Kylteri 2/2022

www.kylteri.fi @kylteri

PIMEYDESTÄ

Sara Argillander Päätoimittaja

”Päivänvalo käväisi pihalla ja katosi.”

– Petri Tamminen kirjassaan Rikosromaani

Taas on pimeää. Jos katsoo asian valoisaa puolta, voi todeta, että tätä kirjoittaessani valoa on enemmän kuin lehden ilmestyessä muutaman viikon päästä. Terveisiä vaan täältä marraskuun alun valokarnevaalista!

Valitettavasti synkkyys ei nyt rajoitu pelkkiin arkisiin näköhavaintoihin. Sota Ukrainassa jatkuu jatkumistaan. Ilmastokatastrofi uhkaa ja ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Ja vaikka urheilun ystävä olenkin, Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen rakentamiseen on kulunut niin paljon verta, hikeä ja kyyneleitä, että niitä tuntuu pahalta katsoa.

Päivän valoisa hetki kiitää ohitse luennolla istuessa, ja uutiset maailmalta synkentävät helposti mielen. Mikä siis neuvoksi, kun pimeää ei pääse pakoon?

Moni luottaa kirkasvalolamppujen virkistävään voimaan. Aamiaispöytään pystytetyn laitteen kyky lohduttaa kaamoksesta kärsivää on kuitenkin rajallinen. Siksi on etsittävä myös henkisiä kirkasvalolamppuja – asioita, jotka piristävät ja auttavat jaksamaan talven hämärässä.

Henkinen kirkasvalolamppu voi olla ystävä, suosikkisarjan uusi kausi tai yöllinen polkujuoksu harrastus. Se voi olla railakas Rukan reissu tai se marketin överein suklaajoulukalenteri, jollaisesta aina lapsena haaveilit. Valonlähteitä on monia.

Toisinaan tekee myös hyvää vetää pimennysverho jatkuvasti päivittyvän uutisvirran eteen ja istua nojatuoliin lukemaan vaikkapa kirjaa – tai juuri raottamaasi uunituoretta Kylteriä.

Kuva: Atte Makkonen

Kiinnostaako työ rahoitusalalla, yhteisten asioiden parissa?

Kuntarahoitus on yksi Suomen suurimmista luottolaitoksista, mutta yrityksenä olemme ketterä ja tehokas. Työtehtävämme ovat monipuolisia ja vaativat kehittymishalua ja vastuun ottamista. Tarjoamme erinomaiset mahdollisuudet uralla kehittymiseen.

Asiakaskuntamme on suomalainen, mutta toimintaympäristömme globaali ja siksi monet työtehtävistämme ovat hyvin kansainvälisiä.

”Kuntarahoituksen perustehtävä erottaa meidät alan muista toimijoista ja tuo oman merkityksensä päivittäiseen työhön. Täällä on helppo löytää se tunne, että tehdään asioita juuri asiakkaiden näkökulmasta eikä vain oman tuloksen kannalta.”

Mikko Noronen, Sustainability Analyst

”Olen oppinut valtavasti kuntien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa – sijoittamisesta, rahoituksesta ja riskienhallinnasta puhumattakaan. Opin paljon myös itsestäni ja siitä, mihin haluan työllistyä valmistumisen jälkeen.”

Dina Fattah, harjoittelija, Mannheimin yliopiston taloustieteiden opiskelija

”Minulle myönnettiin paljon vastuuta. Tuntuu merkitykselliseltä päästä jättämään kädenjälkeni talon toimintaan.”

Elias Tuori, vastuullisuusharjoittelija, Aalto-yliopiston taloustieteen opiskelija

SISÄLLYS

LUETTELO SISÄLLYS LUETTELO SISÄLLYS

Ulos Tie startup-maailmasta

rauhanvälittäjäksi

Ulos kuplasta startup-maailmasta rauhanvälittäjäksi

Aino Piirtola on kauppakorkeakoulun alumni, joka työskentelee digitaalisen rau hanvälityksen parissa CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationilla. Hän päätyi merkitykselliseksi kokemiinsa tehtäviin suunnittelemalla ja kokeilemalla paljon, mutta ennen kaikkea seuraten omia kiinnostuksensa kohteita.

Teksti: Jusa Saarimaa Kuvat: Atte Makkonen

yväskylästä kotoisin oleva Aino Piirtola oli nuorena kiinnostunut tanssista, näyttelemisestä sekä musikaaleista ja halusi performanssitaiteilijaksi. Lisäksi hänelle oli tärkeää tuottaa maailmaan hyvää, joten lähipiirinsä jalanjäljissä luontevalta vai kutti lääkäriksi opiskelu. Piirtolaa hou kuttelivat myös työskentely kehittyvissä maissa ja seikkailu ympäri maailmaa.

Suunnitelmiin muutoksen toi kuiten kin lukioaikana suoritettu vuoden mittaiseksi venähtänyt vaihto-opiske lu Ranskassa. Vaihdon aikana Piirtola päätyi opiskelemaan talous- ja yhteiskun tatiedeluokalle. Kokemuksista seurasi muutos urasuunnitelmiin ja abivuoden jälkeen tie vei kohti kauppakorkeaa.

Kauppakorkean alussa suunnitelmat oli vat taas hieman auki. Etenkin opintojen alku vaikutti vain suurimmaksi osaksi kaaokselta. Mielessä kävi rahoituksen pääaine, mutta jälkikäteen pohdittuna kyse oli varsinaisen kiinnostuksen sijaan enemmänkin kunnianhimosta. Näin ol len vaihtoehdoiksi rajautuivat tieto- ja palvelujohtaminen (ISM) tai markki nointi. Lopulta Piirtola koki ISM:n tarjoavan enemmän konkreettisia taitoja, kun taas markkinointi oli parempi ottaa haltuun hakeutumalla markkinointiviestintätoimistoon työharjoitteluun.

