Mustasaari tiedottaa 2/2012

MUSTASAARI tiedottaa TIEDOTUSLEHTI HUHTIKUU 2012

Päiväkodeissa yli tuhat lasta Päiväkotipaikkojen kysyntä kasvussa • 12

KAAVOITUSKATSAUS

Tutustu tämän vuoden ajankohtaisiin kaavoitus­ kohteisiin. • 6

KESKUSKOULUA LAAJENNETAAN

Mustasaari tarjoaa laadu­ kasta opetusta myös suomen kielellä. • 13

2

pääkirjoitus | sisältö

Säädeltyä kasvua Mustasaarella ja Vaasan seudulla menee tunnetusti hyvin. Rakentaminen ja kaavoitus on ennennäkemättömän vilkasta. Westenergy on pian valmis, Sepänkylän ohikulkutien rakentaminen etenee, ja koulut ja päiväkodit täyttyvät lapsista. Olemme saaneet nauttia urheilumenestyksestä, ja seutumme on huomioitu myös valtakunnallisessa mediassa.

Tiedotuslehden tässä numerossa kerromme muun muassa kunnan kaavoituskatsauksesta.

Kunta kaavoittaa niin suuria kuin pieniäkin alueita, jotta kaikille uusille asukkaille ja toiminnoille olisi tilaa. Kasvavassa kunnassa kaavoitus vaatii jatkuvaa työtä. Tiesittekö muuten, että kunnan asukasluku on kasvanut 36 prosenttia 30 vuodessa?

Nykypäivän Suomessa maa-alueiden kaavoittaminen on hyvin pitkälti säädeltyä toimintaa.

Yksinkertaiseltakin vaikuttava asia voi tosiasiassa olla monimutkainen juttu. Jo verrattain yksinkertaisen muutoksen tekeminen asemakaavaan voi vaatia luonto- ja liikenneselvityksiä.

Jotkut luontoselvitykset voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta, ja joskus selvityksiä on tehtävä monena eri vuodenaikana. Tämä vie aikaa ja paljon resursseja, mutta vaatii myös asiantuntemusta: kunnan on täytettävä kaikki lain vaatimukset.

Kunnan täytyy olla kaukonäköinen kaikessa suunnittelussaan voidakseen vastata yhteiskunnan ja asukkaiden tarpeisiin.

Yritämme parhaamme!

Rurik Ahlberg kunnanjohtaja

Strateginen yleiskaava

Vesihuoltolaitos tiedottaa

Kaavaluonnos laaditaan kevään aikana.

Koivulahden kirjastoa on laajennettu

Asiakasrekisteriä ja liittymissopimuksia päivitetään....... 3

7

Elämäntapavastaanotto

Mats Kevin on uusi psykiatrinen sairaanhoitaja............. 5

Maaseutuhallinto uudistuu Uusi yhteistoiminta-alue naapuri­ kuntien kanssa vuonna 2013.

Voit vaikuttaa kurssitarjontaan..................................... 14

Liikenneturvallisuus koskee kaikkia kuntalaisia............ 16

VASEK tiedottaa

Lukion ystävyyskoulut

Omistajanvaihdosprosessit ajoissa käyntiin................. 16

Ystävyyskouluja Espanjassa, Sveitsissä ja Venäjällä.

10 HUHTIKUU 2012

Aikuisopistossa suunnitellaan seuraavaa lukuvuotta Liikenneturvallisuus

8

MUSTASAARI tiedottaa

Uusi lasten- ja nuortenosasto on avattu........................ 4

JULKAISIJA Mustasaaren kunta

VASTAAVA TOIMITTAJA Linda Pada linda.pada@mustasaari.fi puh. (06) 327 7187

Lue myös: Kyläbussi 3 • Venepaikat 3 • Musiikkiopisto 4 • Stundars tiedottaa 4 • Mustasaaren viesti ja Musta­ saaren juoksucup 10 • Harjoitusvuorojen hakeminen 10 • Lukuvuoden työajat 2012–2013 11 • Senioripiste tiedottaa 15

OSOITE Mustasaaren kunta Viestintä Keskustie 4 65610 Mustasaari info@mustasaari.fi puh. (06) 327 7111 faksi (06) 322 3270

TOIMITUSNEUVOSTO

ILMESTYMISPÄIVÄ

Linda Pada, Solveig Söderback, 11.4.2012 Matias Båsk, Tommy Lahti Seuraava numero 30.5.2012

KÄÄNNÖKSET

PAINOTALO

Mustasaaren kunta, jos ei muuta mainita

Mustasaaren Painotalo Oy

LEVIKKI 9 000

ISSN ISSN-L 1799-5183 ISSN 1799-5183 (Print/Painettu) ISSN 1799-5191 (Online) ISSN 1799-5205 (Verkkojulkaisu)

KANSIKUVA Arkistokuva/Aikuisopisto

lyhyet tiedotteet

3

Yhteystiedot Mustasaaren virastotalo Keskustie 4 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 322 3270 Mustasaaren terveyskeskus Vanha Karperöntie 17 B 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7411 Faksi: +358 (0)6 327 7465 Mustasaaren kulttuuritalo Koulutie 1 65610 Mustasaari Vaihde: +358 (0)6 327 7111 Faksi: +358 (0)6 327 7268 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mustasaari.fi info@mustasaari.fi Internet www.mustasaari.fi KUVA: TOMMY LAHTI

Vesihuoltolaitos päivittää asiakasrekisterinsä ► Vesihuoltolaitos on aloittanut asiakasrekisterinsä päivittämisen. Päivitys tarkoittaa, että vesihuoltolaitos tekee kaikkien asiakkaittensa kanssa uuden liittymissopimuksen. Ne asiakkaat, joilla on ennestään erilliset vesija viemärisopimukset, saavat nyt liittymistä yhden yhteisen sopimuksen.

Liittymissopimukset on uusittava, sillä rekisterissä on vanhentuneita omistajatietoja ja lisäksi yleisiä toimitusehtoja on tarkistettu. Esimerkiksi liittämiskohtaa, jossa kunnossapitovelvollisuus johdoista siirtyy vesihuoltolaitokselta asiakkaalle, on siirretty 30 metristä 50 metrin päähän liitettävästä rakennuksesta. Liittämiskohta/-kohdat on merkitty liittymissopimuksen kääntöpuolella olevaan karttaan.

Liittymissopimukset uusitaan kylä kerrallaan. Asiakkaille ei aiheudu tästä kustannuksia.

Koska vesihuoltolaitoksella ei ole tietoja kaikkien kiinteistöjen tonttijohdoista, käymme tarvittavilla kiinteistöillä paikantamassa johdon GPS:n avulla. Epäselvissä tapauksissa otamme yhteyttä kiinteistönomistajaan.

Asiakastietojen muutoksista on ilmoitettava aina suoraan vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitos, Teollisuustie 6 A, 65610 Mustasaari, puh.

06 327 7188. ■ Allan Heir

TOIMI NÄIN Toimi näin, kun saat postitse uuden liittymissopimuksen: Lue sopimus ja korjaa mahdolliset virheelliset tiedot molempiin sopimuskappaleisiin.

Allekirjoita ja palauta toinen sopimuskappale vastauskuo­ressa vesihuoltolaitokselle. Postimaksu on valmiiksi maksettu ja kuoreen on merkitty palautusosoite.

Voit ottaa yhteyttä vesihuolto­laitokseen, jos sinulla on kysyttävää.

Puhelinnumeron löydät sopimuskappaleiden mukana saamastasi saatekirjeestä.

Kunnan puhelinluettelo verkossa www.mustasaari.fi/yhteystiedot

Aukioloajat Mustasaaren virastotalo arkisin 8–16 Mustasaaren terveyskeskus arkisin 8–16 arkisin 16–22 (Vaasan pääterveysasema) lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin 8–16 (Vaasan pääterveysasema) maanantaista sunnuntaihin 22–8 (Vaasan keskussairaala) Mustasaaren pääkirjasto maanantaista torstaihin 10–20 perjantaisin 10–16

Lehden jakelu

vesihuoltopäällikkö

Lehti jaetaan julkisena tiedotteena kaikkiin Mustasaaren kotitalouksiin ja yrityksiin.

Kyläbussi ajaa koko kesän ► Mustasaaren kyläbussi alkoi liikennöidä vuonna 2001, ja vuodesta 2011 alkaen kyläbussi on ollut ajossa ympäri vuoden. Kyläbussi on kaikkien kuntalaisten käytettävissä, ja se ajaa säännöllisiä vuoroja viidellä reitillä eri puolilta kuntaa Sepänkylään ja Vaasaan.

Kyläbussin aikataulu löytyy muun muassa bussista, kunnan palvelupisteistä ja kunnan verkkosivuilta (www.mustasaari.fi).

Matka kyläbussilla ei maksa tavallista bussimatkaa enempää. Kyläbussi kulkee myös pikkuteitä, ja noutaa ja tuo matkustajat ovelta ovelle.

Kyläbussi helpottaa näin omalta osaltaan liikuntarajoitteisten, vanhusten ja lapsiperheiden arkea – ja esimerkiksi raskaat kauppakassit kulkevat mukana kätevästi.

Itella hoitaa lehden jakelun yhteystietorekisterinsä mukaisesti. Saat lehden, vaikka olisit kieltänyt mainosten jakamisen postilaatikkoosi. Jos jostain syystä et ole saanut lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse tiedotuslehti@mustasaari. fi, niin lähetämme sinulle lehden.

Mustasaari tiedottaa löytyy myös sähköisessä muodossa osoitteesta www.mustasaari.fi/mustasaari_tiedottaa.

