Elämää & Energiaa 2/2015

lappeenrannan energian

a s i a k a s l e h t i 2/2015

Energinen alppihiihdon lupaus Santeri Kiiveri

Tavoitteena paralympialaiset

Energian ammattilaiset päivystävät 24/7 Anna tänä ­ jouluna lahjaksi jotain ­itsetehtyä Tulevaisuuden älykäs sähköverkko

pääkirjoitus

M

elämää & energiaa 2/2015

lmio

2

o ediak

lappeeNraNNaN eNerGia -KoNserNiN asiaKaslehTi 2/2015 julkaisuviikko 48 / 2015 Kustantaja lappeenrannan energiaverkot oy Käyntiosoite simolantie 18, 53600 lappeenranta Postiosoite pl 191, 53101 lappeenranta Asiakaspalvelunumero 020 690 505 (mpm / pvm) Puhelin 020 177 6111, telefax 020 177 6069 Internet www.lappeenrannanenergia.fi

Am KU V

erkittävimmät energia- ja vesialan uutiset, jotka koskettavat asiakkaitamme, ovat usein hinnanmuutosilmoitukset. Ainakin ne aiheuttavat yleensä eniten reaktioita niin mediassa kuin asiakkaiden välityksellä puhelimitse. Tällä kertaa on ilo kertoa, ettei korotuksia päätuotteidemme hintoihin ole tulossa vuoden vaihteessa. Veromuutosten lisäksi ainoastaan maakaasun siirtohinta muuttuu. Tämä tilanne on jatkunut jo yli kaksi vuotta.

Suuri osa tämän lehden artikkeleista kertoo Lappeenrannan Energia Oy:n tytäryhtiön eli Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toiminnasta. Yrityskielessämme kyseinen yhtiö omistaa ja hallinnoi yli 200 miljoonan euron arvosta verkko-omaisuutta eli kaikkia energiaan ja veteen liittyviä verkkoja. Hallinnoiminen tarkoittaa myös kehittämistä, jonka suunnasta viitteitä antaa älykkäistä sähköverkoista kertova juttu. Energiaverkkojen merkittävä osa on myös koko vesiliiketoiminta ja siihen liittyen kerromme järkevästä veden käytöstä. Älyä, järkevyyttä, kekseliäisyyttä, taitoa ym. tarvitaan, jotta tulevien vuosien Energian suurinvestoinnit säävarma sähköverkko ja uusi jätevedenpuhdistamo saadaan toteutettua hallitusti.

Energiaverkkojen toimintaan oleellisesti liittyvästä verkkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta pitkälti vastaavan Lappeenrannan Verkonrakennuksen mahdollisesta liittymisestä yhteen kahden muun yhtiön kanssa kerrottiin lokakuun puolivälissä. Selvitystyö on tätä kirjoitettaessa edelleen kesken ja päätöksiä tehdään ennen joulua.

Energiayhtiö koskettaa paikallisia asukkaita eli asiakkaitaan paitsi laskuttamalla säännöllisesti tuotteistaan myös olemalla muulla tavalla mukana heidän elämässään. Perinteinen tapa on mm. tukea paikallisia urheilijoita tai urheiluseuroja ja saada sitä kautta näkyvyyttä alueella tai jopa valtakunnallisesti. Uudempi tapa on olla mukana pitkäjänteisesti laajaa asiakasjoukkoa koskettavassa hankkeessa tai tapahtumassa. Tätä edustaa Energian mukanaolo marraskuussa avatussa Yrityskylässä, jonka kautta kaikilla alueemme 6. luokkalaisilla on seuraavan 3,5 vuoden ajan mahdollisuus tutustua yritysten toimintaan. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee käyttämään mahdollisuutta hyväkseen!

Toivon, että tämäkin lehti hiukan avaa asiakkaillemme sitä maailmaa, jossa 230 energia- ja vesialan ammattilaistamme toimivat.

Rauhaisaa joulunaikaa ja valoisaa tulevaa vuotta toivottaen teille kaikille,

Reijo Kolehmainen toimitusjohtaja Lappeenrannan Energia Oy

toimituskunta reijo Kolehmainen, marko pollari, päivi Kangaspunta, arto Taipale, jari Käyhty, riitta moisio, sari luukkonen, mikko Tiilikainen ja Kirsi ojapelto. toimituksen yhteystiedot yritysviestinta@lreoy.fi, tiedottaja Kirsi ojapelto päätoimittaja reijo Kolehmainen Sisällöntuotanto mediakolmio oy ja lappeenrannan energia oy taitto mediakolmio oy Kannen kuva mediakolmio oy Painosmäärä 51 000 kpl painopaikka punamusta oy, joensuu

Numeron 2/2015

aiheet 4 8 11 12 15

Ihmisiä töissä

– tutustu Energian työntekijöihin Katse maastosuunnitteluun

Säävarma sähköverkko KOLUMNI Petter Sairasen Muuntaja

Älykäs sähköverkko

18

Energia- ja ympäristöosaajien verkosto

20

Lappeenrannan alueen vesi on erinomaisen laadukasta

22 24 26 27 32

4 24

Vinkit talven valaistukseen

Nauti vedestä järkevästi Energiaa urheiluun

Santeri Kiiveri tähtää paralympialaisiin

18 22

Anna tänä jouluna lahjaksi jotain

itsetehtyä

Kaukolämmön asiakkaana

sinua autetaan 24/7

Ajankohtaista & Uutisia Lappeenrannan Energialta Pähkinä purtavaksi Ratkaise ristikko

elämää & energiaa 2/2015

3

IhMISIÄ tÖISSÄ tutustu Lappeenrannan Energian työntekijöihin tEKStI mediaKolmio ja lappeeNraNNaN eNerGia KUVAt mediaKolmio

Tällä kertaa tutustumme veden, sähkön ja kaukolämmön kanssa työskenteleviin ammattilaisiin, jotka päivätyönsä lisäksi päivystävät kukin vuorollaan 24/7.

Tutustumalla pintaa syvemmältä heidän työpäivän kulkuun tiedät, mistä saa tietoa häiriötilanteen sattuessa omalle kohdalle ja milloin on hyvä soittaa verkkosivuiltamme löytyviin päivystysnumeroihin.

Vapaa-ajallaan Väisänen on mukana juniorijalkapallotoiminnassa valmentajan apuna, liikkuu koiransa kanssa sekä metsästää kotimaisia riistaeläimiä.

4

elämää & energiaa 2/2015

Etelä-Karjalassa Lappeenrannan seudulla elää noin 80 000 asukasta, joiden elämän laadusta ja hyvinvoinnista vastaa osaltaan koko Lappeenrannan Energian henkilöstö – kaikki oman alansa ammattilaista. Lappeenrannan Energialla häiriö­tilanteisiin on varauduttu huolellisesti ja­omien­alueidensa päivystäjät ovat aina tavoitettavissa kaikkina vuorokauden aikoina.

Jokaisella tuotteella päivystää omat ammattilaiset Lappeenrannan Energia -konsernin henkilöstö huolehtii sähkön, veden, kaukolämmön ja maakaasun toimittamisesta asiakkailleen kaikkina vuoden päivinä ja jokaisena vuoden tuntina oli sitten keski­ yö, viikonloppu tai juhlapäivä. Tätä varten­Energian noin 230 ammattilaisesta­ on koottu varallaolon päivystysryhmiä, jotka valvovat tuotantolaitosten toimintaa­ ja verkostojen kuntoa kaikkina vuorokauden aikoina. Nopea reagointikyky ja vankkumaton ammattitaito korostuvat varsinkin laajemmissa vikatilanteissa.

Myös eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden välinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää.

Varallaolo on vain näkyvä osa eri tilanteiden hoitoa normaalin työajan ulko­ puolella ja jokaisen tuotteen valmiutta parannetaan jatkuvasti.

Energiaverkkojen sähköverkoilla,­ ­vesi- ja lämpöverkostoilla päivystää jokai­ sella oma työnjohtaja ja vähintään yksi asentaja. Lisäksi tuotantolaitoksilla kuten puhtaan veden tuotannolla, jätevedellä,­ sähkö­automaatiolla ja Mertaniemen voima­­­ laitoksella on omat v­ arallaolijansa. Merta­ niemen valvomossa toimitaan kolmi­­ vuorossa 24/7 ja valvomo toimii lisäksi­ puhtaan ja jäteveden varavalvomona ja -ohjauspaikkana. Energialaisten lisäksi päivystyksen tarpeita turvaavat sopimukset­ yhteistyökumppaneiden, kuten esimerkiksi maanrakennusurakoitsijoiden kanssa.

”Asiakkailta arvokasta tietoa” Lappeenrannan Energiaverkkojen vesihuollon verkostopäällikkö Sami Väisänen­ on yksi veden varallaolon päivystäjistä.

Väisänen on ollut alalla jo viidentoista vuoden ajan ja Energiaverkoille hän siirtyi Lappeenrannan Vesi Oy:n fuusion jälkeen vuonna 2011. Väisäsen työnkuvaan kuuluu verkostopäällikön hallinnollisten töiden lisäksi veden käytön ja kunnossa­ pidon toimet, joten päivystäminen on luonteva osa työtä. Päivystäessäkin päivä­ työ tehdään normaalisti ja iltapäivällä

neljän jälkeen sekä viikonlopuksi kotiin lähdetään päivystäjän valmiudet mukana.

Normaalisti tieto vikatilanteesta voi tulla varallaolon järjestelmistä tai suoraan­ asiakkaalta. Asiakkaat ilmoittavatkin vika­ ilmoitus­ numeroon Väisäsen mukaan k iitettävästi mahdollisista veden jakelu­ häiriöistä verkostoalueella. ”Silloin kannattaa varata vettä astioihin mahdollista vesikatkoa varten, vaikka usein se saattaakin olla jo myöhäistä”, Väisänen muistuttaa ja jatkaa: ”Monesti koiranulkoilut­ tajat ovat hyviä tietopankkeja ja saamme ­heiltä arvokasta tietoa vuotojen tarkoista ­paikoista. He kulkevat usein aamuaikaan ja saattavat ensimmäisinä havaita ­maastossa tai kaduilla ylitsevuotavia viemäreitä tai muita maalaisjärjellä pääteltäviä selkeitä vesihuoltoverkoston vikakohtia.”

tapahtuvista poikkeavista muutoksista­ tulee automaattinen ilmoitus varalla­ olon järjestelmään, joten jo tiedotetuissa­ laajoissa vika­ t ilanteissa puhelinsoitto vedettö­ myydestä omassa kotitaloudessa kuormittaa vain turhaan puhelinlinjaa.

Viestiä mahdollisimman nopeasti asiakkaalle Yksi tärkeä osa veden häiriötilanteen hoitoa on myös ilmoittaa tilanteesta tietoa tarvitseville tahoille asiakkaista viranomaisiin. ”Asiakkaille häiriöstä voidaan tiedottaa muun muassa tekstiviestillä, ovella piipahtaen tai postilaatikkotiedotteella. Laajemmissa häiriö- tai vesikatkotilanteissa viestitään myös verkkosivuilla ja median välityksellä”, Väisänen täydentää.

Veden häiriötekstiviestipalvelun ­piirissä on jo kattava osa Lappeenrannan Energian asiakkaista. ”Mikäli asiakas ei vielä saa tekstiviestejä vesikatkoista, palveluun voi ilmoittaa yhteystietonsa helposti­ Energian verkkosivujen kautta kirjautumalla veden Kulutus-Web-palveluun”, Väisänen vinkkaa. Maksuttoman palvelun kautta asiakkaat saavat helposti ja nopeasti ajankohtaista tietoa häiriöistä vikatilanteen sattuessa lähes reaali­ aikaisesti. ­”Varsinkin virka-ajan ulkopuolella­teksti­ viestit pyritään lähettämään aina, sillä­ verkkosivuille tieto päivittyy hieman ­hitaammin”, Väisänen täydentää.

Sähköverkko vaatii jatkuvaa ­kunnossapitoa

Jo puhelun aikana pyritään mahdollisimman tarkkaan selvittämään asiakkaan ongelma ja aina tarvittaessa hälytetään lisäjoukkoja paikalle. Puhtaan veden ja jäteveden laitoksien puolelta tarvittaessa­ ovat myös päivystäjät apuna. ”Toimivan­ yhteistyöverkon avulla saamme apua ­paikalle nopeastikin mihin vuorokauden aikaan tahansa”, Väisänen kiteyttää.

Nyrkkisääntönä voisi pitää, että jos näkee jossain pulppuavan vettä niin, ettei paikalla selkeästi ole ryhdytty toimenpiteisiin, olisi siitä hyvä ilmoittaa veden vika­ ilmoitusnumeroon. Vesijohtoverkostossa­

Imatralta Lappeenrantaan muuttanut­ Antti Lintunen on työskennellyt Lappeen­ rannan Energiaverkkojen sähkön käyttö­ päällikkönä reilun vuoden. ”Sulkavalta­ olen lähtöisin ja tämän alan töitä olen tehnyt jo vuodesta 2006 heti valmistuttuani sähkötekniikan insinööriksi Saimaan ammattikorkeakoulusta”, L ­ intunen kertoo taustoistaan. Hän toimii esimiehenä seitsemän hengen tiimille, joka huolehtii Lappeenrannan seudun suur­ jännitteisen alueverkon, sähköasemien­ ja sähkönjakeluverkon tarkastuksista,

elämää & energiaa 2/2015

5

Antti Lintunen kilpailuttaa keväällä alkavan tarkastusohjelman mukaiset maastotarkastukset, jossa selvitetään, onko sähköverkon alueella lahoja pylväitä tai muita huomionarvoisia ongelmakohtia.

oleva sähkön päivystäjä. Kuten veden vikailmoituksissa, sähkölläkin asiakkaan ongelma pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan, jotta mahdollinen syy sähkökatkoon selviäisi nopeasti. Sähkön päivystysringissä on yhteensä 30 henkilöä, joista vuorottelee jatkuvassa valmiudessa aina yksi tekninen päivystäjä sekä yksi tai kaksi asentajapäivystäjää.

Energialta toivotaan asiakkailta malttia yhteydenotossa sähköyhtiön suuntaan häiriötilanteessa, kun tarkkaa tietoa vian aiheuttajasta ei ole eikä sähköhäiriö aiheuta vaaratilannetta. ”Sähkölinjojen päälle kaatuneista puista ja selkeistä sähkönjakelun vian aiheuttajista taas toivomme ilmoituksia asiakkailtamme.

Tällaiset tarkat sijaintipaikat ovat meille ensiarvoisen tärkeää tietoa ja nopeuttavat sähköjen palauttamista”, Lintunen huomauttaa.

tarvittaessa aina paikan päälle kunnossapidosta ja raivauksista. Lisäksi hän vastaa tiiminsä kanssa sähköverkon käytöstä ja käyttökeskustoiminnoista ja toimii yhtenä sähköverkkojen varallaolon päivystäjänä.

