Elämää ja Energiaa 1/2015

lappeenrannan energian

a s i a k a s l e h t i 1/2015

Kesällä

GREEN LAPPEENRANTA

on hyvä aloittaa liikuntaharrastus

vihreä pyöräilykaupunki

Lappeenrannan Energian

sähkö on edullista ja Etelä-Karjalasta

Valoja VErTAILEMASSA

AjANKOhTAISIA UUTISIA

Lappeenrannan Energialta

YMpärISTÖ- jA SääSTÖVINKKEjä

saunojalle

pääkirjoitus Sähköä kilpailussa, energiaa mielessä

T

KUVA mediakolmio

ämän Elämää ja Energiaa ­lehden pääteema on sähkö­ kilpailu. Sähkökilpailu on usein puun ja kuoren välissä taiteilua. Haasteita asettavat asiakkaiden tar­ peet, kilpailijoiden haasteet ja omistajan tavoitteet.

Oman mausteensa keitokseen tuo yllätyksiä täynnä oleva sähkön tukkumarkkinat.

Kilpailu sähköasiakkaista on ollut tiukkaa myös täällä Etelä­ Karjalassa, emmekä ole pärjänneet niin hyvin kuin olisimme voineet. Olemme päättäneetkin tarttua härkää sarvista ja yrittää muuttaa asioiden laitaa. Tästä esimerkkeinä ovat maaliskuussa käynnistetty markkinointikampanja ja toukokuun alussa toteutettu toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hinnanalennus.

Menestyminen sähkökilpailussa ei synny itsestään. Haastei­ den keskellä menestyminen vaatii osaavia tekijöitä, oman alansa ammattilaisia. Tekijöitä, jotka palvelevat, myyvät, ostavat sekä kehittävät. Tapaamme muutaman tällaisen ammattilaisen perin­ teisessä Ihmisiä töissä ­jutussa.

Kevät, valoisuus ja lempeä tuuli tuovat energiaa mieleen.

Energiaa mieleen lataavat myös kesäiset harrastukset ja puuhat, kuten esimerkiksi mukava liikunta polkupyörän ohjaimissa ja hikoilu puukiukaan löylyissä. Tarkoitukseen hyvin sopiva lamppu sen sijaan säästää energiaa ja lompakkoa. Tutustumme tarkemmin näihin aiheisiin tämänkertaisessa lehdessämme.

Energistä kevättä kaikille,

Marko Pollari päätoimittaja

LAppEENrANNAN ENErgIA -KONSErNIN ASIAKASLEhTI 1/2015 julkaisuviikko 19 / 2015 kustantaja Lappeenrannan Energia Oy käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta postiosoite pL 191, 53101 Lappeenranta asiakaspalvelunumero 020 690 505 (mpm / pvm) puhelin 020 177 6111, telefax 020 177 6069 internet www.lappeenrannanenergia.fi

2

elämää & energiaa 1/2015

toimituskunta Marko pollari, päivi Kangaspunta, Arto Taipale, jari Käyhty, riitta Moisio, Sari Luukkonen, Mikko Tiilikainen ja Kirsi Ojapelto. toimituksen yhteystiedot yritysviestintä@lreoy.fi, tiedottaja Kirsi Ojapelto päätoimittaja Marko pollari sisällöntuotanto Mediakolmio Oy ja Lappeenrannan Energia Oy taitto Mediakolmio Oy kannen kuva Shutterstock painosmäärä 52 000 kpl painopaikka punaMusta Oy, joensuu

Numeron 1/2015

aiheet 4 8

10 15

16 20 24 27 32

Ihmisiä töissä

4

– tutustu Energian työntekijöihin Ympäristö- ja säästövinkkejä

saunojalle

Lappeenrannan Energian

sähkö on edullista ja Etelä-Karjalasta KOLUMNI Petter Sairasen Muuntaja

10

Green ­Lappeenranta vihreä pyöräilykaupunki Kesällä on hyvä aloittaa

liikuntaharrastus Valoja vertailemassa

Ajankohtaista & Uutisia Lappeenrannan Energialta Pähkinä purtavaksi Ratkaise ristikko

16 20

elämää & energiaa 1/2015

3

4

elämää & energiaa 1/2015

IHMISIÄ TÖISSÄ

Tutustu Lappeenrannan Energian työntekijöihin TEKSTI MEDIAKOLMIO ja Lappeenrannan energia KUVAT MEDIAKOLMIO

Suosittu juttusarja ”Ihmisiä töissä” jatkuu. Energiakaupan puolella asiakaspalvelun ohessa työskentelee kuluttaja-­ asiakkaalle tutuiksi tulleiden asiakasneuvojien lisäksi asiantuntijoita useissa eri tehtävissä. Myynnin, energiahankinnan ja palveluiden asian­tuntijat kehittävät tiimeissään Energian palveluita asiakkaille. Yhteisenä päämääränä tiimeillä on tuotteisiin ja ­palveluihin tyytyväinen asiakas.

E

nergiakaupan asiakaspalvelu­ asian­tuntija­tiimeineen palvelee­ niin yksityisiä kuin yritys­ asiakkaitaan sähköön, kauko­ ­ lämpöön, maakaasuun ja veteen liittyvissä asioissa. Uusien toimi­tilojen ja palveluiden keskittämisen myötä­Simolan­tielle yhteis­ työ myös tytär­yhtiöiden ja eri toimijoiden kanssa on tiivistynyt oleellisesti. Muutok­ sella on ­ aikaansaatu huomattavia sisäi­ siä säästöjä­ja asiakkaiden palveluihin on saatu ­toiminnallista hyötyä.

vastuulle kuuluu puhelimitse, sähköisesti­ ja henkilökohtaisesti tapahtuva asiakas­ palvelu usean eri kanavan kautta”,­ Sampo­ selventää. Tiimipäällik könä Sampolla­on vetovastuu asiakaspalvelun toiminnasta, henkilöasiakkaiden t­arjous­ja sopimusprosesseista sekä asiakaspal­ veluun liittyvien järjestelmien­hallinnasta­ ja ­ kehittämisestä. ”Vastaan esimerkiksi­ ­M inunEnergian toiminnasta ja kehittä­ misestä. Sen kautta olen aktiivisesti­yhtey­ dessä muun muassa online-­ palvelumme järjestelmäntoimittajaan”, Sampo lisää.

Sisäisten toiminnallisuuksien järjestely­ eri yksiköiden ja asiakaspalvelun välillä­ on Sampon yksi tärkeimmistä esimies­ tehtävistä. Kun aikaa niiltä tehtäviltä­jää, hän sulautuu osaksi tiimiään. ”Tiiminä­ me tässä toimitaan, joten tarvittaessa­olen minäkin esimerkiksi vastaamassa pu­ helimeen tai otan vastaan asiakkaita­ Simolan­t ien asiakaspalvelussamme”, ­S ampo kertoo ja jatkaa: ”Kaikkea saa tehdä mitä ehtii.”

Tiimipäällikkö laittaa itsensä likoon

Asiakaspalvelun tiimipäällikkö Sampo­ Suhonen on lähtöisin Imatralta. Kolme­ kymppinen Sampo asustaa perheineen edelleenkin kotikulmilla. Sampo on v almistunut Saimaan ammattikorkea­ ­ koulusta tuotantotalouden insinööriksi vuonna 2009 ja hän aloitti tiimipäällikön tehtävässään loppuvuodesta 2011.

Energialla Sampo on kuusihenkisen­ asiakaspalvelutiimin lähiesimies. ”Tiimimme­

elämää & energiaa 1/2015

5

MinunEnergia on otettu hyvin vastaan Tyypillistä työpäivää on Sampon mu­ kaan melko hankala määritellä: ”Hyvin­ kin paljon saattaa työtehtävät vaihdella­ eri päivinä. Kalenterin ja sähköpostin­ tarkastuksella päivä lähtee yleensä käyn­ tiin. Saan toimia asiakaspalvelun edus­ tajana monissa eri yhteyksissä ja useasti kalenterista löytyykin useampi palaveri ­ samalle päivälle, jotka määrittelevät tie­ tysti melko lailla työpäivän kulkua.”

Sampo on toisinaan mukana myös edustamassa Lappeenrannan Energiaa ­tapahtumissa.

Järjestelmien kehittämisen lisäksi­ myös asiakaspalvelun prosessien mietti­ minen ja hiominen vaativat aikaa. ”Maa­ ilma muuttuu jatkuvasti ja mekin py­ rimme pysymään kehityksen kelkassa­ mukana”, Sampo toteaa. Esimerkiksi­ Minun­Energiassa on lähes 10 000 rekiste­ röitynyttä käyttäjää. ”Palvelu on tosiaan­ otettu erittäin hyvin vastaan ja asiak­ kaat voivat nyt entistä paremmin hoi­ taa asioitaan myös netissä. Maksutto­ massa palvelussa on helppo seurata omaa energian­kulutusta ja tarvittaessa muuttaa kulutus­tottumuksiaan”, Sampo jatkaa.

Suurimmat onnistumiset työssä tule­ vat Sampon mukaan silloin, kun jokin asi­ akkaan haaste saadaan yhteistyössä mui­ den osastojen tiimien kanssa ratkaistua.­ ”Me asiakaspalvelussa olemme asiakkai­ ­ den silmin katsottuna isossa roolissa, ja aika paljon asiakkaiden mielipiteeseen vaikuttaa, kuinka hyvin me onnistum­ me työssämme”, Sampo miettii ja jatkaa: ”Tietenkin se on valtava vastuu, mutta­ toki myös palkitsee, kun onnistumme ­t yössämme!”

Pesäpallo on lähellä sydäntä Urheilu on aina ollut lähellä Sampon sy­ däntä – niin sen harrastaminen kuin seu­ raaminen. Aiemmin hän pelasi Imatran Pallo-­Veikoissa pesäpalloa pääsarja­tasolla asti, mutta muiden kiireiden vuoksi pe­ laaminen on sittemmin jäänyt. ”IPV:n koti­ pelejä tulee edelleen käytyä katso­massa ja joskus tulee eksyttyä jopa vieras­matseihin saakka. Myös junnu­valmennuksessa olen pesiksen osalta ollut mukana. Nykyään tulee enemmän keskityttyä muihin pallo­ peleihin kuten tennikseen ja sulikseen”, Sampo miettii, ja toteaa: ”Pitäähän se perus­ kunnostaan huolehtia. Urheilu­on jo pienestä pitäen kulkenut matkassa ­mukana – tavalla tai toisella. Toivottavasti näin on myös ­jatkossa!”

6

elämää & energiaa 1/2015

Palo ratkaista eteen tulevia haasteita

Yritysmyynnin asiakaspäällikkö Anni Bovelan on työskennellyt Lappeen­ rannan Energian asiakaspalvelussa­ vuodesta 2008. Anni siirtyi nykyiseen­ tehtäväänsä­vuoden 2012 syksyllä.­ Paikka­ k unnan oma kasvatti on kou­ lutukseltaan trade­ nomi. ”Olen pie­ nestä pitäen tykännyt olla ihmisten kanssa tekemisissä ja sitä myöten työs­ kennellyt monenlaisissa asiakaspalvelu­ tehtävissä urani aikana,” Anni kertoo.

Hyvä ongelman­ratkaisukyky ja palo rat­ kaista eteen tulevia haasteita ovat Annin mielestä yksi asiakaspalvelijan tärkeim­ mistä ominaisuuksista.

Annin työnkuvaan kuuluu yritys­ asiakkaiden kokonaisvaltainen palvelu:­ ”Teemme tarjouksia ja sopimuksia. Pi­ dämme huolta, että asiakkaan kaikki energia-­ asiat ovat kunnossa”, Anni sel­ ventää. Annin työpäivä koostuu päivittäin toistuvista tehtävistä, kuten tarjousten te­ kemisestä ja asiakkaiden kontaktoinneista.

Yritysasiakkaiden luona vierailu tuo myös tervetullutta vaihtelua työpäiviin. ”Rutii­ nit pois lukien, toista samanlaista työpäi­ vää on tuskin kertaakaan tullut vastaan.”