Kyläbussi noudattaa kiinteitä lähtöaikoja, mutta matkustajia palvellaan reitin varrella myös yksilöllisesti: voit nousta kyytiin ja jäädä pois missä tahansa ajoreitin varrella. Muista, että kyläbussi on tilattava jo matkaa edeltävänä päivänä numerosta 06 315 9999. ■ Matias Båsk elinkeinosihteeri

MUSTASAARI tiedottaa

4

lyhyet tiedotteet

Kokouskalenteri Viikko 15 Kunnanvaltuusto 12.4.

Viikko 16 Koulutuslautakunta 16.4.

Rakennuslautakunta 18.4.

Viikko 17 Kunnanhallitus 23.4.

Tekninen lautakunta 24.4.

Hoivalautakunta 24.4.

Kiinteistölautakunta 25.4.

Vapaa-aikalautakunta 25.4.

Viikko 19 Kunnanhallitus 7.5.

Sosiaalilautakunta 8.5.

Viikko 20 Kunnanvaltuusto 14.5.

Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto 15.5.

Viikko 21 Kunnanhallitus 21.5.

Tekninen lautakunta 22.5.

Hoivalautakunta 22.5.

Rakennuslautakunta 23.5.

Länsirannikon valvontalautakunta 23.5.

Viikko 23 Kunnanhallitus 4.6.

Vapaa-aikalautakunta 6.6.

Viikko 24 Kunnanvaltuusto 11.6.

Kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto 12.6.

Aikuiskoulutuslautakunta 12.6.

Sosiaalilautakunta 12.6.

Rakennuslautakunta 13.6.

Kiinteistölautakunta 13.6.

Ympäristöjaosto 13.6.

Viikko 25 Kunnanhallitus 18.6.

Tekninen lautakunta 19.6.

Hoivalautakunta 19.6.

Länsirannikon valvontalautakunta 20.6. www.mustasaari.fi/paatoksenteko

Tapahtumakalenteri Järjestääkö yhdistyksenne tapahtumia kesän aikana? Nyt voitte mainostaa niitä Mustasaaren tapahtumakalenterissa.

1.6.–2.9. järjestettävät tapahtu­mat julkaistaan internetissä ja Mustasaari tiedottaa -lehden seuraavassa numerossa. Jotta tapahtumanne ehtii mukaan lehteen, jättäkää ilmoitus viimeis­tään 30.4.

Ilmoitusta ei julkaista ennen kuin se on hyväksytty. Pidätämme itsellemme oikeuden hyväksyä tai hylätä tapahtumailmoituksen ja muokata sen sisältöä.

Lue lisää osoitteessa www. mustasaari.fi.

MUSTASAARI tiedottaa

Rakennusosaston riuskat miehet arvioivat työnsä tulosta. KUVA: ULLA SWEINS-HAUSTEIN

Koivulahden kirjastoa on laajennettu ja kunnostettu ► Koivulahden kirjastoa on nyt laajennettu uudella lasten- ja nuorten­ osastolla. Riuskat miehet ovat rakentaneet ja kunnostaneet, ja reippaat kirjastotädit ovat täyttäneet uudet hyllyt kaiken ikäisille ja joka makuun sopivalla inspiroivalla kirjallisuudella. Lopputulokseen ei voi olla muuta kuin tyytyväinen.

Koivulahden kirjasto on lainausten määrässä mitattuna kunnan suurin sivukirjasto: viime vuosina kirjoja on lainattu noin 32 000 vuodessa.

Kirjastossa on noin 150 000 nidettä.

Koivulahden kirjasto muutti vuonna 1986 nykyisiin tiloihin, joissa riittää valoa ja avaruutta. Tilanahtaus on pitkään ollut toiminnan haasteena.

Koivulahden koulukeskuksen saneerausta suunniteltaessa päätettiin, että kirjastoa ei siirretä koulun yhteyteen vaan että se säilytetään nykyisellä paikallaan. Päätös oli helppo, sillä keskeinen sijainti on miellyttänyt lainaa­jia ja liikekeskukseen on helppo tulla.

KOIVULAHDEN KIRJASTO Maanantai 8.00–16.00 Tiistai 14.00–19.00 Keskiviikko 14.00–19.00 Torstai kiinni Perjantai 10.00–16.00 Syyskuusta 2012 lähtien kirjasto on auki 30 tuntia viikossa.

Vuonna 2012 panostetaan suomenkieliseen aineistoon.

Toivotamme kaikki vanhat ja uudet lainaajat tervetulleiksi tutkimusmatkalle kirjojen maailmaan! ■ Ulla Sweins-Haustein kirjastotoimenjohtaja

Stundarsin kevät ► Stundarsin museon perustajan Gunnar Rosenholmin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Tämän kunniaksi järjestetään muun muassa taidenäyttely, jonka avajaiset ovat 22.4. klo 18.

Stundarsin kevät käynnistyy 1.5. iloisella vappujuhlalla. Ohjelmassa on laulua ja musiikkiesityksiä klo 12–16. Navetassa avataan kuvataiteilija Matilda Enegrenin näyttely ”Absence”. Tarjolla on tietenkin myös hillomunkkeja ja kahvia sekä ilmapalloja. Ilmainen sisäänpääsy!

Toukokuussa Stundarsissa vierailee tuhansia koululaisia. Tällöin paikalla on myös monia käsityöläiskilta Björken r.f:n käsityöläisiä esittelemässä taitojaan. ■ Gunilla Sand/Stundars

henkilökuva

Olen hyvä kuuntelija Mats Kevin on Mustasaaren uusi psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänen elämäntapavastaanotolleen Sepänkylässä sijaitsevassa terveyskeskuksessa on matala kynnys. Lähetettä ei tarvita ja toistaiseksi hän voi ottaa vastaan tai käydä potilaan luona lyhyellä varoitusajalla. ► Mustasaaren vasta perustettu psykiatrisen sairaanhoitajan virka on tulosta useista aikaisemmista mielenterveys- ja päihdehuollon pro­ jekteista ja valtion aloitteesta siir­ tää osa erikoissairaanhoidon toi­minnoista perusterveydenhoitoon.

– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon tulee lähentyä toi­ si­ aan, rakentaa selkeitä hoito-

ketjuja ja minä toimin tässä asiassa fyysisenä lenkkinä, selittää Mats Kevin.

– Toimin hoitokontaktina potilaille, jotka kotiutetaan psykiatrisesta hoidosta. Tehtäväni on auttaa niitä, jotka ottavat yhteyttä minuun.

Kontakti perustuu näiden ihmisten motivaatioon ja vapaaehtoisuuteen. En tiedä, onko joku kirjoilla

sairaalassa, ellei hän ota yhteyttä minuun. En voi myöskään ottaa yhteyttä potilaaseen ilman hänen suostumustaan, vaikka omaiset sitä haluaisivatkin.

– Toinen tehtäväni on konsultoida henkilökuntaa henkilöistä, joilla on psyykkisiä sairauksia sekä ohjata ja neuvoa kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa kuntoutuspotilaiden hoi­dossa.

YHTEYSTIEDOT Mats Kevin, psykiatrinen sairaanhoitaja Elämäntapavastaanotto Sepänkylässä sijaitsevan terveyskeskuksen huoneessa 13 Puh. 044 727 7388 tai (06) 327 7417 Matsin pääasiallinen työaika on 8.00–16.00, mutta hän voi joustaa tarvittaessa Lähete ei ole tarpeen

– Työstän myös edelleen suunnitelmaa tukiasumisen perustamiseksi psyykkisesti vammautuneille henkilöille.

Kaiken ikäisten käytettävissä Mats Kevin palvelee kaikenikäisiä mustasaarelaisia. Hänellä ei ole puhelinaikoja, vaan matkapuhelin.

Jos hän ei voi vastata heti, hän soittaa takaisin.

Hän pitää tärkeänä, että terveyskeskusvastaanoton kynnys on mahdollisimman matala. Tähän saakka hän onkin voinut ottaa vastaan lyhyellä varoitusajalla. Hän tekee myös potilaskäyntejä ja käy Mustasaaren aluevastaanotoilla.

kotihoidon ja kotipalvelun henkilökuntaan.

– Yksittäiset henkilöt ovat ottaneet yhteyttä ja käyneet vastaanotolla.

Minulla on tietenkin vaitiolovelvollisuus, hän korostaa.

Tavoitteena sopiva keskitie Kevin on työskennellyt raskaan psykiatrian parissa kaksikymmentä vuotta. Lukittujen ovien ja tiukkojen sääntöjen puitteissa.

– Täällä tehtäväni on aivan muuta.

Kaikki perustuu potilaan vapaaehtoisuuteen ja toimin erikoissairaanhoidon ja lääkärinvastaanoton välimaastossa – hyvin konkreettisella tasolla.

– Tässä työssä on oltava hyvä kuuntelija, ja omattava tuntumaa ja ymmärrystä siitä, mitä potilas pitää elämänlaatuna. Asiasta on paljon kirjallisuutta, mutta voidakseen ymmärtää ja nähdä ihmisten ongelmat heidän näkökulmastaan on omattava vaistoa, jota luulen olevan vaikea omaksua kirjoista, hän miettii.

– Sairaanhoitajalla tulee myös olla kyky asettaa hoidolle tavoitteita, löytää sopiva keskitie. Minusta hoidossa tähdätään usein liian korkealle, on parempi edetä pieni askel kerrallaan.

Lopuksi vielä hyvä neuvo elämään, Mats Kevin?

