Tilaa Lahen:Lehti
1 €:lla
se tuodaan kotiisi info@lahenlehti.net
Lahen:Lehti
nro 2/2017
VANHAT KUVAT(VAS.): KOKOELMA LAHDEN KAUPUNKI, KUVAT MAALISKUU 2017 (OIK.): JONNE SEPPÄNEN
Jalkarannantien Vekra Oy:n kaupparakennus on hävinnyt.
Kaksi Lahtea
L
ahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala antoi toimituksemme käyttöön kuvia muuttuneesta Lahdesta neljän vuosikymmenen takaa. Kuvis-
Kauppalankadun puurakennukset ovat kadonneet.
ta innostuneena otimme kameran kouraan ja lähdimme ottamaan verrokkikuvat. Olipa yllättävän viihdyttävä toimeksianto! Lisää kuvia myöhemmin www.albumitauki.fi
vuodesta 2008
L
ähdekritiikin huomioiminen tuntuu ajassamme olevan koko ajan tärkeämpää. Klikkijournalismiin perustuvat julkaisut liikkuvat totuuden hämärällä raja-alueella. Raflaava klikkiotsikko (engl. clickbait) toimii usein syöttinä huonoon ja/tai huolimattomasti tehtyyn uutiseen. Huijausotsikoiden lisäksi netti on väärällään täysin tuulesta temmattua uutista ja lähteetöntä tietoa. Väärän tiedon levittämiseen syynä voi olla asiakkaiden houkuttelu mainostajien kustantamille sivuille tai tiedon vääristäminen esimerkiksi poliittisen ilmapiirin muokkaukseen. Viime syksynä Yle esitti Docventures-sarjassa Venäjän ykköskanavan tuottaman dokumentin ”World order”. Länsimaalaisin silmin katsottuna dokumentti oli täyttä propagandaa ja tehty kumoamaan lännessä totuuksiksi katsottuja tietoja itänaapurista. Ylen Riku Rantala suositteli dokumenttia juuri medialukutaidon johdosta. ”Tätä elokuvaa katsoessa on kysyttävä, kuinka paljon tarvitaan totuutta, jotta se riittää kertomaan tarinan? Osaamme heti kyseenalaistaa World Orderin, mutta osaammeko katsoa länsimedian tuotantoa yhtä kriittisellä silmällä?” Rantala kysyy. Yksinkertaisesti lähdekritiikillä tarkoitetaan tapaa käyttää ja lukea tietolähteitä. Lähtökohtana on niiden totuudenmukaisuuden arviointi. Ensin on arvioitava lähteen alkuperä; onko se ensi- vai toisen käden tieto. Näistä ensimmäinen on nähnyt asian itse, toinen on kuullut tiedon muualta. Tämän jälkeen tulisi arvioida, minkälaisia tarkoitusperiä laatijalla on alkuperäisen lähteen luomiseen ja onko kyseinen käyttötarkoitus vaikuttanut sen sisältöön; miten lähteessä kuvaillaan tai ilmaistaan asioita. Voidaan esimerkkinä pohtia minkälaisessa valossa työntekijä kuvaisi saman asian esimiehelle lähtevään sähköpostiin tai omaan päiväkirjaansa. Kolmantena on vielä hyvä ajatella, onko laatijalla poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen tai jokin muu motiivi esittää asia tietyssä valossa. Yhä useammin painetussa tekstissä on lähteeksi mainittu yksikantaan Wikipedia. Nettitietosanakirja on hieno keksintö monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Mietittäessä Wikipedia-artikkelin käyttöä ainoana lähteenä on kuitenkin muistettava, että Wikipediaan tehdään tuhansia muokkauksia päivittäin ja mukaan pääsee väkisin myös virheellistä tietoa, joka voi jäädä artikkeliin pitkäksikin aikaa. Muistakaamme siis uhrata välillä ajatus lähdekriittisyydelle. Lähteiden vääristelyyn voi olla lukuisia syitä, joita ei tule ajatelleeksi tekstiä lukiessa. Toimittaja saattaa levittää laiskuuttaan yhdestä lähteestä peräisin olevaa väärää tai puolinaista tietoa.
jonne.seppanen@lahenlehti.net | sauli.hirvonen@lahenlehti.net
Lahen:Lehti.net
Konduktööri pakittelee vaunuja Sopenkorvenkadun tasoristeyksellä.
Hämeenlinnatielle näkyy vielä 70-luvulla purettu vanha hyppyrimäki.