Lappeenrannan Energian vuosikertomus 2011

V uo s i k e rto m u s

2011

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

1

S isällys

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 KONSERNI – AVAINLUVUT JA HENKILÖSTÖ 8 ENERGIAKAUPPA 12 LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY 14 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY 16 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY 18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 24 TULOSTIEDOT 36 TIIVISTELMÄ 38 SAMMANDRAG 40 SUMMARY 42 РЕЗЮМЕ 2

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | S isä llys

T oimitusjohtajan

katsaus

Yhtiön yhdeksättä toimintavuotta hallitsi Lappeen-

päätyen 0,2 miljoonaa euroa tappiolle. Liikevaihto­

u rakoiminen Lappeenrannan keskustassa. Liike­ ­

rannan Energia -konsernin ja Lappeenrannan Vesi

kasvoi vesifuusion seurauksena 13,5 % edelliseen

voittokin kasvoi merkittävästi ollen 863 000 euroa,

Oy:n yhdistyminen sulautumalla maaliskuun alussa

vuoteen verrattuna eli 109,4 miljoonaan euroon.

joten yhtiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

2011. Huolimatta perusteellisesta valmistautumises-

Emoyhtiön eli Lappeenrannan Energia Oy:n tulok-

ta aiheuttivat yhtiöiden erilaiset yrityskulttuurit run-

seksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 2,3

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto

saasti ylimääräistä pohdintaa ja työtä vuoden mit-

miljoonaa euroa voitolliseksi. Sähkönhankintamää-

­kasvoi vesitoimintojen lisääntymisen myötä 22,0 mil-

taan ja kohina jatkuu edelleen.

räksi muodostui 825 GWh. Kaukolämmön myynti­

joonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti valmistau-

määrä pieneni 573 GWh:iin eli vähennystä tuli -9,0 %.

tuminen seuraavan vuoden saneerausinvestointiin

Edellisvuosiin verrattuna lämmin vuosi pienensi­

Lämpötilaltaan vuosi oli 11,7 % ns. normaalivuotta

Mertaniemessä.

erityisesti kaukolämmön kulutusta mutta vaikutti ­

lämpimämpi.

Lappeenrannan Energia -konsernin palveluksessa oli

myös muihin energiatuotteisiin. Osakkuusyhtiömme,­ Kaukaan Voima Oy:n, toinen täysi vuosi sujui edellis-

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimintavuosi­

vuoden vaihteessa 243 henkilöä ( 184 ). Henkilöstö-

vuotta paremmin ja sen tuottama osuus kaukoläm-

sujui taloudellisessa mielessä hyvin. Liikevaihto

määrää kasvattaa suhteellisen suuri määräaikaisten

möstä kohosi 75,9 %:iin. Mertaniemen voimalaitok-

kasvoi noin 11 miljoonalla eurolla 42,2 miljoonaan

( 19 ) henkilöiden tarve, joka johtuu sekä meneillään

sen osalta tehtiin kevään kuluessa merkittävä päätös

­euroon ja liikevoitto kohosi 7,6 miljoonaan euroon.

olevien­kehitysprojektien tarvitsemasta lisäpanok-

ja toukokuun 28. päivänä allekirjoitettiin ­sopimus

Suurin selittäjä voimakkaaseen kasvuun oli koko

sesta että­­ käytännöstämme, jossa uudet asentajat

Fingrid Oyj:n kanssa. Sopimuksen mukaisesti tytär-

­vesiliiketoiminnan sisältyminen Energiaverkot Oy:n

otetaan ­palvelukseen oppisopimuksien kautta.

yhtiömme Lappeenrannan Lämpövoima Oy vuokraa

liikevaihtoon.

Kiitokset työntäyteisen vuoden läpiviemisestä kuu-

Mertaniemen II kaasuturbiinit kantaverkko­ yhtiölle sähköverkon varavoimaksi 1.1.2013 alkaen. Tämän­

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto­

luvat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja yhteistyö­

jälkeen

pomppasi 13,1 miljoonaan euroon. Osaselityksenä

kykyiselle hallitukselle.

olemme

vuokranneet

vara­ kapasiteettia

­Fingridille reilut 100 MW.

oli vesiverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon tulo yhtiön vastuulle, mutta toinen puoli kasvusta tuli

Lappeenrannan Energia -konsernin taloudellinen

pääosin sähköverkkojen voimakkaasta rakentami-

Reijo Kolehmainen

tulos jäi reilusti tavoitellusta 3,2 miljoonasta eurosta­

sesta. Erityiskohteena oli kahden 110 kV-kaapelin

toimitusjohtaja

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | Toimi t usjoh taj a n

k at saus

3

K onserni

4

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

L appeenrannan E nergia O y Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa

Lappeenrannan Energia Oy on Lappeenrannas-

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olem-

energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti

sa toimiva, kaupungin kokonaan omistama osake­

me osakkaina Kaukaan Voima Oy:ssä ja Suomen

ja lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueellaan.

yhtiö. Yhtiön pääasiallinen toiminta on kaukoläm-

Hyötytuuli Oy:ssä.

Toiminnan perustana on osaava ja motivoitunut

mön, maakaasun, sähkön ja veden jakelu ja myynti.

henkilökunta, joka osallistuu aktiivisesti toiminnan

Kannamme vastuuta ympäristöstämme, josta osoi-

Sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan,­

­suunnitteluun, tekemiseen ja parantamiseen.

tuksena ovat myynnissä olevat ekoenergia tuot-

Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueille.

teemme Metsävoima ja Tuulivoima. Tuotteet ovat

Sähkönmyynnissä palvelemme asiakkaita ympäri­ ­

Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimat.

Suomea. Vesihuollosta huolehdimme asemakaavoitetuilla alueilla koko Lappeenrannan kaupungin

Emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen

alueella.

tytär­ y htiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja

Lappeenrannan Energia Oy Konsernin avainluvut 2009 – 2011

2009

2010

2011

Liikevaihto (milj. euroa)

91,1

97,3

109,4

Liikevoitto (milj. euroa)

9,4

11,1

9,2

Tilikauden voitto/tappio (milj. euroa)

1,0

2,1

0,2

Investoinnit (milj. euroa)

24,4

16,5

20,0

Taseen loppusumma (milj. euroa)

196

202

263

Omavaraisuusaste (%)

0,4

1,3

7,1

Henkilöstö 31.12.

193

184

243

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | K onser ni

5

H enkilöstö Lappeenrannan Energia Oy ja Lappeenrannan Vesi Oy yhdistyivät 1.3.2011.

Konsernin henkilöstön kokonaismäärä vuoden

Kevättalvella vietettiin yhteistä liikuntailtapäivää

­lopussa oli 243. Lappeenrannan Vesi Oy:n palve-

Huhtiniemessä hiihtäen ja Linnoituksessa rasteilla­

luksesta siirtyi 1.3.2011 yhteensä 52 vakituisessa ja

liikkuen. Syksyllä henkilöstökerho EnerTeam juh-

kaksi määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä.

listi 40 vuoden ikää yhteisellä liikunnallisella

Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli 224

­tapahtumalla Majaniemessä.

ja määräaikaisessa työsuhteessa 19 henkilöä. Konsernin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa­47

Henkilöstön omaehtoista liikkumista tuettiin lii-

vuotta. Eläkkeelle vuoden loppuun mennessä jäi

kuntaseteleillä, joita voi käyttää henkilökunnalle­

koko konsernista 13 henkilöä. Määräaikaisista työ­

järjestetyissä ohjatuissa liikuntaryhmissä sekä myös

suhteista vakinaistettiin neljä ja uusia henkilöitä

muissa liikuntapaikoissa. Henkilökuntakerho tar-

palkattiin viisi.

josi henkilökunnalle erilaisia harrastusmahdol-

Koulutus ja kehittäminen Helmi- ja maaliskuussa järjestettiin koko henkilöstölle laaja koulutuspaketti yrityksen eri toimialoista­ ja tuotteista (lämpö, maakaasu, sähkö ja vesi). ­Koulutuksiin sai osallistua oman tarpeen mukaan.

Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2011 yhteensä 1 038 päivää. Keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,4. Oppisopimuskoulutuksen osuus oli 61 % koko konsernissa. Uusia oppisopimuksia solmittiin kymmenen henkilön kanssa. Sähkölaitosasentajan ammattitutkinnon suoritti kolme asentajaa ja y­ lemmän ammattitutkinnon kolme asentajaa.

6

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | H en k ilös tö

lisuuksia palloilulajien, kalastuksen ja kulttuuri­ harrastuksen parissa. Työpaikkojen välisiin kilpailuihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

7

e nergiakauppa

8

L a p p een r a n n a n e n ergi a O y | V uOsik er tOmus 2011 | L Or e m

Y mpäristöystävällistä

energiaa Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt miltei puolittuneet

lisesti suuremmat jos kaukolämmön hankinta olisi edelleen perustunut fossiilisiin polttoaineisiin.

Lappeenrannan Energia Oy:n hiilidioksidipäästöt

Biopolttoaineiden käyttö ennätykseen

ovat vähentyneet oleellisesti biopolttoaineiden kor-

Maakaasun myyntihintojen hinnoittelurakenne

vattua valtaosin fossiiliset polttoaineet. Energiatuo-

­säilyi kertomusvuonna ennallaan.

tannon kokonaishiilidioksidipäästöt ovat vähentyhennys vastaa 17 000 öljylämmitteisen omakotitalon

Itsenäistä sähkökaupan riskienhallintaa

vuotuisia päästöjä.

