Page 1

painodokkari.indd 1

Tilaa lehti kotiisi 1 €/kpl

Lahen:Lehti

Lähetä osoitteesi: info@lahenlehti.net

nro 2/2018

vuodesta 2008 SAULI HIRVONEN

NÄYTTELY Cismittääkö? –taidenäyttely avautui Galleria

Uudessa Kipinässä 14.8.2018 osana Lahti Pride –tapahtumaa. Toisen kerran järjestettävän ryhmänäyttelyn teemana on tällä kertaa Vähemmän kuin vähemmistö. Teokset käsittelevät eri lähtökohdista samanaikaisesti useampaan vähemmistöön kuulumista. Näyttelyssä on esillä teoksia monista eri medioista: mm. maalauksia, valokuvia ja veistoksia. Näyttelyyn järjestettiin keväällä valtakunnallinen avoin haku.

Cismittääkö? – vöhemmän kuin vähemmistö Galleria Uusi Kipinä 15.8.-2.9.2018 KAKSI LAHTEA

L

Kaksi Lahtea-palstalla käydään tutkimassa miten Lahti on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä. Yllä kuva Ahjokadulta Lahden kaupunki - Tekninen ja ympäristötoimialan arkistosta ja alla sama näkymä sateisena elokuun päivänä.

ELOKUVA Dario Argenton (Suspiria) ohjaama Deep Red

– verenpunainen kauhu (Profondo rosso, 1975) on eurooppalaisen kauhutrillerin keskeisin merkkipaalu. Luca Guadagninon (Call Me by Your Name) ohjaaman Suspirian uusintafilmatisoinnin saatua maailmanensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla syyskuun alussa, nähdään Argenton ensimmäinen mestariteos Deep Red – verenpunainen kauhu erikoisnäytöksissä restauroituna ja leikkaamattomana versiona suomenkielisillä teksteillä. Elokuva on aiemmin nähty Suomessa valkokankaalla ainoastaan pahasti haalistuneina kopioina. ”Masterpiece… perfect moment in Argento’s filmography” – Guillermo del Toro

Deep Red - Verenpunainen kauhu Elokuvateatteri Kino Iiris 14.9. ja 15.9. klo 20 RUNO

30.8.2018 15:38:56

Laittoi pienen siemenen outoon syliin elämän tyhjätakki taikurin yllä kaikki kyyneleet puristettu sieraimista tunteiden aallokossa onnen keveät askeleet johtavat suureen seikkailuun vapauteen sydämen ympärillä ystävyyteen aitoon lämpimään Tuija Seppänen

Lahden elokuvanäytösten alkutaival

ahdessa esitettiin eläviä kuvia ensi kerran 12.7.1899 Oskar Alosen kiertävän kinematografisen teatterin toimesta vasta valmistuneessa Lahti-hotellin talossa Hämeenkatu 12 puutalossa, jossa myöhemmin oli Lahden Lyseo ja kaupunginkirjasto. Istumapaikoista sai pulittaa 1 markan ja seisomapaikoista 50 penniä. Ohjelmaa luonnehdittiin kirjavaksi. Vuonna 1904 The Roayl Biograph-niminen kiertue esitti lahtelaisille mm. matkan kuuhun. Perimätiedon mukaan näytös oli ns. Rajasen tontilla (Rautatienkatu 18) sijainneessa puutalossa. Ensimmäinen vakituinen teatteri avattiin Lahdessa 12.5.1907 Aholan talossa, Rautatienkatu 12:sta. Lahden Elävienkuvien Teatteri omistajasta ei ole tietoa. Musiikista huolehti mekaaninen soitin fonola, mutta myös “hyvä soittaja herra Balden”. Avajaisohjelmasta ilmoitettiin Lahtilehdessä mm. seuraavasti: ”Lahden Elävien kuvien Teatteri Aholan talossa alkaa näytäntönsä tänään sunnuntaina kello 2 jpp. Ohjelma: 1. Köpenikin kapteeni 2. Matkustuksia Skotlannissa 3. Sukelat varkaat 4. Kasakka-tyttö 5. Vannehame 6. Sata yhdestä eli onnistunut vedonlyönti 7. Hattu-parka.” Seuraava elokuvateatteri perustettiin 1911 Aleksanterinkatu 15:een. Helios-niminen teatteri oli pihan perällä ja sitä pidettiin hyvin hienona. Teatterissa oli parvekeaitiot, joihin noustiin rautaisia kierreportaita. Sen perusti liikemies Juho Myötyri, monitoiminen liikemies. Myöhemmin Myötyri myi sen Suomi-filmille ja nimeksi tuli Kino-Teatteri. Rautatienkatu 22:ssa sijainneessa puutalossa oli elokuvateatteri n. v. 1909-12 vaiheessa. Teatterin nimi ei ole tiedossa. Elokuvateatteri Kullervo perustettiin v. 1919. Teatteri oli puutalossa Rautatienkatu 26. Toiminta loppui rakennuksen purkamiseen. .Aleksanterinkatu 13:een (myöh. Teräksen talo) rakennettiin upea teatterihuoneisto, jonka nimeksi tuli nimikilpailun myötä Kuva-Pirtti. Toiminta alkoi 1928. Myöhempi omistaja myi teatterin v. 1939 tamperelaiselle Mäkelän Kinostolle, jolloin nimeksi tuli Elokuvateatteri Häme. Lahden Näyttämö perustettiin

