Kristillinen Lääkärilehti 3/2020

Page 1

1

KrLL 3/2020

Kristillinen lääkärilehti Suomen Kristillisen Lääkäriseuran jäsenlehti

3/2020


2

3

Kristillinen lääkärilehti

KrLL 3/2020

Pääkirjoitus:

3

Seuran puheenjohtaja Markus Partanen tarkastelee seuran näkökulmasta poikkeusvuotta niin syyspäivien, terveyslähetyksen, eutanasiakysymyksen kuin seuran lähitulevaisuuden näkökulmista.

Koronamietteitä Nepalin näkökulmasta

4

Missä koronan kyseessä ollen kulkee raja, jolloin hoito on pahempi kuin tauti? Ja onko se raja erilainen kehittyvissä ja kehittyneissä maissa? Elina Lind kirjoittaa.

eHealth-hanke edelleen koronan varjossa

8

Vuoden 2021 aikana tavoite on matkustaa Tansaniaan ja jatkaa hanketta aiemman suunnitelmaan mukaisesti.

Pora-sahasetti Tansenin lähetyssairaalaan

9

Korona pitää Tansenin lähetyssairaalan ortopedit kiireisinä. Maarit Valkealahti.

Maskisulkeiset

12

Onko maskilla väliä pandemiassa? Martti Kulvik sukeltaa maskien viidakkoon.

Kirjavinkki: Missä on Jumala koronavirusmaailmassa?

15

John Lennox antaa kirjasessaan eväitä pandemiaan keskittyen maailmankatsomukselliseen ja hengelliseen puoleen unohtamatta perusfaktoja. Merja Kallion kirja-arvio.

Eutanasia Pohjoismaissa — quo vadis?

16

Robert Paul arvioi eutanasian tilaa Pohjoismaissa käsittelevän kirjan, joka tarjoaa tasapainoisen argumenttipohjan ja puhuu hyvän palliaation puolesta.

SKLS:n syyspäivät 2020

18

Kannen kuva: Antti Linkola

Kristillinen lääkärilehti

Toimituskunta

Suomen kristillisen lääkäriseuran jäsenlehti

Juhani Junnila Markus Partanen Sirpa Maijanen Heikki Halkosaari Leena Uusitalo Kalle Mäki Elina Lind

3/2020, 8. vuosikerta kristillinenlaakarilehti@gmail.com Taitto: Heikki Halkosaari Painopaikka Padasjoen Kirjapaino

Suomen Kristillinen Lääkäriseura (SKLS) on v. 1923 perustettu perinteikäs suomalainen lääkäriseura. Seuraan kuuluu yli 1230 lääkäriä ja lääketieteen opiskelijaa. Tarkoituksenamme on toimia kristinuskon hengessä lääkärien ja lääketiedettä opiskelevien keskinäisenä yhdyssiteenä. Toinen tärkeä tavoitteemme on käsitellä lääkärintointa koskevia kysymyksiä kristinuskon valossa. Osallistumme myös aktiivisesti lääkintälähetykseen ja kansainväliseen diakoniatyöhön. Liity mukaan kasvavaan joukkoomme! Kannatusjäsenyys on myös mahdollista.


3

KrLL 3/2020

Pääkirjoitus:

Seuran poikkeusvuosi saa jatkoa Tätä kirjoittaessani syyspäiväjärjestelyt ja koronapohdinnat, mitä siellä pitää huomioida, ovat täydessä käynnissä. Yhteistyössä Kristillisen Hammaslääkäriseuran kanssa järjestettävien päivien ohjelma on vahvasti hengellinen ja erittäin mielenkiintoinen. Teema: Minun sieluni janoaa Jumalaa – matkaevästä arkeen – kuvaa kokonaisuutta erittäin hyvin. Ohjelmassa tulee olemaan monta kohokohtaa, joista Pekka Simojoen Afrikkalainen gospelmessu ja ehtoollinen ansaitsee erityismaininnan. Samoin lauantaipäivän tasapainoiset opetukset Jumalasta ja Kristityn elämästä Jukka Jämseniltä ja Petri Matikaiselta ovat tällaisia. Näin koronan aiheuttamassa poikkeuksellisessa vuodessa jo itse kollegoiden tapaaminen ja koettu yhteys on monille kaivattu ja hoitava kokemus. Yhteispohjoismaista yhteistyötä syyspäivillä pitää esillä eutanasiaa kriittisesti tarkastelevan teoksen julkistamistilaisuus. Teoksesta tarkemmin tässä lehdessä toisaalla Robert Paulin kirja-arvostelun myötä. Taustalla ovat kristilliset lääkäriseurat Pohjoismaissa. Seuramme osalta erityisesti varapuheenjohtajamme Kalle Mäen panos on ollut tässä merkittävää. Koko Syypäivien osalta erityiskiitos Maarit Valkealahdelle ja KHLS:lle järjestelyistä tähän saakka, sekä myös lähetyssihteerillemme Sirpa Maijaselle isosta avusta tapahtumatuotannossa. Syyskausi tuo seuran eteen kaksi muutakin merkittävää kokonaisuutta. Olemme aiemmin uutisoineet STM:n alaisen palliatiivisen hoidon kehittämistyöryhmän työstä ja siitä, että sinne eduskunta on siirtänyt myös eutanasia -kysymyksen käsittelyä. Lääkäreiden facebook-ryhmässä on perustettu pro-eutanasia ryhmä, jossa eutanasiaa pyritään aktiivisesti viemään eteenpäin. On todennäköistä, että eutanasiateema nousee esille syksyn aikana eri puolilta. Lääkäriliitossa valtuuskunta saa käsiteltäväkseen Lääkärin etiikkakirjan uudistuksen, jossa eutanasiateemasta toivottavasti ei muutosta nykylinjauksiin tule. Seurana syyspäivien yhteydessä olemme järjestämässä tiedotus/vaikuttamiskanavaa, jossa konkreettisena tapausesimerkkinä on eutanasiakeskustelu ja siinä vaikuttaminen. Toivottavasti kiinnostuneille ajankohta sunnuntaina 11.10. klo 12-14 (webinaari) onnistuu tämän osalta.

Toinen seuran keskeinen asia liittyy seuran tulevaisuuden suunnitelmiin ja sen asemointiin. Tämän vuoden Ulkoministeriön hankehaussa meillä oli kolme mielestäni kiinnostavaa ja vaikuttavaa hanketta Tansanian ja Nepalin suuntiin. Hankehakukierros on ollut haastava ja kilpailu oli kovaa. Näin ollen seuramme osaksi jäi käteen

tyhjä arpa, ja hankehakemuksista yksikään ei saanut tällä hakukierroksella Ulkoministeriön rahoitusta. Saimme tiedon asiasta noin kuukausi takaperin ja tätä olemme hieman jo pohtineet hallituksessa ja miettineet toimenpiteitä ja vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on yksi osa seuran tulevaisuuden hahmottamisessa, sillä hankkeet ovat yksi keskeinen toimintamuoto ja myös taloudellinen perusta mm. lehden kulujen ja hallinnon palkkakulujen osittaisena kattajana. Onneksi eHealthhankkeen UM:n rahoitusta on vielä jäljellä, ja lisäksi Pneumonia-hanke Angolassa on muualta rahoituksensa saava, joten tilanne ei ole niin synkkä. Lisäksi erilaisia muita rahoitusvaihtoehtoja on harkinnassa ja selvittelyssä. Seuran tulevaisuuden kannalta merkittävä strategiatyö on edennyt koronan aiheuttaman työkuormituksen vuoksi hitaammin kuin oli suunniteltu. Tätä on kuitenkin tarkoitus edistää syyskaudella ja tavoitteena on, että se hahmottelisi seuran tulevien lähivuosien suunnitelmia yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi ja tarkastelisi seuran suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Strategian keskiössä on yhteyden teema niin Jumalaan, kollegaan kuin ympäröivään yhteiskuntaan, aina kaukomaita ja potilasta unohtamatta. Mitä kaikkea tämä konkreettisemmin pitää sisällään on tarkoitus jo hieman näkyä vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on tuoda strategia kokonaisuudessaan seuran kevätpäiville 2021. Nämä mietteet itselläni olleet nyt alkusyksystä seuran asioista päällimmäisinä. Näitä tarkastellessa olen yhä selvemmin tullut sen perusasian äärelle, että seuran tärkein voimavara, anti tai merkitys olemme me kaikki seuran jäsenet omilla paikoillamme eri puolilla Suomea. Meidän yhteytemme, rakentumisemme ja voimaantumisemme on seuran kaikkien aktiviteettien päätarkoituksena ja tuoda nimenomaan Kristuksen tuoksua esille kaikessa toiminnassamme. Haluan kannustaa meitä jokaista tässä, että pitäisimme matalalla kynnyksellä yhteyttä keskenämme ja syventäisimme eri tavoin yhteyttä. Tehdään seurasta yhä enemmän meidän jokaisen tarpeisiin vastaava seuramme tarkoituksen mukaisesti!