Yritysasiakkaat käyttävät sähköä hy­ vin eri tavalla kuin kotitaloudet ja kiinnos­ tus energia-asioihin on lisääntynyt myös yritysten keskuudessa. ”Tarjoamme säh­ köä kaiken kokoisille yrityksille­ja pys­ tymme tekemään asiakkaillemme yritys­ kohtaisen tarkasti profiloidun tarjouksen.­ ” Lappeenrannan Energia vastaakin ­ kiristyvän kilpailun tuomiin haasteisiin ­

Sampo Suhonen vetää asiakaspalvelun kuusihenkistä tiimiä Simonlantiellä.

asiakkaiden tavoin ollut vuoden alusta myös yritysten käytettävissä. Yrityksille tehdään omat käyttäjätunnukset,­jonka jälkeen yrityksetkin pääsevät seuraamaan energiankulutustaan – jopa tunti­ tason tarkkuudella. ”Yritykset haluavat tänä päivänä olla energiatehokkaita ja Minun­ Energiassa asiakas näkee lähes reaali­

Meillä on erittäin hyvä työilmapiiri ja ­huumoria viljellään puolin ja toisin. asiantuntevalla palvelulla, kilpailukykyi­ sellä hinnoittelulla sekä monipuolisella tuote­valikoimalla. ”Osaamme suositella asiakkaan­ajatuksiin ja tarpeisiin sattuvaa sopimusta. Seuraamme sähkön markkina­ hintaa tarkasti ja osaamme suositella asiak­ kaalle, koska sopimus kannattaisi tehdä”, Anni kuvailee asiantuntevasti työnsä ydintä.

MinunEnergiaa tarjotaan myös y­ rityksille Yritysmyynnin tehtävien mielenkiintoisim­ pia uusia haasteita on ollut ­MinunEnergia -onlinepalvelun tunnetuksi tekeminen yrityksille. MinunEnergia­ on yksityis­

aikaisesti oman sähkönkulutuksensa,”­ Anni toteaa.­ ­”Moni­puolinen palvelu mahdollistaa myös muiden sopimuksiin liittyvien asioi­ den, kuten laskutuksen seurannan,” Anni jatkaa.

Tiivis yhteistyö on hedelmällistä Yrityspuolen asiakaspalvelussa on tällä­ hetkellä kolme työntekijää, ja yhteistyötä­ tehdään tiiviisti esimerkiksi­energia­ hankinnan tiimin kuin myös yksityis­puolen kanssa. ”Tiiviin yhteistyön tuloksena yri­ tysten asiakaspalvelulla­on aina käytössään ­viimeisin tieto markkinoilta.”­

Yritysmyynnin asiakaspäällikkö Anni Bovelan on työskennellyt Lappeenrannan Energian asiakaspalvelussa vuodesta 2008.

Uusien toimistotilojen myötä yhteis­ työ eri tiimien välillä on ollut entistä su­ juvampaa. ”Pyrimme yhdessä asiantun­ tevan henkilöstömme avulla tarjoamaan asiakkaalle parhaan mahdollisen ratkai­ sun sähkön, kaukolämmön, maakaasun ja veden asioissa. Meillä on erittäin hyvä työilmapiiri ja hurttia huumoria viljellään puolin ja toisin”, Anni toteaa iloinen pilke silmäkulmassaan.

Energianhankinta ostaa myytävän sähkön Lappeenrannan Energian energian­ hankinnan tiimi hankkii kaiken säh­ kön, jota Sampo ja Anni myyvät asiak­ kailleen. Turusta kotoisin ja nykyisin lappeenrantalaistunut Tiia Hakola toimii energian hankinnasta vastaavana energia päällikkönä. Lappeenrannan teknillisestä korkea koulusta aikoinaan energiatekniikan diplomi­insinööriksi valmistunut Tiia päätyi muutaman opintokokeilun jälkeen syventymään energiatalouden opintoihin. Lappeenran­ nan Energialla hän on työskennellyt yli seitsemän vuotta: ”Samoissa tehtävissä olen ollut ihan alusta asti, vaikka titteli ja asema ovatkin matkan varrella vaihtu­ neet”, Tiia selventää.

Tiia toimii hankinnassa kolmen hengen tiimin esimiehenä: ”Kaikilla on omat pää­ asialliset työnkuvat, mutta kyllä me tiiminä työtä tehdään ja joustavasti autamme ja tuu­ raamme toisiamme aina tarpeen vaatiessa”, Tiia kommentoi. Kaikki hankinnan työ­ tehtävät liittyvät tavalla tai toisella sähkön, lämmön ja kaasun ostoon ja niihin liittyvän hintariskin hallintaan. Hintariskin hallintaa toteutetaan muun muassa finanssikaupoilla, joilla pystytään lukitsemaan tietty hintataso.

Tällöin pörssin hintavaihteluilla ei ole niin suurta vaikutusta esimerkiksi sähkön myynnin tulokseen ja myyntihinnat voi­ daan pitää vakaampina. ”Tietysti työhön liittyy myös olennaisesti liiketoiminnan analysointi eli se, miten olemme työssämme onnistuneet”, Tiia täsmentää.

Hankinnan vastuulla on osaltaan myös energiamyynnin tuotteistus, hinnoit­ telu ja kannattavuuden seuranta. ”Kokonai­ suutena me hankinnassa seuraamme mark­ kinoita, ennustamme tulevia myyntejä ja tuotantoja. Näiden tietojen perusteella teemme kauppaa, esimerkiksi myymme ja ostamme sähköä pörssistä”, Tiia luette­ lee. Yhteistyö oman tiimin ja asiakaspalve­ lun sekä muiden yksiköiden välillä on olen­ nainen osa työtä ja se toimii erinomaisesti.

Energian hankinnasta vastaava energiapäällikkö Tiia Hakola on ahkera työmatkapyöräilijä.

”Me keskustelemme säännöllisesti myös tuotantolaitosten, kuten Kaukaan Voiman, lämpökeskusten ja Mertaniemen voima­ laitoksen edustajien kanssa. ”

Varmasti vihreää sähköä Lappeenrannan Energia myy uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä.

Energiahankinnan vastuulla on varmistaa, että sähkö on todella tuotettu kestävästi.

Tämä todennetaan lakisääteisellä sähkön alkuperätakuutodistuksella, joka vaaditaan kaikilta uusiutuvana myydyltä sähköltä. ”Lisäksi Suomen Luonnonsuojeluliitto tekee vuosittain erillisen tarkastuksen EKOener­ giana myytyyn sähkön liittyen. Tällä vah­ vistetaan, että täytämme myös EKOenergia­ merkin lisävaatimukset Kaukaan Voiman ja Hyötytuulen tuotannon osalta”, Tiia jatkaa.

Energiaa työmatkapyöräilystä Tiia on ahkera työmatkaliikkuja, vaikka onkin juuri ostanut ensimmäisen autonsa. ”Olen pyöräillyt, juossut, hiihtänyt ja joskus jopa luistellut töihin, mikä oli kyllä kaikista hauskinta”, Tiia naurahtaa. Tiia nauttii liik­ kumisesta ja työmatkat taittuvat kätevästi pyöräillenkin kesät talvet – ennen kaikkea ei itseä vaan luontoa säästäen.

elämää & energiaa 1/2015

7

“Keskiviikkona ja lauantaina”

YMPÄRISTÖ- JA SÄÄSTÖVINKKEJÄ SAUNOJALLE

TEKSTI KAISU KärrI KUVAT ShUTTErSTOcK, MEDIAKOLMIO LÄHTEET MOTIVA OY jA SUOMEN SAUNASEUrA rY

Suomalaiset ovat tunnetusti kovaa saunojakansaa ja lähes jokaisessa taloudessa on nykypäivänä sauna, tai ainakin mahdollisuus saunomiseen – saunattomia kesämökkejä tuskin löytyy lainkaan. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon saunan ja kiukaan valinnassa, entä kuinka lämmität puulämmitteisen saunan oikein?

Tyhjä kuuma sauna on energiantuhlausta Sähkökiuas kuluttaa ylivoimaisesti eniten sähköä kodin sähkölaitteista. Sauna kannattaa myös lämmittää kerralla koko perheelle, sillä sähkösaunassa yli 50 pro­ senttia sähköstä kuluu esilämmittämi­ seen ja loput lämmön ylläpitämiseen.

Sähkösaunan lämmityksessä kannat­ taa huolehtia siitä, ettei saunaa pidetä tarpeettomasti kuumana ennen sauno­ mista eikä eri saunojien välillä. Saunan puupintojen käyttöikää pidentää, kun ne kuivuvat saunomisen jälkeen. Tähän riittää yleensä jälkilämpö, eikä saunaa kannata jättää erikseen päälle kuivatta­ mista varten.

Energiansäästön kannalta paras saunomislämpötila on 70 – 80 °C. Kovem­ mista löylyistä nauttivien on hyvä ottaa huomioon, että jo sata­asteinen sauna lisää energian kulutusta jopa 30 prosenttia.

Hyvin toteutettu ilmanvaihto auttaa pitämään saunan lämpötilan tasaisena,

8

elämää & energiaa 1/2015

jolloin pienemmälläkin lämpöasteilla voi nauttia hyvistä löylyistä. Lisäksi suih­ kussa peseytyminen vaatii veden lisäksi myös huomattavan määrän lämmitys­ energiaa. Saunojien kannattaa käyttää lämmintä vettä säästeliäästi ja sulkea vedentulo pesun ajaksi.

Puhtaus ennen kaikkea

Ari-Pekka Paavola toimii Suomen Saunaseuran saunojen lämmittäjänä ja vastaa myös samalla niiden kiinteistön­ huollosta. Paavolan mielestä sauno­ misessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia yleisestä siisteydestä, joka vaikuttaa osal­ taan heti saunan tunnelmaan ja löyly­ jen laatuun: ”Kyllä nenä kertoo heti, jos on tunkkainen ilma ja kyllä siinä hyvä saunomiseen liittyvä fiilis menee silloin saman tien”, hän kommentoi. ”Puhdistu­ maanhan sinne mennään, niin kyllä sil­ loin saunankin on syytä olla putipuhdas”, hän naurahtaa.

Kiuaskivet vaihtoon joka toinen vuosi Paavolan vinkkeinä hyvään sauna­ elämykseen ovat siisteyden lisäksi riit­ tävän kuivat polttopuut ja laitteiden kokonaisvaltainen huolto. ”Nuohoojan on hyvä käydä tarvittavan usein, ilman­ vaihdon on oltava kunnossa, tuhkaluuk­ ku tulee tyhjentää säännöllisesti ja kiuas­ kiviä on myös tarkkailtava ja vaihdettava riittävän usein. Normaalissa kotikäytössä kivet on hyvä vaihtaa kerran kahdessa vuodessa”, hän lisää. Saunaseuran saunat ovat käytössä kuusi kertaa viikossa viisi tuntia kerrallaan, joten kivet vaihdetaan keskimäärin neljän kuukauden välein.

Vaihtamiskertojen välillä kivet on hyvä latoa uudestaan, sillä ne painuvat käytössä ajan mittaan. Kiukaan pohjalle kertynyt kiviainesmuru on hyvä poistaa kivien vaihdon yhteydessä. ”Kivistähän se löyly lähtee, joten on turha ihmetellä miksei sauna läm­ pene, jos on vuosi­

Muista NäMä: • Lämmitä sauna kerralla koko perheelle • älä pidä kuumaa saunaa tyhjänä • Energiaystävällisin saunomislämpötila on 70 – 80 °c • Sulje vedentulo suihkussa pesun ajaksi • huolehdi saunan siisteydestä • Vaihda kiuaskivet joka toinen vuosi • älä polta roskia kiukaassa • puoli pesällistä puita kerrallaan riittää • Valitse jatkuvalämmitteinen kiuas, jos saunot paljon • 1 m² kivi- tai lasipintaa = 1 kW lisää lämmitystehoa

hän on näissäkin puuhissa. Pesää ei kan­ nata latoa aivan täyteen, koska silloin liekki ei pala vapaasti eikä näin ollen lämmitä kiuaskiviä oikealla tavalla. Puoli pesällistä riittää”, hän tähdentää.

Minkälainen kiuas kannattaa valita?

kausia ollut samat kivet ja kivi murua kiukaan pohja täynnä”, Paavola muis­ tuttaa. Kiukaan ostossa on siis hyvä huomioida myös kivien määrä – uusim­ missa tornimallisissa kiukaissa on usein jopa lähemmäs sata kiloa kiuaskiviä.