1910-luvun alussa Peltosen taloon Rautatienkatu 9, perustaja oli Juho Myötyri. Teatteri päätyi sittemmin monien vaiheiden jälkeen Paasimaan perheelle, joka pyöritti toimintaa koko perheen voimin. Teatterissa esitettiin “hienoimmat” filmit. Lahden Näyttämö kuitenkin lopetettiin kannattamattomana, kun Rautatienkatu 13:een valmistui Kuva-Palatsi v. 1926, etenkin kun sen mukana tuli äänielokuvat v. 1929. Kuva-Palatsi olikin aikoinaan "tyylikkäin ja paras kaikista". Sen toiminta alkoi tammikuussa 1927. Kauppalan ja kaupungin alkukymmenen vaikuttajan, kauppias ja talonomistaja Aleks Kaurasen pojat Viktor, Valter ja Paul perustivat Aleksanterinkatu 10:een suuren kaupan, mutta Viktor ei ollut kovinkaan kiinnostunut senlaatuisesta liiketoiminnasta. Hankittuaan omistukseensa Rautatienkatu 13:n kulmatontin hän päätti hän rakentaa tontin ylälaitaan laadukkaan rakennuksen. Siihen tuli myös rakentaa korkean luokan elokuvateatterihuoneisto.

Kaikkien lahtelaisten Iiris Paikallisia elokuvateatteriperinteitä jatkaa elokuvateatteri Kino Iiris. Koko olemassa olen ajan se on sijainnut Lahdessa Saimaankadulla, vuonna 1957 Lahden Sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen rakennuttamassa Kansantalossa. Sen saleissa on näytetty elokuvia jo 1970-luvun lopulta alkaen. Kun elokuvat alkoivat pyöriä nykyisen Kino Iiriksen valkokankaalla, otsikoitiin Etelä-Suomen Sanomissa näyttävästi ”Kansantaloon uusi pornoelokuvateatteri”. Artikkelissa kerrottiin, että uuden elokuvateatterin myötä Lahdessa tullaan näkemään entistä enemmän paljasta pintaa ja raakoja veritekoja! Sähäkästä ohjelmistosta huolimatta ensimmäinen elokuvateatteriyrittäjä Kamras Oy ajautui konkurssiin vuoden 1982 lopulla. Tämän jälkeen tilojen vuokraajaksi ryhtyi Adams Filmi Oy. Lopulta vuonna 1987 työväenyhdistys päätti itse jatkaa elokuvateatteritoimintaa ja tällöin teatteritila ristittiin Iiris-saliksi. Elokuvateatteri Kino Iiris oli syntynyt. Kino Iiriksen kannattavuus ei kuitenkaan vastannut odotuksia ja vuoden 1990 syyskuussa teatterisali vuokrattiin edellisenä vuonna perustetulle Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:lle (PHEK). Tästä lähtien Kino Iirik-

sen toimintaa on pyörittänyt yleishyödyllinen ja riippumaton yhdistys. Elokuvakeskus perustettiin nimenomaan yhdistämään lahtelaiset elokuvakerhot ja olemassaolonsa aikana on vakiinnuttanut paikkansa alueellisena kulttuuritoimijana. PHEK:n toiminta-ajatuksen mukaisesti elokuvateatteri Kino Iiris on alusta asti esittänyt monipuolisesti erilaisia elokuvia myös pienemmistä elokuvamaista. Yhä tänä päivänä Kino Iiriksen autenttisen tunnelman muodostavat elokuvateatterin nostalginen miljöö kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kansantalon alakerrassa ja sen laadukas, erityisesti eurooppalaiseen elokuvaan keskittyvä ohjelmisto. Perusohjelmiston lisäksi Iiriksessä järjestetään eri kohderyhmille tarkoitettuja elokuvakerhoja sekä erikoisnäytöksiä, kuten Lahti-filmi-, Elohopeat-, Koulukino-, Kellarikino ja Nostalgiakino-näytökset. Salissa voi esittää myös omia elokuvia. KINOS-lyhytelokuvafestivaalia on järjestetty Kino Iiriksessä jo vuodesta 2003. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) elokuvasarja siirtyi Kansantalon Vaahterasaliin syksyllä 2016. Sarja toteutetaan yhteistyönä PHEK:n ja Reel Lahti -elokuvakerhon kanssa. Vaahterasalissa elokuvat esitetään 35 mm filmiltä. PHEK:n toimintaa ovat myös erilaiset hankkeet ja projektit, joilla edistetään audiovisuaalisen kulttuurin ja elokuvan asemaa PäijätHämeessä. Kodikas ja piskuinen Kino Iiris on monelle elokuvan ystävälle ”se ainoa oikea lahtelainen elokuvateatteri”.