Siunausta syksyynne toivottaen, Markus Partanen seuran puheenjohtaja


4

KrLL 3/2020

Koronamietteitä Nepalin näkökulmasta

Yhtenä koronarajoitusten myönteisenä seurauksena Kathmandun ilmanlaatu parani niin, että joinain iltoina Himalajan lumihuiput näyttäytyivät kirkkaampina kuin kertaakaan noin kolmeen vuosikymmeneen. Kuva asuintalomme katolta 4.5.2020, Elina Lind

”Istun kuusikerroksisen talomme katolla ja katselen Himalajan huippuja. On täydellinen Kathmandun kevätsää: kylmä talvi on takana ja aurinko paistaa. Lempeä tuuli hyväilee, ja urbaani käki kukkuu taukoamatta. Silloin tällöin alhaalla kadulla ajaa auto tai moottoripyörä. Tunnelma on epätodellinen. Yleensä kaoottisen ruuhkainen kaupunki on ”kiinni”. Lintujen laulu kuuluu, samoin lähistöllä sijaitsevan eläintarhan eläinten ääntely, jotka normaalisti peittyvät kuhisevan kaupungin hälyn alle.” Tällaisen tuokiokuvan kirjasin huhtikuun lopulla, kun Nepalin tiukat liikkumisrajoitukset olivat olleet voimassa reilun kuukauden. Pohdin silloin ja pohdin yhä, olisiko Nepalin kaltaisessa maassa ollut parempi ottaa korona vastaan ”Ruotsin mallin” mukaisesti sen sijaan, että koko kansa määrättiin kotiarestiin ja yhteiskunnan toiminta pysäytettiin kuukausia ennen kuin tauti lopulta alkoi vyöryä maahan – mitä tietenkään ei silloin vielä tiedetty. Maaliskuun lopulla Nepalissa vahvistettiin maan toinen koronatapaus. Ensimmäinen oli ollut jo tammikuussa, kun suoraan Kiinan Wuhanista palannut nepalilainen opiskelijanuorukainen oli todettu koronapositiiviseksi. Hän oli jo viikkoja aikaisemmin parantunut tautia levittämättä. Myöskään se toinen, Ranskasta kotimaahan palannut nuori nainen ei tiettävästi tartuttanut ketään. Huolimatta olemattoman pienistä tartuntaluvuista Nepal seurasi muun maailman ja erityisesti naapurimaa Intian esimerkkiä. 23.3. illalla hallitus määräsi ”lockdownin”, joka tuli voimaan heti seuraavana aamuna: kaikkien oli pysyteltävä kodeissaan, vain välttämättömillä ruokaostoksilla sai käydä. Kaukoliikenne oli suljettu päivää aikaisemmin. Lentoliikenne pysäytettiin ja aluksi myös 1750 kilometrin mittainen, tavallisesti nepalilaisille

ja intialaisille avoin eteläinen maaraja yritettiin sulkea niin, että edes omat kansalaiset eivät olisi saaneet palata kotimaahansa. Ensimmäinen ”lock-down” kesti 80 päivää. Kesäkuun puoliväliä lähestyttäessä kansalaisten turhautuneisuus ja talouden romahtaminen olivat saavuttaneet pisteen, jossa paine tiukkojen liikkumisrajoitusten höllentämiseksi oli kasvanut niin suureksi, että rajoituksia oli pakko purkaa – huolimatta siitä, että vasta toukokuun puolivälin tienoilla vahvistettujen koronatapausten määrä oli pikkuhiljaa alkanut kasvaa. Tosin vielä silloin yli 90 % tapauksista oli täysin oireettomia. Tartuntoja todettiin pääasiassa Intiasta palaavilla nepalilaisilla, suurin osa nuorehkoja, työikäisiä miehiä. Nopeasti perustetuista ja puutteellisesti varustetuista karanteenikeskuksista taisi tulla myös tartuttamiskeskuksia, vaikka tarkoitus oli hyvä. Satojen tuhansien palaajien muuttovyöryn hallittu vastaanottaminen olisi ollut haaste hyvin organisoidullekin maalle. Nepalille tilanne oli ylivoimainen.

Kymmenet tuhannet päiväpalkkalaiset menettivät heti ansionsa ja viikkojen työttömyyden jälkeen monet lähtivät sulkuja uhmaten pyrkimään nälkäisinä jalkaisin kotikyliinsä jopa satojen kilometrien päähän.


5

KrLL 3/2020

Mieleeni jäi yksikin kanafarmari, jonka kanalassa tuotetaan normaalioloissa tipuja. ”Nyt ainoa työni on aamuisin käydä rikkomassa ja hautaamassa kaikki munat”, hän totesi murheellisena lehtihaastattelussa.

Toki pakollisilla karanteeneilla varmaan jossain määrin pystyttiin taudin leviämistä aluksi hillitsemään. Silti Intiasta palanneiden mukana virus pääsi lopulta matkaamaan eri puolille maata. Jälkeenpäin ajatellen kevään tiukka ”lock-down” kenties hidasti viruksen leviämistä, mutta hinta oli kova heti alusta alkaen. Erityisesti ne, jotka muutenkin ovat haavoittuvassa asemassa, ajautuivat nopeasti ahdinkoon. Kymmenet tuhannet päiväpalkkalaiset menettivät heti ansionsa ja viikkojen työttömyyden jälkeen monet lähtivät sulkuja uhmaten pyrkimään nälkäisinä jalkaisin kotikyliinsä jopa satojen kilometrien päähän. Sadat tuhannet siirtotyöläiset Arabian niemimaalla ja Malesiassa jäivät loukkuun kohdemaihinsa; ahtaissa parakeissa työnsä menettäneinä he saattoivat vain toivoa pääsevänsä pois. Siirtotyöläisten palautuslennot alkoivat lopulta toukokuussa, mutta liian moni odottaa yhä vuoroaan päästä kotiin. Kehitysavun ohella pienyrittäjyys, siirtotyöläiset ja turismi ovat vastanneet valtaosasta maan kansantaloutta. ”Lock-down” sulki monet pienet ja keskisuuret yritykset. Vuoden 2020 piti olla erityinen turismin edistämisen

Lock-down day 16; Lock-down hiljensi yleensä vilkkaan kotikatumme

vuosi, tavoitteena oli houkutella maahan kaksi miljoonaa matkailijaa. Tammikuussa ”Visit Nepal 2020” polkaistiin käyntiin suurin toivein, mutta juuri, kun kevään matkailusesonki olisi ollut alkamassa, kaikki suunnitelmat jouduttiin perumaan. Maan rajojen ulkopuolella suuri määrä siirtotyöläisiä jäi työttömiksi eivätkä lähtöä suunnitelleet päässeet lähtemään. Rahalähetykset ulkomailta romahtivat. Iskut ovat olleet valtavia köyhän maan taloudelle. Rajoitukset ovat aiheuttaneet lukuisia muitakin ongelmia. Keväällä satoa pilaantui pelloilla ja kylvötyöt viivästyivät, kun viljelijöitä ei kaikkialla päästetty edes omille mailleen töihin. Ruoan jakeluketjujen katkeaminen pahensi tilannetta. Kysyntä ja tarjonta eivät päässeet kohtaamaan toisiaan. Toisaalla vihannesviljelijät eivät saaneet tuotteitaan kaupaksi, toisaalla hinnat ampaisivat nousuun tarjonnan puutteessa. Lehdet kertoivat tavallisten ihmisten ahdingosta. Mieleeni jäi yksikin kanafarmari, jonka kanalassa tuotetaan normaalioloissa tipuja. ”Nyt ainoa työni on aamuisin käydä rikkomassa ja hautaamassa kaikki munat”, hän totesi murheellisena lehtihaastattelussa.

Jo maaliskuun puoliväliin mennessä korona oli autioittanut turistien suosiman Bhaktapurin vanhan kaupungin ja valistustaulut tulleet katukuvaan. Kuva: Elina Lind

Ihmisiä on myös keväästä alkaen kuollut kulkurajoitusten ja koronapelon vuoksi muihin sairauksiin, kun hoitoon ei ole uskallettu hakeutua tai kulkuyhteyksien


6

KrLL 3/2020

Interaktiiviset kaaviot kertovat, miten koronatapaukset ovat eri maissa lisääntyneet. Kuvakaappaus WHO:n sivuilta: https://covid19.who.int/region/searo/country/np

puutteessa päästy. Sairaaloita on jopa suljettu yksittäistenkin koronatapausten takia. Varmasti koronaan välillisesti liittyviä kuolemantapauksia on yhä paljon enemmän kuin koronan itsensä aiheuttamia, vaikka nyt lopulta koronaankin jo kuollaan. Äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat jyrkässä nousussa. Turvattomien kotisynnytysten määrä on kasvanut. Toukokuussa Unicef arvioi, että pelkästään Nepalissa n. 4000 alle 5-vuotiasta lasta voi kuolla seuraavien kuuden kuukauden aikana liikkumisrajoitusten, aliravitsemuksen lisääntymisen ja terveyspalveluiden romahtamisen seurauksena. Jopa rokotusohjelmat keskeytettiin alkukeväästä – kunnes muutama tuhkarokkokuolema innoitti aloittamaan ne uudelleen. Silti rokotuskattavuus erityisesti pääkaupungin Kathmandun alueella on merkittävästi heikentynyt. ”Pelkäämme, että ennen viidettä syntymäpäiväänsä kuolevien lasten määrä kasvaa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin”, totesi Unicefin Etelä-Aasian aluejohtaja Jean Gough keväisessä lehtiartikkelissa (The Kathmandu Post 13.5.2020; https://tkpo.st/2WSCuZm) ja jatkoi: “Meidän täytyy suojella äitejä, raskaana olevia naisia ja lapsia kaikin käytettävissä olevin keinoin. Pandemiaa vastaan taisteleminen on tärkeää, mutta emme saa nyt hukata sitä usean vuosikymmenen myönteistä kehitystä, jolla estettävissä oleva äitiys- ja lapsikuolleisuus Etelä-Aasiassa on saatu merkittävästi vähenemään.”