Kauppiksessa aika kului aktiivisesti muun muassa KY-Skin, Kulttuurijaoston ja Speksin porukoissa. Mieleenpainu vimmat muistot heräsivät jälleen, kun Piirtola törmäsi muutama kuukausi sitten Senaatintorilla uusien tulokkaiden perinnetapahtumaan, Mursujaisiin. Yksittäisistä parhaista tapahtumista Piirtola nostaa esiin omat mursujaiset vuodelta 2013, KY-Skin vuosittaiset

Kaa(m)okset, eli reissut Leville sekä Speksikiertue. Jossain kohtaa opiskelujen aikana koulu muuttui jopa hieman toissijaiseksi, kun mielenkiintoiset työt tempaisivat Piirtolan mukaansa. En simmäinen aidosti omaa ura-ajattelua tukeva oman alan työ löytyi markki nointiviestinnän parista. Kiinnostus diplomatiaa ja kansainvälisiä suhteita kohtaan ohjasi kuitenkin valintoja ja jopa maailmanpolitiikan opinnot Helsingin yliopistossa kävivät mielessä. Puhdas kiinnostus ohjasti jälleen urapolkua, ja

“Uuden ajatuksen tullessa kannattaa ensin testata ja tuomita vasta sitten.”

seuraavaksi Piirtola haki, ja tuli valituksi harjoitteluun Suomen suurlähetystöön Pariisiin.

Opiskeluaikanaan Piirtolalla oli tapana suunnitella paljon erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuutta varten. Hän esi merkiksi haki opintosuunnitelmaansa opinto-oikeuksia ja sivuaineita Hel singin yliopistosta sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, kävi projektikursseja Creative Sustainability -pääaineesta, ja haki oikeastaan kaikkial-

le, mihin koki vähänkään haluavansa. Hänellä oli myös tapana listata tekemisen ja ihmisten näkökulmasta kiinnostavia organisaatioita, joista yksi oli kasvuyritystapahtuma Slush. Lisää aiheesta osasi kertoa silloinen huonekaveri, joka hoiti Slushin markkinointia ja viestintää. Pian Piirtolaan ottikin yhteyttä Slushin mark kinointijohtaja. Tapaamisen ja parin matcha-teen jälkeen sovittiin jo töistä Slushissa, ensin markkinoinnin parissa.

Aikansa markkinoinnin tehtävissä työs-

“Etenkin opintojen alku vaikutti vain suurimmaksi osaksi kaaokselta. ”

kenneltyään Piirtolan oli jälleen aika ottaa seuraava askel. Slushissa toimi ulkoministeriön rahoittama ohjelma Global Impact Accelerator, jonka tar koituksena oli tukea kehittyvistä maista tulevia startup yrittäjiä ja hubeja. Silloinen tiimin vetäjä oli lähtemässä, jolloin Piirtola haki ja päätyi vetämään tiimiä.

“Työskentely oli hulvattoman haus kaa. Se oli ensimmäinen duuni, jossa minusta tuntui siltä, että teen sitä mitä minun kuuluu tehdä. Työn konteks ti oli selkeästi pohjoismaisen hyvin vointikuplan ulkopuolella”, Piirtola kuvailee työtään Global Impact Acceleratorin parissa. Työ mahdollisti hyvin erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten tapaamisen sekä matkustamisen. Piirtola koki tehtävät hyvin omannäköisikseen. Lisäksi työskentely tuki opintoja, sillä työkokemuksen sai muutamaan muuhun kurssiin yhdistettynä sisällytettyä maisteriopintojen sivuaineeksi.

Tämän lisäksi kokemusta yrittäjyys teeman ympärillä Piirtolalle on ker tynyt Berliinistä, jossa hän työskenteli vähemmistöyrittäjien tukemisen parissa, Aalto-yliopiston tutkimusprojektista, jossa tuettiin vähemmistöyrittäjiä Libanonissa, sekä Startup Namibian ja Startup Refugeesin ohjelmien yrittäjien mentoroinnista.

Mielessä oli kuitenkin vielä unelmien työpaikka CMI:llä, johon Piirtola oli

tutustunut Slushin aikoina. Piirtola päätyi tutkimaan gradussaan Exploring Peacetech Platforms and Their Connec tion with End User Empathy rauhan ja teknologian suhdetta. CMI:lle oli juu ri perustettu uusi tiimi aiheen ympärille ja lähestyttyään ensin itse säätiötä hän pääsi mukaan. Työssään Piirtola kokee pääsevänsä maailmanpolitiikan ytimeen kiinnostavien aiheiden ja kontekstien

parissa. Työ mahdollistaa myös uusien kulttuurien tutkimisen ja oman ymmärryksen kehittämisen. Eduksi hän laskee myös kiinnostavassa ja kansainvälisessä tiimissä työskentelyn.

CMI on avannut Piirtolalle mahdolli suuksia työskennellä projekteissa, jotka sijaitsevat Euraasiassa, Aasiassa, Afrikassa sekä Lähi-idässä. Työ on vienyt hänet jälleen Slushin tapaan oman kuplan sa ulkopuolelle, joka rikastuttaa kulttuurillista näkemystä. “Minulle on aina ollut olennaista, että pystyn kyseenalaistamaan omaa ajatteluani ja tuomaan siihen lisää syötettä, mitä en tästä ympäristöstä saa”, Piirtola kiteyttää.

Piirtola kokee löytäneensä itselleen sopivan kentän ja aikoo jatkos sakin työskennellä vaikuttavuustöiden parissa. “Jos olisin katsonut vain ISM-tutkintoa, ei se olisi ollut se, mitä kaipasin, vaan kaik ki, mitä sen ympärille on voinut rakentaa”, hän summaa, edelleen painottaen aidosti kiinnostavan graduaiheen valintaa. Piirtolan mukaan kiinnostavia ai heita seuraavaksi voisivat olla esimerkiksi kehitysmaihin liittyvät teemat sekä ruokaturva.

Miten sitten päätyä kohti mielenkiin toisia polkuja? Piirtolan mukaan on ehdottomasti kuunneltava itseään ja omia kiinnostuksen kohteita. Muutamia vuosia valmistumisen jälkeen osa ystävistä on ehtinyt jo vaihtaa alaa, ehkä juuri siitä syystä, että valintoja ohjasivat aikai semmin muut seikat. “Itselle tärkeimpiä oppeja on ollut, että uuden ajatuksen tullessa kannattaa ensin testata ja tuomita vasta sitten”, Piirtola kehottaa. Hakemuksia kannattaa siis lähettää pienenkin kiinnostuksen saattelemana ja mahdollisuuksien avautuessa voi pohtia lisää.

