Tilaa Lahen:Lehti

1 €/lehti kotiisi!

Lähetä osoitteesi: info@lahenlehti.net

Lahen:Lehti vuodesta 2008

nro 3/2017

Höyryveturi Tk3 1136 Valmistaja Tampella, Tampere, 1947 Huippunopeus 60 km/h Paino 51,8 + 26,4 t Polttoaine koivuhalko Pituus 16 m Pyörän halkaisija 1 270 mm Vetovoima 9 550 kp = 94 kN Museoajoja vuodesta 2006 Omistaja Haapamäen museoveturiyhdistys

Matkailuvalttina kiskot L

ahden seudun museojunaajoilla on pitkät perinteet. Jo 1980-luvulla Pikku-Jumbon (Tk3 1150) vetämä juna ajoi useana kesänä Vesijärven satamasta Heinolaan. Veturin keulassa olivat kaupunkien vaakunat liehuvat Suomen liput. Vuonna 1985 Lahti-Heinola -hyöryjunamatkat valittiin Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi. Junamatkojen yhteyteen oli järjestetty esitys, esimerkiksi “Villin lännen”-näytelmä, johon matkustajat saivat osallistua. Rata Vesijärven asemalta purettiin ”vahingossa” Jalkarannantieltä asemalle vuonna 1993. Rata kuitenkin luvattiin VR:n toimesta palauttaa, jos se koettaisiin tarpeelliseksi. Ei ole toistaiseksi ole koettu, ja vuonna 2006 EU:n huippukokouksen alla rata purettiin välillä Salpausselänkatu-Jalkarannantie. Nykyään rata päättyy Salpausselän seisakkeelle, joka perustettiin vuoden 1938 hiihdon MM-kisoihin. Radan palauttaminen Vesijärven asemalle saakka on edelleen paikallisten rautatieharrastajien asialistalla, joka tunnetaan työnimellä Sibeliusrata Lahteen. Lahden ja Heinolan kaupungeilla ei ollut intresseissä kehittää seudullista museojunaliikennettä, muilla tahoilla sen sijaan oli. Kesäkuussa 2007 Topparoikka järjesti yhdessä Höyryveturimatkat1009:n kanssa Helsingistä oikoradan kautta ensimmäisen höyryjunamatkan. Matka jatkui vielä Lahdesta Heinolaan. Erityisesti Mäntsälässä höyryveturi Ukko-Pekka synnytti asemalle varsinaisen kansanjuhlan. Tämän ajon myötä museojunaliikenne elvytettiin Lahden seudulla, mistä alkoi yhteistyö Topparoikan ja kahden höyryveturiliikennöitsijän – Haapamäen Museoveturiyh-

distys ry:n ja Höyryveturimatkat1009 Oy:n – kanssa, ja näin onnistuttiin vakiinnuttamaan Lahteen jokakesäinen museojunaelämys. Lahdesta lähtee rautatie jokaiseen ilmansuuntaan, joista Heinolaan ( ja Mukkulaan) sekä Loviisaan johtavat teollisuuskäytössä olevat sähköistämättömät radat ovat museojunaliikenteellisesti ihanteellisia. Heinolan 37 kilometriä pitkä rata valmistui vuonna 1932. Radan varrelle ei ole muodostunut suuria asukaskeskittymiä, mutta radalla oli aikoinaan useitakin asemia ja pysäkkejä. Henkilöjunaliikenne loppui vuonna 1968. Viime vuosina eri tahojen yhteistyön hedelmänä Ahtialan ja Vierumäen asemille on museojuna-ajojen yhteydessä järjestetty erilaista tapahtumaa. Vuodesta 2016 alkaen Vierumäen asemalla on järjestetty Rautatiepäivätapahtuma Topparoikan toimesta. Vuosien saatossa Lahden ajojen suunnittelu ja koordinointi siirtyi Topparoikalta yhdistyksen aktiivien perustamalle Höyryllä Heinolan -markkinointinimen alle. Lahdessa ei ole omaa liikennöitävää museojunakalustoa, vaan kaluston, ajon ja lipunmyynnin hoitaa kulloinkin liikennöitsijä.

Lahdesta Heinolaan Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry vuokrasi heinäkuussa 2015 Versowood Oy:n omistuksessa olevan Heinolassa sijaitsevan Vierumäen rautatieaseman. Topparoikalla oli tilat Lahden veturivarikon vesitornissa vuoteen 2011 asti, jossa oli erinomaiset harrastusolosuhteet. Viiden vuoden "evakossa olon" jäljeen yhdistys sai toiminnalleen jälleen mainiot puitteet Vierumäeltä.

