Page 1

Tue lehdentekoa,

TILAA

ensi vuoden lehdet kotiin vain 10€

Lähetä osoitteesi: info@lahenlehti.net

Lahen:Lehti nro 3/2018

vuodesta 2008

MENOVINKKI Teoksen takana on uusi tapahtumasarja, jos-

sa tavataan Galleria Uuden Kipinän näyttelyiden taiteilijoita ja kurkistetaan teosten taakse yhdessä kuvataiteilija Magdaleena Jakkilan kanssa. Tapahtuma toistuu aina näyttelyiden viimeisenä aukiolosunnuntaina kolmen viikon välein. 25.11. Tutustutaan Hannu Leimun, Antti Sepposen ja Jonne Heinosen, sekä Iitta Pietin näyttelyihin. Teoksen takana alkaa klo 14 näyttelykierroksella. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

ALTA MASTOJEN

P

Galleria Uusi Kipinä Kymintie 1 , Lahti

KAKSI LAHTEA

Kaksi Lahtea-palstalla käydään tutkimassa miten Lahti on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Yllä kuva Vesijärven rautatieasemalta 1980-luvun lopulta Lahden kaupunki - Tekninen ja ympäristötoimialan arkistosta ja alla sama rakennus nykyisessä käytössään Kahvila Karirantana.

Kurkistus

audiovisuaaliseen ELOKUVA Brownhill Mafia, kaakkoissuomalainen pien-

levymerkki vai 60-luvun hippiperheitä muistuttava kultti? Tämä selviää kotivideomaisesta dokumenttielokuvasta Hymni tulelle, jossa porukkaan kuuluvat muusikot opastavat katsojaa kohti edellä esitetyn kysymyksen vastausta. Eino Leinon runon mukaan nimetty filmi ei ole aivan tyypillinen rockhistoriikki, sillä se esittelee bänditoiminnan ohella myös soittajien muita kiinnostuksenkohteita ja elämää. Hymni tulelle sisältääkin kuvauksia muun muassa luontoretkistä sekä peltojen kulotuksesta. Dokumentissa esiintyvät Caskets Open, Chestburster, Woodrue, Sunface, Psyke Urtsa, Jazzhand ja Metsäkirkko.

Hymni tulelle Elokuvateatteri Kino Iiris 16.11. klo 20 Näytöksessä on paikalla elokuvan ohjaaja.

RUNO Muistan sen kun ensikerran koin vapauden hetken läsnäolevan irtoavan pelottoman tunteen aidon lämpimän ajatuksia herättävän rakentavan rakkauden Tuija Seppänen

I

taiteeseen

iriksen Aaveet on uusi poikkitaiteellinen audiovisuaaliseen toteutukseen pohjautuva tapahtuma. Mikään uusi idea kokeellisen elokuvan tuominen elokuvateatteriin ei ole. Ehkä tuoreimpana ajatuksena on saada kehittyvästä tapahtumasta monipuolinen näyttämö luovuudelle. Esitettäviä teoksia ei valita kokemuksen tai kilpailujen perusteella, vaan lähtökohtaisesti kaikki ovat tervetulleita kehittämään tapahtumaa. Tapahtuman ideana on näyttelyavajaisten kaltainen tilaisuus, jossa taiteilijan ja katsojien on mahdollista vapaasti keskustella esitettävistä teoksista. Puhuminen ei toki ole Aaveissa välttämätöntä, voi myös nauttia ja kokea. Pääpaino on liikkuvassa kuvassa ja aikaa mediana käyttävässä taiteessa, kuten videotaide (loop-animaatioista lyhytelokuvaan) ja esitystaide (performanssista musiikkia ja visuaalisia taiteita yhdistäviin esityksiin). Liikkuvan kuvan lisäksi Iiriksen Aaveet pyrkii hyödyntämään tilaa esimerkiksi installaatioiden pohjana. Miten Kansantalon alakerran komeaa tila on hyödynnettävissä erilaisen esittävän taiteen keinoin; miten liikkuva kuva sopii yhteen esimerkiksi musiikin,