Energianhankinnan kannalta merkittävin kehitys­

neet vuosien 2008 ja 2011 aikana n. 45,4 %. Päästövä-

askel oli itsenäisen toiminnan aloittaminen sähköLappeenrannan Energia Oy:n voimakas panostus

Kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöt (pääs-

kaupan riskienhallinnassa. Päätös itsenäisestä ris-

uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi

töt tuotettua energiayksikköä kohti) vuonna 2011 oli-

kienhallinnasta tehtiin kesän kynnyksellä ja valmis-

kantaa hedelmää.

vat 106 ton per MWh. Ominaispäästöt ovat vuoteen

televat toimet, mm. organisaation täydentäminen,

2008 verrattuna pienentyneet peräti 47,0 %.

prosessien täsmentäminen ja vastapuolien kartoitus,­

Biopolttoaineiden käytössä saavutettiin vuonna 2011

jatkuivat syksylle. Loppuvuodesta sähkökaupan

Kaukolämmön energialähteistä biopolttoaineiden ­

Sähkön myyntihinnat kilpailukykyiset

osuus oli 61,9 % ja yhtiön omistamassa sähköntuo-

Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön julkiset myynti-

tannossa 75,5 %. Biopolttoaineiden osuuden kasvu

hinnat olivat koko kertomusvuoden valtakunnallisen

Asiakaspalvelutoiminnot muuttivat alkuvuodesta­

verrattuna aikaisempiin vuosiin on ollut huomattava.

keskiarvon alapuolella. Hintakilpailukyky säilyi vaik-

uusiin ja yhteisiin tiloihin Simolantien toimipistee-

ka myyntihinnat nousivat 1.1.2011 alkaen n. 9,8 %.

seen. Uuden toimipisteen myötä asiakkaat saavat

ennätykset niin kaukolämmössä kuin sähkössä.­

­riskienhallinta toimikin jo vakiintuneen itsenäisesti.

Asiakaspalvelua yhdeltä luukulta

yhdeltä luukulta haluamansa palvelut eri tuotteisiin

Tuulivoiman hankinnassa saavutettiin myös ennätys vuonna 2011. Tuulivoiman hankinta kasvoi

Kaukolämmön kokonaishinta nousi 1.1.2011 alkaen­

(kaukolämpö, maakaasu, sähkö ja vesi) liittyen ­aina

68,4 % vastaten n. 5 500 kerrostalohuoneiston vuo-

n. 6,7 % polttoaineiden valmisteveron korotuksen

uusien liittymien tilaamisesta laskuselvityksiin ja

tuista käyttöä.

seurauksena. Hintavaikutukset olisivat olleet oleel-

energiankäytön neuvontaan.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | E n ergi a k aup pa

9

Asiakaspalvelun laadun edelleen parantamiseksi käynnistettiin hanke nykyaikaisten online-palvelujen toteuttamiseksi. Online-palvelun tavoitteena on tarjota asiakkaillemme tärkeimmät palvelut sopimuksen tekemisestä energiankäytön raportointiin ja reaali­ aikaiseen jakelutilanteeseen kellon ympäri.

110-vuotiaan avoimet ovet Lappeenrannan Energia Oy:lle tuli 17.5.2011 täyteen kunniakkaat 110 vuotta. Vuosipäivän tienoilla asiak-

Kaukolämmön hankinta energialähteittäin GWh/a

800 700 600 500 400 300 200 100 0

muut maakaasu turve

2008

2009

2010

2011

puupolttoaineet

kaille järjestettiin avoimet ovet yhteistyössä Kaukaan Voima Oy:n kanssa. Näin asiakkaillemme järjestyi

Sähkön hankinta energialähteittäin

tilaisuus tutustua Simolantien toimipisteessä tuoreeseen vesienergiayhtiöön ja toista täyttä vuotta toimivaan biovoimatuottajaan Kaukaalla.

GWh/a

1 000 000

Markkinoinnin pääpainopiste oli ekoenergia-merkit-

800 000

tyjen sähkötuotteiden, Metsävoiman ja Tuulivoiman,

600 000

muut

saivatkin hyvän vastaanoton ja tuotteiden markki-

400 000

maakaasu

nointiin sitoudutaan pitkäjänteisesti.

200 000

turve

myynninedistäminen. Metsävoima ja Tuulivoima

0

10

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | E n ergi a k aup pa

puupolttoaineet

2008

2009

2010

2011

Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt g/KWh

250

200 150 100 50 0

2008

2009

2010

2011

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | E n ergi a k aup pa

11

L appeenrannan V erkonrakennus O y Lappeenrannan Verkonrakennus rakentaa ja kun-

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:lle vuosi 2011

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit ja kunnos-

nossapitää sähkö-, ulkovalaistus-, vesi- ja jätevesi-

oli haltuunoton vuosi. Toiminnan pääpaino oli

sapitotehtävät jatkuivat aloitettujen suunnitelmien­

verkostoja sekä tuottaa energiamittausten asennus-

vesi­liiketoiminnan tuomien muutosten haltuunot-

mukaisesti. Haasteellisimmat projektit olivat

ja ylläpitopalveluja. Tärkeimmät asiakkaat ovat

toa ja toiminnan uudelleenjärjestelyä. Muutos su-

S aratien vesiverkkojen saneeraus ja Honkalan ­

Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan

jui kaiken kaikkiaan nopeasti ja hyvässä hengessä.

­vedenottamon saneeraus.

kaupunki. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin laajen-

Sähkö­ liiketoiminnan vakiintunut toiminta antoi

taa asiakaskuntaa mm. lähialueiden sähköverkko­

hyvän mahdollisuuden keskittää muut voimavarat

Vuosi sujui rauhallisesti myrskyjen osalta aina vuo-

yhtiöihin.

vesi­ liiketoimien mukaanottoon. Liikevaihdollises-

den viimeisille päiville. Loppiaisen ja Hannun päivän

ti vuosi oli merkittävä harppaus ja muutos saatiin

epätavalliset sääilmiöt, jotka myrskyjen muodossa

­tehtyä tuloksellisesti kannattavasti.

aiheuttivat suuria ongelmia ilmajohtoverkoille. Lähes kaikki verkostoasentajat ja toimihenkilöt olivat useita­

Vuoden 2011 alussa Lappeenrannan Verkonrakennuksen henkilöstön keski-ikä laski reilusti alle 50 vuoden. Tähän oli syynä eläkkeelle jääneiden asentajien korvaaminen oppisopimuksella sähkölaitosasentajan tutkinnon suorittaneilla nuorilla asentajilla.

Sähköverkkoliiketoiminnassa oli merkittävä kauppa 110 kV-kaapelointi, joka saatiin kilpailutuksen kautta Lappeenrannan Energiaverkoilta. Projekti saatiin vietyä teknisesti, taloudellisesti että aikataulullisesti­ hyvin läpi. Projekti vaati venymistä koko osallistujaryhmältä kesän muiden kiireiden kanssa. Tähän projektiin liittyi myös paljon keskustassa tehtyä ­väli­jännitekaapelointia.

12

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L a p p een r a n n a n V er kon r a k en nus O y

päiviä täysin kiinnitettynä verkon korjaamiseen.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L a p p een r a n n a n V er kon r a k en nus O y

L appeenrannan E nergiaverkot O y Lappeenrannan Energiaverkot vastaa verkosto-omaisuuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallinnasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista. Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä-Karjalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös Saimaan­

Sähköhäiriöiden kehittyminen

kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii myös ­kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta,

h / asiakas

sekä veden hankinnasta Lappeenrannan alueella.

20

18,12 16,03

15 10 5 0

2,97 2002

2003

1,64 2004

4,27

3,44 2005

2006

2007

5,70

5 2008

1,4 2009

1,9 2010

2011

2011: * 5,7 h, joista 4,26 h aiheutui Tapanin ja Hannun päivän myrskyistä.

14

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

Lappeenrannan Energiaverkkojen vuoden 2011

Sähkön toimitus sujui ennätyksellisen hyvin aina

Sähköverkossa näyttävin hanke oli Valtakadun

merkittävin tapahtuma oli Lappeenrannan Ener-

joulupyhiin saakka, mutta Tapanin ja Hannun päi-

sähkö­ a seman

gian ja Lappeenrannan Veden yhdistyminen maa-

vien myrskyt nostivat sähköhäiriöiden määrän 1,4

Samassa­yhteydessä korvattiin Valtakadun sähkö-

liskuun alussa. Lappeenrannan Energiaverkoille

tunnista 5,7 tuntiin asiakasta kohti. Noin 1 600 asi-

asemaa syöttävät vanhat 110 kV:n kaasueristeiset

yhdistyminen toi vastuun vesihuollon asiakasraja­

akkaalla oli sähköt poikki yhtäjaksoisesti yli 12 h.

kaapelit uusilla. Hankkeeseen liittyi myös keskus-

pinnasta ja 12 700 asiakkaasta.

ulkokytkinkentän

purkaminen.

tan keskijännitekaapelointia, jolla saatiin tasapainoJakelualueella siirrettiin energiaa vuonna 2011 leu-

tettua eri sähköasemien merkitystä Lappeenrannan

Vesihuoltoverkostot (puhtaan veden verkosto vesi-

don syksyn takia hieman vähemmän normaalivuo-

keskustan sähkön syötössä.

torneineen, jätevesiverkosto pumppaamoineen sekä

siin verrattuna. Sähköverkossa siirretyn energian­

hulevesiverkosto) siirtyivät Lappeenrannan Ener-

määrä oli noin 775 GWh, kaukolämpöverkossa

Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostushanke ete-

giaverkkojen omistukseen ja samalla vastuu nii-

573 GWh ja maakaasuverkossa 99 GWh. Puhdasta

ni suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Kun-

den kunnossapidosta ja kehittämisestä. Yhdisty-

vettä toimitettiin asiakkaille 5,9 tm³.

nostushankkeessa Rakkolanjokea perataan ja Haa-

misen myötä siirryttiin myös vesihuoltoverkoissa­

pajärvi kuivatetaan osin painovoimaisesti ja osin

tilaaja­ – palveluntuottaja -toimintamalliin, minkä seu-

Energiaverkkojen hankkeita

rauksena Energiaverkoille siirtyi vain tilaajaorganisaa-

Energian kulutusmittareiden etäluennan pilot-

mm. ruoppauksia, tehokalastusta ja kasvillisuu-

tion henkilöstöä eikä yhtään vesihuollon asentajaa.

asennukset käynnistyivät syksyllä 2011. Asennukset

den niittoa. Haapajärven kuivattamisen aikana sen

viivästyivät alkuperäisestä aikataulusta mittareiden

pohja­sedimentti kuivuu, tiivistyy ja hapettuu, mikä

saantiongelmien ja järjestelmien välisten tiedon­

parantaa sedimentin ravinteiden sitomiskykyä.