Asemalla Topparoikalla on käytössään sen yleinen puoli, johon kuuluu odotussali, toimisto- ja varastotila. Asemarakennuksen toisessa päässä on yksityisasunto. Vierumäen asemamiljöö on paitsi rakennusten osalta myös rautatiehistoriallisesti arvokas. Vastaavia sorapohjaisia ratapihoja kevyellä kiskoituksella ei ole juurikaan säilynyt Suomessa.

”

Topparoikan tavoitteena on kehittää Vierumäen asemasta jälleen kyläläisten kohtauspaikka. Versowood Oy on ollut vahvasti myötävaikuttamassa alueen säilyttämistä. Yhdistykselle kuuluu myös alueen muiden rakennusten, mm. ratavartijantupa ja saunan ylläpito mahdollisuuksien mukaan. Vierumäen rautatieasema mahdollistaa oikeanlaiset puitteet kehittää yhdistyksen toimintaa sekä vaalia yleisesti seudullista rautatiekulttuuria. Aseman odotustilassa on mahdollista järjestää muutakin harraste-, näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Topparoikan tavoitteena on kehittää siitä jälleen kyläläisten kohtauspaikka. SH Vierumäen rautatiepäivä 10.6. klo 10-19 Höyryjuna liikennöi kaksi kertaa edestakaisin Lahdesta Heinolaan. Vierumäellä 30min pysähdys. Asemarakennuksessa pienoisrautatietä, näyttelyä, kahviota. Alueelle saapuu vanhoja kulkuneuvoja, maatalouskoneita yms. Kello 17 alkaen bluesmies Ismo Haavisto esiintyy aseman lastauslaiturilla. www.topparoikka.net www.hoyryllaheinolaan.net

O

SAULI HIRVONEN

tetaanpa esimerkki Porvoosta. Pari vuotta sitten Porvoon kaupunki hankki ratapihaa ympäröivät maa-alueet omistukseensa. Tuolloin tehtiin periaatepäätös, ettei Porvoo tarvitse toimivaa museojunavarikkoa kaupunkikuvaa ja matkailua edistämään. Alueelta veturinsa poisvieneen höyryveturiliikennöitsijän entinen veturitalli on muuttumassa pienpanimoksi, vastapäinen talli ravintolaksi. Rautatieasemasta säilytetään kuori, sisäpuolelle rakennetaan nykyaikaisia asuntoja. Laskelmiin nojaten löydettiin juuri nyt kannattavin käyttö arvokkaalle maa-alueelle. Laskelmia tehtiin Porvoossa myös kymmenen vuotta aiemmin, kun todettiin turistibussiparkin olevan taloudellisesti järkevämpi tapa käyttää joenvarren kulttuurinäkymää kuin museorautatie. Molemmissa tapauksissa kaupungin päätös on varmasti ollut helppo tehdä seuraavista vaihtoehdoista: vajaakäytöllä olevat asemarakennukset vs. koko aluetta piristävä ravintolatoiminta tai päivittäinen turistibussivirta vs. parikymmentä kertaa vuodessa kulkeva museojuna. Entä jos päättäjillä olisi pöydällä vielä kolmas vaihtoehto; kehitetään aluetta sen historiaa säilyttäen. Porvoon tapauksessa tämä voisi tarkoittaa, että kaupunki tarjoaa säilytys- ja kunnostuspaikan höyryveturille sekä muulle museokalustolle. Ajokuntoinen höyryveturi olisi oikein hyödynnettynä ympärivuotinen vetonaula alueelle. Tarvittavat raiteet ja esim. kääntöpöytä säilytettäisiin ja panostettaisiin alueen kokonaisilmeeseen yhteistyöllä. Mitään rakennusta ei tarvitsisi jättää pölyttymään historiallisen arvon takia, mutta kaikessa kehittämisessä otettaisiin alueen luonne huomioon. Veturitallia vastapäätä voisi toimia se pienpanimo, makasiinissa olisi tilaa erilaisille yrittäjille ja tapahtumille. Asemarakennus kunnostettaisiin vanhaa kunnioittaen asunnoiksi, mutta rakennukseen jätettäisiin odostustila alkuperäiseen asuunsa, joka toimisi museorautatien mainoksena, sekä tietysti ajopäivinä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Rata jatkuisi satamaan ja museojunat palaisivat omalle paikalleen Porvoonjoen varteen. Bussiparkin kohdalla kiskot olisivat upotettuna asvalttiin. Rautatiealueiden säilyttämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää herättää niitä uudelleen eloon asukkaiden ja palveluiden kautta. Alueen käyttötarkoitusten muuttuessa on toki välillä tehtävä myös kompromisseja. Ajatellaanpa esimerkkinä kuusipilttuista veturitallia miljöineen. Vaihtoehdossa yksi veturitalli remontoidaan asunnoiksi, pihalle tulee asvalttikenttä ja kylkeen S-Market. Veturitallista jää muistuttamaan tiiliseinä. Toisessa vaihtoehdossa höyryveturille voitaisiin jättää tilaa yhteen pilttuuseen, toiseen panimoravintolalle. Siitäkin huolimatta alueelle jäisi varmasti riittävästi mahdollisuuksia rakennusyhtiölle mahdollisimman suuren tuoton keräämiseen.. Kulttuurihistoriallisesti merkittävillä alueilla on lähtökohtaisesti merkitystä suuremmalle joukolle. Tällöin myös aluetta kehitettäessä olisi syytä ottaa huomioon erilaisten tahojen intressejä laajemmin. Kun tällaisten alueiden kehittämisessä vaihtoehdot käyvät toisiaan poissulkeviksi, tai päätöksien ääni kuuluu liikaa yhdeltä suunnalta, on riskinä, että rakennuksista jäävät jäljelle vain kuoret. Niin meillä Lahdessahan on Mytäjäisten rautatievarikko, ratapohja hiihtostadionilta satamaan ja mahdollisuus museorautatiehen Lahti-Heinolavälille...