Suuri huoli on myös lasten koulutuksesta. Kaikki koulut ovat hallituksen määräyksellä olleet suljettuina maaliskuusta lähtien ja vaikka erityisesti monet yksityiskoulut ovat kesän aikana alkaneet tarjota etäopetusta, ei se tavoita kuin pienen osan koululaisista. Juuri hiljattain paikallisessa sanomalehdessä arvioitiin, että 2/3 nepalilaisista lapsista ja nuorista on tällä hetkellä kaiken ope-

tuksen ulkopuolella. Sosiaalierot kasvavat entisestään ja koulupudokkuuden pelätään lisääntyvän nyt koulua käyvissä ikäluokissa pysyvästi. Luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Perheväkivallan on Nepalissakin uutisoitu lisääntyneen ja muutenkin korkeissa itsemurhaluvuissa näyttää olevan n. 10 % kasvu edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lopuksi vertailun vuoksi: 10.9.2020 mennessä koronakuolemia oli noin 30 miljoonan asukkaan Nepalissa kirjattu 312 – tosin kuolemantapaukset alkoivat merkittävästi lisääntyä vasta elokuussa eikä vasta nyt voimiinsa päässeelle, ensimmäiselle tartuntojen hyökyaallolle ole loppua näkyvissä. Uusia tapauksia on siis lähiviikkojen ja kuukausien aikana odotettavissa. Mutta mitä siis mietin? Olisiko köyhässä, hauraassa maassa, jossa väestön ikärakenne on täysin toisenlainen kuin meillä täällä vauraassa lännessä ja jossa terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty vastaamaan koronahaastee-

Missä koronan kyseessä ollen kulkee raja, jolloin hoito on pahempi kuin tauti? Ja onko se raja erilainen kehittyvissä ja kehittyneissä maissa?


7

KrLL 3/2020

Kaikissa kriiseissä vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Seuramme tuella kumppanijärjestömme INF on liikkumisrajoitusten aikana mm. jakanut selkäydinvammaisille kotiin heidän tarvitsemiaan tuotteita ja apuvälineitä. Kuva: INF

seen olipa tartuntakäyrä miten loiva tahansa, ollut parempi antaa koronan tulla ja jatkaa elämää mahdollisimman normaalisti; opastaa kansalaisia yskimään oikein, huolehtimaan käsihygieniasta ja välttämään suuria kokoontumisia sisätiloissa, mutta sallia elinkeinoelämän jatkua siinä määrin kuin se maan sisäisin päätöksin olisi ollut mahdollista? Turismin romahtamiselle ja siirtotyöläisten ahdingolle kukaan ei olisi mitään mahtanut, ja kaikki kulkurajoitukset Intian rajalla vaikuttavat nopeasti eteläisestä naapurista riippuvaisen maan toimeentuloon ja lähes kaiken tarpeellisen saatavuuteen. Mutta silti. Millaista olisi ollut oikea suhteellisuudentaju? Missä koronan kyseessä ollen kulkee raja, jolloin hoito on pahempi kuin tauti? Ja onko se raja erilainen kehittyvissä ja kehittyneissä maissa? Oikeita vastauksia ei varmasti ole. Tietomme karttuvat vähitellen ja tämänkin vitsauksen kanssa on opittava elämään – ainakin siihen asti, kunnes toimiva rokote saadaan laajamittaiseen käyttöön. Uusiakin pandemioita voi tulla. Miten niiden kanssa pitäisi menetellä? Pelko tuntemattoman edessä on varmasti osaltaan ohjannut päätöksentekoa kaikkialla. Se, että rikkaasta lännestä alkoi kantautua kauhukuvia sadoista ja tuhansista koronaan kuolevista, lietsoi pelkoa. Jos rikkaissa maissa tilanne on näin paha, miten käy köyhän, jos tauti pääsee valoilleen? Ainoaksi keinoksi nähtiin yrittää ehkäistä sen tulo. Valitettavasti siinäkään ei lopulta onnistuttu.

Heinä-elokuun vaihteen tienoilta alkaen koronatapausten määrä on ollut jyrkässä kasvussa. Amerikkalainen lääkäriystävämme, joka työskentelee yhdessä niistä sairaaloista, joissa koronapotilaita Kathmandun alueella hoidetaan, totesi hiljattain, että vaikka yhä suurin osa koronapositiivisista on oireettomia tai vähäoireisia, näh-

Myös Suomen Lähetysseuran kumppanijärjestöt Nepalissa ovat jakaneet hätäapua. Työhön vammaisten parissa erikoistunut Forward Looking järjestö on tarjonnut tukeaan kymmenille näkö-, kuulo- tai liikuntavammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. Kuva: Forward Looking

tävissä on jo sekin, miten vakavasta taudista pahimmallaan on kysymys. Kaikki sairaalan koronapotilaspaikat ovat nyt täynnä. Lähes kaksikymmentä henkilökuntaan kuuluvaa on jo saanut tartunnan. Eikä yksikään hengityskonehoitoon asti päätynyt koronapotilas ole vielä selvinnyt taudistaan elävänä. Itse palasimme Suomeen heinäkuun alussa, noin kuukautta suunniteltua myöhemmin. Ajatukset ja rukoukset lennähtävät yhä usein ystävien ja tuttavien luokse Himalajan juurelle. Lähetysseuran paikalliset kumppanijärjestöt yhdessä monien muiden kanssa tekevät voitavansa muuttuneissa olosuhteissa; jakavat hätäapuna ruokaa, saippuaa, desinfiointiaineita ja kasvomaskeja, auttavat kyliä saamaan puhdasta vettä ja sairaaloita ja terveysasemia henkilökunnan suojavarusteita, tarjoavat henkistä tukea, jakavat oikeaa tietoa kaiken netissä ja huhupuheissa kulkevan väärän tiedon voittamiseksi… Samassa rintamassa ponnistelevat myös Kristillisen lääkäriseuran pitkäaikainen kumppani Nepalissa, Green Pasturessairaala ja sen taustajärjestö International Nepal Fellowship (INF). Yhdessä he pitävät yllä toivoa ja uskoa huomiseen. Jotenkin tästäkin vielä selvitään. Mahdammeko joskus vuosien päästä taaksepäin katsoen nähdä selvemmin, miten tämän pandemian kanssa olisi pitänyt elää? Elina Lind

Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran Nepalin alueellinen kirkollisen (= seurakuntarahoitteisen) työn koordinaattori vuodesta 2016 – ja vielä ainakin tämän vuoden loppuun saakka


8

KrLL 3/2020

eHealth-hanke edelleen koronan varjossa Koronavirus ei ole toiveista huolimatta väistynyt maapallolta vaan se rajoittaa edelleenkin elämää merkittävästi, vaikka joitakin maamme sisäisiä rajoituksia onkin jo höllennetty. Rokotteita valmistellaan lukuisissa maissa, mutta niiden valmistuminen ja testaus kestänee vielä ainakin tämän vuoden. Sen jälkeen ehkä pääsemme turvallisesti matkustamaan Tansaniaan jatkamaan yhteistyötä eHealth-hankkeessa tansanialaisten kumppaniemme kanssa. Toki voimme joitakin asioita hoitaa etäyhteyksinkin, mutta hanke perustettiin nimenomaan yhteistyölle, koska osaaminen siirtyy parhaiten yhdessä asioita tehdessä – eikä oppiminen tapahdu vain yhteen suuntaan vaan meillekin tarjoutuu mahdollisuus oppia kumppaneiltamme ja nähdä miten erilaisessa yhteiskunnassa ajatellaan ja toimitaan.

Korona-aikana hankesuunnitelma on hiukan edennyt. Ehdotimme ulkoministeriölle, että eHealthhankkeemme rahoittaisi kumppaniemme ehdottamia heille tärkeitä eHealth-aluetta Tansaniassa edistäviä tehtäviä, jotta kumppanimme voisivat suomalaisten asiantuntijoiden sijaan käyttää paikallisia asiantuntijoita apuna tehtäviensä toteuttamisessa. Tavoitteena on rahoittaa vuoden 2020 aikana kymmentä kumppanien tehtävää. Kunkin tehtävän korvattavien kustannusten määrä voi olla maksimissaan 7 000€. Tällä hetkellä UM on hyväksynyt kolme kumppanien ehdottamaa tehtävää toteutettaviksi. Näiden lisäksi jonossa on muutama ehdotus, joita vielä muokkaamme UM:n kriteereihin sopiviksi sekä kokoamme paraikaa uusia ehdotuksia niiltä kumppaneiltamme, joita ei Tansanian aiemman koronasulun johdosta vielä tavoitettu. Kaksi UM:n hyväksymistä tehtävistä liittyy yksityissairaaloiden kattojärjestön APHFTA:n ehdottamiin tehtäviin, joissa kootaan ja päivitetään tietoja kaikista järjestön lähes tuhannesta jäsensairaalasta ja terveyskeskuksesta sekä laaditaan uusi tietokanta, johon tiedot tallennetaan. Tietokanta helpottaa tulevaisuudessa tietojen päivittämistä ja tiedon jakelua. Tietoja voidaan myös käyttää tarvittavien tilastojen tuottamiseen ja tärkeään jäsensairaaloiden terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen, johon liittyviä tehtäviä jatketaan myös tulevana vuonna hankkeemme asiantuntijoiden tukemana.