“Ulkomailla työskentely oli paras juttu ikinä. On todella antoisaa työskennellä muissa kulttuureissa ja saada sisältöä sekä perspektiiviä maailmankatsomuk seen”, hehkuttaa Piirtola. Jos kansain välinen politiikka, diplomatia, kansainväliset suhteet tai kehitysyhteistyö kiinnostavat, ensimmäiseksi kokemuk seksi voisi sopia esimerkiksi harjoittelu korkeakouluapurahan turvin. Hyvä vink ki on myös mielenkiintoisten organisaatioiden lähestyminen omatoimisesti.

Kävellessämme pois haastattelusta Piirtola painottaa vielä tärkeää seikkaa: Mielenkiintoisia ihmisiä tavatessa kan nattaa ehdottaa rohkeasti esimerkiksi kahville lähtöä, sillä näistä kohtaamisista voi seurata jälleen uusia kontakteja ja projekteja.

“Mielenkiintoisia ihmisiä tavatessa kannattaa ehdottaa rohkeasti esimerkiksi kahville lähtöä.”

Harjoittelussa ulkomailla

Vuosittain yli 300 Aallon kauppislaista suorittaa vaihtolukukauden ulkomaisessa yliopistossa. Opintoihinsa ulkomaan harjoittelun sisällyttää kuitenkin vain murto-osa tästä. Kaksi opiskelijaa kertoo nyt kokemuksistaan harjoittelijana ulkomailla.

Mari Hirvonen Toteme, Tukholma

Mari Hirvonen löysi unelmiensa harjoittelupaikan muotibrändi Totemelta Tukholmasta. Työskentely kasvavassa yrityksessä oli intensiivistä mutta palkitsevaa.

Mari Hirvonen oli jo pitkään ollut kiinnostunut muodista. Hän opiskeli Aallon Fashion Management -maisteriohjelmassa, kun kiinnostava harjoittelupaikka löytyi pienen sattuman kautta Instagramista. Jo ennestään Totemen vaatteita omistava Hirvonen oli innoissaan. Hän pakkasi tavarat ja siirtyi Itämeren toiselle puolen vain reilun kuukauden varoitusajalla. Hirvosen harjoittelu keskittyi Totemen verkkokauppaan. ”Valvoin kaikkien tuotteiden launchit. Latasin tuotteet sivuille ja pidin huolta, että ne ovat siellä ajallaan silloin kuin pitää”, Hirvonen kertoo. Lisäksi tehtäviin kuului esimerkiksi verkkokaupan raportointia ja tuotteiden sommittelua nettisivuilla.

Vaikka yliopisto antoi Hirvoselle laajan katsauksen markkinoinnin teoriaan, kokee hän oppineensa nykyisen työnsä salat pitkälti käytännön kautta. Totemella tehtiin töitä startup-henkisesti ja myös va kituiset työntekijät saivat jatkuvasti opetella uusia prosesseja. Työn jälki oli käsin kosketeltavissa. ”Se oli kivaa aikaa, kun näki selvästi yrityksen kasvamisen ihan vuodenkin sisällä”, Hirvonen kuvailee.

Kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen Hirvonen sai jatkaa Totemella vakituisena verkkokaupan assistenttina. Samalla työ muuttui itsenäisemmäksi. Yh teensä yrityksessä vierähti melkein puolitoista vuotta.

Tukholmaa Hirvonen kuvailee kauniiksi kaupungiksi. Samankaltaisuus suhteessa Helsinkiin teki kaupunkiin muuttamisesta helppoa. Yhden haittapuolen Hir vonen kuitenkin nostaa esille. ”Asuntoja oli melko vaikea saada. Se on kallista, varsinkin jos haluaa keskustasta kivalta paikalta asunnon”, hän toteaa.

Innostavan harjoittelupaikan osuessa kohdalle Hir vonen kannustaa muitakin tarttumaan tilaisuuteen. ”Vaikka ulkomaille lähtemiseen liittyy päänvaivaa, suosittelen sitä kaikille. Se avaa todella paljon mahdollisuuksia”, nykyään Lontoossa työskentelevä Hirvonen hehkuttaa.

Topi Ronkainen

Amazon Web Services (AWS), Madrid

Topi Ronkainen suoritti harjoittelun Amazon Web Ser vicesillä Madridissa viime kesänä. Suuryrityksen arkeen hän pääsi tutustumaan AWS:n myyntiorganisaatiosta käsin.

Topi Ronkainen lähti Amazon Web Servicesille harjoitteluun osana CEMS-maisteriohjelmaa. Vajaan kolmen kuukauden harjoittelujakson aikana Amazon ja sen organisaatiokultturi tulivat Ronkaiselle hyvin tutuiksi. ”Oli paljon sellaista, että testattiin ja tehtiin koulutuksia Amazonin yrityskulttuuriin liittyen”, hän kertoo. Lisäksi Ronkainen osallistui yhdessä muiden harjoittelijoiden kanssa yrityksen sisäiseen Ama zon-projektin, jossa kehitettiin yhtä liiketoiminnan osa-aluetta. Hän kokee oppineensa harjoittelunsa aikana paljon sekä Amazonista että AWS:n tuotteista, pilvipalveluista.

Madridista puhuttaessa ensimmäisenä nousee esiin kaupungin tukala kuumuus. Ronkainen kuvailee kesän helteitä uuvuttaviksi. Kun neljänkymmenen asteen helteistä päästiin, Madrid osoittautui kuitenkin varsin miel lyttäväksi kaupungiksi. ”Hyvät kulkuyhteydet, kaunis arkkitehtuuri, museot, vaellusreitit”, Ronkainen listaa. Hintatasokin oli moneen muuhun suurkaupunkiin verrattuna kohtalainen.

Kolme kuukautta Madridissa muutti Ronkaisen suhtautumista ulkomailla työskentelyyn. ”Ennen olin aina ajatellut, että haluaisin jäädä Suomeen tekemään töitä. Har joittelussa opin, että minua voisi kiinnostaa ulkomaille lähteminen”, Ronkainen kertoo. Hän pohtii, että joitakin voi jännittää ulkomaille suuryritykseen töihin lähteminen. Ronkainen kertoo kuitenkin ilahtuneensa huomatessaan, että suomalaisella koulutuspohjalla pärjää hyvin.

