Lahen Lehti 2/2017 by Lahen Lehti

Tilaa Lahen:Lehti

1 €:lla

se tuodaan kotiisi info@lahenlehti.net

Lahen:Lehti

nro 2/2017

VANHAT KUVAT(VAS.): KOKOELMA LAHDEN KAUPUNKI, KUVAT MAALISKUU 2017 (OIK.): JONNE SEPPÄNEN

Jalkarannantien Vekra Oy:n kaupparakennus on hävinnyt.

Kaksi Lahtea

ahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala antoi toimituksemme käyttöön kuvia muuttuneesta Lahdesta neljän vuosikymmenen takaa. Kuvis-

Kauppalankadun puurakennukset ovat kadonneet.

ta innostuneena otimme kameran kouraan ja lähdimme ottamaan verrokkikuvat. Olipa yllättävän viihdyttävä toimeksianto! Lisää kuvia myöhemmin www.albumitauki.fi

vuodesta 2008

ähdekritiikin huomioiminen tuntuu ajassamme olevan koko ajan tärkeämpää. Klikkijournalismiin perustuvat julkaisut liikkuvat totuuden hämärällä raja-alueella. Raflaava klikkiotsikko (engl. clickbait) toimii usein syöttinä huonoon ja/tai huolimattomasti tehtyyn uutiseen. Huijausotsikoiden lisäksi netti on väärällään täysin tuulesta temmattua uutista ja lähteetöntä tietoa. Väärän tiedon levittämiseen syynä voi olla asiakkaiden houkuttelu mainostajien kustantamille sivuille tai tiedon vääristäminen esimerkiksi poliittisen ilmapiirin muokkaukseen. Viime syksynä Yle esitti Docventures-sarjassa Venäjän ykköskanavan tuottaman dokumentin ”World order”. Länsimaalaisin silmin katsottuna dokumentti oli täyttä propagandaa ja tehty kumoamaan lännessä totuuksiksi katsottuja tietoja itänaapurista. Ylen Riku Rantala suositteli dokumenttia juuri medialukutaidon johdosta. ”Tätä elokuvaa katsoessa on kysyttävä, kuinka paljon tarvitaan totuutta, jotta se riittää kertomaan tarinan? Osaamme heti kyseenalaistaa World Orderin, mutta osaammeko katsoa länsimedian tuotantoa yhtä kriittisellä silmällä?” Rantala kysyy. Yksinkertaisesti lähdekritiikillä tarkoitetaan tapaa käyttää ja lukea tietolähteitä. Lähtökohtana on niiden totuudenmukaisuuden arviointi. Ensin on arvioitava lähteen alkuperä; onko se ensi- vai toisen käden tieto. Näistä ensimmäinen on nähnyt asian itse, toinen on kuullut tiedon muualta. Tämän jälkeen tulisi arvioida, minkälaisia tarkoitusperiä laatijalla on alkuperäisen lähteen luomiseen ja onko kyseinen käyttötarkoitus vaikuttanut sen sisältöön; miten lähteessä kuvaillaan tai ilmaistaan asioita. Voidaan esimerkkinä pohtia minkälaisessa valossa työntekijä kuvaisi saman asian esimiehelle lähtevään sähköpostiin tai omaan päiväkirjaansa. Kolmantena on vielä hyvä ajatella, onko laatijalla poliittinen, taloudellinen, henkilökohtainen tai jokin muu motiivi esittää asia tietyssä valossa. Yhä useammin painetussa tekstissä on lähteeksi mainittu yksikantaan Wikipedia. Nettitietosanakirja on hieno keksintö monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Mietittäessä Wikipedia-artikkelin käyttöä ainoana lähteenä on kuitenkin muistettava, että Wikipediaan tehdään tuhansia muokkauksia päivittäin ja mukaan pääsee väkisin myös virheellistä tietoa, joka voi jäädä artikkeliin pitkäksikin aikaa. Muistakaamme siis uhrata välillä ajatus lähdekriittisyydelle. Lähteiden vääristelyyn voi olla lukuisia syitä, joita ei tule ajatelleeksi tekstiä lukiessa. Toimittaja saattaa levittää laiskuuttaan yhdestä lähteestä peräisin olevaa väärää tai puolinaista tietoa.

jonne.seppanen@lahenlehti.net | sauli.hirvonen@lahenlehti.net

Lahen:Lehti.net

Konduktööri pakittelee vaunuja Sopenkorvenkadun tasoristeyksellä.

