Kotivaso syksy 2019

KOTIVASO Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukaslehti • syksy 2019

Mitä tulevaisuuden asunnoilta vaaditaan?

Kerhohuone on yhteinen olohuone

Perusparannus lisää viihtyisyyttä

OMAN NÄKÖINEN ASUNTO

Uuden vuosikymmenen kynnyksellä

T

ULEVA VUOSI 2020 on merkittävä Vason toiminnassa Vason täyttäessä 30 vuotta. Ilo on ollut todeta kuluneen runsaan puolivuotisen aikana, että kolmikymppisemme on vetreä ja erinomaisessa vedossa. Harva yritys saa viettää 30-vuotisjuhliaan. Tästä on kiittäminen teitä asiakkaamme ja henkilökuntaamme sekä hyvää yhteistyötä välillänne, ja lisäksi lukuisia asiansa osaavia yhteistyökumppaneitamme.

Kolmekymppisiä juhlimme yhdessä, ja tiedotamme lisää juhlasuunnitelmien edetessä.

SEURAAVA VUOSI on myös merkittävä Vason toimintaympäristön kannalta, kun Rinteen hallitus käynnistää jo kertaalleen valmistellun asumisoikeuslain uudistamisen. Vaso osallistuu asumisoikeuslainsäädännön valmisteluun aktiivisesti yrityksenä sekä Suomen Asumisoikeusasunnot Yhteisöt ry:n kautta.

KULUNUT PUOLIVUOTINEN on ollut antoisa. Sykähdyttävintä on ollut näiden kuukausien aikana asukaskohtaamiset. Ensimmäinen asukaskokoukseni oli marraskuussa valmistuneen Kaarinan Prinssin asukastoimikunnan

Tässä lehdessä

perustamiskokous. Oli ilo päästä seuraamaan tirisevää jännitystä uusista kodeista ja naapureista sekä nähdä yhteistyön lähtevän käyntiin.

YHTÄ SYKÄHDYTTÄVÄ oli vierailu Raision Siirinkaaren ja -kartanon asukkaiden grillikatoksen maalaustalkoisiin, jossa asukastoiminnan konkarit näyttivät, miten hommat hoidetaan. Yhdessä tekemällä ja hyvässä yhteishengessä moni asia saadaan kuntoon.

Yhteistyössä on voimaa. Kuten toiminnan painopisteistä tulevalle vuodelle käy ilmi, pihojen viihtyisyydellä ja isännöinnin sekä huollon palveluilla on erityinen painoarvo tulevana vuonna. Jatkamme myös muutoin kirkastetun strategian toteuttamista, jotta Vason asunnot ovat myös tulevaisuudessa laadukkaita ja hyvin hoidettuja.

Toivotan teille oikein rauhallista ja hyvää joulun odotuksen aikaa!

MARIA ASPALA toimitusjohtaja

5

Joko otit Huoneistotieto.fipalvelun käyttöösi?

4

6

Ajankohtaista Vasossa

Kahden kodin väkeä Tom Laaksonen viettää kesät Naantalissa ja talvet Levillä

9

Perusparannus lisää viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta

6

Laaksosten kotona viihtyvät myös perheen mäyräkoirat.

KOTIVASO • numero 2/2019 • julkaisija Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy • päätoimittaja Maria Aspala • toimitus Hansdotter / Anna Korpi-Kyyny, Sari Lommerse, Miikka Rusi ja Jenni Vohlakari sekä Miia Metso • taitto Hansdotter / Tiina Valve • valokuvat Miia Metso, Valentina Morales Buschmann, Miikka Pirinen, Istock, Unsplash • painopaikka Newprint Oy • painosmäärä 3 200 • yhteystiedot Rauhankatu 4, 20100 Turku, puh. 02 274 7000, vaso.fi, vaso@vaso.fi • Lehden toimitusneuvostoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin YTE:n tiedotusryhmästä Martti Kivioja, Anita Peltoniemi ja Erja Savola.

2 • KOTIVASO

Kotivaso toivottaa lukijoilleen oikein hyvää ja rauhallista joulun viettoa.

Seuraava numeromme ilmestyy ensi keväänä.

10

12

15

Mikko Dufva avartaa mielikuviamme tulevaisuudesta

10

12

Käytännöllisiä vinkkejä joulun koristeluihin

Sitran asiantuntija

Mikko Dufva:

Tulevaisuuden asumisen näkymiä

15

16

Miia Metson kolumni: Täällä on jo ihan joulufiilis!

Naantalin Tammisto yhdistää palvelut ja maalaisromantiikan

20

Katsaus Vason vuoteen 2020

22

24

Vinkkimme joulun valmistelupuuhiin

Joulumuistamisia kerhon ohjaajille

Kysy mitä vain 25 asumisoikeudesta 26 Asukkaiden

yhteinen olohuone

16 Tammiston tilalla saa annoksen historiaa

Mitä Vaso-asunnon remontoinnista tulee tietää?

Inspiroidu sisustusvinkeistä

26

Kerhohuone on asukkaiden yhdessäolon paikka

Saako Vaso-asuntoa remontoida?

Kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen vastaa sivulta 22

Elämäsi kokoinen koti

AJ AN KO HTAISTA

Kiireettömätkin huoltopyynnöt käsitellään viikon kuluessa

H

UOLTOYHTIÖIDEN HENKILÖKUNTA tekee huoltokäynnin jokaiseen Vasokiinteistöön vähintään kerran viikossa. Jos kiinteistössä tai asunnoissa ei ole kiireellisesti korjausta vaativia vikoja, voi vikailmoituksen hoitamiseen kulua viikon verran.

Toisinaan vikaa korjaamaan joudutaan tilaamaan ulkopuolinen ammattilainen, kuten sähkömies, jolloin vian korjaaminen saattaa venyä.

Kiireellisissä tapauksissa, esimerkiksi vesivahingon sattuessa tai vaarallisissa sähkövioissa, huoltomies tulee tietysti paikalle mahdollisimman pian.

NÄIN TEET HUOLTOPYYNNÖN

Tee huoltopyyntö osoitteessa vaso.fi/huoltopyynto. Kerro ilmoitusta tehdessäsi, saako huoltohenkilö mennä asuntoon yleisavaimella vai olisiko esimerkiksi lemmikkien takia parempi sopia sinun kanssasi huoltokäynnistä.

Talkoot naapureiden kesken Katariinanlaakson Päivänkakkaran perinteisissä syystalkoissa siivottiin pihaa hymyssä suin ja nautittiin hyvistä talkooeväistä.

Lue juttu verkosta: vaso.fi

4 • KOTIVASO

Kiireellisissä tapauksissa soita suoraan huoltoyhtiölle – oman huoltoyhtiösi tiedot löydät joko kiinteistön ilmoitustaululta tai huoneistotieto.fi-sovelluksesta.

OTA YHTEYTTÄ Huoltoon: Vasolle kuuluvat kiinteistön ja asunnon huoltotoimenpiteet, esim: • kylmälaitteet • kiuas • hanat • wc-pytty • pihavalot Isännöitsijään: • remontit • muutostyöt • häiriöt • kanta-asiakashyvitykset

Isännöitsijän tavoitat parhaiten sähköpostilla

I

SÄNNÖITSIJÄMME OVAT työnsä takia paljon liikkeellä – esimerkiksi asiakastapaamisissa, tekemässä lopputarkastuksia ja suunnittelemassa kiinteistöjen remontteja. Parhaiten tavoitat isännöitsijämme sähköpostitse tai soittamalla.

Kun haluat asioida isännöitsijän kanssa kasvotusten, varaathan ajan tapaamiseen suoraan isännöitsijältä, niin hän tietää odottaa sinua toimistollamme.

• Kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen +358 2 2747 028 teppo.heinonen@vaso.fi • Isännöitsijä Sari Virtanen +358 2 2747 022 sari.virtanen@vaso.fi • Isännöitsijä Ville Aalto +358 2 2747 024 ville.aalto@vaso.fi • Tekninen isännöitsijä Ilkka Huukkala +358 2 2747 020 ilkka.huukkala@vaso.fi • Kiinteistöassistentti Satu Juutela +358 2 2747 027 satu.juutela@vaso.fi

A JA N KO H TAI S TA

Uudet verkkosivut palvelevat

L

ÖYDÄT ASUKKAAN PALVELUT

helposti sivun oikeasta yläkul masta Asukkaalle-valikosta.

