Kylteri 2/2021

Page 1

2/21

1


www.kylteri.fi @kylteri

2


3


4


*Ping* Merkkiäänten kimeitä kilahduksia kuuluu tasaiseen tahtiin vuoroin Slackistä, Teamsistä, Telegramista tai jostain niistä tuhannesta muusta pikaviestimestä, josta minut nykyisin saa kiinni. Tai ainakin pitäisi saada. Vielä muutama vuosi sitten minun oli vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden vastauksia viesteihin sai odottaa useamman tunnin tai joskus jopa päiviä. Sitten elämääni astui ilmiö nimeltä pingailu. Pian huomasin olevani pikaviestien ristitulessa. *Ping* Tsekkaatko tän nopeesti?

Koukussa kiireeseen JUTTA SIBAKOV PÄÄTOIMITTAJA

Pingailulle ominaista ovat harmittomilta vaikuttavat pienet pyynnöt, joiden kasaantuessa elämästä tulee nopeasti yhtä tulipalojen sammuttelua. Ongelmalliseksi tilanne äityy, kun räpylässä on jo kolme palloa ja seuraava kiitää kovaa vauhtia kopattavaksi. Kuten monet muutkin arkielämän ongelmat, tämäkin on itseaiheutettu. Kun koronaviruspandemia rajoitti vapaa-ajan aktiviteettien valikoimaa, oli helppo haalia kalenteri täyteen erinäisiä sivuprojekteja. Kun baareissa pörrääminen ja matkustelu olivat pannassa, halusin käyttää vapautuneen aikani fiksusti. Lopputuloksena olen korona-aikana ollut kiireisempi kuin koskaan. Kiire pakottaa priorisoimaan. Opiskelijoille se tarkoittaa usein tasapainoilua työn ja huvin välillä. Jostain pitäisi kaivaa aikaa vielä vapaaehtoishommiinkin. Deadlinet painavat ja sitseillekin pitäisi ehtiä. Bileiden jälkeinen krapulapäivä voi sotkea koko viikon suunnitelmat, mutta fomokaan ei houkuttaisi. Osa on löytänyt tilanteeseen ratkaisun sober curious -ilmiöstä, jota käsitellään tässä numerossa. Holitonta bileiltaa seuraakin voittajan vuorokausi: darraisena sohvannurkassa vietetyn päivän sijaan säästyneet tunnit voikin käyttää johonkin muuhun. Tehokkuus kunniaan! Työelämässä kiire nousee uudelle levelille. Kiire ja aikapaine ovatkin Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työuupumuksen merkittävimmät riskitekijät. Ei siis mikään ihme, että kiire oli merkittävässä roolissa myös elokuussa ravintola-alan työolot puheenaiheeksi nostaneessa Hesburger-kohussa. Stressistä ja uupumuksesta huolimatta kiireeseen on helppo jäädä koukkuun. Se on eräänlainen adrenaliinipiikki, joka saa kelloa vastaan taistelevan ihmisen venymään äärimmilleen kerta toisensa jälkeen. Kiire saa meidät myös tuntemaan itsemme tärkeiksi ja tarpeellisiksi, kun ajanvietteet, projektit ja ihmiset joutuvat kilpailemaan ajastamme. Kiireellä onkin helppo kiillottaa egoaan. Samalla meiltä kuitenkin unohtuu se, että aika on yhtä arvokasta myös silloin, kun ei ole kiire mihinkään. Ehkä jopa arvokkaampaa. Joten: *Ping* Olethan välillä muistanut ottaa rennosti? Kirjoittaja on Kylterin päätoimittaja, joka vastaa viestiisi, kun hänellä on aikaa. 5

P Ä Ä K I R J O I T U S

*Ping* Hei otatko koppia?


TEKIJÄT

PÄÄTOIMITTAJA Jutta Sibakov jutta.sibakov@ky.fi

ART DIRECTOR Ruut Joensuu ruut.joensuu@ky.fi @ruutjoensuu

ILMOITUSMYYNTI Aino Hakkarainen aino.hakkarainen@ky.fi Peik Berg peik.berg@ky.fi

JULKAISIJA KY-säätiö Konemiehentie 4 02150 Espoo

PAINO

Bookcover

PAINOS 500

ISSN-L 1457-0890 ISSN 1457-0890 6


TÄSSÄ NUMEROSSA Sara Argillander Sohvi Kupila Sara Nissén Mette Hedborg Mimosa Rask Jutta Sibakov Siiri Varis Niko Ylä-Poikelus Ruut Joensuu Landys Roimola

KANSITAIDE Kansikuva: Sara Nissén Kuvitus: Ruut Joensuu

KYLTERI on Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden ylioppilaslehti.

SYKSYLLÄ 1999 perustettu lehti esittelee tuoreita näkökulmia ja kiinnostavia tekijöitä.

Haluatko kirjoittaa, kuvata tai kuvittaa Kylteriin? Ota yhteyttä: kylteri@ky.fi 7


SISÄLLYS 12

16

24

34 8

05 06 10 12 16 22 24 32 34


LUETTELO PÄÄKIRJOITUS KOUKUSSA KIIREESEEN TEKIJÄT PUOLIVUOSIKATSAUS ILMIÖITÄ VOITTAJAN VUOROKAUSII HENKILÖKUVA: ANNI MARTTINEN FEMINISMIÄ TALOUTEENEN

KOLUMNI MONEY TALKS - EKOLOGINEN KESTÄVYYS EDITION PÄÄAINEIDEN PUOLUSTAJAT PUHEENJOHTAJALTA KAUPPISTYYPPI ON PELKKÄ MYYTTI AJANKOHTAISTA: HEIDI RIIHIMÄKI KY KORONAN JÄLKEEN

9


PUOLIVUOS Ihmistoiminta kuormittaa ympäristöä parhaillaan niin paljon, että kulutuksen kattamiseen tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Luonnon monimuotoisuus rapistuu nopeammin kuin koskaan. COVID-19-pandemia on esimerkki biodiversiteetin kuihtumisen seurauksista. Lähde: The Economics

of

Biodiversity: The Dasgupta Review

Nainen vapautui miehen holhouksesta vasta vuonna 1930, kun Miina Sillanpään ajama avioliittolaki tuli voimaan. Lähde: Finlex

Tasa-arvoa talousarvioon -selvityksestä käy ilmi, että Juha Sipilän hallituksen talouspolitiikan suurimmat häviäjät ovat naiset. Lähde: Valtioneuvosto, Tasa-arvoa

talousarvioon

talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi ja sukupuolitietoinen budjetointi

36 prosenttia ylipistoopiskelijoista on vähentänyt päihteiden käyttöä korona-aikana. Lähde: THL:n KOTT-tutkimus, 2020

10


SIKATSAUS Teksti Kylterin

toimitus

Kuvitus Ruut Joensuu

Keväällä 2020 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 18–24-vuotiaista 29 prosenttia ei juo ollenkaan alkoholia. Vuonna 2016 raittiiden osuus oli vain 12 prosenttia. Lähde: Panimoliitto, 2020

Vuonna 2019 Aalto-yliopiston 17 500 opiskelijasta joka viides ei ollut valmistunut ylioppilaaksi. Lähes viidesosa Aallon opiskelijoista oli kuitenkin jo aiemmin suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yli 8 prosenttia valmistunut aiemmin ammattikorkeakoulusta. Lähde: Tilastopalvelu Vipunen

40 prosenttia suomalaisista työntekijöistä työskentelee aina tai usein kiireessä. EU-maiden keskiarvo on 36 prosenttia. Suomessa kiire korostuu erityisesti naispuolisilla palkansaajilla: aina tai usein kiirettä työssään kokevien osuus on naisilla 46 prosenttia ja miehillä 34 prosenttia. EU:n keskiarvon mukaan kiire on sen sijaan hieman yleisempää miehillä (37 %) kuin naisilla (35 %). Lähde: Tilastokeskus

11


VOITTAJAN VUOROKAUSI Teksti Sara Argillander Kuvitus Ruut Joensuu

Alkoholi on suomalaisen opiskelijakulttuurin pääpolttoaine. Sitsit ja approt, nuo opiskelijatapahtuman perustyypit, nojaavat kumpikin vahvasti juomiseen. Viime vuosina nuorten aikuisten alkoholinkulutus on kuitenkin kääntynyt laskuun. Taustalla vaikuttaa muun muassa tiedostavaan alkoholinkäyttöön kannustava sober curious -ilmiö. Miten perinteikäs opiskelijakulttuuri vastaa uuteen raittiustrendiin?