Jos Ronkainen voisi tehdä jotakin toisin, hän harjoittelisi paikallista kieltä ennen harjoitteluun lähtöä. Ilman espanjan kielen taitoa paikallisiin tutustuminen tuntui haastavalta. Kansainvälisenä suuryrityksenä Amazonin työkieli on kuitenkin englanti, ja työpaikalla oli helppoa tulla toimeen englanniksi. Yksin ei myöskään tarvinnut olla, sillä harjoittelijoita Amazonil la oli yhteensä noin sata, kun mukaan laskettiin myös Madridin retail-puolen harjoittelijat. Kokonaisuudessaan Ronkaisen harjoittelukokemus oli positiivinen. Nyt tähtäimessä on uusi harjoittelupaikka, sekin ulkomailla. ”Harjoittelu avasi perspektiiviä moneen asiaan. Haluaisin ehdottomasti mennä uudestaan. Sen jälkeen voin tehdä päätöksen, haluanko jäädä Suomeen vai mennä ulkomaille”, Ronkainen tiivistää tulevaisuudensuunnitelmansa.

Apurahan turvin harjoitteluun

Kauppikselta voi hakea apurahaa ulkomaan harjoitteluun. Erasmus-maihin lähtevät hakevat Erasmus-apurahaa. Suurlähetystöharjoitteluissa tukena on taas harjoitteluvoucher, jonka haku on erikseen. Lisää tietoa apurahoista löytyy Intosta.

Teksti: Sara Argillander

Kuva: Henrik Asklöf

kysymyksille

kysymyksille

Tämä on oodi tyhmille kysymyksille. Niille heikosti muotoilluille epätoivon parahduksille, joiden vastauksen ymmärtää heti avattuaan suunsa. Kysymyksille, joiden jälkeen tekee mieli vajo ta maan rakoon tai vähintään muuttaa Ouluun.

Tunnin lopuksi luennoitsija nostaa katseensa saliin ja tokaisee: ”Onko kysymyksiä?” Hiljaisuus. Taas vähän harmittaa. Kysymyksiä saattaisi olla vaikka millä mitalla, mutta niiden muotoiluun ei ole tarpeeksi aikaa. Onko varmasti niin, ettei tätä ole jo mainittu? Entä onko vastaus ihan itsestään selvä? Salissa pakkaillaan jo tavaroita.

Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa, väittää vanha hokema. Tämä on varmaan totta 99-prosenttisesti niiden kysymysten kohdalla, jotka jätämme kysymättä, salaa toivoen, josko joku muu voi si asiaa kysyä. Sen viimeisen prosentin kohdal la vastaan haastamalla, että mitä sitten vaik ka olisikin. Jos välillä tulee kysyttyä jotain vähemmän tärkeää, ei vahinko ole kovin suuri. Monelle alitajuinen kynnyskysymys suun sa avaamiseen lienee juuri se, miltä muiden silmissä vaikuttaa. Tässä piileekin kysymys kulttuurimme nurinkurisuus. Suurin osa kysymyksistä tuntuu nimittäin olevan vain hienosti muotoiltuja tarkennuspyyntöjä. Tiedättekö, sellaisia, joiden tarkoitus on todis taa, miten hyvin kysyjä on ymmärtänyt asiansa.

Mistä lähtien kaikki piti osata heti? Mitä tapahtui oppimiselle? Mistä lähtien yliopistossa on tarkoi

tus todistaa osaamistaan (tai olla näyttämättä sitä, ettei osaa) pikemminkin kuin kehittää sitä? ”Tyhmän” kysymyksen kysyminen on nimittäin erityisen rohkeaa. Se osoittaa, että kuulija yrit tää ymmärtää jotain uutta, eikä epäröi näyttää omaa hämmennystään tavoitteen saavuttaakseen.

Ehkä seuraavan kerran voisin kysyä sen epä varmankin kysymyksen. Jos kaikki menee pieleen, voin sentään kiittää itseäni rohkeudesta häpeään vajoamisen sijaan. Ja ainakin lupaan hiljaa aplodeerata jokaiselle, joka us kaltaa luennolla nostaa kätensä. Varsinkin, jos kysyjä tuntuu olevan erityisen hukassa.

Samaan tapaan otan kohteliaisuutena, jos joku kysyy nimeäni kolmatta kertaa. Selvästi toinen aidosti haluaa oppia muistamaan sen. Sitä pait si on paljon käytännöllisempää kysyä suoraan kuin yrittää urkkia nimeä koko vuosikurssin Telegram-ryhmää selaamalla. Kokemusta on.

Teksti: KIISA UUSITALO

Kuva: ATTE MAKKONEN

VÄÄJÄÄMÄTTÄ

aborttikiellon yhteiskunnallisesta

Yhdysvalloissa päädyttiin kesäkuussa kieltämään kohdullisten oikeus oman kehon hallintaan kumoamalla kansallinen takaus aborttioikeuteen. Aborttivastaisuus on nostanut päätään myös Euroopassa, jossa esimerkiksi Puolassa on käytännössä mahdotonta saada raskaudenkeskeytys. Samalla tiedetään, että laittomista aborteista aiheutuva taloudellinen haitta on jo pelkästään kehittyvissä maissa reilusti yli 1,5 miljardia dollaria vuodessa. Minkä takia niin sanotut kehittyneet valtiot haluavat välttämättä ajautua yhteiskunnalliseen ahdinkoon?

Teksti: Siiri Varis

Kuvitus: Petra Weiste

VÄÄJÄÄMÄTTÄ PÄIN VEETÄ

yhteiskunnallisesta hintalapusta

Ihmisoikeusrintamalta kuuluu parhaillaan huolestuttavia signaaleja monesta suunnasta. Yhdysvallat osoitti jälleen kesäkuussa 2022 kykenemättömyytensä kypsään toimintaan kumoamalla lähes 50 vuotta voimassa olleen Roe vastaan Wade -päätöksen, joka takasi kohdullisten oikeuden raskaudenkeskeytyk seen jokaisessa osavaltiossa. Päätöksen ku moaminen on erityisen kova isku ennestään vähempiosaisille ihmisille, koska Colorado Fiscal Instituten mukaan valtaosa aborttiin päätyvistä on vähävaraisia, rodullistettuja naisia. Epäinhimillinen suhtautuminen ras kaudenkeskeytykseen on kuohuttanut myös Euroopassa, jossa esimerkiksi Puola on hil jalleen kiristänyt aborttilakejaan niin, ettei aborttia sallita, vaikka synnyttävän äidin hen ki olisi vaarassa. Useissa muissakin EU-mais sa aborttien kieltäminen on välähdellyt sekä keskustelussa että päätöksenteossa. Käsillä on laaja ilmiö, mutta mistä siinä on kyse?