Puoli pesällistä riittää Puukiukaan lämmityksessä Paavola ko­ rostaa hyvän ja kuivan puun lisäksi myös

sitä, ettei pesässä tule missään nimessä polttaa esimerkiksi roskia tai kyllästettyä puuta. ”Tämä liittyy myöskin aiemmin mainitsemaani puhtauteen, sillä kaikki roskien palaessa irtoavat epäpuhtaudet jäävät pesään ja hormiin huonontaen hy­ vää palamista”, Paavola kertoo.

Puusaunan sytyttämisessä on Paa­ volan mukaan yhtä monta tapaa kuin on lämmittäjiäkin. Ympäristön kannalta tär­ keintä kuitenkin on, että tuli syttyy nope­ asti eikä haitallisia kaasuja leviä turhaan huoneilmaan. ”Kaikenlaisia hifistelijöitä­

Toisin kuin usein luullaan, jatkuvasti käyttövalmis kiuas ei välttämättä vie enempää energiaa kuin perinteinen, kerta lämmitteinen kiuas. Toki asiaan vai­ kuttaa huomattavasti perheen saunomis­ tottumukset, ja väärin valittuna aina käyttövalmis kiuas saattaa kasvattaa sähkölaskua jopa 200–300 € vuodessa.

Hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttö­ valmis kiuas on energiataloudellinen rat­ kaisu silloin, kun saunomiskertoja on use­ ammin kuin kolme kertaa viikossa. Lisäksi sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voi hyödyntää märkätilojen lämmityksessä.

Sähkö­ tai puukiukaan valinta pe­ rustuu usein käytännöllisyyteen, ajan käyttöön ja ennen kaikkea talon raken­ teisiin. Saunan rakentamisessa tai remon­ toimisessa kannattaa ottaa huomioon myös perheen tilantarve, mutta huomioi, että suurempi sauna vaatii aina suurem­ man kiukaan. Kiukaan valintaan vai­ kuttaa huomattavasti saunan pinta­alan lisäksi myös eristämättömät suuret lasi­ tai kivipinnat. Nyrkkisäännön mukaan kivi­ ja lasipinnat lisäävät kiukaan tehon­ tarvetta yhtä neliömetriä kohden noin yhden kilowatin verran.

elämää & energiaa 1/2015

9

10

elämää & energiaa 1/2015

Lappeenrannan Energian sähkö on

edullista ja etelä-karjalasta TEKSTI heli kärkkäinen KUVAT Mediakolmio

Sähkösopimuksissa ja sähkötuotteissa on eroja. Se, mitä sähköä kuluttaja­­ostaa ja millaisella sopimuksella, on kuluttajan päätös. Lappeenrannan Energian­ ­sähkönmyynti tarjoaa erilaisia sopimusvaihtoehtoja, joissa kaikissa­­sähkön hinta on edullinen. Edullisin sähkö on Etelä-Karjalassa tuotettu ­Metsävoima.

Hinnat historiallisesti edullisella tasolla Sähkön tukkumarkkinahinnat ovat las­ keneet historiallisesti edulliselle tasolle hy­ vän pohjoismaisen vesivoiman tuotanto­ tilanteen ja laskeneiden poltto­ aineiden hintojen seurauksena. Epävarma talous­ tilanne on osaltaan pienentänyt sähkön kulutusta. Pudonneen kysynnän lisäksi­ hintaan vaikuttaa epäsuorasti myös päästöoikeusmarkkinan­hinnan lasku.

Joskin päästöoikeusmarkkinalla pyritään EU-tasoiseen sopimukseen hintojen nosta­ miseksi kuluvan vuoden aikana. Lappeen­ rannan Energia reagoi vallitsevaan tilantee­ seen laskemalla asiakkaidensa hintoja.

s­opimuksen asiakkaille noin 9,5 prosenttia.­ ”Myös määräaikaisten sopimusten sähkön­ hinnat­ovat laskeneet. Energiaviraston vertailussa kaikki sähkötuotteemme, mu­ kaan lukien ympäristöystävälliset Metsä­ voima ja Tuulivoima, ovat edullisia sähkö­ tuotteita”, hän jatkaa.

Toistaiseksi voimassa oleva vai ­määräaikainen sopimus

Sähkön kuluttajahintaa tulevaisuudessa ei pysty tarkasti ennustamaan, sillä hinta­ määräytyy useiden eri tekijöiden sum­ mana. Kun talous lähtee nousuun, kasvaa kulutus. Se nostaa sähkön tukkuhintaa ja vaikuttaa myös kuluttajahintoihin. ”Lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan ole näkyvissä tekijöitä, jotka nopeasti­ Lappeenrannan Energia laski hintoja l ­ askisivat tai nostaisivat sähkön hintaa”, Alkuvuodesta 2015 Lappeenrannan­ ­kertoo Tiilikainen. ”Tarjoamme kuluttaja-­ ­E nergia ­l aski paitsi määräaikaisten­ asiakkaillemme tällä hetkellä vuoden ja sopi­musten sähkötuotteiden hintoja­ myös toistaiseksi­voimassa olevien­ kahden vuoden määräaikaisia sopimuksia­ sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuk­ sopimusten­sähkön hintaa. Myynti­ sia”, hän jatkaa. ”Määräaikaisissa sopi­ päällikkö Mikko­ Tiilikainen Lappeen­ muksissa sähkön hinta on tällä hetkellä rannan Energian­ energiamyynnistä­ ­kertoo, että esimerkiksi­yleissähkön hinta­laski­ edullinen, joten hinnan ”lukitseminen” 1.5. alkaen­toistaiseksi voimassa olevan­ 12 – 24 kuukaudeksi eteenpäin on melko­

Lappeenrannan Energian Energiakaupan ­myyntipäällikkö Mikko Tiilikainen.

riskitöntä”,­ ­Tiilikainen vielä toteaa.

Yleisemmin­ Lappeen­r annan Energian asiakkaat valitse­v atkin k­ ahden vuoden määrä­aikaisen sopi­muksen.

Määräaikainen sopimus on tur­ vallinen, sillä kuluttaja tietää, että ­sähkön hinta­on sopimuksen ajan vakaa,

elämää & energiaa 1/2015

11

Myynnin alv 9 %

Verot 34 % Sähkövero 15 %

Siirron ja sähköveron alv 10 %

Myynti 37 %

Sähkön hinnan

­muodostuminen Tiesitkö?

Sähköenergian osuus sähkö­laskussa on vajaa 50 %. Loput­laskun ­loppu­summasta koostuu sähkönsiirrosta ja valtion kantamista veroista.

Siirto 29 % Esimerkki on tehty asiakkaasta, jolla on ­toistaiseksi voimassa oleva sopimus yleissähköstä 5 000 kWh:n vuosikulutusarviolla.

vaikka­ ­s ähkön tukkuhinnat nousisivat.­ ­ ­Jos s­ähkön hinta nousee, kuluttaja­hyötyy. ”Asiakkaan ei tarvitse myöskään­pelätä­ sitä, että määräaikaisen sopi­ muksen­ ­solmittuaan jäisi jossain vaiheessa­­ilman ­sähköä. Kun sopimusaika l­ähestyy loppu­ aan, lähetämme asiakkaalle­ ­Lappeen­rannan Energialta uuden tarjouk­sen. Sen hyväk­ symällä asiakkuus jatkuu normaalisti”, Tiilikainen kertoo.

Toistaiseksi voimassa olevassa­sähkö­ sopimuksessa kuluttajahinta seuraa yleensä­ tukkuhintaa pienellä viiveellä. Toistaiseksi­ voimassa oleva sähkösopimus on edulli­ nen vaihtoehto sekin ja lisäksi­huoleton.­ Sopimus on voimassa toistaiseksi,­jo­ ­ ten sen uusimisesta ei tarvitse huolehtia.

Sopimus­muotoa valitessa kannattaa muis­ taa, että toistaiseksi voimassa olevan so­ pimuksen voi irtisanoa kahden viikon kuluessa, kun taas määrä­ aikainen sitoo kuluttajan valitun pituiseen ­asiakkuuteen.

Yleis-, aika- vai kausisähkö Sopimustyypin lisäksi kuluttaja va­ litsee sähkölleen mittaustavan, jonka valinnassa­ratkaisee käyttökohde. Yleis­ sähkö valitaan silloin, kun kyseessä on kerrostalo- ja rivitaloasunto tai omakoti­

12

elämää & energiaa 1/2015

talo, joissa lämmitys hoidetaan kauko­ lämmöllä tai maakaasulla. Yleissähkö­ asiakkaalla sähkön hinta on aina sama.

Aikasähkö on suunniteltu erityisesti­ sähkölämmittäjän tarpeisiin. Sähkön­käyt­ töä voi ohjata lämmityksen ja muunkin kulutuksen osalta edullisempaan yö­­aikaan.

Kausisähkö valitaan kohteisiin,­joissa säh­ kön käyttö painottuu kesäaikaan. Esimer­ kiksi kesämökeillä,­joilla oleskellaan vain kesäisin, asiakas hyötyy kesäajan edullisim­ mista hinnoista. Hinnoittelussa huomioi­ daan vuodenajan lisäksi vuorokaudenaika.

Sähkötuotteissa on eroja Lappeenrannan Energialta voi ­ v alita ­sähköksi Perusvoimaa tai EKOenergia­ merkittyä ympäristöystävällistä sähköä.

Perusvoima on niin sanottua sekasähköä ja sen Lappeenrannan Energia ­hankkii ­p ääosin sähköpörssistä. “Perinteisesti­ s ähköpörssistä hankittu sekasähkö ­ on ollut edullisinta sähköämme, mutta­ tällä hetkellä ympäristöystävällinen Metsävoima on yhtä edullista”, kertoo myyntipäällikkö Tiilikainen.

Metsävoima on aidosti paikallista ”Metsävoima on aidosti­paikallista­meillä­

Lappeenrannassa Kaukaan­ Voiman­ bio­ voimalaitoksessa tuotettua­sähköä”, Tiili­ kainen kertoo. Metsävoima­tuotetaan­ yhteistuotantona lämmön kanssa ja sen tuottamiseen käytetään ainoastaan puupohjaisia­ poltto­aineita kuten kuorta,­ haketta ja purua. Metsävoima ei lisää ilma­ kehän hiilidioksidipitoisuutta,­koska sen sisältämä hiilidioksidi sitoutuu nopeasti­ uuteen kasvuun tai tuottaa vain saman­ suuruiset päästöt kuin mitä syntyisi­ hakkuu­ t ähteiden lahotessa maastoon.

Metsä­voimalla on EKOenergia-merkki, joka on Suomen ainoa ympäristömerkki sähkölle. ”Metsä­ voima on erittäin hyvä sähkötuote kaikille, mutta napakymppi­ niille kuluttajille, jotka kulutusvalin­ noissaan suosivat ympäristö­ ystävällisiä tai lähellä tuotettuja tuotteita”, Tiilikai­ nen toteaa. ”Ja tuohan tietysti paikalli­ nen energiatuotanto työtä­ja hyvinvointia koko Etelä-Karjalaan”, hän ­jatkaa.

Tarjolla myös Tuulivoimaa Lappeenrannan Energiasta saa myös Tuuli­voimaa, jolla Metsävoiman tapaan on EKOenergia-merkki.­Tuulella tuotettu­ sähkö on täysin päästötöntä. Lisäksi Tuuli­voiman EKOenergia-merkki takaa

SOPIMUKSET VERTAILUSSA toistaiseksi voimassa oleva SOPIMUS Plussaa

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS Plussaa

+ hinnan muutokset ovat maltillisia

+ kiinteä sähkönhinta joko 12 tai 24 ­kuukaudeksi eteenpäin

+ hyödyt myös hinnan laskuista

+ markkinahintojen nousu ei vaikuta hintaan

+ sopimusta voi muuttaa sopimuskauden aikana

+ sähkön hinta on tällä hetkellä hyvin edullinen

+ ei vaadi uusimista

Miinusta

Miinusta - sopimusta ei voi muuttaa sopimusaikana

- markkinahintojen muutokset näkyvät h ­ innoissa viivellä

- markkinahintojen laskusta ei voi hyötyä ­sopimusaikana

sopimuksia ja tehdä muutoksia asiakas­ ­ käyttä­ jälleen, että tuulivoimalat eivät tietoihin. Lisäksi kaikki ­ s ähkö-,­ sijoitu­kansainvälisesti ja valta­ ­kauko­lämpö- ja maakaasu­laskut ovat kunnallisesti­ tärkeille lintualueille, palvelussa valmiiksi sähköisesti­ valtakunnallisesti­ja maakunnal­arkistoituna. Palvelusta voi myös lisesti­ ­a rvokkaille maisemaMetsävoima on Kaukaan Voiman tilata maksutto­man teksti­viesti­tai k­ ulttuuriperintöalueille ei­ biovoimalaitoksessa­ tuotettua ­eteläpalvelun, joka lähettää ­valit­tuihin vätkä luonnonsuojelualueille. karjalaista y­ mpäristöystävällistä sähköä. matkapuhelimiin­ viestin Lappeen­r annan Energian­ mahdollisista häiriöistä­ myymä­Tuulivoima tuotetaan Sillä on EKOenergia-­sertifiointi, joka on ­s ähkön­j akelussa.