Verkkosivuilta voit tehdä esimerkiksi huoltopyynnön ja ilmoittaa muutosta, ja sieltä löydät ohjeet myös asunnon

vaihtoon. Asukkaat-valikossa on myös ajankohtaiset Vihreän kortin edut sekä tietoa asukkaan ja Vason vastuiden jakautumisesta.

Käy tutustumassa: vaso.fi

Vasokodeissa nopea netti ja kaapeli-tv aina valmiina Vasokodeissa on käytössä vastikkeeseen kuuluva DNA Netti. Sen perusnopeus on nyt 50 Mbit/s, mutta maaliskuussa 2020 nopeus kasvaa jo 100M/10M vauhtiin. Aktivoi kotisi netti osoitteessa dna.fi/tlk tai DNA Asiakaspalvelussa p. 044 144 044.

Saat DNA:lta modeemin maksutta käyttöösi. Nouda se lähimmästä DNA Kaupasta tai soita maksutta numeroon 0800 550 044. Ethernet-kodeissa erillistä modeemia ei tarvita, mutta jos haluat jakaa nettiyhteyden useammalle laitteelle, suosittelemme DNA Valokuitu Plus -reititintä.

Uutta: 400 Mbit/s DNA Netti Vasokoteihin vain 19,90 €/kk (norm. 24,90 €/kk).

Lue lisää:

vaso.fi/netti-tv

Joko otit Huoneistotieto.fipalvelun käyttöösi?

HUONEISTOTIETO.FI-PALVELU on Vason asukkaille tarkoitettu palvelu, joka kokoaa asukkaan oman asunnon sekä taloyhtiön tiedot yhteen. Palvelu helpottaa ja nope­ uttaa viestintää asukkaiden, asukastoimi­ kunnan, isännöitsijän ja Vason välillä.

Huoneistotieto.fi-palvelu korvaa aiemmin kaikkien nähtävillä olleet Vason kohdekohtaiset sivut.

Nopeampi netti Vaso-asuntoihin maaliskuussa Maaliskuussa 2020 kaikkien Vaso-asuntojen netti muuttuu entistäkin nopeammaksi.

Laajakaistan nopeus kasvaa nykyisestä 50 Mbit/s-nopeudesta 100 M/10M-nopeuteen automaattisesti.

Maaliskuusta 2020 alkaen kaikissa Vaso-kodeissa on 100 M /10M laajakaista!

KOTIVASO • 5

VA SO - KOT I

TOM LAAKSONEN perheineen asuu kesät Naantalin Luonnonmaalla ja talvet Levillä. Ensi keväänä etelään on erityisen kiva palata, kun odottamassa on täysin remontoitu rivitalokoti.

KAHDEN KODIN VÄKEÄ • teksti SARI LOMMERSE • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN

T

ALOYHTIÖ SINIPIIANRIVIN talot sijaitsevat kauniilla ja rauhallisella Linnavuoren pientaloalueella. Pihalla on rakennusmiehiä ja parakkeja, mutta sisällä Laaksosen kodissa kaikki on tip top. Asunnon remontti on juuri valmistunut, ja pinnat ja keittiö loistavat uutuuttaan.

Sinipiianrivissä on meneillään perusparannus, jossa uusitaan talot sisältä ja ulkoa sekä pihat perusteellisesti. Laaksoset halusivat myös omia muutoksia, jotka tehtiin remontin yhtey-

6 • KOTIVASO

dessä.

– Uusimme lieden, pesukoneen ja hanat oman maun mukaan sekä rakensimme saunan kokonaan uudestaan. Olemme tehneet aikaisemmin itse paljon muutostöitä, ja Vaso on suhtautunut kaikkiin positiivisesti, Tom sanoo.

Laaksosen perheeseen kuuluvat vaimo, tytär ja kaksi mäyräkoiraa. Perhe on viettänyt viimeiset kahdeksan vuotta talvet Levillä. Tomilla on henkilöstövuokrausyritys Henkilöstöwoima Oy, ja talvikaudella hiihtokeskuksessa on paljon hänen väkeään töissä. Itse hän pyörittää

talvisin Levin Tuikku-rinneravintolaa. Kesäisin hän toimii Kultaranta Resortin ravintolatoimen johtajana.

Laaksoset ovat asuneet Sinipiianrivissä vuodesta 2011.

– Aikaisemmin olin työn puolesta paljon Helsingissä ja minulla oli asunto sekä siellä että Turussa. Kun tapasin vaimoni, muutimme tänne. Tämän piti olla väliaikaisratkaisu ja suunnittelimme rivitaloasunnon ostamista, mutta näyttää siltä, että emme ole lähdössä mihinkään, Tom naurahtaa.

– Minulla on iso perhe.

Kun olemme kaikki koolla, täällä on hiukan vipinää, Helena Saarenlaita nauraa.

Tom Laaksonen ja mäyräkoirat Rico ja Frida asuvat Luonnonmaalla hyvien lenkkimaastojen lähellä.

KOTIVASO • 7

”Tämä on rauhallinen, mukava alue ja tästä on lyhyt matka Naantaliin, josta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut” TOM LAAKSONEN

HYVÄ TIEDOTUS AUTTAA

Perusparannuksen yhteydessä remontoidaan myös asuntojen terassit. Tom on rakentanut jo aikaisemmin isomman terassin, johon nyt laitetaan uusi lautapinta. Perheelle takapiha on tärkeä paikka, jossa vietetään paljon aikaa.

– Harrastan ruuanlaittoa ja minulla on sekä kaasu- että brikettigrilli ja savustin. Syömme ulkona aina, kun mahdollista. Ja totta kai koirat tykkäävät olla terassilla.

Oman asunnon remontin aikana Laaksoset vuokrasivat sijaisasunnon kolmeksi viikoksi, muuten parannuksesta koituneet häiriöt ovat olleet Tomin mukaan kohtuulliset.

– Urakoitsija on hoitanut remonttia todella hienosti. Täällä on asiallinen ja ystävällinen työporukka ja työnjohto. Kun kävin täällä oman asunnon remontin aikana, tuli aina hyvä fiilis ja heidän kanssaan oli helppo asioida.

Tom on tyytyväinen Vason ja urakoitsijan tiedottamiseen. Hän korostaa, että asukkaiden kannattaa olla itsekin aktiivisia perusparannuksen aikana.

– Asukkaan kannattaa ottaa selvää, kuunnella ja osallistua. Kun lukee huoneistotieto.fi-palveluun tulevat viikkotiedotteet ja toimii ohjeiden mukaan, tekee remonttiajasta itselleen helpompaa.

8 • KOTIVASO

Myös asenne ratkaisee, Tom sanoo.

– Me suomalaiset olemme monesti negatiivisia ja teemme asioista itsellemme vaikeita. Se heijastuu vastapuoleenkin. Jos tulet tänne rakennukselle selvittämään ja käskyttämään, mikään ei onnistu, mutta jos pyydät kauniisti, asiat sujuvat. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan.

Perusparannus on edennyt nyt yli puolivälin.

Laaksosten talvi Lapin maisemissa on juuri alkamassa, mutta keväällä ”pääkodissa” Luonnonmaalla odottaa valmis kokonaisuus.

– Tämä on meidän näköisemme ja kokoisemme asunto, viihdymme täällä tosi hyvin.

Ja erityisesti nyt, kun koti on remontoitu.

Odotamme jo kovasti ensi kevättä, kun koko remontti on ohi ja pääsemme nauttimaan sen hedelmistä.

Onko sinulla tai naapurillasi persoonallinen Vaso-koti?

Lähetä juttuvinkki meille: vaso@vaso.fi

Perusparannus lisää viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevan Sinipiianrivin perusparannus aloitettiin kesäkuussa. Samanaikaisesti peruskorjataan myös naapurikiinteistöt Keijulinna I ja II.

T

ALOT ON rakennettu 90-luvulla.