Päivystäjä on valmiudessa ympäri vuorokauden Lintunen kertoo, että keskijänniteverkon viasta tulee käyttökeskukseen ja päivystäjälle aina automaattisesti viesti – pienen viiveen jälkeen myös häiriötekstiviesti suoraan asiakkaalle. Sähköverkon tapahtumia seurataan kaukokäyttöjärjestelmän avulla 24/7. Usein korjaustoimenpiteet onkin jo aloitettu, kun asiakkailta alkaa tulla soittoja ja tiedusteluita. ”Varsinkin laajemmissa häiriötilanteissa - jos se vaan on asiakkaalle mahdollista - olisi hyvä tarkistaa ensin Energian verkkosivuilta tai muusta lähteestä kuten sosiaalisesta mediasta tietoa alueen sähkönjakelun tilanteesta ennen kuin tarttuu puhelimeen”, Lintunen painottaa.

Kun asiakas soittaa sähkön vikailmoitusnumeroon, puheluun vastaa päiväsaikaan käyttökeskuksen käyttöpäivystäjä ja iltaisin ja viikonloppuisin vuorossa

6

elämää & energiaa 2/2015

Mikäli häiriö ei kuitenkaan näy kartalla tai naapurustossa toisilla näyttäisi olevan sähköt, on hyvä soittaa viipymättä sähkön vikailmoitusnumeroon. Silloin saattaa olla kyse pienjänniteviasta. ”Kun saamme tietää asiakkaan osoitteen, pystymme etäyhteydellä ottamaan yhteyden asiakkaan käyttöpaikan sähkömittariin.

Pyrimme samalla selvittämään asiakkaalta kyselemällä ja ohjeistamalla, voiko vika mahdollisesti olla asiakkaan kiinteistön sisäisessä sähköverkossa ennen paikan päälle lähtemistä”, Lintunen kuvaa ja jatkaa: ”Tulemme aina tarkastamaan, onko vika sähköyhtiön verkossa ja tällöin korjaustoimenpiteet aloitetaan välittömästi – vaikka sitten aamuyöllä.”

Lintunen haluaa muistuttaa, että laajemmissa häiriötilanteissa etusijalla ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset kohteet. ”Näitä ovat esimerkiksi sairaalat, pelastuslaitokset, kuntien keskustat ja energia- ja vesitoimintoja hoitavat laitokset. Kaikki viat kuitenkin korjataan aina mahdollisimman nopeasti aloittaen rajaaminen isommasta alueesta kohti yksittäistä vikapaikkaa.”

Varautuminen kuuluu kaikille Myrskytilanteissa Lintusen päätehtävä korostuu entisestään, jolloin sähkön käytönjohtajana hän vastaa häiriöselvityksestä. ”Jos tiedetään, että esimerkiksi sääennuste varoittaa myrskystä, nostamme valmiutta yhtiön sisällä, varaudumme keskeyttämään normaalit työtehtävät, lisäämme varallaolokapasiteettia, varustamme ajoneuvot korjaustarvikkeilla ja tarvittaessa viestimme asiakkaille varautumisesta sähkön häiriötilanteeseen”, Lintunen kertoo.

Kokemus on Energiaverkoillakin osoittanut, että kaikkia sähkökatkoja ei voida mitenkään välttää. Siksi sähköverkkoa kehitetään ja saneerataan koko ajan ja esimerkiksi kaukokäytettäviä erotinasemia lisätään, jotta vikapaikkojen rajaaminen olisi etänä nopeampaa. ”Myös henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti ja varautumisesta huolehditaan ja sitä kehitetään kalustoa myöten. Silti jokaisessa kodissa ja yrityksessä olisi kuitenkin hyvä miettiä, miten tullaan toimeen, jos sähköt yllättäen katkeavat. Varautuminen kuuluu kaikille”, Lintunen muistuttaa.

Kaukolämpöverkkoa hallitaan Mertaniemestä Lappeenrannan Lämpövoiman Mertaniemessä tuotetaan kaukolämpöä ja enää vain tarvittaessa sähköä Fingrid Oy:lle.

Energiantuotannon vastuulle Mertaniemessä kuuluvat omien lämpö- ja höyrylaitosten käyttö ja kunnossapito sekä kaukolämpöverkon valvonta ja ohjaus.

Pääosa kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä tuotetaan nykyisin yhteistyökumppanin Kaukaan Voima Oy:n voimalaitoksella.

Mertaniemi on ollut vuodesta 2013 osa Fingridin valtakunnallista varautumisjärjestelmää ja sähköä tuotetaan Fingridin tarpeisiin vain silloin, kun valtakunnan verkossa on ennakoimattomia häiriöitä.

Lämpövoiman käyttöinsinööri Pekka Nummikoski kertoo, että laitteistoa koekäytetään kahden viikon välein. ”Näin varmistetaan, että laitteisto käy täydellä teholla 15 minuutissa käynnistämisestä, mikäli Fingridin valvomossa käynnistysnappia painetaan”, Nummikoski täydentää.

Valmius pidetään yllä ympäri vuorokauden niin kaukolämmön kuin sähkönkin osalta. ”Kaukolämpöverkkoa hallitaan täällä Mertaniemessä ja kun lisälämmön tarve tulee, lämmöntuotantolaitos esimerkiksi Ihalaisesta tai Skinnarilasta saadaan

käyntiin minuuteissa”, Nummikoski selventää. Lämpövoiman energiantuotanto huolehtii prosessien ohjausjärjestelmien avulla­ kaupungin eri alueilla sijaitsevista kolmestatoista lämpölaitoksesta sekä neljästä höyrylaitoksesta.

Reagoinnin on tapahduttava ­minuuteissa Toisin kuin sähkön, lämmön tai veden verkostoissa tapahtuvat häiriöt, kaukolämmön tuotannossa tapahtuvat häiriöt harvoin näkyvät asiakkaalle asti. ”Meillä on käytössä useita varalaitoksia, ja vaikka lämmöntuotannossa tulisi lyhyt katkos, ei siitä ehdi koitua kuluttajalle harmia. Katkokset harvemmin kestävät minuutteja pidempään”, Nummikoski kertoo.

Kaukolämmön tuotanto toimii y­ mpäri vuoden, mutta aktiivisin kausi on loka­kuusta huhtikuuhun, jolloin myös ­kaikki henkilö­ resurssit ovat tarpeen. ”Meillä Merta­niemessä on vuoden kaikkina päivinä alansa ammattilaisia töissä 24 tuntia­vuorokaudessa”, Nummikoski kommentoi ja summaa: ”Valvomotyöskentelyssä korostuvat­ennakoivat toimenpiteet ja hyvän valmiuden takaa huolto ja kunnossapito sekä järjestelmien­säännöllinen testaaminen.”

Kun asiakas soittaa kauko­lämmön vikailmoitusnumeroon, siellä vastaa Energiaverkkojen kaukolämpöverkoston päivystäjä. ”Nämä häiriöt eivät kuitenkaan yleensä liity­lämpölaitosten toimintaan, vaan useimmiten asiakkaan omien laitteistojen häiriöi­ hin”, tiedetään Mertaniemestäkin kertoa. Kaukolämmön asiakkaan varautumisesta mahdollisiin omien laitteistojen häiriöihin voit lukea lisää sivun 26 artikkelista.

”Omalta osaltani olen varmistamassa, että koko k­ aupungille riittää lämpöä ­vuodesta 2004 lähtien”, ­käyttöinsinööri Pekka Nummikoski kertoo työroolistaan.

Näin Energialla v­ araudutaan • verkostoja rakennetaan kestämään ­vikatilanteita • verkostoja huolletaan ja kunnossapidetään yllättävien vikojen ehkäisemiseksi • hankitaan käyttökelpoisempia työkaluja ja välineitä ja huolletaan materiaaleja • tehdään kumppanuussopimuksia ura­koitsijoiden ja tukkuliikkeiden kanssa • koulutetaan henkilöstöä ja järjestetään ­häiriöharjoituksia, testataan valmiutta • seurataan pitkän ja lyhyen aikavälin sääennustuksia ja reagoidaan ennakoivasti niihin • vahvistetaan tarvittaessa varallaolomiehitystä ja ­kehitetään sisäistä toimintaa

Näin asiakas voi ­varautua • tilaa häiriötiedotteet sähköstä ja lämmöstä MinunEnergiasta – ohjeet verkkosivuilla • tilaa häiriötiedotteet vedestä Kulutus-Webissä • tilanteen aikana seuraa Energian verkko­sivujen häiriökarttoja ja tiedotteita, some­kanavia, paikallisten ­medioiden verkko­sivuja, verkkolehtiä ja radiota • hanki kotiin kotivaraa – ruokaa säilykkeinä ja kuivamuonana, juomavettä ja vesiastioita, paristoja ja varasulakkeita, tasku­ lamppuja, kynttilöitä ja tulitikkuja, latureita, tarvittaessa polttopuita sekä hieman käteistä rahaa • tallenna kännykkään sähkön, lämmön ja veden ­vikailmoitusnumerot kaiken varalle

Näistä asiakkaan on hyvä ­soittaa vika­ilmoitusnumeroihin • vettä vuotaa tai pulppuaa pitkin katua tai maastossa ­hallitsemattomasti • vihreää vettä vuotaa kaukolämpö­verkostosta • puu tai oksa on taipunut sähkölinjalle tai sähkölinja on maassa tai vioittunut • sähköt ovat tunnistamattomasta syystä poikki kotona, mutta naapurissa on sähköt • sähköt vilkkuvat tai toimivat epätasaisesti • meneillään on sähkön, veden tai lämmön häiriötilanne, josta ei ole tietoa missään

vika­ilmoitusnumerot Sähkö Vesi Kaasu ja lämpö Puhelun hinta mpm/pvm.

020 690 401 020 690 467 020 690 468

Näissä tilanteissa voi odottaa rauhassa kotona ja välttää soittoa vikailmoitusnumeroon • sähkön tai lämmön häiriötilanne näkyy häiriökartalla • kännykkään on tullut tuotteen häiriötekstiviesti • laajasta katkotilanteesta on kerrottu mediassa tai Energian kanavissa

elämää & energiaa 2/2015

7

Katse maastosuunnitteluun

SÄhKÖVERKON SUUNNIttELU

VAAtII KOKONAISVALtAISUUttA tEKStI Kaisu KÄrri KUVAt Kirsi ojapelTo

lappeenrannan energiaverkkojen toiminta-alueen sähköverkkoa kehitetään jatkuvasti. uusien verkkojen rakentamisen lisäksi vanhoja verkkoja saneerataan ja muutetaan pidemmällä tähtäimellä uuden sähkömarkkinalain vaatimuksien tasolle. maastosuunnittelulla tarkoitetaan sähköverkkojen linjauksien ja sijoittumisen suunnittelua maastoon. siihen liittyy osittain myös rakentamiseen tarvittavien sähkötarvikkeiden valinta sekä maanomistajien kanssa tehtävät sopimukset maankäytöstä ja korvauksista.

M

aastosuunnittelu on osa sähköverkon rakentamisen suunnittelua: sähköteknisenja sähkösuunnittelun lisäksi tarvitaan lähes poikkeuksetta maastosuunnittelua. ”Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n palveluksessa on tällä hetkellä viisi maastosuunnittelijaa”, kertoo verkostopäällikkö Jouni Horppu. Sähköverkon suunnittelu lähtee korjaus- ja laajentamistarpeista. Uusien asuinalueiden ja kiinteistöjen osalta Lappeenrannan Energiaverkot on liittämisvelvollinen, jotta kaikilla toiminta-alueen kotitalouksilla ja kiinteistöillä on mahdollisuus liittyä sähköverkkoon.

8

elämää & energiaa 2/2015

Maastosuunnittelua ei voi tehdä toimistossa Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n päätehtävänä on sähköjakelun lisäksi varmistaa oman verkonrakentamisen ja kunnossapidon palveluiden laatu ja saatavuus Lappeenrannan kaupungin alueella ja naapurikunnissa jakelualueellaan. ”Sähköteknisen suunnittelun avulla selvitetään mille alueille tullaan rakentamaan täysin uutta sähköverkkoa ja mitkä verkot tulee saneerata”, Horppu lisää. ”Tämän jälkeen maastosuunnittelija lähtee tittelinsä mukaisesti maastoon suorittamaan mittauksia ja tarkistamaan sähköverkon

rakentamisen kannalta oleellisia ongelmakohtia”, Horppu tähdentää, ja jatkaa: ”Tarkimpienkaan karttojen avulla suunnittelua ei voi tehdä kokonaisuudessaan toimistosta käsin.”

Yhtenä lähtökohtana sähkölinjojen suunnittelussa on olemassa olevien linjojen kunto- ja vikatiedot. ”Maastosuunnittelija punnitsee esimerkiksi metsän keskellä kulkevien linjojen siirron mahdollisuutta pellolle tai tieverkon läheisyyteen, jolloin puiden aiheuttamat katkokset vähentyvät huomattavasti. Myös vian korjaaminen nopeutuu huomattavasti, kun paikan päälle päästään nopeammin

ja helpommin”, Horppu sanoo. Maastosuunnittelu pitää osaltaan huolen siitä, että kaikessa rakentamisessa ja kunnossapidossa etsitään ensisijaisesti ympäristöön ja parhaiten maisemaan sopivat verkkoratkaisut.

Maanomistajaa kuullaan aina Maastosuunnittelu on Lappeenrannan Energiaverkkojen asiakkaille sähköverkkojen suunnittelun näkyvin osa.

Yksi maastosuunnittelijoiden työhön olennaisesti kuuluva osa on maanomistajien kanssa tehtävät sopimukset maankäytöstä ja korvauksista. Aina kun maastosuunnittelija lähtee maastoon suunnittelemaan uusia reittejä, otetaan yhteyttä alueen maanomistajiin. ”Meillä on periaatteena, että aina kuunnellaan maanomistajan tahtotilaa ja pyritään saamaan ratkaisut mahdollisimman hyvin molempia osapuolia tyydyttäviksi”, Horppu korostaa.

Mikäli sähkölinja päädytään rakentamaan maanomistajan maille, Lappeenrannan Energiaverkoilla on velvollisuus korjata rakentamistyön aiheuttamat jäljet ja palauttaa maasto samaan kuntoon kuin se oli ennen rakennustyön aloitusta. ”Joissain tapauksissa piha tai maa-alue saattaa tulla jopa aiempaa parempaan kuntoon, kun tehdään vanhan tilalle kokonaan uusia istutuksia ja muuta”, Horppu lisää.

