista JOULUINEN KIERTOTALOUSKOKEILU muuttaa kinkkurasvan polttoaineeksi Kiertotalouden hengessä suomalaiset voivat tänä jouluna lahjoittaa kinkunpaistosta syntyvän rasvajätteen Kinkku­ temppu-kampanjalle. Vesilaitosyhdistyksen kautta myös Lappeenrannan Energia on mukana muistuttamassa, että kinkunpaistorasvaa ei pidä kaataa viemäriin. Kiertotalous saa tänä vuonna jouluisen twistin, kun paistinrasvat palauttamalla voi laittaa hyvän kiertämään.

Suomessa syödään joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Keskikokoisesta kuuden kilon kinkusta paistaessa tirisevällä rasvalla voi ajaa noin 3 kilometriä henkilöautolla, ja rasvajätteestä tuotetun polttoaineen hiilijalanjälki on tavalliseen fossiiliseen dieseliin verrattuna jopa 90 % pienempi.

Tempauksella halutaan tuoda k ­ iertotaloutta lähemmäksi ihmisten arkea ja havainnollistaa, kuinka jätteitä voidaan käyttää uudelleen ja valmistaa uusia tuotteita, tässä­

tapauk­ sessa korkealaatuista uusiutuvaa dieseliä.

Kinkkutempun idea on lähtöisin edunvalvontajärjestö Kemianteollisuudelta ja mukaan on houkuteltu joukko yrityksiä ja järjestöjä. Lassila & Tikanoja toimittaa rasvan keräysastiat ja hoitaa kuljetukset, Honkajoki käsittelee rasvan ja Neste valmistaa siitä dieseliä Porvoon jalosta­ mollaan.

Kaikki paistinrasvoista valmistettu polttoaine tullaan luovuttamaan hyväntekeväisyyteen, jonka kohde varmistuu myöhemmin. Tavoitteena on kerätä niin paljon rasvaa, että siitä valmistetulla dieselillä voisi ajaa kolme kertaa maapallon ympäri.

Palautuspisteitä tulee olemaan useita kymmeniä ympäri maata ja ne sijaitsevat pääosin K-ryhmän ruokakauppojen tai Neste-liikenneasemien yhteydessä.

Hoida rasvan palautus seuraavasti: 1.

2.

3.

4.

5.

Avaa ja huuhtele tyhjä maitopurkki.

Laita purkki tiskialtaan pohjalle.

Kaada rasva varovasti tölkkiin.

Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.

A nna rasvan hyytyä viileässä ja vie se lähimpään keräyspisteeseen.

KINKKUTEMPPU.FI

ONNITTELEMME YLIOPISTOA uusi energiaprofessuuri LUT:lle Sähköenergialiitto ry Sener rahoittaa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon perustettavaa Energiamarkkinat ja energiajärjestelmät -professuuria kolmen vuoden ajan, 100 000 eurolla vuodessa. Rahoitukseen sisältyy optiona kaksi lisävuotta, joiden rahoituksen suuruus määräytyy professuurin tulosten perusteella. Professuuri käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella.

Professuurin tehtäväalaan sisältyvät sähkö-, lämpö- ja kylmäenergiajärjestelmien kokonaistaloudelliset tarkastelut painottuen energian tuotantoon ja energian loppukäyttöön eri näkökulmista.

Talou­dellisissa tarkasteluissa ­olennaista

6

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

on markkina- ja liiketoimintamallien, ­regulaation sekä teknologiakehityksen kokonais­valtainen ymmärtäminen.

Senerin asiamiehen Jarkko Lehtosen mukaan energiamarkkinoiden ja -järjestelmien murros jatkuu tulevinakin vuosina nopeana ja Senerin kannalta on ­tärkeää, että valtiovallan ja yritysten tekemät päätökset perustuvat puolueettomaan julkiseen tutkimustietoon eri valintojen ja toimenpiteiden todellisista kokonais­ vaikutuksista.

– Huoltovarmuuden kannalta on olennaista, että markkinaehtoisen toiminnan edellytyksiä energiamarkkinoilla ei vaaran-

neta siirryttäessä vähäpäästöisempään tuotantoon. Uskomme, että LUT:n professuurin rahoittaminen on osaltamme erinomainen mahdollisuus parantaa tutkimustietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä ­Suomessa, tähdentää Lehtonen.

Professori Jarmo Partasen mukaan energiamarkkinat ja niiden vaikutus koko energiajärjestelmään on ollut LUT:n yksi erikoistumisalue sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien.

LUT.FI

MAAKAAPELOINTI

etenee tulevina vuosina

RAUHA

SAVITAIPALE TAIPALSAARI SAIMAANHARJU

JOUTSENO

KUUKANNIEMI LEMI

LAPPEENRANTA Hartikkala Mälkiä Karhuvuori Mattila Mäntylä Kuusela

-2015 NUIJAMAA

2016 2017

Toteutusaikataulu

2018

TAAJAMIEN SANEERAUS JA SÄÄVARMAT RUNKOJOHDOT

2019 2020 2021-

MAAKAASUN VALMISTEVERO NOUSEE ENSI VUODEN ALUSTA Maakaasun valmistevero nousee 1.1.2017 alkaen. Valmisteveron arvonlisäveroton korotus on 1,19 € / MWh. Omakotitalon lämmityskustannuksia korotus nostaa noin 30 euroa vuodessa.

Maakaasun arvonlisäveroton valmiste­vero on korotuksen jälkeen ­18,6 € / MWh. Verojen osuus maa­kaasun energiamaksusta on tällä hetkellä noin 44 %.

YLÄMAA

SÄHKÖN SIIRTOHINNAT NOUSEVAT 1.1.2017 Lappeenrannan Energiaverkot Oy v­ arautuu tulevien vuosien kasvaviin toimitus­ varmuus­investointeihin. Toimitusvarmuus­ investoinneilla tullaan täyttämään mm. sähkömarkkinalain velvoite, jonka mukaan myrskyn tai lumikuorman seurauksena asemakaava-alueilla ei saa esiintyä yli 6 tunnin sähkökatkoa. Muualla ­jakelualueella vastaava vaatimus on 36 tuntia.

Lappeenrannan Energiaverkot on laatinut vuoden 2028 tavoiteverkon, jolla yllä mainitut vaatimukset saadaan toteutettua.

Tavoiteverkon rakentaminen vaatii vuosittain noin 12 M€:n investoinnit.

Lappeenrannan Energiaverkot on tiedottanut kirjeitse asiakkaitaan, että tavoiteverkon rakentamisen rahoittaminen edellyttää sähkön siirtohintojen korottamista noin 10 % vuosina 2017 ja 2018.

Sähköverottomien siirtohintojen kymmenen prosentin nosto lisää kerrostaloasujan sähkön siirron vuosilaskua noin 16 euroa.

Sähkölämmittäjän, joka kuluttaa 20 000 kWh vuodessa, lasku nousee noin 73 euroa.

Sähköverolliset siirtohinnat nousevat kerrostaloasujalle 7,6 % ja sähkö­lämmittäjälle 5,7 %.

Uudet hinnastot ovat luettavissa myös verkosta: lappeenrannanenergia.fi/Tuotteet/Hinnastot ja ehdot/Sähköhinnasto

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

7

&

ENERGIAA

Ajankohtaista ELVERA

jatkaa Lappeenrannan Verkonrakennuksen tehtävissä Lappeenrannan Energian a ­ siakkaat saattavat pian kohdata alueella ­Elveran uudet värit. Uusi verkosto- ja infrapalvelu­yhtiö aloittaa toimintansa vielä tämän vuoden puolella, kun Lappeenrannan Verkon­ rakennus, Kyvera ja Suur-Savon ­Sähkötyö yhdistyvät. Elvera jatkaa toimintaansa Lappeenrannan Verkonrakennuksen tehtä­v issä ja tuttujen työntekijöiden toimesta Lappeenrannan Energian läheisenä kumppanina.