Kiinteistön täyttäessä 20 vuotta kartoitetaan sen energiatehokkuutta sekä yleiskuntoa ja hahmotellaan mahdollisen peruskorjauksen ajankohtaa, kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen sanoo.

Sinipiianrivi on kuuden puuverhoillun rivitalon kokonaisuus. Taloissa saneerataan keittiöt, kylpyhuoneet ja yhteiset tilat sekä kunnostetaan julkisivut, pihat ja leikkipaikat. Kiinteistöön asennetaan täyssähköautojen latauspisteitä ja päivitetään perinteiset lämmityspistokkeet etäohjattaviksi.

Perusparannuksen yhteydessä öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Samalla tehdään lämmöneristyksiä yläpohjiin.

– Osana Turun kaupunkikonsernia olemme mukana energiansäästötalkoissa. Perusparannuksia suunniteltaessa huomioidaan, mitä on kokonaisuuden kannalta järkevää tehdä, ettei vastikekehitys karkaa älyttömyyksiin.

HUONEISTOTIETO.FI HELPOTTAA VIESTINTÄÄ

Perusparannusprojekti on edennyt hyvin ja aika­taulussa. Asukkaille aiheutuvaa haittaa on pyritty minimoimaan muun muassa hyvällä tiedotuksella.

– Peruskorjauksesta aiheutuu aina omat asumishaittansa, mutta pyrimme huomioimaan asukkaiden tarpeet ja tekemään asumisen helpoksi myös saneerauksen aikana. Perus-

parannuskohteissa asukkaiden käytössä on suihku- ja wc-kontit. Asukkaat ovat myös oikeutettuja vastikehyvityksiin saneerauksen aikana.

Perusparannuksen aikaisessa kommunikoinnissa käytetään huoneistotieto.fi-palvelua, joka kokoaa yhteen taloyhtiötä koskevan informaation.

– Palvelun avulla saamme tietoa asukkaille mahdollisimman nopeasti. Sieltä pystyy katsomaan kaiken perusparannukseen liittyvän informaation yhdestä paikasta. Esimerkiksi urakoitsijan viikkotiedotteet ovat asukkaiden nähtävillä, Heinonen sanoo.

Perusparannus valmistuu huhtikuun 2020 loppuun mennessä.

KOTIVASO • 9

Muistathan, että monet kauniit joulukukat, kuten jouluruusu, joulutähti ja amaryllis, ovat myrkyllisiä. Tämä kannattaa pitää mielessä varsinkin pikkulapsi- ja lemmikkiperheissä.

• teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat ISTOCK ja UNSPLASH

Joulu tulee lauleskellen Joulutunnelmaan voi virittäytyä yhdessä perheen tai ystävien kanssa leipoen tai askarrellen. Keräsimme yhteen muutamia jouluisia vinkkejä, joiden parissa saa vierähtämään tunnin jos toisenkin.

Jos kaipaat joululauluseuraa, katso seuraavat joululaulutapahtumat osoitteesta kauneimmatjoululaulut.fi

Tiesitkö, että värikkäät lahjapaperit eivät kuulu paperinkeräykseen? Lahjapaperit ja -narut laji­tellaan polttokelpoisiin jätteisiin. Keräyspaperin joukkoon lahjapaperi ei kuulu, sillä joulupaperissa on pintavärjäystä ja kiinni jääneitä teippejä.

10 • KOTIVASO

Loppuiko lahjapaperi kesken? Lahjat voi kääriä sanomalehteen ja koristella kauniisti.

Kietaise kevyt ja kaunis kranssi muutamasta oksasta rautalangan avuilla. Koristele helmillä tai pienillä joulukuusenkoristeilla.

Jämäkynttilöistä syntyy uusia

Kynttilöiden valamiseen tarvitset: • Kynttilöiden jämiä • Kuumuutta kestävän valumuotin (esimerkiksi maitotölkin tai hunajapurkin) • Sydänlankaa • Lyijykynän

TOIMI NÄIN

1. Valmistele muotti voitelemalla se sisäpuolelta ruokaöljyllä.

2. Tee muotin pohjaan parsinneulalla reikä, pujota sydänlanka pohjan läpi ja tee ulko- puolelle solmu.

3. Solmi sydänlangan toinen pää kynään ja kiristä lanka niin kireälle, että se pysyy suorana, kun kynä lepää muotin reunalla.

4. Sulata nysät vesihauteessa teräskattilassa tai vadissa.

5. Poimi mustuneet kynttilänsydämet pinseteillä sulaneesta seoksesta.

6. Annostele sulaa kynttilämassaa muottiin kauhalla. Jätä yläreunaan varaa noin 2 cm.

7. Anna massan kuivua puolisen tuntia ja paikkaa kynttilään kuivuessa syntyneet kolot sulalla kynttilämassalla.

8. Anna kynttilöiden kuivua seuraavaan päivään.

Joulukor marmoro tteja imalla

Kynsilakk apurkkie n pohjalle voi hyöd yntää ma jääneet jä rmoroin mät syntyvät nissa. Tällä uniikit jo tekniikalla ulukor tit läheisten iloksi.

T O IM I N Ä IN Tiputa m uutama p isara erila veden pin isia kynsi nalle. Lak lakkoja ka jää ke on huon llumaan, eenlämp k ö un vesi is tä – jos lakka pohjalle, vesi on lii painuu k ipon Voit tehd an kylmä ä haluam ä tai kuu maa. asi kuvio avulla. Vie n la kor tin to kan pinta inen puo an tikun li veteen Ole nop ea, jotta ja nosta lakka ei e pois. hdi kuivu a.

MA

R M O RO

IN

T II N TA • Kulhon RV IT S E T huoneen • Kynsila lämpöistä kkoja ja p vettä aksua pa hvia olev • Ohuen ia kor ttip tikun, jolla ohjia voit tehd kynsilakk ä oihin kuv • Pinseti io ita t, jos halu at välttää sormien värjäänty misen

Joulun alla ehtii vielä järjestämään yhteisiä askarteluiltoja naapureiden kanssa. Lue Keonrinteen asukasilloista s. 26.

Polta kynttilöitä turvallisesti VALITSE KYNTTILÄNJALKA, joka ei kaadu eikä pala. Parhaita materiaaleja ovat metalli, lasi, posliini ja kivi. Älä käytä kynttilänjaloissa röyhelöisiä muovi-, paperi- tai kangasmansetteja.

SIJOITA KYNTTILÄT niin, ettei niiden lähellä, vieressä tai yllä ole mitään syttyvää. Älä laita kynttilöitä TV:n tai muovisten ulkokalusteiden päälle, sillä kynttilä sulattaa helposti muoviseen alustaan reiän. ÄLÄ KÄYTÄ umpinaisia, ohuita lasi- ja posliinilyhtyjä, sillä ahtaassa tilassa steariini voi höyrystyä ja leimahtaa. Ohutkuorinen lyhty voi pahimmassa tapauksessa poksahtaa rikki ja räiskiä palavaa nestettä ympäristöön. Turval­linen kynttilälyhty on

tukeva, yläosastaan reilusti avoin ja sisältä riittävän tilava.

JÄTÄ KYNTTILÖIDEN VÄLIIN riittävästi tilaa.

Tiiviissä ryhmässä olevat kynttilät saattavat helposti roihahtaa. Asettele tuikut ja pöytäkynttilät noin 5 cm etäisyydelle toisistaan. Valitse ohutpohjaisille lyhdyille, pöytäkynttilöille ja tuikuille riittävän paksu, palamaton alusta.

SAMMUTA KYNTTILÄT aina, kun poistut huoneesta. Palava kynttilä on avotuli, ja siksi sitä on pidettävä silmällä. Sammuta kynttilät tukahduttamalla.

P.S. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla.

• lähde: spek.fi

Monia kynttilöitä ei voi polttaa aivan loppuun asti, vaan niistä jää jäljelle muutaman sentin nysät. Ne kannattaa säästää uusien kynttilöiden tekoa varten.

KOTIVASO • 11

Sitran MIKKO DUFVA auttaa työkseen suomalaisia näkemään tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia. Asuntoihimme hän visioi viherkattoja ja uudenlaisia palveluita.