12


R

Suomessa sober curious -ilmiötä on tehnyt tunnetuksi Instagramin Darravapaa-yhteisö. Ilmiön suosiosta kertoo se, että Darravapaan maaliskuussa perustetulle tilille on ehtinyt jo kertyä yli 19 tuhatta seuraajaa. Tili levittää tietoisuutta alkoholittomasta elämäntavasta ja jakaa seuraajiensa omakohtaisia tarinoita. Tarinoiden kirjo on laaja – toisilla on takana vakavampi päihdeongelma, kun taas jotkut ovat luopuneet vähäisestäkin alkoholinkäytöstä. Yksi sober curious -ilmiön perusajatuksista onkin juuri se, että miltei kuka tahansa voi hyötyä tiedostavasta suhtautumisesta juomiseen. Moderni raittiusliike kehottaa ihmisiä kysymään itseltään, mitä alkoholi heille merkitsee. Tavoitteena on myös haastaa vakiintuneita käyttäytymismalleja. Alkoholi kuuluu monen tapahtuman perinteisiin polttareista rapujuhliin. Perinteitä kavahtamatta utelias raitis pohtii, mitä lisäarvoa alkoholi tuo kuhunkin tilanteeseen. Hän laskelmoi mielessään, ovatko juomisen positiiviset vaikutukset negatiivisia suuremmat. Sober curious on luonnollinen jatke jo pidempään jatkuneelle hyvinvointitrendille. Kehittyneen teknologian ansiosta moni mittaa nyt ahkerasti vireystilaa, unen laatua ja kalorien kulutusta. Kun tavoitteena on optimoida omaa hyvinvointia, huomio kiinnittyy nopeasti myös alkoholiin. Älysormus sai 5. vuoden kauppatieteiden opiskelijan Merin pohtimaan juomisen mielekkyyttä: ”Kun hankin itselleni älysormuksen, huomasin, miten merkittävästi alkoholinkäyttö vaikuttaa unen laatuun”, Meri kertoo. Seurauksena hän päätti tietoisesti vähentää alkoholinkäyttöä. Päätökseen vaikuttivat huonojen yöunien lisäksi henkisesti ras-

aittius on nyt valtavirtaa: melkein joka kolmas 18–24-vuotias ei juo alkoholia lainkaan, selviää Panimoliiton tutkimuksesta. Vuonna 2020 julkaistuun tutkimustulokseen on vaikuttanut luonnollisesti koronapandemia, joka näkyy myös opiskelijoiden juomatottumuksissa: yli kolmannes yliopisto-opiskelijoista on vähentänyt päihteiden käyttöä viimeisen kahden vuoden aikana (KOTT-tutkimus, 2020). Laskeva trendi ei kuitenkaan johdu ainoastaan koronasta, sillä nuorten alkoholinkäyttö on hiipunut jo kahden vuosikymmenen ajan. Nyt se alkaa näkyä myös nuorten aikuisten keskuudessa. Heidän juomisintoaan laskee muun muassa kolme vuotta sitten alkunsa saanut sober curious -ilmiö. Sober curious kannustaa ihmisiä tarkastelemaan kriittisesti omaa alkoholinkäyttöään. Kirjailija Ruby Warrington painottaa ilmiön perustana pidetyssä kirjassaan raittiuden hyvinvointivaikutuksia: parempaa unta, rautaista keskittymiskykyä ja merkityksellisempiä ihmissuhteita. Perinteiseen raittiusliikkeeseen verrattuna sober curious ei vaadi luopumaan alkoholista kokonaan. Syyllistämisen sijaan sen lupaukset darrattomista aamuista vetävät magneetin lailla ihmisiä puoleensa. Lopulta moni ihastuu alkoholittomaan elämään niin, että luopuu juomisesta kokonaan. 13 13

I L M I Ö I T Ä

Alkoholittomana vietettyä iltaa seuraa eräänlainen voittajan vuorokausi. Kuin voittajan tunti, jolla yritysjohtaja pyrkii ottamaan varaslähdön päiväänsä.


kaat krapulapäivät. Myös 2. vuosikurssin kylteri Iina kiinnittää huomiota bileitä seuraavan päivän uhrauksiin: ”Jos on joku isompi tapahtuma, siihen menee melkein kaksi päivää. Ilta ja yö kuluu itse tapahtumassa ja seuraava päivä menee siihen, että makaan sängyssä ja wolttaan ruokaa jollain kahdellakympillä. Se vie aikaa ja rahaa”, hän päivittelee. Iinan näkökulmasta alkoholittomana vietettyä iltaa seuraa eräänlainen voittajan vuorokausi. Kuin voittajan tunti, jolla yritysjohtaja pyrkii ottamaan varaslähdön päiväänsä, voittajan vuorokausi antaa mahdollisuuden olla tehokas silloin, kun muut vielä kouristelevat sohvanpohjalla. ”Seuraavana päivänä, kun kaikki muut ovat krapulassa, voin käydä vaikka salilla ja hoitaa asioita. Illalla on tosi accomplished tunne”, Iina selittää.

vuodesta 2014.

Vaikka alkoholittomien juomien kulutus nousee jatkuvasti, etenkin opiskelijapiireissä valintaansa joutuu edelleen perustelemaan. Syyksi kelpaa esimerkiksi seuraavana aamuna odottavat työt. ”Sitä selittelee, että mun pitää herätä tosi aikaisin huomenna. Silloin se [juomattomuus] on hyväksyttävää”, Iina kertoo. Joskus päätös juomattomuudesta kirvoittaa myös kyselyitä kieltäytyjän hyvinvoinnista. Näin kävi Merille eräässä illanvietossa ”Kun join alkoholittomia juomia, mua tultiin halaamaan ja kysyttiin, onko mulla kaikki okei”, hän muistelee tilannetta huvittuneena. Opiskelijatapahtumien alkoholikeskeisyys voi tuntua hankalalta etenkin uudesta opiskelijasta. Orientaatioviikolla suhteita luodaan kaljalasi kädessä. Iina näkee tässä piilevän ongelman: ”Jos ei huvita lähteä baariin, jää helposti ulkopuoliseksi”, hän pohtii. Uusi raittiustrendi näkyy myös kaupoissa. Meri uskoo, että alkoholinkäytön Suuret juomavalmistajat kehittelevät nyt kilvan vähentäminen on ollut helpompaa vanhempana alkoholittomien juomien arsenaaliaan ja ennen opiskelijana, kun on jo ehtinyt löytämään paiklähes olematon nollaprosenttisten hylly levenee kansa yhteisössä. vuosi vuodelta. Hartwallin markkinointijohtaja ”Mulla on jo ne verkostot olemassa. En Matti Ristola on pistänyt merkille tuoteryhmän ole joutunut tutustumaan ihmisiin niin, että nopean kasvun. olen itse alkoholittomana ja muut juovat”, hän ”Vielä kymmenen vuotta sitten alkoho- kertoo. littomien oluiden myynti oli häviävän pientä, mutta nyt nollaoluiden kategoria kasvaa vuodes- Kun yhä harvempi opintonsa aloittava sa kaksinumeroisin prosenttiluvuin”, hän kertoo. nuori aikuinen juo, syntyy opiskelija Myös Alko on havainnut merkittävän järjestöille paineita muuttaa tapahtumuutoksen alkoholittomien tuotteiden kysyn- miensa fokusta. Muutoshalukkuutnässä. Niiden myynti on yli kolminkertaistunut ta löytyy ainakin KY:n hallituksen 14


puheenjohtajalta Niko Ylä-Poikelukselta, joka teki Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS 2.9.2021) aloitteen sen puolesta, että muuttaisimme opiskelijakulttuuria vähemmän alkoholikeskeiseksi. Viime aikoina alkoholittomia tapahtumia onkin jo järjestetty enemmän. Suurissa tapahtumissa alkoholi näyttelee kuitenkin edelleen merkittävää roolia ja taustalla on usein vuosikymmeniä jatkuneita perinteitä. Sober curious on ehkä vain hetkellinen trendi-ilmiö. Vaikka muoti muuttuu, on suunta nyt harvinaisen selvä: alkoholi on menettämässä valta-asemansa etenkin nuorten keskuudessa. Jää siis nähtäväksi, miten perinteisiin nojaava opiskelijakulttuuri taipuu uusien sukupolvien vaatimusten edessä. Meri ja Iina esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä.

15 15


16


Feminismiä talouteen Kun miettii stereotyyppistä ekonomistia, mieleen juolahtaa harmaapukuinen vanha mies, joka kertoo A-studiossa tylsään sävyyn alijäämästä ja bruttokansantuotteen tasosta. Anni Marttinen on kaikkea muuta.

