MUSTASAARI tiedottaa
3•2024
julkinen tiedote
Tässä numerossa
Oppia hauskasti Koulumetsästä
Vallgrundin oppilaat viettävät kouluviikon metsässä 4
Autiotalohankkeen avulla tavoitellaan kyliin lisää elämää
Hankkeessa kartoitetaan eri kylissä olevia autiotaloja 6
Lintuvuoren hulevedet johdetaan pois
Hanke turvaa pohjaveden tulevaisuuden 8
Varmista häiriöilmoitus tekstiviestitse
Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön uusi tekstiviestipalvelu 9
Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi
TE-toimistot lakkautetaan 1.1.2025
Maaseutuparlamentti 2024
Mustasaari valittiin Maaseutuparlamentin isäntäkunnaksi 11
Lue myös
YHTEYSTIEDOT AUKIOLOAJAT
Mustasaaren virastotalo Keskustie 4
65610 Mustasaari
Vaihde: (06) 327 7111
Faksi: (06) 322 3270
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mustasaari.fi info@mustasaari.fi Internet www.mustasaari.fi
Sosiaalinen media
Facebook: Korsholm Mustasaari
Instagram: korsholm_mustasaari
Youtube: Korsholm_Mustasaari
Mustasaaren virastotalo arkisin 8–16
Mustasaaren pääkirjasto ma–to 10–20 pe 10–16 la 10–14
Mustasaaren uimahalli ma–pe 16–21 ti, to 6.30–9 la 11–18 su 12–18
Pohdintoja matkailusta
Matkailun edellytykset Mustasaaressa ovat hyvät. Ensimmäisenä mieleen tulee maailmanperintö ja Stundars, mutta onhan meillä myös upeita liikuntapaikkoja ja muita ympäristöjä, jotka voivat houkutella kävijöitä kuntaan läheltä ja kaukaa.
Kunnan roolina on myöntää toimintoihin avustusta ja osallistua käyntikohteiden rahoittamiseen. Markkinoinnista huolehtii ensisijaisesti Vaasanseudun Matkailu eli Visit Vaasa. Onhan järkevää markkinoida seutua kokonaisuutena sen sijaan, että jokainen kunta tekee sen itse. Näin on nimittäin tehty ennenkin.
Minkä vuoksi kunta sitten tukee matkailua? Syitä on ainakin kaksi: Ensinnäkin halutaan esitellä seutua ja kuntaa kävijöille, jotka mahdollisesti harkitsevat muuttavansa tänne jonakin päivänä. Tärkeämpänä syynä on kuitenkin työpaikkojen, verotulojen ja palvelujen saaminen omalle väestölle. Matkailu on elinkeino siinä missä muutkin, ja jotta pystytään palkkaamaan tekijöitä tai investoimaan, tarvitaan rahaa. Matkailun haasteina muihin elinkeinoihin verrattuna on usein kuitenkin sen kausiluonteisuus.
Välillä kuulee valitusta siitä, että käyntikohteeseen on sisäänpääsymaksu. ”Eikö mikään ole ilmaista?” Vastauksena on, että oikeastaan mikään ei ole ilmaista. Maksun suorittaa joko vierailija tai sitten yhteiskunta eli ne, jotka eivät välttämättä koskaan edes käy käyntikohteessa. Ulkomaille kun menee, saa sen käsityksen, että yhteiskunta tukee matkailua vähemmän ja että matkailun rahoittavat turistit. Pitäisikö meidänkin tottua tähän? Täytyy samalla muistaa, että maksun ottaminen edellyttää jonkin verran hallintoa, ja hallinto saattaa maksaa enemmän kuin mitä maksuista saadaan.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kunta ja seutu tarjoavat hyvät edellytykset matkailuelinkeinojen harjoittamiseen.
Onnistuminen edellyttää toimijoiden ja kunnan tiivistä yhteistyötä, aktiivista markkinointia ja sen, että tunnemme ylpeyttä esitellessämme ainutlaatuista ympäristöämme.
MIKAEL ALAVIITALA kehitysjohtaja
Ilmestymispäivä 23.10.2024 Julkaisija Mustasaaren kunta Osoite Mustasaaren kunta, Viestintä, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, info@mustasaari.fi, puh. (06) 327 7111 Vastaava toimittaja Marcus Beijar, marcus.beijar@mustasaari.fi, puh. 050 69 635 Käännökset Mustasaaren kunta, jos ei muuta mainita Painotalo Grano Oy Levikki 9 400 ISSN ISSN-L 1799-5183, ISSN 1799-5183 (Print/Painettu), ISSN 1799-5191 (Online), ISSN 1799-5205 (Verkkojulkaisu) Kansikuva Emma Geisor Ulkoasu Tommy Lahti
SIVISTYSKAMPUKSEN
D-OSA OTETAAN KÄYTTÖÖN TALVILOMAN JÄLKEEN
Mustasaaren sivistyskampuksen D-osan rakentaminen etenee suunniteltua aikataulua edellä. D-osa otetaan käyttöön jo talviloman 2025 jälkeen.
D-osan harjannostajaisia vietettiin 14. elokuuta. D-rakennukseen tehdään uudet opetustilat Mustasaaren keskuskoululle ja Mustasaaren ruotsinkieliselle yläkoululle.
D-rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan uudet opetustilat molempien koulujen käsityön, kotitalouden ja kuvataiteen opetukselle. Toiseen kerrokseen rakennetaan koulujen opettajainhuoneet sekä Keskuskoulun opetustilat. Alkuperäisen aikataulun mukaan rakennuksen piti valmistua lukuvuoden 2025 alkuun mennessä, mutta rakentaminen on edennyt suunniteltua nopeammin.
Rakennusurakoitsijana toimii Lujatalo Oy. ●
Anna Kurtén viestijä
OPPIA HAUSKASTI KOULUMETSÄSTÄ!
Vallgrundin koulussa järjestetään syksyisin ja keväisin Koulumetsäviikko.
Kaikki oppilaat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat viettävät kouluviikon metsässä säästä riippumatta.
Tunnelma on hyvä. Ilma on raikasta ja metsä tuoksuu hyvältä. Tuli palaa tulisijassa.
Rehtori Anne-Carine Kaján kertoo Koulumetsän saaneen alkunsa Södra Vallgrundin koulusta. Koulumetsä on rajattu alue, jota koulu saa käyttää oppitunteihin ja ulkoiluun maanomistajan kanssa sovitun mukaisesti. Koulujen yhdistyessä Koulumetsätoiminta siirtyi mukana.
– Saimme mahdollisuuden aloittaa kuusi-seitsemän vuotta sitten. Koulumetsä edellyttää, että käytettävissä on metsä. Olemme siksi hyvin kiitollisia, että kylän maanomistajat ovat luovuttaneen metsäalueen
Koulumetsäämme varten, sanoo Anne-Carine. – Koulumetsä on erinomaista ulkoilmapedagogiikkaa. Täytämme metsän lapsilla ja lapset metsällä. Tänä vuonna koulussa on 49 oppilasta.
Paras ulkopedagogiikkaluokka
Koulumetsä toteutetaan kahtena viikkona lukuvuodessa. Päivät vietetään metsässä syöden, majoja rakentaen, puolukkasosetta keittäen, veistäen, nikkaroiden, lukien, luontoa tutkien, sieniä poimien, leikkien ja luonnosta oppien.
Kaupan päälle kaikki saavat raitista ilmaa.
– Toteutamme opintosuunnitelman opetusta ja resurssiemme mukaan kutsumme
Koulumetsään erilaisia asiantuntijoita: Martat, Mustasaaren 4H, metsästysseura, merivartiosto, kirjastonhoitaja, nuoriso- ja vapaa-ajanosaston henkilökuntaa, teatteripedagogi, jäljityskoiranomistaja, Anne-Carine luettelee.
