12
KrLL 3/2020
Maskisulkeiset Vaikka olemme eläneet koronan kanssa lähemmäs puoli vuotta ja jopa iltapäivälehtien lööpit ovat tarkastelleet hengityssuojien laatuja miltei kiihkolla, näyttää ilmassa viipyvän epävarmuutta maskien käyttötavoista. Toimittajien nappaamat viestit viranomaistiedotuksista eivät liioin ole selkiyttäneet ymmärrystämme. Korona-kriisin viranomaisselvityksiin ja -tiedottamiseen liittyy väistämättä myös tavoitteita ohjata kansalaiskäyttäytymistä, mikä on omiaan hämmentämään tieteelliseen päättelyyn tottunutta tulkintaamme. Ennen koronaa kuvittelin itseni jonkin sortin maskiasiantuntijaksi. Johtui varmaankin sukumme kyhmyisestä klyyvarista – se kun edellyttää nenävahvikkeen taiturimaista muotoilua, jottei rillien huurtuminen tyystin häivytä potilaita näkyvistäni. Mutta koronan myötä whatsappiini alkoi kilahtaa huolestuneitten ystävieni tiedusteluja, joihin vastaukseni oli: Hyvä kysymys! Ystävieni innostamana aloin etsiä lisätietoa. Ensimmäisten artikkelien jälkeen mietin, olenko avaamassa Pandoran lipasta? Mutta kurkistus viitekehyksemme ulkopuolelle sai palaset asettumaan kohdalleen: maskien ammattikäyttäjät löytyvät raksoilta, ja heitä varten suojainten kirjo on suunniteltu. Kahdeksan tuntia fyysisesti raskasta työtä vaarallisessa pöly-ympäristössä opettaa nopeasti vaativaksi asiakkaaksi – sekä optimoimaan, mitä maskia tulee käyttää milloinkin. Alla on tietopaketti maskeista siten, kuin olen asiat ymmärtänyt. Olen kerännyt taustatietoja ja kokemuksia mm. alan teollisuudelta, rakennusalalta, työsuojelusta, terveydenhuollon kirjoituksista sekä nimenomaan koro-
naan liittyvistä artikkeleista; mutta aina kun mahdollista, mukana on myös yksinkertaista talonpoikaisjärkeä, sillä perusasiat ovat loppujen lopuksi varsin selkeitä ja ymmärrettäviä. Tekstissä ei ole juurikaan viitteitä, mutta jos tarvetta ilmenee, voin linkittää skls.fi-sivustollemme listan lähteistä ja kirjallisuudesta. Vinkkinä kuitenkin linkki selkeimpiin näkemiini koosteisiin koronaa tavalla tai toisella sivuavista maskikäsitteistä: https://www.eu-esf.org/covid19/4647-covid-19-is-a-mask-a-mask.
Maskit suojaavat ilmateitse kulkeutuvilta taudinaiheuttajilta Ne meistä, jotka tapasivat lastenkirurgian kursseilla emeritusprofessori Martti Kekomäen muistavat, että koiranpuremaa paljon vaarallisempi on ihmisen purema. Suumme ovat pöpöjä täynnä, ja ne leviävät tehokkaasti.
Vasta-auringon paistaessa juuri oikeasta kulmasta valaisten suumme edessä olevan ilmatilan, on suorastaan hätkähdyttävää nähdä, miten kauaksi sylkypisarat puhuessamme lentävät ja kuinka laajalle aerosoliviuhka leviää. Ilmojen kylmetessä viuhka tiivistyy helpommin erottuvaksi aerosolipilveksi. Karkeiden aerosolien lisäksi syntyy näkymättömiä, alle 0,001 mm kokoisia mikroaerosoleja; koon voi suhteuttaa siitepölyihin, jotka ovat läpimitaltaan 0,01 - 0,1 mm. Korona-pandemiassa maskien tehtävä on estää pisaroiden sekä aerosolien vapaa kulkeutuminen ihmisestä ihmiseen. Perusmaskit voidaan tämän tehtävän mukaan jakaa kolmeen ryhmään: kansanmaskit, terveydenhuollon maskit ja suojaavat maskit.
Kansanmaskit muistuttavat väestöä vallitsevista poikkeusolosuhteista Suun eteen kietaistu huivi, paksumpi kaulaliina tai tyylikäs kangasmaski estävät sylkypisaroiden lentämistä ympäristöön. Ne myös toimivat varoitusmerkkeinä: ’jotain on ilmassa’. Ennen koronaa kansanmaskit olivat nimenomaisesti luokittelemattomia, mutta kesäkuussa julkaistiin laaja työryhmämietintö joka määritteli suositukset vähimmäisvaatimuksille, testaukselle ja käytölle ftp:// ftp.cencenelec.eu/EN/ResearchInnovation/CWA/ CWA17553_2020.pdf Kansanmaskien ongelmia ovat erityisesti nopea kostuminen ja siihen liittyvä pisaratartuntavaara sekä maskien puhdistus.
Pixabay/NickyPe