S

Feministisen talouAK:n ekonomisti, podkäyttää palkatonta hoivaa ja cast-juontaja ja intohisen laskemista bruttokanden ajattelun moinen tanssija Anni santuotteeseen. Uusiseelanytimessä on kasvun Marttinen on Suomen tilainen talousvaikuttaja ja ensimmäinen feministinen feministisen taloustieteen lisäksi myös hyvinekonomisti. Mutta mitä taräitihahmo Marilyn vointi, mielenterveys ring kritisoi jo 80-luvunWakoittaakaan feministinen losekä ilmasto. taloustiede? pulla kirjassaan If Wo “Feministinen talousmen Counted muun muastiede on taloustieteen koulukunta, jossa kysytään sa sitä, miten pääosin naisten tekemä hoivatyö kysymyksiä, jotka keskittyvät sukupuolten väli- jää täysin talouden toimeliaisuuden mittaseen epätasa-arvoon, mutta myös intersektionaa- reiden ulkopuolelle. Feministinen talousliseen feminismiin eli eri väestöryhmien välisiin tiede ei siis ole missään nimessä mikään upouusi epätasa-arvoasetelmiin”, Marttinen kertoo. keksintö. Neoklassisesta taloustieteestä feministi- “Feministisessä taloustieteessä kiinnen taloustiede poikkeaa Marttisen mukaan si- nitetään myös huomiota siihen, ketkä tekevät ten, että siinä huomioidaan myös yhteiskunnan taloustiedettä ja ketkä saavat rahoitusta. Lisäkvaltarakenteet. si puhutaan vielä data gapeistä eli siitä, kuinka “Lisäksi huomioidaan ihmisten kyvyk- vähän meillä on ylipäätänsä tilastoja siitä, mikyydet, ei pelkästään mahdollisuuksia.” ten eri väestöryhmät ovat vaikuttuneita tietyille Esimerkkinä feministisen talous- talouspoliittisille päätöksille. Olemme pitkään tieteen kiinnostuksen kohteesta, jota neoklas- ajatelleet, että jos lasketaan valkoiseen mieheen sisessa taloustieteessä ei huomioida, Marttinen kohdistuvat vaikutukset, se olisi yhtä kuin vai17

H E N K I L Ö K U V A

Teksti Sohvi Kupila Kuvat Sara Nissén


Tajusin jossain vaiheessa lukiossa, että talous vaikuttaa kaikkeen ja meihin jokaiseen. Ei voida tehdä sosiaalipolitiikkaa tai ilmastopolitiikkaa ilman, että ajatellaan talouspolitiikkaa. kutukset kaikkiin. Ei huomioida eriäväisyyksiä tehdä sydämellä sitä työtä, kun taas teollisuudessa siinä, miten eri asiat vaikuttavat eri ihmisiin.” tehdään palkan takia”, Marttinen pohtii. Marttisen mukaan feministisen talouden ajattelun ytimessä on kasvun lisäksi myös hyvinvointi, mielenterveys sekä ilmasto. “Pyritään turvaamaan jokaiselle hyvän elämän perusta ja laittamaan talous sellaiseen boksiin, jossa me ei myöskään ylikuormiteta meidän planeettaa”, hän selventää. Marttinen on muun muassa Helsingin kaupungivaltuuston puheenjohtajan Fatim Diarran sekä tutkija Hanna-Kaisa Hoppanian kanssa mukana toteuttamassa Naisasialiitto Unionin sekä Turun yliopiston FEMTIE tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan -hankkeen feminististä talouskoulua. Yksi talouskoulun käsittelemistä teemoista on talouspolitiikan tasa-arvovaikutukset. Miten siis talouspolitiikalla voidaan toisaalta luoda mutta toisaalta myös heikentää tasa-arvoa? “Samoilla keinoilla voidaan tehdä kumpaakin. Tasa-arvoa voidaan heikentää esimerkiksi niin, että leikataan jostain, joka osuu eniten vaikka naisiin, esimerkiksi kotihoidon tuesta.” Marttisen mukaan kaikki päätökset siitä, mihin laitetaan rahaa, mistä leikataan ja mihin investoidaan, vaikuttavat tasa-arvoon. Juha Sipilän hallituksen politiikasta tehty Tasa-arvoa talousarvioon -selvitys antaa karun kuvan: leikkaukset osuivat kaikista vaikeimmin naisiin ja köyhimpiin. Esimerkkinä Marttinen nostaa esiin nyt käytävän keskustelun hoiva-alan palkkatasosta. Hänen mukaansa yhteiskunnassa on piiloutunut oletus, jonka mukaan esimerkiksi hoitotyötä tekevillä naisilla on hoivavietti ja työtä tehdään kutsumuksesta sekä “pullakahvin voimalla”. ”Miesvaltaisessa teollisuudessa esimerkiksi lakkoilu tuntuu olevan jotenkin hyväksyttävämpää kuin hoiva-alalla. Hoitajathan olivat menossa lakkoon keväällä 2020, mutta korona iski eikä voitukaan enää lakkoilla. Hoitajien pitäisi

Nuoresta iästään huolimatta Marttisella on maine kivenkovana talousasiantuntijana. Mistä kiinnostus talouteen ja taloustieteeseen lähti? “Tajusin jossain vaiheessa lukiossa, että talous vaikuttaa kaikkeen ja meihin jokaiseen. Ei voida tehdä sosiaalipolitiikkaa tai ilmastopolitiikkaa ilman, että ajatellaan talouspolitiikkaa.” Marttinen kertoo istuneensa eturivissä lukion taloustieteen perusteiden kurssilla ja kyselleen opettajalta jatkuvasti kysymyksiä, aina siihen pisteeseen asti, että takarivistä alkoi kuulua turhautuneita huokauksia. Lopulta kurssin opettaja sanoi, että “Anni, meidän pitää mennä eteenpäin, sinun varmaan kannattaa hakea yliopistoon, jos haluat vastauksia näihin kysymyksiin”. Tampereen yliopistosta valmistuttuaan Marttinen on ollut töissä niin Suomen Pankissa, Euroopan keskuspankissa kuin valtiovarainministeriössäkin ja viimeisimpänä SAK:ssa. “Kun SAK:n paikka tipahti syliin, tiesin, että se oli ihan tehty minulle. Haettiin makroekonomistia, jonka osaamista on rahatalous, EU ja kauppapolitiikka, ja siihen päälle vielä some sekä mediaesiintymiset.” “Olen kyllä saanut siellä ihan mennä ja rellestää, välillä vähän liiankin vapaasti. Ei ole tarvinnut olla sellainen harmaapukuinen ekonomisti!” Marttinen nauraa. Marttinen on viime aikoina itse ollut paljon esillä mediassa. Hän kertookin, että lähiaikoina jokaiseen viikkoon on mahtunut useampi haastattelu. “Siitä minä olen kyllä iloinen, että nykyaika on menossa siihen, että halutaan erilaista representaatiota. Siitä varmasti viesti on se, että minäkin olen päässyt paikkoihin ja olemukseni kiinnostaa.” “Vielä haastatteluissa kysytäänkin, että 18


‘onko ollut haittaa että olet tuollainen räväkkä ja suorapuheinen?’. Ei varmaan ole, kun kaikki haluaa kuulla mun mielipiteen!” Marttinen naurahtaa. Marttisen, kuten tuskin kenenkään muunkaan talousvaikuttajan, elämä ei tietenkään ole pelkkää analyysiä, tiedettä ja medialle kommenttien antamista. Vapaa-ajalla hän kertoo nauttivansa muun muassa ruoasta ja viinistä. “Miehestäni ja ystävistä, bileistä, taiteesta, elokuvista, Netflixistä, nukkumisesta, muodista, laulamisesta, musiikin tekemisestä, perheestä ja koirista”, hän jatkaa listaa. Mistä hän sitten vielä haaveilee? “Tällä hetkellä eniten haaveilen perheestä ja koiranpennusta, ne on päällimmäisenä. Ja siitä, että minulla on mahdollisuus käyttää ääntäni. Haaveilen kaikista projekteista ja mahdollisuuksista, missä pääsen ajamaan tätä minun visiotani ja feminististä talouspolitiikkaa.” “Jos tuota olisi kysytty viisi vuotta sitten, olisin sanonut, että väikkäri, kirja, podcast ja niin edelleen. No kirja on tulossa ja podcast on jo, mutta kyllä nykyään enemmän haaveilen sellaisesta rauhallisesta ja nautinnollisesta elämästä, jossa voin tuota listaani toteuttaa.”

tekstiin, on reaktio pahimmillaan hyökkäävä. Internetin anonyymeillä keskustelukanavilla, kuten Jodelissa tai Redditissä, palaute on paikoin hyvinkin negatiivista. “Minusta tuntuu, että kun puhutaan f-sanasta, se on vähän kuin kirosana, joka aiheuttaa monissa ärsyyntyneisyyttä. Haluan mahdollisimman lempeästi yrittää avata sitä, että kun me puhutaan feminismistä, se on tasa-arvoa. Se ei tarkota sitä, että kaikki miehet on perseestä ja me vihataan miehiä tai halutaan, että miehet häviää tältä planeetalta – ei. Feminismihän on myös tasa-arvoa miehiä kohtaan.” Marttisen mukaan feministinen taloustiede tuntuu olevan vaikeaa sisäistää juuri feminismin käsitteen väärinymmärryksen vuoksi. “Keskusteluissa mennään usein siihen, että ‘kyllä miehilläkin on ongelmia, on köyhyyttä ja sairauksia’. Tottakai! Kaikilla on henkilökohtaiset ongelmansa, mutta ketään miestä ei syrjitä sukupuolen perusteella.” Marttinen kannustaa myös kyseenalaistamaan monen virheellisen käsityksen taloustieteen objektiivisuudesta. “Se, että uusliberaali tai neoklassinen taloustiede olisi täysin arvo-neutraalia, ei pidä paikkansa. Ne kysymykset, joita meitä Feminismi on keskustelunaiheena vähintäänkin kannustetaan esittämään, ja miten meitä kantunteita herättävä. Kun se tuodaan talouskon- nustetaan ajattelemaan ja myöskin ne oletukset 19