Suomen­Hyötytuulen tuuli­ ­Suomen ­ainoa ­ympäristö­merkki sähkölle. ”MinunEnergia-palvelussa­ puistoissa Porissa ja Raahessa. voi tehdä sähkösopimuksen­ tai uusia määräaikaisen Tee sopimus ­­­ s opimuksen. Nyt voi myös minunenergia.fi -palvelussa käydä ­ kampanjasivullamme­ Lappeenrannan Energia tarjoaa ­e dullistasähköä.fi­ ja katsoa­ asiakkailleen monipuoliset­ sieltä­­ tarjouksen.­ Samalla voi ­s ähköiset työ­k alut, joista­ yksi on­ osallistua­kilpailuun, jossa touko­ minunenergia.fi­-palvelu. ”MinunEnergia-­ kuun ­lopussa­arvomme yli 2 500 euron palvelussa­­ voi tehdä­ sähkösopimuksen­ arvoisen Crescent 360 -sähköpyörän­ sekä vertailla eri sähkö­ tuotteitamme ja kaikkien tarjouksen katsoneiden ja niiden hintoja oman kulutuksensa ja yhteys­ t ietonsa jättäneiden kesken”, käyttötarpeensa­mukaisesti”, kertoo Tiili­ ­myyntipäällikkö Tiilikainen ­kannustaa: Minunenergia.fi on Lappeenrannan­ kainen. ”Palvelun käyttöön­otto vaatii rekis­ Energian asiakkaiden käytössä 24 tuntia­ ”Ja jos haluaa henkilökohtaista­palvelua,­ teröitymisen, ja jos on asiakkaamme, eikä viikon jokaisena päivänä. Sähköisessä­ voi poiketa asiakaspalvelussamme­ sitä ole vielä­tehnyt, niin suosittelen sen Simolantiellä tai soittaa numeroon palvelussa hoituvat käytännössä­kaikki­ ­ ­tekemään, sillä palvelu on erittäin hyödyl­ omaan sähköasiakkuuteen liittyvät asiat­ 020 690 505. Autamme mielellämme linen esi­merkiksi oman sähkön kulutuksen­ kaikissa­ sähköasiakkuuteen liittyvissä kätevästi kotisohvalta. Palvelussa­voi seurantaan. Olemme saaneet p ­ alvelusta seurata energiankulutusta sekä hallita­ ­k ysymyksissä.” ­­paljon positiivista palautetta”, hän jatkaa.

elämää & energiaa 1/2015

13

Katso hintaa!

4,9 snt/ kWh

alk.

Sähkömme on edullista.*

Kysy tarjous ja voita Crescent 360 -sähköpyörä! www.edullistasähköä.fi * Energiaviraston sähkön­hintavertailu 03/2015.

Perusmaksu alk. 2,90 €/kk

Simolantie 18, 53600 Lappeenranta • Asiakaspalvelu 020 690 505 (mpm/pvm) • asiakaspalvelu@lreoy.fi • lappeenrannanenergia.fi

kolumni

Muuntaja Petter Sairanen on lappeenrantalainen kirjailija

PYÖRÄILYMUSIIKKIA Katselen työpöydälläni seisovaa suurta karttapalloa. Sitä voi pyöritellä ja kallistella ja sen s­ isällä on lamppu. Näen siitä muun muassa paikkoja, joista on kirjoitettu tiedotus­ välineissä. Pallon avulla saan käsityksen niiden maantieteellisestä sijainnista. Sijainnilla­ on merkitystä ja se saattaa herättää ajatuksia jostain sellaisesta, mikä uutisissa on jää­ nyt kertomatta. Joskus huvittelen ja pyörittelen palloa ja kysyn missä haluaisin asua, jos ­saisin vapaasti valita.­Vaikka­kuinka katselen ja tuumailen, vastaus on aina sama: haluan­asua tässä, ­Saimaan ­rannalla, enkä missään muualla. Pidän kotiseutuani ­maailman mitassa ylivertaisena ­asuinalueena.

Toki vastaukseen on muitakin syitä kuin seutu ja kieli ja niiden piirteet, ominai­ suudet ja ylivertaisuus. Ihminen on käsitykseni mukaan sosiaalinen olento ja pääosassa­ ­ihmiselämässä ovat toiset ihmiset. Niin minullakin ja olen siinä suhteessa onnekas, ­minulla on läheiset, joiden kanssa on mieluisaa jakaa olemassaolon aika.

Nykyisin kuulee sanottavan, että maailma on kutistunut. Totta se on ainakin Aral­ järven kohdalla, mutta karttapalloni ei ole kutistunut, enkä ole sitä kotiseudullanikaan huomannut. Sama 70 km tästä on Ruokolahden Niittylammelle kuin ennenkin. Myös ­Lemille on jokseenkin sama matka kuin ennenkin, eivätkä marja- tai sienimetsät ole tulleet yhtään lähemmäksi. Tai sanotaanko niin, että se riippuu mitä reittiä niihin ajelee.

Olen myös havainnut, että vain ­harva tuntee seudun, jossa hän asuu. Voiko olla niin, että tietämättömyys siitä tarkoittaakin juuri maailman kutistumista?

Katsotaanpa pyöräilijän silmin pohjoisen suuntaan vaikkapa 80 km:n päähän. Mitä ­näkyy? Vettä ainakin, mutta on siinä maatakin. Käännämme katseen siitä itään, tulemme itärajaa alas ja etelään näemme 40 km:n päähän ja saman verran länteen. Hahmotamme­ koko alueen ja ainakin minä tuumaan, että wau! Onko tottakaan, voiko tällaista seu­ tua edes olla olemassa? Alueella on hyvää pyöräiltävää tuhansia kilometrejä. Voi, sitä on paljon­enemmän! T ­ utkittavaa riittää helposti ihmisen iän verran, eikä se edes riitä, vaikka ­hujauttelisi kaikki k­ eväät, kesät ja syksyt 100-vuotiaaksi asti.

Arvelen, että monella eteläkarjalaisella on mahdollisuus lähteä kotoaan pyöräilemään.

Uskon, että hänellä on mahdollisuus ajella päivä ja palata illaksi kotiin ulkoilusta kylläisenä.

Hänellä saattaa olla telttakin ja hän voi jopa yöpyä retkillään. Loistavia yöpymispaikkoja on pilvin pimein ja meillä on siunattu jokamiehenoikeus. Kaiken muun hyvän ohella retki saat­ taa kasvattaa myös kotiseudun arvoa pyöräilijän silmissä ja lisätä kunnioitusta sitä kohtaan.

Se voi jopa kutistumisen sijaan laajentaa häntä. Itsekin pyöräilen ja laajenen hyvin mielelläni koti­seutuni teillä ja poluilla ja ajoittain myös poluttomissa maisemissa.

Pyöräilyreitit olemme ajatelleet samaan tapaan kuin tulevaisuuden suunnitelmat. ­Pyöräillessä sekä tulevaisuutta suunnitellessa muistamme olevamme tässä, emmekä tule­ vaisuudessa. Tulevaisuus ei nimittäin välttämättä mene suunnitelmien mukaan. Ihmispo­ lon huolellisetkin suunnitelmat saattavat haihtua kuin tuhka tuuleen, eikä ainakaan pel­ kästään niiden varaan kannata elämäänsä perustaa. Ehkä parempi onkin katsoa mitä on tässä ja nyt ja ojentua sen mukaan toki eteenpäin myös katsoen. Pyöräillessä eteenpäin katsominen on jopa välttämätöntä.­ Hyvässä seurassa matkat taittuvat rattoisasti, tosin huristelen mielelläni myös itsekseni.­Juttuseuraa on aina – yksin voi keskustella itsensä kanssa kaikesta maan ja tai­ vaan väliltä,­eikä tarvitse esittää fiksumpaa kuin mitä on. Tosin aivan yhtä turhaa on esittää mitään ­ystä­vienikään parissa, sillä se ei mene läpi.

Hyvässä vireessä pyöräilijä on säveltäjä ja runoilija ja suotuisaa energiaa virtaava pienoi­ nen aurinko kotiseutunsa kauniissa maisemassa, sen teillä ja poluilla. Pyöräilymusiikki on ­vallannut hänet ja hän hyrisee, kuin satulassa istuva, suloisesti soiva maisemassa liikkuva laulu.

Ja kaikki tämä on vapaasti käytettävissä kotiovelta lähelle ja kauas ja takaisin.

Luettavaksi suosittelen karttoja. Esimerkiksi Retkeily GT, Etelä-Suomi, 1:250 000.

elämää & energiaa 1/2015

15

16

elämää & energiaa 1/2015

Green ­Lappeenranta

vihreä pyöräilykaupunki

TEKSTI Milja Salmi KUVAT Mediakolmio ja Shutterstock Lähde lappeenranta.fi

Lappeenranta on vuoden 2015 pyöräilykaupunki. Kunnianosoitus liittyy saavutuksiin, joita tavoitteellinen suunnittelu ja työ kaupungissa ovat aikaansaaneet. Mitä se tarkoittaa käytän­nössä? Aktiivisia pyöräilijöitä, pyöräilyteiden kunnossa­ pitoa, uusien reittien rakentamista, reittien selkeyttämistä ja viitoittamista sekä kannustamista pyöräilyyn. Lappeen­rannassa on lähdetty yhteisvoimin talkoisiin kohti ­kestävämpää ­huomista ja ihmisten hyvinvointia.

Lappeenranta on viime aikoina kunnos­ tautunut oikeaksi pyöräilykaupungiksi.­ Vuoden 2015 pyöräilykaupungin titte­ lin ansainnut Lappeenranta erottuu edukseen ottamalla aktiivisesti pyöräili­ jät mukaan päätöksentekoon. Tavoitteet­ viitoittavat tietä, jolla on näkyvissä kau­ punkiviihtyvyyden parantuminen, saaste­ kuorman keventäminen ja ihmisten t erveyden lisääntyminen. ”Pyöräilyn ­ osuuden kasvattaminen erityisesti työja asiointimatkoilla sekä autojen vähene­ minen kaupunkikuvasta ovat ensisijaisia tavoitteita”, Lappeenrannan kaupungin­ insinööri Pasi Leimi kertoo.

Pyöräilyllä kestävään kehitykseen Pyöräillen kunto kohenee ja ympäristö­ kiittää. Ei siis mikään ihme, että työ- ja asiointimatkoilla pyöräilyn suosio on kasvamassa. Osalle päätös pyöräilyyn siirtymisestä tulee istuessa autossa aa­ muisessa ruuhkassa ja parkkipaikkaa­ metsästäessä,­kun pyöräillen olisi jo perillä. Osalle päivittäinen pyöräily on ­ mainio tapa lisätä­hyötyliikuntaa arki­ päiviin ja toisille se tuo hyvää fiilistä. Jo­ kainen voi pyöräillen ottaa kantaa ympä­ ristömme saaste­kuormaan.

elämää & energiaa 1/2015

17

Jokainen voi pyöräillen ottaa kantaa ympäristömme saastekuormaan.