Toki voimme joitakin asioita hoitaa etäyhteyksinkin, mutta hanke perustettiin nimenomaan yhteistyölle, koska osaaminen siirtyy parhaiten yhdessä asioita tehdessä.

Kolmas UM:n hyväksymä tehtävä toteuttaa laboratoriossa ja röntgenissä valmistuneiden hoidossa olevien potilaiden tutkimustulosten siirron automaattisesti lääkäreiden käytössä olevaan tietojärjestelmään, jotta potilasta hoitava lääkäri saa tiedon heti, kun se valmistuu. Aiemmin näiden tietojen siirtäminen järjestelmien välillä on tehty käsin ja tietojen siirto on kestänyt pitkän aikaa, mikä on viivyttänyt lääkäreiden työtä ja pitkittänyt potilaiden odotusaikoja. Tämän tehtävän toteuttaa Tanzanian Occupational Health Services-sairaala TOHS tansanialaisten asiantuntijoiden avulla. Se perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on valmistuttuaan myös muidenkin sairaaloiden käytettävissä. Vuoden 2021 aikana tähtäämme siihen, että voimme matkustaa Tansaniaan ja jatkaa hanketta aiemman suunnitelmaan mukaisesti. Suunnitelmaan kuuluu mm. aiemmin tehdyn yksityissairaaloiden tietotekniikkaosaamisen puutteiden kartoittamistutkimukseen perustuvan koulutusmateriaalin laatiminen yhteistyössä Dar es Salaamin Yliopiston ’Centre for Virtual Learningin’ kanssa. Tulevan vuoden piitäisi olla hankkeen viimeinen vuosi, joten kaiken tähän asti tehdyn viimeistely, kokoaminen ja jakaminen kumppaneille on myös tärkeä tehtävä, jotta hankkeeseen tehty työ ja saavutukset eivät valu hukkaan. Kristina Nokso-Koivisto


9

KrLL 3/2020

Pora-sahasetti Tansenin lähetyssairaalaan Korona pitää Tansenin lähetyssairaalan ortopedit kiireisinä Kathmandun ulkopuolella jatkuu edelleen osittainen ”lockdown”. Liikkuminen kaupunkien ja kylien välillä on rajoitettua, niinpä potilaiden pääsy sairaalahoitoon on vielä tavallistakin haastavampaa ja välillä pitkiä matkoja on käveltävä. Tansenin lähetyssairaalassa, joka toimii United mission to Nepal alaisuudessa on ortopedian osastolla kiireistä. Koronan vuoksi koulut ovat suljettuna ja lapsille tapahtuu enemmän tapaturmia. Päivän listalla saattaa olla jonossa viisi lasten olkavarren suprakondylaarimurtumaa. Lasten traumatapauksia tulee vain lisää, kun kuukauden kuluttua alkaa kuivempi kausi ja lapset joutuvat kiipeilemään puissa saadakseen eläimille vihreitä oksia ruoaksi. Dashai-juhla, johon kuuluu perinteiset korkeat bambu-keinut lähestyy, joten lasten murtumia on odotettavissa yhä lisää. Myös korona työllistää Tansenin sairaalaa, sillä monet sairaalat eivät suostu ottamaan potilaita sisään, ellei heille ole tehty Covid-19 PCR testiä. Testi on oireisille tai altistuneille ilmainen, mutta leikkaukseen tulevat joutuvat itse kustantamaan testin päästäkseen sisään leikkaushoitoon. Testin hinta on noin 4000 NRs, joka on

Reisimurtuman vetohoito vaatii kärsivällisyyttä koko perheeltä.

paikallisille kova hinta. Tansenin sairaalassa koronatesti otetaan vain oireisilta ja altistuneilta, mutta kaikki potilaat käyttävät sairaalahoidon ajan maskia. Johtuen tästä Tansenin käytännöstä yhä useampi traumapotilas suuntaa Tansenin lähetyssairaalaan. Toki murtumapotilasmääristä ollaan myös iloisia, sillä niiden turvin pystytään maksamaan palkat sairaalan henkilökunnalle, kun muut osastot ovat nyt tyhjempinä.

Pora-sahasettiä odotetaan Tansenin lähetyssairaalassa Murtumaleikkausten määrän kasvaessa on uudelle porasahasetille, joka kestäisi klaavauksen, kova tarve. Nykyiset porat, jotka eivät kestä klaavausta lisäävät infektioita ja hidastavat leikkauksia. Kiitämme tähänastisista lahjoituksista. Kyselin tarjouksia myös muilta firmoilta ja saimme huomattavasti edullisemman tarjouksen Zimmer Biometiltä, hintaan 7000 € saamme vastaavat tarvittavat istukat ja akut kuin edellisessäkin tarjouksessa ja vielä yhden ylimääräisen istukan sahan terälle. Ostamme siis pora-sahasetin Zimmer Biometilta. Voit olla tukemassa Tansenin lähetyssairaalan murtumapotilaiden hoitoa osallistumalla pora-sahasetin hankintaan lahjoittamalla SKLS:n lähetyslääkäritilille FI57 8000 1100 6702 81 viite 9014. Maarit Valkealahti

Zimmer Biometin tarjoama porasahasetti.

C2-murtuman saanut mies lähti kävellen sairaalasta 6 viikon kallovetohoidon jälkeen.


10

KrLL 3/2020

Lahjoitusuutisia Covid-19 on vaikeuttanut merkittävästi yhteistyösairaaloidemme toimintaa niin Nepalissa kuin Tansaniassakin. Ne ovat pyytäneet seuraa tukemaan heidän varustautumistaan koronapandemiaa vastaan töiden ja tilojen järjestelyillä, kouluttamalla henkilökuntaa ja hankkimalla tarvittavia lääkkeitä ja tarvikkeita. Pyyntöön on vastattu ja olemme tukeneet yhteistyösairaaloitamme lahjoitusvaroista n. 10 500 eurolla heidän varautuessaan koronapandemiaan:

United Mission to Nepal -organisaation sairaalat Tansenissa ja Okhaldhungassa: hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaaminen

Green Pastures -sairaala, Nepal: ensimmäisten kuukausien aikana sairaala on järjestänyt alueen kolmen suurimman sairaalan henkilökunnalle koulutusta vammaisten henkilöiden erityistarpeista korona-aikana. Lisäksi sairaala on selvittänyt lockdownin aikana kotihoidossa olevien potilaiden tilannetta ja toimittanut heille mm. heidän tarvitsemiaan lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita (mm. katetreja, virtsapusseja, kertakäyttöhanskoja, saippuaa, desinfiointiainetta). Lahjoitusvaroin on myös tuettu sairaalaa heidän hoitaessaan vähävaraisia potilaita.

Viite 2969: Green Pastures -sairaalan Charity-kassa – KERÄYS PÄÄTTYNYT

Mchukwi Mission Hospital, Tansania: psykiatrisen työn vahvistaminen mentoroinnilla ja lääkkeiden hankinnalla potilaiden tarpeisiin

Tämä vuoden mittainen keräys päättyi 31.8.2020. Vähävaraisten potilaiden hoitoon lahjoitettiin vuoden aikana n. 2 100 euroa, mikä on ollut Green Pastures sairaalalle erittäin tarpeellinen tuki näin koronaaikana. Lämmin kiitos kaikille, jotka tukivat Green Pastures -sairaalaa heidän hoitaessaan vähävaraisia potilaita!

Alla olevassa listassa on myös muita kohteita, joiden tukemiseksi seuramme kerää varoja.

Lähetyslääkäritili: FI57 8000 1100 6702 81 viite 1009: viite 7003:

viite 1025: viite 1180:

viite 1216 viite 2024:

viite 1960: viite 2969:

YLEISET Missä tarve on suurin mikä tahansa ajankohtainen tarve Koulutustuki yhdistyksessä toimiville tuetaan yhdistyksessä toimivia henkilöitä lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksissa TANSANIASSA Psykiatriaa Tansanian maaseudulla tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä Tansaniassa Ilembulan sairaalan palliatiivisen toiminnan tukeminen, Tansania tuetaan Ilembulan sairaalan palliatiivista toimintaa. V. 2019 kootaan ensisijaisesti kehittämishankkeen omarahoitusosuus. Kun tuo tarve on täyttynyt, varoja käytetään sairaalan palliatiivisen toiminnan tukemiseen muilla tavoin. Iteten sairaala, Tansania tuetaan Iteten sairaalan UÄ-diagnostiikkatoimintaa laitehankinnoin ja kouluttamalla henkilökuntaa eHealth, Tansania vahvistetaan tansanialaisten osaamista terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa, käyttöönotossa ja käytössä kokoamalla omarahoitusosuutta eHealth, Tansania -hankkeeseen NEPALISSA Green Pastures -sairaala, Nepal tuetaan Green Pastures -sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa Charity-kassa, Green Pastures -sairaala, Nepal Keräys on päättynyt. Kiitos lahjoittajille arvokkaasta panoksesta!

viite 5267

Rise and Walk – ortopediaa Tansenin sairaalassa Nepalissa tuetaan Tansenin sairaalan ortopedista toimintaa ja sen kehittämistä sekä ortopedi Maarit Valkealahden työtä Nepalissa

viite 9014

Murtumaleikkauksiin tarkoitettu porakone Tansenin sairaalaan tuetaan Tansenin sairaalaa keräämällä varoja ortopedisissa leikkauksissa tarvittavaan uuteen porakoneeseen

viite 2503:

AFGANISTANISSA Lalin äiti-lapsityö, Afganistan tuetaan Lalin alueen äiti-lapsi-työtä Afganistanissa, ensivaiheessa hankitaan UÄ-laite lääkäreiden käyttöön. Keräys päättyy 31.12.2020

Käytä viitenumeroa ohjaamaan tukesi haluamaasi kohteeseen Kerätyt varat käytetään ulkoministeriön rahoittamien kehitysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen, yhdistyksen omiin kehitysyhteistyöprojekteihin ja niiden valmisteluun, tukemaan kehitysmaiden terveydenhuoltoyksiköiden osaamisen lisäämistä (stipendit) sekä tukemaan yhteistyösairaaloiden laitehankinnoissa ja asiantuntija-avun hankkimisessa, yhdistyksessä toimivien henkilöiden lähetys- ja kehitysyhteistyöhön kouluttautumisen kustannuksiin, muiden lähetys- ja kehitysyhteistyökohteiden tukemiseen sekä lähetys- ja kehitysyhteistyöstä tiedottamiseen.