Hämeenlinnatielle näkyy vielä 70-luvulla purettu vanha hyppyrimäki.

Lahtelaisten Iiris

lokuvateatteri Kino Iiris sijaitsee Lahdessa Saimaankadulla, vuonna 1957 rakennetussa Kansantalossa. Lahden Sosiaalidemokraattisen työväenyhdistyksen rakennuttaman talon saleissa on näytetty elokuvia jo 1970-luvun lopulta alkaen, kun työväenyhdistys joutui miettimään uusia keinoja varojenhankintaansa. Taloudellisesti elokuvateatteritoiminta oli tuolloin järkevin vaihtoehto. Kun elokuvat alkoivat pyöriä nykyisen Kino Iiriksen valkokankaalla, otsikoitiin EteläSuomen Sanomissa näyttävästi ”Kansantaloon uusi pornoelokuvateatteri”. Artikkelissa kerrottiin, että uuden elokuvateatterin myötä Lahdessa tullaan näkemään entistä enemmän paljasta pintaa ja raakoja veritekoja! Sähäkästä ohjelmistosta huolimatta ensimmäinen elokuvateatteriyrittäjä Kamras Oy ajautui konkurssiin vuoden 1982 lopulla. Tämän jälkeen tilojen vuokraajaksi ryhtyi Adams Filmi Oy. Lopulta vuonna 1987 Sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys päätti itse jatkaa elokuvateatteritoimintaa ja tällöin teatteritila ristittiin Iiris-saliksi. Elokuvateatteri Kino Iiris oli syntynyt. Kino Iiriksen kannattavuus ei kuitenkaan vastannut työväenyhdistyksen odotuksia ja vuoden 1990 syyskuussa teatterisali vuokrattiin edellisenä vuonna perustetulle Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry:lle (PHEK). Tästä lähtien Kino Iiriksen toimintaa on pyörittänyt yleishyödyllinen ja riippumaton yhdistys PHEK. PHEK:n toiminta-ajatuksen mukaisesti elokuvateatteri Kino Iiris on alusta asti esittänyt monipuolisesti erilaisia elokuvia myös pienemmistä elokuva-

maista, sillä toiminnan tavoitteena on aina ollut ennen kaikkea rikastuttaa paikallista elokuvakulttuuria − ei niinkään elokuvateatterin omistajaa.

”

Tavoitteena on rikastuttaa paikallista elokuvakulttuuria − ei niinkään teatterin omistajaa. Nykyäänkin Kino Iiriksen autenttisen tunnelman muodostavat nostalginen miljöö kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kansantalon alakerrassa ja sen laadukas, erityisesti eurooppalaiseen elokuvaan keskittyvä ohjelmisto. Kolmikymmentä vuotta täyttävää teatteria rempattiin kesällä 2016. Vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä ja samalla uusittiin salin tekniikkaa nykyaikasemmaksi. Päijät-Hämeen elokuvakeskus ry (PHEK) perustettiin vuonna 1989 yhdistämään lahtelaiset elokuvakerhot. Jo seuraavana vuonna PHEK otti hoitaakseen Kino Iiriksen. Uransa aikana PHEK on vakiinnuttanut paikkansa alueellisena kulttuuritoimijana, joka palvelee kaikenikäisiä asiakasryhmiä päiväkotilapsista ikäihmisiin. Perusohjelmiston lisäksi Iiriksessä järjestetään eri kohderyhmille tarkoitettuja erikoisnäytöksiä, esimerkkeinä Elohopeat- ja Koulukino-näytökset. Kino Iiris tarjoaa ainutlaatuiset puitteet monipuoliselle elokuva- ja kulttuuritoiminnalle. Iiriksessä on pyörinyt erilaisia elokuvakerhoja sekä erikoisnäytöksiä. Tällaisia sarjoja