– Jos ei ole kohdannut vaikeaa traumaa, jos ei ole hengen hätä – älä ota kaikkea niin vakavasti. Ota asiat sellaisina kuin ne ovat, hän vielä lisää. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

Mats Kevin aloitti psykiatrisen sairaanhoitajan virassa Mustasaaren terveys­ keskuksessa helmikuun puolivälissä. KUVA: LISBETH BÄCK

Tälle palvelulle oli ilmeinen tarve, ja Mats on aluksi varannut aikaa tutustuakseen henkilökuntaan ja kollegoihin, lähinnä lääkärikuntaan, psykologiin, perheneuvolaan sekä

Käännös: Riitta Gustavsson

MUSTASAARI tiedottaa

9 5

6

kaavoitus

KUVA: TOMMY LAHTI

Kaavoituskatsaus ► Kunnan on julkaistava vähintään

kerran vuodessa katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Kaavoituskatsaus asetetaan kokonaisuudessaan nähtäville 30 päi­vän ajaksi ja siihen voi myös tutustua kunnan verkkosivustolla tai virastotalossa toukokuun puolivälistä lukien. Esitte­ lemme nyt yhteenvedon muuta­ mista kaavoitus­ katsaukseen sisältyvistä kaavoitus­ kohteista.

Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen Sepänkylän osayleiskaavan tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi osana alueella käynnissä olevia selvityksiä ja suunnitelmia. Alueen maankäyttöä on tarkistettava muun muassa valtatien 8 uuden linjauksen, Sepänkylän keskustasuunnittelun ja Sepänkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelman tarkistamisen takia.

Tavoitteena on luoda kestävään kehitykseen perustuva osayleiskaava, jossa huomioidaan kuntakeskuksen erityispiirteet. Kaavan lähtökohtana on luoda turvallinen ja terveellinen elinympäristö eri väestö­ ryhmille ja hyvät toiminta­edellytykset elinkeinoelämälle.

Suunnittelussa huomioidaan, että tulomuutto keskustaan lisääntyy, ja sen myötä keskustan väestötiheys kasvaa.

Tavoitteena on, että kaavaprosessi voidaan aloittaa keväällä 2012.

Logistiikkakeskus Runsoriin/Tuovilaan sijoittuvaa Vaasan seudun logistiikkakeskusta suunnitellaan yhteistyössä Vaasan

MUSTASAARI tiedottaa

kaupungin ja Vaasanseudun Kehitysyhtiö Oy:n (VASEK) kanssa.

Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävä tavaralogistiikan alue, jonne voidaan tulevaisuudessa osoittaa kasvualueita myös teollisuudelle. Alue perustetaan suunnitelmien mukaisesti seudun liikenteelliseen ytimeen lentoaseman, rautatien ja valtatien 8 tulevan tielinjauksen muodostamaan kolmioon.

Tavoitteena on, että koko alueen käsittävä osayleiskaava hyväksytään kunnanvaltuustossa keväällä 2012.

Logistiikka-alue asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen ase­makaava käsittää noin 60 ha, ja se valmistuu keväällä 2012.

Sepänkylä, Gädda II Gäddan alueeseen ja Vanha­ kaupungintiehen rajautuvalle alu­eelle kaavoitetaan uusi asuinalue.

Alueelle kaavoitetaan omakoti- ja rivitalotontteja tiiviin ja matalan raken­ tamisen periaatteella. Asemakaava käsittää sekä kunnan että yksi­ tyisten omistamia maa-alueita.

Asemakaavan hyväksyminen edellyttää, että yksityisten maanomistajien kanssa on tehty maankäyttö­ sopimukset. Kaavaehdotus oli nähtävillä tammikuussa 2012, ja tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään keväällä 2012.

Sepänkylä, asemakaavan muutos korttelissa 226 Kaavoitus- ja kuntasuunnittelu­ jaosto on päättänyt selvittää edellytykset asemakaavan muutokseen korttelien 226 ja 212 välisellä alueella, jossa puisto- ja puutarha-alueet muutettaisiin kerrostaloalueeksi.

Lemmin­ käinen Talo Oy LänsiSuomi on jättänyt hakemuksen alueen asemakaavan muuttamisesta. Kaavoi­ tuksen aikana osallisille järjestetään mahdollisuus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla, ja kaavaprosessia jatketaan palautteen pohjalta. Osallistumis- ja arviointi­ suunnitelma vaihtoehtoisine maan­ käyttöluonnoksineen on ollut nähtävillä helmi–maaliskuussa 2012.

Sepänkylä, tieyhteys Välitielle Kaavoitus- ja kuntasuunnittelu­ jaosto on päättänyt selvittää mahdollisuudet toteuttaa tieyhteys Puro­ lassa sijaitsevalle Välitielle.

Esille on otettu kaksi vaihtoehtoista yhteyttä: yhteys Niilontietä jatkamalla tai yhteys Juhontieltä Peterintien ris­ teystä vastapäätä.

Tieyhteyden saaminen Välitielle on tärkeää kes­ kusta-alueen liikenteen kannalta. Tavoitteena on, että asema­kaavan valmistelu aloitetaan selvityksillä keväällä 2012.

Böle Nykyisen asuinalueen kaavoittamista jatketaan Bölessä parantamalla liikenneyhteyksiä. Svedjentietä jatkamalla luodaan edellytykset uudelle tieyhteydelle Mustasaaren ja Vaasan välille. Kaavoitus toteutetaan yhteistyössä Vaasan kanssa.

Asemakaavoitus aloitetaan keväällä 2012.

Koivulahti, uusi asuinalue Kosköntien varrelle Kosköntien varrelle Koivulahteen suunnitellaan uutta asuinaluetta.

Alue käsittää noin 15 hehtaaria, ja

se sijaitsee Villintien asuinalueen pohjoispuolella.

Asemakaavaan sisältyvät maa-alueet ovat pääasiassa kunnan omistuksessa.

Tarkoituksena on kaavoittaa alue omakoti-, paritalo- ja rivitaloasumiseen. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään syksyllä 2012.

Karperö, asemakaavan muutos, Norra Korsholms skola Asemakaavalla laajennetaan korttelia 7, joka käsittää Norra Korsholms skolan ja Karperö dag­ hemin sekä niitä ympäröivän alueen. Asema­ kaavan tarkoituksena on luoda edellytykset koulun laajentamiselle sekä tarkistaa koulu- ja päiväkotialueen liikennejärjestelyjä ja ulkoalueita.

Tavoitteena on, että ase­ makaava hyväksytään keväällä 2012.

Veikkaala, asemakaavan laajennus Veikkaalan asuinalueen laajenta­ mi­ nen aloitetaan. Tavoitteena on laajentaa asemakaavaa kunnan maaalueelle. Asemakaavan valmis­ telu aloitetaan kuluvan vuoden aikana.

Lintuvuoren yrityskeskus Liikenneyhteyksiä Lintuvuoren yritys­ keskukseen ja Stormossenin alu­eelle on tarve parantaa. Valtatien 8 toteuttaminen osuudella Koti­ ranta–Stormossen avaa uusia mahdollisuuksia, kun yritys­ keskuk­ sen ja Stormossenin väliin rakennetaan eritasoristeys.

Tavoitteena on la­ajentaa yrityskeskusta ja samalla huomioida liikenneverkon tulevat muutokset. Kaavan laajennus rajataan koskemaan ensisijaisesti Lintuvuoren ja Stor­ mossenin välistä aluetta. Asema­

kaavoitus

Strategisen yleiskaavan luonnos kaavan valmistelu aloitetaan kuluvan vuoden aikana.

Fjärdskäret Asemakaava käsittää koko Fjärd­ skäretin saaren. Asemakaavalla selvitetään muun muassa edelly­ tykset tuulivoiman rakentamiselle Fjärdskäretille sekä toiminnalle, joka käsittäisi vierasvenesataman, huoltorakennuksen ja pienehköjä rakennuksia yöpyjille sekä huoltohallin veneiden ylläpitoa ja kunnostusta varten. Kunnan tavoitteena on luoda saaresta kaavoituksen keinoin toimiva, yhtenäinen ja veto­ voimainen kokonaisuus. Tar­koi­tuk­ sena on selvittää, miten aluetta voidaan parhaiten hyödyntää vir­kistystoimintaan kaikki osapuolet huomioon ottaen. Asema­kaav­a­ luonnos esitellään keväällä 2012.

Bergskäret Kiinteistö Oy Merten Talo on ostanut Raippaluodon sillan kupeessa sijaitsevan Bergskäretin saaren.

Alueelle laaditaan asemakaava.

Kiinteistö Oy Merten Talo aikoo Bergskäretillä hyödyntää luonnon maailmanperintöalueelle suomia mahdollisuuksia ja resursseja. Tämä toteutetaan suunnittelemalla Berg­ skäretille maailmanperintöä esittelevät tiedotustilat sekä luento- ja näyttelytiloja ja virkistysalueita.

Kaa­va­ehdotus esitellään keväällä 2012.

Mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaava Ehdotus Mustasaaren mantereen puoleisten rantojen rantaosayleiskaavaksi on valmis lopullista käsittelyä varten. Kaavoitus- ja kunta-

suunnittelujaosto otti kantaa kaava­ ehdotukseen 13.3.2012, ja kaava viedään kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn kevään aikana.

Yksi kaavan tavoitteista on helpottaa rantarakentamista ja jakaa rakennusoikeutta maan­ omistajien kesken, samalla kun suoja- ja virkistysalueiden tarve turvataan. Rantaosayleiskaavalla säädellään pääasiassa rantaan tukeutuvaa loma-asutusta, mutta kaavaan sisältyy myös alueita, joilla on pysyvää asutusta. Rantaosa­ yleiskaava parantaa merkittävästi sujuvan rakennuslupamenettelyn mahdollisuuksia. ■

RANTAOSAYLEISKAAVA Kaava-alue käsittää mantereen puoleiset rannat, saaret ja järvet.

Kaava-alueen pinta-ala käsittää noin 6 800 hehtaaria maa-alueita ja noin 25 500 hehtaaria vesialueita.

Rantaviivan yhteenlaskettu pituus (karttarantaviiva) on noin 600 kilometriä.

Kaavoitus koskee noin 2 000:tta maanomistajaa ja käsittää noin 4 300 kiinteistöä.

