Suomi tarvitsee uudenlaista
ajattelua ja suurempaa riskinottokykyä Lähes elämänpituisella kokemuksella talouskysymyksistä – osastonjohtajana Suomen Pankissa, alivaltiosihteerinä valtiovarainministeriössä, pääsihteerinä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa, Lontoossa sekä Euroopan investointipankin toimitusjohtajana – ei ole liioiteltua väittää, että Johnny Åkerholm tietää mistä puhuu analysoidessaan Suomen taloutta ja ennustaa kehitystä vuosi pandemian jälkeen. Teksti ja kuva: Anna Sand
P
andemia on vaikuttanut Johnny Åkerholmin kuten kaikkien muidenkin elämään kuluneen vuoden aikana. Eläkkeelle jäämisestään lähtien 2012 hän on jakanut arkensa pääkaupungissa sijaitsevan kodin ja Vaasassa sijaitsevan asunnon välillä ja hoitanut luottamustehtäviä sekä viettänyt aikaa kesämökillä Petsmossa, Mustasaaressa. Sen lisäksi – normaalioloissa – matkustellut mielellään. – Suurimman osan kuluneesta vuodesta olemme viettäneet Pohjanmaalla edellä mainitusta syystä johtuen, kertoo Åkerholm.
Hän kuvailee pandemiaa ”odottamattomana häiriönä”. – Se on vaikuttanut sellaisiinkin elinkeinoihin, jotka normaalisti eivät ole herkkiä häiriöille, mikä itsessään on ollut ainutlaatuista. Tärkein oppi on, että emme koskaan voi kontrolloida ja suunnitella kaikkea ja että meillä tulee olla valmius kohdata epätodennäköisiä tilanteita sekä toiminnassa että taloudessa, ajattelee Åkerholm. Mutta. Ongelmat, joita meillä Suomessa on, jotka ovat syynä esitettäviin taloudellisiin lukuihin, olivat olemassa jo ennen pandemiaa Mustasaaresta kotoisin oleva Johnny Åkerholm, jakaa aikansa Helsineikä pandemiaa voi gin ja Vaasan kotiensa sekä Petsmossa sijaitsevan kesämökinsä välillä. Pohtiessaan Suomen tulevaisuutta ja rakenteellisia ongelmia hän niistä syyttää. nostaa esiin koulutuksen ja tutkimuksen, sekä innovaattorit ja yrittäjät, joilla on suurempi riskinottokyky.
12