Asiakkaat

pumppaamalla. Toimenpiteiden yhteydessä tehdään

Lappeenrannan Energian ja Veden yhdistymisen

siirto-­ongelmien vuoksi. Pilot-asennuksilla oli tar-

yksi tärkein tavoite oli se, että muutokset eivät saa

koitus varmistaa, että asennusprosessissa kaikki

Rauhan alueella tehtiin uuden kylpylän ja loma-

näkyä asiakkaille vesihuollon laadun heikkenemi-

menee suunnitellusti, energian kulutustiedot me-

asuntoalueen sähköistystä, vesihuoltotöitä ja raken-

senä ja tässä onnistuttiinkin hyvin. Vesihuollon

nevät järjestelmissä oikeisiin paikkoihin ja kulutuk-

nettiin mm. ensimmäiset muoviset alue­lämmön

lisäksi­myös kaukolämmön ja maakaasun toimitus-

senmukaiset laskut saadaan lähtemään asiakkaille.

kaukolämpöputket palvelemaan noin 40 loma­

ten taso säilyi korkeana.

Varsinaisten ­

kiinteistöä.

massa-asennusten

käynnistyminen

siirtyi vuoden 2012 puolelle.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L a p p een r a n n a n E n ergi av er kot O y

15

L appeenrannan L ämpövoima O y Lappeenrannan Lämpövoima vastaa sähkön, kauko­

Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin­

lämpö­ laitoksen ja Joutsenon keskustan alueen

lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta

nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriö-

lämpö­ laitoksen (LK1) ohjaukset lisättiin kauko­

sekä jäteveden käsittelystä. Yhtiö vastaa myös tuo-

tilanteisiin. Laitoksella tehtiin 15 ( 8 ) koekäyttöä

käyttöjärjestelmään vuoden 2011 aikana.

tantolaitosten käytöstä ja kunnossapidosta. Veden

mutta varsinaisessa hätäkäytössä koneistoa ei ajettu.­

tuotannosta pääosa hoidetaan Huhtiniemen veden­

Kaasuturbiinille kertyi yhteensä 10 ( 5 ) käyttö­

Vuonna 2011 Mertaniemen voimalaitoksella tuotet-

ottamolla ja pääosa jäteveden käsittelystä hoidetaan

tuntia. Mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin

tiin sähköä 13 ( 19 ) GWh ja lämpöä 53 ( 62 ) GWh.

­Toikansuon jäteveden puhdistamolla.

kauko­lämpöä 2 417 ( 2 252 ) tunnin aikana.

Maakaasua käytettiin voimalaitoksella 79 ( 102 ) GWh. Muilla lämpökeskuksilla tuotettiin kaukoläm-

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemi 2

Toukokuussa allekirjoitettiin Mertaniemen voima-

pöä 75 ( 119 ) GWh. Maakaasua käytettiin lämpö- ja

-voimalaitos siirtyy Fingrid Oyj:n nopeaan

laitoksen tulevaisuuden kannalta merkittävä käyt-

höyrykeskuksilla 107 ( 123 ) GWh. Kevyttä poltto­

­häiriöreserviin 1.1.2013 alkaen.

töoikeussopimus. Mertaniemi 2 -laitoksen kaasu-

öljyä käytettiin kaasuturbiinilla ja lämpökeskuksilla

turbiinien käyttöoikeus vuokrattiin Fingridille 15

yhteensä 4 ( 5 ) GWh.

vuodeksi alkaen 1.1.2013. Fingrid käyttää kaasuturbiineja nopeana häiriöreservinä. Toiminnan edellytyksenä ovat merkittävät modernisoinnit laitoksen sähkö- ja automaatiolaitteisiin. Modernisointien toteuttamiseksi tehtiin sopimus konsulttiyhtiö SAV:n

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

kanssa ja rahallisesti suurimmat hankinnat tehtiin vuoden 2011 lopulla.

Mertaniemi 2:lla tuotettiin sähköä ja kaukoläm-

16

pöä yhteensä 287 ( 418 ) tuntia. Laitoksen käyttöaika

Lappeenrannan Energia Oy:n omistuksessa olleet­

oli vähäinen siksi, että Lappeenrannan Energian ja

lämpö- ja höyrylaitokset ostettiin yhtiön omistuk-

Pohjolan Voiman yhdessä omistama Kaukaan Voi-

seen. Lämpölaitokset ovat pääosin kaukokäytettäviä.­

man biovoimalaitos toimi peruskuormalaitoksena ja

Vuonna 2011 jatkettiin aikaisemmin aloitettua

Merta­niemen voimalaitos toimi varavoimalaitoksena.

kauko­k äyttöjärjestelmän uusimista. Hyrymäen­

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L a p p een r a n n a n L ä m p övoim a O y

AVAINLUKUJA (Milj. €) Liikevaihto Liikevoitto Tilikauden tulos Investoinnit Vak.henkilöstö Taseen loppusumma

2009 32,5 0,04 -0,01 0,7 43 10,2

2010 19,1 -0,01 0 1,7 35 10,4

2011 22,0 -0,17 0 2,7 50 25,1

Yhtiön investoinnit olivat 2,7 (1,7) milj. euroa ja ne kohdistuivat pääasiassa Mertaniemi 2 -varavoimalaitostoiminnan vaatimien modernisointien suunnitteluun ja hankintojen etumaksuihin sekä lämpölaitoksien kaukokäyttöön.

Maaliskuun alussa toteutettiin Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden fuusio. Fuu­ siossa Vesi Oy:n toiminnot jaettiin Energia Oy:n eri yhtiöihin. Lämpövoimaan liitettiin puhtaan veden tuotanto ja jäteveden puhdistus. Henkilöitä siirtyi Lämpövoimalle 15.

Vesitoiminnoissa jatkettiin jo aikaisemmin aloitettua uuden pohjavedenottamon etsintää. Taipalsaaren Pönniälänkankaan maastoon tehtiin kolme pohja­ vesikaivoa, joista heinäkuun ja joulukuun välillä tehdyssä koepumppauksessa pumpattiin 8 000 – 10 000 m3 / vrk pohjavettä Saimaaseen. Koepumppaus osoitti, että alueelta voidaan ottaa pohjavettä n. 8 000 m3 / vrk.

Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan­ jatkaminen ja uuden purkuvesistön lupahakemus toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa. Uutena purkuvesistönä lupahakemuksessa esitettiin Vuoksea Imatralla valtion rajan ­läheisyydessä. ELY-keskus esitti loppuvuonna, että uuden purkuvesistön ja siirtoputken sijainnista on vielä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

17

18

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m

H allituksen

toimintakertomus vuodelta

2011

Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeet

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on

puiston rakentuminen todennäköisesti vuoden 2012

1 000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa.

aikana.

Lappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lap-

Yhtiöllä on yksi osakelaji.

peenrannan kaupungin kokonaan omistama Lap-

Lappeenrannan Energiaverkot Oy käynnisti reaali-

peenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat

Kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan Energia

aikaisen energian mittauksen järjestelmähankkeen.

tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lap-

Oy:n osakkuusyhtiö (46 %).

Lappeenrannan Lämpövoima Oy solmi sopimuksen

peenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan

Fingrid Oyj:n kanssa Mertaniemen voimalaitoksen

Verkonrakennus Oy. Lappeenrannan Energia Oy

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

hankkii ja myy vettä, sähköä, kaukolämpöä, maa-

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön

kaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy

­Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen toinen toi-

tuottaa yhteistuotantovoimalaitoksessaan sähköä ja

mintavuosi osoitti laitoksen toimivuuden ja se tuotti

Pohjoismainen vesivarastotilanne jatkui vuoden

kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden

suurimman osan yhtiön kaukolämmön hankinnas-

2010 jäljiltä vielä alkuvuoden ajan ennätyksellisen

tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeen-

ta sekä osan sähköstä.

heikkona, mutta lauha syksy ja erittäin runsaat sa-

rannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy

vuokraamisesta kokonaisuudessaan Fingrid Oyj:n varateholaitokseksi vuoden 2013 alusta alkaen.

teet käänsivät tilanteen päälaelleen. Loppuvuodesta

omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jäte-

Lappeenrannan Energia ja Lappeenrannan Vesi Oy

vesivarastojen täyttöasteiden ylärajoilla tehtiinkin

vesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja se-

sulautuivat 28.2.2011 alkaen. Koko konsernin liike-

uusia ennätyksiä.

kä siirtää niiden kautta vettä ja energiaa asiakkaille.

vaihto kasvaa sulautumisen myötä noin 12 miljoo-

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa, käyt-

nalla eurolla vuodessa ja henkilöstön määrä kasvoi

Runsaat sateet ja lauha keli pitivät myös sähkön päi-

tää ja kunnossapitää edellä mainittuja verkkoja se-

54 henkilöllä.

vittäisen elspot-hinnan matalalla tasolla loppuvuo-

kä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys, Kaukaan

desta. Alkuvuoden korkeat hinnat pitivät kuiten-

Voima Oy, tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle

Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuuli-

kin Suomen aluehinnan vuosikeskiarvon verrattain

biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.

voimalla tuotetun sähkön osuus kasvoi hyvän tuuli-

korkeana. Suomen aluehinta oli vuositasolla keski-

vuoden ansiosta jo 12 GWh:iin. Yhtiö oli aktiivisesti

määrin 49,3 € / MWh, joka on 6,34 € / MWh alem-

Vuosi 2011 oli Lappeenrannan Energia Oy:n yhdek-

mukana TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimaselvityksissä,­

pi kuin edellisenä vuotena. Eroa Suomen aluehin-

säs tilikausi.

joiden tuloksena mahdollistuu Muukon Tuuli­

nan ja Systeemihinnan välille kertyi 2,25 € / MWh,

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | H a lli t uk sen

toimin ta k er tomus

19

joka­muodostui enimmäkseen elo-lokakuun aikana

Kaukolämmön ja sähkön julkiset myyntihinnat py-

liikevoitto oli 3,3 ( 3,4 ) milj. euroa. Konsernin tili-

­runsaiden sateiden painaessa sähkön hintaa Etelä-

syivät ennallaan. Maakaasun hinnoittelujärjestel-

kauden tulos oli -0,2 ( 2,1 ) miljoonaa euroa ja emo-

Norjassa.

mä säilyi myös entisellään eikä hinnoitteluun tehty

yhtiön 2,3 ( 1,7 ) milj. euroa.

muutoksia.

