Kimppu 2010 2/2: Nälkä!

hyy:n kehitysyhteistyövaliokunnan lehti 2010

! ä k l ä N t e e ma n u

mero:

ous 2.0? llankum a v ä e r ih V iset sti nälkä e is o t h e Vapaa hiilillä kuumilla t e is a n Laosin

Lägg märke till dem!

From hunger to hunger?

jard dagliga bekanta. I detta nummer av Kimppu finns det

quaintances. The articles in this magazine present hunger

artiklar som handlar om hungers olika former.

in some of its different forms.

Hungern har ett namn, många former och ungefär en mil-

Hunger has one name, many forms and a billion daily ac-

Fysisk hunger är ett tillstånd som försvårar livet och hin-

Physical hunger is a state of being that is opposed to

drar utveckling. Utan näring finns det ingen tillväxt. När

growth and development. Without nourishment, there can

man inte har tillräckligt att äta börjar hungern sakteliga

be no growth. A person without food will eventually be con-

äta själva människan. Hungern gör en kraftlös, den förla-

sumed by his hunger. Hunger makes one powerless, it para-

mar och dödar. Cirka 10 miljoner människor dör varje år av

lyzes and kills. On average, 10 million people die every year

undernäring.

due to malnourishment.

Utöver mat behöver vi också mental näring. Vi längtar ef-

We also require spiritual and mental nourishment. We

ter upplevelser, äventyr och godkännande. Vi vill att vårt liv

long for experiences, adventures and approval and want

har en mening. Till skillnad från fysisk hunger kan mental

life to have a meaning. Spiritual hunger is in some ways

hunger i bästa fall driva oss framåt.

the opposite of its physical relative, and may well lead

Ibland kan inställningen till mat bli omvänd och man låter

us forward.

frivilligt bli att äta. Då fästes uppmärksamheten på hung-

Sometimes our expectations are turned on their head and

erns symboliska betydelser. Att vägra äta kan ses som ett sätt

we find people voluntarily suffering from hunger. Their ac-

att nå ”högre” mål, till exempel i samband med fasta.

tions draw attention to the symbolic meanings of hunger.

Hungern är på sätt och vis både ett populärt och impopulärt samtalsämne. Det är lätt att tala om att vara ”smått

Refusing food can also be seen as a way to achieve “higher” aims, such as through fasting.

hungrig” och i allmänhet är det problemet lätt löst. Däremot

Hunger both is and is not a popular subject for conversa-

är den stora globala hungern som en kändis med dåligt ryk-

tion. Trivial cases of hunger are easy to discuss and simple to

te som till och med skvallertidningarna är för trötta att skri-

solve. However, the global hunger crisis resembles a washed-

va om utom tidvis.

out celebrity, whom even tabloids largely ignore.

”Det finns tillräckligt med mat i världen men maten för-

“There is enough food in the world, but it is not distrib-

delas inte jämnt” – denna kliché sammanfattar kärnan på

uted evenly” - though a cliché, this statement touches on

problemet. Hungern behöver ändå inte betraktas som ett

the core issue. Hunger does not have to be an eternal prob-

evigt problem. Med tillräcklig politisk vilja och samarbete

lem, though. With enough political willpower and co-oper-

kan hungern utrotas. Det är viktigt att diskutera hunger och

ation, hunger can be eliminated. Talking about the prob-

att känna igen de mångfasetterade orsakerna bakom hung-

lem, and the many reasons behind it, is essential to under-

ern för att kunna skissera lösningar med hjälp av vilka den

standing and balancing the uneven equation of food to

obalanserade ekvationen mellan tillräcklig matmängd och

hungry mouths.

antalet ”hungriga munnar” kan lösas.

kimppu julkaisija Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, kehitysyhteistyövaliokunta

päätoimittaja Minna Kulmala toimituskunta Anssi Hannula, Aino Jones, Maarit Olkkola, Laura Ollikainen kirjoittajat Satu Bäckmand, Heidi Haapanen, Johanna Holm, Leena Honkasalo, Aino Jones, Tiina Juvonen, Mimma Jäntti, Minna Kulmala, Anna Kurronen, Eveliina Laurila, Laura Luoto, Maarit Olkkola, Katharina Schulz taittaja Hannele Törrö paino Cosmoprint painos 9750 kpl Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt viestintä- ja kehityskasvatustukea Kimppu-lehden julkaisuun.

pääkirjoitus

Nälästä nälkään?

Nälällä on yksi nimi, monta muotoa ja noin miljardi jokapäiväntuttua. Tähän Kimppuun on niputettu juttuja, joissa nälkä näyttäytyy eri muodoissaan.