– Koulumetsässä tehdään puutöitä ja voimistellaan, tehdään kuvataidetta ja musiikkia, opiskellaan ympäristöoppia ja äidinkieltä. Meistä on tärkeää, että koululaiset saavat luontokasvatusta. Metsä on siihen tarkoitukseen paras luokkahuone. Keskitymme lukemiseen, yhteistyöhön, liikkumiseen ja
luovaan toimintaan, opimme tunnistamaan eläimiä, sieniä, sammalia ja jäkäliä, opimme kestävästä kehityksestä ja ympäristövastuusta.
– Vallgrundin päiväkoti ja esikoulu harjoittavat myös menestyksellä ulkoilmapedagogiikkaa Metsämörreissä ja Koulumetsässä.
Lounas nautitaan luonnossa Vallgrundin Koulumetsässä on teltta, tulisija, polttopuita, oppilaiden majoja, istuinryhmä, tuulensuoja ja wc. Mukaan otetaan oppimateriaaleja ja joinakin päivinä trangiakeitin. Lounas noudetaan koulun keittiöstä ja nautitaan luonnossa.
Ted Burman tarvitsee lisää majanrakennusvärkkiä. KUVA: LISBETH BÄCK
– Vuosien varrella olemme tehneet retkiä Koulumetsäviikolla. Olemme käyneet esimerkiksi Maailmanperintöportilla, Skräddar Antasilla ja Granösundin kalasatamassa, Aava Kertun Kotitilalla tai jossakin, missä oppilaat saavat oppia enemmän kalastuksesta.
Taloudelliset raamit pitävät, sillä Koulumetsä järjestetään Kajánin mukaan täysin koulun oman toiminnan puitteissa.
– Ulkopuolisia vieraita tai retkiä varten anomme avustusta. Toimimme suu säkkiä myöten.
– Vallgrund Hem- och skola/dagis rf on avustanut meitä hyvin ansiokkaasti hankkimalla trangiakeittimen ja muurikkapannun.
Henkilöstö on saanut osallistua Koulumetsätoimintaa käsittelevään jatkokoulutukseen. Anne-Carinen mukaan vanhemmat ja huoltajat arvostavat lasten Koulumetsämahdollisuutta.
Mitäkö teemme sateella?
– Menemme Metsäkouluun joka tapauksessa. Pukeudumme sään mukaan. Kyse on asenteesta, hän hymyilee.
Kohti Koulumetsää! On keskiviikkoaamu syyskuun puolivälissä. Oppilaat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat kokoontuvat koulun pihalle. Asettuvat riviin ja päättävät kuka vetää kärryjä, johon on lastattu päivän aineistot ja tarvikkeet. Kohti Koulumetsää.
Kaikilla tulee olla mukana istuinalusta, välipala, vesipullo, ruokailuastia, lukukirja, vettä, kuiva sukkapari ja ylimääräinen lämmin pusero.
Vuosikurssit 1–6 saavat ottaa mukaan vuolupuukon.
– Keräämme puukot säilytykseen ja jaamme takaisin, kun on aika veistää, sanoo AnneCarine.
Puolukkasosetta trangiakeittimellä Noin kilometrin maantiematkan jälkeen ensimmäiset oppilaat kääntyvät metsätielle. Ensin Julia Ekman, Nathalie Ekblad ja Elna Kjestrup. He ovat kolmannella.
– Koulumetsässä on tosi kivaa. Hauskinta on rakentaa majoja, he sanovat ja jatkavat.
– Päiväkodissa ollaan Metsämörrejä, mutta ekalla luokalla mennään Koulumetsään, he selittävät.
– Onko meillä kiire? Ei, ei ole kiire. Tämä ei ole kilpailu. Kaikki ehtivät Koulumetsään, he sanovat ja lisäävät vauhtia, kun kuudennen luokan pojat alkavat saada heidät kiinni.
Päivä aloitetaan välipalalla ja majan rakentamisella. Sitten kaikki poimivat puolukoita. Marjat keitetään trangiakeittimellä soseeksi. Päivän jälkiruoka on ”puolukkahyve”.
– Koulumetsässä on aina hauskaa, sanoo yksi oppilaista. ● Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
■ KANSIKUVA: Helena Mikulska ja Saga Björkman Koulumetsässä. KUVA: EMMA GEISOR
Lukujärjestyksessä on puolukanpoimintaa. KUVA: EMMA GEISOR
Walter Furu ja Darin Durmaz majassaan. KUVA: EMMA GEISOR
Rehtori Anne-Carine Kaján. KUVA: LISBETH BÄCK
Puolukat nautitaan jälkiruoaksi Koulumetsässä. KUVA: VALLGRUND SKOLA
AUTIOTALOHANKKEEN AVULLA TAVOITELLAAN KYLIIN LISÄÄ ELÄMÄÄ
Mustasaaressa on tänä kesänä käynnistynyt kaksivuotinen hanke, jossa kartoitetaan eri kylissä olevia autiotaloja sekä houkutellaan paluumuuttajia kunnostamaan niistä koteja itselleen.
Muutama vuosi sitten kunnassa tehtiin autiotaloaloite nuorten paluumuuton lisäämiseksi. Samaan aikaan, kun aloite lisättiin kunnan asuntopoliittiseen ohjelmaan, mustasaarelaissyntyinen arkkitehti Ruusa Viljanen Rossi otti yhteyttä kuntaan.
Tukholmassa asuva Viljanen Rossi oli seurannut Ruotsissa kasvanutta buumia, jossa nuoret perheet hakevat elämänlaatua muuttamalla maalle ja kunnostamalla vanhoja taloja asunnoksi. Paljon Pohjanmaalla työskennelleenä hän tiesi, että myös Mustasaaresta voisi löytyä potentiaalia tällaiselle toiminnalle.
Kunnan ja kulttuuriympäristöihin erikoistuneen arkki-
tehdin ajatukset kohtasivat, ja siitä syntyi Kaikki kunnan kylät -hanke.
Jokainen kylä mukana Kesäkuussa alkaneen hankkeen tavoitteena on houkutella kuntaan lisää asukkaita, mutta samalla se tukee rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämistä ja kestävää kehitystä sekä pyrkii pitämään kunnan kaikki kylät vireinä ja asuttuina.
– Hankkeessa huomioidaan kunnan kaikki kylät, myös sellaiset, joihin ei aiemmin ole panostettu kovin paljon ja joista on lopetettu palveluja. Tänä kesänä olemme kartoittaneet eteläisen Mustasaaren kylien autioituneita taloja ja
tiloja eräänlaisena koealueena, mutta työ jatkuu myös muualla kunnassa, Viljanen Rossi vakuuttaa.
Hankkeen valmisteluvaiheessa tehtyjen eri rekistereiden pika-ajojen mukaan Mustasaaressa on satoja tyhjillään olevia taloja tai tiloja.
Hankkeessa selvitetään, missä taloja on, ovatko ne korjauskelpoisia, kuka omistaa kiinteistön ja olisivatko omistajat halukkaita myymään sen.
– Hanke sisältää paljon jalkatyötä, sillä rekistereiden tiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla. Kyliin jalkautuminen on tärkeää myös siksi, että kylissä on tieto talojen ja tilojen sekä itse kylän historiasta, Viljanen Rossi miettii.
Autiotalot ovat voimava Ruusa Viljanen Rossi kertoo suhtautuvansa intohimoisesti kulttuuriympäristöasioihin. Hän on arkkitehtina toimiessaan tehnyt paljon vanhojen talojen restaurointisuunnittelua, suunnitellut kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille sopivia lisärakennuksia, tehnyt kulttuuriympäristöselvityksiä ja jakanut tietoa aiheesta. Ison osan tästä työstä hän on tehnyt ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.Vaikka hän asuu Ruotsissa, hänen kakkoskotinsa, kunnostettu talonpoikaistalo, on Närpiössä.