Maaliskuussa tapahtunut Fukushiman ydinvoimala­

Investoinnit

onnettomuus ja sitä seurannut Saksan päätös sulkea

Taloudellinen kehitys

ydinvoimalaitoksensa 2020-luvun alkuun mennessä­

Konsernin liikevaihto kasvoi 12,4 % edellisvuodesta­

euroa. Investoinneista 6,0 milj. euroa kohdistui ­

aiheuttivat hetkeksi huolen sähkön riittävyydestä­

ollen 109,4 milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto

sähkö­ verkkoihin, 1,0 milj. euroa sähköasemaan,

Euroopassa ja nostivat hintoja sähkön johdannais-

­kasvoi 0,1 % edellisvuodesta ja oli 71,4 milj. euroa.

0,8 milj. euroa sähkömittareihin. Lämpöverkkoihin­

Konsernin investoinnit olivat 20,0 ( 16,5 ) milj.

­investoitiin 2,2 milj. euroa ja vesi- ja jätevesi­

markkinoilla. Euroopassa jatkunut kamppailu talous­ huolien kanssa sekä hyvä vesitilanne ja leuto sää pai-

Konsernin liikevoitto pieneni -1,9 milj. euroa edel-

noivat kuitenkin johdannaisten hinnat ­takaisin alas.

lisvuodesta ja oli 9,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön

verkkoihin 5,9 milj. euroa.

Helmikuun 18. päivän aamuna tehtiin Lappeenrannan pääkaukolämpöverkossa uusi hetkellinen kaukolämmön kulutusennätys, kun yhden tunnin

Myynnin kehitys 2009 – 2011 (Milj. €)

aikainen kaukolämpöteho kipusi 216 MW:iin. Lop-

2011 39,0

ero % 10-11 5,9

puvuosi oli kuitenkin myös Lappeenrannassa hy-

Sähkön myynti (ulkoinen)

vin lämmin, ja joulukuu oli lämpimin sitten vuo-

Sähkön siirto

18,2

21,1

19,6

-7,1

den 2008. Koko vuoden osalta lämmitystarvelu-

Lämmön myynti (ulkoinen)

24,1

24,5

23,3

-5,3

ku oli 4072, mikä oli 11,7 % normaalia matalampi

Lämmön siirto

8,1

8,3

8,5

1,5

Kaukolämmön myyntimäärä jäikin edellistä vuot-

Kaasun myynti

3,2

3,2

3,3

2,5

Kaasun siirto

1,0

1,2

2,1

76,8

ta selvästi pienemmäksi ollen 652,0 ( 729,3 ) GWh.

Vesi

20

2010 36,9

2009 34,3

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | H a lli t uk sen

10,3

toimin ta k er tomus

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Emo

Maksetut palkat ja palkkiot

Konserni

(Milj. €)

2009

2010

2011

2009

2010

2011

2009

2010

2011

Emo

3,3

3,6

2,3

Liikevaihto milj. €

66,4

70,4

71,4

91,1

97,3

109,4

Konserni

7,7

7,8

10,0

Liikevoitto milj. €

4,1

3,4

3,3

9,4

11,1

9,2

Liikevoitto / tappio %

6,2

4,9

4,7

10,3

11,4

8,5

OPO:n tuotto %

59,1

25,9

2,6

101,6

163,5

-1,5

Omavar.aste %

2,1

3,1

12,3

0,4

1,3

7,1

Henkilöstö keskimäärin (Milj. €) Emo Konserni

2009

2010

2011

86

84

60

199

193

238

Rahoitus

Hallinto

Jorma Nisonen, Voitto Ampuja ja henkilöstön

Konsernin korolliset velat 31.12.2011 olivat 183,0

Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninä

edustajana Ilpo Hulkkonen sekä heidän vara­

( 146,6 ) miljoonaa euroa, josta velka Lappeen­

toimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat

jäsenikseen Pekka Haimila, Esko Huttunen ja

rannan kaupunkikonsernille oli 130,7 ( 107,0 ) milj.

henkilöt: Kullervo Lehtonen (pj.), Tarmo Häk-

­S ami Väisänen.

­euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 0,9 ( 7,4 )

kinen (vpj.), Anja Helvasto, Jouni Kemppi, Riitta­

miljoonaa euroa.

Munnukka, Raila Oksanen, Markku Timonen ja

Kaupungin konserniohjeiden muuttumisen myötä

­henkilöstön edustajana Pekka Myyrä.

yhtiön hallitukseen tuli vielä muutoksia syysyhtiö­

Henkilöstö

kokouksessa 30.11.2011. Anja Helvaston ja Markku­

Vakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 243 ( 171 )

Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä­

Timosen tilalle varsinaisiksi jäseniksi valittiin Soile­

ja määräaikaisia 19 (13). Henkilöstön keski-ikä oli 47

ovat: Pentti Belinskij, Soile Salla, Erkki Kämäräinen,

Salla ja Timo Haimila. Varajäsenissä Pentti Be­

vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden

Arto Ylikotila, Eija Hirvonen,­Leena Kaijan­sinkko,

linskij:n, Soile Sallan ja Timo Haimilan tilalle valit-

aikana eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Vakinaiseen

Minna Koponen,­­ja Heikki Herranen. Yhtiö­

tiin Jerker Brandt, Leila Korte ja Markku Nokelainen.

työsuhteeseen palkattiin yhdeksän henkilöä.

kokouk­sessa 24.3.2011 hallitukseen valittiin ­lisäksi

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | H a lli t uk sen

toimin ta k er tomus

21

kaupungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja

Merkittävät riskit ja epävarmuus­ tekijät sekä niiden hallinta

Kari Korkia­koskella. Hallituksen kokouksissa toimi­

Lappeenrannan Energiassa toteutetaan riskien­

esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja

hallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettä-

sihteerinä Pekka Turunen.

vään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan,

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut

energiakaupan riskienhallintapolitiikkaan, toiminYhtiön

varsinaisena

tilintarkastajana

toimi

KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan

tajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadittuun energiahuollon valmiussuunnitelmaan.

KHT Heikki Tuomi.

Rakenne ja rahoitusjärjestelyt

Energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheut­

Lappeenrannan Energia Oy ja Lappeenrannan Vesi­Oy

tamalle riskille. Suojauksissa käytetään sähkö­

sulautuivat 28.2.2011. Lappeenrannan Vesi Oy:n tytär-

termiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaus­

yhtiöt Lappeenrannan Vesiverkot Oy, Lappeenrannan

toiminnan päätarkoitus on varmistaa loppuasiakas­

Vesirakennus Oy ja Lappeenrannan Vesilaitokset Oy

myynnille tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin

sulautuivat Lappeenrannan Energia Oy:n tytäryhtiöi-

sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausinstrumenttien

hin 3.3.2011. Lappeenrannan Vesi Oy:n sulautumis-

nettoarvon tilitykset kirjataan energianhankinnan

suunnitelman mukaisesti­Lappeenrannan Energia Oy

oikaisuksi ja johdannaissopimusten arvo esitetään

laski liikkeelle Lappeenrannan kaupungin merkittä-

tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön hallitus hyväk-

väksi uusia osakkeitaan yhteensä 500 kappaletta, joiden­

syi uudet riskipolitiikan periaatteet syksyllä 2011.

merkintähinta oli 10.000,00 euroa. Lappeenrannan

22

Energia Oy:n ulkona olevien osakkeiden lukumäärä­

Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellis-

merkinnän jälkeen on 1.000 kpl ja osakepääoman

ten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa

määrä 10.000.000,00 euroa. Sijoitetun vapaan oman

asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsää-

pääoman rahastoon merkittiin 10.838.079,09 euroa.

dännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkö­

katkoista maksettavia vakiokorvauksia. Yhtiöllä­

Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu

Tulevaisuuden näkymät

on myös sähköntuotannon keskeytysvakuutus ja

Mertaniemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 MW:n

Yhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen

voima ­laitoksella konerikkovakuutus.

lämpökeskukset.

tehokkuuden ennakoidaan kehittyvän positiivi­ sesti. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen

Ympäristö

Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Lap-

toiminta-­ a lueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi.­

Konsernin ympäristövastuut hoidetaan toiminta­

peenrannan Energian puupolttoaineella tuotetulle

Voimakkaat investointipaineet aiheuttavat tila­

järjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen

sähkölle ja tuulivoimalle Ekoenergia -merkin.

päisesti haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

sen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristö-

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kau-

riskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pie-

kaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut

yleisesti kuuluvista.

nimuotoista. Suurin panostus on kohdistettu tuuli-

energiantuotannon polttoainepohjan pääosin bio-

voimapotentiaalin löytymiseen maakunnassa Tuu-

polttoaineisiin perustuvaksi. Tämä vakauttaa ener-

Lappeenrannan Energia Oy osallistuu elinkeino­

liSaimaa Oy:n kautta. Lisäksi yhtiössä teetetään

gian hinnoittelun jatkossa ja edesauttaa yhtiön me-

elämän energiatehokkuussopimuksen Energia­

vuosittain 1 – 3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan

nestystä kovenevassa kilpailussa.

palvelujen toimenpideohjelmaan.

tai talouteen.

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudella

mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityk-

energianhankinta oli entistä ympäristöystävällisempää.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n

Konserniin mukaan tullut vesiliiketoiminta ja sen

tilikauden voitto on 2 263 217,10 euroa. Jakokel-

Mertaniemen voimalaitoksen uuden lainsäädännön

sisällä sekä puhtaan veden tuottaminen että erityi-

poiset voittovarat ovat tämän jälkeen 12 690 797,05

mukainen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2015.

sesti jätevesien käsittelyn toteuttaminen aiheuttavat

euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan

Voimalaitoksen vuotuinen mitattu typenoksidi­

runsaasti selvitystyötä kuluvan vuoden aikana.