Lupa RA/2017/1141 01.01.2018-31.12.2020 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


11

KrLL 3/2020

SKLS:n alueelliset yhdyshenkilöt Aluevastaava: Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi)

Helsinki:

Opiskelijatoimikunta Opiskelijavastaavat: Mikko-Oskari Rinkinen (opiskelijavastaava@skls.fi)

Hilkka Kiviluoto (hilkka.kiviluoto@fimnet.fi)

Hämeenlinna: Taina Heikkilä

Helsingin ”Ristiside”

pj Mikko Rinkinen (mikko-oskari.rinkinen@helsinki.fi) vpj Petra Nygren (petra.nygren@helsinki.fi)

Kuopion ”Heräämö”

pj Aaron Kortteenniemi (aaron.kortteenniemi@gmail.com) vpj Tuomas Vierimaa (tuomasvv@student.uef.fi)

Oulun ”Henkireikä”

pj Reetta Pesonen (reetta.s.pesonen@student.oulu.fi) pj Veera Juuti (veera.juuti@student.oulu.fi)

(taina.heikkila@fimnet.fi) Myllytie 16, 13720 Parola

Kotka:

Pasi Pöllänen (pasi.pollanen@fimnet.fi) Lavansaarentie 6, 48610 Kotka

Kuopio:

Risto Honkanen (risto.honkanen@fimnet.fi) Reetta Siljanen (reetta.siljanen@fimnet.fi)

Lappeenranta: Kaarina Pesonen (kaarina.pesonen@fimnet.fi) Kaivokorvenkatu 16, 53850 Lappeenranta

Oulu:

Tampereen ”Arbor vitae” pj Netta Mattila (netta.h.mattila@gmail.com)

Tuula Pulska (tuula.pulska@pp.inet.fi) Maarit Valkealahti (maarit.valkealahti@oulu.fi)

Seinäjoki:

Leena Uusitalo (leena.uusitalo@vimpeli.fi) Kauniskedontie 10, 62800 Vimpeli

Turku:

Riitta Saario (rsaario@gmail.com) Vähä-Hämeenkatu 9 D 79, 20500 Turku

Vaasa:

Anna-Liisa Punto (anna-liisa.punto@fimnet.fi)

Paikallisvastaavia haetaan Uusi paikallisvastaava tarvitaan Jyväskylän, Mikkelin, Porin, Tampereen ja Turun seudulle! Paikallisvastaava tiedottaa hallitukselle alueen paikallistoiminnasta ja alueen jäsenille hallituksen esittämiä asioita. Hän voi järjestää itse tai olla mukana järjestämässä tilaisuuksia. Hän saa käyttöönsä tiedottamista varten alueen jäsenistön sähköpostiluettelon. Ota yhteyttä, jos asia yhtään kiinnostaa!

Leena Uusitalo SKLS:n aluevastaava Kauniskedontie 10 62800 VIMPELI leena.uusitalo@vimpeli.fi 044-4659502

vpj Roosa Kallio (kallio.roosa.e@student.uta.fi)

Turun ”Luukas-klubi”

pj Jenni Korteniemi

(jenni.s.korteniemi@utu.fi)


12

KrLL 3/2020

Maskisulkeiset Vaikka olemme eläneet koronan kanssa lähemmäs puoli vuotta ja jopa iltapäivälehtien lööpit ovat tarkastelleet hengityssuojien laatuja miltei kiihkolla, näyttää ilmassa viipyvän epävarmuutta maskien käyttötavoista. Toimittajien nappaamat viestit viranomaistiedotuksista eivät liioin ole selkiyttäneet ymmärrystämme. Korona-kriisin viranomaisselvityksiin ja -tiedottamiseen liittyy väistämättä myös tavoitteita ohjata kansalaiskäyttäytymistä, mikä on omiaan hämmentämään tieteelliseen päättelyyn tottunutta tulkintaamme. Ennen koronaa kuvittelin itseni jonkin sortin maskiasiantuntijaksi. Johtui varmaankin sukumme kyhmyisestä klyyvarista – se kun edellyttää nenävahvikkeen taiturimaista muotoilua, jottei rillien huurtuminen tyystin häivytä potilaita näkyvistäni. Mutta koronan myötä whatsappiini alkoi kilahtaa huolestuneitten ystävieni tiedusteluja, joihin vastaukseni oli: Hyvä kysymys! Ystävieni innostamana aloin etsiä lisätietoa. Ensimmäisten artikkelien jälkeen mietin, olenko avaamassa Pandoran lipasta? Mutta kurkistus viitekehyksemme ulkopuolelle sai palaset asettumaan kohdalleen: maskien ammattikäyttäjät löytyvät raksoilta, ja heitä varten suojainten kirjo on suunniteltu. Kahdeksan tuntia fyysisesti raskasta työtä vaarallisessa pöly-ympäristössä opettaa nopeasti vaativaksi asiakkaaksi – sekä optimoimaan, mitä maskia tulee käyttää milloinkin. Alla on tietopaketti maskeista siten, kuin olen asiat ymmärtänyt. Olen kerännyt taustatietoja ja kokemuksia mm. alan teollisuudelta, rakennusalalta, työsuojelusta, terveydenhuollon kirjoituksista sekä nimenomaan koro-

naan liittyvistä artikkeleista; mutta aina kun mahdollista, mukana on myös yksinkertaista talonpoikaisjärkeä, sillä perusasiat ovat loppujen lopuksi varsin selkeitä ja ymmärrettäviä. Tekstissä ei ole juurikaan viitteitä, mutta jos tarvetta ilmenee, voin linkittää skls.fi-sivustollemme listan lähteistä ja kirjallisuudesta. Vinkkinä kuitenkin linkki selkeimpiin näkemiini koosteisiin koronaa tavalla tai toisella sivuavista maskikäsitteistä: https://www.eu-esf.org/covid19/4647-covid-19-is-a-mask-a-mask.

Maskit suojaavat ilmateitse kulkeutuvilta taudinaiheuttajilta Ne meistä, jotka tapasivat lastenkirurgian kursseilla emeritusprofessori Martti Kekomäen muistavat, että koiranpuremaa paljon vaarallisempi on ihmisen purema. Suumme ovat pöpöjä täynnä, ja ne leviävät tehokkaasti.

Vasta-auringon paistaessa juuri oikeasta kulmasta valaisten suumme edessä olevan ilmatilan, on suorastaan hätkähdyttävää nähdä, miten kauaksi sylkypisarat puhuessamme lentävät ja kuinka laajalle aerosoliviuhka leviää. Ilmojen kylmetessä viuhka tiivistyy helpommin erottuvaksi aerosolipilveksi. Karkeiden aerosolien lisäksi syntyy näkymättömiä, alle 0,001 mm kokoisia mikroaerosoleja; koon voi suhteuttaa siitepölyihin, jotka ovat läpimitaltaan 0,01 - 0,1 mm. Korona-pandemiassa maskien tehtävä on estää pisaroiden sekä aerosolien vapaa kulkeutuminen ihmisestä ihmiseen. Perusmaskit voidaan tämän tehtävän mukaan jakaa kolmeen ryhmään: kansanmaskit, terveydenhuollon maskit ja suojaavat maskit.

Kansanmaskit muistuttavat väestöä vallitsevista poikkeusolosuhteista Suun eteen kietaistu huivi, paksumpi kaulaliina tai tyylikäs kangasmaski estävät sylkypisaroiden lentämistä ympäristöön. Ne myös toimivat varoitusmerkkeinä: ’jotain on ilmassa’. Ennen koronaa kansanmaskit olivat nimenomaisesti luokittelemattomia, mutta kesäkuussa julkaistiin laaja työryhmämietintö joka määritteli suositukset vähimmäisvaatimuksille, testaukselle ja käytölle ftp:// ftp.cencenelec.eu/EN/ResearchInnovation/CWA/ CWA17553_2020.pdf Kansanmaskien ongelmia ovat erityisesti nopea kostuminen ja siihen liittyvä pisaratartuntavaara sekä maskien puhdistus.

Pixabay/NickyPe


13

KrLL 3/2020

siä ryhmiä monin tavoin vaativammat. FFP-maskien tulee mm. kyetä pyydystämään 0,000075 mm kokoiset partikkelit.