niistä raameista, eivät ne ole arvoneutraaleja”, Marttinen sanoo. Feminismin ja feministisen taloustieteen kyseenalaistamisen ja vastustamisen lähteenä Marttinen pitää tiedon puutetta ja ymmärtämättömyyttä. Hän korostaakin koulutuksen roolin tärkeyttä. Opetuksessa tulisi Marttisen mukaan kannustaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. “Opetuksessa meille kerrotaan vain neoklassisesta taloustieteestä, vaikka meillä on paljon muitakin koulukuntia. Kun painotetaan vain neoklassista, niin se muokkaa meidänkin ajatuksia. Kun valmistutaan, huomataan, että on muitakin koulukuntia, ja se tulee yllätyksenä.” Itse haastattelu tapahtuu osuvasti Miina Sillanpään päivänä. 1900-luvun alkupuolella Sillanpää oli mukana ajamassa avioliittolakia, jonka hyväksymisen myötä naiset pääsivät ensimmäistä kertaa miehen holhouksen alta pois. Kyseinen laki tuli voimaan vasta vuonna 1930. “Naisilla on ollut holhousvapaa elämä vasta sata vuotta. Kun muistetaan, kuinka lyhyt se naisen vapauden historia on, niin on ihan järkyttävää, että ajatellaan, mihin sitä feminismiä enää muka tarvitaan.” Feministisen taloustieteen tavoitteena on pyrkimys hyvinvointiin ja talouskasvu on toissijaista. Hyvinvoivaa taloutta voidaan kuitenkin pitää yhtenä hyvinvoinnin lähteenä. Miten siis saavutetaan tasapaino siinä, että laitetaan hyvinvointi talouskasvun edelle, mutta kuitenkin ylläpidetään tervettä taloutta esimerkiksi hillitsemällä holtiton velkaantuminen? “Kenelle talous on? Mitä se edes on? Me pidetään sitä jonain jumalana, me pelätään sitä ja kun koitetaan tehdä jotain muutoksia, pelätään, että kohta se romahtaa ja meiltä kaikilta menee työ ja hyvinvointi ja tulee nälänhätä ja köyhyyttä.” Marttinen löytää tästä ongelman ytimen: “Minkä takia meillä on talousjärjestelmä, joka ei palvele meidän hyvinvointia, kun me ollaan rakennettu tämä järjestelmä nimenomaan palvelemaan meidän hyvinvointia?” “Se, että ajatellaan jatkuvan bkt:n kasvun tuottavan meille hyvinvointia tai että talouden täytyy kasvaa ja julkisen talouden täytyy olla jatkuvassa tasapainossa, eikä me saada velkaantua tai kaikki romahtaa, on ajattelutapa. Tämä ajattelutapa aiheuttaa meille 20


sen, että meidän ilmasto tuhoutuu, meillä on köyhyyttä ja valtavia tuloeroja ja 1 prosentti rikastuu, kun muut köyhtyvät.” “Jos nyt ajatellaan vaikka niin, että kaikki haluaisivat hyvinvointia ja asiat olisivat hyvin, niin sittenhän me pystyttäisiin muuttamaan tämä järjestelmä. Nyt ollaan niin fiksaantuneita bkt:hen, koko meidän järjestelmähän pyörii sen ympärillä. Jos Suomen bkt laskee, niin se on sitten isompi kriisi kuin se, että meillä on työttömiä, väkivaltaa tai rasismia”, Marttinen pohtii nykyistä käsitystä taloudesta ja hyvinvoinnista.

olen valtavirtaa. Osa ihmettelee, että mihin talous on oikein menossa ja miksi velkaannutaan. En nyt halua sanoa, että ne ei tiedä mistään mitään, mutta se maailma on jäämässä unholaan.”

Anteeksipyytelemätön, rohkea ja täysin omanlaisensa meininki tekee Marttisesta raikkaan tuulahduksen suomalaiseen talousmaailmaan. Pettämättömän oloisen itsevarmuuden lähteestä kysyttäessä Marttinen kuitenkin hiljenee miettimään. Lopulta hän huudahtaa: “En mä tiedä!” Marttinen kuitenkin uskoo, että asialla on paljon tekemistä kotikasvatuksen ja etenkin hänen isäsuhteensa kanssa. Koska investoinnit hyvinvoin “Isä toitotti minulle ja siskolletiin tulee jotenkin rahoittaa, ni kuin mantrana, että ‘älä anna on luonnollista, että velkaankenenkään jätkän pompottaa tumisesta ja budjetoinsinua, kukaan mies ei ole Minkä takia nista keskustellaan feparempi kuin sinä’, ja se on ministisessäkin taloustiejäänyt päähän tosi vahvasmeillä on talousteessä. Marttinen kuiti.” tenkin korostaa nii “Ja ihan varmaan se, järjestelmä, joka denkin olevan heijastus että olen ihan lapei palvele meidän arvoista. sesta asti kuunnellut “Jos haluBeyoncéa! Tottakai hyvinvointia, kun me aisimme investoikun kuluttaa koko ajan da paljon siten, että sellaista ‘I’m flawless’ ollaan rakennettu meillä olisi vaikka pe-sisältöä, niin sen asentämä järjestelmä nirustulo ja kompenteen sisäistää”, Marttinen soida hiilipäästöt, niin jatkaa. menomaan palvele- Lisäksi Marttinen nostaa siihen tarvitaan rahaa. Meillä on miljardöörejä esiin hänelle rakkaan tanssimaan meidän niin paljon, että tarvittaiharrastuksen. siin muutama miljardööri ja “Se on itseilmaisua, ja hyvinvointia? niiden varallisuus, ja voitaisiin ehkä sieltäkin sitä itsevarmuutta pelastaa maailma vaikka ilmastokriitulee. Olen tottunut katsomaan itsiltä.” seäni peilistä joka päivä monta vuotta. Jos kaikkia varoja ei kerätä miljardööreiltä Se on myös keino käsitellä kaikenlaisia tunteita tai yrityksiltä, on ne kerättävä muualta. Martti- ja tanssi myös voimaannuttaa. Siinä pääsee kiinni nen huomauttaa, että kaikki budjettipäätökset, omaan liikekieleen ja on läsnä oman kehon kanskuten esimerkiksi Suomen hävittäjähankinnat, sa. Se on myös väline tutkia omaa seksuaalisuutta ovat arvovalintoja. Hän myös korostaa sitä, ettei ja roolia naisena.” hän ole holtittoman velkaantumisen kannalla. Vaikka Marttisen talousosaaminen on Suurien investointien rahoittamiseen on monia kiistatonta, harmillisen usein keskitytään siihen, vaihtoehtoja velanoton lisäksi, kuten esimerkiksi miltä hän näyttää sen sijaan, että kuunneltaisiin, globaali varallisuusvero. mitä hän sanoo. Pelottaako Marttista koskaan, “Ei ole hyvä velkaantua holtittomas- ettei häntä oteta tosissaan, koska hän on niin ti, mutta kaikki ekonomistit tietävät, että me avoimesti erilainen ekonomisti? Vastaus on olemme nollakorkomaailmassa ja meillä on selkeä: “Ei.” keskuspankki, joka tekee kaikkensa pitääkseen “Miksi minua ei otettaisi tosissaan, kun rahoitusolot suotuisina. Lisäksi meillä on maail- olen todella asiantunteva, minulla on fiksuja ja manpankki ja IMF, jotka sanovat, että nyt pitää kyseenalaistavia kommentteja ja olen tehnyt ihan elää kuin ei olisi budjettikuria ja pitää elvyttää.” hemmetisti työtä. Mitä väliä sillä on, minkälaiMarttisen mukaan koko järjestelmän viesti on nen jakku minulla on tai mitä teen vapaa-ajalla? laittaa hyvinvointi edelle. Täytyy olla todella jumittunut omaan pieneen “Kun puhun feministisestä taloudesta, maailmaansa, jos ajattelee, ettei minua voi ottaa tosissaan”, Marttinen summaa.