Fyysinen nälkä on elämää ja kehitystä vastustava tila. Kasvua ei tapahdu ilman ravintoa. Kun ruokaa ei ole tarpeeksi, alkaa nälkä pikkuhiljaa syödä ihmistä. Nälkä vie voimat, lamauttaa ja tappaa. Noin 10 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain aliravitsemuksen seurauksena.

Ruoan lisäksi tarvitsemme henkistä ravintoa. Kaipaamme erilaisia

yhteiskunta

Miljardi nälkäistä suuta 4 Miltä nälkä näyttää? 9 yhteiskunta

Läikkyykö perulaisten maitolasista? 10 kolumni

Merkillinen nälkä 11

kokemuksia, seikkailuja ja hyväksyntää. Haluamme, että elämällämme on merkitys. Henkinen nälkä on siinä mielessä fyysisen serkkunsa vas-

yhteiskunta

takohta, että parhaassa tapauksessa se vie eteenpäin.

Ideologisesti nälkäiset 12 Uskonnolliset paastot 15

Joskus nälkäasetelmat käännetään ympäri ja ruoasta kieltäydytään vapaaehtoisesti, jolloin huomio kiinnittyy nälän symbolisiin merkityksiin. Syömättömyys voidaan nähdä tienä ”korkeampiin” päämääriin esimerkiksi paastojen yhteydessä.

Tavallaan nälkä on ja ei ole suosittu puheenaihe. ”Pikku nälästä” on helppo puhua ja se on yleensä yksinkertaisesti taltutettavissa. Sen sijaan suuri, maailmanlaajuinen nälkä on kuin surullisenkuuluisa kestojulkkis, jonka asioilla lööpitkään eivät jaksa mässäillä kuin kausittain. ”Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta se ei jakaudu tasaisesti” – kliseessä tiivistyy ongelman ydin. Nälkää ei kuitenkaan tarvitse nähdä ikuisuusongelmana. Riittävällä poliittisella tahdolla ja yhteistyöllä se on mahdollista poistaa. Nälästä puhuminen ja sen taustalla olevien moninaisten syiden tunnistaminen on välttämätöntä hahmoteltaessa ratkaisuja, joilla riittävän ruoan ja nälkäisten suiden muodostama epäsuhtainen yhtälö saadaan toimimaan.

Minna Kulmala

matkakertomus

Kohtaaminen Ugandassa 16 Helmikohokas 17 yhteiskunta

Kuumilla hiilillä 18 kolumni

Suomi – kehitysmaa, konfliktimaa ja siirtomaa 20 Leipään puolet petäjäistä 20 matkakertomus

Kokemusten nälkä vei Meksikoon 21 maatalous

Vihreä vallankumous 2.0? 22 EU:ssa kiistellään päätösvallasta 23

politiikka

Where There´s a Will 24 The Hungry Ones 26

yhteiskunta

Miljardi nälkäistä suuta Maailman nälkätilanne on hälyttävä mutta ei toivoton. Nälkä on mahdollista poistaa.

N

älkä on inhimillinen, uni-

ovat nälkäongelman taustalla: ”Suu-

kiksi sodat. Poliittisten kriisien aiheut-

versaali tunne, jolloin ruu-

rimpia syitä nälkään ovat köyhyys,

tamia nälkäongelmia on tällä hetkel-

mis antaa signaaleja siitä,

luonnonkatastrofit, konfliktit, maata-

lä ympäri maailmaa, esimerkiksi Afga-

että on aika saada ruokaa. Akuutin nä-

louden heikko infrastruktuuri ja ym-

nistanissa, Zimbabwessa ja Sudanissa

län poistaminen voi olla hyvinkin help-

päristön liiallinen hyväksikäyttö. Viime

Darfurin alueella.

poa: riittää, kun tilaa listalta valitse-

aikoina myös taloudellisella kriisillä on

Suvanto puhuu myös väestökasvus-

mansa annoksen tai laittaa padan tu-

ollut vaikutuksensa maailmanlaajui-

ta ja ilmastonmuutoksesta: ”Väestön-

lelle kotona. Nälkä voi kuitenkin olla

sen nälkätilanteen pahenemiseen.”

kasvu vaikuttaa, sillä resurssit voivat

myös kroonista ja jatkuvaa,jolloin ruumis ei saa tarvitsemiansa rakennusaineita pitääkseen yllä kehon ja mielen perusterveyttä. Tällöin kyseessä on aliravitsemus tai ravitsemushäiriö.

Maailmassa on tänä päivänä 925 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät nälästä ja aliravitsemuksesta. Määrä on suurempi kuin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Euroopan

”Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla lähes miljardi. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen.”

loppua kesken. Esimerkiksi, kun Indonesiassa väkiluku tulee kasvamaan kolmella miljoonalla joka vuosi, maatalouden käytössä olevaa maata otetaan asumiskäyttöön. Jos pitkällä aikavälillä ei tehdä mitään, tämä voi vaikuttaa ruoantuotannon pienenemiseen.”