Valokuvaajien klubi

HANNA-MARIA GRÖNLUND

Lahti-filmejä Kinoksessa vuonna 2016

ovat mm. Kellarikino ja Nostalgiakino sekä suositut Lahti-filmi -illat. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) elokuvasarja siirtyi Vaahterasaliin syksyllä 2016 vanhan filmiprojektorin mukana. Samalla filmikulttuuria säilyttämään perustettiin Reel Lahti, jonka toimintaa pyörittää Aatetila ry yhteistyössä PHEK:n kanssa. KINOS-lyhytelokuvafestivaalia on järjestetty Kino Iiriksessä jo vuodesta 2003. Lyhytelokuviin painottuva KINOS kutsuu kaikentasoisia tekijöitä tarjoamaan teoksiaan ohjelmistoon. KINOS –festivaalin yhteydessä on vuosittain järjestetty myös erilaisia oheistapahtumia kuten klubi-iltoja. PHEK:n ydintoimintaa ovat myös erilaiset kehittämishankkeet ja projektit, joilla edistetään audiovisuaalisen kulttuurin ja elokuvan asemaa PäijätHämeessä. Kino Iiriksen Tammisalissa on elokuvakeskuksen, Lahti-Seuran ja Lahden videokuvaajien yhteiset tilat, jotka mahdollistavat tiiviin yhteistyön. Tällä hetkellä käynnissä on filmeihin keskittyvä kulttuuriprojekti, jonka tarkoituksena on digitoida paikallishistoriallisesti arvokkaita filmejä ja videoita. Projekti toteutetaan yhdistysten yhteistyönä. Päijät-Hämeen kulttuurirahasto myönsi projektille vuonna 2014 apurahan. Lisäksi valtakunnallinen Albumit auki -valokuvan keräysprojekti toimii Tammisalissa. Hankkeessa digitoidaan ja saatetaan nähtäville ihmisten kotialbumeista löytyviä valokuvia. Kino Iiriksen aulassa on säännöllisesti vaihtuva Albumit auki -valokuvanäyttely. SH & Kino Iiris

ahteen perustettiin huhtikuussa 2016 valokuvauksen harrastajien kaipaama valokuvausseura Fotoklubi.Lahti ry. FotoKlubi.Lahti ry:n puheenjohtaja Ari Salonen kertoi yhdistyksen taustoista.

Mastojen alla

sattuu ja tapahtuu Kevättipuja tiirailemaan

Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen lintukävely Lahdessa. Kokoontuminen Karirannan kahvilan edessä to 20.4. klo 17

Perkele! Perinteinen työväenlaulukonsertti on täynnä suurta ajatusta ja tunnetta. Estradilla Vanhan Jukon upea kuoro ja kvartetti, hienot solistit sekä Juko Band. Teatteri Wanha Juko Rautatienkatu 13 ma 1.5. klo 17

Mobilistien suurtapaaminen

Classic Motor Show-tapahtuma Lahden messukeskuksessa on klassikkoajoneuvojen suurin kohtaaminen Suomessa. la 6.5. klo 9–17 su 7.5. klo 10–17

tön kuvaamisharrastusta. Yhdistys harjoittaa kerho- ja neuvontatoimintaa järjestämällä mm. kuvailtoja, koulutustilaisuuksia, valokuvausnäyttelyitä, -kilpailuja ja –retkiä. Kokonaisuutena tarjota mahdollisimman kattavaa, monipuolista ja laadukas koulutusta ja tapahtumia.

Esitteletkö itsesi? - Olen Ari Salonen, aloittanut valokuvaamisen noin 35 vuotta sitten. Itselleni henkilökuvaus ja katukuvaus ovat lähellä sydäntäni. Hallitukseen kuuluvat ovat valokuvauksesta kiinnostuneita lahtelaisia varapuheenjohtaja Jari Sokka, rahastonhoitaja Aki Lausala ja sihteeri Pia Kuusela.