Pyöräilyverkostoa jo 95 kilometriä

Keskustasta pyöräily-ystävällisempi

Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista lähi­ tulevaisuuden pyöräilykaupungin ke­ hityksessä on saada kaupungin sisäi­ nen verkosto ja pyöräilijöiden pääreitit paraati kuntoon. ”Pyöräteihin panos­ tetaan nyt erityisesti ydinkeskustassa ja sen ympäristössä noin kolmen kilometrin säteellä”, Leimi korostaa. ”Tämän pa­ rannuksen tavoitteena on lisätä pyöräi­ lyn edellytyksiä korvata autolla ajaminen etenkin työpaikka­ ja asiointimatkoilla”, hän jatkaa. Lappeenrannan pyöräily­ suunnitelman mukaisesti pääreittien tulisi olla katkeamattomia, selkeästi mer­ kittyjä ja yhdistää kaupunginosat pohjoi­ sesta etelään sekä idästä länteen.

Tällä hetkellä Lappeenrannan keskusta on isoilta osin rakennusurakan alla. ”Vaikka tietyöt vaikeuttavat liikennettä keskustan alueella ja laittavat teitä tuk­ koon, on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että pyöräilijät pääsisivät esteet­ tömästi kulkemaan koko urakan ajan”, Leimi kertoo rakennustöiden tavoitteista.

Pyöräilykaupunki luo samalla paremmat mahdollisuudet virkistyspyöräily yn.

Lukuisia kohteita ja nähtävyyksiä on nyt uuden pyörätieverkoston ansiosta entistä vaivattomampaa saavuttaa. Jos mielessä on pidempi pyöräilyretki, löytyy siihen­ kin omat reittinsä upeissa Etelä­Karjalan maisemissa. Hyvää pyörätieverkostoa jatkuu esimerkiksi Luumäelle saakka yhteensä jopa 38 kilometriä. Lappeen­ rannan kaupungin sivuilla on myös pyöräily pääväylien kartta ja ehdotuksia reitteineen pyöräilyretkien kauko­ tai lähikohteiksi.

18

elämää & energiaa 1/2015

Rakennustöiden yhteydessä on tarkoitus tehdä merkittävimmät uudistukset ydin­ keskustan pyöräilyreitteihin. Keskustaan on luvassa paljon perusparannuksia jo olemassa oleviin reitteihin ja sen lisäksi täysin uusia pyöräteitä. Reittien paran­ nuksiin kuuluvat mm. reuna kivien ma­ dallus sekä selkeät reittiviitoitukset ja lii­ kennemerkit. Pyöräilykaupunki haluaa myös panostaa reittien lisäksi pyörä­ parkkeihin sekä niiden riittävyyteen ja sijoitteluun julkisten palvelujen lä­ heisyydessä. Yhtenä näkökulmana on yhdistelmä liikenteen helpottaminen, mikä tarkoittaa lisää pyöräparkkeja myös joukkoliikenteen pysäkkien yhteyteen.

Lappeenrannan pyöräilyreitit pyöräilyn pääreitit Etelä-Karjalan laaturaitti >

Katso lisää lappeenranta.fi

Pyöräilykaupungin kesä

Vinkkejä kesän pyöräilytapahtumiin

Kesä on tuloillaan ja monet ovatkin jo nostaneet pyörät pois talviteloiltaan. Nyt on aika kääntää katse tulevaan pyöräily­ sesonkiin. Jokavuotisen pyörähuollon lisäksi onnistuneeseen pyöräilykauden avaukseen voi ottaa mukaan ideointia tulevan kesän pyöräilysuunnitelmista.

Rautio suosittelee jo muutamia tapahtu­ mia kesän pyöräilykalenterista: ”Kaikille avoin keskiviikkopyöräily starttaa käyn­ tiin kesän aikana eri alueilta kymmeneltä aamupäivällä ja suuntaa vaihtuviin koh­ teisiin ympäri Lappeenrantaa. Tarkoitus on nauttia eväistä luonnon keskellä mui­ den pyöräilystä tai ulkoilusta kiinnostu­ neiden kanssa.” Lappeenrannan liikunta­ toimen lisäksi Saimaan Latu tarjoaa viikoittain järjestettäviä iltapyöräilyjä.

Tärkeänä osana pyöräilyinnostuksen lisäämisessä ovat erilaiset pyöräilytapah­ tumat. Tänäkin vuonna voidaan puhua pyöräilyn kesästä kun erilaiset tapahtumat ja kokoontumiset kannustavat lappeen­ rantalaisia ulos nauttimaan kauniista maisemista. Kaupunkilaisille tarjotaan uusia ja jo perinteiksi muodostuneita pyö­ räilytapahtumia pitkin kesää. ”Kalente­ rissa on Lappeenrannan liikuntatoimen sivuilla tietoa kesän tapahtumatarjonnasta.

Kaikille kiinnostuneille lämpimästi ter­ vetuloa mukaan pyöräilykesän tapahtu­ miin”, kannustaa Lappeenrannan liikunta­ toimen sihteeri Aija Rautio.

Yhdessä kestävän kehityksen talkoisiin Lappeenranta on edelläkävijänä Suomesta ainoa kaupunki, joka otti osaa kansain­ väliseen Earth Hour City Challenge ­kilpailuun ja sijoittui siellä 14. sijalle. Kil­ pailussa huomioitiin kaupungin panostus luontoa säästäviin valintoihin ja sitou­ tuminen kestävän kehityksen edistämi­ seen. Kestävän kehityksen talkoissa yhte­ nä suurena tavoitteena Lappeen rannan kaupungilla on ollut yksityis autoilun vähentäminen ja pyöräilyn edistäminen.

Pyöräilykaupunki 2015 on yksi kaupun­ kilaisille näkyvistä konkreettisista saavu­ tuksista. Jatketaan yhdessä hyvää kehitystä kohti vihreämpää huomista.

elämää & energiaa 1/2015

19

20

elämää & energiaa 1/2015

Kesällä on hyvä aloittaa

LIIKUNTAhArrASTUS

TEKSTI MILjA SALMI jA hELI KärKKäINEN KUVAT MEDIAKOLMIO jA ShUTTErSTOcK

Lasten ja nuorten yleinen aktiivisuus ja liikunnan määrä ovat vähentyneet hälyttävästi ja suositukset liikunnan määrästä täyttyvät yhä harvemman lapsen kohdalla. Suositusten mukaan 7–18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä. Kesä onkin hyvä aika aktivoitua ja aloittaa vaikka uusi liikunnallinen harrastus. Urheiluseurat ja eri yhdistykset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia, joista osa on maksuttomia. Lappeenrannan Energia on jo vuosia tukenut monen eteläkarjalaisen seuran junioritoimintaa.

elämää & energiaa 1/2015

21

Lapsi on terve, kun hän leikkii Mitä nuorempi lapsi, sitä vähemmän hän itse ymmärtää liikunnan merkitystä tai sen hyötyjä siten kuin me aikuiset sen näemme. Lapsille liikunnan harrastus ­ tulee ensisijaisesti leikin ja hauskuuden kautta. Aikaisemmin liikunta ja yleinen aktiivisuus oli luonnollinen osa lapsen elämää: pihapeleissä ja hippaleikeissä­ vierähti­huomaamatta useampi tunti.

Näin ei enää ole. Lapset istuvat liikaa ja se koettelee tukielimiä, verenkiertoa ja li­ haksistoa. Kehittyvälle elimistölle riittävä liikunta ja oikeanlainen lihas- ja tukielin­ rasitus olisi­tärkeää monipuolisen ravin­ non ohella.

Lasten liikuttamisessa koululiikun­ nalla on edelleen tärkeä rooli. Kouluissa­ opetetaan lapsia monipuolisesti­eri la­ jeihin, mutta määrä kattaa vain murto-­ osan lasten suositellusta liikunnan tarpeesta.­ Lappeenrannan kouluissa on­ gelmaan on havahduttu ja ryhdytty toi­ miin. Lappeenrannan kaupunki palkit­ tiinkin Liikkuva koulu 2014 -palkinnolla tunnustuksena esimerkillisestä työstä lii­ kunnallisen toimintakulttuurin rakenta­ miseksi kouluympäristössä.

järjestävät ryhmiä ja toimintaa joka vuosi­kaiken ikäisille lapsille. Myös alle ­kouluikäisille: harrastusmahdollisuuksia löytyy­ kerho­toiminnasta kilpaurheiluun.

Lappeenrannan­Energia tukee useiden eri seurojen ­junioritoimintaa.

Pesiskouluun mars

Lappeenrantalainen Pesä Ysit on yksi Suomen suurimmista pesäpalloseuroista.­ Toimintaa seurassa on naperoista kan­ salliselle Superpesiksen tasolle. Uudet harrastajat ovat tervetulleita mukaan: ”Kesäkuun alussa alkaa 7 – 10 -vuotiail­ le lapsille noin kuukauden kestävä pesis­ koulu, johon ovat tervetulleita kaikki pe­ säpallosta kiinnostuneet”, kertoo Pesä Ysien toiminnanjohtaja Ville Lantta.­ ”Järjestämme harjoituksia siellä missä lapset ovat: menemme lähelle koteja eli pyöritämme pesis­ kouluja yhdeksällä eri kenttäalueella­Lappeenrannan alueella.

Harjoituksissa­ on luvassa monipuolista­ liikuntaa ja pesäpalloon perehtymistä.­ Noin viiden­viikon aikana pidetään myös kolme turnaus­päivää ja säännölli­ sesti kaksi harjoitus­kertaa viikossa kul­ lakin alueella.­Osallistumisen kynnys on haluttu pitää matalalla ja kustannuk­ set kurssista ovat kohtuulliset, noin 50Mutta mitä kesällä?

60 euroa per lapsi”,­Ville jatkaa.

Lappeenrannassa toimii kym­ ­Saman ikäluokan lapsia Lantta meniä ­urheiluseuroja, joista­ kannustaa rohkeasti lähte­ kaiken ikäiset lapset ja mään mukaan myös seu­ nuoret löytävät mahdol­ ran joukkuetoimintaan: lisuuksia harrastaa lii­ ”Aina kaivataan uusia kuntaa leikkimielellä lapsia harrastamaan tai tosissaan. Kesän pesäpalloa. Joukkueet­ kynnyksellä monet harjoittelevat­ Lap­ seurat kannustavat peenrannassa kisa­ mukaan toimintaan puiston kentällä ja uusia innokkaita­ vanhalla kentällä”, harrastajia.

Kun­ hän jatkaa. ­l apsi­­­ saa kokeilla­ eri Pesä Ysit myös tu­ vaihtoehtoja,­ toden­ kevat aivan­ pienimpien näköisimmin joukosta­ maksutonta­ harrastamista: löytyy myös se oma ”Napero­pesis­ järjestetään läpi suosikki.­Halu liikkumaan syt­ kesän­ 4-6 -vuotiaille­ lapsille­ ikä­ tyy itsestään. Lapsena liikkumaan ryhmittäin pää­sääntöisesti­ Kisa­­puiston oppinut myös jatkaa todennäköisimmin urheilu­k eskuksessa sunnuntaisin. Toi­ urheilullista elämän­ tapaa myöhemmin minta on käynnistynyt jo huhti­kuussa, elämässään.

Myös perheen pienemmille löytyy­ mutta mukaan voi lähteä milloin vain, kesän. Napero­ vaihtoehtoja. Esimerkiksi Pesäpalloseura­ ja toiminta jatkuu läpi ­ Pesä Ysit, Lappeenrannan urheilumiehet­ pesis on täysin ilmainen”, ­Ville huomaut­ taa. Lisätietoja­Pesä Ysien­toiminnasta on LUM, jalkapalloseura PEPO ja kori­ palloseura Lappeenrannan Namika­ netti­sivuilla www.­pesaysit.fi.

Ilmainen naperopesis 4 – 6-vuotiaille.