Mustasaaren strategisen yleiskaavan rakennemallivaihtoehdot olivat nähtävillä maaliskuussa.

Niistä saadun palautteen perusteella on alettu laatia yleiskaavan luonnosta. ► Strateginen yleiskaava ohjaa

yleispiirteisesti kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen niihin liittyvät palvelut.

Kaavan kolme rakennemallivaihtoehtoa olivat nähtävillä maaliskuussa, jolloin niistä sai esittää mielipiteitä. Sepänkylässä, Karpe­ rössä ja Sulvalla pidettiin yleisötilaisuudet, joissa malleista käytiin vilkasta keskustelua.

Myös kunnan vanhusneuvostoa, eläkeläisyhdistyksiä ja elinkeinoneuvostoa sekä naapurikuntia on kuultu asiassa. Kartat olivat esillä myös kunnan verkkosivuilla, jossa kuntalaisilla oli mahdollisuus ehdottaa esimerkiksi uusia ulkoilureittejä, joille on tarvetta.

Kaavaluonnos valmistuu kesään mennessä

Kaava-alueella on 1 339 loma-asuntotonttia ja 301 asuntotonttia.

Rakennemallivaihtoehdoissa kuvattiin maankäytön muutosalueita. Miten esimerkiksi 10 000 uuden asukkaan asuminen suunnitellaan – keskitetysti vai hajautetusti?

Kaava-alueen rannoille osoitetaan 450 uutta rakennuspaikkaa, joista 55 on kyläalueella sijaitsevia asuntotontteja.

Yleiskaavan rinnalla laaditaan myös hyvinvointistrategiaa, jossa tulevia palvelutarpeita tarkennetaan ja palvelutuotantoa määritellään.

Marika Häggblom kaavoitusteknikko

YHTEYSTIEDOT Mustasaaren kunta Projektipäällikkö Hans Boije hans.boije@mustasaari.fi SITO Konsultti Timo Huhtinen timo.huhtinen@sito.fi

suunnittelujaoston ja kunnanhallituksen näkemysten perusteella laaditaan kaavaluonnos. Kaava­ luonnoksessa esitetään maan­ käyttö myös niillä alueilla, joille ei suunnitella merkittäviä maankäytön muutoksia.

Kaavaluonnos laaditaan kevään aikana. Kaava on silloin nähtävillä kunnan verkkosivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, ja kaikki halukkaat voivat esittää siitä mielipiteensä.

Kaavaluonnosta esitellään myös yleisötilaisuuksissa.

Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen jälkeen luonnoksesta muokataan kaavaehdotus. Kaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa vuoden 2012 loppuun mennessä. ■ Timo Huhtinen/SITO

Rakennemalleista saadun palautteen sekä kaavoitus- ja kunta-

MUSTASAARI tiedottaa

7

6 8

maaseutuasiat

Maaseutulautakunnalle uusi hallinto Maaseutuelinkeinohallinto uudistuu, kuten myös lomituspalvelut.

Asiakkaiden palveluihin ei tule muutoksia. Maaseutusihteeri Christer Öist ja apulaismaaseutusihteeri/lomituspalveluvastaava Patrik Nedergård kertovat.

T

austalla on laki, jonka mukaan maaseutu­ elin keinoha l linnon tulee muodostaa vähintään 800 tilan yhteistoimintaalueita, ja että kunnat sopivat keskenään yhteistoiminta­ kumppaneistaan.

Mustasaari suunnitteli ensin yhteistoimintaa Vöyrin kanssa, mutta sitten Vaasa kut­ sui naapurikuntansa uusiin keskusteluihin syksyllä 2011.

Nyt Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vähäkyrö ja Vöyri muodosta­ vat yhteistoiminta-alueen Vöy­ rin toi­ miessa isäntäkuntana.

Yhteis­­toi­minta alkaa tammi­ kuussa 2013.

Palvelut entisellään Mustasaaressa on noin 500 tilaa: karjatilallisia, viljanvilje­ lijöitä ja kuutamoviljelijöitä.

– Maaseutuelinkeino­ hallinto kattaa maatalostuet ja suurin piirtein kaiken niihin liittyvän, sanoo Christer Öist.

Se on varsinainen tuki­ oikeuksien ja tukien viidakko.

– Sopimuksen mukaan alueella tulee olemaan sivutoi­ mistoja. Mustasaarenkin sivu­ toimisto on avoinna viitenä päivänä viikossa. Palvelut pysy­ vät entisellään, mutta mieles­ täni menetämme tilanteen mahdollistamat hallinnolliset rationalisointimahdollisuudet.

Tukijärjestelmiin liittyvän käytännön työn Christer Öist korostaa sujuvan nykyisin hyvin. Viljelijöistä on tullut taitavia byrokraatteja ja suuri osa asioista voidaan hoitaa säh­ köisesti.

Maaseutulautakunnan ja viljelijöiden välisen kontaktin tarve on siten vähentynyt.

– Toivon viljeliljöille työrau­ haa. Jatkuvat tukijärjestelmien muutokset luovat turvatto­ muutta, erityisesti viljeli­jöiden kalliisti ostettuja työ­­paikkoja ajatellen. Me autamme heitä parhaamme mukaan.

Tärkeää palvelua Suomessa vuonna 1974 käyttöön otettu lomituspalvelu

on myös muutosten kohteena.

Mustasaaren lomituspalveluista vastaava Patrik Nedergård on ollut kunnan palveluksessa vuodesta 1998. Hän kuvailee kehitystä seuraavasti.

– Vuonna 1998 Mustasaari oli oma yksikkö, vuonna 2004 mukaan tulivat Maalahti ja Vaasa, vuonna 2008 Närpiö ja Korsnäs, ja nyt katamme koko ruotsinkielisen Pohjanmaan Pedersören toimiessa hallinto­ kuntana. Mustasaareen ja Vöy­ rille tulee sivutoimisto. Turkis­ tarhaa­ jien lomituspalvelu tuli mukaan muutama vuosi sitten.

Nykyisen yksikön palve­ luk­sessa on viisitoista lomitta­ jaa ja lisäksi osa-aikaisia työnte­ kijöitä.

– Huolehdimme viljelijöi­ den ja turkistarhaajien lomitus­ palvelusta ja sijaisista sairaus­ tapauksissa. Työlistat ovat var­si­­naista palapeliä, hymyilee Patrik. Tilalle on saatava oikea mies ja oikeaa osaamista, hen­ kilökemioiden tulee toimia, ja yllättäviä sairastumisia sattuu, kun sitä vähiten odottaa.

– Työni on mielenkiin­ toista. Koko ajan tapahtuu jota­ kin, ja henkilökunnan kuten myös maanviljelijöiden kanssa on mukava olla tekemisissä.

Tämä palvelu on tärkeä, erityi­ sesti nyt, kun lapset eivät enää osallistu maanviljelykseen, kuten aikaisemmin. Työstä on tullut haavoittuvampaa ja on tärkeää, että voimme tarjota joustavaa palvelua.

Melan rahoittamaa Lomituspalvelu kuuluu Christer Öistin osastolle, vaikka toimin­ nan hallinnoinnista ja rahoi­ tuksesta vastaakin Mela.

– On vahinko, että niin monta perheviljelmää on lopetta­ nut, sanoo Öist. Sitä suurta tietomäärää, joka ennen siirtyi sukupolvelta toiselle ei enää ole, ja minusta se on elä­ vän maaseudun kannalta huono asia. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

Vasemmalla Ingmar Grönlund Tuovilasta, joka on toiminut lomittajana yksitoista vuotta. Hänen edessään Patrik Negergård, Bjarne Back (takana) ja Håkan Back.

Back on suuntautunut ekologiseen maidontuotantoon. KUVA: LISBETH BÄCK

MUSTASAARI tiedottaa

maaseutuasiat

Christer Öist – ensimmäinen ja viimeinen maaseutusihteeri Agrologi Christer Öist palkattiin 8. helmikuuta 1972 Mustasaaren vastaperustettuun maaseutusihteerin virkaan. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle ja virka lakkautetaan.

– Minulla on ollut onni työskennellä muuttuvalla alalla. Siksi olen ehkä pysynyt täällä, hän hymyilee.

H

än on yksi veteraa­ neista, Christer Öist.

Hän on yksi heistä, jotka aloittivat Vaasassa sijait­ sevassa toimistossa, joka vastasi ensimmäisen vuoden silloisten viiden kunnan, Mustasaaren, Raippa­luodon, Björköbyn, Koi­ vu­lah­den ja Sulvan toiminnasta.

Hän on ollut mukana kunta­ liitoksessa, työn tieto­ koneis­tumisessa, muutossa viras­totaloon, EU:n tulossa, ja hänen eläkkeelle siirtymisensä yhteydessä lautakunta kokee suuren mullistuksen. Hän on toiminut esittelijänä monissa eri lautakuntakokoonpanoissa, ja palvellut viljelijöitä kolmessa suku­polvessa. Niin, ja hän tun­ tee kunnan kaikki tilat ja pellot.

Pahimmat satovahingot – Ensimmäisenä työpäivänäni sain luettelon viljelijöille mak­ settavista pinta-alalisistä. Lista perustui osin viljelijöiden omistamalle pinta-alalle ja osin tuen perusteena olevaan vero­ äyriin. Saaristo-osalla oli omat sääntönsä, lampaanvilla- ja voi­ tuet. Mustasaaressa oli silloin paljon maanviljelijöitä.

– 1970-luvun alkupuolella oli peltovarauksia ja pakettipel­ toja, sitten tuli öljykriisi ja pahin satovahinkovuosi, jonka olen kokenut, vuosi 1974.

Lautakunnan jäsenet kiersivät pareittain tiloilla arvioimassa satovahinkoja, hän muistelee ja jatkaa.