1 850 euroa osaketta kohti ja loput tilikauden voitosta

päästö alittaa ympäristöviranomaisten vaatimukset.

siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | H a lli t uk sen

toimin ta k er tomus

23

T ulostiedot

24

TULOSLASKELMA (1 000 €)

2011 KONSERNI 109 370 6 603 364

2010 KONSERNI 97 300 3 889 266

2011 EMO 71 387

2010 EMO 70 414

5 093

5 522

65 528 -115 10 948

61 173 138 5 991

65 874 0 1 375

63 974 92 1 583

9 556

7 232

2 325

3 474

2 080 420

1 471 410

648 103

810 206

11 174 1 383

8 580 1 383

783

986

6 476 -362 -107 088

4 418 -457 -90 340

2 047

1 385

-73 156

-72 510

9 249

11 115

3 325

3 426

137

81

5 289

-9 752 -9 615

-7 338 -7 257

6 684 -8 354 -1 019 -2 689

-7 114 -1 824

VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

-367 0 0

3 857 479 -1 294

636 1 900 0

1 602 1 755 -1 294

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Poistoeron muutos Laskennalliset verot Muut välittömät verot

-367

3 043

10 -217

422 504

2 536 1 -274 0

2 063 145

TILIKAUDEN TULOS

-159

2 117

2 263

1 704

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Konserniliikearvon poisto Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Kulut yhteensä LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko-ja rahoitustuotot Korkokulut kaupungille Korkokulut ja muut rahoituskulut

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

504

2011 | Tulos tied ot

25

TASE (1 000 €) Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkostot Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Laskennalliset verosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

26

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

KONSERNI 31/12/2011

KONSERNI 31/12/2010

EMO 31/12/2011

EMO 31/12/2010

4 230

1 338

17 781 1 442 23 453

19 164 1 214 21 715

128 1 006

257 1 149

1 303 2 437

1 023 2 429

1 719 12 450 150 255 12 163 176 586

1 708 7 792 101 718 6 100 117 318

846 2 547

1 082 3 690

94 3 487

2 980 7 753

28 841 248 29 089

28 329 181 28 510

79 208 67 79 275

63 296 67 63 363

2 302

2 188

0

1 838

30 30

30 30

85 522 30 85 552

69 657 30 69 687

19 262 1 014 2 593 6 211 29 081

16 267 573 819 7 370 25 030

10 345 123 1 971 4 335 16 774

11 416 15 682 5 694 17 806

1 525

1 157

929

1 389

915

1 375

262 996

197 336

188 439

164 252

TASE (1 000 €) Vastaavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

KONSERNI 31.12.2011

KONSERNI 31.12.2010

EMO 31.12.2011

EMO 31.12.2010

10 000 10 838 -1 940 -159 18 739

5 000

10 000 10 838 -410 2 263 22 691

5 000 -2 115 1 704 4 590

598

600

-4 277 2 117 2 840

Kertynyt poistoero VIERAS PÄÄOMA Laskennalliset verovelat Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat Eläkelainat Rahalaitoslainat Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Eläkelainat Rahalaitoslainat Ostovelat Siirtovelat Muut velat Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle Tilitysvelat

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

3 464

3 807

30 003 363 48 759 93 603 52 34 438 207 218

419 35 956 101 634 56 29 527 167 593

43 759 93 603 52

35 956 98 085 56

137 414

134 097

56 3 196 7 608 3 176 5 575 13 964 0

54 3 196 8 560 2 188 3 653 5 445 4 827

4 202 987 5 548 16 999 0

4 086 1 640 5 048 14 192

33 575

23 096

27 736

24 966

262 996

197 336

188 439

164 252

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

27

SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA (1 000 €) LIIKEVAIHTO

1.1.-31.12.2011 41 604

1.1.-31.12.2010 39 247

3 441 116

1 340 94

38 669 861

37 630 1 029

1 276 934

759 507

47 489

47 442

1 440 -43 716

956 -41 370

1 445

-688

2 025 -1 748 -545 -268

1 605 -1 976 -275 -646

1 177

-1 334

0 0

1 755 -1 294

1 177

-873

-25

-29

Voitto (tappio) ennen veroja

1 152

-902

Tuloverot Tilikauden ja ed.tilikauden verot Laskennalliset verot

0 -124

-504

1 027

-1 406

Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkokulut kaupungille Muut korko- ja rahoituskulut Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

Tilikauden voitto (tappio)

28

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

SÄHKÖN MYYNNIN TASE (1 000 €) Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäkaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset muilta Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Laskennalliset verosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoman lisäys 1.3.2011 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Velka kaupungille Muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Velka kaupungille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

31.12.2011

31.12.2010

47 503 910 1 459

93 574 923 1 590

541 1 630 64 2 236

541 1 683 95 2 319

41 541

31 358

28 007 30 28 037

20 967 30 20 997

851 2 905 4 374

2 162 751 5 826

915 9 046 82 319

504 1 375 9 825 66 378

1 600 3 200 6 936 -3 266 1 027 9 497

-1 861 -1 406 -1 666

339

314

24 748 30 389 52 77

19 499

1 791 3 623

1 791 3 623

7 414 394 3 994 17 216 82 319

4 675 31 4 043 13 874 66 378

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

1 600

34 012 56

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

29

SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA (1 000 €) LIIKEVAIHTO

1.1.-31.12.2011 20 560

1.1.-31.12.2010 21 291

155 90

228 5

1 517 69

1 821 40

2 541 5 647

2 635 3 935

536 342

604 409

329 4 097 128

329 3 892 113

20 494 -15 722

15 444 -14 236

5 084

7 287

6 0

1 0

-2 830 -162 -29 -3 014

-3 338 -172 -11 -3 519

2 069

3 768

-1 000

-749

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä

1 069

3 019

-700 22 -678

1 914 43 1 957

Tilikauden voitto (tappio)

1 747

1 062

Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Sumu poistot sähköverkon hyödykkeistä Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Kunnalta Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Kunnalle Muille Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Muut satunnaiset tuotot Muut satunnaiset kulut

30

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

SÄHKÖN SIIRRON TASE (1 000 €) Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset

31.12.2011

31.12.2010

329 116 445

659 190 849

75 127 2 310 77 437

71 295 2 257 73 552

9 7

9 7

537 6 772 11 189 18 499

2 654 6 476 6 812 15 943

96 396

90 359

1 367 243 1 139 1 747 4 496

1 367 243 77 1 062 2 749

9 828 144 9 972

10 549 101 10 650

47 227

46 777

26 193 73 421

24 396 71 173

2 549

214

3 058 2 900 5 958

3 408 2 165 5 574

96 396

90 359

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan omanpääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero sähköverkon hyödykkeistä Poistoero muista pys.vast. hyödykkeistä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Velka kaupunkiyhtiölle Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat muille Vastattavaa yhteensä

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

31

KAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA (1 000 €) 1.1.-31.12.2011

1.1.-31.12.2010

3 331

3 248

255 14

116 10

2 956 53

2 676 57

101 73

122 82

19

17

122 -3 324

71 -3 024

276

350

14 -79 -65

7 0 7

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

211

357

-3

-2

Voitto (tappio) ennen veroja Tuloverot Laskennalliset verot

208

355

-22

0

Tilikauden voitto (tappio)

185

355

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut korko- ja rahoituskulut

32

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

KAASUN MYYNNIN TASE (1 000 €) Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Fuusiotappio Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.1.2011 Osakepääoman lisäys 1.3.2011 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velka rahoituslaitokselle Velat saman konsernin yrityksille Velka kaupungille Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Rahalaitoslainat Velka kaupungille Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

31.12.2011

31.12.2010

0 25 27 53

0 29 10 39

68 204 7 278

68 210 10 288

1 273

0

880 82 1 701 1 059 5 325

53 2 268 990 3 637

200 400 867 83 185 1 735

200 -272 355 283

21

18

1 679 508 11

899 1 017

100 508

100 508

501 55 206 1 370

577 4 231 1 420

5 325

3 637

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

33

KAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA (1 000 €)

1.1.-31.12.2011

1.1.-31.12.2010

2 207

1 198

11 0

11 0

3

0

1 524 151

930 125

74 37

65 54

12 163 4

12 156 3

67 -2 033

55 -1 399

185

-189

1

0

-96 -2 -97

-163 -1 -163

89

-353

0 0

0 0

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykk.

Poistoeron muutos muista pys.vastaavien hyödykk.

89

-353

15 3 18

51 4 55

Tilikauden voitto (tappio)

71

-408

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta Sumu poistot maakaasuverkon hyödykkeistä Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Muut liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto (tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Kunnalta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut

34

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

KAASUN SIIRRON TASE (1 000 €) Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Aineelliset hyödykkeet Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut saamiset

31.12.2011

31.12.2010

12 12

24 24

2 438 122 2 560

2 441 110 2 551

6

0

43 0 868 911

151 249 189 589

3 489

3 164

40 33 44 71 188

40 33 452 -408 117

383 13 396

369 10 378

1 452

1 452

972

945

154 256 70 480

213

3 489

3 164

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset kunnalta Saamiset muilta Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Edell. tilik. voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero kaasuverkon hyödykkeistä Poistoero muista pys.vastaavien hyödykkeistä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velka saman konsernin yrityksille Muut velat Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Velat kunnalle Velat muille Vastattavaa yhteensä

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y |

58 271

v uosik er tomus

2011 | Tulos tied ot

35

T iivistelmä Yhtiön yhdeksättä toimintavuotta hallitsi Lappeenrannan Energia -konsernin ja Lappeenrannan Vesi Oy:n yhdistyminen 1.3.2011. Huolimatta perusteellisesta valmistautumisesta, yhtiöiden toimintatapojen yhtenäistäminen vaati panostusta kaikilta tahoilta.

Osakkuusyhtiömme, Kaukaan Voima Oy:n, ensimmäinen vuosi sujui toimintaa virittäessä, joten­sen tuotanto jäi hieman asetetusta tavoitteesta.­ Mertaniemen voimalaitos käynnistettiin vuoden ­ ­aikana kuusi kertaa.

Lappeenrannan Energia -konsernin talou­dellinen tappio oli 0,2 M €:a ja liikevaihto 109,4 ( 97,3 ) M €:a.

Liikevaihto kasvoi 13,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden taloudellinen ­tulos oli tavoitteiden mukainen.

Henkilöstöä oli vuoden vaihteessa 243 henkilöä.

Energiakauppa

Lappeenrannan Energia Oy:n voimakas panostus uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi alkaa tuottaa tulosta. Biopolttoaineiden käytössä saavutettiin vuonna 2011 ennätykset niin kaukolämmössä kuin sähkössä. Kaukolämmön energialähteistä biopolttoaineiden osuus oli 61,9 % ja yhtiön omistamassa sähköntuotannossa 75,5 %. Tuulivoiman hankinnassa saavutettiin myös ennätys vuonna 2011. Tuulivoiman hankinta kasvoi 68,4 %.