Keskustelu maastosuunnittelijan kanssa kannattaa aina. Maakaapeloinnissa on mahdollista joustaviin linjanvetoihin, esimerkiksi tien puolta vaihtamalla, mutta aina se ei tietenkään ole mahdollista teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. ”Pääosin olemme päässeet helposti yhteisymmärrykseen asiakkaiden kanssa”, Horppu toteaa.

Korvausperusteet ovat kaikille samat Jokainen verkkoyhtiö määrittelee oman hinnastonsa korvauksille, mutta hinnastolle on silti olemassa tietyt valtakunnalliset, viranomaisten asettamat raamit.

Lappeenrannan Energiaverkkojen jakelualueella korvaukset maanomistajille maksetaan aina saman hinnaston mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. ”Korvauksia ei voida tietenkään lähteä huutokauppamaan. Hinnaston käytössä kaikki asianomaiset ovat aina samanarvoisessa asemassa, eikä kukaan voi saada hinnaston ja korvausperusteiden pohjalta toista enempää korvauksia”, Horppu huomauttaa.

Kaiken kaikkiaan sähkö- ja maastosuunnittelun tuloksena syntyy entistä luotettavampi, säävarmempi ja kattavampi sähköverkko, josta pidemmällä aikavälillä hyötyvät kaikki.

Tuloksena syntyy luotettavampi sähköverkko, josta pidemmällä aikavälillä hyötyvät kaikki.

Taipalsaaren Savilahdentien varrelle asennettiin vuosi sitten maakaapelia. Nykyään samalla paikalla ei juurikaan näy enää jälkiä asennuksesta, vaan luonto on palauttanut maisemat lähes ennalleen.

Maastosuunnittelun tulokset näkyvissä taipalsaarella Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n yksi merkittävimpiä rakentamiskohteita vuonna 2014 oli Taipalsaaren kaapelointi. Tätä edelsi mittava suunnitteluprosessi, johon liittyi olennaiselta osaltaan myös maastosuunnittelu. Kaapelointi tehtiin pääosin Taipalsaaren sähköaseman ja kirkonkylän välille Savilahdentien reunaan. Samalla asennettiin viisi kappaletta uusia puistomuuntamoita, joilla korvattiin vanhat pylväsmuuntamot. Kaiken kaikkiaan keskijännitekaapelia asennettiin maahan n. 12 km ja pienjännitekaapelia 8 km.

Maastosuunnittelun ja hyvän yhteistyön avulla kaivannoista ja rakentamisesta ei nyt vuosi toteutuksen jälkeen näy juuri jälkeäkään. ”Meillä on ammattitaitoisia ja luotettavia ihmisiä töissä”, Horppu kiteyttää.

elämää & energiaa 2/2015

9

SÄÄVARMA

SÄhKÖVERKKO

asemakaavan ulkopuolella keskeytys korkeintaan

36

Lappeenrannan alueen sähköverkostoa kehitetään entistä toimintavarmemmaksi

tuntia

tEKStI Kaisu KÄrri KUVAt lappeeNraNNaN eNerGiaVerKoT

Vuoden 2013 syyskuussa voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkon haltijoita suunnittelemaan ja rakentamaan jakeluverkon nykyistä paremmin säätä kestäväksi. Vaatimukset tulevat voimaan täysimääräisinä 31.12.2028 ja niiden viitoittama sähköverkon suunnittelu- ja rakennustyö on jo alkanut.

U

uden sähkömarkkinalain mukaan sähkön jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaille yli kuusi tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Asema kaavan ulkopuolella vastaava aikaraja on 36 tuntia. Tosin 36 tunnin aikarajaan eivät kuulu esimerkiksi saarikohteet tai muut vastaavat kiinteistöt, minne ei ole välitöntä kulkuyhteyttä, kuten tietä tai siltaa. Näille voidaan määritellä pidempi aika.

Säältä suojaan Säävarmassa sähköverkossa sääilmiöt eivät aiheuta häiriöitä sähkönjakelulle. Käytännössä säävarma sähköverkko edellyttää ensisijaisesti maakaapelointia tai ilmajohtojen sijoittamista avoimeen ympäristöön esimerkiksi pelloille. Näin vähennetään huomattavasti esimerkiksi myrskyn kaatamien puiden tai lumikuormien painosta katkenneiden oksien aiheuttamia sähkökatkoksia.

Muita keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat sähköjohtojen rakentaminen teiden varsille, maastokatkaisijoiden, sähköverkkoautomaation ja kauko-ohjattavien erotinasemien lisääminen, varayhteyksien rakentaminen sekä varavoiman käyttö.

10

elämää & energiaa 2/2015

Puolet asiakkaista jo nyt säävarmassa jakeluverkossa Sähkön jakeluverkonhaltijat voivat itse päättää, millä keinoilla lain vaatimus täytetään. Asemakaava-alueilla vaatimus edellyttää pääsääntöisesti maakaapelointia säävarman sähköverkon rakentamisessa. ”Säävarman jakeluverkon piirissä on nyt jo yli puolet Lappeenrannan Energiaverkkojen asiakkaista”, kertoo Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n verkostopäällikkö Jouni Horppu. ”Tavoitteena on saada suurin osa säävarman sähköverkon piiriin, jolloin suurempien vikatilanteiden sattuessa korjausresurssit ovat käytettävissä pienemmillä rajatuilla alueilla”, Horppu jatkaa.

asemakaava-alueella keskeytys korkeintaan

6

tuntia

Energiaverkoilla on suunnitelma, jossa arvioidaan, kuinka paljon säävarmaa sähköverkkoa toimitusvarmuuden parantaminen edellä mainituille tasoille edellyttää eri alueille. Samalla suunnitelmassa otetaan kantaa muiden tekniikoiden käyttöön, saneerauskohteiden valintaan ja vuosittaiseen toteutusaikatauluun.

Asiasta tullaan tiedottamaan suunnitelman ja rakentamisen toteutumisen edetessä verkkosivuillamme.

Suunnittelu on käynnissä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:llä on keskijännitejohtoja yhteensä noin 2 000 km, joista noin 18 % on maakaapelia. Pienjännitejohtoja on noin 4 000 km, joista noin 50 % on maakaapelia. ”Meillä on vuoden 2028 tavoitteena kasvattaa maakaapelin osuus keskijännitejohtoverkossa 40 % ja pienjännitejohtojen osalta vajaaseen 70 %”, Horppu kertoo.

• Keskijännitejohtoja yhteensä noin 2 000 km, joista noin 18 % on maakaapelia.

Viime talven Lumin päivänä helmikuussa tykkylumen painosta puun oksilla aiheutui paljon sähkökatkoja.

• Pien jännitejohtoja on noin 4 000 km, joista noin 50 % on maakaapelia.

kolumni

Muuntaja Petter Sairanen on lappeenrantalainen kirjailija

VEDENAJAT Vuosi alkaa sinusta. Sinä olet onnen hahmo, antelias pohatta, kallis ­jalokivi. ­Olen unessa tai valveilla, sinä virtaat minussa, kuljet anteliaisuuttasi kantaen p ­ imeässä ja valossa. Oletko sinä paras osa minua? Mistä sinä tulit, mistä sait ­a lkusi? Toitko meidät mukanasi? Vai olimmeko täällä odottamassa sinua, että tulisit ja herättäisit meidät henkiin? Olivatko puut ja ruohotkin odottamassa ­sinua, lauhkeaa, leveää sadettasi?

Puhaltaa pohjoisesta, voimakkaat puhurit nostavat ja kieputtavat sinua, päivä­ on sakea, täynnä sinua, kirjoitat talven. Kaunistat pimeät päivät ja yöt, loistat­ ­puissa, puiden oksilla ja maassa, olet sulaa, jäätä ja lunta, sinun kulkusi seuraa iätöntä karttaa. Olet valtameri, pisara, lähde, puro, lampi, joki, järvi, meri, olet valta­meri, sinä olet taivaalta tupruttava pyry. Voi seutua jolle sinä et s­ aavu! ­Missä vain olet, olet nuori aamu. Mutta kuinka vanha sinä olet? Oletko ollut ­itsesi synty­mästäsi asti? Tiedän, että olet vanhempi kuin maapallo, eikä täällä ­ollut mitään elämää ennen kuin sinä tulit. Tulitko sinä tekemään tästä avaruuden kivipallosta elävän, kauniin planeetan, jotta täällä olisi hyvä olla ja elää?

Jäiden helinää aavalla, puron solinaa metsässä, tulvan nousu joessa, sinä juokset metsiin ja niityille, jätät jääpanssarin, kirjoitat kevään. Sinä nouset puihin, elämän virta, nouset oksiin ja tulet esiin hiirenkorvina, tuoreina, ­tuoksuvina, ­heleinä. Sinä loistat, kallis jalokivi. Asut meissä, sinua palvomme, olemme suurimmaksi osaksi sinua. Aina ei näytä siltä, että palvoisimme, emmekä näytä ­sinulta. Ainakaan ensisilmäyksellä emme muistuta sinua kun olet keväinen joki, aaltoileva kohiseva koski, emmekä muistuta kesän sinistä Saimaata, emmekä sen ­talvista lumi- ja jääaavaa. Uidessa muistamme olevamme kotona, sinussa.

Tyyni aamu, sileä peilisi toistaa metsän puut ja taivaan pilvet, kirjoitat kesän.

Sinä kannat nämä kaikki, sinä olet ne, illan ropina musiikkia. Mistä sinä olet saanut voiman tehdä puut tuuheiksi? Mistä sävellyksesi tulee aamulla tuulen puhaltaessa laineesi noustessa rannalle? Lakkaamatta, vuodenkierrot ylt´ympäri kirjoitat hiekkaan, kallioon, maahan, kirjoitat arvokkaita sanojasi, et tunne arvot­ tomia tunteja. Kumpa vain oppisin lukemaan sinua, sinua, joka minussa virtaat.

Olet sininen mustikka, punainen puolukka, olet hilla ja vadelma, olet pihlajanmarjat puissa, olet sienet kaikki ja metsän ruska, kirjoitat syksyn. Kuinka onnellisia ovatkaan he ja ne ketkä tykönäsi saavat olla ja asua! Olet kaunis. Kuinka uusi maailma muka voisi sinua kirjoittaa toiseksi, piirteidesi sopusointua muokaten? Kuinka me muka voisimme sinua jalostaa? On erhe yrittää tehdä sinusta parempaa, mitä olet. Padot, penkereet, sinun likaamisesi, sinä kirkkauden kuva ja totuus, se on suuri erhe. Anna anteeksi erehdyksemme, orjiasi olemme, kerjäläisiä, anna meille anteeksi, anna meille aikaa! Anna meille puhdas pisara!

Ranta riitteessä, hämärtyvässä illassa vaimeaa sirinää, alat kirjoittaa ­uutta talvea. Pimeässä yössä vaihdat asuasi, ahkeroit koko yön ja pakkasaamussa ­ ­kuurankukat, tuhannet tähtesi loistavat aavalla tuoreen, ohuen jään päällä.

Ja tarvitaan sinun mielesi ja sen taju, ettei näkisi sinun olomuodossasi, sulassa, kuurassa, lumessa ja jäässä, mitään kurjuutta, että sen haluaisi muuttaa muuksi, mitä sinä olet ja mitä sinä et ole.

Lumihiutaleet kieppuvat mustan aavan yllä. Sinä kannat vuodenajat kaikki, ­k ulkusi seuraa iätöntä karttaa. Sinä olet onnen hahmo, antelias pohatta, kallis jalo­k ivi. Kaikki alkaa sinusta.

elämää & energiaa 2/2015

11

12

elämää & energiaa 2/2015

Vinkit talven valaistukseen TEKSTI Milja Salmi Lähteet: Tukes, Motiva, Lampputieto.fi

Talven valaistuksessa suositut valaisinsarjat tekevät nyt taas vuosittaista tuloaan. ­Monet kääntyvät erilaisia koristevalo­sarjoja myyvien kauppojen puoleen tai inven­ toivat omia viimevuotisia ja jo vuosien takaa kerääntyneitä valovarastoja. Milloin valosarja on syytä viedä kierrätykseen ja korvata ­uudella? Kerromme, kuinka nautit turvallisesta talven valaistuksesta ja miten säästät energiaa näin valojen sesonkiaikana.

Kuinka valojen turvallisuutta ­valvotaan?

nattaa myös kiinnittää huomiota: epätavallinen ääni, valojen vilkkuminen ja himmeneminen tai jopa käry viittaavat ­turvallisuusongelmiin.”

Mikäli jokin valosarjassa e­ päilyttää, kannattaa se laittaa suosiolla kierrätykseen­ ja korvata uudella: ”Valosarjoja ei saa itse korjata teipin, liiman tai muiden tarvikkeiden avulla. Uuden sarjan saa nykyään­ hyvin edullisesti, joten investoiminen­ turvallisuuden vuoksi kannattaa. Kierrä­ tyksessä tulee muistaa, että valo­ sarjat tai muut valaisimet eivät kuulu seka­jätteen joukkoon vaan ne tulee viedä ­sähkö-­ja elektroniikkaromun keräys­ pisteisiin (SER), joita ovat käytännössä lähes kaikki v­ alaisimia ja muuta elektroniikkaa myyvät­kaupat. Valosarjan voi näin kierrättää s­amalla reissulla kun on ostamassa ­uutta”, Toivonen opastaa.

tulevat herkästi esille ja aiheuttavat näin ollen käyttäjälle sähköiskun vaaran”,­Toivonen pohtii ja antaa neuvon kulutta­jille: ”Tuotteessa tulisi aina olla vähintäänkin käyttö­ ohjeet ja s­uomenkieliset varoitustekstit. Puutteellisilla tiedoilla­varustetun ja liian edulliselta­kuulostavan tuotteen kanssa kannattaa käyttää h ­ arkintaa.”

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes­ valvoo vuosittain sähkölaitteiden lisäksi­ myös valosarjojen turvallisuutta: ”Kenttä­­ tarkastajamme kiertävät myymälöissä­ ja tarkastelevat sähkölaitteita paikan p äällä. Tarvittaessa laitteet testaute­ taan, jolloin­ ­vakavia turvallisuuspuutteita havaitessa­niiden myynti voidaan kieltää Milloin valosarja on tai ne voidaan vetää pois markkinoilta.­ liian ­huonokuntoinen? ­Vakavimmissa tapauksissa laitteet voidaan­ Kun talven korvilla on aika ottaa vanhat pyrkiä keräämään pois loppu­k äyttäjiltä valosarjat esille, Toivonen neuvoo tarasti. ­Tukesin päätökset ovat l­uettavissa kastamaan ne ensin silmämääräisesti: ”Vaverkko­sivuiltamme löytyvästä markkina­ losarjan johdotuksen tulee olla kauttaalvalvonta­rekisteristä”, ylitarkastaja Mika taan ehjä ja tukevasti kiinni lampuissa ja Toivonen Tukesilta kertoo. muuntajassa. Eristeviat, halkeamat­ja palaUusia valosarjoja tulee markkinoille­ neet kohdat ovat merkkejä heikentyneestä­ jatkuvasti. Kuinka­paljon ongelmia niiden­ turvallisuudesta. Sarjan toimintaan kan­ turvallisuudessa ilmenee? ”Kyllä­vuosittain tulee eteen Sähkönkulutus ja käytön kustannukset ­tuotteita, ­joihin pitää puuttua.