jonne.seppanen@lahenlehti.net, sauli.hirvonen@lahenlehti.net

HEIDI KOTILAINEN

Näköalakahvio Näköalakahvio Näköalakahvio

- vanhan ajan ajan hengessä - vanhan hengessä - vanhan ajan hengessä Avoinna kesällä joka klo 10-17 Avoinna kesällä joka klo 10-17 Avoinna kesäkaudella 1.6päivä alkaen klopäivä 10-17 Avoinna kesäkaudella 1.6 alkaen klo 10-17 Näköalakahvio Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi vuoden (10-60 Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi vuoden (10-60 henkilöä) kesällä päivä klovuoden 10-17henkilöä) VAvoinna V joka VaraƩavissa yksityisƟ laisuuksiin läpi VaraƩ avissa yksityisƟ laisuuksiin läpi vuoden Näköalakahvio Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi• vuoden (10-60 henkilöä) -•phnet.fi vanhan ajan hengessä 31Kauppakatu P.7144 03-7144 770 •www.cafetorni. cafetorni P.P.03 770 Kauppakatu 31 - 31 31 @ phnet.fi •**Kauppakatu P. 03-7144 770 cafetorni P. 03 770 Kauppakatu 31 037144 770 Kauppakatu 31 P. 03 7144 770 www.cafetorni. *7144 *@ *cafetorni@phnet.Į **Kauppakatu *cafetorni@phnet.Į Avoinna kesäkaudella 1.6 alkaen klo 10-17 V VaraƩavissa yksityisƟ laisuuksiin läpi vuoden kesällä joka päivä klo 10-17 Avoinna kesäkaudella 1.6 alkaen klo 10-17 @Avoinna phnet.fi •**Kauppakatu 31 31 P.7144 03-7144 770 • cafetorni P.P.03 770 cafetorni@phnet.Į Kauppakatu 037144 770 www.cafetorni. Kauppakatu vanhan ajan hengessä -31 ** Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi vuoden (10-60 henkilöä)

V VaraƩavissa yksityisƟ laisuuksiin läpi vuoden Avoinna klo 11-17 Avoinna kesällä joka klo•10-17 Avoinna kesäkaudella 1.6 alkaen klo 10-17 31 31 @päivä phnet.fi Kauppakatu P.7144 03-7144 770 •www.cafetorni. cafetorni P.P.03 770 cafetorni@phnet.Į Kauppakatu 31 037144 770 Kauppakatu * * * * Varattavissa yksityistilaisuuksiin läpi vuodenläpi (10-60 henkilöä) V VaraƩavissa yksityisƟ laisuuksiin vuoden 31 3131 P.7144 03-7144 770 •www.cafetorni. cafetorni@phnet.fi •**Kauppakatu Kauppakatu P.P.03 770 Kauppakatu 037144 770 **cafetorni@phnet.Į