– 1980-luku oli hyvä maa­ talouselinkeinolle. Monet teki­ vät sukupolvenvaihdoksen.

Annoimme paljon lausuntoja lainahakemuksista investoin­ teja varten. Toimistoon saatiin tietokoneet työtämme helpot­ tamaan.

EU oli shokki Tuli uusi vuosikymmen, 1990, ja EU-jäsenyys.

– Se oli shokki ja teetti hir­ veästi töitä osaston työnteki­ jöille, sanoo Öist. Palkkasimme Patrik Nedergårdin ja Sören

ovat investoineet maahan ja koneisiin, kehittäneet viljanvil­ jelyä karjankasvatuksen sijasta. Öist on viihtynyt hyvin työssään. Niin hyvin, ettei ole koskaan hakenut muuta ansio­ työtä.

Christer Öist on iloinen voituaan auttaa viljelijöitä työssään. KUVA: LISBETH BÄCK

Kullan. He seisoivat kuukausia – Osastomme kirjoitta­ kopiokoneen ääressä kopioiden mattomana lakina on aina ollut viljelijöille karttoja. ajatella viljelijän parasta.

– Sanoin jälkeenpäin, että Hän kehuu vuosien selviämme mistä tahansa sel­ kuluessa kohtaamiaan luotta­ vittyämme EU-aikaan siirty­ mushenkilöitä heidän poliitti­ misestä. sesta halustaan tukea lautakun­ Ruotsinkielisellä Pohjan­ taa. Mutta toteaa myös maalla investoitiin runsaasti lauta­­kunnan olevan alisteinen karjankasvatukseen 1990-​ laeille ja asetuksille, joihin luvulla, ei kuitenkaan niinkään kunta ei voi vaikuttaa.

Mustasaaressa, toteaa Christer.

– Uskon sen johtuvan siitä, että täällä on mahdollisuus Vastuuntuntoa hankkia muitakin tuloja maan­ Christer täyttää tänä vuonna viljelyn lisäksi. Mustasaaressa 64. Hän olisi voinut lopettaa jo on nykyisin paljon kuutamo­ helmikuussa, mutta tarjoutui viljelijöitä.

Mustasaarelaiset jatkamaan syyskuun loppuun,

jotta tämänvuotiset tuet saa­ daan käsiteltyä.

– Tunnen vastuuni.

Jonkun muun olisi ollut mah­ dotonta paneutua tähän työ­ hön niin lyhyessä ajassa ja uudenvuoden alustahan virka lakkautetaan.

Christer on syntynyt ja kasvanut Södra Vallgrundissa.

Caritan kanssa naimisiin men­ tyään hän muutti Skatilaan.

Perheeseen kuuluvat myös jo aikuiset lapset Jenny ja Jonas.

Entä eläköityminen – miltä se tuntuu?

– En ole huolissani. Teke­ mistä riittää, jos terveenä pysyy.

Hän kuntoilee mielellään, harjoittaa vähän viljelystä, viet­ tää aikaa kesämökillä Maksa­ maan saaristossa ja seuraa kun­ nallispolitiikkaa, vaikkei itse aktiivi olekaan.

– Olen tietoisesti päättä­ nyt olla menemättä mukaan politiikkaan tai alan järjestö­ toimintaan. Ei ole tarvinnut tuntea itseään jääviksi tai jää­ vuliksi, hän nauraa.

Sitten hän vakavoituu.

– Työn suhteen ajoitus on hyvä. Säästyn suurelta mul­ listukselta ja se tuntuu hyvältä.

Työkavereita kyllä tulee ikävä ja viljelijöitä. Onhan se suuri muutos, hän sanoo lopuksi. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

MUSTASAARI tiedottaa

7 9

10 6

vapaa-aikatoiminta Mustasaarelaisopiskelijoita Espanjassa tutustumassa Instituto Marius Torresiin lokakuussa 2011.

KUVA: ROBERTO URRUTIA

Mustasaaren viesti 2011. KUVA: CHRISTER BLOMQVIST

Mustasaaren viesti Lähtö: 17.5. klo 10.00 Raippaluodon urheilukentältä.

Yleinen sarja: Joukkueen kokoonpano on vapaa.

Naisten sarja: Joukkue koostuu vain naisista.

Joukkueessa on 6–8 juoksijaa. Kaksi juoksijaa/ joukkue saa juosta kaksi osuutta, ei kuitenkaan peräkkäisiä osuuksia. Juoksija saa edustaa vain yhtä joukkuetta.

Bonuskilpailu 1: Kauden avaushölkkä, sunnuntai 15.4.

Osakilpailu I: Karperön lähtö, keskiviikko 9.5.

Osakilpailu II: Sulvan rata, tiistai 29.5.

Osakilpailu III: Hankmoloppet, tiistai 5.6.

Bonuskilpailu 2: Kunin rata, keskiviikko 27.6.

Osakilpailu IV: Skatilan kieppi, maanantai 2.7.

Bonuskilpailu 3: Rönnvikrundan, tiistai 7.8.

Osuudet: Osuus 1. Raippaluoto - Fjärdskär Osuus 2. Fjärdskär - Jungsund Osuus 3. Jungsund - Koskö Osuus 4. Koskö - Koivulahti Osuus 5. Koivulahti - Skatila Osuus 6. Skatila - Helsingby Osuus 7. Helsingby - Tölby Osuus 8. Tölby - Sulva

Mustasaaren juoksucup

6,8 km 6,5 km 7,4 km 6,5 km 9,6 km 9,9 km 7,2 km 4,3 km

Juniorisarja: Juoksijan tulee olla syntynyt vuonna 1997 tai sitä myöhemmin.

Bonuskilpailu 4: Mustasaaren puolimaraton, perjantai 10.8.

Osakilpailu V: Koivulahden hölkkä, keskiviikko 22.8.

Bonuskilpailu 5: Siltajuoksu, lauantai 8.9.

Osakilpailu VI: Hallin juoksu, tiistai 11.9.

Lisätietoja: www.mustasaari.fi/vapaa-aika ja liikuntaohjaaja Jessica Strandholm, puh. 327 7160 tai 050 517 6662, sähköposti jessica. strandholm@mustasaari.fi.

Joukkueessa on 5–6 juoksijaa. Yksi juoksija/ joukkue saa juosta kaksi osuutta, ei kuitenkaan peräkkäisiä osuuksia. Juoksija saa edustaa vain yhtä joukkuetta.

Mustasaaren naissalibandy

Osuudet:

Naisten salibandyturnaus järjestetään Norrvallassa 25.–26.4. Ilmoittautumiset www.mustasaari.fi/ vapaa-aika viimeistään 16.4. Ilmoittautumis­ maksu määräytyy joukkueiden määrän mukaan.

Rekisteröidyt pelaajat eivät saa osallistua.

Osuus 1. Raippaluoto - Sommarö Osuus 2. Sommarö - Fjärdskär Osuus 3. Fjärdskär - Grönvik Osuus 4. Grönvik - Jungsund Osuus 5. Jungsund - Kalvholm Osuus 6. Kalvholm - Koskö

4,6 km 2,2 km 3,3 km 3,2 km 4,6 km 2,8 km

Palkinnot: Kaikki juoksijat palkitaan. Kolmen parhaan joukkueen juoksijat palkitaan myös kunniapalkinnolla. Sekä pääsarjojen joukkueiden että juniorijoukkueiden kesken arvotaan päivällinen koko joukkueelle.

Juoksijapankki: Jos haluat olla mukana viestissä, mutta sinulta puuttuu joukkue, voit ilmoittautua juoksijapankkiin.

Ilmoittautuminen: www.mustasaari.fi/vapaaaika viimeistään 30.4. Joukkueen kokoonpanoa saa muuttaa 14.5. saakka.

Ilmoittautumismaksu: Avoin sarja ja naisten sarja 100 €/joukkue. Juniorisarja 50 €/joukkue.

Jos samasta seurasta ilmoitetaan useampi kuin kaksi joukkuetta, seura saa 10 € alennuk­ sen/joukkue. Joukkueen nimestä pitää ilmetä seuran nimi, ja kaikilla joukkueilla pitää olla sama laskutusosoite. Ilmoittautumismaksun on oltava maksettu ennen viestiä.

Lisätietoja: www.mustasaari.fi/vapaa-aika ja liikuntaohjaaja Jessica Strandholm, puh. 327 7160 tai 050 517 6662, sähköposti: jessica. strandholm@mustasaari.fi.

MUSTASAARI tiedottaa

Lukion ystävyyskoulut Korsholms gymnasium panostaa myös koulun ulkopuoliseen toimintaan. ► Kansainvälistä yhteistyötä lukio on tehnyt

pisimpään Petroskoin kanssa. Kontakti syntyi suomalaisen ystävyyskoulumme Suomussalmen lukion välityksellä viisi vuotta sitten.

Kontakteja ystävyyskouluihin ylläpidetään vuotuisilla vierailuilla puolin ja toisin. Kun on meidän vuoromme toimia isäntinä, haluamme tarjota vieraillemme mahdollisimman moni­ puolista ohjelmaa ja viedä heidät retkille maailmanperintöalueen luontoon ja Meteoriiheen sekä tutustumiskäynneille seudun kulttuuri- ja teollisuuskohteisiin.

Useimmiten opiskelijat majoittuvat toistensa perheisiin, jolloin he pääsevät tutustumaan lähemmin vieraaseen kulttuuriin. ■ Thomas Öhman rehtori

Korsholms gymnasium

Koulu numero 17 (Petroskoi, Venäjä)

Koulu numero 17 sijaitsee aivan Petroskoin keskustassa. Koulussa on noin tuhat oppilasta nuoremmista ikäryhmistä aina lukio­ tasoon asti. Opettajia on noin sata.