21


M O N EY TALKS

E KO LO G I N E N K ES TÄV Y YS - E D I T I O N

22


I

hmisen velka maapallon miljardeille muille lajeille paisuu paisumistaan, ja luonnon rikkaus on vaarassa kuihtua kuiviin. Biodiversiteetin taloustieteeseen keskittyvän Dasguptan raportin mukaan taloudellinen kasvu on mahdollistettu riistämällä luontoa. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tuorein julkaisu (8/2021) puolestaan kertoo ilmastonmuutoksen olevan täysin ihmisen vastuuttoman toiminnan aiheuttama. “Nyt tarvitaan ryhtiliike”, voisi jokaisen Suomen luonnottoman kuumassa kesähelteessä kärvistelleen kuvitella julistavan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Rehellisesti sanottuna tämänhetkinen keskustelu ilmaston lämpenemisen ja elonkirjon heikkenemisen ympärillä saa minut ajoittain häpeämään silmät päästäni. Kun puhutaan ilmastokriisistä, olennaista ei ole se, kuinka moni auto joutui taas löytämään vaihtoehtoisen reitin Mannerheimintielle. Kyseessä ei ylipäätään ole hetki, jolloin tulisi punnita, millä termillä nykyistä maailmantilaa tulisi ilmastonmuutoksen suhteen nimittää. Sillä ei meinaan ole mitään väliä. Disclaimerina tunnustan, että arvostan kansalaisaktivismia suuresti. Ydinajatukseni piileekin siinä, etteivät perustavanlaatuiset asennemuutokset selkeästi uppoa massaan, vaikka ajatus taustalla olisi kuinka hyvä ja argumenteilla olisi vakaat, tutkimuspohjaiset perusteet. Ihmismieli kun sattuu olemaan täynnä kognitiivisia vinoumia ja altis jumiutumaan. Tällainen kollektiivinen lyhytnäköisyys suhteessa isoihin uhkatekijöihin voi ärsyttää, ällöttää ja viedä voimat. Mutta mulla on ilouutinen: peli paremman ilmastonmuutoskeskustelun suhteen ei ole vielä menetetty. Keskustelu luontokadon merkityksestä ihmiskunnalle oli suo23

rastaan pohjamudissa ennen kuin kokenut taloustieteilijä Partha Dasgupta tiimeineen julkaisi keväällä raporttinsa siitä, mitä luonnonvarojen menettäminen oikeasti maksaa. Raportin yhteydessä Maailman talousfoorumi WEF huomautti, että yli puolet bruttokansantuotteesta on riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. Taloustieteellä on pitkät perinteet sen määrittämisessä, mikä on olennaista ja mikä ei, ja edellä mainitut ulostulot osoittivat jälleen dollarinvihreän tieteenalan merkityksen. Yhteiskunnallinen debatti lensi hetken kirkkaana ja kehittävänä, kun tahot bisneshenkilöistä poliitikkoihin hoksasivat ihmiskunnan yhteisen velan iskevän lopulta jokaisen kukkaroon. Niin idealisti en ole, että väittäisin keskustelun suoraviivaisesti johtavan vaikuttaviin tekoihin, mutta harvemmin tekoja syntyy ilman laadukasta keskustelua. Siksi universumi tarvitsee nyt freesejä, rohkeita ja osaavia keskustelunavauksia. Ekonomin sanalla on painoarvoa – paitsi kahvipöydässä, myös suuremmilla yhteiskunnan foorumeilla. Vaikka ilmastotoimien tarkastelu peliteorian valossa saattaa houkutella kyynisyyteen, älä sinä kylteriystäväni vaivu tuohon onnettomaan suohon. Taidoilla, joita opiskelemme, voidaan lisätä ymmärrystä ja ratkaisuvalikoimaa ekologisen kestävyyden suhteen tosi isolla volalla. Kirjoittajan mielestä luontoarvot on hot. Teksti: Siiri Varis Kuva: Mette Hedborg

K O L U M N I

Ekologinen kestävyys on kriisissä, mutta ratkaisukeskeinen keskustelu aiheen ympärillä ontuu. Kylterin toimittaja Siiri Varis pohtii, voisivatko ekonomit ratkaista tilanteen.


24


Pääaineiden puolustajat Teksti Jutta Sibakov Kuvitus Ruut Joensuu

Ainejärjestöjen taustoissa työskentelee kymmeniä KY:läisiä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen ajaa eri pääaineiden opiskelijoiden asioita. Kylteri kysyi ainejärjestöjen edustajilta, mitä he ajattelevat pääaineistaan ja mikä merkitys yhdistyksillä on opiskelijayhteisössä.

25


Kansista ja kiihkeää derivointia Aalto Economicsin puheenjohtajan Heidi Koposen mukaan taloustiede on vaativa mutta palkitseva pääaine. Vaikka taloustieteilijöiden joukko onkin monipuolinen, kansiskarhuja yhdistää Koposen mukaan kiinnostus ympäröivän maailman ymmärtämiseen sekä halu haastaa itseään älyllisesti. Hänen mukaansa ainejärjestöt mahdollistavatkin juuri sen, että samoista asioista kiinnostuneet opiskelijat tutustuvat toisiinsa. “Lisäksi ainejärjestöt ovat opiskelijoille linkki työelämään ja niiden kautta opiskelijat voivat kuulla erilaisista urapoluista ja mahdollisuuksista”, Koponen sanoo. noin 400. Järjestön perinteisiä tapahtumia ovat muun muassa kansissitsit, paneelikeskustelut sekä ulkomaille järjestettävä opintomatka. Koposen mukaan erityisesti paneelikeskustelut ovat olleet suosittuja myös jäsenistön ulkopuolisten osallistujien keskuudessa. Vuosittaisiin tapahtumiin lukeutuvat myös pikkujoulut, joissa on jo usean vuoden ajan järjestetty leikkimielinen derivointikisa. “Kilpailu on toisinaan ollut kiihkeää!” Koponen paljastaa.

Taloustieteen ainejärjestö rekisteröitiin yhdistysrekisteriin alun perin vuonna 2002 nimellä KY:n Kansantaloustieteen Lukijat. Vuonna 2008 nimi vaihdettiin KY Economicsiksi. Nykyisen nimensä ainejärjestö sai puolestaan vuonna 2016. “Viimeisin nimenvaihdos tehtiin, jotta korostettaisiin sitä, että ainejärjestö on myös muille kuin KY:läisille”, Koponen kertoo. Aalto Economicsin jäseniksi voivat liittyä kaikki AYY:n jäsenet. Jäsenhakemuksen perusteella hallitus voi kuitenkin hyväksyä myös AYY:n ulkopuolisia jäseniä. Tällä hetkellä jäseniä on

Ei pelkkää käsien heiluttelua Vuonna 1971 perustettu johtamisen ainejärjestö Aalto Management and International Business (lyhyemmin Aalto MIB) juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Johtamisen koulutusohjelma on muuttanut muotoaan useasti vuosien varrella, mikä on vaikuttanut myös ainejärjestön kokoonpanoon. “Viimeisimpänä muutoksena erillisenä ainejärjestönä toiminut viestinnän opiskelijoita edustanut KY Communication yhdistyi ainejärjestömme alle vuonna 2019”, kertoo Aalto MIB:in puheenjohtaja Hedda-Leena Grip. Jäseniä yhdistyksellä on tällä hetkellä noin 200. 26


Myös Aalto MIB:n jäseneksi voivat päästä kaikki Koska kauppatieteellinen koulutus on hyvin Aalto-yliopiston opiskelijat. laaja-alainen, ainejärjestöillä on Gripin mukaan tärkeä rooli työelämän yhteyksien luomisessa Aalto MIB:in vuosittaisista tapahtumista sekä pääaineiden erityispiirteiden ja vahvuuksien suurin on syksyisin järjestettävä rapujuhla, jonka korostamisessa. tarkoituksena on integroida uusia opiskelijoita Esimerkiksi Jodelissa pääaineista liikkuu yhteisöön. toisinaan harhaanjohtavia käsityksiä. Gripin mu “Perinne on valitettavasti katkennut ko- kaan johtamisesta puhutaan usein “käsien heilutrona-aikana, mutta toivottavasti taas ensi vuonna teluna”, vaikkei oletus anna pääaineesta todennähdään MIB:n rapujuhla tapahtumakalenteris- mukaista kuvaa. sa”, Grip toivoo. “Vaikka pääaine ei ole kaikista matemaat Pandemia-aika on muutenkin vaatinut tisin, se ei tarkoita sitä, etteikö siitä saisi erinomaiainejärjestöltä perinteisten tapahtumien uudel- sia työkaluja työelämään. Johtamisen opintoja leenkonseptointia, jotta ne toimisivat myös vir- arvostetaan erityisesti niiden laaja-alaisuuden antuaalisina versioina. Samaan aikaan myös opiske- siosta, minkä merkitys korostuu nopeasti muutlijoiden edunvalvontatyön tärkeys on Gripin tuvassa maailmassa”, Grip huomauttaa. mukaan korostunut.

Mainettaan monipuolisempi laskis Moni ajattelee laskentatoimen olevan vain kirjanpitoa ja tilintarkastusta. Aalto Accountingin puheenjohtajan Joakim Saurénin mukaan laskentatoimi opettaa kuitenkin myös ymmärtämään yleisesti kannattavan liiketoiminnan tekemistä. “Laskentatoimea arvostetaan työelämässä paljon, koska siinä oppii konkreettisia taitoja töihin”, Saurén toteaa. Vuonna 2011 perustettu laskentatoimen ainejärjestö tunnettiin vuoteen 2011 asti nimellä Ky-Profit. Sen jälkeen yhdistys toimi kymmenen vuoden ajan KY Accounting -nimellä kunnes tänä vuonna ainejärjestö ristittin Aalto Accountingiksi. “Nimenmuutoksen taustalla oli saada ainejärjestömme lähemmäksi Aalto-yhteisöä. Aalto-sana on myös tunnetumpi yhteistyökumppaneidemme keskuudessa kuin KY”, Saurén kertoo. Myös Aalto Accountingin jäseneksi voi päästä kuka tahansa pääaineesta kiinnostunut Aallon opiskelija. Nykyisin jäseniä on noin 200.

ulkomaille. Muita perinteisiä tapahtumia ovat muun muassa pääaineen uusien opiskelijoiden ilta sekä laskissitsit. Samassa pääaineessa opiskeleviin sekä potentiaalisiin työnantajiin tutustumisen lisäksi ainejärjestötoiminnassa on Saurénin mukaan myös se etu, että yhteistyöyritysten avulla voidaan järjestää hienompia tapahtumia kuin mihin opiskelijabudjetti normaalisti riittäisi. Aalto Accounting tekeekin luonnollisesti yhteistyötä kaikkien Big4-firmojen kanssa.