Pixabay/Sasin TIpchai

Terveydenhuollon maskit on kehitetty suojaamaan potilasta Kirurgiassa maskeilla pyritään estämään steriilin leikkaushaavan saastuminen henkilökunnan bakteereilla. Maski kääntää ilmavirran sivuille, ja muotoiltavan nenävahvikkeen avulla vähennetään huurujen kulkeutumista silmiin. Ilmavirran sallitaan kulkea myös eteenpäin, kohti potilasta, mutta vain materiaalin läpi joka ensin suodattaa pois sylkypisarat ja karkeat aerosolit*. Euroopan EN 14683:2019 -standardissa suodatusvaatimus koskee ulospäin kulkevaa ilmavirtaa, sisäänhengitykselle ei ole suodatusvaatimuksia. Kirjain R kertoo maskin ulkopinnan kestävän roiskeita: sylky-, lima- ja muita eritepisaroita, verta, selkäydinnestettä ym. Kirurgiset maskit suojaavat siten myös hoitohenkilökuntaa, joskin verrattain karkealla tasolla.

Suojaavan maskin lisäteho kohdistuu maskin kantajaan Koronan kannalta olennaisimmat suojaavien maskien luokat ovat FFP1, FFP2 ja FFP3. Se on vielä hallittavaa terminologiaa, mutta valitettavasti on tunkeuduttava syvemmälle nimiviidakkoon, koska erot kansanmaskeihin ja kirurgisiin maskeihin ovat merkittäviä. Suojamaskit kuuluvat henkilökohtaisten suojainten luokituksessa (PPE) kategoriaan III, eli ne on suunniteltu työskentelyyn henkeä tai pysyvästi terveyttä uhkaavissa olosuhteissa. Tämän takia myös tuotanto on valvonnan alaista, luokituskriteerit koskevat nimenomaan kykyä suojata maskin kantajaa, ja tyyppimittaukset ovat edelli-

Kuulostaa erinomaiselta, mutta emme saa tehdä tähänkään vielä majaa meidän on jatkettava syvemmälle nimikeviidakkoon. Kevennetään kuitenkin taakkaa jättämällä FFP1luokka tähän, sillä varsin laajan näkemyksen mukaan koronalta suojautuminen edellyttää vähintään FFP2luokan maskin, vastaten yhdysvaltalaisluokitusta N95 ja kiinalaisluokitusta NK95. Yhdysvalloissa vielä korostetaan suojausrajaa kutsumalla FFP1-luokan ylittäviä maskeja, meille hiukan hämmentävästi, respiraattoreiksi (’Respirator’). FFP-maskien tehoa mitataan niiden kyvyllä suodattaa NaCl-hiukkasia ja öljysumua. FFP2-maskin on kyettävä 94 % suodatustehoon ja korkeintaan 8 % vuotoon sisäänpäin, FFP3-maskilla vastaavat vaatimukset ovat vähintään 99 % suodatusteho eikä vuoto saa ylittää 2 prosenttia. Prosentit muuntuvat potilastapauksiksi esim. seuraavasti: jos joudutaan lähihoitamaan aktiivisesti erittävää tuberkuloosipotilasta, suositellaan käytettäväksi FFP2luokan maskia, ja FFP3-luokan hengityssuojainta jos potilaan tbc-kanta on lisäksi multiresistentti.

Kertakäyttömaskitkin voivat olla monikäyttöisiä Kuten aiemmin todettiin, suojaavan luokan maskit on suunniteltu työntekoon vaarallisessa ympäristössä. Useissa malleissa ohjeena on, että yhtä maskia käytetään korkeintaan yhden työpäivän ajan. Maskit suodattavat koko ajan ilmassa olevaa epäpuhtautta, ja suodatettavat partikkelit kyllästävät ajan myötä suodatinmateriaalin – hengitys muuttuu hiljalleen raskaammaksi, ja pahimmillaan suodatusteho alkaa laskea. Korona-suojauksessa ilman epäpuhtaudet vain harvoin ylittävät tavanomaisen puhtaan ilman pitoisuudet. Kaduilla ja ylipäätänsä julkisissa tiloissa myös viruspitoisuus on alhainen tai lähes olematon. On todennäköistä, että maski säilyy tukkeutumattomana jopa huomattavasti pidempään kuin vaikkapa rakennustyömaiden pölyisessä ympäristössä.

* Kirurgisten maskien on suodatettava 0,003 mm ja sitä suuremmat aerosolipartikkelit ja tipat, eli karkeat aerosolit. Alle 0,001 mm kokoisia aerosoleja kutsutaan mikroaerosoleiksi; vertailuna siitepölyt, jotka ovat läpimitaltaan 0,1 – 0,01 mm.


14

KrLL 3/2020

tetut FFP-maskit suojaavat ympäristöään edellisiä paremmin, koska ne ohjaavat kirurgisten maksien tavoin ilmavirtaa sivuille, mutta suodattavat maskimateriaalin läpi kulkevasta ilmasta myös mikroaerosolit. Venttiilittömät FFP-maskit päästävät ympäristöönsä vähiten suodattamatonta uloshengitysilmaa. Aerosoliteoreettisesti tuntuisi, että FFP2 ja sitä korkeamman luokan maskit ovat joka tapauksessa ympäristölleen kahta muuta ryhmää edullisemmat. Oikeassa maailmassa mukaan tulee tärkeitä lisätekijöitä: 1. Uloshengitysventtiili poistaa maskista sinne muuten kerääntyvää kosteutta ja keventää hengitystä. Tämä lisää käyttömukavuutta ja siten henkilön halukkuutta pitää maskia. Hengitys- ja sydänoireisilla käyttömukavuuden merkitys korostuu, koska heillä raskaskäyttöinen maski lisää hengityskuormitusta tehden maskinkäytön jopa mahdottomaksi.

Pixabay/Orna Wachman

Korona-viruksen tiedetään sinnittelevän elinkelpoisena myös elottomilla pinnoilla. Maskien suodatinmateriaalin tyyppisellä pinnalla virus on voitu eristää 8 tunnin kuivaamisen jälkeen (huoneenlämmössä), mutta ei enää vuorokauden jälkeen. Tämän pohjalta on päädytty varsin vahvaan näkemykseen, että 3 vrk:n ilmavan kuivatuksen jälkeen maski on jälleen koronan suhteen puhdas ja siltä osin käyttövalmis. Lämmin huoneilma nopeuttaa puhdistumista, kostea ja viileä huoneenilma vastaavasti hidastaa. Suosituksena siten on, että FFP2- ja vastaavasti FFP3 -luokan suojausteho säilyy hyvänä rotatoimalla 3-4 maskia. Maskeja voidaan myös desinfioida, mutta sen ei normaalikäytössä arvella olevan tarpeen. Desinfiointi tulee toteuttaa valmistajalta saatujen ohjeiden mukaan.

Uloshengitysventtiili on mitä suositeltavin Yksittäiset asiantuntijat ovat esittäneet sanomalehtiartikkeleissa, että uloshengitysventtiilillä varustetut maskit ovat osoitus kantajansa piittaamattomuudesta ympärillään olevista ihmisistä, koska ne päästävät uloshengitysilman suodattamattomana ulos. Näkemys on vaikea ymmärtää. Suojaintyypeistä huivit ja kansanmaskit suojaavat ympärillä olevia ihmisiä heikoimmin, koska ne pysäyttävät ainoastaan suurimmat pisarat. Kirurgiset maskit suojaavat ympäristöä kohtalaisesti ohjatessaan pääilmavirran sivuille ja suodattamalla eteenpäin suuntautuvasta ilmavirrasta karkeat aerosolit. Uloshengitysventtiilillä varus-

2. Ehdoton valtaosa maskia kantavista ovat terveitä, eivät suinkaan korona-erittäjiä. Keskittyminen koronaa sairastaviin johtaa samantyyppisiin vakaviin tulkintavirheisiin kuin testitulosten arviointi huomioimatta taudin esiintyvyyslukuja väestössä. 3. Tehokkain tapa estää koronan leviämistä on suojata kutakin yksilöä saamasta tautia. Jokainen, joka alkaa käyttää tehokkaasti suojaavaa maskia, katkaisee tartuntaketjun. Keskittyminen potentiaalisten tartunnan levittäjien aiheuttaman vahingon rajoittamiseen lienee väestötasolla välttämätöntä, koska korkean suojaustason maskeja ei ole riittävästi. Mutta siltä osin kuin joillakuilla tehokkaita FFP2- ja FFP3-tason maskeja on, niiden käyttö on mielestäni yksiselitteisen suositeltavaa sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Venttiilillisen maskin käytön leimaaminen epäeettiseksi tuntuu puolestaan vaaralliselta ymmärtämättömyydeltä. Edellä on käyty läpi koronan kannalta tärkeimmät luokitukset ja luokat. Standardeja ja luokituksia on pelkästään rutiinityösuojelussa kymmenittäin, suodattavista koneellistettuihin paine- ja raitisilmalaitteisiin saakka. Erityyppisiä uhkia ja vaaroja on siis ilmeisen paljon, mutta tieto, osaaminen ja huolenpito ovat pitäneet Pandoran lippaan suljettuna. Covid-19 on uusi uhka, joka laajensi akuutin työsuojelutarpeen koskemaan maailman koko väestöä. Rukoillaan, että osaamme ja jaksamme omalta osaltamme tehdä tätä työtä viisaasti ja turvallisesti. Martti Kulvik