Suurimmat ongelmat liittyValosarja 100 vrk koko ajan 100 vrk ajastettuna 8 h/vrk vät yleensä­muuntajien eristyksiin, sähkö­ johtojen eristeisiin Vanha 216 lampun sarja / 93,3 W 34,60 € 11,50 € ja paksuuksiin sekä vedonpoistoon. Joskus tulee vastaan valoLed 80 lamppua / 6 W 2,30 € 0,80 € sarjoja, joissa jännitteiset osat

elämää & energiaa 2/2015

13

MUIStA: Noudata käyttöohjetta.

Säilytä ohje myös vastaisuuden varalle. tarkista valosarjan kunto ennen käyttöönottoa.

Kun valosarjan teho on yli

6

wattia,

vaihda rikkinäinen lamppu ja varmista, että vaihdettava lamppu vastaa tyypiltään ja mitoitukseltaan (jännite ja teho) alkuperäistä.

kannattaa valo kytkeä ajastimeen.

Kytke ulkovalo aina vikavirtasuojalla varmistettuun pistorasiaan. vanhempiin suojaamattomiin pistorasioihin voi hankkia erillisen suojalaitteen.

huolellisuus lisää käyttöikää Valosarjan huolellinen käyttö lisää sen käyttöikää ja ehkäisee vikojen syntymistä: ”Kovakouraisesti käsiteltäessä sähköjohtoihin voi tulla eristevikoja ja halkea mia, jotka voivat ajan myötä paljastaa johdon jännitteisiä osia. Valosarjoja ei myöskään tule kytkeä ovien, ikkunoiden tai huonekalujen alta niin, että johdot joutuvat puristukseen”, Toivonen muistuttaa.

Mika Toivonen korostaa myös oikeaoppisen säilytyksen tärkeyttä: ”On muistettava, että kosteus ja pakkanen vaurioittavat helposti sähköjohtojen eristeitä.

Valosarja tuleekin säilyttää kuivissa tiloissa ja alkuperäisessä pakkauksessa sille kuuluvan muuntajan kanssa. Toisilleen kuulumattomia osia ei tule yhdistää.”

14

varmista, että myös muuntaja on ulkokäyttöön tarkoitettu, jos aiot kytkeä muuntajan ulkopistorasiaan.

Sammuta sisäkäytön valosarjat mennessäsi nukkumaan tai kun poistut asunnostasi pidemmäksi aikaa. varmista, että kuumat lamput eivät ole kosketuksissa helposti syttyvien materiaalien kanssa.

Käytä sisäkäyttöön tarkoitettuja valosarjoja/ muuntajia ulkona.

Kytke toisiinsa kuulumattomia valosarjoja ja muuntajia yhteen.

Laita valosarjaan LED- ja hehkulamppuja sekaisin.

Kytke muuntajaan enempää valosarjoja kuin mitä käyttöohje kertoo.

Kytke sähköjä, kun valosarja on vielä paketissa.

Poista tai vaihda lamppua, kun valaisimeen on kytketty sähköt. ylikuormita jouluvalon muuntajaa, ja vältä jatkojohtojen ja adapterien käyttöä.

Anna lasten leikkiä valosarjoilla.

Käytä tai korjaa rikkinäistä valosarjaa.

Säilytä valot alkuperäisissä pakkauksissaan. vältä varastointia kosteissa ja käsittelyä kylmissä olosuhteissa.

Varmista oikea käyttökohde

Uusi tekniikka lisää turvallisuutta

Talvella valosarjoja käytetään sekä ulkona että sisällä, jolloin on tärkeää muistaa niiden oikea käyttökohde. Vuosien mittaan alkuperäiset pakkaukset saattavat joutua hukkaan ja käyttöohjeet siinä samalla. ”Ulkona voi käyttää vain sinne tarkoitettuja kosteudelta eristettyjä valaisinsarjoja ja jatkojohtoja. Tavallisimmin ulkokäyttöön tarkoitettujen valosarjojen suojausluokka on IP44. Nykyään suurimmasta osasta uusia valosarjoja tämä tunnus löytyy, jolloin sitä voi huoletta käyttää niin sisällä kuin pihallakin”, Toivonen kertoo.

Sisätiloissa varsinkin vanhempien hehkulampuilla varustettujen valosarjojen kohdalla on hyvä kiinnittää huomiota niiden sijaintiin: ”Sarja kannattaa asettaa vakaalle alustalle ja herkästi palavan materiaalin, kuten kevyiden tekstiilien ulottumattomiin ylikuumenemisriskin minimoimiseksi”, Toivonen muistuttaa.

Uudet tuotteet ja teknologia vaikuttavat turvallisuuteen: ”Valosarjojen turvallisuus on parantunut paljon, sillä suojamuuntajalla tai pienoisjännitteellä varustetut mallit alkavat olla markkinoilla vallitsevia. Lisäksi toisin kuin hehkulamput, nykyiset led-valot eivät kuumene ja niiden läpi kulkeva sähkövirta on niin pieni, että se ei aiheuta vaaraa. Samalla ne ovat kestäviä ja yleensä hyvin pitkä ikäisiä”, Toivonen kertoo.

Pihalla valosarjat luovat tunnelmaa vuoden pimeimpään aikaan ja voivat samalla tuoda turvallisuutta ulkonaliikkujalle: pihan valaistus auttaa esimerkiksi välttämään liukastumisia. Nykyinen tekniikka antaa paljon mahdollisuuksia valaistuksen turvalliseen ja samalla energiatehokkaaseen toteuttamiseen: ”Erilaisia ajastimia ja liiketunnistimia on saatavilla edullisesti. Niiden avulla valot pala-

elämää & energiaa 2/2015

EthäN ...

vat silloin kun niitä tarvitaan tai kun niistä on joku nauttimassa, eikä energia turhaan karkaa harakoille”, Toivonen huomauttaa.

Säästä sähköä uusilla valosarjoilla Vanhoissa valosarjoissa, kuten esimerkiksi kyntteliköissä ja kuusen kynttilöissä, on usein vielä käytössä hehkulamput, joissa suurin osa energiasta kuluu valon sijaan lämmön tuotantoon. Valosarjoissa voidaan nähdä huomattava ero energiankulutuksessa led-valojen ja vanhojen lamppumallien välillä, josta esimerkkinä edellisellä sivulla esitetty taulukko.

Energiankulutukseen voi uuden tekniikan lisäksi vaikuttaa itse myös käyttötottumuksilla: ”Jokainen voi säästää ener giaa valaisemalla viisaasti ja sammuttamalla turhaan päällä olevia valaisimia ja valosarjoja.

ÄlYkÄs sÄHkÖverkko

tEKStI milja salmi KUVAt luT / Teemu leiNoNeN

Teknologian kehitys mullistaa totuttuja ajatusmalleja useilla eri aloilla, eikä sähköntuotanto ole poikkeus. lähes jokaisessa kotitaloudessa lappeenrannan energian verkon alueella on jo etäluettavat sähkömittarit, jotka ovat osa älykästä sähköverkkoa. asiakkaat voivat tarkkailla lähes reaaliaikaisesti kulutustaan internetistä ja siirtyä mahdollisuuksien mukaan sähkön ostajasta sähkön myyjäksi. sähkötekniikan professori Jarmo Partanen lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta kertoo, mitä muuta älykäs sähköverkko tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia se tuo.

elämää & energiaa 2/2015

15

Oletko ajatellut toimivasi sähkön­tuottajana?

Kotitalouksien etä­luettavat mittarit mahdollistavat yli­määräisen sähkön syötön myös asiakkaalta takaisin verkkoon. Tälläkin hetkellä Lappeenrannan Energia ostaa sähköä koti­talouksilta, ja teknologian kustannusten laskiessa määrän odotetaan kasvavan.

Mikä on älykäs sähköverkko?

Ensin oli älypuhelin, sitten tuli äly-tv, nytkö saamme älysähköä? Professori­ ­Jarmo Partanen­ kiteyttää älykkään sähkö­verkon ­käsitettä: ”Sähköntuotanto ja -jakelu automatisoituvat uuden teknologian ansiosta, mikä käytännössä tekee sähkönjakelusta­entistä­varmempaa.

Ongelmat sähkönsiirrossa eivät välttämättä enää edellytä fyysistä työskentelyä vian parissa, vaan teknologia tukee itsestään järjestäytymistä: älykkäässä sähköverkossa järjestelmä pystyy havaitsemaan ja paikantamaan vian, kytkemään varasyötöt ja jossain t­ apauksissa jopa korjaamaan vian automaattisesti.”

Sähköntuotannon ja -jakelun tavat ovat murroksessa: ”Perinteisesti energiaalalla nähtiin yksi iso tuottaja, joka jakoi sähkön verkostoaan pitkin loppukäyttäjälle. Katkoksen aikana asiakas jäi ilman sähköä, kunnes korjaaja kävi ratkaisemassa ongelman. Nyt alalla on paljon vaihtoehtoisia energiamuotoja ja pientuotantoa, jotka tuovat mukanaan tarpeen kapasiteetin joustavuudelle. Uusi teknologia mahdollistaa sähkönkulun tarkan seuraamisen ja varastoinnin paikallisesti pienempiin yksiköihin. Älykkäät sovellukset pitävät­ yllä järjestelmää, ilmoittavat sen tilasta­ ja korjaavat automaattisesti ilmenneitä

16

elämää & energiaa 2/2015

­ ngelmia”, Jarmo jatkaa älykkään sähkö­ o verkon ominaisuuksista.

Joustavuutta teknologiasta Älykkäässä sähköverkossa kapasiteetti mukautuu yhä tehokkaammin kulutuksen ja tarjonnan mukaan: ”Verkostoon liittyy lisää tuottajia, kun esimerkiksi aurinkopaneelit yleistyvät kustannusten laskiessa.

Pientuotannon hajautuessa joustavuus on tärkeää. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman kohdalla tuotetun sähkön määrää ei voida säätää eikä tarkasti ennustaa, mikä tuo lisähaasteita tuotannon ja kulutuksen tasapainon hallintaan”, Jarmo muistuttaa.

Sähkön varastointi on yksi tärkeä ominaisuus, joka lisää verkoston joustavuutta: ”Energiavarastot toimivat integroituna järjestelmään siten, että jakelu pystytään turvaamaan paikallisesti myös ongelmatilanteissa. Uusi teknologia tukee näin jatkuvasti kehitystä kohti keskeytymätöntä sähkönjakelua”, Jarmo kertoo.

Älykäs sähköverkko säästää energiaa Uuden tekniikan avulla pystytään seuraamaan tarkasti missä, milloin ja miten paljon sähköä kulkee, jolloin myös kulutuksen optimointi tarkentuu. Energiatehokkuuden näkökulmasta älykäs sähköverkko tuokin paljon parannuksia

entiseen: ”Kulutushuippuja pystytään tasaamaan esimerkiksi ohjaamalla sähkönkäyttöä pienen kulutuksen ajankohtiin.

Esimerkiksi käyttöveden lämmitystä voidaan optimoida tapahtumaan silloin, kun sähköstä on ’ylitarjontaa’ eli silloin, kun se on edullisimmillaan”, Jarmo huomioi.

Tarvitaanko tulevaisuudessa ­perinteistä sähköverkkoa?

Kun sähköntuotanto jakautuu yhä pienempiin yksiköihin, jokainen voi pian itse toimia sähköntuottajana. Tästä herääkin­kysymys: tarvitsemmeko me tulevaisuudessa enää verkkoyhtiöitä? Jarmo naurahtaa­ja vastaa usein nousevaan kysymykseen huomiolla: ”Kyllä verkko­ ­ yhtiöt tarjoavat asiak­kailleen paljon muutakin kuin sähköä. Esimerkiksi­ongelma­tilanteissa yhtiö on vastuussa vian korjaamisesta, jolloin kuluttaja saa keskittyä­sähköstä nauttimiseen. Eikä tässä olla pyörää uudelleen keksimässä: Sähkön­tuotantohan alkoi pienin askelin yksityisten omista vesimyllyistä.­ Kun nämä vesimyllyt rakentuivat vieri­ viereen, päätettiin vastuuta jakaa isom­ man joukon kesken ja perustettiin osuuskuntia. Osuuskunnat taas päätettiin myöhemmin yhdistää, jolloin näistä syntyi lopulta isoja sähköntuottajia.”

Tekstiviestipalvelu tiedottaa

Yliopiston tutkimus näkyy alueella Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa­ ollaan alan kärjessä sähkötekniikan tutki­­ muksessa. Jarmo muistuttaa, kuinka­ ­paikallisen tietotaidon myötä myös käytännön toteutukset näkyvät alueen kehityksessä: ”Kyllä voidaan hyvin sanoa, että jos Suomi on sähkötekniikan kehityksen huipulla koko maailman mitta­ kaavassa, ollaan meillä Lappeenrannassa siellä kärki­päässä sitten taas Suomen sisällä.”

Yhteistyö yliopiston ja Lappeenrannan­ Energian välillä on ollut ­a ktiivista: ”Esi­ merkiksi kun yliopistolle rakennettiin­ensimmäisiä aurinkopaneeleita, oli Lappeen­rannan Energia mukana tekemässä ja samalla­oppimassa. Paikallinen energiayhtiömme onkin ollut vahvasti edellä kehityksessä verrattuna muuhun energia-alaan”, Jarmo kiittelee.

Tulevaisuuden mahdollisuudet Sähkön vastaanottaminen paikalliselta­ sähköyhtiöltä perinteisen mallin mukaan on jo historiaa. Digitaalisuus ja teknologian kehitys avaavat runsaasti uusia ovia ja mahdollisuuksia toteuttaa sähkön­ jakelua yhä innovatiivisemmin. Uudistukset tukevat usein myös ympäristön kannalta tarpeellisia muutoksia.

Tekstiviestipalvelu on konkreettinen palvelu Lappeenrannan Energian asiakkaalle ja se edustaa osaltaan älykkään sähköverkon konseptia.

Tekstiviestijärjestelmä on paikallisen Tietokouran toimittama. Suunnittelu­ päällikkö Timo Storhammar Tietokouralta selventää tekstiviestipalvelun toimintamallia: ”Sähköverkon puolella tekstiviestipalvelu on täysin automatisoitu järjestelmä, joka ilmoittaa asiakkaalle verkon tilasta. Kun esimerkiksi sähkökatkos havaitaan, automaattinen tekstiviesti ilmoittaa siitä kohdennetusti asiakkaalle ja samalla kertoo sen arvioidun keston.”