– Mielestäni kylien autiotalot pitäisi nähdä voimavaroina, kun halutaan houkutella nuoria perheitä takaisin
Projketipäällikkö Ruusa Viljanen Rossi. KUVA: LISBETH BÄCK
kyliin nauttimaan niiden kiireettömästä elämästä. Autioituneista taloista – olivatpa ne talonpoikaistaloja, rintamamiestaloja tai 60-luvulla rakennettuja taloja – voi saada oikeaoppisella korjauksella hyviä asuntoja niiden tarvitsijoille. Pikkukylässä asumiseen voi päästä kiinni pienemmillä kustannuksilla ja asuminen on edullisempaa kuin keskustoissa. Mustasaaren kunnassa korjauskelpoiset autiotalot nähdään yhtenä vastauksena myös asuntotarpeeseen, mikäli akkutehdashankkeet konkretisoituvat. Jo valmiina olevien talojen remontoiminen on nopeampaa kuin uusien rakentaminen. – Vanhan korjaaminen on myös kestävää kehitystä. Rappeutuneesta ulkonäöstään
huolimatta suurin osa taloista on korjattavissa, vaikka valitettavasti on myös niitä, joiden pelastaminen voi jo olla liian myöhäistä, muistuttaa Viljanen Rossi.
Jos autiotaloja ryhdytään myymään uusille omistajille, syntyy tarvetta kuntotarkastuksille ja korjausneuvonnalle. Hankkeessa pyritään yhteistyöhön alueen kotiseutu- ja kyläyhdistysten sekä museoiden kanssa, sillä niissä on paljon tietoa alueista ja vanhasta rakennusperinnöstä.
Digialusta
Samaan aikaan, kun Viljanen Rossi tekee salapoliisityötään hyväkuntoisen autiotalojen ja niiden omistajien löytämiseksi,
Toteutuskunta: Mustasaari
Kesto: 2 vuotta
Kokonaisrahoitus: noin 95 000 €, josta 70 % Euroopan maaseuturahastosta/Pohjanmaan ELYkeskuksesta ja 30 % Svenska kulturfondenilta.
Yhteyshenkilö: ruusa.viljanen. rossi@mustasaari.fi
on tarkoitus tehdä digialusta, jossa jokaista Mustasaaren kylää esitellään. Kylä sivuilla esitellään kylää, sen palveluita ja yrityksiä ja kerrotaan, millainen elin- ja kulttuuriympäristö kylä on. Tänne digialustalle kiinteistönomistajat voisivat ilmoittaa myytäviä kiinteistöjä ja maalle muuttamisesta haaveilevat voisivat ilmoittaa, mistä ja millaisia kiinteistöjä etsivät.
Hanke tai Mustasaaren kunta eivät aio varsinaisesti ryhtyä markkinoimaan autiotaloja. Digialusta tarjoaa kuitenkin kontaktipaikan ostajille
ja myyjille, ja samalla se nostaa esille Mustasaaren kyliä. Ensi kesälle parhaaseen loma-aikaan hankkeessa on suunniteltu autiotalopäiviä, jotka toimisivat mahdollisena kontaktipintana potentiaalisille ostajille ja myyjille. Päiviltä saisi myös rautaisannoksen tietoa kylistä ja korjausrakentamisesta.
– Minuun saa mielellään olla yhteydessä, jos haluaa tietää lisää hankkeesta, kulttuuriympäristöistä, korjausrakentamisesta tai mahdollisista autiotaloista Mustasaaren kunnan alueella. Teen hankkeessa töitä puolipäiväisesti Mustasaaren kunnalle, joten tämä on hyvä aika kysyä ilmaisia neuvoja. Otan myös mielelläni vastaan vinkkejä mahdollisista kohteista, Viljanen Rossi sanoo.
Hänen mukaansa jokaisella korjatulla ja käyttöön otetulla autiotalolla on merkitystä kylien viihtyvyydelle ja elinvoimalle. ●
Johanna Haveri/Kustmedia Ab
KUVAT: LISBETH BÄCK
KAIKKI KUNNAN KYLÄT -HANKE
LINTUVUOREN HULEVEDET JOHDETAAN
POIS
Juoma- ja talousvesiasiat ovat puhuttaneet syksyn aikana ja tässä niitä käsitellään vielä yhdestä näkökulmasta. Suurin osa käyttämästämme talousvedestä on pohjavettä. Siksi on hyvin tärkeää suojella pohjavesiä erilaisilta saasteilta. Lintuvuoren teollisuusalue sijaitsee pohjavesialueella, jolla aloitettiin jo 2020 laaja hanke, joka siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen.
Pohjavesi on arvokas luonnonvara, jota syntyy sade- ja sulamisvesien imeytyessä maahan tai valuessa kallioperän halkeamiin.
– Nykyisin tietämys ja vaatimukset ovat aivan eri tasoa, kun teollisuusalueen syntyessä 50–60 vuotta sitten. Useat tahot ovatkin jo jonkin aikaa korostaneet, että Lintuvuoren hulevesivalumiin on puututtava, aloittaa Mustasaaren kunnallistekniikan päällikkö Thomas Nyqvist.
Parhaillaan rakennetaan järjestelmää, jolla estetään teollisuusalueen hulevesien valuminen pohjaveteen. Hankkeen odotetaan valmistuvan syksyllä 2025. Uusi ratkaisu vähentää pohjaveden saastumisvaaraa.
Hulevedet johdetaan kontrolloidusti putkessa – Teollisuusalueen hulevesi –toisin sanoen sade- ja sulavesi – voi sisältää raskasmetalleja, öljyä ja muita myrkkyjä, jatkaa Nyqvist. Luomme nyt järjestelmän, jossa alueen hulevedet johdetaan kontrolloidusti putkessa, joka johtaa Vesilahdentien varrella sijaitsevalle
Osa taustalla näkyvästä Lintuvuoren teollisuusalueesta sijaitsee 1 luokan pohjavesialueella. Teollisuusaluetta 1960-luvulla rakennettaessa tietoisuus pohjavesien suojelusta ei ollut samalla tasolla kuin nykyisin.
– Hulevedet voivat huuhdella mukanaan erilaisia myrkkyjä. Rakennamme nyt järjestelmää, jossa hulevedet johdetaan kontrolloidusti pois teollisuusalueelta, selittävät Kim Ehrs ja Thomas Nyqvist. KUVA: ANNA SAND
pumppuasemalle ja siitä edelleen pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevaan hulevesialtaaseen. Vesi pysyy altaassa suodattuen luonnollisesti kasvillisuuden ja maakerroksen läpi ennen kuin se valuu edelleen ojia pitkin Pappilanmäen pumppuasemalle Vanhaan Vaasaan, selittää Nyqvist.
Pumppuasema näkyy maan päällä vain osittain – se on kaivettu kuuden metrin syvyyteen ja pumppaa hulevedet edelleen halkaisijaltaan 710 mm paineputkissa, jotka ovat viiden metrin syvyydessä. KUVAT: KIM EHRS
Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo vuonna 2020 ensimmäisen hulevesiputken rakentamisella. Hanketta on jatkettu vuosina 2023–2024 rakentamalla pumppuasema ja kaivamalla ja asentamalla 710 mm paineputkia, jotka ovat 1,2 km pitkiä ja johtavat veden edelleen pumppuasemalta Vesilaitoksentien varrelle rakennettuun hulevesialtaaseen.
– Se on eräänlainen suoja-allas mahdollisen tulvimisen ehkäisemiseksi, selventää Nyqvist.
Ympäristöministeriön vesiensuojeluohjelma Ennen kuuden metrin syvyistä pumppuasemaa on erotuskaivo,
joka erittelee mahdollisen öljyn hulevedestä.
– Pumppujen kapasiteetti on 800 litraa sekunnissa, kertoo kunnallistekniikan työnjohtaja Kim Ehrs. Hankkeen valmistuttua ne kykenevät käsittelemään suurimman osan teollisuusalueen hulevesistä.