kuvien, valojen tai vaikka runojen kanssa? Ensimmäisen kerran Iiriksen Aaveet ovat nähtävillä pe 23.11. klo 20 alkaen. Tapahtumaan osallistuu teoksellaan mm. helsinkiläinen mediataiteilija Azar Saiyar; ”Toistuvia teemoja taiteellisessa työssäni ovat kysymykset identiteetistä ja sen rajoista, sekä ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä”. Reilut kaksi tuntia kestävässä tapahtumassa nähdään lukuisia muitakin kokeellisia filmejä eri vuosikymmeniltä. Aaveissa nähdään esimerkiksi turkulainen Anneli Nygren, joka on tehnyt videoita 80-luvun alusta alkaen. Näin tapahtuma kunnioittaa osaltaan Lahdessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa järjestettyä audiovisuaalista biennalea. Elävän kuvan lisäksi esillä on myön mm. valokuvia autioituneesta Bribjatin kaupungista. Illan artistivieraana synasoundeja tarjoaa Kanttoripoika. Tapahtuman visuaalisen ilmeen on luonut kuvataiteilija Veera Inkeri. Tapahtuman järjestämistä ovat mahdollistamassa Päijät-Hämeen Elokuvakeskus, Kauno ry. ja Lahen Lehti. JS Iiriksen Aaveet Kino Iiris 23.11. klo 20-22.30, Vapaa pääsy!

aikallisuus, lähiajattelu on globalisaation terve vastavoima. Vaikka mielemme on vapaa (toivottovasti), fyysisesti pystymme olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, miksemme siis keskittyisi siihen mitä on nenämme alla? Tutustuminen erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja elämäntapoihin auttaa arvostamaan asioita, joita omassa kulttuurissaan pitäisi muuten itsestään selvyyksinä. Sopivasti nurkkakuntaisuutta, sopivasti vuorovaikusta. Maailmanparantaminen lähtee omasta lähipiiristä. Maailmanrauhasta on turha saarnata kauniissa puheissa, jos “oma” yhteisö on riitaisa ja jossa ihmiset voivat huonosti. Lahdessa toimii monia nk. kotiseutuyhdistyksiä ja kaikilla niillä on tärkeä tehtävä. Säilyttää, ylläpitää ja luoda omista lähtökohdistaan paikallista kulttuuria osana pitkää jatkumoa, jota lahtelaisuudeksi kutsutaan. Kotiseutuyhdistyksiin monesti(?) yhdistetään mielikuviin tunkkaisista perinneyhdistyksistä, joissa kahvittelun lomassa haikallaan aikaa, jolloin kaikki oletettiin olevan paremmin. Ehkä edellä kerrottu mielikuva ei kuitenkaan ole noin mustavalkoinen. Mielikuva lopulta kuitenkin muodostuu yhdistysten tavasta toimia. Kaikkea vanhaa ei kannata säästää tai ylläpitää. On annettava mahdollisuus uusille ajatuksille ja paremmille toimintatavoille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa aiemman toiminnan perustat ja taustat, joiden päälle voi rakentaa jotain uutta. Muutoin yhteys katkeaa, jolloin luomme historiattomuutta, sarjan toimintoja, jonka pohjalta emme pysty rakentamaan mitään pysyvää, mitään, mistä saisimme lopulta kiinni. Olisi vain sarja uusia ideoita vailla perustaa, kiinnityskohtia. Kömpelöitä ja epäkäytännöllisiä yrityksiä pitää kiinni uudistumisen ajatuksesta. Kaikki uudistautuminen ei ole edistystä. Pohjalle tarvitaan perusta. Uudelleenrakennustyö ei ole helppoa, eikä sen pidäkään olla. Siispä hihat heilumaan! sauli.hirvonen@lahenlehti.net

ALAKULMAN KUVA JONNE SEPPÄNEN

Kotimaisen elektronisen musiikin kovia nimiä, 1990-luvulta omaa musiikkia tehnyt kemiläislähtöinen Jori Hulkkonen veti 3.11. Torvessa djkeikan sakean savuverhon takaa.