Myös ilmastonmuutos voi vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti. ”Esi-

Pekka Haavisto, kansanedustaja

merkiksi kaksi, kolme vuotta sitten

unionin maiden yhteenlaskettu

viljasadot pienenivät ympäri maa-

asukasluku. Median kierrättämät ku-

Tutkijatohtori Tiina Kontinen Helsin-

palloa. Tällöin ruoka-aineiden raaka-

vat maailman kriisialueista ja pako-

gin yliopiston kehitysmaatutkimuksen

ainehinnat muuttuivat, mikä puoles-

laisleireillä kuihtuvista suurisilmäisis-

oppiaineesta korostaa, että nälän on-

taan vaikutti erityisesti monen maan

tä ja isovatsaisista afrikkalaisista lap-

gelma on monisyinen, ja täysin tyhjen-

urbaanin väestöön, sillä heidän täytyy

sista peittävät alleen valtavan, hiljai-

tävää selitystä sen syistä on vaikea hah-

ostaa ruokaa pienistä tuloistaan.”

sen kärsimyksen ja suurimman osan

motella. ”Ongelmaa on tarpeen tarkas-

Suvannon mukaan viljasatojen pie-

nälkää kärsivistä, sillä he eivät elä sota-

tella sekä globaalin järjestelmän että

nenemisen taustalla olevan ilmaston-

alueilla tai muissa kansainvälistä huo-

talouden mekanismien näkökulmasta”,

muutoksen seuraukset näkyivät eri ta-

miota herättävissä kriisiolosuhteissa.

Kontinen sanoo.

valla eri puolilla maailmaa. Toisaalla oli

Nälkä tekee tasaista tuhoaan tappamalla ihmisiä enemmän kuin aids, malaria ja tuberkuloosi yhteensä. Nälkä koettelee pahiten kehitysmaita, joissa elää 98 prosenttia maailman nälkäisistä.

Lasten ja naisten aliravitsemus on kaikkein suurinta. Maailmanlaajuisesti nälkäongelma koskettaa erityisesti maaseudulla asuvia, sillä kaikista nälkää näkevistä kolme neljäsosaa asuu maaseudulla, pääasiassa pienissä kylissä Aasias-

liian kuivaa, kun taas toisaalla vet-

”Kehittyneissä maissa valtion tukiverkosto ja kansalaisyhteiskunta toimivat paremmin kuin kehitysmaissa, mutta nälän tunne ja sen vaikutukset yksilötasolla ovat samankaltaiset.”

Paula Uski, kansainvälisen avun koordinaattori, SPR

sa ja Afrikassa. Ihmisten muutta-

tä tuli liikaa, tai viljelykauden puolesta väärään aikaan. nälkä historiaan?

”Nälkä on mahdollista poistaa”, Suvanto sanoo. Maailmassa on olemassa tarpeeksi ruokaa kaikille, jolloin hyvä ravitsemus ja terve ja tuottelias elämä on mahdollista jokaiselle. Nälän vähentäminen ja lopulta sen poistaminen on kuitenkin moniulotteinen prosessi. Ongelmana on se,

essa enenevissä määrin kaupunkeihin

WFP:n neuvonantaja Janne Suvan-

myös urbaanien alueiden nälkäongel-

to erottaa luonnon aiheuttamat syyt

mat ovat kasvamassa.

ihmisten aiheuttamista. Tällöin nä-

Suvannon mukaan on monia keino-

län syynä olevat luonnonkatastrofit

ja, joilla nälkää voi vähentää. Hän pai-

monta syytä nälkään

ovat esimerkiksi tulvia, maanjäristyk-

nottaa, että kriisiapua voi tuoda ul-

YK:n alaisen Maailman elintarvikeoh-

siä tai kuivuuksia. Ihmisten aiheutta-

koa päin, mutta ongelman ratkaisu

jelman (WFP) Pohjoismaiden johta-

mia syitä ovat puolestaan poliittiset ja

lähtee aina sisältä käsin, paikallises-

ja Erika Jørgensen valaisee syitä, jotka

taloudelliset häiriöt ja kriisit, esimer-

ti. Erityistä huomiota pitää kiinnittää,

että ruoka ja nälkäiset ihmiset eivät useinkaan kohtaa.

koonnut Satu Bäckmand

jos maa on turvaton, sodassa tai muussa akuutissa kriisissä. Tällöin tärkeintä on hätäapuruokinta eli ruoan tuominen alueelle ja pyrkimys varmistaa, että ihmiset saavat ravintoa. Konfliktitilanteissa kehitys ei ole mahdollista, vaan vasta konfliktin selvittämisen jälkeen on mahdollista keskittyä nälän rakenteellisiin syihin.