Teollisuusalueen putkijärjestelmän rakentaminen käynnistyy mahdollisesti jo ennen vuodenvaihdetta. Hanke toteutetaan kunnan toimesta, mutta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana ja rahoittaa hankkeen osana ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. ●
Anna Sand/Kustmedia Ab Käännös: Riitta Gustavsson
VARMISTA HÄIRIÖILMOITUS TEKSTIVIESTITSE
Vuodenvaihteessa käyttöön otettu tekstiviestipalvelu on parantanut tiedottamista vesihuollon jakeluhäiriöistä ja muista tärkeistä yhdyskuntapalveluista huomattavasti.
Mustasaaren kunta otti vuoden 2024 alusta käyttöön uuden tekstiviestipalvelun kaikille yli 16-vuotiaille, joilla on julkinen puhelinnumero.
– Vesihuoltolaitoksen ja teknisten palvelujen yhteinen järjestelmä tavoittaa kuntalaiset nopeasti ja joustavasti tietyllä alueella, jolla on esimerkiksi vedenjakelukatkos tai teiden kunnossapitohäiriöitä, sanoo vesihuoltopäällikkö Andreas Granholm.
Oletko rekisteröitynyt?
Häiriöilmoitus lähetetään automaattisesti kaikille yli 16-vuotiaille kuntalaisille, joilla on julkinen puhelinnumero ja osoite. Yhteystiedot poimitaan väestötieto- ja puhelinrekistereistä. Kuntalaisen on siis rekisteröidyttävä itse, jos puhelinnumero tai osoite on salainen, tai jos käyttää työpaikan tai yrityksen puhelinta ja liittymää.
Tarkista itse, oletko rekisteröitynyt palveluun, jos haluat tekstiviestin toimintahäiriöistä
– Sama koskee vuokralla asuvia. Palvelu ei käytä vesihuoltolaitoksen asiakasrekisteriä, korostaa Granholm.
Osoitteita voi rekisteröidä useita, esimerkiksi kesämökin tai lähiomaisen. Palvelu on maksuton rekisteröityjen osoitteiden tai puhelinnumerojen lukumäärästä riippumatta.
Ilmoitus suoraan asiakkaille, joita häiriö koskee, on osoittautunut tehokkaammaksi kuin
kohderyhmän tavoittaminen sanomalehtien tai sosiaalisten medioiden kautta. Tarvittaessa käytämme kuitenkin kaikkia kanavia.
– Nyt syksyllä, kun vesinäytteet osoittivat, että juomavesi olisi keitettävä suuressa osassa kuntaa, tiedotimme samalla tavalla kunnan tekstiviestipalvelussa, häiriökartalla, omissa sosiaalisissa kanavissamme sekä sanomalehdissä ja radiossa.
Vähintään kolme vuorokautta Tekstiviestit tavoittavat noin puolet kohderyhmistä.
– Tiedotamme normaaleista kunnossapitotöistä ja suunnitelluista häiriöistä myös häiriökartalla. Häiriökarttaan on hyvä tutustua ennalta, jotta tietää mistä tietoa löytyy tarvittaessa.
Granholm muistuttaa myös viranomaisten yksityistalouksille antamista valmiussuosituksista, joiden mukaan kotitalouden on selvittävä häiriötilanteessa vähintään kolme vuorokautta omin voimin.
– Kotona on aina oltava ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. On myös tärkeää tuntea valmiusperiaatteet; tietää, mistä saada oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten selvitä viilenevässä asunnossa.
Häiriötilanteeseen varautuminen on kunkin omalla vastuulla. ●
Anna Sand/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
VARAUDU HÄIRIÖTILANTEISIIN
Kunnan kotisivulla on häiriökartta, jolla vesihuoltolaitos ja tekniset palvelut tiedottavat suunnitelluista katkoksista, äkillisistä häiriöistä ja kunnossapitotöistä. Samalla sivulla voi rekisteröityä tekstiviestipalveluun.
Rekisteröidy osoitteessa: www.mustaasaari.fi/hairiokartta
Selviäisitkö 72 tuntia erilaisissa häiriötilanteissa? Onko sinulla tarpeelliset valmiustiedot ja -tarvikkeet. Testaa ja lue lisää osoitteessa: www.72tuntia.fi
Lumenauraus
Kunta huolehtii maksua vastaan yksityisten pihateiden aurauksesta haja-asutusalueilla. Vuosimaksu on 200,80 euroa. Pihatien aurauksesta on sovittava kunnan kanssa viimeistään 31.10. 2024. Ota yhteyttä trafikleder@mustasaari.fi tai 06 327 7111.
Kaikki viime talvena auratut tiet aurataan myös tulevana talvena, mikäli kiinteistönomistaja ei irtisano sopimusta.
Aurattavan pihatien on oltava vähintään 3,3 metriä leveä. Tie on merkittävä aurausmerkein viimeistään 31.10.
Yhdyskuntarakentamisen valiokunta www.mustasaari.fi
– Olemme myös tietoisia siitä, ettemme tavoita kaikkia, mutta muita työkaluja meillä ei ole, sanoo Andreas Granholm KUVA: ANNA SAND
TYÖLLISYYSPALVELUT
SIIRTYVÄT KUNTIEN TEHTÄVÄKSI
TE-toimistot eli valtion työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan ja niiden palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi 1.1.2025 alkaen. Jatkossa puhumme TE-palveluiden sijaan työllisyyspalveluista. Työllisyyspalveluista tulee osa Mustasaaren kunnan peruspalveluja, samaan tapaan kuin esimerkiksi varhaiskasvatus.
Ensi vuonna henkilö- ja yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin TEtoimiston sijaan kuntien työllisyyspalveluista. Vaasa toimii vastuukuntana Pohjanmaan työllisyysalueella ja järjestää työllisyyspalvelut yhdessä Kaskisen, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Närpiön, Uudenkaarlepyyn ja Vöyrin kanssa.
Mitä muutos tarkoittaa nykyisille asiakkaille?
Jos olet jo TE-toimiston asiakas, sinun ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu vuoden vaihteessa. Palvelu jatkuu sinulle saumattomasti. Työmarkkinatorin sähköinen asiointi säilyy
käytössäsi ja voit asioida siellä myös jatkossa.
Miten uudet
työllisyyspalvelut toimivat?
Töitä tai työntekijöitä hakiessasi sinun tulee kirjautua aina Työmarkkinatorille, joka toimii töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkana. Työmarkkinatorilta löydät avoimet työpaikat, työelämään liittyvää tietoa ja sähköisen asioinnin. Kun kirjaudut Työmarkkinatorille, pääset luomaan esimerkiksi työnhakuprofiilin tai työpaikkailmoituksen. Työmarkkinatorilta löydät myös ohjeita asiointia varten.
Mikäli tarvitset työllisyyspalvelua ensimmäistä kertaa, voit aina kääntyä oman kuntasi puoleen – me autamme ja ohjaamme sinua eteenpäin.
Lisätietoa ja ohjausta työhakuun tai työntekijöiden rekrytointiin saat työllisyyskoordinaattoreilta.
Mitä työllisyyspalvelut ovat?
Työllisyyspalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Kun työllisyyspalvelut uudistuvat eli siirtyvät kuntien järjestettäväksi, ne tulevat lähemmäksi sinua ja auttavat työllistymisessä ja työntekijöiden löytämisessä entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin.
Vuonna 2025 kunnille siirtyy myös vastuu TE-toimiston kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisestä. Muutos vahvistaa maahanmuuttaneiden
työllisyyttä ja selkeyttää toimijoiden vastuita.
Toimipisteet
Vaasassa työllisyyspalveluiden toimipiste sijaitsee myös jatkossa nykyisen TE-toimiston tiloissa virastotalolla Palosaarella. Muista Pohjanmaan työllisyysalueen toimipisteistä tiedotetaan syksyn aikana.
Pohjanmaan TE-toimisto viestii asiakkailleen muutoksesta syksyn aikana omien kanaviensa kautta.
Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita, mikä lisää työllisyyspalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta.
Tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille, vaan kehittää työllisyyspalveluita entistä toimivammiksi. Pohjanmaan työllisyysalueella esimerkiksi suunnataan ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistetään kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa ja vahvistetaan kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa myös maan rajojen ulkopuolelta. ●
OTA YHTEYTTÄ
Työllisyyskoordinaattori
Susanna Sund susanna.sund@mustasaari.fi +358 6 327 7926
Työllisyyskoordinaattori
Annele Granqvist annele.granqvist@mustasaari.fi +358 6 327 7927
Työmarkkinatori www.tyomarkkinatori.fi
KUVA: VAASAN KAUPUNKI/MIKAEL MATIKAINEN
MUSTASAARI ON MAASEUTUPARLAMENTIN ISÄNTÄKUNTA 2024
Mustasaari on valittu tämänvuotisen Suomenruotsalaisen Maaseutuparlamentin isäntäkunnaksi. Maaseudun kehittäjät kokoontuvat 23.–24. lokakuuta 2024 kaksipäiväiseen foorumiin, jonka ohjelma keskittyy maaseutuun. Tapahtuma järjestetään pääosin
Lé Piccossa Alskatissa ja illallista nautitaan Berny’s Café & Restaurantissa.
Suomenruotsalainen
Maaseutuparlamentti järjestettiin ensi kerran 1990-luvun alussa, ja sittemmin kiertänyt ruotsinja kaksikielisissä kunnissa joka toinen vuosi. Tapahtuma käsittelee maaseudun kehittämistä eri tavoin ja tarjoaa tärkeän tilaisuuden verkostoitua muiden maaseutuasioiden parissa työskentelevien kanssa. Vuoden teema on ”Kutsuva ja kestävä maaseutu”.
Ohjelmaa, kiertoajeluja ja illallinen
Svenska lantbrukssällskapets förbundin erikoisasiantuntija ja Suomen ruotsinkielisten kylien toiminnasta vastaava Nora Backlund ja Aktion Österbottenin toiminnanjohtaja Mathias Högbacka kertovat.
– Isäntäkuntastatusta hakeneiden kaupunkien ja kuntien joukosta valikoitui Mustasaari, kertoo Högbacka.
– Mustasaari tekee paljon kyliensä hyväksi. Maaseutuparlamentin kokouspaikaksi tarjottiin Lé Picco Alskatissa ja illallista varten Raippaluodon sillan kupeessa sijaitseva ravintola näköaloineen sekä opastettuja kierroksia saaristokyliin, mikä sopi hyvin meidän konseptiimme, sanoo Nora Back lund.
Ohjelmatyöryhmä: vasemmalta Mathias Högbacka, Kirsi Tikkanen, Piritta Syrjälä ja Nora Backlund. Roger Norrgård puuttuu kuvasta. KUVA: MARIA CARSTENSEN
Paneelikeskustelu ja workshoppeja
Parlamenttiin osallistuu 50–100 henkilöä, jotka edustavat kaupunkeja ja kuntia, maaseudun kehittämisen parissa työskenteleviä, korkeakoulujen ja koulutusyksiköiden väkeä, kolmannen sektorin edustajia ja yhdistysaktiiveja.
Maaseutuparlamentti avataan Pohjanmaan liiton ja Mustasaaren kunnan tervetuliaistoivotuksella. Sen jälkeen seuraa paneelikeskustelu sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.
– Uusissa luovissa workshopeissa harjoitellaan pod-
castin tekemistä, tutustutaan storytellingiin ja luodaan musiikkia. Workshoppien tulok sia esitellään iltajuhlassa.
Toisen päivän ohjelmassa nostetaan esiin erilaisia tutkimustuloksia ja järjestetään opastettuja kiertoajeluja, kierros Björköbyhyn ja toinen Vallgrundiin. Kierroksille osallistuu myös Mustasaaren kunnan edustajia. Ohjelmassa on myös näyttely, jossa esitellään erilaisia Leader-hankkeita. Merenkurkun Maailmanperintökohteessa vieraileva ehtii toki myös saunomaan ja vilvoittelemaan meressä.
Kestävän maaseutukehityksen puolesta Järjestelyistä vastaa Svenskfinlands Byar yhdessä paikallisen Leader-ryhmän, Aktion Österbotten kanssa sekä Mustasaaren kunta yhteistyössä Landsbygdsnätverketin ja Svenska kulturfondenin kanssa.
– Odotamme innolla tämänvuotista Maaseutuparlamenttia, jonka toivomme lisäävän tietoa ja ymmärrystä maaseudun kestävästä kehittämisestä. Kahden vuoden kuluttua Maaseutuparlamentti järjestetään Uudellamaalla, toteavat Backlund ja Högbacka lopuksi. ●
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Musiikkileikkikoulu
u Mustasaaren musiikkiopistossa voi jälleen käydä musiikkileikkikoulua. Opettajana toimii Evelina Salonen, ja tarjolla on vauvarytmiikka sekä musiikkileikkikoulu 5-vuotiaille suomen ja ruotsin kielellä.
Jos kiinnostaa, ota yhteyttä! Lisätietoja musiikkiopiston verkkosivuilla, www.musiikkiopisto.mustasaari.fi.
Urheilijoiden palkitseminen, Kunnon kuntalainen, Vuoden kulttuuripersoona ja Vuoden nuori
u Mustasaaren kunta palkitsee urheilijat, jotka ovat saaneet vuoden aikana SM-, PM-, EM- tai MM-mitalin tai jotka ovat edustaneet Suomea maajoukkueessa.
Kunnon kuntalaiseksi valitaan henkilö, joka on innostanut omalla sitoutumisellaan, osaamisellaan ja omistautumisellaan lapsia, nuoria ja aikuisia osallistumaan säännöllisesti liikunta- ja vapaa-aikatoimintaan.
Vuoden kulttuuripersoonaksi nimetään henkilö, joka on vuoden aikana rikastuttanut Mustasaaren kulttuurielämää omistautumisellaan, osaamisellaan ja merkittävällä työpanoksellaan.
Vuoden nuoreksi nimetään 13–21-vuotias nuori, joka on vuoden aikana työskennellyt tai toiminut jollain tavoin nuorten hyväksi.
Palkittavien ja nimettävien henkilöiden on asuttava Mustasaaressa.
Palkitsemisehdot täyttävät urheilijat ilmoittavat suorituksensa viimeistään 15.12.2024 ja kaikki voivat nimetä ehdokkaansa kunnon kuntalaiseksi, vuoden kulttuuripersoonaksi ja vuoden nuoreksi viimeistään 15.11.2024. www.mustasaari.fi/ hyvinvointi. ●
Mustasaaren kaukalosarja 2024–2025
u Vapaa-aika ja kulttuuri järjestää talvella 2024-2025 kaukalopalloturnauksen yhteistyössä Mustasaaren Erotuomarikerho ry:n kanssa. Jos joukkueita ilmoittautuu riittävästi, ne jaetaan kolmeen divisioonaan.
Ilmoita joukkue sähköpostitse elisabeth.wiklund@mustasaari.fi viimeistään 15.11.2024.
Osallistumismaksu on 350 euroa/joukkue ja se maksetaan Mustasaaren Erotuomarikerho ry:n tilille FI82 4958 0010 0309 00. Osallistumismaksun maksaminen vahvistaa ilmoittautumisen.
Kun maksu on maksettu, lähetä joukkueen pelaajalista sähköpostitse edellä olevaan osoitteeseen viimeistään 25.11.2024. ●
Tervetuloa pääkirjaston satutuokioille!
Satutuokiot 4–6-vuotiaille järjestetään Mustasaaren pääkirjaston satuhuoneessa seuraavat lauantait (klo 9.30 ruotsiksi, klo 9.45 suomeksi):
9.11.
14.12.
Satutuokiot 1–3-vuotiaille järjestetään Mustasaaren pääkirjaston satuhuoneessa seuraavat torstait (klo 9.30, kaksikieliset):
31.10.