Tilannetiedotusten lisäksi tekstiviesti­ palvelun kautta kulkee tieto myös muista sähkönjakelua koskevista aiheista, kuten saneerauksista. Automaattisten viestien lisäksi järjestelmä toimii kätevästi myös manuaalisten viestien lähetyksessä: ”Päivystäjä pystyy lähettämään viestin tarvittaessa suoraan tietylle alueelle tai yksittäiselle asiakkaalle. Näin toimitaan myös vesiverkon ja kaukolämmön puolella”, Timo jatkaa tekstiviestipalvelun ­ominaisuuksista.

Jarmo kertoo sähköverkkojen tulevai­ suudesta ja mahdollisista kehityssuunnista:­ ”Tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti­ siirtyä täysin tasasähkön jakeluun, joka tarkoittaisi sähkön parempaa laatua ja edullisempaa hintaa. Näin muun muassa­ siksi, että tasasähköverkossa on itsessään­ pieni määrä sähkövarastoa, joka poistaa­ asiakkaalta lyhyet keskeytykset. Verkon­ ­ investointikustannukset puolestaan pie­ nen­­ tyvät, kun tasasähköverkossa voidaan käyttää pienjännitekomponentteja huomat­ tavasti kalliimman keskijännitteen sijasta.

Ennen kaikkea älykäs sähköverkko­ merkitsee tulevaisuuden kuluttajalle ­mah­doll­isuutta entistä vaivattomampaan ja ­tehokkaampaan sähkönkäyttöön. Toisaalta taas kuluttajalle avautuu mahdollisuus ryhtyä yhä omavaraisemmaksi sähkön suhteen.”

Uusi teknologia avaa mahdollisuuksia­ myös globaalissa mittakaavassa. Järjestelmät tuovat sähköistyksen mahdolliseksi myös alueilla, jotka ovat vielä suurimmalta­osin ilman sähköä: ”Kun vielä ennen sähkön­ saaminen alueelle vaati ison voimalan­ perustamista ja infrastruktuurin rakenta­ ­ mista, voidaan nyt huomattavasti­pienemmillä kustannuksilla sähköistää a­lueita­ pienempien yksiköiden ja jousta­vien energia­­ varastojen ansiosta”, Jarmo selventää.

Palvelu ei ole automaattisesti käytössä kaikilla Lappeenrannan Energian asiakkailla vaan se vaatii hieman omaa aktiivisuutta Minun Energiassa ja Kulutus-Webissä.

elämää & energiaa 2/2015

17

Energia- ja ympäristöosaajien

verkosto

TEKSTI Milja Salmi KUVA Lut / Ville Jahn

Green Energy Showroom eli GES panostaa vahvasti kestävän kehityksen tulevaisuuteen ja liiketoiminnan luomiseen uusien ratkaisujen kautta. Yhteistä visiota ja tahtotilaa sillä on verkostossaan jakamassa jo 24 yritystä. Vahvasti yritysvetoisessa toiminnassa Lappeen­ rannan elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta toimii käytännön organisoijana. Mitä ­tapahtuu GES:n verkoston sisällä ja miten se näkyy Lappeenrannan Energian asiakkaalle?

Mikä on Green Energy Showroom?

GES on voimannäyte alueemme innovatiivisuudesta ja aktiivisuudesta ympäristöasioiden puolesta. Yritysvetoinen verkosto toimii Etelä-Karjalan alueella mutta on avoin kaikille energia- ja ympäristöalan yrityksille ja toimijoille. Kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen Wirmasta kiteyttää verkoston toiminnan idean: ”Tavoitteenamme on ennen kaikkea edistää ja tukea uusien ympäristöalan innovaatioiden, yritysten ja työpaikkojen syntyä alueellamme. Jäsenyrityksemme­ pyrkivät yhdessä löytämään uusia toimintamalleja ja jakamaan tietoa energia­ tehokkaammista ja ympäristöystävälli­ simmistä toteutuksista. Lisäksi GES tarjoaa yrityksille näkyvyyttä ja kontakteja verkoston kumppaneiden kautta.”

Käytännössä GES:n toimintaan kuuluu erilaisia tapahtumia, messuja ja ­verkostoitumista: ”Jaamme tietoa ja järjes­ tämme erilaisia tilaisuuksia ja työpajoja verkostomme jäsenille. Tärkeintä toiminnassamme on, että innovaatiot ja uudet ideat eivät jää vain tutkimuksen tasolle, vaan niille pyritään aktiivisesti etsimään hyödyntämismahdollisuuksia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto onkin kes-

18

elämää & energiaa 2/2015

keinen yhteistyökumppanimme”, Mäki-­ Hokkonen kertoo.

Lappeenranta kehityksen kärjessä Lappeenranta on Suomessa vihreän ajattelun edelläkävijä: ”Meillä on paikallisesti valtavasti osaamista ja panostusta ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Pelkästään LUT:n osaaminen on maailmanluokkaa. Tämän lisäksi kaupungissamme on suuryritysten kansainvälisiä tutkimuskeskuksia, kuten UPM ja Outotec”, Mäki-Hokkonen korostaa tyytyväisenä.

Lappeenrannan kaupungin tasolla­ puhutaan Green Lappeenrannasta, joka huomioi toimintansa ympäristövaikutuksia ja on sitoutunut resurssiviisauteen ja kunnianhimoisiin hiilidioksiditavoitteisiin. Lappeenranta on lisäksi ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka sijoittui maailmanlaajuisen WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 parhaan joukkoon. Yliopiston Green Campus­ on Suomessa ainutlaatuinen ja saanut sekin kansainvälistä huomiota: kesällä­ ­ 2013 LUT palkittiin parhaana yliopistona­ Sustainable­Campus Excellence­Award -kilpailussa. Halkosaaren Green Marina­ ­ on Suomen ensimmäinen vihreä huvi­

vene­­satama, jonka­innovaatio on lähtöisin opiskelijoille suunnatusta suunnittelukilpailusta ­v uodelta 2012.

Paikallista osaamista Lappeenrannan Energian hyödynnettävänä On selvää, että vireät tutkimuskeskittymät synnyttävät alueellisesti aktiivisen ympäristön ja paljon osaamista hyödynnettäväksi: ”Lappeenrannan Energia oli Suomessa ensimmäisiä yrityksiä, joka käytännössä alkoi hyödyntää älykästä sähköverkkoa ostamalla sähköä asiakkailtaan. Lisäksi tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntäminen on saanut hyvin merkittävän roolin alueella. Lappeenrannassa on Suomen kaupungeista­asukas­ lukuun suhteutettuna eniten verkkoon kytkettyjä aurinkopaneeleita. Lappeenrannan ja Lappeenrannan Energian­ edelläkävijyyttä­Suomessa osoittaa se, että noin joka kymmenes suomalainen verkkoon kytketty aurinkovoimala toimii kaupungissamme”, Mäki-Hokkonen tietää.

Lappeenrannan Energia on ollut­ GES:n toiminnassa mukana aktiivisesti­ perustamisvaiheesta lähtien ja hyödyntänyt LUT:n tutkimuspanosta: ”Lappeen-

rannan Energia on Suomessa edistyksellinen energiayhtiö, jossa osataan varautua energiamarkkinoiden muutoksiin ja pyritään aktiivisesti ottamaan uusimpia innovaatioita käyttöön. Esimerkiksi tällä hetkellä GES on mukana Lappeenrannan Energian veden­ puhdistuslaitoksen investoinnin suunnittelussa. Olemme yhdessä­ LUT:n ja yritysten kanssa pohtineet­ ­r atkaisuehdotuksia lietteenkäsittelyyn, tehos­ tettuun jätevedenpuhdistukseen ja ­tehokkaampiin elinkaariratkaisuihin”, Mäki-­ ­Hokkonen kertoo ajankohtaisista aiheista.

asuinkorttelin energiankäytön tottumuksia ja kulutusta omaansa. Kiinteistön omistajien on näin helpompaa tehdä päätöksiä ympäristön kannalta­ kestävämpien ja taloudellisesti­kannatta­ vampien energiaratkaisujen välillä”,­ Mäki-­H okkonen kertaa. ­P alvelun ­toteuttaa Bionova Oy ja se tulee sekä Lappeenrannan että Lahden kaupunkien ja ­asukkaiden käyttöön.

Muita käytännön hankkeita alueella Uusia hankkeita ja käytännön toteutuksia syntyy GES:n verkostossa aktiivisesti: ”Meillä on esimerkiksi parhaillaan käynnissä selvitys, jossa etsimme kiinnostuneita yrityksiä mukaan aurinkovoiman hyödyntämiseen. Käytännössä­ tämä tarkoittaa tulevaisuudessa lisää aurinkopaneeleita paikallisten yritysten ­katoille. Suurempia suunnitelmia on ryhdytty­pohtimaan yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa: tällä hetkellä­ teemme aloiteohjelmaan esiselvitystä­ suuraurinko­voimalan rakentamisesta.­ Ehkä lähi­ v uosina lappeenrantalaiset voivat ostaa osuuden yhteisestä suur­ ­ voimalasta”, Mäki-Hokkonen vihjaa ­tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Energiatietopalvelun avulla parempia valintoja Yksi käynnissä olevista käytännön hankkeista antaa asiakkaalle­mahdollisuuden vertailla uusiutuvien energiaratkaisujen vaikutuksia elinkustannuksiin ja ympäristöön: ”Energiatieto­palvelu on parhaillaan työn alla ja se tuo Lappeenrannan Energian asiakkaalle paljon hyödyllistä­ ja mielenkiintoista­­informaatiota eri energiatuotteista ja lämmitystapavaihto­ ehdoista. Asiakas pystyy palvelun avulla­ tarkastelemaan eri vaihto­ ehtojen kannattavuutta ja ympäristö­vaikutuksia sekä vertailemaan tietyn alueen tai vaikkapa­

elämää & energiaa 2/2015

19

Lappeenrannan alueen vesi on erinomaisen laadukasta

NauTi VedesTÄ

JÄRKEVÄStI

tEKStI Kaisu KÄrri KUVItUS mediaKolmio LÄhDE moTiVa.fi

vesi on elinehto ja luonnonvara, joka kuuluu ihmisen perustarpeisiin. vesihuolto on palvelu, joka turvaa terveytemme ja elintasomme, yhteiskunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen vesivarat ovat maailman laadukkaimpia, ja etenkin Lappeenrannassa saamme nauttia kirkkaasti maailman parhaimmasta vedestä. Liian usein hanasta virtaava, juomakelpoinen vesi jää meiltä itsestäänselvyydeksi.

VEDEN tuotanto ja kierto vesitorneja käytetään puhtaan veden varastointiin ja kulutushuippujen tasaamiseen

vettä sataa raakavesi tuotetaan juomavedeksi

tekopohjavettä valmistetaan vedenottamolla

VEDENOTTAMO

ASUINTALO JÄTEVEDENPUHDISTAMO vettä haihtuu

vesi valuu järviin

PINtAvESI

Sadevesi suotautuu pohjavedeksi

20

POhjAvESI

Pintavesi suotautuu pohjavedeksi

jätevesi puhdistetaan Puhdistetut jätevedet johdetaan vesistöön Kompostoitu liete toimitetaan jatkojalostukseen

hyvä vesi syntyy ammattilaisten työpanoksella Lappeenrannan Energian vesihuollon toimialueella pumpataan verkostoon vuosittain noin 5,5 miljoonaa kuutiota talousvettä.

Yksi kuutio on sata kymmenen litran ämpäriä vettä, jonka saanti suihkuhanasta kestää noin tunnin. Vesijohtoverkostoon toimitettavasta vedestä noin 60 % tuotetaan Huhtiniemen tekopohjavesilaitoksella ja muutoin kahdeksalla kaupungin eri alueilla sijaitsevilla pohjavedenottamoilla.

Lappeenrannan tekopohjavesi ja luonnontilainen pohjavesi ovat korkealaatuisia, eikä vettä tarvitse puhdistaa kemikaaleilla ennen käyttöönottoa. Raakavesi on luontaisesti pehmeää ja lievästi hapanta. Ilman käsittelyä se aiheuttaisi metallisten vesijohtoputkien ja laitteiden syöpymistä. Tämän estämiseksi vesi alkaloidaan, eli veden pH:ta nostetaan ennen sen pumppaamista verkostoon. Veden mikrobiologinen puhtaus varmistetaan vielä ultraviolettivalolla desinfioimalla. Verkoston desinfiointiklooraukseen on lisäksi varauduttu kiintein sekä siirrettävin laitteistoin, jotka ovat tarpeen vaatiessa otettavissa käyttöön nopeasti. ”Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan alueen vesijohtovesi on erinomaisen raikasta, kirkasta ja juotavan hyvää niin, ettei sen laatuun käyttäjä sen enempää tule edes kiinnittäneeksi huomiota. Hyvä talousvesi on huomaamatta makuelämys”, kertoo Lappeenrannan Lämpövoiman vesi- ja ympäristöpäällikkö Riitta Moisio.

tarkkailua mittaamalla mm. veden pH:ta, lämpötilaa, sinilevää ja sameutta. Laitoksellamme on myös oma pikatestilaitteisto vesien mikrobiologisen laatutason arvioimista varten”, Moisio lisää.

Veden värissä, maussa tai hajussa esiintyvät haitat huomaa käyttäjäkin helposti.

Verkoston korjaustöiden tai paineenvaihteluiden takia vesijohdosta voi irrota saostumia ja vedessä voi silloin ilmetä ruskeaa tai tummaa väriä. Tämä johtuu yleensä veden käyttökelpoisuutta heikentävistä muuttujista: raudasta tai mangaanista.

Moisio vinkkaa muutaman helpon vinkin veden laaduntarkkailuun kotikonstein: ”Värihaitta poistuu yleensä juoksuttamalla vettä, kunnes se kirkastuu. Vesijohtoverkostoon voi myös joutua ilmaa, jonka aiheuttama veden harmaus häviää alhaalta ylöspäin, kun vettä seisottaa hetken. Silti aistinvaraisesti jollain tavalla poikkeavaksi havaittua vettä ei tule juoda.”

