Tue lehdentekoa,
TILAA
ensi vuoden lehdet kotiin vain 10€
Lähetä osoitteesi: info@lahenlehti.net
Lahen:Lehti nro 3/2018
vuodesta 2008
MENOVINKKI Teoksen takana on uusi tapahtumasarja, jos-
sa tavataan Galleria Uuden Kipinän näyttelyiden taiteilijoita ja kurkistetaan teosten taakse yhdessä kuvataiteilija Magdaleena Jakkilan kanssa. Tapahtuma toistuu aina näyttelyiden viimeisenä aukiolosunnuntaina kolmen viikon välein. 25.11. Tutustutaan Hannu Leimun, Antti Sepposen ja Jonne Heinosen, sekä Iitta Pietin näyttelyihin. Teoksen takana alkaa klo 14 näyttelykierroksella. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
ALTA MASTOJEN
P
Galleria Uusi Kipinä Kymintie 1 , Lahti
KAKSI LAHTEA
Kaksi Lahtea-palstalla käydään tutkimassa miten Lahti on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Yllä kuva Vesijärven rautatieasemalta 1980-luvun lopulta Lahden kaupunki - Tekninen ja ympäristötoimialan arkistosta ja alla sama rakennus nykyisessä käytössään Kahvila Karirantana.
Kurkistus
audiovisuaaliseen ELOKUVA Brownhill Mafia, kaakkoissuomalainen pien-
levymerkki vai 60-luvun hippiperheitä muistuttava kultti? Tämä selviää kotivideomaisesta dokumenttielokuvasta Hymni tulelle, jossa porukkaan kuuluvat muusikot opastavat katsojaa kohti edellä esitetyn kysymyksen vastausta. Eino Leinon runon mukaan nimetty filmi ei ole aivan tyypillinen rockhistoriikki, sillä se esittelee bänditoiminnan ohella myös soittajien muita kiinnostuksenkohteita ja elämää. Hymni tulelle sisältääkin kuvauksia muun muassa luontoretkistä sekä peltojen kulotuksesta. Dokumentissa esiintyvät Caskets Open, Chestburster, Woodrue, Sunface, Psyke Urtsa, Jazzhand ja Metsäkirkko.
Hymni tulelle Elokuvateatteri Kino Iiris 16.11. klo 20 Näytöksessä on paikalla elokuvan ohjaaja.
RUNO Muistan sen kun ensikerran koin vapauden hetken läsnäolevan irtoavan pelottoman tunteen aidon lämpimän ajatuksia herättävän rakentavan rakkauden Tuija Seppänen
I
taiteeseen
iriksen Aaveet on uusi poikkitaiteellinen audiovisuaaliseen toteutukseen pohjautuva tapahtuma. Mikään uusi idea kokeellisen elokuvan tuominen elokuvateatteriin ei ole. Ehkä tuoreimpana ajatuksena on saada kehittyvästä tapahtumasta monipuolinen näyttämö luovuudelle. Esitettäviä teoksia ei valita kokemuksen tai kilpailujen perusteella, vaan lähtökohtaisesti kaikki ovat tervetulleita kehittämään tapahtumaa. Tapahtuman ideana on näyttelyavajaisten kaltainen tilaisuus, jossa taiteilijan ja katsojien on mahdollista vapaasti keskustella esitettävistä teoksista. Puhuminen ei toki ole Aaveissa välttämätöntä, voi myös nauttia ja kokea. Pääpaino on liikkuvassa kuvassa ja aikaa mediana käyttävässä taiteessa, kuten videotaide (loop-animaatioista lyhytelokuvaan) ja esitystaide (performanssista musiikkia ja visuaalisia taiteita yhdistäviin esityksiin). Liikkuvan kuvan lisäksi Iiriksen Aaveet pyrkii hyödyntämään tilaa esimerkiksi installaatioiden pohjana. Miten Kansantalon alakerran komeaa tila on hyödynnettävissä erilaisen esittävän taiteen keinoin; miten liikkuva kuva sopii yhteen esimerkiksi musiikin,