28.11.
Kirjat valitaan kohderyhmää ajatellen, mutta kaiken ikäiset lapset saattajineen ovat tervetulleita kaikkiin satutuokioihin. ●
HARJOITUSVUOROT
Suurten liikuntasalien harjoitusvuorot
Korsholms högstadiumin liikuntasalin ja Keskuskoulun suuren salin harjoitusvuoroja kevätlukukaudeksi 2025 on haettava viimeistään 15.11.2024. Vapaaksi jääneitä vuoroja voi varata myöhemminkin (hajavuoroja, kilpailu- ja turnausvuoroja ym.).
Seuraavien ryhmien on liitettävä hakemukseensa osallistujaluettelo, josta käy ilmi osallistujien nimi, syntymävuosi ja kotipaikka:
■ sekaryhmät, joissa 2/3 on alle 18-vuotiaita
■ ryhmät, jotka toimivat Mustasaaressa mutta seura on rekisteröity toiseen kuntaan.
Mikäli osallistujaluettelo puuttuu, hakemusta ei voida käsitellä.
Kaukaloiden harjoitusvuorot
Talvikauden 2024–2025 säännöllisiä harjoitusvuoroja on haettava viimeistään 15.11.2024
Kunnalla on kuusi pääkaukaloa, joita voi varata harjoituksiin ja otteluihin: Helsingbyn, Karperön, Koivulahden, Raippaluodon, Sulvan ja Sepänkylän kaukalot.
Hakulomakkeita ja osallistujaluetteloja saa osoitteesta www.mustasaari.fi. Hakemukset toimitetaan osoitteeseen Vapaaaika ja kulttuuri, Keskustie 4, 65610 Mustasaari, tai sähköpostitse varaus@mustasaari.fi.
Lisätietoja: Elisabeth Wiklund, puh. 06 327 7161. www.mustasaari.fi
MUSTASAAREN
UIMAHALLI
Mustasaaren uimahalli
Toritie 2, Sepänkylä
Puh.: 044 424 9216 uimahalli@mustasaari.fi www.mustasaari.fi/uimahalli
Aukioloajat
Maanantai–perjantai 16.00–21.00
Tiistai, torstai 06.30–09.00
Lauantai 11.00–18.00
Sunnuntai 12.00–18.00
Hinnasto
Aikuiset 6 €
7–15-vuotiaat 4 €
0–6-vuotiaat aikuisten seurassa maksutta Opiskelijat, eläkeläiset, varus- ja siviilipalvelushenkilöt 4,50 €
Sarjaliput (henkilökohtainen)
aikuiset lapset muut
10 kertaa 48 € 34 € 38 €
6 kuukautta 150 € 85 € 90 €
Vuosilippu 230 € 145 € 150 €
MIKÄ ON SUURIN VIRHE, JONKA YRITTÄJÄ VOI TEHDÄ?
u Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvojat Tuija Räihä-Pundars ja Kenneth Dalkvist hymähtävät otsikon raflaavalle kysymykselle ja antavat lohduttavan vastauksen:
– Kyllähän yrittäjät, niin kuin ihmiset yleensäkin, tekevät virheitä, mutta virheistään oppii ja harva virhe on sellainen, jota ei voisi korjata jollain tavalla, Dalkvist toteaa.
– No ehkä pahimpana virheenä voi pitää sitä, että jää yksin pohtimaan asioita, oli sitten kyse toiminnan kehittämisestä tai erilaisista jatkuvista tai akuuteista ongelmista, Räihä-Pundars lisää.
VASEKin ja uusyrityskeskus Startian yritysneuvonta on aina maksutonta ja luottamuksellista, joten kynnys ottaa yhteyttä on todellakin matalalla.
– Voimme pohtia yhdessä alkavan yrittäjän kanssa liikeideaa ja sopivia liiketoiminta-alueita, eli perustamisneuvontaan voi tulla myös niin sanotusti tyhjin käsin. Lähdetään siitä sitten rakentamaan uutta suuntaa, Dalkvist painottaa.
– Eikä asiakkuus pääty yrityksen perustamiseen, vaan jatkuu sitten yrityksen kehittämisen, investointien, rekrytointien, toimitila- ja muiden asioiden tiimoilta myös tulevina vuosina, yrityksen koko elinkaaren ajan, aina kun yrittäjä kokee tarvitsevansa ulkopuolista näkökulmaa asioihin, Räihä-Pundars jatkaa. Yritysneuvojien ajatukset palaavat vielä virheisiin:
– Toinen suurin virhe, jonka yrittäjä voi tehdä, on se, ettei heti alusta lähtien ota asioista selvää oikeista toimintatavoista vaikkapa kirjanpidon, laskutuksen, sopimusasioiden, työsuhteiden tai tietosuoja-asioiden suhteen, Dalkvist listaa. Räihä-Pundars lohduttaa kuitenkin heti perään:
– Nämä kaikki ovat sellaisia asioita, jotka varmasti tulee yritysneuvojan kanssa puheeksi, joten yhteys vaan meihin missä tahansa yrittämisen vaiheessa. Kartoitetaan yhdessä tilanne, mietitään oikeat toimenpiteet ja etsitään tietoa ja tarvittaessa verkostoistamme asiantuntijoita avuksi. Varaa aika perustamis- tai yritysneuvontaan osoitteessa www.vasek.fi.
Tuija Räihä-Pundars.KUVA:
Yritysneuvoja
VASEK
Yritysneuvoja Kenneth Dahlkvist. KUVA: VASEK
AIKUISOPISTO
MUISTA ilmoittautua kursseille ja luennoille viimeistään viikkoa ennen alkamispäivää joko verkossa aikuisopisto.mustasaari.fi tai puhelimitse 06 327 7266.
Una tarde en español
Perjantai 1.11. klo 18.00–20.30
Paikka: Kulttuuritalo
Maksu: 28,00 euroa
Te invitamos a participar de una tarde en español donde disfrutaremos de una agradable presentación sobre la vida en Venezuela, música y algo ligero de comer durante la pausa.
Viveca Söderholm hablará sobre la vida en Venezuela cuando vivía en el país y sus movimientos migratorios tanto de locales como de extranjeros a través del tiempo.
Luis Casamalhuapa Calderon, cantará con nosotros algunas canciones en español.
LUENTO
u Lasten ja nuorten ADHD
Tiistai 5.11. klo 18.00–19.30
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto Maksuton
Luennoitisja: Silve Serenius-Sirve
ADHD ilmenee ja vaikuttaa arkeen eri tavoin eri lapsilla. Luennolla käsitellään ADHD:n ilmenemismuotoja, varhaista tunnistamista sekä keinoja pärjätä oireiden kanssa. Luennoitsijana toimii psykologi Silve SereniusSirve.
Luento on maksuton ja järjestetään yhteistyössä Barnavårdsföreningen i Finland r.f.:n kanssa, joka myös tarjoaa kahvit.
KURSSIT
u Huovutetaan tonttu
Perjantai 1.11. klo 18.00–20.30 ja lauantai 2.11. klo 10.00–15.00
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto
Maksu: 20,00 euroa
Ohjaaja: Sirkka Hippi
Kotitonttu, joulutonttu tai saunatonttu. Tule kurssille tekemään oma tonttusi neulahuovutustekniikalla. Hahtuvavilla on ihana materiaali työskennellä ja neulahuovutuksen oppii helposti. Materiaaleja voit ostaa opettajalta tai tuoda mukanasi omaa hahtuvavillaa, huovutusneulan ja piippurasseja.
Undervisningsspråket är finska, men du kan få handledning på svenska.
u Excel-peruskurssi
Torstai 7.–28.11. klo 9.30–12.00
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto
Maksu: 24,00 euroa
Ohjaaja: Arja Isotalo
Excel-peruskurssi sopii sinulle, joka haluat oppia taulukkolaskennan keskeiset toiminnot ja oikeat työskentelytavat: taulukoiden laadinnan, muokkauksen ja muotoilemisen sekä peruslaskukaavojen käytön.