Kantonsschule Kollegium Schwyz (Schwyz, Sveitsi)

Instituto Marius Torres (Lleida, Espanja)

Lukiomme on tehnyt vuodesta 2007 lähtien yhteistyötä KKS:n kanssa (KKS = Kantonsschule Kollegium Schwyz). KKS sijaitsee Schwyzissä, Sveitsin saksankielisellä alueella, runsaan tunnin päässä Zürichistä aivan Vierwaldstätterseen rannalla.

Instituto Marius Torres on katalonialainen lukio, joka sijaitsee Lleidan kaupungissa noin 100 kilometriä Barcelonasta länteen. Lleidassa on asukkaita noin 120 000. Lukiossa on noin 1 200 opiskelijaa ja satakunta opettajaa.

Instituto Marius Torresissa annetaan lukioopetusta myös iltaisin. Koulussa on seuraavat suuntautumisvaihtoehdot: tieteet ja teknologia, taide ja musiikki ja humanistiset aineet. Lukiossa järjestetään myös virtuaalikursseja.

Koulussa on monia erityistiloja ja -laitteita eri opetustarkoituksiin: laboratorioita ja erityisluokka­ huoneita kemian, fysiikan, kuvataiteen ja informaatioteknologian opiskeluun, useita liikuntapaikkoja ja oma kirjasto.

Marius Torres -lukioon tulee opiskelijoita eri puolilta Lleidan provinssia. Opiskelijoita tulee paljon myös esimerkiksi Marokosta ja EteläAmerikasta.

Koulu osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Comenius-hankkeisiin. Marius Torres -lukion opiskelijoita kannustetaan kehittymään vastuullisiksi, kriittisiksi ja luoviksi kansalaisiksi.

Roberto Urrutia opettaja

Vaihto on lähinnä suunnattu saksan opiskelijoille, ja asumme aina perheissä, jotta saamme käyttää saksan kieltä mahdollisimman paljon.

Ohjelmaan kuuluu myös koulupäiviä KKS:ssä ja erilaisia vierailuja ja opintomatkoja.

Aikaisempina vuosina olemme käyneet muun muassa Luzernissa ja Zürichissä, tehneet päivän vaellusretkiä vuorille ja käyneet Schaffhausenissa.

Viime syksynä saimme 21 sveitsiläistä opiskelijaa ja kaksi opettajaa vastavierailulle Mustasaareen. Syksyllä 2012 on jälleen meidän vuoromme tehdä 10 päivän vierailu Schwyziin ja sen ympäristöön. Odotamme kaikki matkaa innolla.

Tavoitteena on, että opiskelijamme pääsevät tutustumaan kieleen ja kulttuuriin paikan päällä. Luonnollisesti haluamme myös vahvistaa saksan kielen asemaa lukio-opetuksessa ja lisätä kiinnostusta kieleen.

Lena Härtull opettaja

Koulu on erikoistunut kieliin, etenkin suomeen ja englantiin. Koululla on monen vuoden ajan ollut myös erittäin hedelmällistä yhteistyötä monen koulun kanssa sekä Ruotsissa ja Suomessa – ja yksi näistä kouluista on oma lukiomme Mustasaaressa.

Koulun yleistavoitteisiin kuuluu nostaa esille Karjalan eri kulttuureja. Tähän on uhrattu paljon työtä, ja kouluun on perustettu oma museo, jossa voi tutustua karjalaiseen, suomalaiseen, vepsäläiseen ja venäläiseen kulttuuriin.

Terho Jalkanen opettaja

Lukuvuoden 2012–2013 työajat Syyslukukausi 14.8.–21.12.2012 (91 päivää) Syysloma 18.–19.10.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Joululoma 22.12.–4.1.

Kevätlukukausi 7.1.–1.6.2013 (97 päivää) Hiihtoloma 25.2.–1.3., viikko 9 Pääsiäisloma 29.3.–1.4.

Vappu 1.5.

Helatorstai 9.5.

Uudet oppilaat, yhteensä 258 Keskuskoulu 38, Tuovila 24, Hankmo 8, Helsingby 13, Kuni-Vassor 11, Kvevlax 37, Norra Korsholm 29, Norra Vallgrund 4, Petsmo 9, Replot 11, Smedsby-Böle 35, Solf 24, Södra Vallgrund 2, Tölby-Vikby 8 ja Veikars 5.

MUSTASAARI tiedottaa

11 7

12 6

lasten päivähoito

Kiinteistöpäällikkö Peder Pedersen osastopäällikkö Jan Ehrström ovat saaneet tottua ratkaisemaan tilantarpeita – nopeasti. KUVA: LISBETH BÄCK

Koivulahden viisivuotiaat viihtyvät hyvin paviljongissaan. Ryhmä suuressa sohvassa ohjaajansa kanssa. Oikein kodikas näky. KUVA: LISBETH BÄCK

Kasvusta haasteita

PÄIVÄKODIT

Kasvava kunta merkitsee haasteita. Esimerkiksi Mustasaaren päivähoidon laajennustahti on kova ja vain harva kunta pystyy vastaamaan niin kovaan kysyntään.

M

ustasaaressa oli maaliskuussa 2012 tuhat 1–6-vuotiasta päiväkotilasta. Kunnan eri osissa on tällä hetkellä 54 päiväkotiosastoa 23 yksikössä.

Kahden viime vuoden aikana on avattu 15 uutta osastoa ja tänä vuonna avataan viisi lisää.

Perhepäivähoidossa on lisäksi 180 lasta.

– Päivähoitopaikkojen kysyntä on räjähtänyt, selittää Jan Ehrström. Mutta Musta­ saaressa on myös alhainen työt­ tömyys, vain neljä prosenttia.

– Syntyvien lasten luku­ määrä kasvaa vuosi vuodelta, kuten myös tulomuutto.

Päivähoitosektorin henkilöstö­ määrä on tänä vuonna lähes 300, hän lisää.

Korkea investointitahti Peder Pedersen on tottunut sii­ hen, että kiinteistöpuolella on tuli hännän alla.

MUSTASAARI tiedottaa

Sepänkylä Bölen päiväkoti Päiväkoti Kuperkeikka Päiväkoti Kukkula Päiväkoti Nyckelpigan Päiväkoti Auringonkukka

– Rakennamme nyt kiin­ teitä osastoja Helsingbyhyn ja Böleen. Raippaluotoon ja Sulvalle on suunnitteilla uudis­ rakennus kahden vuoden kuluessa. Pohjois-Mustasaareen rakenne­ taan kaksi esikoulu­ osastoa vuonna 2014. Sepän­ kylän päiväkodin uudisraken­ nus on suunnitteilla vuosiksi 2012–2016 ja Tölbyn päiväko­ tiosaston hankesuunnitelma tehdään vuonna 2014. Vaasan kanssa suunnitellaan yhteistä koulua ja päiväkotia Böleen vuonna 2017. Vuokraamme kiinteistöjä ja paviljonkeja ja ostamme siirrettäviä moduuli­ rakennuksia ratkaistaksemme tilantarpeet lyhyellä aikavälillä.

Paviljonkeja ja moduulitaloja Tilapäisratkaisut, kuten pavil­ jongit ja moduulirakennukset täyttävät tehtävänsä, vaikkeivät ne Pedersenin mukaan olekaan

mitään arkkitehtonisia ihmeitä.

Etuna on myös se, että ne voi­ daan sijoittaa jo olemassa ole­ vien päiväkotien tai koulujen lähelle synergiavaikutusten aikaan­saamiseksi.

– Vuokrapaviljongin käsitte­ lyaika on muutama kuukausi, ­ moduulirakennuksen kahdek­ san kuukautta. Uudis­rakennus edellyttää 16 kuu­kautta.

Kukaan ei voinut ennustaa tällaista tilannetta, kun sub­ jektiivinen päivähoito-oikeus otettiin käyttöön vuonna 1996.

Tilojen lisäksi kasvu aset­ taa vaatimuksia monille muille toiminnoille: henkilö­ kunta, kalusteet, ateriat, kul­ jetukset jne.

Mustasaaressa on poliit­ tista tahtoa kehittää päivähoi­ toa. Se on hyvä – ja tärkeää tulevaisuudelle. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson

Revelnin päiväkoti Ryhmäperhepäiväkoti Molla-Maija Solbackens daghem Rullebo daghem Sulva-Tölby Solf daghem Tölby daghem Etelä- ja Itä-Mustasaari Tuovilan päiväkoti Helsingbyn päiväkoti Veikars daghem Koivulahti Kvevlax daghem Kuni daghem Hankmo daghem Petsmo daghem Pohjois-Mustasaari Karperö daghem Iskmo daghem Singsby daghem Raippaluoto-Björköby Björnbären daghem Replot daghem Vallgrund daghem

opetus

Keskuskoulu kasvaa oppilasmäärien mukaan Kaksikielisenä kuntana Mustasaari tarjoaa laadukasta perusopetusta myös suomen kielellä. Tällä hetkellä suomenkielistä perusopetusta annetaan kahdessa koulussa: Tuovilan koulussa ja Mustasaaren keskuskoulussa.

S

epänkylän keskustan koulukeskuksessa sijait­ seva Mustasaaren kes­ kuskoulu on yhtenäiskoulu, jossa annetaan opetusta sekä yläkoulun että alakoulun luokka-asteilla. Koulussa on 415 oppilasta, 36 opettajaa sekä 15 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Neljäsosa oppilaista kuuluu koulukulje­ tusten piiriin.

Ala- ja yläkoulun vierei­ sessä päiväkodissa toimii myös alle kouluikäisten esiopetus­ ryhmä.

– Mustasaaren keskus­ koulu tarjoaa lapsille tutun ja turvallisen opiskeluväylän koko oppivelvollisuusajalle, kertoo koulun rehtori Jorma Kivioja.