“Abortissa ei ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon.” – Päivi Räsänen Twitter-tilillään 24.6.2022

Perustavanlaatuinen kysymys aborttioikeuden kannalta on, milloin hedelmöittyneestä munasolusta kehittyvä olento täyttää ihmisen määritelmän. Katolisen käsityksen mukaan ihminen syntyy välittömästi hedelmöityk sen seurauksena, kun taas Suomen Lääkäri liitto toteaa, että sikiö on ihminen, kun se voidaan pitää tarvittavalla laitteistolla hengissä kohdun ulkopuolella. Aborttilait eivät yleisesti ota kantaa tähän subjektiiviseen kysymykseen, vaan niiden tarkoituksena on varmistaa jokaisen mahdollisuus oman kehon hallintaan, kestävään perhesuunnit teluun ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Abortti ja sen tukipalvelut ovat kansanterveyden kannalta niin olennaisia,

Keep abortions legal

IF YOU Don’t like abortionS, don’t have one!

“on ilmiselvää, että aborttien kieltäminen menee yhteiskunnan näkökulmasta vääjäämättä päin v*ttua.”

Niin houkuttelevaa kuin olisikin sukeltaa syvemmälle ihmisyyden määritelmään, aborttikeskustelun kannalta se on todellisuudessa pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä. Siitä ei nimittäin voida päästä yhteisymmärrykseen, eikä polarisoiva keskustelu edistä mitään yhteiseen etuun tähtääviä päämääriä. Tarkastellaan mieluum min, mitä tiedekenttä kertoo aborttioi keuden arvosta. Koska vaikka ihmisyys on henkilökohtaisesti määriteltävissä, ti lastot kertovat, että abortti on moraalinen kysymys monessa muussakin mielessä.

Yhteiskuntatieteet, taloustiede mukaan lukien, tarjoavat kattavat raamit aborttiky symyksen pohtimiseen. Kun Yhdysval loissa sallittiin abortit 1970-luvul

la, teiniäitien määrä väheni kolmanneksella. Naisten koulutustaso kohosi, kuten myös todennäköisyys siihen, että nainen sai hyväpalkkaisen työn. Naisten aktivoitumi nen työmarkkinoilla vaikutti positiivises ti paitsi tasa-arvon toteutumiseen, myös BKT:n kehitykseen. Aborttien laillistamisen todettiin myös vähentävän rikollisuutta, erityisesti väkivalta- ja omaisuusrikoksia. Vastaavasti aborttien kriminalisoinnilla nähdään olevan katastrofaaliset vaiku tukset sekä kotitalouksille että kansan taloudelle, ja Maailman terveysjärjestön mukaan jo ainoastaan kehittyvissä maissa laittomista aborteista aiheutuvat kustannuk set ovat yli 1,5 miljardia dollaria vuosittain. Lapsuudesta kumpuavat kokemukset siitä, ettei ole toivottu tai hyväksytty, heijastuvat yhteiskuntaan heikentyvänä turvallisuute na. Tahdosta riippumattomat raskaudet ja laittomien aborttien komplikaatiot lisäävät naisten riskiä köyhyyteen sekä vakaviin terveysongelmiin. NC Policy Watchin tou kokuisen tutkimuksen mukaan Roe v. Wade -päätöksen kumoaminen lisää äitiyskuolemia Yhdysvalloissa yli viidesosalla. Haavoittuvim massa asemassa ovat marginalisoidut ryhmät; rodullistetut, ei-binaariset ja transnaiset. Facts don’t care about your feelings. Tutki musten valossa on ilmiselvää, että aborttien kieltäminen menee yhteiskunnan näkökul masta vääjäämättä päin v*ttua. Miten on siis ylipäätään mahdollista, että päättä jät päätyvät tällaiseen ratkaisuun? Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien

MY BODY MY CHOICE

BANS

että ne ovat Maailman terveysjärjestön välttämättömien terveyspalveluiden listal la. Oikeus raskaudenkeskeytykseen palvelee parhaimmillaan myös lasten etuja, koska jokaisella lapsella on oikeus olla haluttu ja rakastettu. Näillä argumenteilla ei ole kuiten kaan väliä, jos lähtökohtana on, että jokainen raskaudenkeskeytys on lapsenmurha.

“Roe v. Wade -päätöksen kumoaminen lisää äitiyskuolemia Yhdysvalloissa yli viidesosalla.”

Tilanteessa piilee myös pientä ironiaa. Vaikka niin kutsutut kehittyneet maat luisuvat nais ten oikeuksissa satoja vuosia ajassa taak sepäin, trendi ei ole yhtenäinen kaikkialla maailmassa. Latinalaisen Amerikan katolisilla alueilla aborttilainsäädäntö on parhaillaan useassa maassa liberaalimpi kuin

Aika näyttää, miten esimerkiksi Suomi pärjää äärioikeiston kurimuksessa. Saattaa kuitenkin olla, että tutkittuun tietoon kannattaa nojata vastaisuudessakin, ainakin aborttikysymyksessä.

Keep abortions SAFE

sekä naisten itsemääräämisoikeuden rajoit taminen kytkeytyy äärioikeiston kannatuksen nousuun, kuten huomioivat muun muassa tutkijat Lynda Gilby ja Meri Koivusalo artik kelissaan naisten seksuaaliterveydestä. Ääri oikeiston populistista retoriikkaa yhdistävät radikaali nationalismi ja epädemokraattinen mielikuvilla johtaminen. Käytännössä datalla voi siis yhtä hyvin pyyhkiä persettä, ellei se tue ideologian päämääriä. Äärioikeisto linkittyy yleensä konservatiivisiin moraalikäsi tyksiin, mikä on havaittavissa Yhdysvallois sa, jossa aborttioikeuden kumoavat ja niitä rajoittavat osavaltiot ovat vahvasti konser vatiivisia. Havaintoa tukee myös EU-maiden liikehdintä: oikeutta aborttiin ollaan rajoittamassa esimerkiksi Italiassa ja Mal talla, joissa äärioikeisto ottaa tuulta alleen.

Euroopassa. Siinä missä Yhdysvallat entisenä globaalin edistyksen veturina ajaa yhteiskuntaansa tietoisesti entistä syvempään ahdinkoon, Latinalaisessa Amerikassa perin teisesti uskonnolliset “kehitysmaat” seuraa vat feministiaktivistien osoittamaa tietä.