kuvien, valojen tai vaikka runojen kanssa? Ensimmäisen kerran Iiriksen Aaveet ovat nähtävillä pe 23.11. klo 20 alkaen. Tapahtumaan osallistuu teoksellaan mm. helsinkiläinen mediataiteilija Azar Saiyar; ”Toistuvia teemoja taiteellisessa työssäni ovat kysymykset identiteetistä ja sen rajoista, sekä ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä”. Reilut kaksi tuntia kestävässä tapahtumassa nähdään lukuisia muitakin kokeellisia filmejä eri vuosikymmeniltä. Aaveissa nähdään esimerkiksi turkulainen Anneli Nygren, joka on tehnyt videoita 80-luvun alusta alkaen. Näin tapahtuma kunnioittaa osaltaan Lahdessa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa järjestettyä audiovisuaalista biennalea. Elävän kuvan lisäksi esillä on myön mm. valokuvia autioituneesta Bribjatin kaupungista. Illan artistivieraana synasoundeja tarjoaa Kanttoripoika. Tapahtuman visuaalisen ilmeen on luonut kuvataiteilija Veera Inkeri. Tapahtuman järjestämistä ovat mahdollistamassa Päijät-Hämeen Elokuvakeskus, Kauno ry. ja Lahen Lehti. JS Iiriksen Aaveet Kino Iiris 23.11. klo 20-22.30, Vapaa pääsy!
aikallisuus, lähiajattelu on globalisaation terve vastavoima. Vaikka mielemme on vapaa (toivottovasti), fyysisesti pystymme olemaan vain yhdessä paikassa kerrallaan, miksemme siis keskittyisi siihen mitä on nenämme alla? Tutustuminen erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin ja elämäntapoihin auttaa arvostamaan asioita, joita omassa kulttuurissaan pitäisi muuten itsestään selvyyksinä. Sopivasti nurkkakuntaisuutta, sopivasti vuorovaikusta. Maailmanparantaminen lähtee omasta lähipiiristä. Maailmanrauhasta on turha saarnata kauniissa puheissa, jos “oma” yhteisö on riitaisa ja jossa ihmiset voivat huonosti. Lahdessa toimii monia nk. kotiseutuyhdistyksiä ja kaikilla niillä on tärkeä tehtävä. Säilyttää, ylläpitää ja luoda omista lähtökohdistaan paikallista kulttuuria osana pitkää jatkumoa, jota lahtelaisuudeksi kutsutaan. Kotiseutuyhdistyksiin monesti(?) yhdistetään mielikuviin tunkkaisista perinneyhdistyksistä, joissa kahvittelun lomassa haikallaan aikaa, jolloin kaikki oletettiin olevan paremmin. Ehkä edellä kerrottu mielikuva ei kuitenkaan ole noin mustavalkoinen. Mielikuva lopulta kuitenkin muodostuu yhdistysten tavasta toimia. Kaikkea vanhaa ei kannata säästää tai ylläpitää. On annettava mahdollisuus uusille ajatuksille ja paremmille toimintatavoille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa aiemman toiminnan perustat ja taustat, joiden päälle voi rakentaa jotain uutta. Muutoin yhteys katkeaa, jolloin luomme historiattomuutta, sarjan toimintoja, jonka pohjalta emme pysty rakentamaan mitään pysyvää, mitään, mistä saisimme lopulta kiinni. Olisi vain sarja uusia ideoita vailla perustaa, kiinnityskohtia. Kömpelöitä ja epäkäytännöllisiä yrityksiä pitää kiinni uudistumisen ajatuksesta. Kaikki uudistautuminen ei ole edistystä. Pohjalle tarvitaan perusta. Uudelleenrakennustyö ei ole helppoa, eikä sen pidäkään olla. Siispä hihat heilumaan! sauli.hirvonen@lahenlehti.net
ALAKULMAN KUVA JONNE SEPPÄNEN
Kotimaisen elektronisen musiikin kovia nimiä, 1990-luvulta omaa musiikkia tehnyt kemiläislähtöinen Jori Hulkkonen veti 3.11. Torvessa djkeikan sakean savuverhon takaa.