15

KrLL 3/2020

Kirjavinkki: Missä on Jumala koronavirusmaailmassa? John Lennox on Oxfordin yliopiston matematiikan emeritusprofessori sekä kristillisen apologetiikan luennoitsija, keskustelija ja kirjailija. Päivä Osakeyhtiö on julkaissut suomeksi hänen tänä keväänä kirjoittamansa pienen kirjasen: “Missä on Jumala koronavirusmaailmassa?” Koko on n. A6 ja sivuja 80. Hän istuttaisi meidät kahvipöytään kanssaan, jos voisi, ja kirjoittaa tässä sen, mitä hän olisi meille tuohon kysymykseen vastannut. Jokaisen on jollakin tasolla päästävä perille tai alkukielellä: "make sense" –koronaviruspandemiasta älyllisesti, tunnetasolla ja hengellisesti. Hän antaa kirjasessaan eväitä tähän keskittyen maailmankatsomukselliseen ja hengelliseen puoleen unohtamatta perusfaktoja. Hän muistuttaa, että vain 1% viruksista on vahingollisia, että ihmiskunta on aiemminkin ollut pandemioissa, pahemmissakin ja että useampi meistä kuolee moniin muihin syihin. Vaikka kirjanen on kirjoitettu kristillisistä lähtökohdista ja puolustaa häpeilemättä Jumalaa, joka on kärsinyt itse ristinkuoleman, Lennox käy myös läpi ateistisen ja panteistisen vastauksen kärsimykseen johtopäätöksineen. Teksti onnistuu mielestäni olemaan syvällistä ja johdonmukaista, vaikka onkin tiivistä, lyhyttä ja kiihkotonta. Sitaatit on valittu huolella ja ovat valaisevia. Niitä on Epikuroksesta Nietzscheen ja Dawkinsiin; Lutherista C. S. Lewikseen unohtamatta Jeesuksen kommentointia luonnollisesta pahasta (Luukas 13). Viimeisessä luvussa hän erityisesti rohkaisee kristittyjä. Hän muistuttaa meitä ottamaan neuvot huomioon ja toimimaan viisaasti, säilyttämään oikea näkökulma ja rakastamaan lähimmäisi-ämme. Näinhän meidän tulisi aina tehdä. Kirjailija lainaa virkistävää, suorasukaista näkökulmaa C. S. Lewisiltä, joka kirjoitti ydinaseisiin suhtautumisesta 1940-luvun lopulla: "...meidän on otettava itseämme niskasta kiinni. Jos atomipommi [koronavirus] tuhoaa meidät kaikki, saakoon pommi [virus] tavoittaa meidät kaikki tekemässä järkeviä ja ihmiselle kuuluvia

asioita – rukoi-lemassa, tekemässä työtä ....-ei kerääntymässä laumaksi kuin pelokkaat lampaat ja ajattelemassa pomme-ja [viruksia]. Ne saattavat hajottaa kehomme [mikrobi voi tehdä sen] mutta niiden ei tarvitse hallita mieltämme." Teksti on hyvin sovitettavissa koronapandemiaan, kuten Lennox toteaa. Lennox siteeraa myös Lutheria, joka v. 1527 vastasi pastoreille, jotka kysyivät, miten heidän tulisi suhtautua ruttoepidemiaan: "Kuolemme tehtävissämme. Kristityt lääkärit eivät voi hylätä sairaaloitaan, kristityt maaherrat eivät voi paeta alueeltaan, kristityt pastorit eivät voi hylätä seurakuntiaan. Rutto ei tee vastuitamme tyhjiksi: se kääntää ne ristiksi, jolla meidän on valmistauduttava kuolemaan." Meidän tilanteemme ei useimmiten ole yhtä dramaattinen kuin vajaa 500 vuotta sitten. Lopullinen toivomme on kuitenkin taivas, joka kirjasessa myös selkeästi tuodaan esille. C. S. Lewis toteaa: "Sekä Raamatussa että perimätiedossa pannaan tavallisesti taivaan riemut toiseen vaaka-kuppiin ja maalliset kärsimykset toiseen eikä mitään kärsimyksen ongelman ratkaisua, jossa ei näin ole menetelty, voida pitää kristillisenä." Lennox ei väitä vastanneensa tai edes osaavansa vastata kaikkiin pandemian nostattamiin kysymyksiin. Hän kertoo kuitenkin noudattavansa tässä vajavaisen tiedon tilassa, kuten hän Paavalia siteeraten toteaa (1 Kor. 13:12) C. H. Spurgeonin neuvoa: "Jumala on liian hyvä ollakseen epäystävällinen ja liian viisas erehtyäkseen. Ja kun emme näe hänen kättään, meidän on luotettava hänen sydämeensä." Suosittelen tätä rohkaisevaa ja ajatuksia herättävää kirjasta. Mielestäni sen voi myös antaa etsijöiden ja ateistiystävien käteen laajan näkemyksen ja kiihkottoman lähestymistavan vuoksi. Lisäksi se on nykyihmiselle sopivan lyhyt! Merja Kallio


16

KrLL 3/2020

Eutanasia Pohjoismaissa – quo vadis? Oslon yliopiston lääketieteellisen etiikan dosentti Mogen Magelssen on teoksen ”Dødshjelp i Norden? Etikk, klinikk och politikk” alullepanija. Siinä hän, kirjan muu toimituskunta ja kirjoittajakaarti ovat tehneet suururakan, ja tuloksena on eutanasiakysymyksen nykytilaa pääosin Pohjoismaissa ja muualla maailmassa valaiseva 15 luvun käsittävä antologia. Suomesta mukana on kollega Kalle Mäki. Kirja tulee meillekin hyvään aikaan, sillä sen tavoitteena on esittää tasapainoinen näkemys siitä, miksi eutanasia ei kuulu nykylääkärin eikä nykylääketieteen toimenpidearsenaaliin ja miten yhteiskunnan eutanasiahuutoon voidaan vastata rakentavasti. Myös eutanasiaa puolustavat argumentit tulevat tasapainoisesti ja kriittisesti esille kirjan 300 sivulla.

Eutanasia on ollut laillistettu Hollannissa 20 vuotta eikä siitä ole tuomittu rangaistusta enää yli 50 vuoteen. Hollannista on saatu arvokasta, joskin surullista, kokemusta siitä, millainen kehityskulku on odotettavissa niihin maihin, joissa eutanasia aiotaan laillistaa. Tästä Hollannin kokemuksesta muiden maiden kannattaa ottaa vaari. Kokemuksena on ollut, että eutanasian kriteerit ovat vähitellen löystyneet, ja nykyään hollantilaisten kuolinsyytilastoissa eutanasian osuus kuolinsyistä on kivunnut 4,5 %:iin, joissain kaupungeissa yli 14 %:iin. Suomessa tämä vastaisi neljänneksi yleisintä kuolinsyytä dementian jälkeen ja ohittaisi mm. tapaturmat. Kirjasta saa hyvän käsityksen siitä, miten Pohjoismaissa halutaan välttää samaa, kaltevalle tasolle joutumista kuin Hollannissa. Potilasta, joka haluaa kuolla, on kohdattava laaja-alaisesti ja ymmärtävästi. Erityisen tärkeää on vaalia ja kunnioittaa hänen autonomiaansa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että potilaan autonomiaan vaikuttavat monet sellaisetkin seikat, jotka eivät faktisesti liity hänen kuolinapuharkintaansa. Tarkoitan kaikkea sitä viestintää, jota käydään koko ajan eri tiedotusvälineissä ja foorumeissa ja joissa asioita yleistetään, yksin-

kertaistetaan, politisoidaan ja popularisoidaan. Tässä informaatiotulvassa potilas-lääkärisuhde asetetaan koetukselle, mutta lääkärin on yritettävä päästä potilaan ”pään sisään”, jotta potilaan sietämättömien kärsimysten syy ja merkitys hänen elämänlaadulleen tulisi mahdollisimman selväksi sekä potilaalle että lääkärille. Eutanasiakriteereistä tärkein on näet sietämätön kärsimys. Käsite sietämätön kärsimys on eutanasiakeskustelun keskiössä ja sitä käsitelläänkin monessa kirjan luvussa. Pohjimmiltaan ongelmaksi jää, että tämän keskeisen kriteerin objektiivinen validoiminen yksittäisen potilaan kohdalla ei ole mahdollista ja siksi eutanasiaratkaisu pohjautuu aina epävarmuuteen. Paras vaihtoehto eutanasialle on hyvä palliatiivinen hoito ja palliatiivisen sedaation käyttö. Palliatiivinen hoito on kehittynyt huimasti sen jälkeen, kun eutanasia tuli käyttöön muutamissa Euroopan maissa, ja esim. terminaalisen syövän aiheuttamaa kipua voidaan nykyään lievittää riittävän tehokkaasti n. 90 %:lle potilaista, muille sietämättömään kipuun on tarjolla palliatiivinen sedaatio. Eettisesti palliatiivisen sedaation ja eutanasian välinen raja on ohut ja rajan ylittymisen ratkaisee hoidosta päättävän lääkärin aikomus eli intentio. Palliatiivisen hoidon koulutuksessa on otettava huomioon kaikki palliaatioon liittyvät tekijät ja toimijat – potilaan lääketieteelliset, sairaanhoidolliset, psykologiset, hengelliset ja eksistentiaaliset tarpeet. Kirjassa on kultajyviä, jotka lukija voi poimia itselleen kirjan kolmesta osasta, jotka käsittelevät eutanasiaa etiikan, politiikan ja kliinisen työn näkökulmista. Tässä muutamia hajapoimintoja: ”Kuka antaa potilaalle tappavan lääkeannoksen? En minä sitä varten halunnut lääkäriksi.” – Ihastuttava näyte potilaiden luottamuksesta lääkäreihinsä: Tanskan syöpäpotilaiden yhdistys toteaa, ettei Tanskassa tarvita eutanasiaa, sillä sikäläiset lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat päte-