Aallon piilotetuthelmet

Kaikki tietävät opiskelijoiden alennukset junalipuista ja Burger Kingistä. Mutta näppärä Aallon opiskelija hyödyntää paljon hyödyllisempiä ja arvokkaampia resursseja, joista suurin osa ei ole kuullutkaan.

HBR-artikkeleita äänikirjana

Miltä kuulostaisi saada Harvard Busi ness Review’n parhaita artikkeleita äänimuodossa ilmaiseksi? Kuka tahan sa Aallon opiskelija pystyy lataamaan nämä ja kymmeniä muita talous- ja teknologia-aiheisia kirjoja kännykkäänsä O’Reilly Median sovelluksen avulla.

Sovelluksen käyttäminen vaatii kuitenkin pientä, täysin sallittua temppuilua. Käyttäjätietojen luomisesi on ensimmäisenä kirjauduttava O’Reillyn selainversioon esimerkiksi oppimiskeskuksen sivujen kautta käyttämällä @aalto.fi-sähköpostia.

Seuraava askel on käyttää salasanan vaihto ja unohdin salasanani -linkkejä, joiden avulla palveluun saa luotua henkilökohtaisen salasanan.

Tämän salasanan ja @aalto.fi-osoitteen avul la on mahdollista kirjautua mobiilisovelluk seen ja saada käsiinsä palvelun koko sisältö.

Teksti Markus Nieminen

Ammattitason PowerPoint-esityksiä

Jos on sattunut pyörähtämään lähes missä tahansa keskustan konsult tiputkassa, on päässyt tutustumaan think-cell:iin; PowerPoint-lisäsosaan, jonka avulla pystyy tekemään tavallista hienompia kuvioita nopeammin.

Myös Aalto tarjoaa think-cell:n kaikille opiskelijoille. Sen saadakseen ei tarvitse kuin kirjautua Aallon sovelluspalveluun osoitteessa download.aalto.fi ja ladata thinkcell. Tämän jälkeen se ilmestyy uutena valikkona PowerPointin insert-välilehdelle.

Ja kun Aallon sovelluspalvelusta puhutaan, löytyy sieltä koko joukko muitakin mielen kiintoisia ohjelmistoja. Esimerkiksi ilmaiseksi ladattavissa oleva EndNote helpottaa viitteidenhallintaa, ja on erityisen hyödyllinen opinnäytettä kirjoittavalle.

Atlas.ti on puolestaan tunnettu laadullisen tutkimuksen työkaluna, jonka avulla voi visualisoida ja luoda yhteyksiä teksti-, kuvaja videoaineistojen välillä. Atlas.ti soveltuu

kuitenkin myös kirjallisuuskatsausten hallintaan ja on siten hyödyllinen lähes kaikkien kyltereiden tarpeeseen.

Taloudellisia ennusteita

Kauniit kaaviot vaativat tuekseen hyvää dataa, mutta datan saaminen erityisesti tulevaisuudesta voi olla yllättävän vaikeaa.

Onneksi Aallon palveluiden kautta on mahdollista päästä hyvinkin uskottavien talousennusteiden äärelle. Opintokeskuksen kautta löytyvä Pro Quest-palvelu tarjoaa Fitch Solutionsin ja Oxford Economicsin raportteja, joissa ennustetaan talouden kehitystä eri maissa ja sektoreissa aina 2030-luvulle asti.

Fitch ja Oxford Economics ovat mo lemmat oikein päteviä arvaustoimistoja, joiden tuottamista ennusteista maksetaan suuria summia. Se ei toki tarkoita, että ennusteet olisivat läheskään aina oikeassa.

Luovuus

ei kuki kiireestä

Aalto-yliopisto tarjoaa loistavat puitteet poikkitieteellisyydelle kauppatieteiden, tekniikan alojen ja taiteiden välillä. Opetussuunnitelmat ja vallitsevat suorituspaineet eivät kuitenkaan jätä aikaa luovuudelle opinnoissa.

Teksti: SAARA HEIMSCH

Innovaatioyliopisto. Huippuyliopisto. Tällaisia nimiä ehdotettiin Aalto-yliopistolle sen perustamisvaiheessa. Tavoitteet olivat kunnianhimoiset: oltiin luomassa tiede- ja taideyhteisöä, “tutkimusyliopistoa, jonka toiminnassa ensisijalla on yliopiston tutkimus- ja opetustehtävä” ja jonka myötä pieni Suomi saataisiin maailmankartalle innovatiivisuuden kärkeen.

Niin kutsutun ”innovaatioyliopistomme” opetuksen suunnittelussa tavoitteena on ollut ratkaisukeskeinen oppiminen – ja hyvä niin. Elämme kriisien aikaa, ja toimivien ratkaisu jen pikainen toimeenpaneminen on kirjai mellisesti elintärkeää. Välinpitämättömyyteen ei enää pitkään aikaan ole ollut varaa, vaikka maailmantuskassa vellominen ja toivottomuus kuinka houkuttelevilta tuntuisivatkin.

Aallon visioijat ovat siis olleet oikeiden asi oiden äärellä. Parhaat ratkaisut löytyvät mo nipuolisuuden kautta, oli sitten kyse pienistä tai suurista ongelmista. On kuunneltava eri osapuolia ja eri alojen asiantuntijoita. Yliopis ton nettisivujen mukaan koulun yksi päätavoitteista onkin ”tuottaa ratkaisuja yhteiskuntien haasteisiin korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen kautta”. Etenkin koko yhteiskuntaa koskettavat kriisit suorastaan vaativat poikkitieteellistä yhteistyötä, ja yhteistyö vaatii luottamusta. Tuuppaamalla teekkarit, taiteilijat ja kylterit saman katon alle ollaan siis jo harppauksia lähempänä tätä tavoitetta.