Tulevaisuuden asumisen näkymiä • teksti MIIKKA RUSI • kuvat MIIKKA PIRINEN ja ISTOCK

12 • KOTIVASO

”Ei ole mitään yhtä tiettyä tulevaisuutta, joka vyöryy päälle.

Me voimme myös itse vaikuttaa siihen.”

MIKKO DUFVA

K

UINKA VARAUTUA tulevaisuuteen nopealiikkeisessä maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti ja suuntiin, joiden ennakoiminen tuntuu usein mahdottomalta?

Tämä hankala tehtävä on arkipäiväistä työtä erään kasvavan toimialan edustajille, nimittäin tulevaisuudentutkijoille. Heistä yksi on Sitrassa tulevaisuusasiantuntijana työskentelevä Mikko Dufva.

Dufvan tehtävänä on havaita ympäriltään sekä suuren mittaluokan megatrendejä että niin kutsuttuja heikkoja signaaleja – siis ensimmäisiä merkkejä ilmiöistä tai kehityskuluista,

joista saattaa tulla tulevaisuudessa merkittäviä.

Toisaalta tulevaisuudentutkijat eivät ainoastaan huomioi maailmaa passiivisena tarkkailijana. Tavoitteena on myös ohjata muuta yhteiskuntaa avartamaan käsityksiään tulevaisuuden näkymistä ja toimimaan halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.

– Ei ole mitään yhtä tiettyä tulevaisuutta, joka vyöryy päälle. Me voimme myös itse vaikuttaa siihen, Dufva muotoilee.

ÄLYKÄS KOTI JA KESTÄVÄ KAUPUNKI

Tavallinen ihminen saa futuristisimpiinkin innovaatioihin helpommin kosketuspintaa, kun ne liitetään arkiseen ympäristöön, kuten kotiin ja asumiseen.

Tällä hetkellä ihmisiä kiinnostavia tulevaisuuden näkyjä ovat esimerkiksi älykodit itseohjautuvine toimintoineen ja robottiapureineen. Älykäs jääkaappi voi suunnitella sisältönsä perusteella asukkaan puolesta illallisen. Tiskikone puolestaan käynnistyy itsestään, kun sähkön hinta on edullisinta.

Kotien tulevaisuutta ei Mikko Dufvan mie-

lestä kuitenkaan kannata tarkastella omana eristettynä kokonaisuutenaan, vaan paremminkin osana yhteiskunnan ja kaupunkirakenteen laajempia muutoksia.

Asumiseen tulee hänen mukaansa vaikuttamaan olennaisesti esimerkiksi se, miten kaupunkien liikenneratkaisut on järjestetty tai millaista työtä niissä tehdään.

– Työ saattaa monipaikkaistua, eli sitä tehdään eri sijainneista ja kaupungeista. Silloin voidaan tarvita useampia pieniä asuntoja tai esimerkiksi yhteiskäyttötoimistoja.

Yhdeksi esimerkiksi koko yhteiskunnan lävistävästä megatrendistä Dufva nostaa ekologisen kestävyyskriisin. Tällä hän viittaa paitsi ilmastonmuutokseen, myös luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen.

Niinpä asumisenkin ratkaisuissa nähdään Dufvan mukaan todennäköisesti uudenlaisia kestävyyteen tähtääviä innovaatioita.

– Energiantuotantoa ja aurinkopaneeleita on jo nyt rakennusten katoilla. On kiinnostavaa nähdä, lisääntyvätkö jatkossa myös esimerkiksi ruoantuotanto, viherkatot tai mehiläispesät osana asumista.

KOTIVASO • 13

OMISTAMISESTA PALVELUAJATTELUUN

Oma auto on hyvä esimerkki hyödykkeestä, josta luopuminen on joillekin mahdollista yhteisten palveluiden ansiosta. Tiiviissä kaupunkirakenteessa kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja tehokas julkinen liikenne tarjoavat vaihtoehdon yksityisauton omistamiselle.

Dufva näkee mahdollisena tulevana kehityskulkuna asumisen palvelullistumisen myös laajemmin. Palvelutalous on ilmiö, joka haastaa meitä pohtimaan, mitä kaikkea omilta asunnoiltamme oikeastaan vaadimme.

– Omaa kuntosalia esimerkiksi tuskin tarvitset.

Mutta jos ruoka tulisi sinulle palveluna, tarvitsisitko asuntoosi välttämättä keittiötäkään?

Ilmassa on jo merkkejä omistamisen merkityksen vähenemisestä. Esimerkiksi kaupunkipyörät ja musiikin sekä elokuvien striimauspalvelut ovat viime vuosina yleistyneitä kiinnostavia esimerkkejä uudenlaisista palveluratkaisuista.

”Parhaimmillaan yhteisöllisyys tuo ihmisille merkityksellisyyttä ja sosiaalisia turvaverkkoja.”

MIKKO DUFVA

14 • KOTIVASO

Samalla perinteisesti omistusasujien maana pidetyssä Suomessa vuokra- ja asumisoikeusasuminen on lisääntynyt tasaisesti.

Taustalla on monenlaisia tekijöitä, kuten yleistä epävarmuutta asuntojen hintojen kehityksen suhteen. Toisaalta tämä voi Dufvan mukaan myös kieliä nuorten sukupolvien asenteellisesta muutoksesta.

– Jos omistamisen merkitys vähenee yleisesti, se voi heijastua myös asumiseen.

YHTEISÖLLISYYTTÄ JA YLLÄTYKSIÄ

Asumisen yhteisöllisyyden lisääntyminen on kiinnostava trendi, joka herättelee myös taloyhtiöitä miettimään mahdollisia yhteiskäyttöisiä palveluita osaksi toimintaansa.

Esimerkiksi yhteiskäyttöisen auton hyötyjä omaan autoon verrattuna ovat pienemmät kulut, mahdollisuus talkootyöhön ylläpidossa, säästynyt pysäköintitila sekä tehokkaamman materiaalien hyödyntämisen ekologisuus.

Säästyneiden resurssien lisäksi syntyy sosiaalista arvoa ihmisten yhdessäolon kautta.

Esimerkiksi yhteiset harrastetilat voivat antaa taloyhtiön asukkaille paljon iloa ja hyvinvointia.

– Parhaimmillaan yhteisöllisyys tuo ihmisille merkityksellisyyttä ja sosiaalisia turvaverkkoja, Dufva toteaa.

Ehkä kiinnostavinta tulevaisuuden asumisessa on kuitenkin se, että saatamme nähdä asioita, joita edes tulevaisuudentutkijat eivät osaa kuvitella.

Dufva myöntääkin, että maailma hämmästyttää säännöllisesti jopa ammattiennakoijan.

– Sanoisin, että se yllättää ihan päivittäin. Ja pitääkin, koska työhön kuuluu myös yllätysten etsiminen.

KO L UM N I • teksti ja kuvat MIIA METSO

Vaso-kodissa Liedon keskustassa asuva bloggari Miia kertoo perheensä jouluvalmisteluista.

Täällä on jo ihan joulufiilis!

”M

E TEEMME lasten kanssa joulu­ muistamisia kerhon ohjaajille – on kiva muistaa lapsille tärkeitä aikuisia jotenkin näin joulun alla.

Tällä kertaa ajattelin, että herkut maistuvat aina. Niinpä me pakkailemme näitä keksitaikinan aineksia kauniisiin pusseihin, ja laitetamme ohjeen mukaan.

Keittiössä touhutessa aloin ajattelemaan mennyttä vuotta taaksepäin.

Olemme asuneet Vasolla kohta vuoden. Aika on mennyt tosi nopeasti, ja olemme kotiutuneet hyvin.

Muistan, kun muutimme tähän Junninlaiturille viime talvena. Se oli lapsille jännää aikaa! Myimme silloin oman talomme, ja tämä Vason koti oli ihan loistava löytö, näin saimme jäädä Lietoon asumaan myös rakennusajaksi.

Entisessä kodissamme meillä ei ollut lainkaan naapureita. Ensimmäisinä iltoina täällä rivitalossa lapset katsoivat ikkunoista ihmeissään, kun ulkona oli ihmisiä vielä illan pimeässäkin. Jouduin jopa vähän sanomaan heille, että älkää tuijottako koko ajan muita ihmisiä ikkunasta, heh!