Monien muiden ainejärjestöjen tavoin Aalto Accounting järjestää vuosittain opintomatkan 27


Jurreja ja vero-oikeutta Yritysjuridiikan ainejärjestön Juryn puheenjohtajan Harri Tammisten mukaan ainejärjestötoiminnan keskeisenä tarkoituksena pitäisi olla kyseisen pääaineen opiskelijoiden opintomahdollisuuksien ja työelämäyhteyksien parantaminen sekä pääaineeseen liittyvän tietämyksen lisääminen. Tammiste uskoo yritysjuridiikan tarjoavan opiskelijoille hyvät uramahdollisuudet. Viime aikoina Jury onkin pyrkinyt monipuolistamaan yritysyhteistyötä sekä jakamaan jäsenistölle enemmän tietoa käynnissä olevista rekrytoinneista. “Pääaineesta valmistuneet työllistyvät monipuolisesti erityyppisiin asiantuntijatehtäviin yksityisellä sektorilla ja hallinnossa, etenkin verotuksen ja kilpailuoikeuden alueella”, Tam- Kun fyysisiä tapahtumia ei voitu koromiste kertoo. naviruspandemian vuoksi järjestää ja opiskelijaelämä painottui aiempaa enemmän kouluVuonna 2003 perustetun Juryn isoimpia vuosit- tehtäviin ja etäluentoihin, saattoi moni tuntea ittaisia tapahtumia ovat uusien opiskelijoiden ilta, sensä yksinäiseksi. Pandemian aikana Jury heräsi pikkujoulut sekä legendaariset JuryJurrit. Lisäksi pohtimaan myös opiskelijoiden hyvinvointia. ainejärjestö järjestää jäsenistölleen esimerkiksi af- “Päätimme maaliskuussa tehdä jäsenilterwork-tapahtumia sekä Juryn Kesäpäivät. lemme hyvinvointikyselyn koronatilanteen vai “Elokuussa jäsenillemme järjestetyillä kutuksista opinnoissa suoriutumiseen ja opiskeJuryn Kesäpäivillä oli varsinkin tänä vuonna lijoiden hyvinvointiin”, Tammiste kertoo. keskeinen merkitys yhteishengen kohottajana, Koronarajoitusten purkamisen jälkeen sillä se oli meidän vuoden ensimmäinen live-ta- Juryn tavoitteena on ollut järjestää perinteisiä pahtuma. Oli huikeaa päästä näkemään vanhoja tapahtumia aikaisempaa isommassa mittakaavasja uusia kasvoja Alvarin aukiolla sekä viettämään sa. Tammisten mukaan syksyn tapahtumiin aikaa yhdessä pihapelejä pelaten”, Tammiste ker- onkin jo voitu panostaa aikaisempaa enemmän. too.

Blondimimmejä ja brändipöhinää? “Markkinoinnissa heilutellaan vain käsiä ja kaikki opiskelijat ovat vähä-älyisiä blondimimmejä.” Tälläisiä ovat Aalto Marketing Societyn puheenjohtajan Oona Sahlmanin mukaan kärjistetyimmät oletukset markkinoinnin pääaineesta. “Markkinoinnin opiskelijoissa on naisenemmistö, mutta muuten stereotypiat hädin

tuskin vastaavat todellisuutta”, Sahlman toteaa. Sahlman uskoo käsien heilutteluun liittyvien oletuksen perustuvan siihen, että markkinoinnin kurssitehtävät ovat yleensä numeroiden pyörittelyn sijaan hyvin kirjoituspainotteisia. Se ei hänen mukaansa tarkoita kuitenkaan sitä, etteivätkö markkinoinnin opinnot perustuisi yhtälailla teoriaan ja akateemisiin lähteisiin. 28


Sahlmanin mukaan on tärkeää, että on olemassa selkeä järjestö, joka tekee kohdennettuja tapahtumia tietyn pääaineen opiskelijoille, ja pitää näiden opiskelijoiden puolia myös keskustelussa laitoksen suuntaan. Aalto Marketing Societyn edeltäjä Acti perustettiin vuonna 1999, kun markkinoinnin ja johtamisen laitokset jakautuivat. Actin ongelmana oli kuitenkin se, ettei sen nimestä käynyt selkeästi ilmi, mistä pääaineesta on kyse. Niinpä markkinoinnin opiskelijat päättivät tehdä sen, minkä parhaiten osaavat: brändätä. Vuonna 2016 toteutetulla uudelleenbrändäyksellä haluttiin vahvistaa myös ainejärjestön suhdetta Aalto-yhteisöön, sillä jäseneksi voivat liittyä myös muut kuin markkinoinnin opiskelijat. Lopputuloksena syntyi Aalto Marketing Society (lyhyemmin AMS), jolla on nykyisin noin 300 jäsentä. AMS:n tärkeimpiin vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat keväisin järjestettävä vuosijuhla eli MARK Annual Ball sekä syksyn alussa uusille markkinoinnin opiskelijoille tarkoitettu pöytäjuhlatapahtuma. Lisäksi AMS on

tyypillisesti järjestänyt pikkujoulut ja ulkomaan ekskursion sekä yhteissitsit Athenen ja Median kanssa.

Sekavien sisältöjen selventämistä Information and Service Management (ISM) on sisällöltään monelle iso mysteeri. “Monikaan ei oikeasti tiedä, mitä kaikkea ISM pitää sisällään ja mitä siellä oikeasti opiskellaan”, sanoo Aalto ISM:n viestintävastaava Janina Paasila. Siksi merkittävä osa Aalto ISM:n hallitustyöstä koskeekin Paasilan mukaan juuri pääaineen sisältöjen selventämistä sekä opiskelijoille että potentiaalisille työnantajille. Paasilan mukaan ISM:n opintotarjonta on laaja ja se sopii etenkin teknologiasta, datasta ja toimitusketjuista kiinnostuneille. Myös kysyntä ISM:n opiskelijoille on Paasilan mukaan suurta, mikä näkyy niin työllistymisessä kuin palkkatasossakin. Teknologiapainotteisten sisältöjen vuoksi ISM:n opiskelijoita pidetään joskus 29


wannabe-teekkareina. “Uskoisin, että suurin osa niistä kauppislaisista, joita teknilliset alat kiinnostavat, päätyvät ISM:ään. Mutta läheskään kaikki ISM:n opiskelijat eivät salaisesti haaveile teekkariudesta”, Paasila sanoo.

tärkeitä monestakin syystä. Ainejärjestöt edustavat opiskelijoitaan opintoasioissa ja tukevat työelämään siirtymistä aktiivisen yritysyhteistyön kautta. “Ainejärjestö tukee myös saman pääaineen opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tapahtumien ja menojen muodossa, mikä edistää hyvinvoinAalto ISM on alun perin perustettu vuonna tia, tasapainoista opiskelijaelämää ja ehkäisee yk2007 nimellä KY-Piste. Nimi on väännös pääaisinäisyyttä”, Paasila sanoo. neen silloisesta Business Technology -nimestä. Aalto ISM perinteisiin tapahtumiin Nykyisen nimensä ainejärjestö sai vuonna 2017. lukeutuvat esimerkiksi ulkomaille suuntautuva Jäseniä Aalto ISM:llä on tällä hetkellä opintomatka eli Study Trip sekä marraskuussa reilut 600, mikä tekee siitä jäsenistöltään KY:n järjestettävä Oktoberfestistä inspiroitunut Nosuurimman ainejärjestön. Lähtökohtaisesti vemberfest. järjestön toiminta on tarkoitettu ISM:n “Tuoreimpana perinnetapahtuman titpääaineopiskelijoille, mutta käytännössä kuka teliä koettelee syysvaellus, joka järjestettiin tänä tahansa voi liittyä jäseneksi eikä opiskelijastatusta vuonna toista kertaa suurella suosiolla”, Paasila tarkisteta. kertoo. Paasilan mukaan ainejärjestöt ovat

Kilpailua hyvässä yhteishengessä Ajatus rahoituksen opiskelijasta saattaa synnyttää mielikuvia The Wolf of Wall Streetin Jordan Belfortin kaltaisista itsevarmoista ja jopa ylimielisistä hahmoista. Ajoittain puhutaan myös pääaineen sisäisestä kilpailusta, joka asettaa opiskelijoita vastakkain sekä opinnoissa että työnhaussa. Aalto Financen puheenjohtajan Jesse Hirvelän mukaan rahoituksen opiskelijat ovat hänen kokemuksensa mukaan kuitenkin hyvin maanläheisiä. “Kilpailullisuus näkyy ainoastaan positiivisessa mielessä, kun opiskelijat auttavat toisiaan sekä puskevat kurssitovereita entistä parempiin suorituksiin”, Hirvelä sanoo. Hirvelä haluaisinkin uskoa, etteivät Aallon rahishärät kilpaile toisiaan vaan ennemminkin yhtenä joukkona muita pohjoismaalaisia kansainvälisiä yliopistoja vastaan.