kinoiiris.com Sauli H ja PHEK

Lahden elokuvanäytösten alkutaival - kappale perustuu Hollolan Lahti -lehdessä 1/1990 julkaistuun Heikki Parmelan kirjoittamaan artikkeliin “Lahden vanhat elokuvateatterit”. Usean kirjallisen lähteen lisäksi hän on käyttänyt lähteenään 30 lahtelaisen haastattelua. Artikkeli on tiivistelmä Parmelan artikkelista, kattaen ajanjakson ensimmäisestä elokuvanäytöksestä äänielokuvan tuloon.

ALTA MASTOJEN

L

ahden kaupunki päätti keskeyttää Teivaan kylpylän kaavan valmistelut alkuvuodesta. Alunperin kylpylähotellia suunniteltiin Teivaan rinteeseen, mutta suunnitelmat kaatuivat Hämeen ely-keskuksen vastustukseen. Sen jälkeen hotellia on yritetty mahduttaa Vesijärven rantaan ravintola Lokin viereen. Kenkä jäi puristamaan ainakin rahoituksen varmistumisen puolesta. Yleiset asuinalueiden korttelisaunat rakentuivat ihmisten muuttaessa maalta kaupunkeihin. Ne korvautuivat kuitenkin hiljalleen taloyhtiöiden omilla yhteissaunoilla. Nyt 2000-luvulla kollektiiviset saunat ovat jälleen kasvattaneet suosiotaan. Helsingissä perinteisiä korttelisaunoja on kolme ja uusia yhteiskäytössä olevia saunoja putkahtelee kuin sieniä sateella. Esimerkkinä näyttelijä Jasper Pääkkösen Helsingin Hernesaareen avaama yleisen sauna Löyly, joka nousi juuri Time-lehden vuoden 2018 sadan merkittävimmän nähtävyyden joukkoon. Muotina tuntuu olevan saunomisen elämyksellistäminen, johon ei muutaman neliön oma kerrostalosauna tahdo taipua. Kun puhutaan ettei yleisiä saunoja enää juurikaan ole, puhutaan nimenomaan alkuperäisistä korttelisaunoista vanhoissa paikoissaan. Uusia rantasaunoja uima-altaineen tuntuu pääkaupunkiseudun lisäksi olevan suunnitteilla yhtäaikaisesti eripuolille Suomea. Saunomisen maassa erilaisia yhteisiä saunoja löytyy, mutta ne täytyy osata löytää. Lahden läheltäkin löytyy yleiset rantasaunat kesäkaudella ainakin Herrasmannista, Joutjärveltä ja Mukkulasta sekä esimerkiksi Mäntsälästä. Avantouimareillekin ovat saunatilat olemassa. Lahti tulee silti uudessa saunabuumissa jälkijunassa. Yleisöosastokirjoitusten perusteella ympärivuotisia yleisiä saunoja kaivataan paikalliselle väelle ja matkailuihmisten mukaan kysyntää olisi myös turistien keskuudessa. Elokuisena keskiviikkona Lahden satamaraitilla käytiin kiivastakin puhetta suunnitellusta saunakeskuksesta matkustajasatamaan. Keskusteltiin asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien kesken mm. peittäisikö saunakeskus näkyvyyttä Vesijärvelle. Toivottavasti pian Lahdellakin on tarjottavana ympärivuotinen virkistäytymiskeskus kohtuullisilla pääsymaksuilla ja Vesijärvi-näköalalla. Jonne S

Joutsaaren rantasaunasta avautuu kesämökkimaisema. Yleiseen saunaan pääsee taas ensi kesänä.