Lappeenrannan Verkonrakennuksen­ toimitusjohtaja Jari Käyhty siirtyy­ E lveran huolto- ja kunnossapito­ ­ toimintojen johtoon: ”Uusi yhtiö tarjoaa samat palvelut sähkö-, vesi-, katuvalo-, ja ­kauko­lämpöverkostojen ­rakentamisessa, kunnossa­p idossa ja ­v ikaselvityksessä

kuin edeltäjänsä. Lappeenrannan Energian­ asiakkaille muutos tarkoittaa ennen kaikkea yhä nopeampaa reagointikykyä ja entistä häiriöttömämpiä verkostoja. Kasvavat resurssit mahdollistavat yhä tehokkaamman ja joustavamman toiminnan

LASKUN LUKUOHJE SÄHKÖLASKU

Laskun päiväys

*AW7.* Malli Asiakas Katuosoite 1 A 2 00000 KAUPUNKI

Laskutunnus

07.10.2016

AW7.

12345678

Asiakastunnus

000000

1

Sopimuksen viite

123456

Kohteen nimi

1 LASKU- JA ASIAKASTIEDOT

Katuosoite 1 A 2 00000 KAUPUNKI

Sopimuksen, laskun ja käyttöpaikan yksilöivät numerotunnukset helpottavat asiointia ottaessasi yhteyttä asiakaspalveluumme laskuun liittyvissä kysymyksissä.

VEROTON SUMMA

14 päivää netto Sopimustunnus

123456

Käyttöpaikkatunnus

12345

Malli Asiakas

ERÄPÄIVÄ

LOPPUSUMMA

85,44

441,43

21.10.2018

Häiriötiedotteet | 020 690 401

www.lappeenrannanenergia.fi

Laskuerittely kääntöpuolella

Helpota arkeasi tilaamalla e-lasku

2 LASKUN SUMMA JA ERÄPÄIVÄ

Etusivun bannerille varattu alue 534 pistettä leveyttä ja 145 pistettä korkeutta

Laskun summan, veron osuuden ja eräpäivän löydät ­helposti uusista väritunnuksin kehystetyistä kentistä.

Seuraavan laskun arvioitu eräpäivä on 21.11.2016

IBAN

Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer

TILISIIRTO GIRERING

VUOSIARVIO

Kiinteistön aikaisemman kulutuksen perusteella­ ­muodostettu vuosikäyttöarvio.

FI87 8000 1900 6882 02 FI85 5620 0910 0075 73

Danske Bank OP-Pohjola

BIC

DABAFIHH OKOYFIHH

Lappeenrannan Energia Oy

Saaja Mottagare

Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress

Malli Asiakas Katuosoite 1 A 2 00000 KAUPUNKI

Allekirjoitus Underskrift

Tililtä nro Från konto nr

Viitenro Ref.nr

881 0000 00000 00000

Eräpäivä Förf.dag

21.10.2018

Euro

441,43

Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

ªPn 0*5J«

Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalningsförmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.

PANKKI BANKEN

LPR17686272

4 LASKU- JA ALV-ERITTELY

Tiedot laskutuskaudesta ja erittely laskuun sisältyvistä tuotteista: sähkön siirto, energiamaksu, perusmaksu ja verojen osuus.

21

3

VUOSIARVIO LASKUERITTELY KULUTUSLASKU 01.09.2016 - 30.09.2016

5 TUOTESELOSTE

Tiedot Lappeenrannan Energian myymän sähkön ­alku­perästä.

Yleissähkö yli 63 A, Lappeenrannan Energia Oy Perusmaksu Energiamaksu

4

8

1,00 kk 10652,00 kWh

2,34 €/kk 3,32 snt/kWh

Hinnat (ALV 0 %) 2,34 353,65

Yleissähkö yli 63 A yhteensä

355,99

KULUTUSLASKU YHTEENSÄ

355,99 €

Arvonlisävero 24 %

85,44 €

LASKUN LOPPUSUMMA

441,43 €

ALV-ERITTELY

Alv 24 %

Lasku toimitetaan samassa muodossa sekä postitse että e-laskuna. E-laskun voit ottaa käyttöösi omasta verkkopankistasi. Sopimus-, kulutus- ja laskutietojasi seuraat helposti MinunEnergiassa minunenergia.fi

01.09.2016 - 30.09.2016 01.09.2016 - 30.09.2016

Veroton summa 355,99 €

Vero 85,44 €

Verollinen summa 441,43 €

TUOTESELOSTE

5

Vuonna 2015 myymämme sähkön alkuperä oli 16,1 % uusiutuvia energialähteitä, 44,2 % fossiilisia energialähteitä ja turvetta sekä 39,7 % ydinvoimaa. Myymästämme sähköstä 70 % on hankittu sähköpörssistä. Lappeenrannan Energian myymät EKOenergia-tuotteet on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, Tuulivoima 100 % tuulella ja Metsävoima 100 % puulla.

Lisätietoja myymämme sähkön alkuperästä löytyy osoitteesta: www.lappeenrannanenergia.fi Postiosoite Lappeenrannan Energia Oy PL 191 53101 LAPPEENRANTA

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016 LPR17686272

Käyntiosoite Lappeenrannan Energia Oy Simolantie 18 53600 LAPPEENRANTA

Yhteystiedot 020 177 6111 020 177 6396 www.lappeenrannanenergia.fi

Yhtiö Lappeenrannan Energia Oy Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Y-tunnus 1796558-9 1995405-8

Enfo

3

2

ALV

355,99 Asiakaspalvelu | 020 690 505

Maksuehto

Asiakas

Toimituskohde

ELVERA.FI

II-VEROLUOKAN SÄHKÖÄ KÄYTTÄVILLE TEOLLISUUS­ YRITYKSILLE ­R EKISTERÖITYMIS­ VELVOITE

19

1

Sähkölaskumme ulkoasu uudistuu. Tämän ohjeen avulla löydät laskustasi helposti tarvittavat tiedot.

sekä täysin uusien, esimerkiksi suoraan yksityisasiakkaille suunnattujen palvelujen kehittämisen.”

Sähkön ja eräiden ­ p olttoaineiden ­v almisteverosta annettua lakia­ (182/2010) on muutettu 1.7.2016.

Lakimuutoksen mukaisesti II-vero­ luokan sähköä käyttävien teollisuusyritysten tulee rekisteröityä valmiste­ verotuksen valtiontukien julkaisu- ja seurantajärjestelmään ja ilmoittaa tiedot tuki­viranomaiselle. Tulli tiedottaa erikseen, kun järjestelmään rekisteröityminen on mahdollista.

Tulli on pyytänyt myös Elinkeino­ elämän keskusliittoa ja Energia­teollisuus ry:tä tiedottamaan mahdollisimman laajasti tulevasta rekisteröitymisvelvoitteesta.

Lakimuutoksen taustalla on uudet velvoitteet valtiontukien avoimuudesta.

KOTITALOUDET

Sähkön tuottajina TEKSTI MILJA SALMI LÄHDE ENERGIA.FI

Perinteinen kuva isosta energiayhtiöstä sähkön myyjänä ja kotitaloudesta sen kuluttajana on murroksessa. Sähköntuotanto pirstaloituu pienempiin yksiköihin teknologian kehittyessä. Jo nyt kotitalouksien on mahdollista tuottaa omaa sähköä ja myydä ylijäävä osa energiayhtiölle. Lappeenrannan Energia ostaa yksityisten tuottamaa sähköä jo yli sadasta kohteesta.