Pohjavesissä on luontaisesti jo sen verran kalsiumia, että se saattaa saostua kuumaan veteen ja näkyä vaaleina kalkkisaostumina pinnoilla. Jälkien syntyä ehkäisee kostuneiden pintojen kuivaus ja poista miseen soveltuvat happamat pesuaineet. Liian kova eli runsaasti kalkki- ja magnesiumsuoloja sisältävä vesi lisää saostumia ja vaatii pyykinpesussa enemmän pesuaineita tai tiskikoneissa vedenpehmennyssuoloja. ”Lappeenrannan alueella vesi on pehmeää, ja veden kalkkipitoisuus alhainen, minkä vuoksi pesuainetta tarvitaan vähemmän kuin kovaan veteen”, Moisio huomauttaa.

hyvä talousvesi on hyvin tutkittua Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut terveydellisin perustein talousveden laadulle mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset. Samassa talousvesiasetuksessa on annettu myös talousveden laatusuositukset, joilla arvioidaan veden käyttökelpoisuutta lähinnä teknisin ja esteettisin perustein. Vesihuoltolaitos huolehtii siitä, että toimitettava talousvesi täyttää säädetyt normit. Näin ollen vesijohtoverkkoon liitetty kiinteistö on oman kaivon käyttöön verrattuna huoletonta – vesijohtoverkossa toimitetun veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti.

Talousveden näytteet tutkitaan viranomaisten hyväksymässä laboratoriossa, ja niitä otetaan säännönmukaisesti sekä raakavesistä, laitoksilta että eri puolilta verkostoa.

Seuranta tehdään valvontatutkimusohjelmien mukaisesti yhteistyössä talousveden laatua valvovan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. ”Tämän lisäksi vesilaitos suorittaa jatkuvatoimista käyttö-

Kylmä vesi on paras janojuoma Nauti vettä janojuomana ja käytä ruoanvalmistuksessa aina kylmää ja raikkaanmakuista vettä. Lappeenrannassa asiakkaalle tuleva vesi on vain muutamaa päivää aiemmin ollut vielä luonnossa.

Kiinteistön omissa putkistoissa seisonut vesi voi aiheuttaa lämmetessään ummehtunutta makua ja laatuvirheitä veteen, joten aamulla tai pidempien poissaolojen jälkeen hanasta vettä otettaessa sitä kannattaa hetki juoksuttaa. Laatunsa ja edullisuutensa takia hanavesi on pullovesiä parempi vaihtoehto. On tutkitusti todettu, että pitkä säilytysaika heikentää pakattujen vesien mikrobiologista laatua.

Avaa hana – vastuullisesti Suomessa ei ole pulaa vedestä ja varsinkin kylmän veden käytössä ylenmääräinen säästäminen ei ole tarpeen. Talousvesiverkoston ja talouksien jätevedet

poisvievän viemäriverkoston häiriötön ja tukkeutumaton toiminta myös edellyttää, että putkissa riittää virtausta. ”Vastuullisena energian kuluttajana kannattaa säästää ensisijaisesti lämmintä vettä”, Moisio terävöittää.

Lappeenrannan alueella yleinen vedenkulutus on keskimääräisellä tasolla, mikä on noin 155 litraa vuorokaudessa henkilöä kohti. Kuluttajan arkipäiväiset valinnat, kuten lyhyet suihkuajat, täydet pesukoneet ja vettä säästävät vesikalusteet ja kodinkoneet laskevat helposti vedenkulutuksen hyvälle ja tavoiteltavalle tasolle 100 – 120 litraa vrk/hlö. Suurimpia vesisyöppöjä kotitalouksissa ovat vuotavat tai vanhat pyykin- ja astianpesukalusteet ja wc-istuimet. Vuotava laite kannattaa huoltaa tai vaihtaa uuteen mahdollisimman pian vian havaitsemisesta. Moisio korostaa: ”Käsin tiskatessa tulee huomaamattaan kuluttaneeksi yli kolminkertaisen määrän vettä kuin mitä nykyaikaiset astianpesukoneet käyttävät.”

Vesi on terveellistä nautittavaksi Aikuisen veden tarve on noin puolestatoista kahteen litraan päivässä. Tästä määrästä saamme noin puolet ruoan mukana.

Juomme siis litran verran kaikenlaista nestettä päivässä. Janon tunne on hyvä ja käyttökelpoinen mittari veden riittävälle saannille. Nälkää kehomme sietäisi useammankin viikon, mutta juomatta emme voi olla muutamaa päivää pidempään.

Veden säännöllisellä nauttimisella on paljon hyviä vaikutuksia kehon toimintaan. Vesi edistää ruoansulatusprosessia, auttaa ravinteiden imeytymisessä kehoon ja tekee täyden olon: hyvänä tapana pidetäänkin vesilasillisen nauttimista ennen ruokailua. Runsas jääkylmän veden juominen voi myös polttaa joitain ylimääräisiä kaloreita, sillä se kiihdyttää aineenvaihduntaa ja keho kuluttaa enemmän energiaa veden lämmittämiseen.

Jano on merkki lievästä nestehukasta, joka on myös yksi stressiä aiheuttavista tekijöistä. Nestehukka on yksi yleisimpiä väsymyksen syitä ja voi aiheuttaa lisäksi päänsärkyä. Veden juonti auttaa treenaamaan pitempään, sen avulla voi välttää lihasten kramppeja ja se auttaa ihoa hehkumaan ja pehmentää juonteita. Tämä yksinkertainen ja meille lappeenrantalaisille erittäin laadukas ihmeaine polttaa kaloreita, nostaa energiatasoa, ehkäisee stressiä, huolehtii lihaksista, hellii vatsaa ja ravitsee ihoa.

Kohottakaamme siis malja vedelle!

elämää & energiaa 2/2015

21

Energiaa urheiluun TEKSTI Milja Salmi KUVAT Mediakolmio ja Teemu Tapio

Talven laskukausi alkaa Pohjois-Suomessa marraskuussa, jolloin alppihiihdon harrastajat ja kilpailijat pääsevät treenaamaan kotimaassa. Pohjoiseen suuntaa myös lappeenrantalainen para-alppihiihdon lupaus Santeri Kiiveri. Seuraavat tavoitteet ovat jo selvillä, joten nyt on aika panostaa määrätietoiseen treeni- ja kilpailukauteen. Vielä vuoden verran Lappeen­ rannasta Rukalle treenaamaan matkustava laskija suunnitteleekin muuttoa lähemmäksi rinteitä. Lappeenrannan Energia kulkee mukana nuoren urheilijan kilpauralla.

22

elämää & energiaa 2/2015

H

aastattelun hetkellä syys­ kuussa ei talvesta eikä lumesta ­ollut vielä tietoakaan. Santeri Kiiveri valmistautui kuitenkin jo seuraavan viikon jäätikkötreenejä varten­– alppilajien kilpalaskija ei lumetonta­ kesää näe: ”Silloin kun ei lähempää löydy­ lunta, niin lennetään Keski-­Eurooppaan­ jäätikköleireille”, Santeri kertoo. Viime­ kesän ja syksyn aikana Santeri treenasi­ ­Itävallassa ja Sveitsissä. Pian on edessä­ lähtö­syksyn viimeiselle kymmenen ­päivän treeni­jaksolle kohti Itävaltaa.

Lappeenrantalainen Saimaa ­Ski:tä­ edustava Santeri kilpailee para-alppi­ ­ hiihdossa­ja on tällä hetkellä Suomen ­ainoa para-alppimaajoukkuelaskija.

Upeaa, että omalta paikkakunnalta löytyy nuoria ­lupaavia kilpaurheilijoita, mutta kuinka kipinä alppilajeihin onkaan täällä Etelä-­ Karjalan sydämessä syttynyt? Santeri kertoo naurahtaen: ”Myllymäestähän se junnuna on alkanut. Isä vei meidät veljeni­ kanssa laskemaan ja rinteessä viihdyttiin kerta toisensa jälkeen. Sitten myöhemmin hiihtokoulu ohjasi ratalaskun pariin ja ­innostus lajia kohtaan vain kasvoi.”

Euroopan parasarjoista kansallisiin normaalisarjoihin Santeri laskee alppilajeista pujottelua, suurpujottelua, super-G:tä ja syöksyä.

Para-­ ­ luokituksen mukaan Santeri laskee ilman toista sauvaa toinen käsi kiinni vartalossa. Tällä hetkellä harjoittelu ja kilpailut keskittyvät enemmän tekniikkalajeihin eli pujotteluun ja suurpujotteluun, koska vauhtilajien treenaamiseen on Suomessa rajalliset mahdollisuudet tiukempien rataja turvallisuusmääräysten vuoksi.

Kansainvälisissä kilpailuissa Santeri­ laskee parasarjoissa. Suomessa vastaavia ei ole, joten kansallisissa kisoissa nuori ­urheilija laskee normaalisarjoissa yhdessä muiden suomalaisten alppihiihtäjien kanssa.

Tavoitteena paralympialaiset Santeri kuuluu Rukan alppikoulun valmennukseen ja on mukana nuorten para­ lympiaryhmässä. Tavoitteet ovat selvät: ”Vuoden 2018 paralympialaiset ovat nyt kirkkaimpana mielessä, ja hyvää tulosta­ sieltä lähdetään tavoittelemaan”, Santeri­ kertoo. Paralympiaryhmällä on vuosittain neljä harjoitusleiriä, joiden lisäksi­ Rukan alppikoulun treeniohjelma valmentaa energistä nuorta urheilijaa kohti­ tavoitteitaan. Kurinalaisen treeniohjelman lisäksi matkan varrelle kuuluu tietenkin

kansainvälisiä ja kansallisia k­ ilpailuja.

Välitavoitteena paralympialaisille on vuoden 2017 maailmanmestaruuskisat.

Ei tarvitse katsoa pitkälle tulevaisuuteen, kun huomaan kilpakalenterin olevan tiuhasti varattu. Tulevan talven kuukausille on tiedossa useita pidempiä matkoja para-alppihiihdon Eurooppa-Cupin osa­ kilpailuihin, joita lasketaan H ­ ollannissa, Itä­ vallassa, Espanjassa, Italiassa ja ­Sveitsissä.

Kuluva vuosi on ollut monessa suhteessa täynnä tapahtumaa: ”Kohokohta oli ehdottomasti keväällä laskettu para-alppihiihdon Itävallan mestaruuskilpailu, josta­ sekä pujottelusta että suurpujottelusta oli kotiin tuotavaksi hopeamitalit”, Santeri hymyilee tyytyväisenä.

suoritan päivän treenit”, Santeri kertoo.

Koulupäivän jälkeen ohjelmassa ovat ­läksyt ja treenaaminen. Talvi­kaudella osa viikoista kuluu rinteessä ja poissa kotikaupungista. Kun kysytään, ehtiikö sitä vapaa-ajalla sitten muuta tekemäänkään, kuuluu huoleton vastaus: ”Ihan samoja­ asioita sitä tulee tehtyä, mitä nyt nuoret yleensä. Harrastin noin kuusi vuotta­myös jalkapalloa ja nykyään tulee kavereiden kanssa pelailtua silloin tällöin vapaa-­ajalla.

Kalastuksesta pidän myös paljon”, Santeri kertoo vapaa-ajan harrastuksistaan.

Koulun ja kilpaurheilun yhdistäminen Kilpaurheilun ja treenaamisen ­o hella Santeri käy Lappeenrannassa Kimpisen­ yläkoulun yhdeksättä luokkaa, joka on urheilupainotteinen. Koulun ja kilpa­ urheilun yhdistäminen kuulostaa haasta­ valta: ”Viime talvena tuli osa viikoista­ vietettyä puolet Rukalla harjoitellen ja loput Lappeenrannassa keskittyen kouluun”, Santeri kertaa. Nuorella miehellä­ energiaa tuntuu riittävän, joten kun ­tavoitteet on asetettu, on kaikki muu vain järjestely­k ysymyksiä.

On mahtavaa, että Lappeenrannan Energia on ollut halukas tukemaan Santerin urheilua ja mahdollistamaan näin ollen hänen kehityksensä yhä tiukempiin kilparinteisiin.

Santerin isä Olli Kiiveri kiittelee koulun ja urheilun yhdistämisen saumatto­muutta: ”Koulu on tullut mainiosti vastaan. ­Vaikka kilpaura aiheuttaakin ylimääräisiä poissa­ oloja, on kaikesta päästy joustavasti ­sopimaan. Harjoittelu vie tietenkin paljon aikaa ja vaatii panostusta.” Santerin talvet kuluvat nyt jo suurilta osin Rukalla.

Suunnitelmissa hänellä on jatkaa opintoja alppikoulussa ensi syksystä lähtien.

Tukijoukot tärkeässä roolissa Varusteet ja niiden kunnossapito, treeni­ reissut toiselle puolelle Suomea, kilpailumatkat maailmalla – lista on pitkä, kun ryhtyy kertaamaan, mitä urheilija joutuu­kustantamaan päästäkseen kilpailemaan. Vaikka päättäväisyyttä, taitoa ja energiaa riittää, ovat kustannukset toinen­juttu. Santeri ja isä Olli kiittelevät­sponsoritukea: ”Tällä tasolla alkaa jo olla kipurajalla, kun miettii kaikkia ­lajiin ­uppoavia kustannuksia. On mahtavaa, että Lappeen­rannan Energia on ollut­ ­halukas tukemaan Santerin urheilua ja mahdollistamaan näin ollen hänen kehityksensä yhä tiukempiin kilparinteisiin.”

Millaista on paralaskijan vapaa-aika?

Arkipäiviä rytmittävät pitkälti koulunkäynti ja treeniohjelmat: ”Alppikoululta­ tulee päivittäinen ohjelma, jonka mukaan

elämää & energiaa 2/2015

23

Sydämeeni joulun teen aNNa TÄNÄ jouluNa lahjaKsi joTaiN

iTseTehTyÄ

tEKStI Kaisu KÄrri KUVAt mediaKolmio

Käsityöt kuuluvat perinteiseen jouluun. lasten itsetehdyillä askarteluilla koristellaan kotia ja mummon kutoma perintöliina kaivetaan esiin joulun juhlimista varten. paitsi koristelussa, myös lahjoissa käsintehty koetaan usein arvokkaammaksi ja hienommaksi kuin vaikkapa marketin hyllyltä poimittu pöytäkynttilä. omin käsin tehty lahja on aina henkilökohtainen ja se osoittaa erityistä huomioimista lahjan saajalle. alkuun pääsee esimerkiksi Taito etelä-Karjalan lappeenrannan seudulla järjestämillä käsityökursseilla, joita on tarjolla kaiken tasoisille tekijöille.

24

elämää & energiaa 2/2015

I

tsetekemisen meininki on nouseva ­trendi: itse kasvatettu ruoka ja alusta asti valmistetut ruoat, vaatteiden tuunaus ja erilaiset kierrättäen valmistetut kodin sisustus­tarvikkeet ovat kovassa huudossa paitsi­Suomessa myös muualla maailmassa. ­ Omien ideoiden tueksi inspiraatiota voi hakea lähes loputtomasta blogien ja tuunaus­ ohjeiden runsaudensarvesta: internetistä. Jo pienikin oman käden jäljen tuominen tavalliseen arki- tai lahjaesineeseen nostaa­sen tunnearvoa, persoonallisuutta ja­ arvoa. Mitä jos antaisit tänä jouluna ­lahjaksi jotain itsetehtyä?