Lappeenrannan Energia Oy:n hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet oleellisesti biopolttoaineiden korvattua valtaosin fossiiliset polttoaineet.

Energiatuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2008 ja 2011 aikana n. 45,4 %.

Kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöt (päästöt tuotettua energiayksikköä kohti) vuonna 2011 olivat 106 ton / MWh.

Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön julkiset myyntihinnat olivat koko kertomusvuoden valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Hintakilpailukyky säilyi vaikka myyntihinnat nousivat 1.1.2011 alkaen n. 9,8 %. Kaukolämmön kokonaishinta nousi 1.1.2011 alkaen n. 6,7 % polttoaineiden valmisteveron korotuksen seurauksena. Maakaasun myyntihintojen hinnoittelurakenne säilyi kertomusvuoden ennallaan.

Energianhankinnan kannalta merkittävin kehitysaskel oli itsenäisen toiminnan aloittaminen sähkökaupan riskienhallinnassa.

Asiakaspalvelutoiminnot muuttivat alkuvuodesta uusiin ja yhteisiin tiloihin Simolantien toimipisteeseen. Uuden toimipisteen myötä asiakkaat saavat yhdeltä luukulta haluamansa palvelut eri tuotteisiin (kaukolämpö, maakaasu, sähkö ja vesi) liittyen aina uusien liittymien tilaamisesta laskuselvityksiin ja energiankäytön neuvontaan.

Markkinoinnin pääpainopiste oli ekoenergiamerkittyjen sähkötuotteiden, Metsävoiman ja Tuuli­ voiman, myynninedistäminen.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Lappeenrannan Energiaverkkojen vuoden 2011 merkittävin tapahtuma oli Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden yhdistyminen maaliskuun alussa. Lappeenrannan Energiaverkoille yhdistyminen toi vastuun vesihuollon asiakasrajapinnasta ja 12 700 asiakkaasta.

Vesihuoltoverkostot (puhtaan veden verkosto vesitorneineen, jätevesiverkosto pumppaamoineen sekä hulevesiverkosto) siirtyivät Lappeenrannan Energiaverkkojen omistukseen ja samalla vastuu niiden kunnossapidosta ja kehittämisestä.

Lappeenrannan Energian ja Veden yhdistymisen yksi tärkein tavoite oli se, että muutokset eivät saa näkyä asiakkaille vesihuollon laadun heikkenemisenä ja tässä onnistuttiin hyvin.

Sähkön toimitus sujui ennätyksellisen hyvin aina joulupyhiin saakka, mutta Tapanin ja Hannun päivien myrskyt nostivat sähköhäiriöiden määrän 1,4 tunnista 5,7 tuntiin asiakasta kohti. Noin 1 600 asiakkaalla oli sähköt poikki yhtäjaksoisesti yli 12 h.

Jakelualueella siirrettiin energiaa vuonna 2011 leudon syksyn takia hieman vähemmän normaalivuosiin verrattuna.

Energian kulutusmittareiden etäluennan pilotasennukset käynnistyivät syksyllä 2011. Asennukset viivästyivät alkuperäisestä aikataulusta mittareiden saantiongelmien ja järjestelmien välisten tiedonsiirto-ongelmien vuoksi. Varsinaisten massa-asennusten käynnistyminen siirtyi vuoden 2012 puolelle.

Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostushanke eteni suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Kunnostushankkeessa Rakkolanjokea perataan ja Haapajärvi kuivatetaan osin painovoimaisesti ja osin pumppaamalla.

Rauhan alueella tehtiin uuden kylpylän ja lomaasuntoalueen sähköistystä, vesihuoltotöitä ja rakennettiin mm. ensimmäiset muoviset aluelämmön kaukolämpöputket palvelemaan noin 40 lomakiinteistöä.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:lle vuosi 2011 oli haltuunoton vuosi. Toiminnan pääpaino oli vesiliiketoiminnan tuomien muutosten haltuunottoa ja toiminnan uudelleen järjestelyä. Liikevaihdollisesti vuosi oli merkittävä harppaus ja muutos saatiin tehtyä tuloksellisesti kannattavasti.

Sähköverkkoliiketoiminnassa oli merkittävä kauppa 110 kV-kaapelointi, joka saatiin kilpailutuksen kautta Lappeenrannan Energiaverkoilta.

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit ja kunnossapitotehtävät jatkuivat aloitettujen suunni­ telmien mukaisesti.

Vuosi sujui rauhallisesti myrskyjen osalta aina vuoden viimeisille päiville. Loppiaisen ja Hannun päivän epätavalliset sääilmiöt, jotka myrskyjen muodossa aiheuttivat suuria ongelmia ilmajohtoverkoille. Lähes kaikki verkostoasentajat ja toimihenkilöt olivat useita päiviä täysin kiinnitettynä verkon korjaamiseen.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n kaasuturbiini Mertaniemi 2:lla tuotettiin sähköä ja kaukolämpöä yhteensä 287 (418) tuntia. Laitoksen käyttöaika väheni puolella viimevuoteen verrattuna, koska Lappeenrannan Energian ja Pohjolan Voiman yhdessä omistama Kaukaan Voiman biovoimalaitos toimi peruskuormalaitoksena ja Mertaniemen voimalaitos toimi varavoimalaitoksena.

Toukokuussa allekirjoitettiin Mertaniemen voimalaitoksen tulevaisuuden kannalta merkittävä­

käyttöoikeussopimus. Mertaniemi 2 -laitoksen kaasu­turbiinien käyttöoikeus vuokrattiin Fingridille­ 15 vuodeksi alkaen 1.1.2013. Fingrid käyttää kaasuturbiineja nopeana häiriöreservinä.

Lappeenrannan Energia Oy:n omistuksessa­olleet lämpö- ja höyrylaitokset ostettiin yhtiön omistukseen. Lämpölaitokset ovat pääosin kaukokäytettäviä. Vuonna 2011 jatkettiin aikaisemmin aloitettua kaukokäyttöjärjestelmän uusimista.

Maaliskuun alussa toteutettiin Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden fuusio.

Lappeenrannan Lämpövoimaan liitettiin puhtaan veden tuotanto ja jäteveden puhdistus. Henkilöitä siirtyi Lämpövoimalle 15.

Vesitoiminnoissa jatkettiin jo aikaisemmin aloitettua uuden pohjavedenottamon etsintää. Taipalsaaren Pönniälänkankaan maastoon tehtiin kolme pohjavesikaivoa, joista heinäkuun ja joulukuun välillä tehdyssä koepumppauksessa pumpattiin 8 000 – 10 000 m3 / vrk pohjavettä Saimaaseen.

Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristö­ luvan jatkaminen ja uuden purkuvesistön lupahakemus toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa. Uutena purkuvesistönä lupahakemuksessa esitettiin Vuoksea Imatralla valtion rajan läheisyydessä. ELY-keskus esitti loppuvuonna, että uuden purkupaikan ja siirtoputken sijainnista on vielä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | Tiiv is t el m ä

37

Å rsredovisning S ammanfattning Bolagets nionde verksamhetsår dominerades av sammanslagningen av koncernen Lappeenrannan Energia med Lappeenrannan Vesi Oy den 1 mars 2011. Trots grundliga förberedelser krävde förenhetligandet av bolagens verksamhetsmetoder en insats av alla parter.

Vårt intressebolag Kaukaan Voima Oy:s första år ägnades åt att finjustera verksamheten, så bolagets produktionsresultat blev något lägre än målsättningen. Kraftverket i Mertaniemi startades sex gånger under året.

Koncernen Lappeenrannan Energias ekonomiska förlust var 0,2 miljoner euro och omsättningen 109,4 ( 97,3 ) miljoner euro. Omsättningen steg med 13,5 % jämfört med föregående år. Moder­ bolagets och dotterbolagens ekonomiska resultat motsvarade målsättningarna.

Personalen bestod vid årsskiftet av 243 personer.

Energihandel

Lappeenrannan Energias kraftiga satsning på en ökad användning av förnybara energikällor börjar ge resultat. Rekord för användningen av biobränslen både vad gäller fjärrvärme och el uppnåddes 2011.

Biobränslenas andel av energikällorna för fjärrvärme uppgick till 61,9 % och till 75,5 % inom elproduk-

38

tionen som ägs av bolaget. Även rekord uppnåddes 2011 inom anskaffning av vindkraft. Anskaffningen av vindkraft ökade med 68,4 %.

Lappeenrannan Energia Oy:s koldioxidutsläpp har minskat avsevärt i och med att biobränslen har ersatt största delen av de fossila bränslena. Energiproduktionens totala koldioxidutsläpp har minskat med cirka 45,4 % mellan 2008 och 2011. Fjärr­ värmens specifika koldioxidutsläpp (utsläpp per producerad energienhet) 2011 var 106 ton / MWh.

Lappeenrannan Energia Oy:s officiella försäljningspris för el låg under det nationella genomsnittet under hela rapporteringsåret. Priskonkurrensförmågan bestod trots att försäljningspriserna steg med cirka 9,8 % från och med den 1 januari 2011.

Det totala priset för fjärrvärme steg från och med den 1 januari 2011 med cirka 6,7 % som en följd av höjningen av tillverkningsskatten för bränsle. Prissättningsstrukturen för försäljningspriserna för naturgas bibehölls under rapporteringsåret.

Det mest betydelsefulla utvecklingssteget vad gäller energianskaffningen var inledningen av en självständig verksamhet inom elhandelns risk­ hantering.

Kundtjänstverksamheten flyttades i början av året till nya gemensamma utrymmen i verksamhetspunkten på Simolantie. Tack vare den nya verksamhetspunkten får kunderna alla tjänster som de önskar angående olika produkter (fjärrvärme, naturgas, el och vatten) från ett ställe, allt ifrån beställning av nya anslutningar till utredningar av fakturor och rådgivning om energiförbrukning.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | Å r sr ed ov isnin g 2011 | S a m m a n d r ag

Marknadsföringen koncentrerades i huvudsak på främjande av försäljningen av de ekoenergi-märkta elprodukterna Metsävoima och Tuulivoima.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

Den mest betydelsefulla händelsen under 2011 för Lappeenrannan Energiaverkot var sammanslagningen av Lappeenrannan Energia och Lappeenrannan Vesi i början av mars. För Lappeenrannan Energiaverkots del medförde sammanslagningen ansvar över vattenförsörjningens kundgränssnitt och 12 700 kunder.