PIENTUOTANTO YLEISTYY Pienten tuotantolaitosten kustannusten laskiessa sekä kiinnostuksen kasvaessa uusiutuvia energialähteitä kohtaan, myös koti­taloudet ovat yhä useammin halukkaita investoimaan omiin sähköntuotantolaitoksiin. Ensisijaisesti tuotanto­laitoksilla pyritään kattamaan osa omasta sähköntarpeesta, mutta nykyään on mahdollista myydä ylijäävä osa sähkö­yhtiöille. Energiakaupan johtaja Marko Pollari Lappeenrannan E ­ nergialta kertoo: ”Laitosten hinnat laskevat koko ajan. Tällä hetkellä suurin osa yksityisten tuottamasta sähköstä tulee aurinko­e nergiasta, mutta löytyy joukosta muutama tuuli­voimalakin.”

NEUVOJA HANKINTAAN OMALTA ENERGIAYHTIÖLTÄSI Lappeenrannan Energia ostaa pientuottajien, niin k ­ otitalouksien, yritysten kuin kerrostaloyhtiöidenkin tuotannosta ylijäävää sähköä.

Jos oman tuotantolaitoksen hankinta kiinnostaa, Pollari muistuttaa, mihin kannattaa kiinnittää huomiota: ”Voimalan oikea mitoitus on ensisijaisen tärkeää. Oman tuotannon arvo on suurin silloin, kun energian pystyy hyödyntämään itse. Selvitä tontin ja rakennuksen ominaisuudet tarkasti, jotta esimerkiksi aurinkopaneelit osataan asemoida oikein. Kun laitos on hankittu, tervetuloa meille! Tarkastamme laitoksen sähkö­turvallisuuden sekä teemme sopimukset ­verkkopalveluista ja sähkön myymisestä.

Lappeenrannan Energialla tehdään suunnitelmia pientuotannon palvelujen kehittämisestä. Tavoitteena tulevaisuudessa on olla entistä vahvemmin mukana pientuotannossa sekä antamassa asiantuntija-apua aina suunnittelusta laitetoimituksiin asti.”

PIENTUOTTAJA OSANA ÄLYKÄSTÄ SÄHKÖVERKKOA Etäluettava sähkömittari on osa älykästä sähköverkkoa. Sen ansiosta sähköä voidaan mitata tarkasti ja siirtää joustavasti kahteen suuntaan. Käsite kattaa kuitenkin laajemmin ­modernin sähköalan. Sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja merkitystä Pollari avaa lisää: ”Älykäs sähköverkko on joustava kokonaisuus, joka mahdollistaa isommassa kuvassa tuotanto­ kuormien ja kulutuspiikkien tasaamisen. Sähkön tuotantoa ja käyttöä voidaan siis tehokkaammin ohjailla ja sähköä varastoida aina kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pientuottajalle mahdollisuus sähkön varastointiin on vielä kalliiden akkujen varassa, mutta tulevaisuudessa näidenkin hintojen odotetaan laskevan. Hybridit ja sähköautot muun muassa toimivat jo ­’varastoina’ ja kuuluvat osaksi älykästä sähköverkkoa.”

KIINNOSTAAKO SÄHKÖN PIENTUOTANTO? Neuvoja pien­tuotannosta kiinnostuneelle sekä Lappeenrannan Energian sähkön ostohinnaston löydät kätevästi verkosta:

lappeenrannanenergia.fi » Tuotteet » Sähkön pientuotanto

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

9

KAATUNEET PUUT OVAT SÄHKÖHÄIRIÖIDEN YLEISIN SYY

Vierimetsä ei sammaloidu TEKSTI KAISU KÄRRI KUVAT TUOMAS JUSSILA

Metsissä kulkee edelleen yli puolet keskijännite­linjan sähköjohdoista, jotka ovat kaiken aikaa alttiina kovan tuulen, myrskyn ja lumikuorman aiheuttamille tuhoille. ­Säävarmaa, maan alla kulkevaa sähkö­ verkkoa laajennetaan jatkuvasti, mutta kaikkialle sitä ei ole mahdollista rakentaa. Linjojen päälle kaatuneet puut ja niiden oksat ovat suurin sähkö­ häiriöiden syy ja vierimetsän hoidolla voidaan merkittävästi vähentää puiden aiheuttamia sähkökatkoksia.

10

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

ENERGIA A

Elämässä SÄÄVARMA SÄHKÖVERKKO Vuoden 2028 loppuun ­mennessä ­asemakaavan ulko­ puolella keskeytys korkeintaan

36 tuntia

MIKÄ IHMEEN VIERIMETSÄ?

Vierimetsäksi kutsutaan keskijännitelinjojen läheisyydessä kasvavaa puustoa. Vierimetsän asianmukainen hoito on metsän­ omistajien vastuulla, kun taas sähköyhtiö huolehtii maanomistajilta vuokraamansa, linjojen alla olevan johtoalueen hoidosta.

Johtoalue on johtolajista riippuen 6–10 metriä leveä ja vierimetsäksi kutsutaan johtoalueen molemmilla puolilla noin 20 metrin matkalla kasvavaa lähimetsää.

Lappeenrannan Energiaverkkojen käyttöpäällikkö Antti Lintunen­ kertoo: ”Hyvin hoidettu metsä tuottaa parhaiten, ja asianmukainen hoito on sekä metsänomistajan että sähköyhtiön etu.” ­Oikein hoidettuna vierimetsä ­vähentää sähkö­häiriöitä huomattavasti ilman, että siitä aiheutuu ­kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle. ”Kun puut ovat v­ aaraksi kaatua tai kaatuneet linjoille, ne joudutaan poistamaan vain ja a ­ inoastaan turvallisuusasiat huomioiden, niin silloin e ­ simerkiksi arvopuista ei saa täyttä hintaa, vaikka puu­tavara j­ääkin maanomistajalle”, Lintunen selventää.

VIERIMETSÄN HOITO EHKÄISEE SÄHKÖKATKOJA Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaan sähkön jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille yli 6 tuntia kestävää, ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä vuoteen 2028 mennessä. Raivauksia valvova Lappeenrannan Energiaverkkojen käyttömestari Kari Kivistö huomauttaa: ”Vierimetsän hoito on ensiarvoisen tärkeässä asemassa tämänkin asian tiimoilta.”

Metsän pääte- eli uudishakkuussa on hyvä huomioida, e ­ ttei siemen- tai suojapuita ole syytä jättää niin lähelle sähkö­ johtoja, että ne kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle. ”Pääte­hakkuissa jäljelle jäävät siemenpuut eivät ole tottuneet ottamaan tuulta vastaan kun muu metsä on kaadettu ympäriltä, ­ joten ne ovat entistä alttiimpia kaatumaan”, Kivistö ­huomauttaa. ”Riskialttiita ovat myös erityisesti riukuuntuneet, eli hoikat ja kapeat lehtipuut, jotka taipuvat muita voimakkaammin esimerkiksi lumen painon alla”, Lintunen lisää.

VAARALLISISTA PUISTA ON HYVÄ ILMOITTAA

”Tähän on tulossa jossain vaiheessa päätehakkuu ja kyllähän se mänty ja kuusi jaksaa siementää puolen­ toista rungonmitan päähän, niin ei ole ­tarkoituksen­mukaista niitä tähän linjan viereen jättää”, metsänomistaja Asko Saikko kertoo.