Jatkuvaa lisärakentamista Mustasaareen muuttaa koko ajan lisää suomenkielisiä per­ heitä, mikä kasvattaa Keskuskoulun oppilasmäärää.

Kasvu on jatkunut jo pitkään

eikä se ainakaan vielä näytä laantuvan.

– Kun tulin Keskus­ kouluun vuonna 1980, meillä oli täällä 12 luokkaa ja 13 opet­ tajaa. Viimeisimmän ennus­ teen mu­kaan meillä on kuuden vuoden päästä 100 oppilasta enemmän kuin nyt, mikä tar­ koittaa noin neljän opettajan lisäystä henkilökuntaan, Kivioja laskes­kelee.

Oppilasmäärien kasvun myötä myös koulun tiloja on laajennettu useaan otteeseen varsinkin 2000-luvulla. Vuonna 1968 rakennettu kaksikerroksi­ nen koulurakennus on saanut kuluneina vuosikymmeninä lisä­ siivet molempiin suuntiin ja yläkoululle on rakennettu oma rakennus.

Viime syyslukukaudella laajennettiin koulun käsityö­ tiloja, ja maaliskuun aikana valmistui yläkoulun opetta­ jainhuoneen laajennus. Edelli­ senä vuonna valmistuivat uusi liikuntasali ja musiikkiluokka

Viime vuonna uusitussa teknisen työn luokassa käy kova vilske, kun 3B-luo­ kan oppilaat tekevät käsitöitään opettaja Harri Kaipiaisen ja kouluavustaja Kati Niemen ohjauksessa. KUVA: JOHANNA HAVERI

sekä ruokasalin laajennus.

Tänä keväänä alkaa uusien luokkien rakentaminen kolme vuotta sitten valmistuneen lisäosan päälle.

Kiviojan mukaan oppilaat ja opettajat ovat sopeutuneet hyvin rakennustöiden aiheutta­ maan meluun, pölyyn ja liiken­ teeseen.

Lisärakentamisen vaihto­ ehtona olevasta ahtau­ desta tai luokkien hajasijoi­ tuksesta saattaisi olla enemmän haittaa opetustyölle.

– Vaikka jatkuva rakenta­ minen haittaa jonkin verran koulutyötä ja vie paljon omaa työaikaani, olen iloinen siitä, että Mustasaaren kunta inves­ toi kouluumme ja sen kehittä­ miseen. Tiedän monia kuntia, joissa asiat eivät ole näin hyvin, Kivioja sanoo.

Tyytyväisiä käyttäjiä Mustasaaren keskuskoulun tiloilla on paljon käyttöä myös kouluajan ulkopuolella, sillä niitä käyttävät aikuisopiston ja musiikkikoulun opiskelijat sekä liikunnan harrastajat.

Sekä iltakäyttäjät että koulun omat oppilaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä tiloihin ja nii­ den välineisiin, joihin on myös satsattu tilojen uusimisen yhteydessä.

– Pyrimme lisäämään oppi­laiden kouluviihtyvyyttä ja siinä pyrkimyksessä myös tiloilla on suuri merkitys. Toki uudet tilat ja muiden resurssien kehittäminen motivoivat myös henkilökuntaa ideoimaan ja kehittämään koulun toimin­ taa, Kivioja pohtii. ■ Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia

Rehtori Jorma Kivioja on tyytyväinen siihen, että uusituissa käsityöluokissa on tilojen lisäksi satsattu myös välineisiin. KUVA: JOHANNA HAVERI

MUSTASAARI tiedottaa

13 7

13 14

aikuisopisto

Kurkistus englannin kieleen Koputan kieliluokkamme oveen eräänä helmikuisena päivänä.

Olen tullut tapaamaan joitakin englannin vasta-alkajia ja heidän opettajaansa Annika SvahnNiemeä. Ryhmä kokoontuu päiväsaikaan kerran viikossa Sepänkylässä.

O

sallistujalistasta olen nähnyt, että kurssille on tultu eri puolilta kuntaa. Yhteistä kaikille on kui­ tenkin halu ja kiinnostus oppia englantia. Olenkin ajatellut ky­ sellä kurssilaisilta jotain juuri tästä.

Naapurin houkuttelemana Minua kiinnostaa tietysti kuulla, mistä he keksivät tämän kurssin ja miksi juuri tämä kurssi vaikutti sopivalta. Saan sangen yksimielisen vastauk­ sen: kurssi löytyi opinto-ohjel­ maa tutkimalla. Jotkut olivat tulleet kurssille vaimon keho­ tuksesta – tai naapurin, kuten Håkan Sundvik.

Naapurinrouva Denisie Backman onnistui ylipuhumaan hänet kurssille, ja mo­ lemmat vaikuttavat tyytyväisiltä siihen, että Håkan tosiaan innostui lähte­mään mukaan.

Moni osallistujista arvostaa myös sitä, että kurssi pidetään päiväsaikaan. Joku ryhmästä

Kurssilainen Leif Mitts, rehtori Rose Heir ja kurssilaiset Denisie Backman, Kristina Hagner, Håkan Sundvik ja Börje Råholm. KUVA: ANNIKA SVAHN-NIEMI

mainitsee, että tämä on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun hänellä on mahdollisuus opis­ kella englantia. Börje Råholm ja Leif Mitts ovat samaa mieltä.

Tulevaan tarpeeseen Moni kurssilainen kuuluu sii­ hen sukupolveen, joka ei saa­ nut tutustua englannin kieleen koulussa. Jatkamme keskuste­ lua, ja siirrymme puhumaan tilanteista, jolloin moni on saa­ nut todeta, että englantia olisi ollut hyvä osata edes vähän.

Leif on matkustellut jon­ kin verran, ja englannin opis­ kelu liittyykin hänen tule­ vaisuuden suunnitelmiinsa.

Ulkomailla tuotteissa ei välttä­ mättä lue mitään ruotsiksi, mutta sitäkin useammin englanniksi.

Kysyn myös, onko kukaan huomannut, että tietokoneen käyttäminen olisi helpottunut englannin taitojen kasvaessa.

Moni nyökkää ja vastaa: ”Ehdottomasti!”.

Sopiva vauhti ja taso Englannin opiskelemisessa on ryhmän mielestä hauskinta hyvä yhteishenki ja keskinäi­ nen tuki sekä erittäin hyvä opettaja.

Annikaa kehutaan moneen otteeseen: opetus on kuu­ lemma juuri ryhmälle sopivalla tasolla ja asioissa edetään sopi­ vaa vauhtia.

Varsinkin eräs tehtävä on ryhmäläisistä hauska: kaikki saavat joka viikko kertoa toi­ sille jostakin valitsemastaan asiasta. Esimerkiksi jostain, mitä on hiljattain lukenut tai kuullut tai kokenut. Tehtävä oli aluksi vaikea, sanoo Christina Hagner, mutta nyt se tuntuu vain hauskalta ja mielenkiintoi­ selta.

Ja minä olen rehtorina vaikuttunut. Ajatella, että kurssilaiset pystyvät tähän vain yhden lukukauden opintojen jälkeen! Mutta asia on varmasti niin kuin Annika sanoo – kurssi­ laiset osaavat enemmän kuin uskovatkaan!

KEVÄTKAVALKADI

KURSSIEHDOTUKSIA

Suuri kevätkavalkadi aikuisopistossa lauantaina 21.4. klo 12–18.

Nyt on jälleen aika tehdä ehdotuksia ja esittää toivomuksia ensi lukuvuoden kursseiksi.

Kurssitöiden kiehtova näyttely Taiteen, kädentaitojen ym. työpajoja IT- ja internettyöpajoja Laulua, musiikkia, teatteria Tanssi- ja liikuntaryhmien näytöksiä Kielitestejä ja kieliluentoja Kurssiehdotuspaja Ancin kahvila on auki koko päivän.

Tervetuloa!

MUSTASAARI tiedottaa

Otamme mielellämme vastaan ideoita uusiksi kursseiksi ja kiinnos­taviksi luennoitsijoiksi.

Jätä ehdotuksesi huhtikuun loppuun mennessä.

Huomaa, että allekirjoittamasi kurssiehdotus ei tarkoita samalla kurssille ilmoittautumista! Syksyn ja kevään kursseille ilmoittaudu-

Jatkuu syksyllä Lopuksi utelen vielä, onko ryhmä ajatellut jatkaa myös syksyllä. Moni arvelee halua­ vansa jatkaa.

Vierailuni päätteeksi täy­ tämmekin kurssiehdotuslomak­ keen, jossa kurssilaiset ”mustaa valkoisella” esittävät toiveensa englannin alkeisjatkokurssista.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kaikki on ollut tänä lukuvuonna kohdallaan, joten lomakkeella ehdotetaan samaa aikaa, paikkaa ja opettajaa.

Lomakkeen aion panna samaan kasaan muiden kurssi­ toivomusten kanssa. Niitä tulee päivä päivältä useampia, ja toi­ nen toistaan kiinnostavampia.

Saamme varmasti syksyk­ sikin koottua huippuhyvän opinto-ohjelman, ajattelen palatessani takaisin kirjoitus­ pöytäni ja sähköpostin ääreen. ■ Rose Heir rehtori

taan aina vasta silloin, kun opinto-ohjelma on ilmestynyt.

Voit täyttää ja lähettää kurssi­ toivomuslomakkeen kätevästi myös verkossa osoitteessa www. mustasaari.fi/aikuisopisto.

senioripiste

Senioripiste tiedottaa Senioripiste on eläkeläisten ja ikäihmisten tapaamispaikka keskellä Mustasaarta.

Senioripiste tarjoaa toimintaa monenlaiseen makuun: päiväkeskus- ja harrastustoimintaa, jumppaa, markkinoita, tanssia, yhteislaulua ja muuta mukavaa.

Näyttelyt

Puutöitä keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12.00–15.30.