Viisivuotias esikoisemme Ruu meni rohkeasti heti ekoina päivinä pimpottamaan naapuriperheen ovikelloa ja tutustumaan heidän lapsiinsa.

Hän onkin tykännyt tosi paljon, kun leikkiseuraa

löytyy omasta pihasta.

Ruu ja Remu ovat tykänneet pihassa olevasta leikkialueesta, ja meidän vanhempien on helppo vahtia heitä keittiön ikkunan kautta samalla, kun teemme ruokaa. Kotimme vieressä on iso leikkipuisto, kirjasto ja liikennepuisto. Niissä lapset eivät ihan vielä saa ominpäin käydä, niihin mennään vanhempien seurassa.

Ruu ja Remu saivat molemmat yläkerrasta omat huoneet, laitoin ne heti ekana täällä valmiiksi. Muutto jännitti heitä, ja halusin tehdä siirtymisestä mahdollisimman kivan laittamalla lasten huoneet viimeisen päälle hienoiksi ennen kuin muutetimme. Mieheni maalasi molempien huoneista yhdet seinät (tosi kiva, kun Vason asunnoissa saa maalata ja tapetoida!) ja samalla meidän makuuhuoneemme ja olohuonekin saivat väriä.

Takapiha oli kesällä kiva lisätila, sinne laitoimme pienen leikkimökin ja kasvatimme mm. kirsikkatomaatteja.

Vuosi on mennyt nopeaan, ja tästä ajasta Vaso-kodissa jää meille hyvät muistot, vaikka jossain vaiheessa raksamme valmistuu kodiksi!

Mutta nyt pois muisteluista, takaisin leivontaan ja lahjojen tekoon.” miiametso.blogspot.com

Jos sinäkin haluat tehdä tällaisia ihania keksiainespusseja joululahjoiksi, ohje tulee tässä:

SUKLAAKEKSIT (n. 5 isoa keksiä) 1 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 1,75 dl sokeria 0, 5 dl tummaa kaakaojauhetta 1/2 tl leivinjauhetta 50 g tummaa suklaata 1/4 dl kaurahiutaleita 10 cashew-pähkinää ripaus suolaa Pilko tumma suklaa rouheiksi palasiksi veitsellä. Pilko cashew-pähkinät.

Lisää kulhoon kaikki ainekset ja sekoita hyvin. Jaa taikina-ainekset viiteen pieneen pussiin tai lasipurkkiin.

Koristele purkki/pussi jouluisaksi.

Liitä mukaan ohje saajalle: ”Suklaakeksit – lisää 1 rkl vettä ja 1 rkl rypsiöljyä. Sekoita taikina lusikalla hyvin. Muotoile käsin palloksi. Paina leivinpaperille pellille noin sentin paksuiseksi. Paista 175 °C noin 9 minuuttia. Anna jäähtyä hiukan ennen nauttimista! ”

KOTIVASO • 15

Tammisto on Naantalissa sijaitseva luonnonläheinen ja kaunis asuinalue, jonka erikoisuus on majoituskäytössä oleva Tammiston tila.

Tammistoon tulee vieraita ympäri maailmaa • teksti MIIKKA RUSI • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN ja VASO

16 • KOTIVASO

N

AANTALIN TAMMISTO on monessakin suhteessa erinomaisella sijainnilla. Mäntymetsän katveessa on sopuisasti pienkerrostaloja ja rivitaloja.

Vieressä sijaitsee päiväkoti, koulu, lenkkeilijöitä puoleensa kutsuva pururata ja mainiot sienestysmetsät. Juuri tällaista rauhaa moni meistä arvostaa asuinympäristössään.

Toisaalta Turun kauppatorille on matkaa alle 14 kilometriä ja Raision keskustaan alle 7. Etäisyys Naantalin vanhaankaupunkiin on nelisen kilometriä.

Myös harrastusmahdollisuudet ovat houkuttelevat. Alueella on ympärivuotisessa käytössä oleva tekonurmikenttä ja hyvin varusteltu monitoimitalo. Pienen matkan päässä on kentät niin golfin kuin frisbeegolfinkin harrastajille.

Mutta ennen kuin alueesta tuli suosittu asuinkohde, Tammisto oli oikeastaan yhden maatilan aluetta.

Tammiston tila on Anu Vaissi-Harismaan lapsuudenkoti.

SYYSTOIMIA JA KESÄHAAVEITA

Kivenheiton päässä Tammiston Vasokiinteistöistä sijaitsee idyllinen matkailukohde, yli satavuotias Tammiston tila.

Saapuessani tilan kartanomaisen päärakennuksen pihalle, majoitusalan sesonki on tosin jäänyt jo taakse. Sen sijaan syksy on pitkällä ja puutarhan kauniisti hoidetut omenapuut ovat suurimmaksi osaksi luopuneet lehdistään.

Parhaiten nimenomaan kesäkaupunkina tunnetulle Naantalille syksyn ja talven tulo merkitsevät rauhoittumisen aikaa. Kailon saarella asuvat muumitkin ovat sikeästi talviunilla.

Myös Tammiston tilan emännän Anu VaissiHarismaan kiire on helpottanut, mutta aivan toimeton hän ei kuitenkaan ole. Parhaillaan tilalla majoittuu pidempiaikaisia vieraita, jotka ovat tulleet Naantaliin esimerkiksi työkomennuksille.

Lisäksi hän hautoo jo ensi kesän suurta suunnitelmaansa. Tavoitteena on laajentaa pie-

Tammiston tilalla sisustuksen yksityiskohdat kiinnittävät huomion.

nimuotoista kesäkahvilatoimintaa suuremmaksi puutarhakahvilaksi ja rakentaa päärakennuksen kylkeen viihtyisä terassi.

– Puutarhassa saisi nauttia esimerkiksi lasin viiniä ja jonkin lämpimän annoksen, Anu haaveilee.

AUTENTTISUUS HOUKUTTELEE

Puutarhakahvila palvelisi esimerkiksi niitä monia pyöräilijöitä, jotka kulkevat Naantalin halkovaa Saariston rengastietä. Kysyntää tuovat tietenkin myös kesän majoitusvieraat, joita saapuu kotimaan lisäksi kaikkialta maailmasta.

– Viime vuosina on käynyt todella kansainvälisiä vieraita. Esimerkiksi japanilaisia, kiinalaisia ja

australialaisia, Anu luettelee.

Hän uskoo, että houkuttelevuuden taustalla on sekä Naantalin maine viihtyisänä kesäkaupunkina että matkailijoiden halu löytää autenttisia, yksilöllisiä kohteita. Tammisto on omaperäinen yhdistelmä urbaania ympäristöä ja maalaisromantiikkaa.

– Moni valitsee tällaisen majoituspaikan mieluummin kuin jonkin ketjuhotellin.

Tammiston tilalla sisustuksen yksityiskohdat kiinnittävät huomion. Huoneissa on vanhaa käsityötä, mustavalkoisia valokuvia ja muuta rakennuksen historiasta kertovaa esineistöä.

Kokonaisuudesta välittyvä persoonallinen ja omakohtainen vaikutelma ei ole sattumaa, sillä kyseessä on Anu Vaissi-Harismaan oma lapsuudenkoti.

MUTKIEN KAUTTA MAJOITUSTILAKSI

Naantalin kylpylän silloisen johtajan Atte Franckin vuonna 1916 rakennuttama Tammiston tilan päärakennus oli suunniteltu kylpylävieraiden majoittamiseen, mutta se ei kuitenkaan päätynyt alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa heti.

1920-luvulla tilan osti Anu Vaissi-Harismaan isoisä Uuno Nieminen, joka alkoi viljellä Tammistossa maata sekä perusti lähelle tiilitehtaan.

Majoitustoiminta tilalla alkoi lopulta 1990-luvun alussa Anun äidin toimesta.

Ensin kodista vuokrattiin vain pari huonetta.

Tammiston tila oli pioneereja bed & breakfast -tyyppisessä majoituksessa, joka oli tuolloin vasta rantautumassa Suomeen.