Lappeenrannan Energiaverkkojen asiantuntijat ottavat huo­ mioon sähköpylväiden kuntotarkistusten yhteydessä myös vaaralliset puut linjojen läheisyydessä: ”Esimerkiksi kuolleet ja siksi hatarammat puut ja linjoille päin jo kallellaan olevat vaara­puut käydään poistamassa sähköyhtiön toimesta”, Kivistö ­kertoo ja jatkaa: ”Näistä me otetaan erittäin mielellään ilmoituksia vastaan jos esimerkiksi marjametsällä käydessä havaitsee tällaisia puita.” Sähkölinjoille vaarallisista puista ja linjoille kaatuneista puista otetaan ilmoituksia vastaan päivystävässä vikailmoitusnumerossa: 020 690 401.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

11

ENERGIA A

Elämässä METSÄNOMISTAJILLE ILMAISTA PUUNKAATOAPUA Metsänomistaja Asko Saikko on useasti hyödyntänyt Lappeen­rannan Energian tarjoamaa maksutonta puunkaatoapua. ”Esi­merkiksi tuossa sadan metrin päässä oli yksi iso koivu, joka oli niin lähellä linjaa, etten edes ajatellut lähteä sitä itse siitä ­kaatamaan”, Saikko kertoo. Puunkaatoapu saapui ­paikalle muutaman päivän päästä soitosta ja koivu saatiin kaadettua turvallisesti: ”Ei siinä koskaan ole kauaa kestänyt, kun miehet ovat tulleet paikalle – ja yhdellä soitolla”, Saikko korostaa.

Puunkaatoapua on mahdollista saada aina, kun puun turvallinen kaataminen sähkölinjan läheisyydessä on riskialtista ammatti­ taitoiselle metsurille. ”Antaessamme puunkaatoapua valvomme, opastamme ja avustamme metsuria kaatamaan puut turvallisesti. Tavoitteena on mahdollistaa metsurille turvallinen työskentely ja suojella sähkölinja kaatotyön ajaksi. Tällaisia tapauksia on usein esimerkiksi pihapiirissä, jossa puun kaatosuuntia on rajallisesti”, Lintunen täsmentää. T ­ aipalsaarella asuvalle Saikolle sähköt ovat nykypäivänä tärkeässä roolissa ja heidän yrityksensä vuokramökeille on aina pystyttävä varmistamaan sähkön­tulo: ”Varovaisuutta noudattaen voisi varmaan itsekin joitain puita

kaataa linjan vierestä, mutta turhia riskejä ei kannata lähteä ottamaan, kun palvelu pelaa niin hyvin”, Saikko selventää.

TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Kaadetun puutavaran varastointi sähköjohtojen alle on kiellettyä yleisen sähköturvallisuuden vuoksi. ”Sähkölinjojen ­ alle ei saa varastoida puita tai mitään miestä korkeampaa esinettä tai rakennelmia, eikä siellä saa työskennellä työkoneilla”, Lintunen huomauttaa. Turvaetäisyys on tärkeä huomioida, sillä johtoon ei välttämättä tarvitse edes koskea, sillä sähkö hyppää ilmavälin yli. ”Vähintään viisi metriä sivusuunnassa sähkö­ johdoista on jo turvallinen välimatka varastointiin ja työ­ koneilla työskentelyyn”, Kivistö toteaa lopuksi.

Lisätietoa yleisesti metsänhoidosta saa kuntien metsän­ hoito­y hdistyksiltä ja vierimetsänhoidon osalta esimerkiksi ­Energia­teollisuus ry:n verkkosivuilta sekä www.hengenvaara.fi/­ puunkaato.

VINKKEJÄ metsänomistajille Siemen- ja suojauspuita ei tule jättää sähköjohtojen lähelle Asianmukaisella harvennuksella varmis­ tetaan puutavaran myyntikelpoisuus Lehtipuut ovat havupuita suurempi riski taipuisuutensa vuoksi Puutavaran varastointi sähköjohtojen alle on kiellettyä turvallisuussyistä Sähköyhtiö tarjoaa ilmaista puunkaatoapua riskialttiiden puiden kaatoon Vierimetsien hoito on eduksi metsänomistajalle sekä sähköyhtiölle

12

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

VINKKI METSÄSSÄ LIIKKUJILLE Havaitessasi sähkölinjojen läheisyydessä selkeästi lahon puun, sähkölinjojen suuntaan kallistuneen tai jo sähkölinjoille kaatuneen puun, voit ilmoittaa siitä päivystävään vikailmoitusnumeroon: 020 690 401

JOS OSUT ILMAJOHTOON ­A JO­ NEUVOLLA TAI PUU KAATUU LINJALLE Keskeytä työskentely välittömästi Älä yritä poistaa johdoissa kiinni olevaa puuta Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa Yritä ajaa työkone irti sähkölinjasta Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa Poistu turvaetäisyydelle tasajalkaa hyppien Turvallinen etäisyys onnettomuuspaikasta on noin 20 metriä Ilmoita asiasta vikailmoitusnumeroon 020 690 401 (mpm/pvm)

1

2

3

vähintään 5 metriä

Lähialue n. 20 metriä

Johtoalue 6 –10 metriä

Lähialue n. 20 metriä

1

Harvennushakkuussa suositellaan poistettavaksi kaikki pitkät ja kapealatvaisiksi kehittyneet lehtipuut sekä kaikki vahingoittuneet ja kallistuneet puut.

2

3

Siemen- tai suojuspuita ei ole syytä jättää niin lähelle sähkö­johtoa, että ne mahdollisesti kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle. ­Sähkölinjojen reunamien puusto altistuu etenkin heti hakkuun ­jälkeisinä vuosina tuulille ja myrskyille.

Puutavaran varastointi sähköjohtojen alle on kiellettyä yleisen sähköturvallisuuden vuoksi.

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

13

HYVÄRISTÖNMÄKI

Puhtaamman ympäristön puolesta TEKSTI MEDIAKOLMIO JA LAPPEENRANNAN ENERGIA KUVA TUOMAS JUSSILA

Tiukentuneet ympäristövaatimukset, nykyisen Toikansuon puhdistamon vanhentuminen ja sen ympäristöluvan päättyminen vuoteen 2022 luovat tarpeen uuden jätevedenpuhdistamon rakentamiselle. Monivaiheisen arviointija lupaprosessin jälkeen hankkeessa on meneillään uuden pääpumppaamon, jäteveden siirtolinjan ja jätevedenpuhdistamon yleissuunnittelu.

HY VÄRISTÖNMÄEN UUSI PUHDISTAMO sai ympäristö­ luvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta elokuun lopulla, ja hankkeen yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Nykyi­ selle puhdistamoalueelle Toikansuolle rakennetaan uusi siirtopumppaamo, josta jätevedet johdetaan Hyväristön­ mäelle kahta paineistettua ja noin viiden kilometrin pituista siirto­viemäriä pitkin. Siirtoviemärit sijoittuvat puhdistamo­ alueelle rakennettavan uuden tien yhteyteen, joka alkaa ­Hanhijärventieltä läheltä radan alitusta. Purkuvedet johdetaan luvan mukaisesti Rakkolanjokeen.

Jäteveden puhdistusvaatimukset ovat purkuvesistön herkkyyden vuoksi Suomen tiukimmat ja Euroopankin mittakaavassa

PILOTOINTIA TÄNÄ TALVENA Uuden puhdistamon pilotoinnissa vertaillaan ­jälkikäsittelyn prosessiratkaisuja käsittelemällä Toikansuon jätevedenpuhdistamolla puhdistettua jätevettä konttiin sijoitettavilla koelaitteistoilla. ­Pilotointivaihe toteutetaan yhteistyössä yli­ opiston kanssa ja aiheesta teetetään diplomityö.

harvinaisen korkeat. Puhdistetun veden fosforipitoisuus saa olla maksimissaan 0,1 milligrammaa litrassa. Vaadittu puhdistus­tulos saavutetaan suunnittelemalla toimintavarma prosessikokonaisuus, joka on eri prosessitekniikoiden yhdistelmä. Lisäksi laitossuunnittelussa panostetaan erityisesti riskinhallintaan. Uusi kokonaisuus onkin Suomessa ainut laatuaan. Hankkeen kokonaisinvestoinnin kustannusarvio on noin 70 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi poikkeustilanteita varten Hyväristönmäen puhdistamolle rakennetaan tasausallas ja varaudutaan ohitus­vesien erilliskäsittelyyn. Toikansuon alueelle sijoitetaan pumppaamon lisäksi myös varoallas, joka voidaan ottaa käyttöön pumppaamon ja siirtoviemärin häiriötilanteissa. Järjestelmien sähkönsaanti varmistetaan itsenäisillä varavoimakoneilla. Puhdistamon pääprosessit ovat kolmilinjaisia, kriittiset laitteet on kahdennettu ja prosessi varustetaan automaattisilla analyysilaitteilla.