Vattenförsörjningsnätverken (nätverket för rent vatten och dess vattentorn, spillvattennätverket och dess pumpstationer och dagvattennätverket) övergick i Lappeenrannan Energiaverkots ägo och därmed även ansvaret över deras underhåll och ­utveckling.

En av de viktigaste målsättningarna i samband med sammanslagningen av Lappeenrannan Energia och Lappeenrannan Vesi var att kunderna inte ska känna av förändringarna i form av försämrad vattenkvalitet, och det lyckades man bra med.

Leveransen av elektricitet löpte rekordartat väl ända fram till julhelgerna, men stormarna på julannandag och den 27 december ökade elstörningarna från 1,4 timmar till 5,7 timmar per kund. Cirka 1 600 kunder hade strömavbrott kontinuerligt i över 12 timmar.

Något mindre energi överfördes 2011 ­jämfört med normala år inom distributionsområdet på grund av den milda hösten.

Pilot-installationerna av fjärravläsningen av energiförbrukningsmätarna inleddes hösten 2011. Installationerna försenades från den ursprungliga tidtabellen på grund av problem med tillgång på mätarna och dataöverföringsproblem mellan systemen.

Inledningen av de egentliga massa-installationerna förflyttades till 2012.

Det mest synliga elnätsprojektet var rivningen av den yttre kopplinganläggningen vid elstationen på Valtakatu. Samtidigt ersattes de gamla gasisolerade kablarna på 110 kV som matar elstationen på Valtakatu med nya.

Projektet om iståndsättning av Haapajärvi och Rakkolanjoki framskred enligt planerna och tidtabellen. Under projektet rensas Rakkolanjoki, och Haapajärvi torkas delvis med tyngdkraft och delvis genom pumpning.

I området Rauha genomfördes elektrifiering och vattenförsörjningsarbeten i en ny badanläggning och i ett nytt fritidsbostadsområde, och man byggde bland annat de första fjärrvärmerören i plast för områdesvärme för cirka 40 semesterfastigheter.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

För Lappeenrannan Verkonrakennus Oy var 2011 ett år av kontroll. Tyngdpunkten i verksamheten var att få kontroll över förändringarna som vattenaffärsverksamheten fört med sig och att omorganisera verksamheten. Året kännetecknades av ett ­betydande språng i omsättningen och förändringen var ­resultatmässigt lönsam.

En betydande affär inom elnätsverksamheten var projektet med kablarna på 110 kV, som skaffades via anbudsförfarande från Lappeenrannan Energiaverkot.

Vad gäller vattennätverken fortskred saneringsprojekten och underhållsuppgifterna i enlighet med de påbörjade planerna.

Året framskred lugnt vad gäller stormar ända fram till årets sista dagar. De ovanliga väderfenomenen med kraftiga stormar på trettondagen och den 27 december orsakade stora problem för luftledningsnätet. Nästan alla nätverksmontörer och tjänstemän arbetade i flera dagar enbart med att reparera nätet.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:s gasturbin i ­Mertaniemi 2 producerade el och fjärrvärme i sammanlagt 287 (418) timmar. Anläggningens drifttid minskade med hälften jämfört med året innan, eftersom Kaukaan Voimas biokraftverk, som tillsammans ägs av Lappeenrannan Energia och Pohjolan Voima, fungerade som huvudsaklig kraftanläggning och kraftverket Mertaniemi som reservanläggning.

I maj undertecknades ett avtal om nyttjanderätt som är betydande för kraftverket Mertaniemis framtid. Nyttjanderätten av Mertaniemi 2-anläggningens gasturbin hyrdes ut till Fingrid för 15 år med start den 1 januari 2013. Fingrid använder gasturbiner som en snabb reserv vid störningar.

Värme- och ånganläggningar som tidigare ägts av Lappeenrannan Energia Oy köptes av bolaget. Värmeanläggningarna är i huvudsak fjärrstyrda.­

Förnyelsen av fjärrstyrningssystemet fortsatte i 2011 som tidigare inletts.

I början av mars fusionerades Lappeenrannan Energia och Lappeenrannan Vesi. Lappeenrannan Lämpövoimas verksamhet började omfatta produktion av rent vatten och rening av spillvatten. Femton personer övergick till Lämpövoima.

Inom vattenverksamheten fortsatte den redan tidigare inledda sökningen av ett nytt grundvattentag. I terrängen i Pönniälä mo i Taipalsaari borrades tre grundvattenbrunnar, varifrån 8 000 – 10 000 m3 grundvatten per dygn pumpades ut i Saimen under testpumpningen som genomfördes mellan juli och december.

En ansökan om fortsatt miljötillstånd för ­avloppsreningsverket i Toikansuo och en tillståndsansökan om en ny recipient lämnades in till Regionförvaltningsverket i Södra Finland i december. I tillståndsansökan föreslogs Vuoksi i Imatra i närheten av Finlands gräns som ny recipient. Närings-, trafikoch miljöcentralen konstaterade i slutet av året att en bedömning av miljöpåverkan vid platsen för en ny utloppsplats och nya förflyttningsrör fortfarande måste göras.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | Å r sr ed ov isnin g 2011 | S a m m a n d r ag

39

A nnual R eport S ummary 2011 Abstract

The company’s ninth year of operation was dominated by the merger of the Lappeenrannan Energia Group and Lappeenrannan Vesi Oy on 1st March 2011. Despite excellent preparation, major efforts were required from all parties to integrate their operating principles.

The activities of our partnership company Kaukaan Voima Oy during its first operating year consisted in launching its operations. Consequently, production fell slightly short of expectations. The Mertaniemi power plant was started six times during the year.

Lappeenrannan Energia Group’s financial loss was €0.2 million, and turnover was € 109.4 (97.3) million. The turnover shows an increase of 13.5 % over the previous year. The financial result of the parent company and the subsidiaries was as expected.

The Group had a staff of 243 at the end of 2011.

Electricity sales

Results are beginning to be seen on the major investments made by Lappeenrannan Energia Oy in promoting the use of renewable energy sources. The record was broken in both district heating and electric-

40 38

ity production with regard to the use of biofuels in 2011. The proportion of biofuels of the energy sources used in district heating was 61.9 % and 75.5 % in the electricity production owned by the company. A new record for the acquisition of wind power was also set in 2011, which increased by 68.4 %.

The carbon dioxide emissions of Lappeenrannan Energia Oy have been reduced significantly, as most fossil fuel consumption has been replaced by biofuels. The total level of carbon dioxide emissions dropped by about 45.4 % between 2008 and 2011. The average intrinsic CO2 emissions level for the year (i.e., emissions per unit of energy produced) was 106 tons per MWh.

The public electricity sale prices of Lappeenrannan Energia Oy remained below the national average throughout the financial year under review.

Competitiveness on price was maintained, although the sale priced increased by 9.8 % from the level on 1st January 2011. The total price of district heating increased by 6.7 % from the 1st January 2011 level, due to an increase in excise duty on fuels. The pricing structure of natural gas sales was maintained during the financial year.

The most significant development with regard to energy procurement was the start of independent operations in electricity sales risk management.

Customer service operations started in new and joint premises in the Simolantie office at the beginning of the year. The new premises give customers better access to services for all products (district heating, natural gas, electricity, and water) under

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | A n nua l R ep or t 2011 | S um m a ry

one roof, from the opening of new connections to requesting invoice clarifications and getting advice on energy consumption.

The focus of marketing operations was on the promotion of our Forest Energy and Wind Power eco-energy electricity products.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

The merging of Lappeenrannan Energia Oy and Lappeenrannan Vesi Oy was the most significant event of Lappaanrannan Energiaverkot Oy in 2011. The merger gave Lappeenrannan Energiaverkot Oy responsibility for water provision to 12 700 customers.

Water service networks (the clean water network including water towers, sewerage network including pump stations, and rain water drainage network) transferred to Lappaanrannan Energiaverkot Oy, which also handles maintenance and development.

One of the main aims during the merger of Lappeenrannan Energia Oy and Lappeenrannan Vesi Oy was to ensure that the quality of water services to customers was not affected at any time. We succeeded in this.

The reliability of electricity distribution remained high until the Christmas holidays, but the severe storms of 26th and 27th December increased the disruption rate from an average of 1.4 hours per customer to 5.7 hours. Around 1 600 customers were left without electricity for over 12 hours running.

Slightly less power was transferred within the distribution area in 2011 than in previous years, due to the relatively warm autumn.

Test installations of power consumption meters supporting remote reading began in autumn 2011. The installations fell behind schedule because of problems with their availability and with data transfer between systems. Due to these delays, large-scale installations were deferred until 2012.

With regard to the electricity network, the most visible project was the dismantling of the outdoor switch and control device at Valtakatu electrical substation. During the project, the old 110kV gas-insulated cables feeding the substation were replaced.

The renovation of Lake Haapajärvi and Rakkolanjoki River proceeded in accordance with the plan and the set schedule. The project involves dredging of the Rakkolanjoki river, and partial draining of Lake Haapajärvi by a combination of gravity draining and pumping.

Electrification and water service tasks in the Rauha area were conducted at the new spa and holiday house area, and the first plastic district heating pipes were installed. These will serve around forty holiday houses in the area.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

For Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, 2011 involved a lot of new starts. The focus was on adapting to the changes brought about by water supply operations and on reorganizing operations. In terms of turnover, the year was a great success, and the change was completed profitably.

The most significant sale within the electricity network operations was the 110 kV cabling project,

which was bought from Lappeenrannan Energiaverkot Oy after a bidding competition.

With regard to the water supply networks, renovation projects and maintenance tasks continued in accordance with the ongoing plans.