Taito Etelä-Karjala jakaa käsityön iloa Lappeenrannan perinteiseltä ­ Joulukadulta voi jälleen ostaa paikallisilta käsityön taitajilta upeita jouluisia tuotteita ja herkkuja­niin omaksi iloksi kuin pukin­ konttiin. Taito Etelä-Karjalan joulumökissä myydään paikallisten käsityö­ yrittäjien tuotteita niin ikään jo kolmatta kertaa. ”Jos haluaa tukea paikallista käsi­ työ­ y rittäjyyttä, niin parempaa kohdetta­ ei varmasti löydy”, kertoo Taito-käsityökoulun rehtori ja toiminnanjohtaja ­Johanna Kemppinen. Taito Etelä-Karjala­ ry ylläpitää Tashinin talossa sijaitsevaa Taito-kauppaa, ja yhdistyksen omat tilat sijaitsevat niin ikään samaisessa Kauppakadun kenties kauneimmassa rakennuksessa. Taito Etelä-Karjala on silti paljon enemmän. Jo 107 vuoden ikään ehtinyt yhdistys paitsi myy ja valmistaa koti­ maisia lahja- ja sisustustuotteita sekä erilaisia tekemispaketteja ja materiaaleja, he myös järjestävät säännöllisesti erilaisia käsityökursseja.

Yksi mielenkiintoisin kurssi on k­ enties ”keskeneräiset käsityöt”, jonne­voi tuoda­ oman keskeneräisen käsityönsä­ja ­ohjaajat auttavat pääsemään yli haasteista­ tai mahdollisesta motivaation ­puutteesta.­ ”Samaa kurssia on järjestetty ­ meillä aikaisemminkin, ja sinne on tuotu jopa ­ 30 vuotta vanhoja käsitöitä”, Kemppinen­ naurahtaa. ”Koskaan ei ole tullut eteen mitään ylitsepääsemätöntä, ja kaikilla­ keskeneräisillä töillä on yleensä­hurjan­ mielenkiintoinen tarina takanaan”, ­Kemppinen jatkaa. Kursseilla on tekemi­ sen meininkiä: kun on paikan päälle ­tullut, niin silloin saa eri tavalla aikaiseksi­ kuin koto­naan. ”Tämä on aina osallistujille sitä kuuluisaa omaa aikaa ja kyllähän käsityöhön uppoutumisen on havaittu ­lievittävän stressiä tehokkaasti”, Kemppinen ­huomauttaa.

Lumitimantti

Kädentaitoja kannattaa pitää yllä Syksyisin erilaiset valaisimet ovat ­perin­teisesti kaikkein suosituimpia kurssi­ aiheita. ”Me voitimme tänä vuonna­ loppukesällä järjestetyn Sataman valot­ ­ -kilpailun. Paikalla oli laaja kattaus meillä eri vuosina käsityönä valmistettuja valaisimia, jotka olivat nähtävästi paitsi­yleisön myös tuomariston mieleen”, Kemppinen iloitsee. Valaisimet ovat suosittu ja käytännöllinen lahja, jonka voi lähes kuka tahansa valmistaa kunhan on tutus­ tunut ensin ohjeisiin ja ymmärtää esimerkiksi paloturvallisuuden tärkeyden.

Usein laadukkaan käsintehdyn tuotteen taustalla on tasokkaiden materiaalien l­isäksi oikean tekniikan osaaminen, innostus käsillä tekemiseen ja vain ripaus lahjakkuutta.

Taito Etelä-Karjalan kursseilla panostetaan ennen kaikkea laadukkaisiin materiaaleihin: ”Meille on tärkeää, että kaikki­onnistuvat ja lähtevät kotiin hymyssä suin laadukkaan tuotteen kanssa”, Kemppinen kertoo. Käsityökurssit ovat mukavaa ajanvietettä, mutta ne myös kehittävät taitoja,­joita tarvitsee muillakin elämän saroilla. Etelä-­Karjalan lastenkulttuuri­ keskus Metkun ja opetustoimen kanssa yhteis­työssä järjestetyillä Kulttuuri­polun taito-­ pajoissa­näkee jo nyt kuinka joillain 4. - 6. -luokkalaisilla saattaa olla haasteita­ esimerkiksi­ ­saksien käytössä.­ ”Järjestämme­myös tyky­ päiviä ja muita­ yksityis­ tilaisuuksia, joissa usein saa todistaa ’minä itse tein t­ämän’ -elämyksiä, ­jotka ovat nykypäivänä­ upea kokemus jokaiselle”, Taito-käsityökoulun opettaja Maija-Liisa ­Blauberg korostaa.

Tarvikkeet: Styrox-pallo, sukkapuikko, liimaa (esim. puuliimaa), pellavalankaa ja askartelu­timantteja.

Tee reikä sukkapuikolla styrox-­ palloon. Laita liimaa reikään ja reiän ympärille.

Työnnä pellava­ narun pää sukka­ puikon avulla reikään.

Lähde pyörittämään pellava­lankaa reiän ­ympärille liiman päälle.

Pidä huoli, että langan kierre säilyy pyöräyttämällä lankaa hiukan kierteen suuntaisesti. Lisää liimaa työn edetessä. Päällystä pallo kauttaaltaan.

Hae inspiraatiota ja oppia Kurssitarjonnassa löytyy vielä ennen joulua esimerkiksi puuhelmikoru-, joulukortti- ja joulupallokurssit. ”Tämän syksyn lasihimmelikurssit ovat olleet aina aivan täynnä, mutta järjestämme vielä­ yhden ylimääräisen kurssin 2.12. klo 17.00 – 19.30, minne toivotamme kaikki­ innokkaat tervetulleeksi mukaan”, ­Blauberg sanoo.

Taito Etelä-Karjala tarjoaa­Elämää & Energiaa -lehden lukijoille p ­ ienen jouluisen askarteluohjeen. ”Haluamme kannustaa kaikkia tekemään käsillään vaikka­joululahjoja. Meidänkin kursseille voi osallistua täysin ilman ­aiempaa kokemusta:­pelkkä innostus ja palo käsillä tekemiseen riittää”, Kemppinen ja Blauberg toteavat toisiaan s­ äestäen.

Kun pallo on pyöritelty langalla, tee sukkapuikolla reikä palloon päättelyä varten. Leikkaa langanpää n. 2 cm pituiseksi. Paina langanpää reikään, johon on laitettu liimaa. Muodosta päättelylangasta samalla ripustuslenkki.

Liimaa timantit pallon ympärille ­haluamallasi tavalla.

elämää & energiaa 2/2015

25

24/7

Kaukolämmön asiakkaana

sinua autetaan

TEKSTI ja kuva Kirsi Ojapelto

Lappeenrannan Energiaverkot on varautunut työajan ulko­ puolisiin lämmön toimitushäiriöihin pitämällä varalla­ olijoita jatkuvassa valmiudessa. Vikailmoitusnumeroon soitetut puhelut ohjautuvat varallaolijalle, joka ottaa ilmoituksen vastaan ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet.

Kaukolämmön verkostopäällikkö Ami Kylliäinen kertoo, että eniten ilmoituksia työajan ulkopuolella tulee yksittäisten asiakkaiden ongelmista, liittyen lämpimän käyttöveden lämpötilaan tai pattereiden kylmenemiseen. ”Energia­verkkojen päivystäjä selvittää, mistä ongelmat johtuvat ja antaa ohjeet asiakkaalle, jos vika on asiakkaan laitteissa. Noin 90 % käynneistä johtuu vanhan asiakaslaitteen toimintahäiriöstä. Näitä käyntejä tulee vuosittain joitakin kymmeniä”, Kylliäinen lisää. ”Pyrimme aina auttamaan asiakasta lämmitysongelmissa­ varsinkin kovilla pakkasilla, ettei kiinteistö pääsisi kylmenemään viikonlopun tai pitkien juhlapyhien aikana. Tästä syystä pidämme pientä varastoa patteriverkoston pumppujen­ osalta”, Kylliäinen täydentää ja huomauttaa: ”Varsinkin viikon­­loppuisin ja juhlapyhien aikana on putkiliikkeiden ­paikalle saamisessa asiakkailla ollut vaikeuksia.”

Ohjeita ja muistilista ­kaukolämpölaitteiden käyttäjälle Lämmitysverkon lämpötilatasot ovat kiinteistökohtaisia. ­Perinteisessä patterilämmityksessä menoveden lämpötila on k­ orkeintaan 70 ºC. Vanhoissa rakennuksissa veden lämpö­tilan tarve voi kovimmilla pakkasilla olla 80 °C. Lattialämmitysjärjestelmissä menoveden lämpötila ei saa nousta liian korkeaksi. Lattialämmityksessä käytetään ­yleensä muovi­putkia, joissa virtaavan veden lämpötilan pitää olla alle 45 °C.

Kesä

Muistathan!

• Varmista säätöventtiilin sulkeutuminen ja kiinni ­pysyminen tai tarvittaessa sulje kesäsulku.

• Jos lämmityspumput ­pysäytetään, käynnistä ­niitä viikoittain. Suositeltavaa on pitää pumput pienellä teholla päällä.

Kevät ja syksy • Tarkista lämmitysverkon paine lämmityskauden alkaessa.

Vanhemmissa kaukolämpölaitteissa saattaa ilmetä yllättäviä toiminta­ häiriöitä, joihin asiakas ei osaa varautua. Kaukolämmön vika­ilmoitus­ numeroon soittaminen saattaa ratkaista tilanteen nopeastikin.

• Tarkista lämpimän ­käyttö­veden lämpötila.

• Pitää lämmönjakohuoneen siistinä ja käydä ajoittain tarkistamassa putkiston kunnon.

• S eurata laitteiden toimintaa käyttöohjeen mukaan.

• Opetella käyttämään säätö laitteita, pumppuja, paisuntaja varolaitteita sekä muita teknisiä laitteita oikein.

• P itää painemittareiden ja automaattisten ilmausten sulkuventtiilit kiinni – ne avataan tarvittaessa.

• Seurata lämmönkulutusta ja jäähdytystä.

• Huolehtia mahdollisten vikojen korjaamisesta tai ilmoittaa niistä edelleen.

Tilaa kaukolämmön jakohuoneen laitteille vuosihuolto tai -tarkastus Lappeenrannan Energiaverkot Oy tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tehdä vuosihuoltosopimuksen kiinteistön kauko­lämpö­ laitteiston vuosittaiseen tarkastamiseen.

Kaukolämmön verkostopäällikkö Ami ­Kylliäinen kertoo, että asiakas voi halutessaan tehdä Energiaverkkojen kanssa sopimuksen, jolloin huollon tai tarkastuksen laskutus tapahtuu jälkikäteen kerran vuodessa. ”Tarkastuksen voi tilata myös kerta­ luonteisena ja tälle on oma hinnasto.”

26

Kylliäinen kertoo, että tarkastamisen suorittaa kaukolämpöasentaja esimiehen antamien ohjeiden mukaisesti ja tarkastuksesta lähetetään asiakkaalle raportti, joka sisältää katselmuspöytäkirjan, selvityksen energiankulutuksesta, yhteenvedon vioista ja puutteista sekä mahdolliset toimenpideehdotukset.

Huoltosopimukseen ei kuulu vikojen korjaus, vaan tarkoituksena on havaita mahdolliset viat ja ongelmat ajoissa. ­Tarkastuksessa

elämää & energiaa 2/2015 Muistilistan lähde: energia.fi, Käytä kaukolämpöä oikein -esite

tarkistetaan kaikki olennainen laitteen toimintaan vaikuttava ja kiinteistön yhteys­ henkilölle toimitetaan kopio tarkastus­ pöytäkirjasta sekä ehdotukset niistä toimenpiteistä, jotka tulisi suorittaa ja jotka eivät sisälly tähän sopimukseen. Tarkemmat hinnat ja sisällöt kaukolämpölaitteiston vuosihuollosta tai -tarkastuksesta voit lukea Energian verkkosivuilta Palvelut/Hinnastot/ Palveluhinnasto ja Palvelut/Muut palvelut/ Kaukolämmön lisäpalvelut.

Ajankohtaista &

uutisia

Lappeenrannan Energialta

Tunnelmallinen

Joulukatu

kutsuu Raatihuoneen puistoon

J

oulukatu on perinteeksi muodostunut tapahtuma, joka järjestetään Lappeen­rannan sydämessä Kauppakadulla - tänä vuonna Raatihuoneen­ puiston edustalla. Tapahtuma kokoaa­tunnelmalliseen joulukylään paikallisia­ja ulko­paikkakuntalaisia kauppiaita, jotka­ myyvät mm. käsitöitä sekä herkullisia elintarvikkeita. Paikan päällä voi nautiskella vaikkapa jouluista riisipuuroa ja ­Hienostoglögiä.

Myyntimökkien lisäksi Joulukadulla­on luvassa monipuolista ohjelmaa, kuten musiikkiesityksiä sekä upeita tulinäytöksiä­ ja joulupukkikin piipahtaa tapahtumapaikalla pikkutonttujensa kanssa. L ­isäksi Joulu­kadulta pääsee myös bussikuljetuksella­ ihastelemaan poroja läheiselle porotilalle.

Joulukadun järjestää­tänä vuonna L ­ appeen­­rannan kaupungin kanssa yhteis­t yössä ­Saimaan ammatti­korkeakoulun opiskeli­joista koostuva Markkinointiosuuskunta Lux. Lappeenrannan Energia toimii yhteistyö­ kumppanina Joulukadulla­ tarjoten­ mökkeihin sähköt sekä järjestämällä­ hyväntekeväisyys­ tapahtuman ja joulu­ aiheisen kuvakilpailun Insta­ gramissa.

Lisä­tietoja voi lukea Energian ja Joulu­ kadun some­kanavilta joulukuun alussa.

Joulukatu avoinna: 5. – 20.12.2015 ma–pe klo 10 – 18, la klo 11 – 17 ja su klo 12 – 17

Näin katkaiset etäluettavasta sähkömittarista sähköt oikein Jos haluat katkaista sähköt asunnostasi, tee se ensisijaisesti mittarin kytkentä­ laitteen painikkeesta. Näin sähköt katkeavat, mutta lukemat voidaan edelleen etälukea. Mittaus ei kerrytä energialukemaa.

kytkennässä on noin 10 sekunnin ­viive.

Näytön tilatunniste kertoo, kun sähköt on katkaistu.

HUOM! Sähkötöiden tekemisen ajaksi s­ ähkö on kuitenkin katkaistava ­pää­kytkimestä tai pääsulakkeesta.

Tällöin myös etäluentayhteys katkeaa.