ti LAPD on Lahden paikkoihin keskittyvä podcast-ohjelmakokonaisuus. Uusimmat tallenteet julkaistaan Lahtiwood-sivulla. Myöhemmin äänitteet julkaistaan myös lahtikartalla.fi-sivustolla. LAPD käynnistyi viisiosaiselle Lahden vesistöihin liittyvällä juttusarjalla, jossa keskitytään Lahden seudulla erilaisiin luontokohteisiin kalastusharrastajan Tapion ja kotiseutuharrastajan Saulin näkökulmasta. Tapio ja Sauli ovat vierailleet jokaisessa kohteessa kesän 2018 aikana, joiden pohjalta muodostuu podcastin runko. Sauli H Logo: Tapio Kangasniemi

Kuvakirjojen Lahti-trilogia

P

arhaillaan olen työstämässä Lahti-trilogiaa, kolmiosaista Lahteen sijoittuvaa valokuvakirjasarjaa. Kirjat ovat tarkoitus julkaista syksyllä ja talvella 2018-19. Kustantajana toimii Pekka Productions. Sarjan ensimmäisessä kirjassa esitellään Lahti-tatuointeja. Kirja eroaa kahteen muuhun kirjaan verrattuna. Kuvat eivät ole ottamiani, vaan tatuoinnit on valokuvannut ja käsitellyt Mika Lintunen. Kirja perustuu käynnistämääni kotiseututatuointikuvien keräyshankkeeseen, jonka myötä kuratoin valokuvanäyttelyn Lahden historiallisessa museossa syksyllä 2017. Kirjaan tulee uusia kuvia, joita ei näyttelyssä esiintynyt. Kaksi seuraavaa kirjaa voidaan käsittää yhtenä kokonai-

suutena; toinen on ns. yleiskuvakirja Tunnelmia Lahdesta ja kolmas Rautateiden Lahti painottuu nimensä mukaisesti rautateihin. Näiden kirjojen sisällöt olen jakanut omiin teemoihin. Molemmissa kirjoissa kuvat sijoittuvat vuosille 2005-2017, pääosin vuosille 2008-2010. Olen halunnut luoda tunnistettavuutta klassisten ja kliseistenkin asetelmien kautta. Erilaiset tilanteet, olosuhteet, vuorokausien ja vuodenaikojen vaihtelut tuovat kirjaan mukavaa tunnelmaa. Rautateiden Lahti on rautatieharrastajan näkökulma lahtelaisesta rautatiekulttuuurista ja -miljöistä. Kirjasta nauttiakseen ei tarvitse olla asian harrastaja, sillä kirja sisältää paljon tuttua ”lahtelaista”. Sauli H

Urajärven Kartanon Ystävät ry järjestää tänä syksynä neljä kummituskierrosta, joiden aikana oppaat kertovat kartanoon liitettyjä aavetarinoita aidoilla tapahtumapaikoilla. Kierroksella selviää muun muassa, kuka olikaan Valkoinen rouva sekä miksi ja miten hän kummittelee. Kierros vie myös molempien museorakennusten ullakoille, joihin ei muuten ole pääsyä. Suuresta suosiosta johtuen on tekstiviesti-ilmottautuminen välttämätön puh. 044 239 9759. Hinta 7e/hlö.

Nostalgiaa Iiriksessä Kun illat ( ja päivät) alkavat hämärtyä käynnistyvät jälleen Nostalgiakino-näytökset Kino Iiriksessä. Näytökset tarjoavat aikamatkan 1950-1970-lukujen Suomeen. Vapaa pääsy! 28.10.2018 klo 12 Nostalgiakino: Matkalla Suomessa osa1 Ensimmäisessä näytöksessä nähdään 50-luvun puolen tunnin värifilmillä kesäistä Suomea Helsingistä Lappiin ja tutustutaan muutamiin Suomen kaupunkeihin esittelyfilmien muodossa. 25.11.2018 klo 12 Nostalgiakino: Matkalla Suomessa osa2 Toisessa näytöksessä jatketaan kotimaahan tutustumista 50- ja 60-lukujen kaupunkiesittelyiden muodossa. 27.1.2019 klo 12 Nostalgiakino: Kiskojen viemää Tammikuun perinteinen nostalgisten rautatieaiheisten lyhytfilmien näytös järjestetään yhdessä Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n kanssa.