Talkootyötä Päijät-Hämäläisen rautatiekulttuurin eteen 30 JONNE vuotta SEPPÄNEN

L

ahdessa oli jo 1980-luvun pitkään ollut aktiivista rautatieharrastustoimintaa. Lopulta tämä toiminta haluttiin virallistaa ja Lahteen perustettiin rautatieharrastajien oma yhdistys marraskuun 1. päivänä 1988. Tällöin oli kulunut 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista. Yhdistyksen perustuskokous pidettiin ravintola Old Fashionissa. Mukana oli 20 henkilöä – osa heistä yhä aktiivijäseniä. Yhdistyksen 20-vuotis- ja 25-vuotisjuhlallisuudet ovat sisältäneet paljon erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Perinteisiin on kuulunut mm. vierailu radanrakentajien hautausmaalla, kuten myös nytkin. Vuonna 2018 Topparoikka täyttää 30 vuotta, mutta mistään kolmen kympin kriisistä ei ole kyse vaan toiminta on edelleen aktiivista. Torstaina 1.11. varsinaisena perustamispäivänä aukesi Topparoikka 30 vuotta -näyttely Kansantalon kioskin ikkunassa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Aatetila ry:n kanssa. Saman päivän iltana alakerran Tammisalissa järjestettiin yleisölle avoin kahvittelutilaisuus sekä katseltiin rautatieaiheisia filmejä ja valokuvia. Aulassa aukesi myös Sauli Hirvosen Kituvat kiskot -valokuvanäyttely. Yhdistyksen syyskokous jä-

la 15.12., su 16.12. Joulun kauneutta messuhallissa

Topparoikan 30v. näyteikkuna Vaahterasalin sisäänkäynnin vieressä on esillä marraskuun. Hankkeen puuhamies tarkkailee työnjälkeä hyväksyvästi.

Topparoikan toimitilat Heinolan radan varressa Vierumäen rautatieasemalla. Mm. kesäisin asemalla järjestetään tapahtumia joissa on mahdollista tutustua asemaan ja yhdistykseen. senille pidetään Vierumäen rautatieasemalla 24.11. Ennen kokousta paljastetaan uudet Vierumäki-asemakyltit, jotka on teetättänyt ja lahjoittanut yhdistyksen varapuheenjohtaja. Samalla otetaan epävirallisesti käyttöön Vierumäen aseman tasoristeyksen museovalo- ja äänivaroituslaitos. Yhdistyksen kuvaillat jatkuivat syyskuussa, kun Seppäsen Jonnen esitti kattavan video- ja

valokuvakollaasin Itä-Euroopan junareissustaan. Vuoden viimeinen kuvailta järjestetään 27.12. Paikkana tietysti elokuvateatteri Kino Iiriksen Tammisali, Saimaankatu 12. Niin ikään elokuvateatteri Kino Iiriksessä käynnistyi lokakuussa Nostalgiakinon kausi 2018-19. Tammikuussa on vuorossa Kiskojen viemää osa V. Rautatieaiheisten lyhytfilmien näytös järjestetään sunnun-

taina 27.1.2019. Menneen kesän näkyvin tapahtuma ja yhdistyksen voiman ponnistus oli perinteisesti Vierumäen Rautatiepäivä. Rautatiepäivä muodostui tälläkin kertaan Heinolan radalla kulkevan Pikku-Jumbo-höyryjunan ympärille. Tapahtuma olikin jälleen koko kylän juhla ja väkeä Topparoikka avasi Vierumäen rautatieaseman ovet lauantaina 8.9., kun Lahden ja Heinolan välisen rautatien avaamisesta tuli 10.9.2018 kuluneeksi 86 vuotta. Radan rakentaminen oli aloitettu päivälleen 4 vuotta aikasemmin. Merkkipäivän kunniaksi syksyn avoimista ovista on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. Koostanut SH

Lahti-filmit-esitykset Kino Iiriksissä

L

ahti-filmiviikko järjestetään jälleen Kino Iiriksessä. Joulukuun kahdella ensimmäisellä viikolla nähdään Lahteen liittyviä lyhytfilmejä ja -dokumentteja yhteensä neljässä näytöksessä. Kaikissa näytöksissä on sama ohjelmisto ja se kestää noin tunnin. Näytöksessä nähdään ainakin harvinainen värillinen kaitafilmi vuodelta 1958. Se on kuvannut Pentti Ruohoniemi, jonka käsialaa ovat menot tuon ajan filmit. Filmi on esitetty kerran aikaisemminkin, mutta ainutlaatuisuuden vuoksi se halutaan esittää jälleen. Unkarilaiset hiihtäjät Lahdessa on Kari Vähävuoren