Päällekytkentä tapahtuu samasta painikkeesta. Huomaathan, että pois- ja päälle­

elämää & energiaa 2/2015

27

KUVA Mediakolmio

Ajankohtaista &

uutisia

Lappeenrannan Energialta

Uuden jäteveden­ puhdistamon kuulumisia Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon­ ­ympäristölupa ja toiminnan aloittamis­ lupa ­(vireille 19.12.2014) on ollut alue­ hallintovirastossa­eli AVI:ssa kuulutuksilla tänä kesänä heinä-elokuussa. Kuulutus poiki runsaasti lausuntoja ja Lappeen­rannan ­Lämpövoima on lausunut vastineensa niihin annetussa määräajassa.

AVI on pyytänyt hakijalta eli Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ltä vastineen annetuista lausunnoista, muistutuksista­ ja mielipiteistä, joita kaikkiaan oli 41 kappaletta. Osassa muistutuksista ja mieli­ piteistä oli useampi allekirjoittaja.­ Yhdessä muistutuksista oli mukana­ ­nimilista, jossa oli 202 nimeä. Lämpö­ voiman­vastine toimitettiin Aluehallintovirastoon 21.10.2015.

Lämpövoiman vesi- ja ympäristö­ päällikkö Riitta Moisio kertoo, että mieli­ piteissä on tuotu esiin hyvinkin­ ­monia ­a sioita. ­L ausuntoja oli muun ­muassa ­­v esistö-­ ja ­h ajuvaikutuksista, joiden epäillään ­ ­ heikentävän asumis­ viihtyisyyttä laajoilla alueilla.

– Lausunnoista nousi esiin koko Hyväristönmäen paikan vastustus ja­ ­ esityksiä siitä, että uusi puhdistamo ­tulisi sijoittaa jätekeskuksen yhteyteen Kukkuroin­mäelle.

28

elämää & energiaa 2/2015

Vesi- ja ympäristöpäällikkö Moisio­ kertoo myös, että AVI käsittelee erikseen tilanteen nykyisen puhdistamon ­jatkon osalta eli Toikansuon toiminnan jatkamista uuden puhdistamon käyttöön­ ottoon asti. Kyseinen lupa laitettiin vireille­ 20.12.2011 ja tässä lupahakemuksessa­on aikanaan haettu lupaa puhdistettujen jäte­ vesien johtamiseksi Vuokseen. ­Kyseinen hakemus Vuoksen osalta on vedetty pois ja Toikansuon jatkoa koskevasta­hake­ muksesta AVI on kuuluttanut 15.7. – 14.8.2015.

– Tästä hakemuksesta oli annettu­ y hteensä 28 lausuntoa, muistutus­ ta ja mielipidettä. Mielipiteissä oli myös useita­allekirjoittajia ja erillinen nimilista oli kahdessa muistutuksessa. Toisessa oli 46 allekirjoittajaa ja toisessa 19. ­Saaduista ­lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä­ Lappeenrannan Lämpövoima­ Oy toimitti vastineen 13.10.

Moisio tarkentaa puhdistamo­­hankkeen tämänhetkisestä aikataulusta: – Tavoitteellinen rakentamisaikataulu­ on toistaiseksi 2019–2021.

Lappeenrannan Energian verkkosivujemme kautta voit seurata jäteveden puhdistamohankkeen edistymistä Uusi jätevedenpuhdistamo-linkistä. www.lappeenrannanenergia.fi

ajankohtaista &

uutisia

lappeenrannan energialta

Yrityskylässä

opiskellaan energia- ja vesiasioita Kaakkois-suomessa avattiin marraskuussa oma yrityskylä lappeenrantaan. Kaukaan mutterin toiseen kerrokseen sijoittuvassa oppimisympäristössä vierailee seuraavan kolmen vuoden aikana noin 15 000 etelä-Karjalan, etelä-savon, Kymenlaakson ja päijät-hämeen kuudesluokkalaista. yrityskylä on Kaakkois-suomelle jo tuttu, sillä sen valtakunnallinen kiertue vieraili lappeenrannassa keväällä 2014.

Lappeenrannan Energia on yksi Yrityskylä Kaakkois-Suomen yrityksistä. Yrityskyläpäivän aikana kuudesluokkalaiset työskentelevät omassa ammatissaan, saavat palkkaa ja toimivat kansalaisina ja kuluttajina pienoiskaupungissa, johon on rakennettu 15 yrityksen ja julkisen palvelun tilat. Päivään heidät johdattaa opetussuunnitelmaan perustuva oppimateriaali, joka käydään läpi oman opettajan johdolla kymmenellä oppitunnilla ennakkoon omassa koulussa.

Energian yrityksessä koululaiset työskentelevät päivän viidessä eri tehtävässä toimitusjohtajana, energia- ja turvallisuuspäällikkönä, voimalaitosasentajana, käyttömestarina ja asiakasneuvojana.

Päivän työtehtäviin heille on käsikirjoitettu sähkön, kaukolämmön, talous- ja jäteveden toimintoja suunnittelusta ja toteuttamisesta seurantaan. Energialla muun muassa rakennetaan pienimuotoista voimalaitosta, laajennetaan vesi- ja kaukolämpöverkostoja, palvellaan ja neuvotaan asiak-

Yrityskylässä keväällä 2014 kävivät kaikki Lappeenrannan 5. ja 6.-luokkalaiset.

kaita energian ja veden kulutuksessa.

Yrityskylän vastaanotto on ollut Kaakkois-Suomen alueella lämmin ja innostunut. Yrityskylästä kerrotaan, että hyvin alkanut yhteistyö lupaa hyvää koko kaakonkulman kylän toiminta-ajalle vuosille 2015–2018.

energia läsnä nyt myös

somessa

Käythän tykkäämässä ja seuraamassa energiaa myös somessa!

lappeenrannan energia on avannut ensimmäiset kanavansa sosiaalisessa mediassa. syyskuun alusta lähtien olemme ottaneet käyttöömme sosiaalisen median tunnetuimpia kanavia: facebook, linkedin, youTube, instagram ja Twitter. sosiaalisessa mediassa julkaistavan uutisointimme idea on ohjata lisälähteen luo lappeenrannanenergia.fi -verkkosivustollemme. linkit näihin somekanaviimme on julkaistu etusivumme yläreunassa ajankohtaisia uutisia -palstan yläpuolella.

Facebookissa viestimme ajankohtaista asiaa meistä ja jaamme yhteistyökumppaneidemme uutisointia energia- ja vesiasioihin liittyen. LinkedInissä pidämme esillä työnantajakuvaamme ja linkitämme sinne näkyville kaikki avoi-

met työpaikkamme. YouTubessa julkaisemme video- ja mainosmateriaaliamme ja Instagramissa lähetämme ajankohtaisia kuvaterveisiä ja järjestämme jatkossa esimerkiksi erilaisia asiakaskilpailuja.

Twitteriä käytämme pääsääntöisesti vain

suuremman häiriötilanteen aikana – kanava palvelee nopeassa ja lyhyessä tilannetiedon jakamisessa avoimesti sitä toivovien suuntaan.

Olemme läsnä somekanavillamme arkisin kello 8 – 16. Sivuillamme voi vapaasti kysyä, kommentoida ja keskustella. Luemme kaikki viestit ja vastaamme kysymyksiin ja kommentteihin mahdollisuuksien mukaan. Jos sinulla on kysyttävää omasta asiakkuudestasi, kuten energia- tai vesisopimuksestasi, pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan asiakaspalveluumme, asiakaspalvelu@lreoy.fi. Palautetta kaikesta toiminnastamme voit antaa osoitteessa www.lappeenrannanenergia.fi/palaute.

elämää & energiaa 2/2015

29

Ajankohtaista &

uutisia

Lappeenrannan Energialta

Energia mukaan sähkö­yhtiöiden

infrahankkeeseen

Lappeenrannan Energia Oy on liittynyt marraskuun 12. päivä mukaan valmistelemaan vahvan kaakkois­suomalaisen verkonrakennusyhtiön­perustamista. Kymenlaakson Sähkö Oy ja Suur-Savon Sähkö Oy tiedottivat uuden yhtiön perustamishankkeesta lokakuun alussa. Lappeen­rannan ­mukaantulo tarkoittaa käytännössä kolmen verkonrakennusyhtiön, Kyvera Oy:n, Suur-Savon ­Sähkötyö Oy:n ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n voimien yhdistämistä.

– Totesimme heti hanketta käynnis­ täessämme, että ovet ovat avoinna ja uusien kumppaneiden mukaantulo on mahdollista ja toivottavaa. On hienoa, että Lappeenrannan Energia pääsee mukaan vahvan verkonrakennusyhtiön valmisteluun alusta lähtien, toteaa Kymenlaakson Sähkö­Oy:n toimitusjohtaja Kari Rämö.

Verkkoyhtiöiden jakelualueet

SUUR-SAVON SÄHKÖN VERKKOALUE

Lappeenrannan Energian mukaan tulo laajentaa perustettavan verkonrakennusyhtiön toiminta-aluetta ja lisää henkilöstö­ määrää 305:een. Yhtiöiden henkilökunnan on tarkoitus jatkaa perustettavan yhtiön palveluksessa pääsääntöisesti samoissa toimipisteissä kuin tälläkin hetkellä.

– Tavoitteena oleva alueellisesti vahva ja itsenäinen toimija verkonrakennuksen voimakkaasti kilpailulla alalla sai ­meidät tarttumaan tähän mahdollisuuteen, ­kommentoi toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen.

Neuvottelut uuden verkonrakennus­ yhtiön käytännön järjestelyistä jatkuvat omistajiksi tulevien emoyhtiöiden Kymen­ laakson Sähkö Oy:n, Lappeenrannan

LAPPEENRANNAN ENERGIAN VERKKOALUE

KYMENLAAKSON SÄHKÖN VERKKOALUE

Energia Oy:n sekä Suur-Savon Sähkö Oy:n kesken. Uuden yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.2.2016.

– Vahvalle, yhteisesti omistetulle verkonrakennusyhtiölle on selvästi tilausta, sillä

hankkeemme on herättänyt positiivista­ huomiota. Toiminnan laajentaminen v ielä tästäkin on mahdollista, arvioi ­ ­toimitusjohtaja Perttu Rinta Suur-Savon Sähkö Oy:stä.

Verkonrakennusyhtiöiden avainluvut 2014 (9.10.2015)

30

Kyvera Oy

Suur-Savon Sähkötyö Oy

Lavera Oy

Uusi yhtiö

Liikevaihto (M€)

13,5

29,9

15,1

58,5

Liikevoitto (M€)

0,6

1,7

0,9

3,2

Henkilöstö

64

155

86

305

elämää & energiaa 2/2015

Ajankohtaista &

uutisia

Lappeenrannan Energialta

Maakaasun siirto­hinnat 1.1.2016 ­alkaen

Myös maakaasun valmisteveron ­odotetaan nousevan

Maakaasun siirtohinnat nousevat 1.1.2016 alkaen noin 8 %.

Hinnankorotus perustuu yleiseen kustannustason nousuun.

Maakaasun siirtohintoja on muutettu edellisen kerran 1.1.2015 ja 1.1.2013, jolloin niihin siirrettiin tuolloin tapahtuneet maakaasun siirtohintoihin vaikuttaneet veromuutokset.

Hallituksen esityksessä energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ehdotetaan maakaasun valmisteveron korotusta 1.1.2026 alkaen.

Maakaasun valmisteveron korotuksen on ehdotettu olevan 2,46 € / MWh (alv 24 %).

Hinnankorotuksen vaikutus tyypillisten maakaasuasiakkaiden vuotuisiin kustannuksiin: omakotitalo

500 m³

20 MWh

5,4 € / kk

rivitalo

2 000 m³

100 MWh

25,7 € / kk

pienkerrostalo

5 000 m³

225 MWh

53,1 € / kk

kerrostalo

10 000 m³

450 MWh

104,3 € / kk

Korotuksen jälkeen maakaasun valmisteverot ja huoltovarmuusmaksu olisivat 21,606 € / MWh (alv 24 %).

Korotuksen vaikutus omakotitalon lämmityskustannuksiin on arviolta noin 50 euroa vuodessa. Mahdollisesta valmisteverolain muutoksesta tiedotetaan asiakkaille erikseen laskulla.

Maakaasun myyntihinnan määräytymisperusteet eivät tässä yhteydessä muutu.

Asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 8–16 (juhlapyhien aattoina klo 8–15) Palvelunumero 020 690 505 *) Käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta Postiosoite PL 191, 53101 Lappeenranta Sähköposti asiakaspalvelu@lreoy.fi lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi edullistasähköä.fi

Vikailmoitukset 24/7

Muistathan – kinkkurasva ei kuulu viemäriin!

Kinkkurasvan paikka ei ole viemärissä.

Kinkunpaistorasva hyytyy ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistöjen omissa putkissa.

Jätevedenpuhdistamolla rasva tukehduttaa jätevedenpuhdistukseen osallistuvat mikrobit ja huonontaa vesistöön laskettavan, puhdistetun jäteveden laatua.

Joulua odotellessa voi perehtyä ­vesilaitoksen kinkkurasvaohjeisiin: • Jäähdytä paistorasva • K uori kiinteä rasva ja laita se ­bio- tai sekajätteisiin.

• Tee liemestä kastike.

Sähkö 020 690 401 *) Vesi 020 690 467 *) Kaukolämpö ja maakaasu 020 690 468 *) *) 020 690 505, 02069-alkuiset palvelunumerot ovat ­soittajalle pvm/mpm hintaisia - Kiinteästä verkosta soitettaessa operaattorin perimä paikallisverkkomaksu (pvm) - Matkapuhelimesta soitettaessa operaattorin perimä matkapuhelinmaksu (mpm) - Jonotus on maksullinen

elämää & energiaa 2/2015

31

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen siten, että palautusosoite jää näkyviin.

Pähkinä

purtavaksi

Annathan palautetta? Arvomme 50 euron lahja­ kortin Prismaan myös palautetta a­ ntaneiden kesken.

Palauta ristikkoratkaisusi 28.2.2016 mennessä. Oikein vastanneiden­kesken arvomme S-ryhmän lahjakortin (arvo 50 €). Viimekertaisen ­ristikko­arvonnan voittaja oli Leo Oinonen Lappeenrannasta. Asiakas­palautteiden arvonnassa voitti Teija Sutinen Lappeenrannasta. Onnea voittajille!

Miltä sivuilta löytyvät tämän lehden kolme mielenkiintoisinta juttua?

Mitä aiheita toivot seuraavaan lehteen: Muuta palautetta?

Nimi

Puhelin työ (myös suuntanumero)

Lähiosoite

Puhelin koti

Postinumero

Sähköposti

Postitoimipaikka

Palautteen voit ­antaa myös netissä: lappeenrannanenergia.fi/palaute

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen siten, että palautusosoite jää näkyviin.

Tunnus: 5004407 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mottagaren betalar portot Vastaanottaja maksaa postimaksun