PARAS JA EDULLISIN VAIHTOEHTO Uuden jätevedenpuhdistamon hanke on käynyt läpi vuosia­ kestävän monivaiheisen arviointi- ja lupaprosessin, joka jatkuu­edelleen. Laitoksen suunnittelusta vastaavan Pöyryn suunnittelu­päällikkö Kristian Sahlstedt kertoo: ”Ympäristö­ vaikutusten arvioinnissa eli YVA:ssa tarkasteltiin kuutta vaihto­

HYVÄRISTÖNMÄKI

ehtoista puhdistamon sijaintipaikkaa ja neljää ­vaihtoehtoista purkupaikkaa, mikä on hyvin poikkeuksellista – yleensä YVA:ssa vaihtoehtoja on yksi tai kaksi.”

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2014 sijoittaa puhdistamon Hyväristönmäelle ja purkaa puhdistetut jätevedet Rakkolanjokeen. ”Tämä on YVA:n mukaan ympäristön kannalta paras ratkaisu ja kustannusarvioiden perusteella myös edullisin. Yleissuunnitteluun kuuluvassa prosessivertailussa puolestaan vertailtiin yhdeksää eri ­prosessikokonaisuutta kaikkiaan 23:lla eri kriteerillä”, Sahlstedt täydentää.

Suunnittelupäällikkö ymmärtää myös alueen asukkaita, jotka ovat huolissaan puhdistamon vaikutuksista omassa asuin­ ympäristössään: ”Toisaalta on muistettava, että jäteveden­ puhdistamoita rakennetaan usein aivan asutuksen keskelle.

Asukkaat huomaavat yleensä pian, että puhdistamo ei sittenkään vaikuttanut heidän jokapäiväiseen elämäänsä.”

HAJUT KÄSITELLÄÄN SISÄTILOISSA Paljon puhutaan hajuhaitoista, mutta Sahlstedt neuvoo vertaamaan asiaa näin: ”Kuinka moni on viime vuosikymmenen

ASUKASPANEELI OSANA SUUNNITTELUTYÖTÄ Asukaspaneelin tarkoituksena on pitää hyvä kontaktipinta Hyväristönmäen alueen asukkaisiin.

Paneelissa mukana olevat saavat kohdistettua tietoa projektin eri vaiheista, joihin liittyen heiltä voidaan pyytää kannanottoja sekä kommentteja. Halukkaat voivat vielä ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kalle.reinikainen@poyry.com.

aikana huomannut hajua nykyisestä puhdistamosta? Toikansuon jätevedenpuhdistamo sijaitsee nimittäin aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Puhutaan kuitenkin vanhasta tekniikasta, jossa hajun torjuntaa ei ole huomioitu millään tavoin. Hyväristönmäellä prosessin haisevat osuudet tapahtuvat sisätiloissa, joista poistuva ilma käsitellään hajunpoistolaitteistoilla.”

UUDEN PUHDISTAMON PROSESSIRATKAISU ON AINUT LAATUAAN Jotta puhdistustulos olisi vaatimusten mukainen, Hyväristönmäellä yhdistellään eri prosessiratkaisuja Suomessa ainutkertaisella tavalla. Sahlstedt kertoo tarkemmin prosessivalinnoista: ”Puhdistamossa hyödynnetään kahden eri biologisen prosessin yhdistelmää: aktiiviliete- ja kantoaine­ prosessia. Pilotointivaiheessa vertaillaan vielä jälkikäsittelyn prosessivaihtoehtoina tekstiilipäällysteistä kiekkosuodatusta ja membraaniultrasuodatusta. Tavoitteena on saada aikaiseksi mahdollisimman puhdas lopputulos.” U ­ udelle puhdistamolle rakennetaan lisäksi testialusta eli tila, jossa voidaan toteuttaa kehitys- ja yhteistyötä yliopiston ja yritysten kanssa.

TIETOA UUDESTA JÄTE­VEDEN­PUHDISTAMOSTA lappeenrannanenergia.fi » Ympäristö » Hankkeet ja ympäristö » Uusi jätevedenpuhdistamo

lappeenrannanenergia.fi/hyva-blogi

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

15

SÄHKÖLÄMMITYKSEN

Energia­ tehokas käyttö TEKSTI MILJA SALMI KUVAT MEDIAKOLMIO JA SHUTTERSTOCK LÄHTEET MOTIVA.FI, ENERGIA.FI

VINKIT ENERGIA­ TEHOKKAASEEN LÄMMITYKSEEN Tarkista järjestelmän säädöt sekä termostaattien ja venttiilien toiminta säännöllisesti Varmista, että ilma pääsee kiertämään vapaasti pattereiden läheisyydessä

Sähkölämmitys on edelleen suosituin ­lämmitys­­muoto Suomessa – eikä suotta, ­nimittäin sen hyötysuhde on erinomainen ja ­lämmityksen o ­ hjaaminen sekä energian­säästötoimien ­toteuttaminen on helppoa. ­Järjestelmä ­reagoi nopeasti esimerkiksi ­auringon tai ­kodin­koneiden ­lämpökuormiin.

Laske kodin lämpötiloja silloin, kun talo on tyhjillään Laske lämpötilaa vähäisellä käytöllä olevista tiloista Pidä kylpyhuoneen ja kosteiden tilojen ovet kiinni Pidä tuulikaapin kummatkin ovet kiinni ja laske lämpötilaa Vältä lämpöhukkaa, tuuleta aina lyhyesti ja tehokkaasti ristivedolla

TUTKI JA SÄÄSTÄ Kuinka itse voit vaikuttaa sähkölämmityksen energiatehokkaaseen käyttöön?

Projektipäällikkö Ville Reinikainen Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimesta neuvoo ryhtymään energiatehokkuuden optimointiin tutustumalla ensin oman kodin ominaisuuksiin: ”Tärkeintä on tiedostaa kuinka rakennuksen lämmitys toimii ja paikallistaa lämpövuodot. Heikot kohdat paljastuvat yleensä ikkunoista ja ovista, jolloin tilanne on usein helposti ­korjattavissa tiivisteen käytöllä. Vuodot voidaan tunnistaa lämpökameralla, jollaisen meiltä saa tulla lainaamaan ilmaiseksi. Lisää voi lukea enne.fi -sivustolta.

Lisäksi Lappeenrannan Energian tarjoama kulutusseuranta on hyvä keino saada selville, mikäli jokin järjestelmä on vikainen ja aiheuttaa turhia kulutus­ piikkejä. Pienellä ’opintomatkalla’ omiin kulutustottumuksiin voi saada ­aikaan merkittäviä säästöjä, kun näitä tottumuksia pääsee viilaamaan.”

16

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

Energian asiantuntijavinkki:

LÄMMITYKSEN ­AUTOMATISOINTI Myös vanhemman vesikiertoisen sähkölämmityksen automatisointi onnistuu: pattereihin on mahdollista ostaa erillinen älykäs termostaatti, johon voidaan huone­ kohtaisesti ohjelmoida esimerkiksi työpäivien ajaksi matalampi lämpötila. Suorassa sähkölämmityksessä auto­ matisointi vaatii yleensä pattereiden vaihtamista uusiin.