“Ainejärjestöillä on mielestäni erittäin suuri vastuu luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta oman pääaineen opiskelijoille sekä tarjota yhteisö, joka tukee toisiaan niin opiskeluun kuin sen ulkopuolelle liittyvissä asioissa.” Vuoteen 2020 asti KY-Financena tunHirvelän mukaan KY on niin massiivinen nettu rahoituksen ainejärjestö perustettiin alun jäsenmäärältään, että joillain opiskelijoilla voi perin Ekocontact-nimisen kerhon pohjalle vuonolla haasteita löytää oma paikkansa suuressa na 1991, kun rahoituksen laitos aloitti toiminyhteisössä. 30


Aalto Financen erikoisuutena on myös aktiivinen alumnitoiminta. Vuosittain järjestetään esimerkiksi laaja mentorointiohjelma yhdessä alumnijärjestö Aalto Finance Alumnin kanssa. “Mentorointiohjelmassa alumnimme eri toimialoilta jakavat oppeja opiskeluiden loppuvaiheille sekä työelämän alkuun”, Hirvelä kertoo. Hirvelän mukaan noin puolet rahoituksesta valmistuneista päätyy perinteiselle rahoitussektorille töihin. Loput päätyvät erilaisiin työtehtäviin esimerkiksi konsultoinnin, teollisuuden tai yrittämisen pariin. Siksi on Hirvelän mukaan hyvä, että Aalto Financella on laaja ja monipuolinen alumniverkosto, joka auttaa opiskelijoita uravalinnoissa.

tansa. Viime vuonna nimi päivitettiin yleisen trendin mukaisesti Aalto Financeksi. Jäseniä Aalto Financella on noin 300. Toisin kuin monet muut KY:n ainejärjestöt, Aalto Finance huolii jäseniksi vain pääaineen omia opiskelijoita. Yksi Aalto Financen tunnetuimmista tapahtumista on Lontoon ekskursio, jonka tarkoituksena on vierailla globaaleissa investointipankeissa sekä tutustua paikalliseen kulttuuriin. Osallistujamäärältään suurin tapahtuma on puolestaan keväisin järjestettävä pokeriturnaus. Lisäksi Aalto Finance järjestää vuosittain esimerkiksi afterexam -tapahtumia, golfturnauksen sekä ekskursion Tukholmaan.

Poikkitieteellinen IDBM Myös vuonna 2010 alkunsa saaneella International Design Business Management (IDBM) -maisteriohjelmalla on oma ainejärjestönsä, IDBM Klubi. Järjestön historia alkaa kuitenkin jo vuodesta 2007, jolloin IDBM oli vielä sivuaine. Nykyisin jäseniä on runsaat 120. Jäseneksi voi päästä kuka tahansa Aallon opiskelija. IDBM Klubi järjestää jäsenistölleen vuosittain useita tapahtumia yhteistyössä IDBM-maisteriohjelman, yhteistyöyritysten sekä muiden opiskelijayhdistysten kanssa. Suurin tapahtumista on Impact, jonka tarkoituksena on esitellä opiskelijoiden kuuden kuukauden projektityöskentelyn tuotoksia. Projekteissa IDBM-opiskelijat ratkovat tosielämän haasteita poikkitieteellisissä tiimeissä. Projektityöskentely huipentuu Impact Gala -tapahtumaan, joka kerää vuosittain yhteen noin 300 osallistujaa; mukana on opiskelijoita, maisteriohjelman henkilökuntaa, alumneja sekä yritysmaailman ammattilaisia. Pandemian vuoksi tapahtuma järjestettiin tänä vuonna hybridimallilla Clarion-hotellissa. Opiskelijat istuivat noin 4-5 hengen tiimeissä omissa huoneissaan ja lopputuotosten esittelyt striimattiin muille osallistujille.

Kaiken kaikkiaan opiskelijavetoinen ainejärjestö on IDBM Klubin varapuheenjohtajan Pham Hoang Yenin mukaan yksi yksinkertaisimmista tavoista buustata maisteriohjelman opiskelijoiden välistä dynamiikkaa sekä vahvistaa sidettä ohjelman henkilökuntaan. “Yhdistyksemme tavoitteena on tukea opiskelijoitamme heidän opinnoissaan sekä edistää heidän hyvinvointiaan vapaa-ajallaan. Lisäksi haluamme kannustaa opiskelijoitamme muodostamaan liike-elämän yhteyksiä auttaakseen heitä verkostoitumaan sekä valmistautumaan työelämään siirtymiseen valmistumisen jälkeen”, hän kiteyttää. 31


P U H E E N J O H T A J A LT A

KAUPPISTYYPPI ON PELKKÄ MYYTTI

32


K

eskusteluissa kauppakorkeakoulun ulkopuolisten henkilöiden kanssa törmää usein käsitykseen “kauppistyypistä”. Siihen liitetään usein jokin stereotyyppinen kuvaus rahasta päämotiivina kaikelle toiminnalle. Tämä ajatus on jokaisen kylterin teoriassa helppo kumota: kauppiksessa on ihmisiä todella moneen lähtöön. Niin taustatekijät, persoonat kuin tulevaisuuden haaveetkin kattavat jo nyt lähes koko maailman ja joka alan. Välillä on silti vaikea nähdä oman ydinkuplan ulkopuolelle. Ryhmätöitä tekee usein tuttujen tyyppien kanssa. Vaihtarit ja kv-opiskelijat työskentelevät usein keskenään. Poikkitieteellisyyskin jää helposti juhlapuheisiin, ellei ole selkeää visiota sopivasta sivuaineesta tai toisesta tutkinnosta. “En mä käynyt lukiota.”

erityisesti maisteriopiskelijoissa tämä monimuotoisuus korostuu entisestään. Miten myyttiä murrettaisiin? Kävin keväällä esittelemässä Aalto-yliopistoa vanhalla lukiollani. Opinto-ohjaaja kysyi ison kysymyksen: Millaiset tyypit voivat hakea Aallon kauppikseen? Kysymykseen voi tietysti vastata “kaikenlaiset”, mutta tuntuuko se aidolta? Lähdin kertomaan opiskelukavereista ja muista tutuista sekä niistä motiiveista, joiden takia tiesin heidän hakeneen meille opiskelemaan. Yksi halusi muuttaa maailmaa kestävämmäksi. Toinen halusi varman ja vakaan työn. Kolmas pyrki yrittäjäksi. Neljäs ei tiennyt, mitä haluaa tehdä isona. Joillekin opiskelijayhteisö oli tärkein syy. Kauppistyyppi on vain myytti. Sen murtamisessa meillä jokaisella on rooli. Suosittelen juttelemaan siitä, miksi kurssikaveri istuu samalla luennolla. Mikä kauppiksessa innostaa, mikä turhauttaa. Samalla voi huomaamattaan lisätä ymmärrystään KY- ja kauppisyhteisöstä. Ymmärryksen lisääminen on edellytys sille, että myös KY pystyy yhä moninaisempana yhteisönä olemaan jokaisen kylterin näköinen – olemassa vain jäsentensä takia, ainoastaan jäseniään varten.

Jäin itse kanditutorina kiinni ennakko-oletuksistani. Tutorkolmikossamme oli useita kandimursuja, joilla ei ollut ylioppilastutkintoa pohjalla. Itselleni lukioaika oli tärkeä kokemus ja aihe, jolla mursuna pystyin helposti murtamaan jäätä. Oli hyvä herätys tajuta, että kyltereillä ylipäätään on hyvin vähän – jos lainkaan – yhtenäisiä kokemuksia edeltävästä elämästä. Vuonna 2019 Aallon 17 500 opiskelijasta joka viides ei ollut valmistunut Kirjoittaja on KY:n hallituksen ylioppilaaksi. Toisaalta lähes puheenjohtaja. viidennes aaltolaisista oli jo aiemmin suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yli 8 Teksti: Niko Ylä-Poikelus Kuva: Landys Roimola prosenttia valmistunut aiemmin ammattikorkeakoulusta. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus kasvaa jatkuvasti, ja 33

P U H E E N J O H T A J A LT A

Moninaisten taustojen ymmärtäminen on edellytys sille, että KY pystyy yhteisönä olemaan jokaisen kylterin näköinen, kirjoittaa Niko Ylä-Poikelus.


KY KORONAN JÄLKEEN Teksti Mimosa Rask Kuvat Sara Nissén

Pandemiatilanne alkaa helpottaa, suurin osa väestöstä on rokotettu ja opetus palaa hiljalleen kampukselle. Maailma, Suomi tai yhtään sen enempää KY:kään ei kuitenkaan ole entisensä. Kylteri kysyi KY:n tuoreelta toiminnanjohtajalta, miltä opiskelijayhteisön arki näyttää koronan jälkeen.