Laulua ja musiikkia

Kuvia Björköbystä. Knäppisarnavalokuvakerhon valokuvataidetta.

Harrastustoimintaa on viikoittain aina juhannukseen asti. Uusi luku­ kausi alkaa 13.8.

Kevätkonsertti

Touko–kesäkuu

Teematoimintaa

Senioripisteen omat taiteilijat esittelevät monipuolista taulutaidetta.

Neulekahvila on auki keväällä tors­ taisin klo 10–13. Tule hakemaan uusia ideoita! Jos kutomistaidot ovat päässeet unohtumaan, neule­kahvilasta saat uutta potkua harras­tuksellesi! Huom. Jos sinulla on hyviä neuleohjeita, ota ne mukaan. Kurssin inspiroivana vetäjänä on Gunnel Cederberg.

Huhtikuu

Senioripisteen kevätnäyttely Puutyökurssin, maalauskurssin ja kipsihahmojen restaurointikurssin osallistujien mielikuvituksekkaita töitä on esillä opintohuoneessa 16.5.–11.6. Näyttely on avoinna arkisin klo 8–16.

Harrastesaleissa Ohjattua harrastustoimintaa parillisina viikkoina: maanantai klo 9.30–15.00, torstai ja perjantai klo 9.30–11.00.

Ohjattua harrastustoimintaa parittomina viikkoina: maanantai, tiistai, torstai ja perjantai klo 9.30–11.00.

Bingo Pelaamme bingoa maanantaina 16.4. ja keskiviikkona 30.5. klo 13.

Iltapäivätanssit Torstaina 19.4. klo 13.30–16.30 tansseja tahdittaa mukaansatempaavaan tapaansa Romantics.

Torstaina 24.5. klo 16–19 tanssi­ taan kauden päätöstanssit. Tanssittajana on Korsholmsgillet.

Sekakuoro Helsingbykören ja naiskuoro Cayennekören järjestävät kevätkonsertin Senioripisteessä sunnuntaina 6.5. klo 17.

Helsingbykören-kuoron ohjelmisto tarjoaa monipuolista musiikkia elokuvamusiikista kansanmusiikkiin.

Moniääninen Cayennekören esittää muun muassa spirituaaleja, kansan­lauluja ja jazz-iskelmiä.

ÄITIENPÄIVÄMARKKINAT Torstaina 10.5. klo 10–15.

Myytävänä on muun muassa kaikenlaisia kotitekoisia tuotteita, kotileivonnaisia, kalasäilykkeitä, tyrnimehua, kukkia ja taimia, käsitöitä, mattoja ja ihonhoitotuotteita. Eli kaikkea mikä on hyväksi äidille ja meille kaikille!

Arvontoja ja arvauskilpailu.

Tarjoilua ja arpajaiset.

Mukavasta markkinamusiikista vastaa Holger Nybäck.

Kesäjuhla

Markkinalounaaksi on kalakeittoa ja ohukaisia.

Senioripiste kutsuu kaikki kesäjuhlaan torstaina 9.6. klo 13–15.30. Perinteiseen ohjelmaan kuuluu yhteislaulua, lauluesityksiä, musiikkia, tanssia ja paljon muuta mukavaa.

Myyjät huomio! Varatkaa myyntipaikkanne viimeistään maanantaina 7.5. Myyntiä on sekä ulkona että sisällä, ja myyntipaikat ovat maksuttomia.

Lue lisää kesäjuhlasta Mustasaari tiedottaa -lehden kesänumerosta, joka ilmestyy 30.5.

SENIORIPISTE Käyntiosoite: Niilontie 1, Sepänkylä

Puhelin: (06) 327 7293 Askartelunohjaaja Kerstin Dahlkar, puhelinaika tiistaisin klo 9–10, puh. 327 7297 Päiväkeskusohjaaja Viola Mitts, puhelinaika klo 9.30–10.30, puh. 327 7293, viola.mitts@ mustasaari.fi

Sähköposti: senioripiste@ mustasaari.fi

Internet: www.mustasaari.fi/ senioripiste

Kahvila on auki vuoden jokaisena päivänä Maanantaista perjantaihin klo 10–15.30. Lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 11–14.

Lounas joka päivä klo 11–14.

Neulekahvilan ”mallinäytteitä”. KUVA:VIOLA MITTS

MUSTASAARI tiedottaa

15 9

13 16

liikenne | elinkeinoelämä

Liikenneturvallisuus Mustasaari on yksi niistä kunnista, jotka osallistuivat Vaasan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman 2010 laadintaan. Tarkoituksena on ollut selvittää nykytilanne, kartoittaa ongelmat ja laatia suuntaviivat liikenneturvallisuustyölle. Kyse on laajasta työstä, josta on muotoutunut hyvä työväline kullekin kunnalle. ► Per-Håkan Österåker ja Hans

Hjerpe teknisestä keskuksesta, Annikki Ujanen, Barbro Näs­ man ja Caroline Lund sivistys­ keskuksesta, Jan Ehrström sosiaali­ keskuksesta ja Marika Häggblom hallintokeskuksesta ovat muodostaneet Mustasaaren liikenneturvalli­suusryhmän.

– Liikenneturvallisuus kos­ kee kaiken ikäisiä ja kaikkia kun­ nallisen toiminnan osapuolia.

Parannettavaa on vielä, mutta paljon on jo saatu aikaankin.

Jan Ehrström kertoo päivä­ koti- ja perhepäivähoitolasten saavan kunnalta heijastinliivit.

Poliisit tekevät vierailuja, ja

lapset tutustuvat lähiympä­ ristöön ja liikennemerkkeihin.

Koulut toimivat jatkuvasti hyvässä yhteistyössä liikenne­ turvan ja poliisin kanssa.

Annikki Ujanen neuvoo huoltajia tutustumaan koulutie­ hen yhdessä lasten kanssa hyvissä ajoin, jotta lapset tuntevat olonsa turvalliseksi koulun alkaessa.

– Peruskoulussa on tänä vuonna yhteensä 2 055 oppi­ lasta, joista 875 saa koulukulje­ tuksen. Muut kulkevat koulu­ matkat omin neuvoin, sanoo Barbro Näsman.

Senioreille järjestetään säännöllisesti liikenneturvalli­

suutta käsitteleviä tapaamisia yhteis­t yössä eläkeläis­yhdis­t ys­ ten, aikuis­ opiston ja Seniori­ pisteen kanssa. ”Nopeutesi” Mustasaaressa on nykyisin siir­ rettävä nopeusmittari, joka mittaa ”nopeutesi” ja laskee ajoneuvoja.

– Se on hyvä laite, jota myös käytetään, sanoo Österåker.

Esimerkkeinä Mustasaaren pienistä ja suurista toimen­ piteistä mainittakoon kevyen liikenteen väylien ja suojateiden lisääminen, näkyvyyden paran­ ta­ minen raivausten avulla, keskikorokkeet, nopeusrajoi­ tukset ja muut toimenpiteet ajan ja resurssien puitteissa.

Tuore tilasto osoittaa, että Mustasaaressa oli kolme kuole­ maan ja 59 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnetto­ muutta vuosina 2010–2011. Tie­ dot ovat poliisin rekisteristä. ■ Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson Annikki Ujanen, Per-Håkan Öster­ åker, Barbro Näsman ja Jan Ehrström osallistuvat Mustasaaren liikenneturvallisuusryhmän toimintaan. Liikenne­ turvallisuussuunnitelma on luettavissa osoitteessa www.mustasaari.fi/ liikenne. KUVA: LISBETH BÄCK

Omistajanvaihdosprosessit ajoissa käyntiin Yhä useammassa yrityksessä yrittäjät lähenevät eläkeikää. Vaasan seudulla arvioidaan joka viidennen yrittäjän lopettavan yritystoimintansa lähivuosien aikana.

– Haluamme auttaa käynnistä­ mään yritysten omistajanvaih­ dokset riittävän ajoissa, kertoo Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yrityspalvelujohtaja Kjell Nydahl.

– Yrittäjien tulisi jo vuosia ennen suunniteltua eläkkeelle jäämistään ryhtyä miettimään yrityksen tulevaisuutta. Yrityk­ sen toiminnan asteittaisen alas ajamisen sijaan sitä tulisi kehittää niin, että se houkutte­ lisi potentiaalista ostajaa.

Yrityksen myyntihintakin on parempi, jos ostajalle on tarjota kilpailukykyinen yritys, jonka koneet ja laitteet ovat

MUSTASAARI tiedottaa

ajan tasalla, varastoissa on tavaraa ja jonka kehittymis­ näkymät ovat hyvät. Jatkajaa ei aina löydy käden käänteessä, ja etsintään on varattava aikaa.

Onnistuneet omistajan­ vaihdokset paitsi turvaavat työ­ paikkoja myös varmistavat osaavan yrityskannan seudulla.

Milloin sinä suunnittelet jääväsi eläkkeelle?

Omistajanvaihdosten te­hos­ta­ mista varten on aloitettu hanke, jonka päätavoitteena on tiedon levittäminen sekä yhtenäisen ja pysyvän neuvon­

tajärjestelmän luominen Vaa­ san seudulle. Tärkeässä osassa on yritysten käytännön neu­ vonta. Lisäksi hankkeen avulla halutaan saattaa yhteen yritys­ toiminnasta luopuvat ja yrityk­ sen perustamista suunnittele­ vat henkilöt.

– Lähestymme maalishuhtikuussa kaikkia seudun yrityksiä asian tiimoilta, mutta jo nyt voi toki ottaa yhteyttä minuun, jos yrityksen myymi­ nen on suunnitelmissa, jatkaa Nydahl. ■ Päivi Elina Alasjärvi/VASEK tiedottaja-kääntäjä

YHTEYSTIEDOT

Kjell Nydahl yrityspalvelujohtaja, VASEK 050 368 2686