YLEISIMMÄT SÄHKÖ­L ÄMMITYS­ MUODOT VERTAILUSSA Sähkölämmityksestä puhutaan silloin, kun lämpöenergian luomiseksi käytetään sähköä.

Myös muut lämmitysmuodot vaativat sähköä jossain vaiheessa lämmitysprosessia.

SUORA PATTERI­ LÄMMITYS Lämmitys huonekohtaisilla sähköpattereilla. Hankinta­ kustannuksiltaan muihin verrattuna edullinen.

VESIKIERTOINEN PATTERILÄMMITYS Varaajan sähkövastukset lämmittävät veden, joka kiertää patteriverkostossa.

LATTIALÄMMITYS Lämmityskaapelit lämmittävät lattiarakenteissa. Saatavana suorana ja osittain varaavana.

SISÄLÄMPÖTILA SOPIVAKSI Asuinmukavuudesta ei kannata tinkiä, mutta huonelämpötiloihin on järkevää kiinnittää huomiota. Reinikainen neuvoo lämpö­ tilojen säätämisessä: ”Yhden asteen muutos lämpö­ tilassa vaikuttaa jopa 5 % energiankulutukseen. Oleskelutiloissa sopiva astemäärä on 20 –22, kun taas makuuhuoneessa yksi hyvän unen salaisuuksista on tästä paria astetta ­matalampi lämpötila. Lattialämmitteisissä pesutiloissa 23 astetta on s­ opiva – nyrkkisääntönä lämpötila on turhan korkea, jos lattia lämmittää jalkapohjaa sukan läpi. Varastotiloihin ja autotalleihin riittää 10-15 astetta, riippuen näiden ja asuintilojen välisestä eristyksestä. Lämpötilan laskeminen ei nimittäin auta, mikäli lämpö pääsee virtaamaan kylmempiin tiloihin.”

KATTOLÄMMITYS Lämmityselementit yleisimmin katto­r akenteissa, josta lämpö säteilee suoraan huonetilaan.

LÄMPÖPUMPUT Sähkövastukset lämmittävät tuloilmaa huonekohtaisesti.

Tarvitsee tuekseen myös muun lämmitysjärjestelmän.

SÄÄDÄ KÄYTTÖTARPEEN MUKAAN Koska sähkölämmitys reagoi nopeasti muutoksiin, on järkevää laskea lämpötilaa silloin kun kukaan ei ole kotona, esimerkiksi lomien tai jopa työpäivien ajaksi. Lämmitystä kannattaa lisäksi säätää pysyvämmin paria astetta pienemmälle huoneista, jotka ovat vähemmällä käytöllä.

VINKIT TALVEN PAKKASILLE Talvella puulämmitteinen takka tai muu tulisija on erinomainen­ lisä sähkölämmitykseen, sillä nopeasti reagoiva järjestelmä ei ylilämmitä tilaa. Lisäksi Reinikainen neuvoo: ”Jos yöksi on ­tulossa kova pakkanen, niin verhot ja kaihtimet kannattaa vetää ikkunan eteen, jolloin lämpöhukkaa saadaan kuriin.”

MUITA LÄMMITYSMUOTOJA Kaukolämpö, öljylämmitys, puulämmitys, hakelämmitys, pellettilämmitys ja turvelämmitys.

Lähde: sähkölämmitysopas, lamminkoti.fi

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

17

UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET

Sähköntuotannossa Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa Suomessa kasvaa koko ajan. ­Kuluttajat voivat sähköä hankkiessaan ostaa nimenomaan uusiutuvilla energia­ lähteillä tuotettua sähköä ja näin ollen omalta osaltaan vaikuttaa käytön lisääntymiseen.

UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA NYT JA TULEVAISUUDESSA Yksi Suomen nykyisen hallituksen kärkihankkeista on ­”Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”. Hankkeen tavoitteena on lisätä päästöt­ tömän, uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin.

Vesivoiman osuus uusiutuvan energian tuotannossa on merkittävä ja sen etuna on käyttö säätövoimana, jonka tuotantoa voidaan lisätä tarpeen mukaan. Tuulivoiman osuus S ­ uomessa on lisääntynyt viime vuosina ja uusia tuulivoimaloita rakennetaan koko ajan. Myös aurinkosähköä tuotetaan entistä enemmän, ja suurin osa siitä käytetään suoraan tuottajien toimesta. Vain hyvin pieni osa aurinkosähköstä ohjautuu sähkö­ markkinoille ja sitä myydään sekasähkönä, koska aurinko­ sähkön pientuottajilla ei ole uusiutuvan energian alkuperän varmistavia alkuperätakuita. Tuuli- ja aurinkovoiman käytön lisäämisessä ongelmallista on, että niiden tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista ja sähkön varastointi ei vielä ole kannattavaa.

Lappeenrannan Energia tuottaa ja myy uusiutuvista, puupohjaisista energialähteistä tuotettua sähköä: Metsävoima on tuotettu 100%:sti puupohjaisilla polttoaineilla Kaukaan Voiman­ biovoimalaitoksessa ja sille on myönnetty Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkki. Myös ­ L appeenrannan ­Energian Tuulivoima on EKOenergia-merkittyä ja tuotettu 100%:sti uusiutuvalla energialla, tuulella, Suomen Hyötytuuli­ Oy:n tuuli­puistoissa.

EKOenergia-merkki kertoo, että ostamasi sähkö on tuotettu ympäristöystävällisesti uusiutuvalla energialla; tuulella, biopolttoaineilla, aurinko- tai vesivoimalla.

Vain kaikin tavoin ympäristöystävällisesti tuotettu sähkö voi saada EKOenergia-merkinnän.

VESI­V OIMA

BIOENERGIASTA SUOMEN VAHVUUS Suomessa uusiutuvan energian käytön lisääntymistä tavoitellaan erityisesti bioenergian käyttöä kasvattamalla. Suomen metsät ja niistä saatava metsähake ovat erinomainen bio­ energian lähde, jonka käyttö on mahdollista tuplata. Puupohjaista energiaa tuotetaan nykyisellään metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirroista sekä hakkuutähteistä, rangoista ja kannoista saatavasta metsähakkeesta.

56 %

Uusiutuvat energialähteet sähköntuotannossa

BIOMASSA

36 %

TUULIVOIMA

8 %

Vuonna 2015 uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä Suomessa oli jo 45 % sähköntuotannosta. Suomen kokonais­ energiankulutuksessa ­uusiutuvan energian osuus 2015 oli 35 %.

UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA

18

VESIVOIMA

TUULIVOIMA

BIOENERGIA

AURINKOSÄHKÖ

• päästötön • käyttö säätövoimana • ympäristövaikutuksia lähivesistöihin mm. kalastoon

• päästötön • tuotanto kasvussa, tavoit­ teena kolminkertaistaa 2020 • ympäristövaikutuksia maisemaan, meluun, linnustoon ja kalastoon

• hiilineutraali • raaka-aineena biomassat • kotimainen bioenergia lisää energiantuotannon omavaraisuutta, huolto­ varmuutta ja työpaikkoja

• ei päästöjä käytön aikana • ympäristövaikutuksia aurinko­ paneelien tuotannosta • tilastointia vasta 2015, jolloin tuotanto n. 7,9 MW, pääosin pientuotantoa

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

LÄHTEET: TYÖ-

JA ELINKEINOMINISTERIÖ, ENERGIATEOLLISUUS RY

SIIRTO 24 %

VEROT 37 %

MY YNTI 39 %

Sähkön hinta

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva tyypillinen kuluttaja

MISTÄ SÄHKÖ TULEE JA MITEN SEN HINTA MÄÄRÄYTYY

SÄHKÖN KÄYTTÄJÄ

Ostaa sähköä valitsemallaan sopimustyypillä: KIINTEÄ

hinta pysyy samana 12 tai 24 kk

VARMA

hinta seuraa markkinahintaa 3 kk:n välein

Paikallinen verkkoyhtiö huolehtii sähkön siirrosta käyttäjille.