22

elämää & energiaa 1/2015

Futista ympäri vuoden PEPO on Suomen Pallo­ l iiton alainen jalka­ pallo­ seura, jonka juuret juontavat vuoteen 1958. Seurassa on joukkueita­ miesten ja naisten edustusjoukkueista­ ­junioritoimintaan. Nuorisopäällikkö Timo Valkeapää PEPO:sta korostaa toi­ minnan rullaavan hyvin ei vain kesällä vaan läpi vuoden: ”Meihin voi ottaa yh­ teyttä ja lähteä mukaan pelailemaan läpi vuoden, sillä meillä on ympärivuotisessa käytössä Visma-­ areena.” Nuorten jouk­ kueet ottavat aktiivisesti riveihinsä uusia lapsia ja nuoria aina ylä-asteikäisiin saakka. ”Kesäkuun ensimmäisellä viikolla­ ­järjestämme jalkapallokoulun kaikille noin 5 – 11 -vuotiaille lajista kiinnostuneille.­ Lisä­ tietoja kannattaa pyytää suoraan meiltä­ja seurailla nettisivujamme”, Timo muistuttaa ja jatkaa: ”Meillä on myös suosittu Hippo-­ Snadifutis perheen pienimmille ja tällä het­ kellä mukana on ikäluokkaa 2008 – 2010.

Kesä on mainio aika aloittaa, mutta mukaan voi tulla ympäri­vuoden. Aina keskiviikkoisin pelaillaan Visma-areenalla Skinnarilassa.”

Lisätietoja­PEPO:n toiminnasta löytyy netti­ sivuilta www.pepofutis.net.

nissä jo jonkin aikaa, joten kannattaa ot­ taa rohkeasti yhteyttä mahdollisimman pian. Paikat täytetään sitä mukaan, kun osallistujia tulee”, Eeva-Liisa muistuttaa.

Lisätietoja löytyy LUM:n nettisivuilta­ www.lum.fi.

Talvilajit pyörivät kesälläkin Myös monet talvilajeiksi mielletyt ur­ heilulajit jatkuvat läpi kesän. Esimerkiksi­ koripallosta kiinnostuneille lapsille on tarjolla heti kesäkuun alussa koulujen loputtua 1. – 4.6. nelipäiväinen Basketkesä­leiri Joutsenossa. Leiri on tarkoitettu 2001 – 2007 syntyneille tytöille ja pojille.

Leirin ohjelmassa on monipuolista har­ joittelua niin sisällä kuin ulkonakin sekä tietysti lajioppeja ohjatusti aamusta iltaan kokeneiden ja koulutettujen valmentajien ohjauksessa.

Päiväleiriä suositellaan ihan pienim­ mille. Kesäleiri on maksullinen ja sen hin­ taan sisältyy ohjatun päivän ohjelman lisäksi myös kuljetukset­LappeenrantaJoutseno-Lappeenranta­ja lounas päivit­ täin. Isommille lapsille­suositellaan koko leiriä iltaohjelmineen ja yöpymisineen.

Varsinkin nuorempien­kohdalla mukaan voi tulla kuka vaan, a­iempaa koripallo­ taustaa ei tarvitse olla. ”Leiri on myös kiva startti kokeilla kiinnostaako­­koris, mutta voi meille tulla harrastamaan korista­eri joukkueisiin myös ympäri ­vuoden. Kan­ nattaa kysyä millä­joukkueilla­toimintaa on myös kesällä”, toiminnanjohtaja Kari Kalin vinkkaa. Lisätietoja kesäleiristä ja Namikan toiminnasta saat seuran netti­ sivuilta www.namikalappeenranta.fi.

Lappeenrannassa on paljon liikunnallisia harrastusja kilpa­urheilumahdollisuuksia eri ikäisille lapsille.

Kannattaa rohkeasti kysyä paikkoja seuroista ja ­joukkueista. Liikunnan riemua kesän ajaksi.

Yleisurheilu on kivaa Perinteikkään yleisurheiluseuran Lappeen­ rannan Urheilumiesten eli LUM:in toiminta on alkanut jo vuonna 1906. ­ Tänä päivänä aktiivinen toiminta perus­ tuu ajatukseen: jokaiselle on tarjolla­jo­ tain. Monipuolisesti yleisurheilun kentällä­ toimiva LUM tarjoaakin sekä harrastus-­ että kilpaurheilumahdollisuuksia­ ja seura­ on mukana järjestämässä Lappeenran­ nassa monia merkittäviä t­apahtumia ­y mpäri vuoden.

Lapsille LUM tarjoaa kesän aikana ympärivuotisesti toimivan liikuntaleikki­ koulun kaikille noin 3 – 6 -vuotiaille.­ ”Liikkarit kokoontuvat kerran viikossa. ­ Erikseen järjestetään myös alle 3-vuotiaille omia ryhmiä, joihin vanhempi voi osallis­

tua yhdessä lapsen kanssa”, kertoo LUM:in nuorisopäällikkö Eeva-Liisa Holmström. ”Koko kesän ajan, kesä-, heinä- ja elo­ kuussa, järjestämme myös matalan kyn­ nyksen viikkokisoja Kimpisen kentällä kai­ kille kiinnostuneille 7 – 15 -vuotiaille. Seuran jäsenet osallistuvat ilmaiseksi ja muut pienen korvauksen kera”, Eeva-Liisa kertoo. ”Yli 7-vuotiaille järjestämme ikäryh­ mittäin urheilukouluja, joissa syvennytään jo paremmin yleisurheiluun ja lajitaitoon.

Ryhmiä löytyy sekä harrastus-­että kilpailu­ mielessä liikkuville lapsille ja nuorille.

Vaikka molemmista ryhmistä halukkaat pääsevät kilpailemaan erilaisissa tapah­ tumissa, on kilpailuryhmissä harjoittelu­ tavoitteellisempaa”, Eeva-­ Liisa jatkaa. ”Ilmottautuminen ryhmiin on ollut käyn­

elämää & energiaa 1/2015

23

Värilämpötila on hyvä ottaa huomioon mietittäessä millaista tunnelmaa tilaan halutaan luoda.

Valoja vertailemassa TEKSTI Milja Salmi KUVAT SHUTTERSTOCK LÄHTEET Lampputieto.fi

24

elämää & energiaa 1/2015

Energiatehottomuus on ajanut hehkulampun pois markkinoilta. Tilalle on kehittynyt laaja valikoima erilaisia lamppuja, joiden käyttöikä ja ominaisuudet ovat enemmän nykypäivää. Kuluttajalle tämä näyttäytyy lamppuostoksilla uusina termeinä ja valikoiman runsautena. Lampputyypeistä, malleista, valon määrästä, värilämpötiloista ynnä muista ominaisuuksista tulisi pystyä valitsemaan itselle se parhain vaihtoehto.

Nykyään lamppua valitessa tuleekin punnita wattien sijaan käyttötarkoituksia.

Hehkulamppu jää historiaan Hehkulampun käyttö loppuu vähitellen, sillä se ei täytä energiatehokkuusvaati­ muksia ja siksi sille on Euroopassa asetettu maahantuonti- ja valmistuskielto. Hehku­ lampun ongelmana on sen suuri energian­ kulutus verrattuna valontuottoon. Ainoas­ taan noin viisi prosenttia hehkulampun käyttämästä energiasta tuottaa valoa valta­ osan muuttuessa lämmöksi. Tästä lienee käytännön kokemusta meillä kaikilla. Pel­ kästään hehkulampuista luopumalla voi­ daan Euroopassa laskea kasvihuonepääs­ töjä ja energiankulutusta merkittävästi.

Vaikka joidenkin kauppojen varastoista­ hehkulamppuja vielä myydään, ei niitä enää markkinoilla liiemmin kaivata. ­Päivi Suur-Uski sähkönkäyttöä tutkivalta Moti­ valta kertoo: ”Kuluttajalla ei ole oikein enää mitään syytä ostaa hehkulamppua – hintakaan ei ole enää kilpailuvaltti.”

Hehkulamppua korvaamaan Tämän päivän lamppumarkkinoilla ku­ luttaja huomaa varmasti heti vaihto­ ehtojen runsauden. ”Lamppuostoksilla­ ensimmäinen asia pitää mielessä on lam­ pun käyttötarkoitus. Kaikki lamput­ eivät­sovellu kaikkiin käyttötarkoituk­ siin ja toiset ovat ominaisuuksiltaan parempia­tietyissä kohteissa”, Suur-Uski muistuttaa.­Nykyään onkin tärkeää tie­ dostaa lamppujen ominaisuudet ja omat valaistuksen tarpeet.

Halogeenilampussa tekniikka ja ulko­näkö ovat lähes samat kuin hehku­

lampussa. Halogeenilamppu on tietyissä kohteissa, kuten himmennysvalaisimissa,­ kristallikruunuissa ja saunassa paras ­korvaaja hehkulampulle.

Energiansäästölamppuja eli pienloiste­ lamppuja on moniin eri tarkoituksiin, mutta parhaillaan ne ovat kohteissa, jois­ sa tarvitaan paljon valoa. Energiansäästö­ lamppu kirkastuu hieman hitaammin kuin muut lampputyypit ja usein pakkauk­ sissa ilmoitetaan lampun lämpenemis­ aika tiettyyn valotehoon saakka. Lamppu ei sovellu saunaan, eikä kaikkia malleja ole myöskään tarkoitettu ulkokäyttöön.

Energiansäästölamppu sisältää pieniä määriä elohopeaa, mikä kannattaa huo­ mioida lampun rikkoutuessa.

LED-lamppu on ehdottomasti moni­ puolisin lamppu ja se tulee todennäköi­ sesti valtaamaan alaa yhä enemmän.

LED-lamppu myös syttyy heti ja se sopii­ useaan käyttökohteeseen ulkotiloista katto­ kruunuihin. Mikäli valaisimeen halutaan himmennin, kannattaa yhteensopivuus tarkastaa lamppupakkauksesta.

lampuissa­ilmaisee nykyään paremmin valovirta eli lumen (lm). Nyrkkisääntö­ nä voidaan pitää, että 800 lumenin valon määrä vastaa 60 watin hehkulamppua.

Käyttötarkoituksen mukaan kannattaa ot­ taa huomioon myös lampun värilämpötila, värintoistokyky, valovoima ja valaistusvoi­ makkuus.

Lamppujen ominaisuudet Kelvin (K) osoittaa värilämpötilaa eli va­ lon väriä. Tämä on hyvä ottaa huomioon mietittäessä millaista tunnelmaa tilaan halutaan luoda. Valon väri on sitä kyl­ mempää ja sinertävämpää mitä suurempi kelvin-arvo on. Hehkulamppu on esimer­ kiksi noin 2700, halogeenilamppu noin 3000 ja päivänvalo noin 5000 kelviniä.

Toinen valon laatuun vaikuttava­ ominaisuus on värintoistokyky (Ra), joka kertoo kuinka esineiden värit näyttäy­ tyvät valossa. Värit toistuvat luonnolli­ semmin arvon ollessa suurempi ja koti­ käytössä värintoistoarvon on hyvä olla vähintään 80. Esimerkiksi halogeenilam­ puissa Ra-arvo on 100 ja LED-lampuissa 70-90.

Valovoima eli Kandela (candela, cd) osoittaa nimensä mukaisesti valon voi­ makkuutta. Siihen liittyy olennaisesti myös missä kulmassa valo säteilee. Mitä suurempi lumen-arvo, sitä suurempi kan­ dela silloin kun säteilykulma on sama.

Käytännössä mitä pienemmässä kulmassa­ valo heijastuu lumen-arvon pysyessä­ samana, sitä suurempi valovoima on. ­

Ei Watti vaan Lumen Sähkönkulutus ei enää toimi mittarina valon määrälle. Olemme tottuneet lamp­ pukaupoilla vertailemaan watteja, jos­ ta on voinut päätellä, kuinka kirkkaasti lamppu hehkuu. Watti kuitenkin tarkoit­ taa vain sähkönkulutusta ja esimerkik­ si uusilla energiaa säästävillä malleilla 60 watin hehku­ lamppua vastaava valo voi­ daan tuottaa 10 watilla. Valon määrää

elämää & energiaa 1/2015

25

Yksi kandela vastaa noin yhden kynttilän valon kirkkautta.

Luksi (lx) eli valaistusvoimakkuus kuvaa sitä voimakkuutta, jolla valo pin­ nalta näyttäytyy. Valaistusvoimakkuus on sitä pienempi mitä kauempana va­ laistava pinta on valonlähteestä. Luksi­ arvo on tiiviisti yhteydessä lampun valo­ virtaan ja sen optisiin ominaisuuksiin sekä valaistavan pinnan etäisyyteen.

KULUTUS

VÄRILÄMPÖTILA

LAMPPUTYYPPI

LÄMMIN 2700 K

Mikä lamppu oikeasti säästää ja kuinka paljon?