Lupaavaa utopiaa on maalailtu, mutta alkaa jo vähän hengästyttämään. Mihin unohtui se la maannuttava maailmantuska? Tai omat tavoit teet ja mielenkiinnon kohteet? Voi tulla monelle suorittajalle yllätyksenä, mutta henkinen jak saminen kärsii paineen keskellä, ellei siitä pidä huolta. Aivojen oikeaa ja vasenta aivopuo liskoa ei voi erottaa toisistaan. Ongel manratkaisutaidot ja

looginen päättelykyky tarvitsevat niin vastapainoksi kuin tuekseenkin luovuutta, mieluummin ilman suorituspaineita. Onneksi tämäkin otettiin huomioon utopiataulua maalaillessa. Aallon sivuilta löytyy nimittäin seuraava lainaus: ”Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan luovan osaamisen pitäisi olla sisään rakennettu, ei erillinen, osa toimintaa kaikilla teollisuudenaloilla ja koko yhteiskunnassa. Kun ihmisen koko luova potentiaali ja mielikuvitus otetaan käyttöön, pystymme suunnittele maan kokonaisvaltaisia, elämyksellisiä ja käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluita sekä luomaan uudenlaisia ja kestäviä ratkai suja laaja-alaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.”

Oman pääaineen tueksi kaikkien olisi siis syytä sisällyttää tutkintoon myös luovaa osaamista. Monella herää varmasti sama ajatus tästä: ihan kiva, mutta millä ajalla? Pelkästään pa kolliset opinnot syövät kalenterista kaiken va paan tilan. Tietysti kandin paperit taskussa omaa osaamista on helppo lähteä soveltamaan koulujen yhdistelmämaistereihin, kuten Cre ative Sustainability tai International Design Business Management. Olisi kuitenkin inhi millistä, ettei luovuutta tarvitsisi täysin tappaa kandiopintojen aikana. Kuten todettu, luovan osaamisen tulisi olla sisäänrakennettu osa kaik kea toimintaa, kaikissa oppimisen vaiheissa.

Missä siis tätä luovaa potentiaalia ja mie likuvitusta pääsee koeajamaan, kun lukkarissa ei enää automaattisesti ole musaa, kuvista ja kässää kerran viikossa?

Yksi tärkeä osa kauppiksen luovaa opetustarjontaa on yrittäjyys (esim. Aalto Ventures Pro gram), jossa on nimenomaan kyse itsensä ilmaisusta ja kyvystä keksiä luovia, vaihtoehtoisia ta poja tehdä bisnestä. Yrittäjyyteen liittyviä kursseja suositellaankin kaikille huolimatta siitä, kiinnostaako yrittäjyys tulevaisuuden ammattina. Vaikka

luovuus, kekseliäisyys ja sopeutumiskyky ovat taitoja, jotka yleensä mielletään yrittäjille ominaisiksi, on niistä hyötyä kenelle tahansa muuttuvasa maailmassa elelevälle ihmiselle.

Jos toisaalta mietitään aiemmin mainittuja Aal lon itse kirjaamia tavoitteita luovuuteen ja inno vatiivisuuteen liittyen, ei niiden toteuttamiseen riitä pelkkä yrittäjyyden lisääminen. Kyseiset tavoitteet on varmasti usean helppoa allekirjoittaa – onhan ihmisillä tutkitusti luonnollinen tarve ja halu olla luovia. Kaikille meistä se luonnollinen itseilmaisun keino ei kuitenkaan ole voiton mak simoinnin suunnittelu. Luovuus on toisin sanoen puettu Aallon modernissa markkinatalouskeskei sessä kontekstissa tukemaan sellaisia prosesseja, joista on jotain rahallista hyötyä: tuotekehitystä, muotoilua, yrittäjyyttä, markkinointia, koodaus ta. Tietysti rahallisen hyödyn lisäksi hyvinvoinnin edistämisen pitäisi näissä olla vähintäänkin yhtä tärkeänä päämääränä, etenkin jos toiminta edistää kestävän kehityksen tavoitteita, mutta tätä painotetaan valitettavan harvoin ainakin kauppiksen sisällä.

Jotta ”ihmisen koko luova potentiaali ja mieli kuvitus” voidaan ”ottaa käyttöön”, täytyy tämän ensin saada löytää oma luovuutensa ilman tehokkuuden ja ratkaisukeskeisen toiminnan paineita – oppimistilanteessa, jossa saa epäonnistua, kokeilla ja ottaa riskejä. Tällä hetkellä tällai seen ei monilla meistä yksinkertaisesti ole aikaa.

Ainakin osalle Economics-opiskelijoista eh tivät tulla tutuksi Aallon UWAS-kurssit. University-Wide Art Studies (UWAS) oli 30 kurssin lista Aalto Artsin järjestämistä taidekursseista, jotka nimensä mukaisesti oli tarkoitettu ihan kaikille Aallon opiskelijoille. Tarjontaan kuului mm. kuvanveistoa, tarinan kerrontaa, elokuvantekoa ja hevosten hoitoa. Kursseilla taidemuotoja käytetään kriittisen ja analyyttisen ajattelun työkaluna, kurssis ta riippuen joko teoreettisesti tai käytännön tasolla. Economicsin kandiohjelmassa nämä kurssit olivat vielä viime vuonna osa mal lilukujärjestystä, mutta vuosille 2022–2024 voimaan tulleesta opetussuunnitelmasta ne olivat mystisesti kadonneet, koska UWAS poistettiin kokonaan Aallon opintotarjon nasta. Samassa rytinässä myös kauppiksen opetussuunnitelmaan tehtiin muutoksia. Pakollisten liiketoimintaosaamisen- sekä pääainekurssien opintopistevaatimuk sia nostettiin, ja vapaavalintaisten sekä kieli- ja viestintäopintojen laskettiin. Taloustieteen pääaineopintojen opinto pistemäärää vähennettiin kuudesta viiteen.

Miksi?

Tätä kysymystä lähdin esittämään yliopis ton henkilökunnalle. Äkkiä selvisi pääsyyksi UWAS-kurssien strategiarahoituksen lopet taminen. Lisäksi haluttiin, että jatkossa luovuus on enemmän sisällytetty suoraan

kursseilla pysyy samana. Tarvitaan hieman muutakin kuin trendikkäämmän kuuloisia kurssien nimiä, jos todella halutaan sisäl lyttää viiteen opintopisteeseen nykyisen sisällön lisäksi kaikki se, mitä UWAS tarjosi.