LAPPEENRANNAN ENERGIA

MARKKINA

hinta päivittyy tunneittain markkina­ hinnan mukaan

Päivittäisen sähkön hankinnan lisäksi Lappeenrannan Energia tekee myös ns. johdannaiskauppaa, jossa ostettavan sähkön määrä ja hinta sovitaan pidemmälle aikajaksolle.

tuottaa itse n. 30%

Tuotettu sähkö siirtyy kantaverkkoon ja siitä paikallisen verkkoyhtiön verkkoon.

ostaa pörssistä n. 70%

SÄHKÖMARKKINAT Noin 85 % sähköstä vaihtaa omistajaa pörssissä.

SÄHKÖN MYYJÄ

Pohjoismainen sähköpörssi NORD POOL

Ilmoittaa sähkön tarpeensa ja tarjouksensa ostohinnasta tuntikohtaisesti

klo 13

klo 00 – 24

n. klo 14 Ilmoittaa seuraavan vuorokauden sähkön tuntihinnat

SÄHKÖN TUOTTAJA Ilmoittaa myyntiin tarjoamansa sähkön määrän ja myyntihinnan tuntikohtaisesti

Sähkön myyjät & tuottajat vahvistavat seuraavan päivän sähkökaupan sopimukset

Tuottajat siirtävät tuotta­ mansa sähkön sähkö­verkkoon.

Sähköntuotanto pyritään toteuttamaan vahvis­tettujen kauppojen mukaisesti.

Sähkön hintaan vaikuttavat

Kysyntä & Tarjonta Pohjoismainen sähköpörssi Elspot

Pääosa sähkökaupasta tehdään vuoro­kausi­ markkinalla, jossa sähkön hinta määräytyy vuorokauden etukäteen sähkön myyjien ja tuottajien välisessä huutokaupassa.

sää­olo­ suhteet

tuotanto­laitosten ongelmat

sähkö­verkon kapa­siteetti

polttoaineen hinnat

päästö­ kauppa

vesi­ varannot

Katastrofigastronomi

LOIHTI ENERGIAN AURINKOISEN ­N IMIKKOKAKUN TEKSTI KAISU KÄRRI KUVAT TUOMAS JUSSILA

Lue lisää, tykkää ja seuraa! katastrofigastronomi.wordpress.com facebook.com/katastrofigastronomi/ instagram.com/katastrofigastronomi/

20

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

Nuori lappeenrantalainen Annika Ikonen perusti oman ­yrityksen ja sai rakkaasta harrastuksestaan itselleen työn. Energiakakun luoja opiskelee nykyisin elintarvike­tieteitä ­Helsingissä, mutta leipoo edelleen halukkaille ostajille ­herkkuja aina kun opinnoiltaan ehtii.

Asiakkaamme pääsivät viime kesänä maistelemaan Katastrofi­ gastronomi Annika Ikosen suunnittelemia ja leipomia ­kakkuja, joista äänestettiin Lappeenrannan Energian n ­ imikkokakku.

Voittajaksi selviytyi pirtsakan hedelmäinen appelsiini-mango­ kakku, johon Ikonen sai inspiraation aurinkoenergiasta. ­Energialle kehitellyistä nimikkokakkuvaihtoehdoista Ikosen oma suosikki oli kakku, jossa hän käytti ensimmäistä kertaa popcornia sekä koristeena että itse pohjassa: ”Popcorn itsessään kuvastaa mielestäni hyvin räjähtävää energiaa ja tulen varmasti kehittämään ja varioimaan reseptiä vielä jatkossa”, Ikonen kertoo innostuneena.

ITSEOPPINEESTA HARRASTAJASTA YRITTÄJÄKSI Lappeenrannasta kotoisin olevan, vasta 19-vuotiaan I­kosen ­innostus leipomiseen syntyi jo lapsena: mustikkapiirakan leipo­minen yhdessä isän kanssa oli mukavaa puuhaa ja loppu­ tulos äärimmäisen herkullista. Idea yrittäjyyteen lähti kesätöiden hausta: ”En päässyt edes hampurilaisravintolaan työhaastatteluun, joten päätin perustaa oman yrityksen”, ­Ikonen naurahtaa. Itseoppinut leipuri osallistui Lappeenrannassa ­ järjestetylle 4H-yrittäjyyskurssille ja perusti oman Katastrofi­ gastronomi nimeä kantavan, leivonnaisia myyvän yrityksen. ”Olin saanut erittäin positiivista palautetta ystäviltä ja ihan tuntemattomiltakin ihmisiltä ravintolapäivissä myymistäni leivonnaisista”, I­ konen perustelee päätöstään.

GASTRONOMIAA ILMAN KATASTROFEJA Yrityksen mieleenpainuvan nimen Ikonen keksi osallistuessaan ensimmäistä kertaa ravintolapäivään lähes kaksi ­vuotta sitten: ”Ajattelin, että kun nimessä mainitaan katastrofi, se manaa kaikki katastrofaaliset epäonnistumiset minimiin.

Gastronomi-sanaan tykästyin koulun molekyyligastronomian kurssilla, joka oli myös sisällöltään todella mielenkiintoinen”, Ikonen lisää. Ravintolapäivien lisäksi Katastrofigastronomin luomuksia on voinut päästä maistelemaan mm. Lappeenrannan Punnitse&Säästä-myymälässä. ”Myymälän pojat maistoi­vat raakakakkujani ja pyysivät niitä myyntiin myymäläänsä. Enää en voi niitä Helsingistä käsin heille toimittaa, mutta he ovat sittemmin jatkaneet aloittamaamme raakakakku-buumia ja saaneet toisen kakkutoimittajan”, Ikonen iloitsee.

EDESSÄ HERKULLINEN TULEVAISUUS Tänä syksynä alkaneet elintarviketieteen opinnot Helsingin yliopistossa ovat vahvistaneet Ikosen tulevaisuuden h ­ aaveita enti­sestään. ”Haluan ehdottomasti tulevaisuudessakin olla

j­ollain tapaa ruoan ja elintarvikkeiden kanssa ­tekemisissä, mutta kenties enemmän akateemisesta näkökulmasta”, ­Ikonen p ­ ohtii. Leipominen pysyy varmasti rakkaana harrastuksena, mutta nuori yrittäjä näkee itsensä ­tulevaisuudessa esimerkiksi uusien elintarvikeinnovaatioiden ­kehittäjänä. ” Tietenkin haluan parantaa maailmaa”, hän naurahtaa ja­ ­ vitsailee: ”Jospa kehittäisin esimerkiksi jonkin nyhtöruis-­ tyylisen uuden ruokatuotteen.”

Katastrofigastronomi suunnitteli Elämää&Energiaa -lehden lukijoille jouluisen punaviini-suklaakakun. Kokeile reseptiä!

Tää on se kakku, mitä haetaan jouluyönä salaa jää­kaapista, kun kaikki muut nukkuu."

PUNAVIINI-SUKLAAKAKKU maidoton, munaton, n. 18 cm:n irtopohjavuokaan 3 dl vehnäjauhoja 2 dl sokeria 1 dl kaakaojauhetta 1 tl soodaa 1 tl vaniljasokeria ¼ tl suolaa 1,5 dl punaviiniä 1 dl vettä 1 dl öljyä 1 rkl valkoviinietikkaa

Kahvikreemi 100 g maidotonta margariinia 50 g sokeria n. 0,5 dl vahvaa kahvia ripaus suolaa 0,5-1 dl tomusokeria

Sekoita kuivat aineet yhdessä kulhossa ja nesteet toisessa. Lisää nesteet kuivien aineiden joukkoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohja­ vuokaan ja p ­ aista 175-asteisessa uunissa n. 50 minuuttia.