Nälän vähentämisessä kohtaavat niin paikallinen kuin globaali, kehitysmaat ja kehittyneet maat, eri maiden taloudelliset ja sosiaaliset valtarakenteet sekä yksilöiden ja yhteisöjen tärkeys. ”Kokonaisvaltaisuus on tärkeää. Kaikki sektorit on saatava mukaan. Koulutustason nousu ja kyvykkyyden rakentaminen, capacity building, on tärkeää. On kehitettävä työkaluja, tekniikkaa ja koordinointia”, Suvanto sanoo. ”Esimer-

SPR:n tuki ruokaturvasektorilla: spr tukee ruokaturvaa erityisesti Afrikassa. Esimerkiksi eteläisen Afrikan ruokaturvahankkeissa parannetaan ihmisten elinoloja, terveyttä ja ravitsemustilannetta. Hankkeiden toimintoihin kuuluu mm. kotipuutarhanhoitoa, pienkastelujärjestelmien kehittämistä, kestävän maatalouden edistämistä, siementen jakamista, pieneläintuotantoa sekä kapasiteetin kehittämistä ruohonjuuritasolla ja kaikissa kohdemaissa ruokaturvahankkeisiin integroidaan HIV/aids-työtä. Lisääntynyt tieto tehokkaammista ja vähemmän työtä vaativista viljelytekniikoista edesauttaa onnistuneita kylvöjä ja parantaa satoja vahvistaen ihmisten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Talousja yhteisöpuutarhoista saatujen pientulojen kautta perheet voivat tehdä pieniä hankintoja, ostaa siemeniä ja laajentaa viljelyksiään tai mm. maksaa lasten koulumaksut. Ruokaturvahankkeiden toiminnot ovat usein naisjohtoisia, ja ne edistävät naisten aseman vahvistamista, millä on pitkäkestoista vaikutusta kehitykseen perhe- ja yhteisötasolla.

Paula Uski kansainvälisen avun koordinaattori

kiksi Tšadissa voisi viljellä ruokaa

”Nälkä voidaan poistaa, jos on poliittista tahtoa. Sen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa”, Suvanto summaa. Poliittisen tahdon lisäksi tärkeintä ovat taloudelliset resurssit ja eri alojen osaaminen. ”Raha ei yksin ratkaise mitään, mutta ilman sitä ei voi tehdä juuri mitään. Näiden lisäksi olennainen seikka on myös aina maan turvallisuustilanne.” entäs länsimaat?

Ei ole itsestään selvää, että länsimaiden ihmisten ravitsemus olisi laadullisesti tai määrällisesti aina hyvää. Suvanto muistuttaa, että myös hyvinvoivista valtioista löytyy nälkää ja ravitsemushäiriöitä sekä yli- tai alipainoa. Länsimaatkin voivat siis olla vaarassa, mutta eri tavalla.

Myöskään länsimaiden rooli nälkäongelman luomisessa tai

enemmänkin, jos vain systeemi

ylläpitämisessä ei ole ongelma-

olisi paremmin koordinoitu, jos koulu-

parantaa ruoan ja terveyden tasoa. Tie-

ton. Suvannon mukaan globaali kaup-

tettua henkilökuntaa olisi enemmän,

dotuksen saavutettavuus on myös si-

papolitiikka vaikuttaa paljon, sillä tie-

jos ministeriöllä olisi kompetenssia ja

doksissa köyhyyteen ja siihen, onko ih-

tyt kauppapoliittiset sopimukset ei-

riittäviä resursseja sekä tarvittavaa ka-

misillä pääsyä terveyteen vai ei.

vät suosi kehitysmaiden ruokatuo-

pasiteettia. Ja koska itä-Tšadissa on

tantoa. ”Länsimaat, erityisesti Yh-

Darfurin konflikti, nälkäongelmaan

dysvallat, Japani ja Eurooppa, tu-

ei voi rakentaa mitään pysyvää ennen poliittista ratkaisua.”

Tärkeää on myös teknisen tiedon

koonnut Eveliina Laurila

kevat tietynlaista, kehitysmaille haitallista toimintaa omista po-

Nälän vaikutuksia

liittisista syistään. Maailmankau-

antaminen maatalouden kehitykseen, sekä omavaraisuuden kehit-

henkisiä vaikutuksia:

set ja tariffisopimukset vaikutta-

täminen. Paikallinen ruokatuotanto on taloudellisesti järkevin ratkaisu, myös ympäristön kannalta. ”Myös kasvien jalostusta ja geenimodifioitua ruokaa käytetään apuna nälkäongelmaan. Lisäksi auttaa perhekoon pienentäminen pitkällä tähtäimellä”, Suvanto hahmottelee.