Ilmoita Tilaa

Lahen:Lehti Lahen:Lehdessä esim. alla oleva ilmoitus 10e vuoden lehdet kotiin 6e€

24.2.2019 klo 12 Nostalgiakino: Lentäen kaukomaille Jos vietät helmikuuta kotimaassa tarjoaa Nostalgiakino mahdollisuuden nähdä ajankuvia 1950-70-lukujen matkailusta lentokoneella, sekä matkoista suomalaisten suosimiin lomakohteisiin mm. Kanariansaarille. 24.3.2019 klo 12 Nostalgiakino: Muistojen Helsinki Nostalgiakino esittelee vanhoja värifilmejä Helsingin katunäkymistä, suosituista turistikohteista, saaristosta ja yrityksistä. Tutustumme myös esimerkiksi Helsingin silloiseen ruokahuoltoon. 28.4.2019 klo 12 Nostalgiakino: Suomalaiset tehtaat ja yritykset esittäytyvät Kevään viimeisessä Nostalgiakinossa tutustutaan Suomalaisiin 50-70-luvuilla toimineisiin yrityksiin esittelyiden muodossa. Mukana mm. aikakauden kotimaista paperi-, makeis-, auto-, alkoholiteollisuutta.

Urajärven kartano. Kartanontie Urajärvi, Asikkala

su 21.10. Musiikkia kuin suoraan Suomi-filmeiltä Suomifilmi - elokuvamusiikkia -kokonaisuuden teemana tulee olemaan vanha suomalainen elokuvamusiikki, ja sen pääorkesterina vuonna 1923 perustettu Ykspihlajan Työväen Soittajat. Konsertin käsikirjoittajana toimii Heikki Kahila. Sibeliustalon Pääsali Liput etukäteen lippu.fi

pe 28.9. Kääpiöt tanssii Viime joulukuussa loppuunmyydyllä keikalla esiintynyt Gasthaus Orkesteri palaa Tirraan. Illan aikana kuullaan Angelo Badalamentin ja David Lynchin yhteisten sävellysten (mm. Falling, Nightingale, Fire Walk With Me, Laura Palmer’s Theme) lisäksi kappaleita kuten Lark (Au Revoir Simone) ja No Stars (Rebekah Del Rio). Ravinto Tirra klo 21-02 liput 12e

la 29.9. Klezmeriä idästä Lahden Jazztori jatkaa uudistuneena kaupunkifestivaalina 23.–30.9.2018. Konsertteja on useilla estradeilla. Tirrassa esiintyy Pietarilainen Dobranotch, joka soittaa vauhdikasta, tunnepitoista klezmeriä, juutalaista juhlamusiikkia, jossa on vivahteita niin romanimusiikista kuin Balkanin alueen kansanmusiikkityyleistä. Ravinto Tirra klo 21-02 liput 10e

Lahen:Lehti

Toimitus: Sauli Hirvonen sauli.hirvonen@lahenlehti.net Toimitus, ulkoasu, ilmoitukset: Jonne Seppänen jonne.seppanen@lahenlehti.net p. 045-6747772 Jakelupaikat Kino Iiris, Uusi Kipinä, matkakeskus, kauppahalli

info@lahenlehti.net KINO IIRIKSEN

OOPPERASYKSY 2018 Ma 24.9. AIDA Ma 15.10. LA TRAVIATA Ma 29.10. TOSCA Ma 12.11. LA FAVORITE Ma 26.11. RYÖSTÖ SERALJISTA Ma 10.12. LÄNNEN TYTTÖ Ti 18.12. TANSSIN JUHLAA / PÄHKINÄNSÄRKIJÄ Liput 23€. Katso lisää www.kinoiiris.com

Kävelyä kahdella puujalalla jo vuodesta 2016

Siivoojien mestaruuskilpailussa teollisuussiivoojat putsasivat palkintopöydän Ydinvoimalan avajaisissa vieraat säteilivät

painodokkari.indd 2

T

apion idean pohjalta ja yhdessä Saulin kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta syntyi LAHTIWOOD. Nimen taustalla on ulkoilmateoshanke. Sivusto kertoo näyttelyhankkeen etenemisestä ja esittelee lisäksi tekijöiden aikaansaannoksia ja muita projekteja. Sivulla on tarkoitus julkaista kaikkeen (lahtelaiseen) puuosaamiseen ja -rakentamiseen liittyvää sekä esitellä erilaisia tuotteita, tapahtumia, näyttelyitä ja tilaisuuksia. Aiheina yleisesti myös kaupunkikulttuuri, kaupunkikuva ja -miljööt sekä pienoismallit. Sivustolla aloitti elokuussa Lahtipodcast eli tuttavallises-

la 15.9. Urajärven kartanolla kummittelee

30.8.2018 15:38:56

KINO IIRIS

LAHTIWOOD-verkkosivusta näyteikkuna lahtelaiseen puuosaamiseen

LAHESSA SATTUU JA TAPAHTUU

Lahen Lehti 2/2018  
Lahen Lehti 2/2018  
Advertisement