KOTIVASO • 17

Moni arvostaa asuinympäristössään luonnonläheisyyttä ja rauhaa.

Tällä palstalla tutustutaan Vaso-alueisiin.

Lähesty meitä sähköpostilla osoitteeseen vaso@vaso.fi, mikäli haluat esitellä omaa asuinaluettasi.

Itse Anu päätyi tilan yrittäjäksi vuonna 2008 työskenneltyään pitkään pääkaupunkiseudulla ravintola-alalla. Vanha maailma ei kuitenkaan jäänyt uudessa työssä kokonaan taakse: entinen keittiömestari remontoi ensimmäisenä tekonaan päärakennukseen kunnollisen ammattilaiskeittiön.

Seuraavaksi Anun ruoanlaittotaidot ovat esillä Tammiston tilan suosituilla joululounailla, joita hän järjestää tänä vuonna kuudetta kertaa.

YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA

Tammiston vetovoimasta kertovat kansainvälisten vieraiden lisäksi myös pysyvien ympärivuotisten asukkaiden määrän lisääntyminen.

Asuinalue onkin kasvanut melko tavalla sitten Anu Vaissi-Harismaan oman lapsuuden. Silloin tilalle vei pelkkä valaisematon hiekkatie, jonka varrella oli vain muutama muu talo.

Vaikka rakennuksia, perheitä ja asukkaita onkin tullut lisää, jotain olennaista alueesta on vuosikymmenten varrella myös säilynyt ennallaan.

– Mielestäni täällä on yhä sellaista kylämäistäkin tuntua. Tammisto on hyvin turvallista seutua, jossa asuu avoimia ja ystävällisiä ihmisiä, Anu kiittelee.

Ennen kaikkea hän on mielissään voidessaan avata poikkeuksellisen 100-vuotiaan rakennuksen ovet ja jakaa sen tuomaa iloa koko yhteisön kanssa – kuten myös kansainvälisten vieraiden.

– Saan paljon palautetta siitä, miten tämä paikka vaikuttaa rakkaudella pidetyltä. Ja niin se onkin, tämä on minulle tosi tärkeä paikka.

18 • KOTIVASO

Naantalin historiaa

V

UONNA 1443 perustettu Naantali on Suomen neljänneksi vanhin kaupunki heti Turun, Porvoon ja Rauman jälkeen. Se on noin 100 vuotta vanhempi kuin Helsinki ja yli 300 vuotta vanhempi kuin Tampere.

Naantalin historia suosittuna matkailukohteena ulottuu pitkälle. Sen keskiaikainen birgittalaisluostari oli 1400- ja 1500-luvuilla suosittu pyhiinvaelluspaikka, jonka johdosta kaupunkiin syntyi jo

varhain majoitustoimintaa ja muita palveluita. 1800-luvulla Naantalissa alkoi ulkomaillakin tunnettu kylpylälaitostoiminta, jonka perinteitä jatkaa Naantalin kylpylä.

Nykyään saaristokaupunki Naantalin tärkeitä vetonauloja ovat esimerkiksi sen ainutlaatuinen, hyvin säilynyt vanhakaupunki, presidentin kesäasunto Kultaranta puutarhoineen sekä Muumimaailma.

Nyt vapaana Tammistossa!

Orkonkatu 7A9 2h+k+s, 62 m2, 3/3 krs vastike 618,76 € asumisoikeusmaksu n. 16 050 € PÄIVÄKOTI JA KOULU ovat rauhallisessa Tammis­tossa aivan vieressä ja hyvien tieyhteyksien ansi­osta myös kulku Turkuun ja Raisioon on nopeaa. Kartanomainen Tammiston tila tuo uniikkia maalaisr­omantiikkaa ja lähimatkailua aivan omille kulmille.

Vasolla on kolme kiinteistöä Naantalin Tammiston alueella. Orkonkatu 7 sekä Haikarinkatu 6 ja 7 ovat vuonna 1994 valmistuneita pienkerrostaloja.

KOTIVASO • 19

VA S O K EHI T T Ä Ä

Tulevana vuonna Vasossa panostetaan asukkaiden palveluun, rakentamisen ja korjaamisen laatuun sekä haetaan mahdollisuuksia aivan uusille Vaso-kohteille.

Vaso vuonna 2020 Näitä kehitämme: Panostamme tietoliikennejärjestelmiin, jotta asukkaamme saavat entistä parempaa palvelua

Haemme mahdollisuuksia uudisrakentamiselle

Vuonna 2020 rakenteilla on uudiskohde Raisioon. Lisäksi pyrimme kahden-kolmen uudiskohteen rakentamisen käynnistämiseen vuoden 2020 aikana.

Peruskorjauksia on suunniteltu käynnistyväksi neljässä kiinteistössä. Pienempiä, lähinnä kesällä toteutettavia remontteja on toteutusohjelmassa useita.

Panostamme kiinteistöjemme rakentamisen ja korjaamisen laatuun

Panostamme kiinteistöjen ylläpitoon kirkastamalla huollon ja isännöinnin tehtäviä

Avamme uusia mahdollisuuksia asukkaillemme osallistua ja saada tietoa asumisesta Teemme työtä viihtyisien pihojen eteen

Pihojen kunnostukseen on varattu 267 000 € vuodelle 2020.

Millaisella kentällä Vaso toimii?

V

ASON TOIMINTAAN vaikuttaa suuresti Turun alueen asuntomarkkinoiden sekä talouden tilanne ja kehitys.

Turun seutu on nyt erittäin vetovoimainen ja alueen positiivinen taloudellinen kehitys on näkynyt myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä.

20 • KOTIVASO

Kysyntään on vaikuttanut Turun alueen asuntojen myyntihintojen ja vuokrien nousu, mikä on ohjannut kysyntää edullisempiin asumismuotoihin. Vason asuntojen käyttöaste on noussut kohti loppuvuotta, ja kysynnän uskotaan jatkuvan korkeana.

Asumisoikeuslain uudistaminen on uuden

hallituksen työlistalla, ja sen valmistelu aiemman lakiehdotuksen pohjalta on käynnistymässä ennakkotietojen mukaan viimeistään vuoden 2020 alussa. Vaso osallistuu lainvalmisteluun muun muassa Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n lausuntojen kautta.

VA S O L U KUI N A

Miltä talous näyttää?

TULOT

V

ASON TALOUDELLISET NÄKYMÄT vuodelle 2020 ovat hyvät. Kiinteistönhoito- ja pääomakustannukset saadaan hoidettua nykyisellä käyttövastiketulolla, mutta käyttövastikkeeseen tulee pieniä muutoksia osassa kiinteistöjä. Vastike nousee niissä Vason kiinteistöissä, joissa on viime aikoina tehty asumisen laatua nostanut remontti tai joissa käyttövastike on ollut muuhun asuntokantaan nähden alhainen.

Kiinteistöissä, joissa asuntojen kysyntä ei ole toivotulla tasolla, alennetaan vastiketta jonkin verran.

Tämän toivotaan lisäävän asuntojen kysyntää ja nostavan asuntojen käyttöastetta.

Liikevaihto 2020

23 907 268 € Käyttökorvaukset

5,7

Vastikkeet

94,3

Hallinto Muut hoitokulut

Käyttö ja huolto

MENOT

%

Ulkoalueiden huolto

Liikevaihdon lisäksi tuotto pysyvien vastaavien sijoituksista

Siivous

Kiinteistöjen hoitokulut

%

23 750 € ja

muut korkotuotot

12 366 295 €

9 500 €

Lämmitys

Korjaukset

Kiinteistövero

Vesi- ja jätevesi Jätehuolto

Sähkö

Vuokrat Vahinkovakuutukset

Vason asuntojen keskimääräinen vastike on 10,37 €/m2/kk (ilman veden osuutta), mikä on sama kuin vuonna 2019.

Vason keskivastike €/m2/kk 2015–2019 11

Henkilöstökulut

868 682 € Muut henkilösivukulut Eläkekulut Palkat ja palkkiot

Lainojen lyhennykset

8 889 241 € Korkokulut ja muut rahoituskulut

973 273 €

10

9 2015

2016

2017

2018

2019

Vuodesta 2017 lähtien keskivastike ei ole sisältänyt veden osuutta.