LAHESSA SATTUU JA TAPAHTUU

dokumentti vuodelta 2017. Dokumentissä hiihtäjät kertovat jännittävästä matkastaan Suomeen, joka kulki Moskovan kautta. Keijo Skipparin ja Tertta Saarikon Lemmenlatu-dokumentista nähdään Skipparin kuvaama ja editoima höyryjunakohtaus Vierumäen rautatieasemalla kesällä 2017.

Esityspäivät: la 1.12., ke 5.12., la 8.12., ke 12.12. Ohjelmisto vielä täydentyy kahdella lyhytfilmillä/ -dokumentilla. Kokonaisuudessaan ohjelmisto julkaistaan osoitteessa kinoiiris.com/lahtifilmi-iltamat. Näytöksiin on vapaa pääsy.

FC Kuusysi r.y. järjestää maan mahtavimmat joulumarkkinat jo 36. kerran Lahdessa 15. - 16.12.2018. Markkinat järjestetään Lahden Messukeskuksen tiloissa. Markkinat ovat yleisölle avoinna klo 9 - 17 molempina päivinä, yleisölle sisäänpääsy on ilmainen. Tapahtuman tuotto käytetään FC Kuusysin junioritoimintaan. Joulumarkkinat Messuhallissa 15. - 16.12. klo 9-17. Vapaa pääsy.

su Liity mukaan bändiin Sunnuntain jamit ovat muodostuneet käsitteeksi lahtelaisessa musiikkitarjonnassa. Joka sunnuntai klo 21 Houseband valtaa Pikku Hanhen lauteet ja muutaman aloitusbiisin jälkeen halukkaat soittajat ja laulajat pääsevät mukaan bändiin. Kukaan ei tiedä mikä on seuraava kappale ja milloin se päättyy… Ravintola Pikku Hanhi sununntaisin klo 21 alkaen

su 16.12. Lahen sekakuorot joulutunnelmissa Populus-kuoron ja Lahden Laulajien, kahden lahtelaisen sekakuoron, yhteinen joulukonsertti Mukkulan kirkossa. Molemmat kuorot esittävät perinteisiä sekä harvemmin kuultuja joululauluja eri maista. Lahden Laulajia johtaa Minna Lamppu, Populus-kuoroa Kimmo puunenä. Kuorot esiintyvät sekä omina kokoonpanoinaan että yhdessä. Konserttiyleisökin kutsutaan aina välillä laulamaan kanssamme tuttuja joululauluja. Mukkulan kirkko 16.12. klo 16 Käsiohjelma 10 euroa.

Lahen:Lehti

Toimitus: Sauli Hirvonen sauli.hirvonen@lahenlehti.net Toimitus, ulkoasu, ilmoitukset: Jonne Seppänen jonne.seppanen@lahenlehti.net p. 045-6747772 Jakelupaikkoja mm. Kino Iiris, Lahden matkailuneuvonta, matkakeskus, kauppahalli.

Inka Korhonen oli yläasteen työhöntutustumisjaksolla Galleria Uudessa Kipinässä. Luovuuttaan Inka pääsi hyödyntämään mm. tähän Lahen Lehdelle tehtyyn kuvaan omavalintaisella tekniikalla.

KINO IIRIKSEN

OOPPERASYKSY 2018 Ma 24.9. AIDA Ma 15.10. LA TRAVIATA Ma 29.10. TOSCA Ma 12.11. LA FAVORITE Ma 26.11. RYÖSTÖ SERALJISTA Ma 10.12. LÄNNEN TYTTÖ Ti 18.12. TANSSIN JUHLAA / PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Liput 23€. Katso lisää www.kinoiiris.com

Kävelyä kahdella puujalalla jo vuodesta 2016

Geppetto esitteli kättensä jälkeä: ”Tämä on minun puunaama” Autoelokuvan ennakoissa keskusteltiin spoilereista

Profile for Lahen Lehti

Lahen Lehti 3/2018  

Lahen Lehti 3/2018  

Advertisement