Ennakko-osaaminen: Windowsin perustoimintojen hallintaa.
u Opi tekemään makkaraa
Lauantai 9.11. klo 10.00–17.00
Paikka: Korsholms högstadium
Maksu: 50,00 euroa
Ohjaaja: Anita Storm
Tule opettelemaan oman kiinteän, maukkaan ja kauniin raakamakkaran valmistusta sian-, lampaan- ja naudanlihasta sekä riistasta. Valmistamme 3–4 erilaista bratwurstia sekä useita erilaisia lenkki- ja prinsimakkaroita. Varmistamme, että liha emulgoituu jään kanssa
Jos sinulla on kysyttävää, vastaamme mielellämme. Tykkää meistä Facebookissa ja Instagramissa!
Suomalaisen runon ja laulun ilta
Tiistai 19.11. klo 19.00–20.30
Paikka: Kulttuuritalo
Vapaa pääsy
Tule nauttimaan suomalaisesta runoudesta. Opiston kuorot ja yhtyeet ystävineen esittävät upeita kappaleita ruotsiksi ja suomeksi ja väliin mahtuu myös suomalaisen runouden helmiä kahdella kielellä lausuttuna. Voit esittää ennakkoon runotoiveita (aikuisopisto@mustasaari.fi) 31.10. mennessä.
Järjestetään yhteistyössä Mustasaaren kirjaston kanssa.
ja siitä tulee sileä, hieno taikina.
Täällä voit myös kokeilla erilaisia mausteita ja löytää itsellesi sopivan maun. Päivä alkaa teoriaosuudella, jossa opitaan makkaratyyppien, lämpötilan, mausteiden, jauhamisen jne. puitedirektiivit.
Raaka-ainemaksu sisältyy kurssimaksuun.
u Hopeakorut
Lauantai 16.11. klo 10.00–17.00 ja sunnuntai 17.11. klo 10.00–15.00
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto Maksu: 26,00 euroa
Ohjaaja: Charlotta Hietanen
Viikonlopun aikana valmistamme hopeakoruja erilaisin tekniikoin.
Opit sahaamaan ja juottamaan, sekä muitakin korujen valmistukseen liittyviä tekniikoita. Kursseilla aiemmin mukana olleet voivat tehdä myös kivi-istutuksia. Voit valmistaa esim. sormuksia, korvakoruja, rannekoruja tai riipuksia. Kurssilla ostettavissa materiaaleja, mutta voit ottaa mukaan myös omia helmiä, hopeaa jne. Työkaluvuokra 5 € maksetaan opettajalle. Omat eväät mukaan.
Undervisningsspråket är finska, handledning fås på svenska.
u Jouluiset helmityöt lapsille ja vanhemmille
Lauantai 23.11. klo 10.00–14.00
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto Maksu: 20,00 euroa
Ohjaaja: Elena Varismäki
Tule valmistamaan yhdessä lapsesi/ lapsenlapsesi kanssa joulukoristeita ja jouluisia koruja siemenhelmistä. Mahdollista perehtyä myös lasihimmelin tekoon. Voit käyttää omia materiaaleja tai ostaa opettajalta. Kurssimaksu koskee yhtä aikuista ja yhtä lasta, ilmoita vain aikuinen. u Maalaa villalla pukin konttiin Lauantai 7.12. klo 10.00–14.45 ja sunnuntai 8.12. klo 10.00–14.45
Paikka: Mustasaaren aikuisopisto Maksu: 22,00 euroa
Ohjaaja: Satu Ojala
Jouluista huovutusta! Valmistamme huovuttamalla eri tekniikoita käyttäen tauluja ym. tasotöitä. Tehdään esim. lemmikki-, kukka- ja maisemakuvia. Huovutusvillat ja neulat on hyvä olla itsellä, samoin kuplamuovi. Jotain voi myös ostaa opettajalta. Tarkempi materiaalilista lähetetään kurssilaisille ennen kurssin alkua.
u IT-klinikka
Tarvitsetko yksilöllistä apua tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen käytössä? IT-klinikka tarjoaa henkilökohtaista apua laitteisiin ja ohjelmiin liittyvissä ongelmissa. Varaa aika opiston verkkosivujen kautta tai kansliasta ja kerro samalla millaista apua tarvitset, puh.: 06 327 7266.
Jos IT-klinikan ajat ovat jo varattuja tai ajankohdat eivät sovi sinulle, voit joustavasti varata ajan suoraan opettajamme Mia Hirvelän kanssa, mia.hirvela@netikka.fi.
Kurssimaksu on 15 € /45 min.
Mustasaaren senioreiden kohtaamispaikka
Senioripisteessä
Maanantai
14.00–16.00 (parilliset viikot)
Silvergruppen
Yhteyshenkilö: Gun-Britt
Thomasfolk puh. 050 306 3121
Tiistai
13.00–16.00 (parilliset viikot)
Nypläyskahvila
Ohjaaja: Gun-Britt Thomasfolk
13.00–13.45 Boccia
14.00–16.00 (parittomat viikot)
Pidro
Keskiviikko
9.30–11.00 Minnenas café
Ohjaaja: Anette Hästbacka
Torstai
10.00–13.00 Ahkerat sormet
Ohjaaja: Natalia Storm
Perjantai
12.30-14.00 Fredagsträffen
Ohjaaja: Astrid Wikman
Kylissä
Boccia & kahvia
Pulsen, Sulva
Perjantaisin klo 13–14
Ahkerat sormet
Funisgården, Koivulahti
Tiistaisin parittomina viikkoina klo 13.00–15.00.
Yhteyshenkilö: Lis-Britt Toppar (puh. 040 736 9163)
Jungsbo, Jungsund
Tiistaisin parillisina viikkoina klo 12.00–15.00.
Yhteyshenkilö: Anette Hästbacka (puh. 050 348 1073)
Weikarshemmet
Perjantaisin klo 12.00–14.00.
Yhteyshenkilö: Aino Svevar (puh. 040 849 6339)
Kuukauden ensimmäisenä perjantaina Folkhälsanin Café 70+.
TAPAHTUMAT
Maananatai 4.11. klo 14–16
Seniori-iltäpäivä uudessa uimahallissa
Tervetuloa uimaan ja vesijumppaan!
Ilmoittautuminen Senioripisteeseen. Maksuton tapahtuma.
Torstai 7.11. klo 13
Perinteistä yhteislaulua
Astrid och Musikanterna
Lauantai 23.11. klo 14
Kaksikielistä yhteislaulua
Tervetuloa laulamaan, toivottavat Vammaisneuvosto ja DUV (Kehitysvammaisten järjestö Vaasanseudulla).
Ilmoittautuminen Senioripisteeseen viimeistään 20.11.
Torstai 5.12. klo 13 Joulujuhla
Järjestetään yhdessä Folkhälsanin ja Mustasaaren ruotsinkielisen seurakunnan eläkeläisten kanssa.
Vesijumppa senioreille
NÄYTTELYT
”Kaunista” – öljymaalauksia
Hans Hägglund marras-joulukuu Muistoja
Jane Trygg-Kaipiainen tammi–helmikuu
SPORTOTEK
– Kuntoilukirjasto
Senioripisteeltä ikäihmiset voivat lainata kuntovälineitä kotiin ilmaiseksi.
Meiltä löytyy:
Kuntopyörät
Käsipainot
Kahvakuulat
Kuminauhat
Nilkka- ja rannepainot
Käsipuristimet
Ota yhteyttä: Diana Enlund Senioripisteellä
SENIORIPISTE
Käyntiosoite:
Niilontie 1, Sepänkylä
Avoinna: arkisin klo 8.30–16.00
Vanhuskoordinaattori
Anette Hästbacka 050 348 1073 anette.hastbacka@mustasaari.fi
Hankekoordinaattori
Diana Enlund Senioriliikuntahanke 044 4240112 diana.enlund@mustasaari.fi Internet: www.mustasaari.fi/senioripiste Facebook: Seniorpunkten_Senioripiste Lisätietoja: Vaasa-lehden Toimintapalsta ja Vasabladetin Föreningsspalten.