Tietoisuuden lisääminen on tärkeää silloin, kun ruokaa ja resursseja olisi. ”Esimerkiksi Indonesiassa ruokaan liittyvät käytännöt ovat usein yllättävän huonoja. Ravinto koostuu pääasiassa riisistä, harvemmin kalasta ja hedelmistä, joita olisi kuitenkin tarjolla, ja ruoka on useimmiten friteerattua palmuöljyssä.” Tiedotuskampanjat voisivat

• Muun muassa raudan- ja jodinpuutteesta johtuva henkisen kehityksen hidastuminen • Oppimiskyvyn heikentyminen, heikot koulusuoritukset • Alemmuudentunne, riittämättömyys • Suru, alakuloisuus

fyysisiä vaikutuksia:

• Alipaino, sairaalloinen laihuus, aliravitsemus kvasiorkor: proteiinin puute 9-12 kuukauden ikäisillä lapsilla, tunnistaa mm. turvonneesta vatsasta marasmi: vaikea aliravitsemus, rasvakudosta kadonnut merkittävästi • Fyysisen kehityksen hidastuminen • Sisäelinten toimintahäiriöt • Hivenaineiden puute • Sokeus • Turvotus • Immuniteettivaje • Lyhytkasvuisuus • Lihasvoiman menetys, vaikeus tehdä fyysistä työtä • Ennenaikainen kuolema

pan sopimukset, tullisopimukvat suoraan maiden vientiin, ja länsimaat haluavat tukea omaa ravintotuotantoaan.”

Myös Tiina Kontinen muistuttaa länsimaiden osuudesta: ”Yksi iso nälkään liittyvä problematiikka liittyy maanomistus- ja maankäyttöoikeuksiin. Esimerkiksi Afrikassa tämä juontaa juurensa jo kolonialismin ajoilta, jolloin hedelmällisemmät ja viljavimmat maat luonnollisesti olivat usein siirtomaaisäntien hallussa, ja niiden tuotto meni usein vientiin eikä paikalliseen kulutukseen.” Ruokakasvien sijaan kasvatettiin usein juuri niitä tuotteita, joilla oli vientimarkkinat. ”Nykyisin tämä sama ilmiö toistuu ylikansallisten yhtiöiden

En Miljard Hungriga Munnar Hungern i världen är alarmerande, men läget är inte hopplöst. Det går att utrota hungern. magen kurrar, kroppen känns svag. Någon vandrar i duggregnet på gatan, skyndar på stegen till lunchrestaurangen. När dörren öppnas väller det ut en doft av kryddor och stekt kött.

Kroppen varmnar, leendet återvänder.

Samtidigt, någon annanstans, kurrar en mage och en känsla av svaghet sprider sig. Men det finns ingen lunchrestaurang och inga ljuvt kryddiga dofter. Det finns bara hunger.

vad är hunger?

Hunger är en mänsklig, universell känsla; kroppen ger signaler om att det är dags att få mat.

Att åtgärda akut hunger kan vara mycket lätt: det räcker med att välja en rätt på en meny eller att sätta grytan på spisen där hemma. Men hungern kan också vara kronisk, en ihållande hunger som gör att kroppen inte får det byggnadsmaterial den behöver för att upprätthålla den grundläggande kroppsliga och själsliga hälsan. I sådana fall är det fråga om undernäring eller näringsrubbning.

I världen finns det idag 925 miljoner människor som lider av hunger och undernäring.

Det är mera än det sammanlagda invånarantalet i USA, Kanada och EU-länderna. I medierna cirkulerar bilder på storögda afrikanska barn med uppsvullna magar som tynar bort i krisområden och flyktingläger – men det enorma, tysta lidandet och största delen av dem som hungrar syns inte, för att de inte lever i områden där det råder krig eller andra kriser som får internationell uppmärksamhet.

Hungern skördar ständigt nya offer, den dödar flera människor än aids, malaria och tuberkulos tillsammans. Värst är hungern i u-länderna, där 98 procent av världens hungrande lever. Störst är undernäringen bland kvinnor och barn. Globalt sett är det främst människor på landsbygden som berörs av hungern; tre fjärdedelar av dem som hungrar bor på landet, främst i små byar i Afrika och Asien. I takt med att allt flera människor flyttar till städerna ökar också hungerproblemen i urbana områden.

problem orsakade av människan och av naturen

Varför finns det hunger i en värld där det råder överflöd? Varför har en del mera mat än de behöver, till och med så att de kan slänga bort mat, medan andra inte ens kan få den allra nödvändigaste födan?