Ota margariini kreemiä varten ajoissa huoneen­lämpöön peh­ menemään. Keitä kahvi ja sokeri s­ iirapiksi, ja anna jäähtyä kun­ nolla. Kun m ­ argariini ja siirappi ovat huoneenlämpöisiä, vatkaa voi kuoh­keaksi ja lisää vähitellen kahvisiirappi. Vatkaa j­oukkoon suola ja lisää tarvittaessa tomusokeria makeutukseksi. Halkaise jäähtynyt pohja k ­ olmeen osaan ja l­evitä väleihin ohut kerros kreemiä. K ­ oristele mielesi ­mukaan ja nauti!

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

21

& Historiaa ENERGIA A

LAPPEENRANNASSA VESIHUOLTOA

jo 90 vuotta Vesitornin laajennus meneillään kesällä vuonna 1955.

Kuva lainattu yksityisalbumista.

VESITORNIN HAVINAA Lappeenrannan vesitornin sijainti paraati­ paikalla Taikinamäen kaupungin­ osassa juontuu korkeimmasta kohdastaan ­keskusta-alueella.

Alkuperäinen vesitorni valmistui vuonna 1928. Kaupungin veden tarpeen kasvaessa 1950-luvulla vanha torni alkoi käydä liian pieneksi ja päätettiin rakentaa uusi ”vesilinna” vanhan paikalle. Vanha torni jäi uuden tornin sisään lähes kokonaisuudessaan ja tornin ulkoasu muuttui nykyisen näköiseksi.

Vesitornin tehtävänä on mahdollisimman tasaisen paineen ylläpitäminen sekä veden varastointi kulutushuippuja varten. Lisäksi sen vesivarastot ovat käytettävissä häiriötapauksissa.

Lappeenrannassa veden takana ovat alun perin naiset. Kaupungissa toimivan naisyhdistyksen aktiivit valtuutettiin tekemään syksyllä 1908 aloite kaupungin­ valtuustolle, että seuraavan vuoden kulunkiarvioon lisättäisiin menoerä, ” jolla tehtäisiin tutkimuksia vesijohdon aikaansaamiseksi ja kustannusarvio s­ iitä”.

N aiset toivoivat kovasti jo vesijohtoa ­ keittiöihinsä.

Viimein 17. joulukuuta 1908 valtuus­ miehet käsittelivät kokouksessaan nais­ yhdistyksen kirjelmää sekä vesijohdon että ”kloaakki- eli viemärijärjestelmän” aikaansaamiseksi. Asiaa tuumailtiin ja kului useita vuosia, kunnes ymmärrettiin aloitteen merkitys. Vasta vuonna 1914 terveyslautakunnan taholta tehty ehdotus pohjarahaston perustamisesta vesi- ja viemäriverkkoja varten s­ itoutti valtuuston. Päätettiin, että joka vuosi kasvatettaisiin vesirahastoa kaupungissa toimivan anniskeluyhtiön voittovaroista.

Niinpä vesihuoltomme historiasta voidaankin sanoa, että ”viina aikanaan oli Lappeenrannassa muuttuva vedeksi”.

Rahaa kerättiin ja potentiaalista pohja­ vesipaikkaa etsittiin vuosia k ­uumeisesti useista paikoista ympäri kaupunkia.

Veden tuli olla kirkasta, juomavedeksi kelpaavaa ja sitä tuli ­koepumppauksissa

SÄHKÖPOSTIT asiakaspalvelu@lreoy.fi ja tekninen.aspa@lreoy.fi

22

ELÄMÄÄ & ENERGIAA 2 / 2016

Tänään Lappeenrannan Energiaverkoilla on noin 13 000 vesihuoltoasiakasta ja puhdasta vettä toimitetaan asiakkaille 4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Lappeen­rannan Energiaverkoilla on yhteensä 1 265 km vesihuoltoverkostoa, josta puhtaan veden verkostoa on 532 km, jätevesiverkostoa 452 km ja hulevesiverkostoa 281 km. Veden­ ottamoita on verkostoalueella 9, jätevedenpuhdistamoita 5 ja jäte­ vesipumppaamoita 114.

Historiatietojen lähteenä on käytetty Eija-Hilkka Anttilan teosta ”KAIVO SAIMAALLA Lappeenrannan Vesilaitos 1926-2006”, 2006 ja perimätietoa.

ASIAKASPALVELU puh. 020 690 505 (mpm/pvm)

LAPPEENRANNAN ENERGIA OY Simolantie 18, Lappeenranta, avoinna arkisin kello 8–16.

tulla riittävästi. Viimein hyvä pohjavesi­ kaivon paikka löytyi Huhtiniemestä vuonna 1925. Kokouksessaan huhtikuun 16. päivä vuonna 1926 Lappeenrannan valtuusto teki suuren päätöksensä vesijohto- ja viemäriverkon rakennuttamisesta vesijohtovaliokunnan suunnitelmien mukaisesti.

Ensimmäiset 50 kiinteistöä liitettiin vesijohtoverkkoon Kuninkaankadulla eli nykyisellä Koulukadulla vuonna 1927.

Siellä ovat sijainneet myös tämän kaupungin ensimmäiset vesiklosetit eli vesi­ vessat. Ensimmäinen puhdistamo Toikansuolle rakennettiin vasta 1954.

» valinta 1: laskutus » valinta 2: muutto » valinta 3: tarjous sähköstä (valinta 1: kotitaloudet, valinta 2: yritysasiakkaat) » valinta 4: liittymät ja tekninen asiakaspalvelu, ­energianeuvonta » valinta 5: muut asiat

VIKAILMOITUSNUMEROT Sähkö 020 690 401 (mpm/pvm) Vesi 020 690 467 (mpm/pvm) Kaukolämpö ja maakaasu 020 690 468 (mpm/pvm)

lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi » Maksuton ja 24/7 käytössäsi sopimusasioissa ja energiankulutuksen seurannassa. edullistasähköä.fi » Tutustu sähkö­tuotteisiin ja edulliseen hinnoittelumalliin.

ENERGIAA SOMESSA

PÄHKINÄ

Purtavaksi

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen ­siten, että palautusosoite jää näkyviin.

PALAUTA RISTIKKORATKAISUSI 28.2.2017 mennessä. Oikein vastanneiden kesken arvomme 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Viimekertaisen ristikkoarvonnan voittaja oli Hannu Ahokainen Lappeenrannasta. Asiakaspalautteiden arvonnassa voitti Niina Mäkelä Lappeenrannasta. Onnea!

ANNA PALAUTETTA – arvomme myös palautetta antaneiden­ kesken 50 euron arvoisen tuotepalkinnon. Palautetta voit

Miltä sivuilta löytyvät tämän lehden kolme mielenkiintoisinta juttua?

­antaa myös ­netissä: lappeenrannanenergia.fi/palaute.

Mitä aiheita toivot seuraavaan lehteen?

Muuta palautetta?

Nimi

Osoite

Puhelin

Postinumero

Sähköposti

Postitoimipaikka

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen s­ iten, että palautusosoite jää näkyviin.

Tunnus: 5004407 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mottagaren betalar portot Vastaanottaja maksaa postimaksun

Tämä on Lappeenrannan Energia Oy:n julkinen tiedote Lappeenrannan alueen asukkaille ja Lappeenrannan Energian asiakkaille.

Luotettavasti

EDULLISTA SÄHKÖÄ Lappeenrannan Energian sähkö on luotettavasti edullista. Vertaile hintoja ja tee edullisempi sähkösopimus suoraan verkossa. Säästä sähköllä – sopimuksen teko vie vain muutaman minuutin.

Lue lisää ja tee edullisempi sähkösopimus edullistasähköä.fi