Halogeenilampussa energiankulutus on noin 30 prosenttia matalampi kuin hehku lampussa ja elinikä kaksi kertaa pidempi. Halogeenilamppu ei ole kovin energiatehokas ja lamppujen energia­ tehokkuusvaatimukset kiristyvät lähi­ vuosina. Jatkossa myös halogeenilamppu­ ja tulee poistumaan markkinoilta.

Energiansäästölampuissa elinikä on jo noin 10 kertaa pidempi kuin hehku­ lampuissa ja se tuo jopa 75 prosenttia säästöä sähkönkulutukseen. Hintaeroja on vielä paljon valmistajakohtaisesti ja vaihtelua paloajoissa voi olla 6 000 tunnista jopa 20 000 tuntiin.

Tällä hetkellä markkinoiden ehdotto­ masti energiatehokkain lamppu on LED. Sillä on erittäin pitkä käyttöikä sekä pieni energiankulutus. Kuluttajille LED­ lamput ovat vielä näyttäytyneet niinä kal­ liimpina vaihtoehtoina lamppuhyllyllä. ”Hinta on varmasti se asiakkaita arvelut­ tava osa. Täytyisi kuitenkin huomioida LED­lampun käyttöikä ja sen energia­ tehokkuus, jotka maksavat itsensä kyllä käytössä takaisin”, Suur­Uski korostaa.

Rohkeasti lamppuostoksille Aikaisempien vuosien energialamppu­ ostokset saattavat kaivertaa mielessä, jos toivottua valon määrää ei uudella ener­ giaa säästävällä mallilla saavutettu.

Ensimmäinen energialamppu saattoi sytyttäessä ottaa pitkän tovin ennen kuin valon määrä tuli tyydyttäväksi. ”Tämä se kokemus silloin monesti oli”, Suur­Uski muistaa ja jatkaa: ”Teknologia on kuiten­ kin kehittynyt huimasti. Energiansäästö­ lamput ovat nykyään aivan eri asia kuin silloin.” Valmistajakohtaisia eroja voi energiansäästölampuissakin olla, mutta pääsääntöisesti tekniikka on kehittynyt hyvään suuntaan. LED­lamput sen sijaan syttyvät heti ja ovat tekniikaltaan hyvin monipuolisia.

26

elämää & energiaa 1/2015

KESTO SÄÄSTÖ

1 vuosi

1-3 vuotta

6 -10 vuotta

15-25 vuotta

jopa 30%

jopa 75%

jopa 80%

KYLMÄ 5000 K

Vinkkejä lampun hankintaan • tiedä ensin, mihin käyttötarkoitukseen lampun haluat: Yleisvalaistus, ulkovalaistus, kohdevalaistus, himmentävät valaisimet, kristallikruunut ja sauna tuovat kaikki hieman eri vaatimukset lamppuvalintaan.

• Ota selville lampun kanta.

• huomioi tarvittava valon määrä.

- Nyrkkisääntönä esimerkiksi 40 W = 470 lm ja 60 W = 800 lm • huomioi kohteeseen sopiva värisävy - Lämpimästä sävystä 2700 K kylmään sävyyn 5000 K.

Hyvän LEd-lampun tunnistaa seuraavista ominaisuuksista: • Energiatehokkuusluokka: A+ • värilämpötila: 2700 K – 4000 K (lämpöisestä neutraaliin valkoiseen) • Käyttöikä: 25 000 tuntia (noin 25 vuotta) • Sytytyskerrat: vähintään käyttötuntien määrä eli esim. 25 000 • värintoistokyky: vähintään 80 ra

Hyvän energiansäästölampun tunnistaa seuraavista ominaisuuksista: • Energiatehokkuusluokka: vähintään A • värilämpötila: 2700 K – 4000 K (lämpöisestä neutraaliin valkoiseen) • Käyttöikä: 10 000 tuntia (noin 10 vuotta) • Sytytyskerrat: vähintään käyttötuntien määrä eli esim. 10 000 • värintoistokyky: vähintään 80 ra

Ajankohtaista &

uutisia Sähkön hinta

aleni 9,5 prosenttia

Energian hyvän tuloksen seurauksena Lappeenrannan Energia alensi toistaiseksi voimassa olevia sähkönhintoja keskimäärin 9,5 prosenttia 1.5.2015 alkaen. Energian talous kääntyi aiempaa huomattavasti parempaan suuntaan vuonna 2014, jolloin yhtiö muun muassa lomautti koko henkilöstönsä, rajoitti investointeja, nosti hintoja ja onnistui pitämään kulut kurissa.

S

ähkön markkinahinta on pysytellyt noin vuoden al­ haisella tasolla ja sen seurauksena Lappeenrannan Energialla oli mahdollisuus alentaa toistaiseksi voimas­ sa olevilla sopimuksilla sähkönsä ostavien asiakkaiden energian hintaa 10 prosenttia. Perusmaksujen säilyessä ennal­ laan hinnanalennus on keskimäärin 9,5 %.

Tyypillisistä käyttäjistä kerrostaloasiakkaan sähkölasku pie­ nenee 14 euroa, omakotitaloasukkaan 35 euroa ja sähkölämmit­ täjän 125 euroa vuodessa. Maatilalla vaikutus on yli 230 euroa ja pienteollisuudessa yli 1 100 euroa nykytasoa alempi.

Lappeenrannan Energia ­konsernin taloudellinen tulos parani huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Liikevoitto 21,6 miljoonaa euroa nousi reippaasti edellisvuoteen verrattuna (12,4 M €). Liikevaihto kasvoi 6,3 % eli 129,0 miljoonaan euroon (121,4 M € vuonna 2013).

Emoyhtiön eli Lappeenrannan Energia Oy:n tulokseksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 8,2 miljoonaa euroa voitolliseksi. Voitollisen tuloksen seurauksena yhtiö maksaa osinkoja omistajalle 6,6 miljoonaa euroa. Sähkönhankintamäärä kasvoi 774,2 GWh:n eli 3,7 %. Kaukolämmön hankinta säilyi en­ tisellä tasolla ollen 649,5 GWh. Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n liikevaihto kasvoi 52,0 miljoonaan euroon ja samassa tahdissa myös liikevoitto kohosi 10,1 miljoonaan euroon. Lisävesi­investoinnista johtuen vesiliike­ toiminta oli edelleen tappiollista hintatarkistuksista huolimatta.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto kasvoi 15,1 miljoonaan euroon. Verkkoyhtiön investointien pieneneminen piti työn painopistettä kunnossapidossa. Liikevoitto säilyi 0,9 miljoonassa eurossa eli yhtiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto pieneni 22,3 miljoonaan euroon, mutta siitä huolimatta liikevoitto pysyi euro­ määräisestikin edellisvuoden tasolla ollen 0,9 miljoonaa euroa.

Energia­konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 218 henkilöä (237 v. 2013).

Omakotitaloasukkaan lasku pienenee n. 35 € vuodessa.

Kerrostaloasukkaan lasku pienenee n. 14 € vuodessa.

Maatilalla vaikutus on vuodessa yli 230 €.

elämää & energiaa 1/2015

27

Uusi jätevedenpuhdistamo

L

appeenrannan jätevedet käsi­ tellään nykyisin pääosin Toi­ kansuolla sijaitsevassa puh­ distamossa ja puhdistetut jätevedet lasketaan Rakkolanjokeen. Ny­ kyinen jätevedenpuhdistamo on kui­ tenkin laajan saneerauksen tarpeessa.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy on hakenut Hyväristönmäen jätevedenpuh­ distamolle ympäristölupaa ja toiminnan aloittamislupaa Aluehallintovirastolta joulukuussa 2014.

Vaihtoehtoisten jätevesien puh­ distamon ja purkupaikkojen arvioimi­ seksi suoritettiin vuosina 2012 – 2014 ympäristövaikutusten arviointi (YVA).

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n toi­ mittama jätevesien käsittelyn ympäris­ tövaikutusten arviointi päättyi syksyl­ lä 2014 yhteysviranomaisena toimineen Kaakkois­Suomen elinkeino­, liikenne­ ja ympäristökeskuksen (ELY) antamaan lausuntoon.

Ympäristövaikutusten arvioinnin sekä Lappeenrannan jäte­ ja jätevesi­ ratkaisujen elinkaariarvioinnin (Wirma Lappeenranta Oy 2014) pohjalta Lappeen­ rannan kaupunginvaltuusto päätti 8.12.2014 kokouksessaan rakentaa uuden jätevedenpuhdistamon Hyväristönmäelle ja johtaa tehostetusti puhdistetut jäte­ vedet Rakkolanjokeen. Puhdistamon alu­ eelle on tehty tilavaraukset mahdollisille vaihtoehtoisille lietteen ja biojätteen jatko­ käsittelytoiminnoille.

28

elämää & energiaa 1/2015

Tilanne nyt toukokuussa Lappeenrannan kaupunki käynnisti alkuvuodesta 2015 Hyvä ristön mäen osayleiskaavan laatimisen. Alueelle laaditaan maankäyttö­ ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleis­ kaava, jonka tavoitteena on mahdollis­ taa uuden jätevedenpuhdistamon ja sii­ hen liittyvien toimintojen sijoittuminen alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Kark­ kolassa Pahaojantien eteläpuolella. Etäi­ syys keskustaan on noin 6 kilometriä.

Hyväristönmäen osayleiskaavan tietoihin voi tutustua Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla, www.lappeenranta.fi.

Hyväristönmäen osallistumis­ ja ar­ viointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 2.3.2015. Siinä kerrotaan mm. suunnittelun vaiheista, tiedottamisesta ja osallistumis­ mahdollisuuksista. Osallistumis­ ja arvi­ ointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavoitustyön ajan. Lappeenrannan kau­ punki järjesti kyläläisille Hyväristön­ mäen osayleiskaavan esittely tilaisuuden 23.3.2015 Hanhijärven kylätalolla. Tilai­ suudessa kerrottiin, että osayleiskaava­ luonnos tulee nähtäville huhtikuussa 2015.

Luonnos oli nähtävillä kuukauden ajan, jolloin siitä oli mahdollista antaa mielipi­ teitä. Tieyhteyksien ja siirtoviemärilinjan suunnittelu ja rakennettavuusselvitysten teko on vielä kesken kaavaluonnoksen aikana.

Lappeenrannan Energian verkkosi­ vujen etusivujen kautta voit seurata jäte­ vedenpuhdistamohankkeen etenemistä.

Myös kaikki hankkeeseen liittyvä ai­ neisto ja linkit on koottu Uusi jäteveden­ puhdistamo ­sivulle.

Yhteistyö kiinteistöyhdistyksen kanssa jatkuu Lappeenrannan Energia Oy ja Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry ovat solmineet puitesopimuksen sähköntoimituksesta aikavälille 1.7. 2015 – 30.6.2017. Sopimus oikeuttaa Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry:n jäsenet solmimaan sähkösopimuksen Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa puitesopimuksen ehdoilla. jäsenkiinteistöt voivat ilmoittaa sähköpostitse halukkuutensa solmia sopimuksen Lappeenrannan Energia Oy:lle (energianmyynti@ lreoy.fi) 15.5.2015 saakka. lisätietoja puitesopimuksesta ja sen sisällöstä antavat Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Sami Tammisto, puh 05 266 430 ja Lappeenrannan Energia Oy:n yritysmyynti, puh. 020 690 505 (mpm/pvm), valinta 3, sähköposti energianmyynti@lreoy.fi.

HuOM! Kestovoiman nimi vaihtui 23.4.2015.

Uusi nimi on Perusvoima.

Kaukaalla ja Kuuselassa

saneerataan vesija viemäriverkostoja Lappeenrannan Energiaverkot Oy sa­ neeraa tänä kesänä ja syksynä kunnallis­ teknisiä verkostoja Lappeenrannassa­ Kaukaankadulla Imatrantien risteyksen­ ja Asettajanpolun välisellä osuudella­ ja Julinin­ tiellä sekä Kuuselassa Rinne­ tiellä Vaalimaantien risteyksen ja Kalkki­ tien välisellä osuudella. Alueiden­ asukkaille­on lähetetty kirjepostia al­ kavista saneeraus­ töistä ennakkoon maaliskuussa.­ Saneeraus­t yöt aiheuttavat myös muutoksia joukkoliikenteen reittei­ hin, joista on tiedotettu Lappeenrannan ­kaupungin verkko­sivuilla.

dessä aiheutuvat vesikatkot edellisenä­ päivänä suoraan häiriötekstiviesteinä asukkaille sekä Lappeenrannan Energian nettisivujen välityksellä. Yllättävät katkot Energia tiedottaa myös nettisivuillaan ja tarvittaessa median välityksellä.