Nordiska direktören för FN:s livsmedelsprogram (WFP) Erika Jørgensen ger en bakgrund till orsakerna bakom hungerproblemet: ”De främsta orsakerna till hunger är fattigdom, naturkatastrofer, konflikter, dålig infrastruktur inom lantbruket och ett överutnyttjande av miljön. På senare tid har också det globala hungerproblemet förvärrats av den ekonomiska krisen.”

Forskardoktor Tiina Kontinen vid läroämnet u-landsforskning vid Helsingfors universitet påpekar att det finns många orsaker till hungerproblemet och att det är svårt att ge ett uttömmande svar på frågan om vad som orsakar hunger. ”Man måste studera problemet utifrån globala systemaspekter och ekonomiska mekanismer”, säger Kontinen.

WFP:s rådgivare Janne Suvanto skiljer mellan hunger som orsakats av naturen och sådan som människan har åstadkommit. Naturkatastrofer som orsakar hunger är exempelvis översvämningar, jordbävningar eller torka, medan människan kan orsaka hunger genom politiska och ekonomiska störningar och kriser, exempelvis krig. För tillfället råder hunger på grund av politiska kriser runtom i världen, exempelvis i Afghanistan, Zimbabwe och i Darfurområdet i Sudan.

Suvanto talar också om befolkningstillväxten och klimatförändringen:”Befolkn ingstillväxten påverkar, för resurserna kan sina. När exempelvis invånarantalet i Indonesien snart ökar med tre miljoner per år börjar mark som nu används för jordbruk istället användas för bostäder. Om man inte gör något på längre sikt kan det leda till att matproduktionen minskar.”

Klimatförändringen kan också påverka, både direkt och indirekt. ”Till exempel för två– tre år sedan minskade spannmålsskörden över hela världen. Det gjorde att råvarupriserna på

livsmedel steg, vilket i sin tur i synnerhet påverkade den urbana befolkningen i många länder, eftersom folk måste använda sina knappa inkomster till att köpa mat.”

Den minskade spannmålsskörden berodde på klimatförändringen, vars effekter enligt Suvanto märks på olika sätt i olika delar av världen. På en del ställen var det för torrt, medan det på andra ställen kom för mycket vatten, eller på fel tid med tanke på odlingsperioden.

förpassa hungern till historien?

”Det går att utrota hungern”, säger Suvanto.

Det finns tillräckligt med mat för alla, så alla kunde få näringsrik föda och leva ett friskt och produktivt liv. Men det är en komplicerad process att minska hungern för att småningom kunna utrota den helt. Problemet är att maten och de hungrande människorna sällan möts.

Enligt Suvanto finns det många sätt att minska på hungern. Han poängterar att krishjälp kan komma utifrån, men lösningarna på problemen måste komma inifrån, från den lokala nivån. Om ett land är otryggt på grund av krig eller andra akuta kriser måste man ägna detta speciell uppmärksamhet. Då är det viktigaste att ge nödhjälp, alltså att leverera mat till området och försöka se till att människor får föda. I en konfliktsituation är ingen utveckling möjlig, det är först när konflikten har retts ut som man igen kan koncentrera sig på de strukturella orsakerna till hungern.

För att kunna minska hungern är alla viktiga; den lokala och den globala nivån, u-länder och utvecklade länder, ekonomiska och sociala maktstrukturer i olika länder samt individer och samfund. ”Det är viktigt att se till helheten. Alla sektorer måste involveras. Ökad utbildningsnivå och kapacitetsuppbyggnad, capacity building, är också viktigt. Man måste utveckla verktygen, teknikerna och koordineringen, säger Suvanto. ”Exempelvis i Tchad kunde man odla mera mat om systemet bara koordinerades bättre, om det fanns mera utbildat folk, om ministeriet hade kompetens, tillräckliga resurser och den kapacitet som behövs. Och eftersom Darfurkonflikten finns i östra Tchad kan man inte

bygga upp något permanent innan det finns en politisk lösning.”

Det är också viktigt att förmedla tekniska kunskaper för att utveckla jordbruket och öka självförsörjningen. Lokal matproduktion är den bästa lösningen ekonomiskt sett, också med tanke på miljön. ”Växtförädling och genmodifierad mat används också för att råda bot på hungerproblemet. På lång sikt hjälper det även med att minska familjernas storlek”, förklarar Suvanto. Ökade kunskaper är också viktiga i de fall då det finns mat och resurser. ”Exempelvis i Indonesien är matvanorna överraskande dåliga.