Minkälaista toimintaa järjestätte kuvailloissa? - Kokoonnumme kerran kuukaudessa Kuvailtaan, joka järjestetään kuukauden toisena keskiviikkona kello 18 alkaen. Kuvailloissa keskustellaan valokuvista ja valokuvauksesta sekä jaetaan tietoa ja vinkkejä valokuvaukseen liittyen. Ulkopuolisia luennoitsijoita/vierailijoita pyritään järjestämään Kuvailtoihin luennoimaan jäseniä kiinnostavista aiheista. Kuvailloissa valitaan myös Kuukauden kuva –kilpailun viisi parasta kuvaa.

Miksi yhdistys perustettiin? - Lahdesta ei löytynyt valokuvauksen harrastajille yhdistystä jossa kehittää omaa harrastustaan ja osaamistaan. Keväällä 2016 Wellamon kurssien innoittamina päätettiin perustaa valokuvaharrastusta tukevaa toimintaa. Perustimme Fotoklubi.Lahden 4.4.2016 ja mukaan pyysimme mukaan kursseilla tapaamiamme saman henkisiä ihmisiä.

Teettekö yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa? - Toiminta on vielä alussa mutta tavoitteena on tehdä yhteystyötä Heinolan ja Nastolan kamerakerhojen kanssa. Kuulumme toki Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n.

Mikä on yhdistyksenne toimintatarkoitus? - Edistää valokuvausta, kehittää jäsenten tietoja ja taitoja valokuvauksesta, sekä innostaa mukaan valokuvauksen kiehtovaan maailmaan. Tavoitteemme on järjestää mielekästä toimintaa yhdistykseen liittyville valokuvauksen harrastajille sekä kannustaa ja edistää jäsenis-

Kuinka paljon teillä on jäseniä, ja miten pääsee mukaan toimintaan? - Jäseniä tällä hetkellä 54 kpl. Jäseneksi voi ilmoittautua www. fotoklubilahti.com kautta tai lähettämällä sähköpostia fotoklubi.lahti@gmail.com. SH ARI SALONEN

Elämää suurempi elokuva 35 millisenä

Ylläolevin ylisanoin tituleerattu kymmenen Oscaria voittanut neljätuntinen loistelias Hollywood-teos epookki Tuulen Viemää (1939) nähdään Kansantalolla Reel Lahti tapaan aidolta 35mm-filmiltä. Kino Iiris, Saimaankatu 12. Ma 16.4. klo 14.

Anu Kipinässä

Surrealistisista maisemistaan tunnettu Anu Haapanen huhtikuussa Kipinän Kulmassa. 5.-30.4. Galleria Kipinä

SHKuva osallistui Fotoklubin tammikuun kuvakisaan, saaden illan vieraalta Yki Hytöseltä kunnian olla kuukauden kuva. Kuva on nimeltään: Fanit

Höyryllä Heinolaan 10.-11.6.2017

Kävelyä kahdella puujalalla jo vuo desta 2016

Matemaatikko osti lehdistä irtonumerot

(Norm. 18.90€)

Tarjous voimassa toukokuun 2017 loppuun!

Geometrian opiskelija ny hjäsi opiskeluajan samoissa ympyröissä

Toimitus Sauli Hirvonen Jonne Seppänen (ulkoasu) Julkaisijat Tmi Pekka Productions | Tmi Nostalgiamatkat Painos 1000kpl info@lahenlehti.net fb.com/lahenlehti

Painosmäärä 500 kpl Julkaisijat: Tmi Pekka Productions | Tmi Nostalgiamatkat www.lahenlehti.net | www.facebook.com/lahenlehti info@lahenlehti.net

w w w . h o y ry lla h e i n ola a n .n e t

Lahtelaisen kaupunkikulttuurin puolesta

Numero 2/2016 julkaistaan marraskuussa.

Pikku-Jumbo Lahdesta Heinolaan

Lahen: Lehti

Numero 3/2017 toukokuussa.

www . t opp a roi k k a . n et

Tilaa Lahen:Lehti kotiin, postimaksun hinnalla 6€/6 lehteä

Lahen:Lehti

Vierumäen Rautatiepäivä 10.6.

Vanhanradankatu 4 puh. 010 7788 120 Avoinna ma-pe 5.30-19, la 8-16 www.saksalanteboil.fi