UWAS-kursseilla sai mahdollisuuden käsitellä omaan pääaineeseen liittyviä teemoja taiteelli sin ja monitieteellisin keinoin, sekä vastapainon vasenta aivopuoliskoa haastaville mate maattisemmille kursseille. Yksi taidekurs si muiden kurssien keskellä tuntui myös kokonaisvaltaisesti työmäärää keventävältä. Kun kouluviikkoon kuuluu luentojen lisäksi leffailta, luovaa kirjoittamista, ilmaisutaitoa tai luontoretki, positiiviset vaikutukset hyvinvointiin huomaa heti. Oikeiden vastausten löytäminen muilla kursseilla tuntuu merkit tävästi helpommalta, kun edes yhdellä kurs silla vuodessa ei tarvitse edes yrittää niitä etsiä, taiteessa kun oikeita vastauksia ei lähtö kohtaisesti ole. Oman mutu-tuntumani ja ka vereilta keräämäni empiirisen datan lisäksi tämä kaikki perustuu vahvasti tieteeseen. Esimerkiksi Journal of Educational Psychology on julkaissut 120 tutkimuksesta koostuvan meta-analyysin luovuuden ja akateemisen menestyksen välisestä selkeästä korrelaatiosta.

Opiskelemme koulussa, jonka tarkoitus oli uudistaa yliopistoa instituutiona ja mullistaa koulutusta, työelämää ja tapaa tehdä aka teemista tutkimusta. Tässä koulussa pääsemme HSL-korttia heilauttamalla luentosalien ja työhuoneiden lisäksi verstaille, kangaspuiden ääreen ja valokuvausstudioihin. Silti tuntuu, että edelleen kandiksi tullaan istumalla hubis sa ja laskareissa. Koulujen välinen integraatio ei tietenkään tapahdu itsestään, mutta aikaa on jo kulunut 12 vuotta – niin kauan, että uusia poikkitieteellisiä kursseja on ehditty, ei ainoastaan järjestää, vaan myös lakkauttaa.

En usko, että opiskelijoilta puuttuu kun nianhimoa ja uteliaisuutta haastaa vanhoja pölyttyneiksi todettuja toimintatapoja. Mutta puuttuuko yliopistolta?

Kulttuuri kilpailuvalttina

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2017 tavoitteekseen, että vuoteen 2030 mennessä yli 50 % suomalai sista nuorista on korkeakoulutettuja. Väestön korkeakou luttamisella pyritään lisäämään kansainvälistä kilpailukykyä, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä on jäänyt jälkeen verrattuna muihin OECD-mai hin. Muun muassa muissa Pohjoismaissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Tanskas sa, nuorten korkeakoulu tettujen osuus väestöstä on korkeampi kuin Suomessa.

Väestön korkea koulutusaste lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän lisäksi aloi tuspaikkojen lisääntyminen hel pottaa kansalaisten sisäänpääsyä korkeakouluihin. Yhä useampi avoin koulutuspaikka edistää myös ulkomaalaisten hakeu tumista suomalaisiin korkeakouluihin ja täten edistää työperäistä maahanmuuttoa, joka on avain asemassa hyvinvointiyhteiskun tamme tulevaisuudessa.

Korkeakoulupaikkojen lisäämi

nen tietyille aloille on helpom paa kuin toisille. Esimerkiksi säädeltyjen ammattien, kuten lääkärien, kouluttaminen on yhteiskunnallemme kallista ja täten aloituspaikkojen lisääminen vaatii myös rahoituksen suunnitelmallista varmistamista. Sen sijaan esimerkiksi ekonomien määrän lisääminen on kustan nustehokasta, koska käytännössä kylteri tarvitsee vain pöydän ja tuolin oppiakseen. Tämän vuoksi kauppatieteellisen aloituspaik koja on lisätty läpi valtakunnan, ja tämä on näkynyt myös Aalto-yliopiston kauppakorkeassa.

Opiskelijamäärän paisuttaminen kauppiksessa onnistuu suhteellisen helposti kursseilla, joilla opetus on massaluentopohjais ta. Tosin, kurssikoon kasvaessa yksilöllinen opetus kärsii. Tämä yhdistettynä yliopiston rahoitusmalliin, joka pohjautuu valmistuneiden määrään, on vaarana, että laadun sijaan opetuk sessa keskitytään tehokkuuteen.

Opetuksen laadun lisäksi voi kasvavan opiskelijamäärän aiheuttamia vaikutuksia nähdä

opiskelijayhdistysten toiminnassa kautta maan. Ja KY ei ole poikkeus tästä.

KY:n kaltaisilla, yhteisöllisyyttä ja opiskelijakulttuuria vaalivil la, yhdistyksillä on merkittävä rooli suomalaisessa korkeakoulumaailmassa. Heti syksyn ensimmäisestä päivästä lähtien, ot tavat yhdistyksien rekrytoimat tutorit uudet opiskelijat vastaan ja auttavat heidät opintojen alkuun. Pelkkien opintoasi oiden lisäksi, toivottavat tutorit uudet opiskelijat osaksi mitä upeampia opiskelijayhteisöitä.

Suomalaisten korkeakoulujen opiskelijakulttuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Tästä olen myös kuluneen vuoden aikana saanut omakohtaista kokemusta keväällä Kööpenhaminassa järjestetyssä Nordic Forumissa. Nordic Fo rumissa pohjoismaisten korkeakoulujen opiskelijayhdistykset kokoontuvat keskustelemaan omasta toiminnastaan ja jaka maan parhaita toimintamalleja.

Vierailun aikana mielenkiintoa

herätti erityisesti suomalaisten opiskelijoiden yhteisöllisyys ja erittäin laaja kulttuuritoiminta edunvalvonnan rinnalla. Ihailua herättivät muun muas sa vahvat perinteet, mutta myös korkea verkostoitumisen taso jo opiskeluaikana. Sa mankaltaista yhteisöllisyyden tasoa on hankala saavuttaa ilman vahvaa opiskelijakulttuuria.

Mielestäni tästä, meidät mones ta kansainvälisestä kilpailijasta erottavasta piirteestä, tulisi pitää kiinni ja varmistaa opiskeli jakulttuurin hengissä säilyminen myös jatkossa. Vaikka haasteita on paljon, pystymme aktiivisella uudistamisella ja tiiviillä yhteistyöllä korkeakoulun kanssa vastaamaan niihin. Niin KY on aiemminkin selvinnyt

tärkeänä yhteisöllisyyden tukipilarina kauppakorkeakoululla.

Kirjoittja on KY:n hallituksen puheenjohtaja.

Teksti: TOPIAS TURPPA

Kuva: ATTE MAKKONEN