Födan består huvudsakligen av ris, mera sällan av fisk och frukt, som det ändå finns av. Maten är för det mesta friterad i palmolja.” Med informationskampanjer kan man höja nivån på maten och hälsan. Tillgången till information har också ett samband med fattigdomen och tillgången till hälsovård. ”Hungern kan utrotas, bara det finns politisk vilja. Men det är svårt att förändra den”, sammanfattar Suvanto. Förutom politisk vilja krävs framför allt ekonomiska resurser och kunnande inom olika områden. ”Problemen kan inte lösas enbart med pengar, men utan pengar kan man inte just göra något alls. Säkerhetssituationen i ett land är också alltid en viktig faktor.”

och näringsstörningar, över- och undervikt. Så västvärlden kan också vara i fara, men på ett annat sätt.

Västvärlden spelar också en problematisk roll i att skapa eller upprätthålla hungerproblemet. Enligt Suvanto påverkar den globala handelspolitiken i stor utsträckning, eftersom vissa handelspolitiska avtal inte gagnar matproduktionen i u-länderna. ”Väst, i synnerhet USA, Japan och Europa stöder av interna politiska skäl sådan verksamhet som är skadlig för u-länderna. Globala handelsavtal, tullar och tariffer har en direkt inverkan på exporten och länderna i västvärlden vill stöda sin egen matproduktion.”

Tiina Kontinen påminner också om västländernas roll: ”En stor problematik i fråga hungern är rätten att äga och bruka jord. Exempelvis i Afrika härrör sig problemet från kolonialtiden, då de mest fruktbara och bördiga markerna för det mesta naturligtvis var i kolonialherrarnas ägo och skördarna oftast exporterades i stället för att konsumeras lokalt.” I stället för att odla matväxter odlade man ofta sådant som det fanns en exportmarknad för. ”Idag upprepas samma fenomen när transnationella företag äger eller förvaltar bördig mark, där man odlar produkter för export. Vad gäller Afrika har det kinesiska jordägandet ökat under de senaste decennierna.”

västvärlden, då?

hungern i framtiden

Det är inte självklart att människor i västvärlden alltid får näring av hög kvalitet eller i tillräckliga mängder. Suvanto påminner om att det också i välmående länder finns hunger

sättningar ska andelen hungrande halveras till år 2015, men i ljuset av aktuell statistik är det målet svårt att uppnå. Orsakerna till hungerproblemet finns kvar i högsta grad, även om det också finns lokala framgångshistorier. Suvanto nämner till exempel Brasilien, där läget har förbättrats avsevärt i och med att man skapade ett nationellt system för skolmåltider.

Trots att politiska och ekonomiska beslutsfattare spelar en stor roll i att åtgärda hungerproblemet är enskilda individer också viktiga.

Om man vill vara med om att lösa världens hungerproblem hittar man nyttig information, saker att köpa och kampanjer att bidra till på webben. Att vara aktiv till exempel i en medborgarorganisation eller inom FN hjälper också, för varje enskild insats är viktig – oavsett om det handlar om att ge ekonomiskt stöd eller att bidra med praktiska kunskaper.

Erika Jørgensen påminner också om den vanliga medborgarens påverkningsmöjligheter: ”Om alla de som har mycket skulle donera en enda euro i veckan till dem som inte har tillräckligt med mat kunde hungern utrotas praktiskt taget över en natt.”

Johanna Holm Skrivaren studerar kommunikation och hennes passion är att lära förstå samhällen och människor.

Under 1980-talet och första halvan av 1990talet avtog hungern i lovande takt, men sedan dess har hungern och undernäringen igen börjat öka globalt. Enligt FN:s millenniemål-

omistaessa tai hallinnoidessa viljavia alueita, joissa viljellään tuotteita vientiin. Afrikan osalta kiinalaisten maanomistus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana.” tulevaisuuden nälkä

Nälän väheneminen näytti lupaavalta 1980-luvulla ja 1990-luvun ensimmäisen puoliskon alussa, mutta sittemmin nälkä ja aliravitsemus ovat lähteneet

Vaikka poliittisilla ja taloudellisilla

Myös Erika Jørgensen muistuttaa ta-

taas maailmanlaajuisesti kasvuun. YK:n

päättäjillä on suuri vaikutusvalta näl-

vallisen kansalaisen vaikutusmahdolli-

vuosituhattavoitteissa mainitaan näl-

käongelman hoitamisessa, myös yksi-

suuksista: ”Jos jokainen ihminen, jolla

käisten osuuden puolittaminen vuo-

löt ovat tärkeitä. Jos haluaa olla muka-

on paljon, jakaisi vain yhden euron vii-

teen 2015 mennessä, mutta nykyisten

na ratkaisemassa maailman nälkäon-

kossa niille, joilla ei ole tarpeeksi ruo-

tilastojen valossa tavoite on vaikea

gelmaa, internetistä löytyy tarpeellista

kaa, nälkä voitaisiin nujertaa käytän-

saavuttaa. Syyt nälkäongelmaan ovat

tietoa, ostettavia tavaroita ja kampan-

nöllisesti katsoen yhdessä yössä.”