Lue Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio 2020: vaso.fi

KOTIVASO • 21

• teksti SARI LOMMERSE • kuvat ISTOCK

Pintamateriaaleilla asunnosta saa tehtyä yksilöllisen ja asukkaansa näköisen. Vasolla on myös kantaasiakashyvitys, jonka voi käyttää oman asunnon remontoimiseen.

Pintamateriaalit oman maun mukaan Millaisia muutoksia Vaso-asuntoon saa tehdä kiinteistöpäällikkö Teppo Heinonen?

– Käytännössä kaikki muu on sallittua paitsi seinien kaataminen ja aukkojen teko. Saa tapetoida, maalata tehosteseiniä tai maalata huoneen haluamallaan värillä. Ikkunaseinän tulee olla valkoinen. Mitä tulee lattiapintoihin, huoneistoremonteissa Vaso tekee paljon laminaattiasennuksia, mutta jos asukas haluaa asentaa vaikka vinyylilattian, sille ei ole esteitä.

Vason toimesta poistetaan mahdolliset muovimatot, ja sen jälkeen asukas pääsee jatkamaan kokonaisuutta. Liukuovia, lisäkaappeja ja allaskaappeja saa asentaa. Muutoksista on hyvä olla yhteydessä isännöitsijään. Mahdollisen poismuuton yhteydessä asukkaan ei tarvitse palauttaa tekemiään maalauksia/tapetointeja valkoiseksi.

22 • KOTIVASO

Entä parvekkeelle tai terassille?

– Esimerkiksi lautapation saa tehdä, kunhan ei kiinnitä sitä rakenteisiin. Parvekelasitus las­ketaan julkisivumuutostyöksi, ja se vaatii rakennusluvan. Yksittäisiin lasituksiin ei yleensä kunnan/kaupungin rakennusvalvonnasta saa lupaa, vaan lasitus tulisi tehdä kaikkiin huoneistoihin.

Myös terassien lasitukset tai kat­teet ovat julkisivumuutostöitä eli niitä ei saa tehdä.

Mihin muutoksista pitää ilmoittaa?

– Isännöitsijän kanssa käydään keskustelu muutoksista. Silloin tulevat myös luvanvaraiset työt huomioiduksi.

Miten edetään?

– Pienempiin asioihin, kuten maalauksiin ja tapetointiin, ei erillistä lupaa tarvita. Jokainen saa tehdä kodistaan viihtyisän ja itsensä näköisen. Kun mennään isompiin töihin, esimerkiksi

terassin rakentamiseen, pitää täyttää muutostyökaavake, jotta Vasolle jää merkintä mitä on tehty ja milloin. Vasolla on kilpailutettuja yhteistyökumppaneita, joilta voi pyytää tarjouksia omiin urakoihin.

Miten maksut menevät?

– Asukkaan muuttaessa pois lasketaan mah­dollinen hyvitys korvattavista muutostöistä.

Kotisivuiltamme vaso.fi löytyy ohje hyvitettävistä muutostöistä. Irtisanomisen yhteydessä toimitetaan kuitit muutostöistä, ja niiden perusteella lasketaan hyvitysarvo. Esimerkiksi lattiamateriaalin päivitys olennaisesti parempaan on hyvitettävä muutostyö, seinien maalaaminen tai tapetointi taas ei ole. Vasolla on myös kanta-asiakashyvitys: 8, 15, 20 ja 25 vuotta Vasolla yhtämittaisesti asuneet asukkaat ovat oikeutettuja euromääräiseen hyvityssummaan, jonka voi käyttää oman asunnon remontoimiseen.

• teksti JENNI VOHLAKARI

Mikä kuuluu asukkaan ja mikä Vason vastuulle?

Asukkaalla ja Vasolla on asunnon hoitamisessa omat vastuualueensa.

Käymme alla läpi vastuualueita ja koko vastuunjakotaulukon löydät verkkosivuiltamme vaso.fi.

VASON VASTUUT

Asunnon perusvarustukseen kuuluvat ko­neet, laitteet ja kalusteet ovat Vason korjaus­vastuulla. Näitä ovat jääkaappipakas­ tin, perusvarusteluun kuuluva astianpesukone, liesi, wc-istuin, lavuaari, hanat, kiuas, kiinteät kalusteet ja kiinteät valaisimet (ei lamppujen vaihto). Vason vastuulle kuuluvat lisäksi mm. ulkoseinien ja kantavien rakenteiden viat, parvekkeet, ovet, sauna ja märkätilat sekä taloyhtiön yhteiset tilat.

ASUKKAAN VASTUUT

Asukkaana vastuullesi kuuluvat asunnon perusvarustukseen kuulumattomien varusteiden ylläpito. Näitä voivat olla esimerkiksi itse hankittu astianpesukone, kylmälaite tai parvekelasitus.

Asukkaana sinulle kuuluvat myös palovaroittimen asentaminen ja sen paristojen vaihto, lamppujen vaihdot asunnossa sisällä, ilmanvaihtopoistoventtiilien puhdistaminen, liesituulettimen puhdistus, pesukoneiden liittäminen ja ikkunoiden tiivistäminen.

Jos asunnossasi menee jotain rikki tai laitteissa ilmenee vikoja, ilmoita niistä viipymättä huoltoyhtiölle.

”Pienempiin asioihin, kuten maalauksiin ja tapetointiin, ei erillistä lupaa tarvita. Jokainen saa tehdä kodistaan viihtyisän ja itsensä näköisen.”

KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ TEPPO HEINONEN

KOTIVASO • 23

INSPIROIDU

• teksti SARI LOMMERSE • kuva UNSPLASH

VALO

on osa sisustusta, ja sen laatu määrittelee kokonaisuutta yhtä lailla kuin värit tai materiaalit. Pieniä valaistukseen liittyviä muutoksia on helppo tehdä itse. Valon väri eli värilämpötila vaikuttaa tilan tunnelmaan. Lämminsävyinen, kellertävä valo mielletään usein viihtyisämmäksi, valkoisempi valo raikkaammaksi. Ledien myötä värisävy- ja kirkkausvaihtoehtojen määrä on lisääntynyt.

Valaisinvalinnat korostavat sisustuksen persoonallisuutta. Nykyisin on saatavilla myös älyvalaisimia, joiden valon kirkkautta ja väriä voidaan muuntaa.

VIHERKASVIT

ovat tehneet paluun sisustuksessa. Moderniin sisustukseen sopivat muodoltaan yksinkertaiset kasvit, runsaampaan tyyliin taas sopii rönsyilevämpi vihersisustaminen. Jotkut viherkasvit, kuten kaarisulkasaniainen, krysanteemi ja viirivehka myös puhdistavat sisäilmaa.

VÄRIT

Sisustuksessa korostuvat nyt luonnonläheiset värit ja materiaalit. Harmaan, ruskean ja valkoisen sävyt ovat harmonisia ja pitkäikäisiä.

24 • KOTIVASO

KYS Y VA S OLTA • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuva VALENTINA MORALES BUSCHMANN

Tällä palstalla vastaamme asiakkaitamme askarruttaviin kysymyksiin. Vastausvuorossa on isännöitsijä Ville Aalto, jonka vastuulla on nelisenkymmentä Vason kohdetta

Kysy mitä vain asumis­oikeudesta Milloin otan yhteyttä isännöitsijään ja milloin huoltoyhtiöön?

– Huoltoyhtiö huolehtii kiinteistön ja asunnon päivittäisistä asioista – he hoitavat huoltopyynnöt ja tulevat avaamaan oven avaimen unohtuessa. Myös muuttoilmoitukset ohjataan huoltoyhtiölle, eli he ottavat ne vastaan ja vaihtavat asukkaan nimen oveen ja rapputauluun.

Isännöitsijä taas huolehtii esimerkiksi suuremmista korjaustöistä ja remonteista. Jos haluat tehdä muutostöitä asuntoosi, neuvottele asiasta isännöitsijän kanssa. Isännöitsijät myös tekevät asuntojen lopputarkastukset.