Työt alkoivat työmailla huhtikuun puolivälissä ja jatkuvat Kaukaankadulla elokuun ja Rinnetiellä marraskuun lopul­ le saakka. Työn edetessä katua kaivetaan auki. Katu on yleensä poikki kaivannon kohdalta. Tonteille pyritään järjestämään kulkuyhteys mahdollisuuksien mukaan.

Saneeraustyön aikana päiväsaikaan mer­ kityllä työmaa-alueella pysäköinti ei ole sallittua. Työmaa-alue ja tarpeelliset py­ säköinnin rajoitukset merkitään alueilla ­liikennemerkein.

Vesikatkoja ja pysäköintikieltoja saneerausalueilla Lappeenrannan Energiaverkot ilmoittaa­ alueen runkotyön rakentamisen yhtey­

Turvallinen maankaivu edellyttää

ennakointia ja selvitystä Kaivutyöt ovat yleisimpiä sähkökatkon aiheuttajia. Kesäaikaan tehdään paljon maanrakennustöitä ja kaivinkoneet saat­ tavat kolhia kaapeleita. Saneeraus- ja ra­ kennustöitä tehdessä on syytä huomioida ennen kauhan kauhaisua, mitä maan alla piilee. Näin vältytään työtapaturmilta,­ sähkönjakelun keskeytyksiltä ja muilta vahingoilta.

Jakeluhäiriöiden ja kaapelivahinkojen­ välttämiseksi Lappeenrannan Energia­ verkot Oy antaa kaivutöiden suorittajille­ kaapelien näyttöpalvelua. Kaapelinäyttö­

kannattaa pyytää paikalle aina, kun ei ole tarkkaa tietoa kaivualueen kaape­ leista. Kaapelinäyttö on maksutonta, kun se kohdistuu Lappeenrannan Energia­ verkkojen tai sen sopimuskumppaneiden verkkoihin.

Verkkoyhtiöön kannattaa olla h ­ yvissä ajoin yhteydessä ennen töiden aloitusta, yleensä kuitenkin viimeistään 5 työpäivää ennen kaivutyön aloittamista. Sijaintikart­ taa tilattaessa tarvitset tarkan tiedon kai­ vamispaikasta ja aloitusajankohdan sekä tiedot kaivutyömaan vastuuhenkilöstä.

Keski- ja suurjännitekaapelin ollessa­ kyseessä on työmaalle pyydettävä aina verkkoyhtiön edustaja paikalla näyttä­ mään kaapelin sijainti.

Lappeenrannan Energiaverkkojen­ Johtokarttapalvelu on avoinna arkisin ­kello 8-15 osoitteessa Simolantie 18 (oma sisäänkäynti kadunpuolella, pohjoispää­ dyssä). Sähköpostiosoite on johtokartat@ lreoy.fi ja puhelinnumero 020 177 6360.

Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme:­ Palvelut > Rakentajalle > ­Kaivuohje ­rakentajalle.

elämää & energiaa 1/2015

29

Puunkaatoapu käytössäsi Tarjoamme asiakkaillemme maksutonta puunkaatoapua normaalina työaikana sel­ laisissa tilanteissa, joissa Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n omistama sähkölinja haittaa tai estää metsuritaitoisen henki­ lön suorittaman puunkaadon.

Sähköjohdoille vaaraa aiheuttavat puut, kuten linjalle kaatuneet tai kaatu­ massa olevat puut kaadetaan veloituksetta.

Puunkaatoavulla tarkoitetaan avus­ tamista kaadossa silloin, kun on vaarana, että puu kaatuu sähkölinjalle tai puunkaa­ dosta aiheutuu sähköturvallisuusriski.

Lisätietoja antaa tekninen asiakaspalve­ lumme, arkisin kello 8 – 16, p. 020 690 505, valinta 4. Lue myös aiheesta verkko­ sivuiltamme polusta Palvelut > Muut palvelut > Puunkaatoapu.

Maakaapelointia ja sähköverkonrakennusta

useilla eri alueilla Lappeenrannan Energiaverkot Oy sa­ neeraa ja rakentaa sähköverkkojaan tänä vuonna useilla eri alueilla. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu tälle vuodelle sähköverkon investointeihin yhteensä noin 8 miljoonaa euroa.

Taipalsaarella, sen keskustasta Saimaan­ harjulle ja Saimaanharjun taajamassa il­ majohtoja vaihdetaan maakaapeleiksi.

Viime kesänä alkanut säävarman sähkö­ verkon rakentaminen valmistuu Taipal­ saaren asemakaava­alueen osalta tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitel­ missa on vielä Savitaipaleen keskusta­ alueen maakaapeloinnin aloitus vuoden lopulla. Kesän aikana rakennetaan maa­ kaapeliverkkoa myös kaupungin laajen­ tamalle Ojala­Tuomelan asuinalueelle.

30

elämää & energiaa 1/2015

Lappeenrannan keskusta­alueen kiivas rakentaminen työllistää myös Lappeen­ rannan Energiaverkkojen sähköverkko­ jen suunnittelua ja Lappeenrannan Ver­ konrakennuksen sähköverkonasentajia.

Suunnitelmissa on varauduttu tänä vuonna Citykorttelin sähköverkon muutos­ ja uudisrakentamistöihin sekä Oksasen­ kadulla ja Sammonkadulla korttelin ra­ kentamisen tuomiin verkostomuutoksiin.

Sähköverkon ajankohtaisia uutisia jul­ kaistaan verkkosivuillamme hank­ keiden käynnistymisvaiheissa ja aina tarvittaessa – varsinkin, jos työllä on vaikutuksia esimerkiksi työmaa­aluetta ympäröivään liikenteeseen tai asiakkai­ den sähkönsaantiin. Lyhyehköistä töistä johtuvista sähkönjakelun keskeytyksistä muistutamme ennakkoon oranssilla Postia sähköstä ­kortillamme.

sähkötohtorimme uudistui SähköTohtori on netissä toimiva energianeuvoja, jonka avulla voit tutustua oman sähkönkulutuksesi muodostumiseen. Voit tarkastella oman kotitaloutesi sähkönkäytön jakautumista eri laiteryhmiin ja verrata kulutusta muihin vastaavanlaisiin kotitalouksiin. palvelu laskee myös sähkönkäytön kustannukset Lappeenrannan Energian julkisilla hinnoilla ja antaa säästövinkkejä. Uudistuneessa SähköTohtorissamme seikkailevat myös Energian omat maskotit Sähkösyöppö ja Energiahukka.

Uudistunut ja entistä helppokäyttöisempi SähköTohtori on asiakkaidemme käytettävissä verkkosivuillamme polussa Ympäristö > Säästövinkit > Laskurit ja fiksut linkit.

Energistä elämää ja sähköistä viestintää Lappeenrannan Energian viestintä on avointa, aktiivista, ajankohtaista ja tasapuolista.

Energiayhtiö jakaa useista eri kanavista nopeasti ja luotettavaa tietoa niin ajankohtaisista kuin poikkeuksellisista konserniyhtiön toiminnoista, palveluista ja tapahtumista. Viestejä ja uutistiedotteita lähtee lähes päivittäin niin asiakkaille, viranomaisille, sidosryhmille kuin tiedotusvälineille. Otamme myös mieluusti vastaan palautetta viestinnästämme!

Sähköistynyt energiayhtiön viestintä on lähempänä asiakasta omilla verkkosivuilla, online-palvelussa tai häiriötekstiviesteillä. perinteistä laskujen mukana lähetettäviä tiedotteita on selkeästi vähemmän, mutta asiakaslehteämme julkaisemme edelleen sähköisen viestinnän lisääntymisestä huolimatta. Verkkosivujamme päivitetään aktiivisesti ja asiakaspalvelumme käsittelee jokaisen verkkosivujemme kautta annetun palautteen. palautteiden myötä kehitämme verkkosivuja ja muita viestintäpalveluitamme asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. lappeenrannanenergia.fi on pääkanavamme, jonka kautta kerromme omista toiminnoistamme ja tapahtumistamme. Ajankohtaisia uutisiamme seuraa viikoittain jo useampi tuhat lukijaa. Enimmillään isompien sähkön häiriötilanteiden aikana uutisointimme on kiinnostanut kymmeniä tuhansia lukijoita.

Tuoreimmat uutisemme julkaistaan myös Minunenergia.fi -palvelun etusivulla – sitäkin kautta moni on tietoinen arjen tapahtumistamme. Seuratuimpia sivuja verkkosivuillamme ovat ajankohtaisten uutisten lisäksi Keskeytysinfo-sivustolla olevat sähkön ja lämmön häiriökartat. Kartoilta näkee reaaliaikaisen tilanteen sähkön tai lämmön jakelutilanteesta. häiriötekstiviestit ovat asiakkaat nopeasti tavoittava ja tärkeä viestiväline sähkön, lämmön ja veden päivystäjille. Tekstiviestillä voimme tavoittaa niin yksittäisen kuluttajan tai kokonaisia kaupunginosia yhdellä kertaa. Viestintä on nopeaa ja palvelee tehokkaammin vikatilanteissa. Näin pidämme vikailmoitusnumeroidemme linjat vapaina uusien tilanteiden varalle, joskin sieltä voi edelleen häiriötiedotteita kuunnella tai keskustella vikapäivystäjän kanssa tilanteesta.

Käsissäsi oleva asiakaslehtemme Elämää & Energiaa ilmestyy tänäkin vuonna kaksi kertaa, touko- ja marraskuussa. Lehteäkin teemme lukijoidemme toiveet mahdollisimman hyvin hyödyntäen.

Anna takasivun lomakkeella palautetta lehdestämme ja mistä tahansa aiheesta – osallistut samalla lahjakortin arvontaan!

Asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 8–16 (juhlapyhien aattoina klo 8-15) palvelunumero 020 690 505 *) Käyntiosoite Simolantie 18, 53600 Lappeenranta postiosoite pL 191, 53101 Lappeenranta Sähköposti asiakaspalvelu@lreoy.fi lappeenrannanenergia.fi minunenergia.fi edullistasähköä.fi

Vikailmoitukset 24/7 Sähkö 020 690 401 *) Vesi 020 690 467 *) Kaukolämpö ja maakaasu 020 690 468 *) *) 020 690 505, 02069-alkuiset palvelunumerot ovat soittajalle pvm/mpm hintaisia - Kiinteästä verkosta soitettaessa operaattorin perimä paikallisverkkomaksu (pvm) - Matkapuhelimesta soitettaessa operaattorin perimä matkapuhelinmaksu (mpm) - jonotus on maksullinen

elämää & energiaa 1/2015

31

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen siten, että palautusosoite jää näkyviin.

Pähkinä

purtavaksi

Anna palautetta, arvomme myös palautetta ­antaneiden kesken 50 euron lahjakortin Prismaan.

Palauta ristikkoratkaisusi 14.8.2015 mennessä.

Oikein vastanneiden kesken arvomme 50 € lahjakortin Prismaan. ­Viimekertaisen ristikkoarvonnan voittaja oli Liisa Reiman Ylämaalta.

Asiakaspalautteiden ­arvonnassa voitti Eero Jokimies Hujakkalasta.

Miltä sivuilta löytyvät tämän lehden kolme mielenkiintoisinta juttua?

Mitä aiheita toivot seuraavaan lehteen: Muuta palautetta?

Nimi

Puhelin työ (myös suuntanumero)

Lähiosoite

Puhelin koti

Postinumero

Sähköposti

Postitoimipaikka

Palautteen voit ­antaa myös netissä: lappeenrannan­ energia.fi/palaute

Taita rastit vastakkain ja niittaa yhteen siten, että palautusosoite jää näkyviin.

Tunnus: 5004407 00003 VASTAUSLÄHETYS

Mottagaren betalar portot Vastaanottaja maksaa postimaksun