34


Riihimäellä on pitkä tausta KY:n alajärjestöissä toimimises-

ta. Aiemmin hän on vaikuttanut muun muassa NESU-KY:ssä, Brekyssä ja KY-Speksissä. Järjestötoiminta on auttanut häntä ymmärtämään KY:n laajuuden ja monipuolisuuden, mikä on ollut hyödyksi myös uudessa työssä. Toiminnanjohtajan työn hän kokee kuitenkin olleen hyppy tuntemattomaan. Työtehtävä on sellainen, mihin ei olisi voinut mitenkään saada samanlaista kokemusta mistään. Tavoitteinaan hänellä on työssään korostaa armollisuuden tärkeyttä, jaksamista ja hyvinvointia.

Tavoittei naan Heidillä on työssään korostaa armollisuuden tärkeyttä, jaksamista ja hyvinvointia.

Toiminnanjohtajan työhön Riihimäen sai hakemaan jo ensimmäisestä vuodesta asti kytenyt ajatus yhteisöön vaikuttamisesta. Erityisesti hän haluaisi lisätä yhteisöön monipuolisuutta ja hyväksyntää, jotta jokainen voisi tulla sellaisena, kun on. Myös halu kehittyä johtajana kannusti hakemaan tehtävään. Monelle KY:läiselle voi olla hieman epäselvää, mitä toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu. Riihimäen mukaan työnkuva on laaja ja se sisältää isoja työkokonaisuuksia, joiden alla on eri tehtäviä. Isoin vastuu on esihenkilötehtävissä, joihin 35

kuuluu muiden KY:n työntekijöiden johtaminen ja tukeminen. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu paljon hallinnollisia asioita, kuten budjetin laatimista ja seuraamista sekä lakisääteisiä asioita. Monia näistä tehtävistä Riihimäki tekee yhteistyössä KY:n hallituksen ja erityisesti puheenjohtajan kanssa. Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet koko maailmalle monella tasolla mullistavat ja erikoiset. Koronalla ja pitkällä etäjaksolla on ollut paljon vaikutuksia erityisesti opiskelijoiden elämään ja heidän jaksamiseensa. Rajoitusten purkautuessa luennot palaavat paikan päälle Otaniemeen. Riihimäki muistuttaa, että vaikka opetuksen palaaminen kampukselle onkin kivaa, niin se voi olla monelle haastavaa. Kynnys osallistua tapahtumiin ja lähiopetukseen voi olla iso, varsinkin jos on jäänyt pitkän etäjakson aikana ulkopuolelle opiskelijaporukoista. Siksi Riihimäki haluaa ottaa kampukselle ja live-tapahtumiin palaamisen huomioon KY:n toiminnassa ja viestittää asiasta myöskin opetuksen järjestäjille. KY:n toiminnassa Riihimäki toivoo, että tapahtumat olisivat helposti lähestyttäviä sekä monipuolisia. Korona on muuttanut KY:tä ja KY:n tulisi vastata muutokseen. Riihimäki näkeekin tässä murroskohdassa KY:llä mahdollisuuden uudistua ja muuttua vastaamaan paremmin uutta maailmaa. Monien opiskelijoiden hyvinvointi on ollut korona-aikana vaakalaudalla. Vaikka esimerkiksi YTHS:ltä ja opintopsykologilta onkin mahdollista saada tukea, on tärkeää, että myös ainejärjestö vastaa hyvinvoinnin tarpeisiin.

A J A N K O H T A I S T A

P

aluuta entiseen maailmaan ennen maaliskuuta 2020 ei ole tapahtumassa. Olemme menossa uuteen normaaliin, ja se pitää ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Näin toteaa KY:n toiminnanjohtaja Heidi Riihimäki. Vaikka pandemiatilanne on jo parempi ja rajoitukset lähes kadonneet, haastattelu siirtyy Zoomiin pienten flunssaoireiden takia. Ennen koronaa pieni köhä ei olisi haitannut ketään ja oravanpyörässä olisi jatkettu. Haastattelussa Riihimäki ottaakin usein esille armollisuuden ja jaksamisen, joiden tärkeyttä hän haluaa korostaa etenkin nyt koronan jälkeisessä KY:ssä. Zoom-puhelun toisessa päässä oleva Riihimäki on 25-vuotias espoolainen, jolla on omien sanojensa mukaan Pohjanmaa kuitenkin vahvasti sydämessä. Riihimäki opiskelee viidettä vuotta kauppiksessa ja kirjoittaa tällä hetkellä graduaan ISM:n laitoksella. Kauppiksen opintojen lisäksi hän aloitti viime syksynä historian opinnot Helsingin yliopistossa. KY:n toiminnanjohtajan tehtävät hän aloitti loppukesästä. Ulkopuoliselle kuulostaa helposti siltä, että Riihimäellä on monta rautaa tulessa. Jääkö hänelle siis töiden ja tuplaopintojen jälkeen ollenkaan vapaa-aikaa? Riihimäki toteaa ensimmäisten kuukausien uudessa tehtävässä olleen aikaa vieviä, mutta kauppiksen opinnot ovat kuitenkin edenneet suunniteltuun tahtiin. Vapaa-ajallekin jää aikaa, ja silloin hän harrastaa voimanostoa, lukemista ja maalaamista.


Riihimäki mainitseekin, että KY:llä ollaan rakentamassa hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen uutta BeWell-hanketta, jonka koordinoimiseen ollaan parhaillaan palkkaamassa henkilöä. Hankkeen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia entistä enemmän. Tärkeäksi Riihimäki kokee erityisesti korona-aikana syntyneen yksinäisyydentunteen poistamisen ja ihmisten tuomisen yhteen erilaisten matalan kynnyksen tapahtumien kautta. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi KY pyrkii myös tarjoamaan tiloja erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja esimerkiksi panostamaan edunvalvontaan yliopistolla.

luoda uusia perinteitä ja koko yhteisön on ymmärrettävä, että yhdeltä vuosikurssilta on jäänyt monia perinteitä välistä. Hän on miettinyt, voitaisiinko järjestää vastaavanlaisia erityisesti toisen vuoden opiskelijoille kohdennettuja tapahtumia. Tässä ja muutenkin koronan jälkeisessä KY:ssä Riihimäki näkee erityisen hyvän paikan lähteä kehittämään uusia perinteitä muun muassa ainejärjestöille ja kerhoille. Ajat muuttuvat ja pitääkin arvioida, ovatko kaikki entiset perinteet enää tarpeellisia. Riihimäki painottaa, että KY:ltä löytyy tukea, rahoitusta ja innokasta porukkaa uusille ideoille. KY on verrattain iso opiskelijajärjestö ja sillä on paljon jäseniä. Jäsenmäärän kasvaessa myöskin tapahtumien on muututtava vastaamaan tätä muutosta ja erilaisia opiskelijoita. Opiskelijayhteisön roolin Riihimäki näkee hyvin tärkeänä ja toivoo sen olevan sellainen paikka, missä jokainen voi kasvaa ja oppia. KY:llä on laaja tarjonta erilaisista kerhoista ja muista yhdistyksistä, jotka tuovat Riihimäen näkökulmasta isoa osaa yhteisöstä yhteen. Riihimäelle itselleen opiskeluvuodet ovat kerryttäneet runsaasti muistoja. Erityisesti mieleen on kuitenkin painunut elokuussa 2020 järjestetty Wapputerassi. Tapahtuma kokosi yhteen paljon yhteisön jäseniä ja sitä olivat toteuttamassa useat toimijat, järjestöt ja kerhot. Tunnelma oli Riihimäen mukaan pitkän koronakevään jälkeen merkki siitä, että tässä yhteisössä löytyy voimaa ja halua puhaltaa yhteen hiileen.

Tapahtumien vähäisyyden näkökulmasta pandemian suurimmat vaikutukset ovat iskeneet vuonna 2020 opintonsa aloittaneisiin mursuihin eli nykyisen toisen vuosikurssin opiskelijoihin. Moni on saattanut jäädä opiskelijayhteisön ulkopuolelle eikä välttämättä edes tunnista omia vuosikurssilaisiaan. Toisen vuosikurssin opiskelijoilta jäi väliin monia perinteisiä mursuvuoteen liittyviä tapahtumia ja ryhmäytymisen mahdollisuuksia. Merkittävimmän aukon kylterielämään jätti varmasti Mursujaisten poisjääminen. Syksyn 2020 Mursujaiset peruttiin viime hetkellä pahentuneen koronatilanteen seurauksena. Toisen vuoden opiskelijoiden huomioimista on Riihimäen mukaan pyöritelty paljon myöskin KY:llä vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Riihimäen oma ajatus on, että pitää 36


Hae stipendiä! 1.–30.11.2021

Helsingin Ekonomit jakaa vuosittain stipendejä opiskelijoille, jotka suorittavat suomalaisessa yliopistossa kauppatieteellistä perustutkintoa. Lue lisää: helsinginekonomit.fi 37


38


www.kylteri.fi @kylteri

39


40


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.