Mitä kaikkea isännöitsijän vastuulle kuuluu?

– Isännöitsijä vastaa kiinteistöistä kokonaisuutena. Kiinteistöä pitää huoltaa samalla tavalla kuin vaikka autoa, jotta se pysyy kunnossa. Isännöitsijän tehtäviin kuuluu remonttien kartoitus sekä erilaisten jaksottaisten töiden, kuten kattojen pesujen ja poistoilmakanavien puhdistuksen, tilaaminen ja valvominen.

Koska Vason kohteissa ei ole taloyhtiön hallitusta, joka päättäisi kiinteistön asioista, isännöitsijänä vastuullani on enemmän kuin perinteisessä asunto-osakeyhtiössä. Siksi tykkään tehdä työtä tiiviisti yhdessä kohteiden asukastoimikuntien ja asukkaiden kanssa. Asukastoimikunnat ovat joissain Vason kohteissa hyvinkin aktiivisia. Kuuntelen asukkaiden toiveita ja keskustelen siitä, mitä on järkevä toteuttaa – sekä toiveet että taloudelliset näkökulmat huomioiden.

Joko tunnet Villen?

Vapaa-ajalla hän rentoutuu frisbeegolf-radalla.

-O

LEN HARRASTANUT frisbeegolfia aktiivisesti reilun vuoden ja osallistunut kisoihinkin.

Se on helppo laji aloittaa, sillä se ei vaadi suuria investointeja varusteisiin, mutta tarjoaa paljon haasteita. Heittäminen on niin

teknistä, että pienetkin virheet vaikuttavat lopputulokseen, mutta samalla oman kehittymisen näkee helposti, mikä palkitsee. Lajissa vaaditaan paineensietokykyä, keskittymistä ja kehonhallintaa. Ensi kesänä haluaisin kisata enemmän ja paremmalla menestyksellä.

KOTIVASO • 25

Yhteislaulu raikaa Martin säestyksellä.

Raision Keonrinteessä kokoonnutaan taloyhtiön kerhohuoneeseen kerran kuussa. Naurunremakka kuuluu ulos asti, kun asukasilta on käynnissä.

ASUKKAIDEN YHTEINEN OLOHUONE • teksti ANNA KORPI-KYYNY • kuvat VALENTINA MORALES BUSCHMANN

K

UN OVESTA ASTUU sisälle, ensimmäisenä vastassa on pokeripelit ja Matti, joka esittelee itsensä paikalliseksi korttihuijariksi. Kuvitteellisia panoksia lyödään pöytään joka kierroksella ja juttu luistaa.

Muiden pöytien ympärillä askarrellaan: teh-

26 • KOTIVASO

dään siilejä ja marmoroidaan kortteja ja astioita kynsilakoilla. Puheensorina täyttää huoneen ja kaikki ovat kuin kotonaan.

– Tänne on mukava kokoontua ja viettää iltaa yhdessä, sanoo Martti Kivioja.

Martti on viime vuodet toiminut asukastoimikunnan puheenjohtajana ja vastannut yh-

dessä asukastoimikunnan kanssa asukasiltojen järjestämisestä. Nyt vuoro on siirtynyt uudelle puheenjohtajalle, Kari Kuloilalle.

YHDESSÄ OPPIMISTA

Asukasiltoja pidetään yleensä kerran kuukaudessa, mutta miehet harmittelevat, että tänä

Ulla ja Mia marmoroivat joulukortteja.

Tarja ja Anneli keskittyvät siilien askarteluun.

vuonna siitä on hieman lipsuttu. Viime vuosien aikana on esimerkiksi tehty yhteisiä pyöräretkiä, tutustuttu Hulvelan palvelutaloon, kutsuttu asiantuntija kerhohuoneeseen kertomaan kierrättämisestä sen jälkeen, kun taloyhtiöön tuli muovi- ja biojäteastiat sekä opittu arvokkaita taitoja elvytyskurssilla.

Tänään kerhohuoneeseen on kokoontunut kymmenkunta asukasta – kaikkiaan asukkaita Keonrinteessä on noin 100.

– Näihin iltoihin mahtuisi mukaan vielä paljon lisää porukkaa, toteavat Martti ja Kari yhteen ääneen.

– Haasteenamme on saada talon nuorempaa väkeä osallistumaan. Yhteisöllisyys ja asuinympäristön siisteys ja vehreys tekevät asumisesta täällä viihtyisää.

LAULU RAIKAA

Kun korttipelit ja askartelut taukoavat hetkeksi,

on aika kaivaa esille tulostettu lauluvihko, johon on koottu tunnettuja iskelmiä. Martti kaivaa selkänsä takaa kitaran ja liittää sen vahvistimeen. – Millä aloitetaan, hän kysyy.

Yhteislaulu innostaa kaikki mukaan laulamaan Sinistä ja valkoista, Kotkan ruusua ja Oi niitä aikoja. Lauluperinne tuli Keonrinteeseen Martin mukana aiemmasta asuinpaikasta Salosta. Siellä yhteislauluillat olivat koko tienoon juttu ja parhaimmillaan osallistujia oli jopa satoja.

KAIKILLE SOPIVAA OHJELMAA

Keonrinteessä on asukasiltojen järjestämiseen varattu budjetissa 500 euroa. Tällä kertaa iltaa varten on hankittu muutamia kynsilakkoja marmorointia varten. Kynsilakka jää kellumaan veden pinnalle, ja veteen upotetut kartongit saavat lakoista kauniin abstraktin pinnan.

– Tässähän syntyy joulukortteja, kuuluu hihkaisu pöydän äärestä.

”Näihin iltoihin mahtuisi mukaan vielä paljon lisää porukka.”

MARTTI KIVIOJA JA KARI KULOILA

Mia opettaa ammatikseen kädentaitoja, joten askarteluideat tulevat häneltä.

– Askartelut voivat liittyä johonkin teemaan.

Valitsen mukaan sellaisia tehtäviä, jotka eivät vaadi pikkutarkkaa tekemistä, jotta kaikki voivat osallistua, hän sanoo.

TALON OMA KIRJASTO

Pokeripöydässä viihtyvät Matti, Martti ja Kari.

Kerhohuoneessa toimii myös taloyhtiön kirjasto, johon asukkaat ovat lahjoittaneet kirjoja.

Kirjasto on auki kuukauden ensimmäisenä tiistaina puolisen tuntia, ja tuolloin asukkaat saavat tulla lainaamaan kirjoja.

– Täällä asuu paljon aktiivisia lukijoita. Moni lainaa useamman kirjan kerrallaan, kertoo Anneli, joka vastaa kirjastosta.

Sitten onkin pullakahvien aika. Itseleivottujen korvapuustien tuoksu täyttää kerhohuoneen.

Joku ottaa kahvittelun yhteydessä esiin sen, ettei pikkujoulujen päivämäärää ole vielä päätetty.

– Parasta on tämä porukka ja meidän yhteinen olohuone, asukkaat sanovat.

KOTIVASO • 27

Rakennamme uutta Raision keskustaan Uusia, moderneja Vaso-koteja valmistuu paraatipaikalle Raision keskustaan syksyllä 2020. Melodian kodit toteutetaan laadukkailla ja ajattomilla pintamateriaaleilla.

Arjen mukavuutta lisäävät lasitettu parveke, hyvät kulkuyhteydet ja palvelut, jotka löytyvät kotikulmilta.

VASON ASUKASKORTILLA!

-15% JOULUKUUSET

Aitojen joulukuusien myynti 14.-23.12.2019

Hakuaika Melodiaan on käynnissä.

Tutustu asuntovaihtoehtoihin www.vaso.fi

LED KORISTEVALOT

-30% (normaalihinnasta)

19

95

(29,95)

KORIPAKETTI GOODIY 4 KORIA 70/43 VALK.

Valkoinen koripaketti 4 korilla. Koripaketin leveys 43 cm, syvyys 49,5 cm, korkeus 70 cm.

501979719

KUNINKOJA

Elämäsi kokoinen koti

Itäniityntie 9, 21280 Raisio

facebook.com/vasokoti

k-rauta.fi

Tarjoukset voimassa 23.12.2019 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.