Heinolan Vesitornin Kahvio 60 vuotta Heinolan Vesitorni 62vuotta Vuodesta 1954 1951 *• *• Vuodesta Heinolan Vesitornin Kahvio 60 vuotta Heinolan Vesitorni 62vuotta Vuodesta 1954 1951 *• *• Vuodesta

Mastojen alla

Heinolan Vesitornin Kahvio 60 vuotta Heinolan Vesitornin Kahvio 60 vuotta Heinolan Vesitorni 62vuotta Heinolan Vesitorni 62vuotta Heinolan Vesitornin Kahvio 60 vuotta Heinolan Vesitorni 62vuotta Vuodesta 1954 Vuodesta 1954 Vuodesta 1954 1951 *• Vuodesta *• Vuodesta *•1951 *• 1951 *• *• Vuodesta sattuu ja tapahtuu Ääniä kaupungilta Taidekollektiivi Liiketila KAIUT esiintyy Runomaratonilla 18.6

Suomi 100, Runomaraton 35

L

ahden Runomaraton -festivaali järjestetään 17. 18.6. eri puolilla kaupungin keskustaa. Viikonloppu on runon ja kirjallisuuden ystävän juhlaviikonloppu, koska myös Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestetään 16. - 17.6. 35 vuotta täyttävän Runomaraton-festivaalin teemana on juhlavuoden henkeen Hullunhieno Suomi?. Festivaalin eksoottisimmat vieraat tulevat Japanista, runoilija Yuki Nagae ja nykytanssija Chikako Fujii.

He esiintyvät lauantaina yhdessä lahtelaisen runoilija Katriina Ranteen ja tanssija Kardo Shiwanin kanssa Support your local Finnish and Japanese poettapahtumassa sekä sunnuntaina 18.6. Vaahterasalissa festivaalin päätapahtumassa. Lauantain ohjelmassa kuuluu aiempina vuosina suuren suosion saanut Lahen runopuulaaki eli lavarunokisat Torvessa. Tämän vuoden uutuutena ohjelmistoon on tuotu proosapaussit, joissa vierailevat kirjailijat Mila Teräs ja Petri Tamminen. Tapahtuman runoilijavieraita ovat muun muassa Maria Syvälä ja Teemu Manninen, jotka keskustelevat herkullisesta aiheesta eli suomalaisesta hulluudesta sekä Tuija ja Mikaela Välipakka, joiden aiheena ovat runovideot. Klassikkorunouttakin kuullaan: Set Häkkisen laulumonologi Luonnos pohjautuu Lauri Viidan runoihin. Upouutta lahtelaista runoutta

kuullaan Suomi 100 runokirjaa -sarjassa julkaisseilta paikallisilta runoilijoilta. Taidekollektiivi Liiketilan monitaiteinen KAIUT-demo yhdistää sanataidetta, ääntä ja liikettä. Tapahtumassa palkitaan myös valtakunnallisen Hullunhieno Suomi? -runo- ja runovideokilpailunparhaimmisto. Runokilpailun päätuomarina toimii Runomaratonin perustaja, taiteilijaprofessori Risto Ahti. Festivaalin päättää tuttuun tapaan runokirkko Ristinkirkossa. Festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä Päijät-Hämeen elokuvakeskuksen, Lahti-seuran ja Lahden videokuvaajat ry:n kanssa. Kino Iiriksessä pyörii runovideokatselmus nonstoppina ja Tammisalissa on myynnissä kirjoja, elokuvajulisteita ja Lahtiseuran tuotteita sekä nähtävillä vanhoja lahtelaisia valokuvia. Katso ohjelma osoitteesta www.runomaraton.com