No major storms occurred until the very end of the year. The unusual weather conditions of the 26th and 27th December caused great damage to overhead electricity lines. Nearly all grid engineers and officials worked full-time for several days to repair the grid.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

Lappeenrannan Lämpövoima Oy’s gas turbine produced a total of 287 (418) hours of electricity and district heat at the Mertaniemi 2 power plant. The operating time of the plant was halved from the previous year. This was achieved through use of Kaukaan Voima’s bio-fuel power plant, which is jointly owned by Lappeenrannan Energia and Pohjolan Voima, as the main power plant. The Mertaniemi plant was used as a stand-by facility during this time.

A right-of-use contract for the Mertaniemi power plant was signed in May 2011, which is important to the future of the plant. The right to use the gas turbines of the Mertaniemi 2 power plant was rented to Fingrid for 15 years starting on 1st January 2013. Fingrid will use the turbines as a quick-access ­emergency back-up reserve.

The company purchased the Lappeenrannan Energia Oy’s heat and steam plants. The plants are mainly remote-controlled. Refurbishments to the ­remote control system continued in 2011.

The merger of Lappeenrannan Energia and Lappeenrannan Vesi came into effect at the beginning of March. Clean water supply and waste water management were incorporated with the operations of Lappeenrannan Lämpövoima Oy. Fifteen staff transferred to the company.

In water services, the search for a suitable location for a new ground water pumping station continued. Three ground water wells were drilled in the Pönniälänkangas in Taipalsaari and 8 000 – 10 000 m3 / day of groundwater pumped into Lake Saimaa between July and December.

Applications to extend the environmental permit of the Toikansuo waste water treatment plant and to acquire a permit for a new discharge water system were submitted to the Regional State Administrative Agency of Southern Finland in December.

The new discharge water system proposed in the application was the Vuoksi River in Imatra near the Finnish-Russian border. At the end of the year, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment stated that an environmental ­impact assessment should be completed on the new discharge location and the transfer pipe.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | A n nua l R ep or t 2011 | S um m a ry

41 39

Годовой отчет о деятельности – резюме 2011 Резюме

Девятый год работы компании отмечен присоединением 1 марта 2011 г. концерна Lappeenrannan Energia и компании Lappeenrannan Vesi Oy. Несмотря на основательную подготовку, унификация рабочего порядка компаний потребовала приложения усилий всеми сторонами.

Первый год нашей аффилированной компании Kaukaan Voima Oy прошел за налаживанием деятельности, поэтому объем ее производства немного не дотянул до запланированного. Электростанция Mertaniemi в течение года запускалась шесть раз. Убыток от деятельности концерна Lappeenrannan Energia составил 0,2 млн. евро при торговом обороте 109,4 (97,3) млн. евро. По сравнению с предыдущим годом торговый оборот вырос на 13,5%. Финансовые результаты головной и дочерних компаний соответствовали поставленной цели.

Численность персонала компании на конец года составила 243 человека.

Торговля электроэнергией

Значительный вклад Lappeenrannan Energia Oy в увеличение потребления возобновляемых источников энергии начинает приносить результаты. В сегменте потребления биотоплива в 2011 году были достигнуты рекордные показатели в от-

42

ношении как тепловой, так и электроэнергии. В источниках энергии для производства тепла доля биотоплива составила 61,9%, а в собственном производстве энергии – 75,5%. В 2011 году также были достигнуты рекордные показатели в приобретении ветровой электроэнергии – объем ее закупок вырос на 68,4%. Выбросы углекислого газа у Lappeenrannan Energia Oy существенно сократились в связи с заменой биотопливом основных объемов ископаемого топлива. Общие выбросы углекислого газа в производстве энергии за период 2008–2011 гг. сократились примерно на 45,4%. В 2011 году условные выбросы углекислого газа (в расчете на единицу произведенной энергии) при производстве теплоэнергии составили 106 т/МВтч.

Официальные отпускные цены Lappeenrannan Energia Oy на электроэнергию в течение всего отчетного года находились ниже среднего уровня по стране. Конкурентоспособность по ценам сохранилась, хотя с 01.01.2011 отпускные цены выросли примерно на 9,8%. С 01.01.2011 общая цена на теплоэнергию выросла примерно на 6,7% из-за повышения акцизного сбора на топливо. Структура расценок в отпускных ценах на природный газ сохранилась в отчетном году без изменений.

С точки зрения закупки энергии значительным шагом в ее развитии явилось начало самостоятельной деятельности в сфере контроля рисков в торговле электроэнергией.

В начале года отдел обслуживания клиентов переехал в новые помещения на улице Симолантие. В новой точке обслуживания клиенты получат в одном месте сразу все нужные им услуги по отдельным видам продукции (теплоэнергия, при-

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | Tiiv is t el m ä

родный газ, электроэнергия и вода) от заключения новых договоров до вопросов взаиморасчетов и консультаций по потреблению энергии.

В маркетинге был сделан акцент на содействие реализации энергопродукции со знаком «Экологическая энергия» – Лесной энергии и Ветровой энергии.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy

В 2011 году наиболее важным для Lappeenrannan Energiaverkot событием было объединение в начале марта компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi. Lappeenrannan Energiaverkot объединение компаний принесло ответственность за водоснабжение и 12.700 клиентов. Сети водоснабжения (сеть питьевого водоснабжения с водонапорной башней, канализационная сеть с насосными станциями и сеть ливневых вод) перешли в собственность Lappeenrannan Energiaverkot вместе с ответственностью за их эксплуатацию и развитие.

Одна из основных целей при объединении компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi заключалась в том, чтобы клиенты не заметили каких-либо изменений в виде снижения качества водоснабжения, и в этом компания добилась успеха.

Поставки электроэнергии происходили с рекордным успехом вплоть до рождественских праздников, но затем штормы увеличили перебои в электроснабжении с 1,4 до 5,7 часов на клиента, а примерно у 1600 клиентов электроснабжение прерывалось более чем на 12 часов.

В 2011 году из-за умеренной осенней погоды электроэнергии в сети было распределено немного меньше, чем в нормальном году.

Первые пилотные работы по установке счетчиков электроэнергии с дистанционным считыванием были начаты осенью 2011 года. Из-за проблем с получением счетчиков и передачей информации между отдельными системами график установки счетчиков был нарушен. Начало основных массовых установок счетчиков было перенесено на 2012 год.

Самым крупным проектом в электросети стал демонтаж открытого коммутационного центра на улице Валтакату. Одновременно были заменены новыми старые кабели на 110 кВ с газовой изоляцией, питающие станцию на улице Валтакату.

Проекты реконструкции озера Хаапаярви и реки Ракколанйоки реализовывались в соответствии с планами и графиком. Проектом реконструкции предусматривается расчистка русла реки Ракколанйоки и осушение озера Хаапаярви самотеком и частично насосами.

В районе Рауха проводились работы по организации электро- и водоснабжения спа и турбазы, а также были проложены первые пластмассовые теплофикационные трубы для облуживания примерно 40 дачных домов.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy

Для компании Lappeenrannan Verkonrakennus Oy год 2011 стал годом освоения. Удельный вес в ее работе был направлен на освоение изменений по линии водоснабжения и на реорганизацию деятельности. В отношении оборота год стал знаменательным, и изменения удалось осуществить с прибылью.

В сегменте сетей распределения электроэнергии крупную сделку составила прокладка кабелей на 100 кВ, заказ на которую был получен

у Lappeenrannan Energiaverkot после проведения тендера.

В сегменте водопроводных сетей проекты по реконструкции и профилактике реализовывались в соответствии с планами.

В отношении штормов год прошел спокойно вплоть до самых последних дней года. Аномальные погодные явления в конце года и на Крещение в виде штормов вызвали значительные проблемы для воздушных ЛЭП. Почти все монтажники сетей и служащие несколько дней были заняты устранением обрывов сети.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy

Газовая турбина компании Lappeenrannan Lämpövoima Oy на станции Mertaniemi 2 вырабатывала электро- и тепловую энергию в сумме в течение 287 (418) часов. Срок эксплуатации установки сократился наполовину по сравнению с предыдущим годом, так как биоТЭЦ Kaukaan Voima, принадлежащая Lappeenrannan Energia и Pohjolan Voima, обеспечила удовлетворение основной нагрузки, и станция выполняла функцию резервной установки. В мае в отношении будущего станции Mertaniemi был подписан важный договор на право эксплуатации. Право эксплуатации газовых турбин на Mertaniemi 2 было сдано в аренду компании Fingrid на 15 лет с 01.01.2013. Fingrid будет использовать газовые турбины в качестве срочного резерва при нарушениях электроснабжения.

Тепловые и паровые станции, принадлежавшие компании Lappeenrannan Energia Oy, были приобретены в собственность компании. Тепловые станции, как правило, имеют дистанцион-

ное управление. В 2011 году продолжалось начатое ранее обновление системы дистанционного управления.

В начале марта было реализовано объединение компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi. Компании Lappeenrannan Lämpövoima были поручены производство чистой воды и очистка сточных вод. В Lämpövoima перешло 15 человек персонала.

В сегменте водоснабжения продолжали начатый ранее поиск нового источника грунтовых вод. В Пённиялянкангасе, Тайпалсаари, было пробурено три скважины для забора грунтовых вод, из которых в Сайму за июль–декабрь при экспериментальном заборе грунтовых вод перекачивалось 8–10 тыс. м3/сут.

Заявление на продление экологической лицензии для очистных сооружений в Тойкансуо и заявление на новое место для сброса вод были переданы в Управление органов государственной власти по Южной Финляндии в декабре. В качестве нового места для сброса вод была предложена Вуокса в Иматре, вблизи госграницы. Центр экономического развития, транспорта и окружающей среды заявил в конце года, что в отношении нового места для сброса вод и расположение трубопровода необходимо еще провести оценку экологических последствий.

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | Tiiv is t el m ä

43

Tämän vuosikertomuksen paperin raaka-aineena käytetty puu on tuotettu vastuullisesti hoidetuista metsistä. Puun tuottaminen ei ole vahingoittanut luonnon monimuotoisuutta eikä ekologisia prosesseja.

Lappeenrannan Energia Oy Valtakatu 25 A 53100 Lappeenranta puh. 020 177 6111 fax 020 177 6069 www.lappeenrannanenergia.fi

44

L a p p een r a n n a n E n ergi a O y | V uosik er tomus 2011 | L or e m Vuosikertomuksen kuvat Mikko Nikkinen