Morten Andreas Horn, Daniel Joachim Heggheim Kleiven ja Morten Magelssen (toim.). Dødshjelp i Norden? Etikk, klinikk og politikk. Painettu kirja: Cappelen Damm Akademisk, noasp@cappelendamm.no (2020), ISBN 978-82-02-67764-0, hinta 379,- NOK, 316 ss. Ilmaiseksi ladattava pdf-versio: https://www.cappelendammundervisning.no/_dodshjelp-i-norden-etikk -klinikk-og-politikk-9788202616571 ISBN PDF: 978-82-02-61657-1


17

KrLL 3/2020

tössä pidempään, ovat lipsuneet kriteeristöstään, koska kriteerit eivät ole olleet selkeät. Tästä on ollut seurauksena, että voidaan asettaa kyseenalaiseksi, onko potilaalle lopulta tehtykään eutanasiaa. Tämä on sitä kaltevaa tasoa, jolle minkään yhteiskunnan ei soisi lipsuvan.

Kirja tarjoaa tasapainoisen argumenttipohjan eutanasiaa vastaan ja puhuu hyvän palliaation puolesta.

viä hoitamaan potilasta arvokkaaseen kuolemaan ja lievittämään kärsimyksiään. – Yksikään potilasyhdistys Norjassa ei puolusta eutanasiaa. – Eutanasiakeskustelua ei voi käydä ottamatta huomioon ihmiskuvaa kokonaisuutena ja lainsäädännön sosiopoliittisia vaikutuksia. – Eutanasiaa vastaan puhuvat argumentit ovat vahvempia kuin sitä puolustavat. – Pitkä hoitosuhde palliatiivisen hoidon yksikön ja potilaan ja potilaan omaisten kanssa helpottaa päätöksentekoa, jonka on tapahduttava tiimityönä ennen kaikkea potilasta kuunnellen.

Pohjoismainen kuolinapua koskeva kirja ei ollut ainakaan minulle kevyttä luettavaa, koska se on hyvin kattava ja käsittää paljon muuta kuin medisiinaa. Kirja tarjoaa tasapainoisen argumenttipohjan eutanasiaa vastaan ja puhuu hyvän palliaation puolesta. Kirjaa soisi luettavan laajasti myös Suomessa, jotta välttyisimme juupas-eipäs -debatista, vaan voisimme jatkaa sitä rakentavaa yhteiskuntakeskustelua, jota meillä pääosin onkin käyty. Kuolevia potilaita hoitavat ja kohtaavat lääkärit, hoitajat, terapeutit, psykologit, diakonit, papit ja viestintäalan toimijat hyötyvät tämän kirjan läpikahlaamisesta. Robert Paul Kirjoittaja on sisätautiopin dosentti

Kuolevan potilaan loppuvaiheen hoidossa tarvitaan yksiselitteiset kriteerit. Maat, joissa eutanasia on ollut käy-

ICMDA-webinaareja syksyllä

Suomen Kristillisen Lääkäriseuran syyskokous 9.10.2020

Syksyllä on tulossa seuraavia ICMDA:n tarjoamia webinaareja. Lisätiedot ja liittymisohjeet: https://icmda.net/training/webinars/

KOKOUSKUTSU Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään pe 9.10.2020 klo 18.15-20.00 Kulttuurikeskus Sofiassa (Kallvikinniementie 35, Helsinki). Käsitellään sääntö-määräiset asiat.

24.9.2020 Artificial intelligence and the future of healthcare Prof John Wyatt

Tervetuloa! - Hallitus P.S. jos haluat osallistua kevätkokoukseen etänä, ota yhteyttä seuran toimistoon (toimisto.skls@gmail.com)

8.10.2020 Managing gender dysphoria in childhood Prof John Whitehall 15.10.2020 Corruption in healthcare Prof Andrew Tomkins

ETÄALUETAPAHTUMAT SYKSYLLÄ Loka-marraskuussa tulossa etäaluetapahtuma palliatiivisesta hoidosta. Tarkempaa tietoa siitä ja muista seuran tulevista tapahtumista löytyy seuran nettisivuilta www.skls.fi ja seuran sähköpostiviesteistä.

22.10.2020 Health professionals & human trafficking Dr Katherine Welch

!

Seuraavaan numeroon (KrLL 4/2020) tulevat materiaalit ja ilmoitukset 15.11.2020 mennessä.


18

SUOMEN KRISTILLISEN LÄÄKÄRISEURAN SYYSPÄIVÄT

KrLL 3/2020

09.-10.10.2020 KULTTUURIKESKUS SOFIASSA ja 11.10.2020 ETÄNÄ mukana järjestämässä Kristillinen Hammaslääkäriseura

”Minun sieluni janoaa Jumalaa” - matkaevästä arkeen

Pe 09.10. 16:00 -17:00 17:00 – 17:30 17:30 – 18:15 18:15 – 20:00

Majoittuminen Ortodoksinen ehtoopalvelus kappelissa Päivällinen SKLS:n sääntömääräinen syyskokous (käsitellään sääntömääräiset asiat, Alakerta Clubi) Vaihtoehtoinen ohjelma: Lähetysilta: Puska-hammaslääkäreiden matkassa Argentiinassa ja SLS:n lääkärilähetin matkassa Nepalissa 20:15 – 21:00 Israelilaisia ylistystansseja (Alakerta: Clubi) 20:30 – 22:00 Iltapala, sauna ja uintia

La 10.10.2020 07:30 – 09:30 08:00 - 08:30 08:30 – 09:00 09:00 – 09:30 10:00 – 11:30 11:30 – 12:30 12:30 – 13:30 13:30 – 14:30 14:30 – 15:00 15:30 – 16:30 16:30 – 17:30 18:00 – 19:00 19:00 – 20:30

Aamupala majoittujille Ylistäen päivään, aamuhartaus ”Kollegat, -siskot ja veljet tutuiksi” Yhteispohjoismaisen eutanasiakriittisen kirjan julkistamistilaisuus Kuunteleva rukous - pelkkänä korvana. Jukka Jämsen Lounas Ulkoilua Armolahjat, mitä, miten milloin? Jukka Jämsen Kahvit Koukuttavaa Raamatun tutkistelua ja ymmärtämistä. Mikko Matikainen Vanhempien ja aikaisempien sukupolvien perintö haasteet ja siunaukset, näkökulmia Raamatusta ja omasta elämästä. Mikko Matikainen Päivällinen Afrikkalainen gospelmessu + ehtoollinen; Pekka Simojoki & Liturgi Mikko Matikainen


19

KrLL 3/2020

Su 11.10. 12.00-14.00

Kanavat (etäyhteydellä, linkki toimitetaan ilmoittautuneille) 1) Terveydenhuolto korona-aikana kehitysmaissa 2) Paikallistoimintaa eri paikkakunnilla 3) Miten viestini saa parhaimman vastaanoton

Tervetuloa SKLS:n ja KHLS:n yhteisille syyspäiville, lääkärit ja hammaslääkärit puolisoineen. Tilaisuus järjestetään Helsingissä, kauniissa Sofian kulttuurikeskuksessa meren rannalla (osoite Kallvikinniementie 35). Niiden, jotka eivät pysty osallistumaan paikan päällä, on mahdollisuus osallistua etänä. Pandemian vuoksi osallistujamääräksi rajoitetaan enintään 50 henkilöä. Tänä vuonna emme pysty järjestämään lastenhoitoa.

Osallistumismaksu

Jäsen / puoliso

(sis. ohjelma ja ruoka)

Ei-SKLSjäsenet

Nuori lääkäri

Opiskelijat

SKLS ja KHLS

SKLS ja KHLS

Pe Sofia

29 €

39 €

24 €

9€

La Sofia

105 €

115 €

74 €

24 €

Pe-La Sofia

119 €

129 €

89 €

29 €

La etänä

20 €

30 €

10 €

10 €

Pe, Su etänä

0€

0€

0€

0€

Majoitus pe-la

Yhden hengen huone

Kahden hengen huone

Lisävuode

70 €/hlö/vrk

44 €/hlö/vrk

25 €/vrk

Ilmoittaudu mukaan päiville viimeistään 27.9.2020 osoitteessa www.skls.fi/ seura/syyspaivat . Ilmainen peruutus viimeistään 30.9.2020, muut peruutusohjeet kts. www.skls.fi/seura/syyspaivat Varaa majoitus Sofiasta viimeistään 25.09.2020 ja maksa majoitus suoraan Sofiaan reception@sofia.fi

Seuraamme pandemiatilannetta. Sofiassa pidämme huolta turvaväleistä, halutessasi voit käyttää maskia. Jos tilaisuus ei onnistu Sofiassa, järjestämme ohjelman etänä. Tarvittaessa liikaa maksetut osallistumismaksut palautetaan takaisin.


20

Kuva: Saana Mäenpää

KrLL 3/2020

KrLL 3/2020


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.