Keskustan käsityöläiset

E

ntisissä Lahden Taideinstituutin tiloissa Sammonkadulla aloitti viime vuoden keväällä Ideaverstas. Pajassa on laaja valikoima puuntyöstökoneita sekä metallipajan peruskoneet vaativalle yrittäjille kuin harrastajille. Työskentelyaikaa voi ostaa päivän tai vaikkapa kuukauden tarpeisiin, ja kulkulätkän saatuaan, pajalla voi käydä 24/7. Tuhannen neliön tiloista on myös mahdollista vuokrata omia työhuoneita, mutta ne taitavat olla tällä hetkellä kaikki vuokrattuna. Aulassa on lisäksi tilat vaihtuville näyttelyille. Peruskoneiden lisäksi pajasta löytyy myös 3D-tulostusmah-

dollisuus sekä laserleikkuri, jolla pystyy leikkaamaan mm. vaneria tai akryylia. Pääsimme kokeilemaan tätä menetelmää vanerin kanssa, ja teimme Kino Iirikseen uudet irtokirjainkyltit teatterin aulaan. Jyri Someron perustaman Ideaverstaan idea on omaperäinen ja sen toimintaperiaate sopii hyvin juuri hektiseen kaupunkilaisrytmiin. Samalla pajalla muodostaa yrittäjähenkisen yhteisön. Ideaverstasta voinen suositella kaikille puu- ja metallialan osaajille ja harrastajille pienempään puuhasteluun tai suurempaan projektiin. SH www.ideaverstas.fi SAULI HIRVONEN

Lahden omalla UG-kaupunkifestarilla kuullaan Roll Deep -grimeryhmän perustajäsen Flowdania sekä Ruotsin parhaaksi livebändiksi tituleerattu tukholmalaisbändi Viagra Boys. Kotimaisista mukana ovat ainakin The Holy, omaa tietään kulkeva laulaja-lauluntekijä Yona, loisteliaan Chosen One -debyytin viime vuonna julkaissut Gettomasa, sekä JV. Kaupungin äänet 4.8–6.8 Loviisankatu 8, Lahti

Massikat, Valmetit ja Natikat viivalle

Veteraanitraktorien vetokisat järjestetään toista kertaa Vuolenkoskella. Kisoissa vanhat vetopelit ottavat mittaa toisistaan tractor pullingissa. Vanhojen vetopelien kisat la 22.7. kello 11 alkaen Herrojentie 12, Huutotöyry

Heinolan Harjupaviljonki

Vanhanajan kahvila idyllisessä miljöössä aivan Heinolan keskustan kupeessa, Harjupuistossa. Asemalta lyhyt kävelymatka. Tarjolla talon makeat ja suolaiset vohvelit, myös gluteeniton ja vegaaninen vaihtoehto Lämpimästi tervetuloa!

Vohvelikahvila

Harjupaviljonki

Kauppakatu 30 18100 Heinola p. 040 5619 522 www.harjupaviljonki.fi

Mobilistien kesätiistait

Kesätiistaisin on mahdollista käydä katsomassa vanhoja auto mukavien ajoetäisyyksien päässä Lahdesta. Mommilan kyläpuodilla lisäksi vanhan ajan kyläkauppatunnelmaa Vanhojen ajoneuvojen ilta ti 27.6. klo 17-20 Mommilan kyläpuoti Kordelinintie 64, Hietoinen (Hausjärvi) Mobilisti-ilta Vääksyn kanavalla ti 4.7. klo 14 alkaen

Kylät avaavat ovensa

Lähde tutustumaan ja nauttimaan kylien tapahtumista ja vieraanvaraisuudesta la 10.6. Koko runsas ohjelmatarjonta www.phkylat.fi

Vietä yrityksen tai omat pikkujoulusi höyryjunassa! Varaa suositut paikat info@hoyryllaheinolaan.net p.0456747772

Porukalla

N

äkyvä ääni on toinen Taideinstituutin viimeisen vuosikurssin taiteilijaryhmän tämän vuoden kolmesta yhteisnäyttelystä, ja merkki yhteistyön kantavuudesta opiskeluaikojen jälkeen, kun ammattiin valmistumisesta on vuosi aikaa. Näkyvä ääni Taideintituutista valmistuneiden 13 viimeisen kuvataiteilijan taidenäyttely Iitin kirkonkylän koulussa 16.5.-18.6. Vapaa pääsy

Kävelyä kahd ella puujalal la jo vuodes ta 2016

Maa- ja metsätalousministeriö n juhlissa oli tarjo lla keppiä ja porkka naa

Ravintola nurin:

Kokki patalaiska

Lahtelaisen kaupunkikulttuurin puolesta Toimitus Sauli Hirvonen Jonne Seppänen (ulkoasu) Julkaisijat Tmi Pekka Productions | Tmi Nostalgiamatkat Painos 1 000kpl info@lahenlehti.net fb.com/lahenlehti

Numero 4/2017 heinäkuussa.