FOLKHÄLSANIN KAHVILA
Avoinna arkisin klo 8–15 Lounas klo 11–13.30 Puh. 06 320 6310
Marraskuun aikana tarjoamme kunnan senioreille mahdollisuuden kokeilla vesijumppaa Mustasaaren uimahallissa. Vesijumpat järjestetään osana ”Jokapäiväinen liikunta iäkkäille”-hanketta.
Maanantaisin (4.11., 11.11., 18.11., 25.11.) klo 9–10 Ei maksua. Rajoitettu määrä paikkoja. Ilmoittautuminen: Diana Enlund, puh. 044 424 0112
VANHUSNEUVOSTO
Vanhusneuvosto valvoo ikäihmisten etuja kunnassa. Ota yhteyttä vanhusneuvoston puheenjohtaja Leif Rönnskogiin (040 506 0743) tai sihteeri Anette Hästbackaan, jos sinulla on asioita, joita vanhusneuvostossa voitaisiin tai pitäisi käsitellä.
VAMMAISNEUVOSTO
Jos sinulla on asioita, jotka olisivat vammaisneuvostolle ajankohtaisia, voit ottaa yhteyttä puheenjohtaja Anki Stenkull-Auraan (044 275 7777) tai sihteeri Anette Hästbackaan.
AIVOTERVEYDELLE – FÖR HJÄRNHÄLSAN
-HANKE MUSTASAARESSA VUOSINA 2019–2021
Syksyllä 2019 Mustasaaressa käynnistyi hanke För hjärnhälsan – Aivoterveydelle. Mustasaaren seniorit ovat kyselleet tuloksia tästä hankkeesta, jotka nyt esittelemme lyhyesti.
Suomessa tehtiin vuosina 2009–2014 tutkimus, jossa selvitettiin, voidaanko terveellisillä elämäntavoilla vaikuttaa muistisairauksien riskiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 260 senioria, joilla oli riskitekijöitä. Seniorit olivat 60–77-vuotiaita.
Ryhmä jaettiin kahteen ryhmään, interventioryhmään ja kontrolliryhmään. Inter ventioryhmä teki terveellisiä elämäntapamuutoksia (ruokavalio, liikunta, aivojumppa, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hyvä hallinta ja sosiaaliset aktiviteetit), kun taas kontrolliryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa ja eli ”normaalisti”.
Kahden vuoden seurannan jälkeen kävi ilmi, että kontrolliryhmällä oli 30–40 prosenttia suurempi riski sairastua muistiongelmiin kuin interventioryhmällä. Lähde: https://fbhi. se/sv/finger-studien.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käytti tätä näyttöä kehittäessään ”toimintamalli ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi”. Perusterveydenhuolto sai näin konkreettisia välineitä, FINGERmallin, aivoterveyteen liittyvän ennaltaehkäisevän työn aloittamiseksi.
Tämä oli lähtökohta sille, että Mustasaaren terveyskeskuksen geriatrinen poliklinikka innostui tekemään oman pienen FINGER-hankkeensa vuonna 2019. Nimesimme hankkeemme ”Aivoterveydelle – För hjärnhälsan”.
Tulokset
Syksyllä 2019 aloitimme oman hankkeemme Mustasaaressa 50 seniorin kanssa. Yritimme jäljitellä alkuperäistä Fingertutkimusta mahdollisimman paljon. Mustasaaren seniorit
ovat kyselleet tuloksia tästä hankkeesta, jotka nyt esittelemme lyhyesti.
Osallistujia oli 50, joista 47 oli mukana loppuun asti. Fysioterapeutit tekivät osallistujille viisi erilaista fyysistä
vihanneksia, vähentäneensä sokerin ja suolan käyttöä, syöneensä vähemmän punaista lihaa, syöneensä enemmän kasvisruokaa, syöneensä monipuolisempaa ruokavaliota, saaneensa riittävästi proteiinia ja
testiä. Nämä testit toistettiin neljä kertaa hankkeen kahden vuoden aikana.
Testit olivat tuolilta ylösnousu, tasapaino yhdellä jalalla, PEF-mittaus, puristusvoima ja kävelytesti (1 km).
Kolmessa näistä testeistä (tuolilta ylösnousu, tasapaino yhdellä jalalla, kävelytesti) sekä miehet että naiset paransivat tuloksiaan.
Yhdessä testissä (PEFmittaus) sekä miesten että naisten tulokset heikkenivät hieman, ja yhdessä testissä (puristusvoima) miesten tulokset paranivat, mutta naisten tulokset pysyivät pitkälti ennallaan.
Hieman alle puolet osallistujista lisäsi päivittäisen liikunnan määrää, kuten kuntosaliharjoittelua, kotijumppaa, tasapainoharjoituksia, päivittäisiä kävelylenkkejä ja sauvakävelyä.
Yli puolet osallistujista kertoi parantaneensa ruokailutottumuksiaan, kuten käyttävänsä enemmän pehmeitä rasvoja, enemmän hedelmiä ja
Keskustelu
Mustasaaren terveyskeskuksen hankkeen käynnistämisestä on nyt kulunut viisi vuotta, ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on muuttunut ja perusterveydenhuolto on nykyään hyvinvointialueiden hallinnoimaa.
PEUKUTAMME AIVOTERVEYTTÄ!
lisänneensä sydänmerkittyjen tuotteiden käyttöä.
Jotkut tekivät myös muita elämäntapamuutoksia, kuten lisäsivät aivojumppaa (ristisanatehtäviä, sudokuja, kirjojen lukemista ja musiikin kuuntelua).
Jotkut osallistujat kokivat myös että heillä oli terveellisempi elämä ja suurempi ymmärrys muita kohtaan. Tupakointi ja alkoholin käyttöä vähennettiin ja heillä oli parempi yöuni. Muutama osallistuja ei tehnyt elämäntapamuutoksia hankkeen aikana.
Johanna Silfver-Forsbacka on tehnyt hankkeesta opinnäytetyön, johon 38 hankkeeseen osallistuneista 47:stä osallistujista päätti osallistua. Neljä vuotta hankkeen alkamisen jälkeen tehty analyysi osoittaa muun muassa parantuneita kolesteroli- ja verensokeriarvoja.
Jos olet kiinnostunut, voit tutustua tähän opinnäytetyöhön linkin https://urn.fi/URN: NBN:fi:amk-202404166708 kautta, josta löydät tarkemmat tulokset.
Pohjanmaan hyvinvointialueella painotetaan aiempaa enemmän ennaltaehkäisevää työtä, tavoitteena terveempi väestö, joka ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Hyvinvointialueellamme seniorineuvola aloitti toimintansa ympäri Pohjanmaata vuoden 2024 alusta. Seniorineuvola sisältää ennaltaehkäiseviä terveydenhuollon palveluita yli 65-vuotiaille henkilöille, joilla ei ole muita säännöllisiä palveluita tai kotihoitoa.
Tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen sekä terveyteen vaikuttavien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja sitä kautta yleissairauksien, kuten diabeteksen ja muistisairauksien ennaltaehkäisy.
Olimme aloitteentekijöinä Aivoterveydelle – För hjärnhälsan -hankkeessa Mustasaaressa. Aivoterveys kiinnostaa edelleen hyvin paljon uusissa tehtävissämme Pohjanmaan hyvinvointialueen seniorineuvojina ja sovellamme THL:n Fingertoimintamallia jatkuvasti seniorineuvolan päivittäisessä työssä. Jos olet seniori ja tarvitset neuvoja ja tukea oman terveytesi ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, olet tervetullut ottamaan yhteyttä seniorineuvolaan. ●
Johanna Silfver-Forsbacka seniorineuvoja & Diana Rosenlöf seniorineuvoja