edelleen vahvasti elossa, joskin myös

joita, joihin voi lahjoittaa. Myös toimi-

paikallisia menestystarinoita löytyy.

minen esimerkiksi kansalaisjärjestön

Suvanto kertaa esimerkiksi Brasilian

tai YK:n piirissä voi olla hyvä apu, sillä

nälkäongelman huomattavan parane-

jokaisen yksittäinen työpanos on tär-

misen kansallisen kouluruokailusys-

keä – oli se sitten taloudellinen tuki tai

teemin luomisen myötä.

käytännön osaaminen.

Johanna Holm Kirjoittaja on viestinnän opiskelija, jonka intohimona on yhteiskuntien ja ihmisten ymmärtäminen.

koonnut Satu Bäckmand

Miltä nälkä näyttää?

Lasten mietteitä nälästä

mitä sanasta nälkä tulee mieleen?

Että on itsellä kova nälkä.” Mette, 7 v.

Oma lempiruoka tulee mieleen.” Miko, 7 v.

”Nälkä tuntuu suussa.”

Ella, 7 v.

mitä teet, kun sinulla on nälkä?

mitä nälkä on? missä nälkä tuntuu?

”Kysyn äidiltä, onko kohta ruoka.” Isla, 7 v. ”Saan ottaa omenan.” Viljami, 7 v.

”Nälkä tuntuu suussa.” Ella, 7 v. ”Nälkä on olo. Se tuntuu vatsassa.

Nälkä tulee, kun ei ole syönyt paljon.” Santeri, 11 v. ”Nälkä tuntuu päänsärkynä ja kiukkuna.

Nälkäisenä tekisi mieli nukkua.” Anni, 7 v. ”Kurkussa on sellaista kuolaa, kun on nälkä.” Viljami, 7 v. ”Nälkä tuntuu kauhealta. Kun on nälkä, niin syön.

Pitää syödä, ettei kuole.” Ida, 11v.

”100000000 kertaa pahempi.

Ei pysty kuvailemaan… värit on kadonnut…

Se on hirveää.

En osaa selittää.”

Vilma, 10 v.

”Kurkussa on sellaista kuolaa, kun on nälkä.”

Viljami, 7 v.

mitä on kehitysmaassa asuvan nälkä? miten oma ja kehitysmaan lapsen nälkä eroavat toisistaan? ”Joillakin voi olla hätä siitä, ettei saa ruokaa.” Isla, 7 v. ”Siellä pitää syödä se, mitä tarjotaan, koska niillä ei ole paljon vaihtoehtoja.” Anni, 7 v. ”Isi sanoo kehitysmaista ja muistuttaa kehitysmaiden lapsista, jos mä en syö mun ruokaa.” Ella, 7 v. ”100000000 kertaa pahempi. Ei pysty kuvailemaan… värit on kadonnut… Se on hirveää. En osaa selittää.” Vilma, 10 v. ”Minä saan enemmän ruokaa. Ei saa heittää ruokaa pois.

Siellä ne ahmivat.” Nelli, 11 v. ”Minun nälkä on lyhytkestoinen koska saan ruokaa yleensä heti nälän jälkeen. Kehitysmaan nälkä voi kestää viikkokaupalla.” Olivia, 11 v. ”Ei ole rahaa ruokaan. Syö vaan esim. riisiä. Ei saa puhdasta vettä. Myyjät myyvät sellaista ruokaa mikä ei ole tehty tehtaassa.” Patrik, 11 v. ”Kehitysmaassa asuvan nälkä on maailman suurin nälkä.

Jos löytää ruokaa, on hyvä tuuri.” Niklas, 11 v. ”Se voi saada ihmisen voimaan pahoin. Siihen voi kuolla. Ne ihmiset, jotka asuvat kehitysmaassa voivat saada pieniä määriä ruokaa.” Juulia, 11 v.

yhteiskunta

Läikkyykö perulaislasten maitolasista? ta. Olennainen päämäärä on myös naisten voimaannuttaminen ja heidän järjestäytymisensä tukeminen.

Aliravitsemus on Perussa vakava ongelma: joka neljäs alle viisivuotias lapsi on aliravittu. Viime vuosina elintasokuilu maan sisällä on kasvanut. Kaupunkilaislapsista vain 10 prosenttia kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, maa-

Cushungan esikoululaiset lusikoivat sakeaa, kokkareista juomaa suuhunsa keskittyneinä.”

seudun lapsista joka kolmas. Puutteellisella ravinnolla ensimmäisten elinvuosien aikana on pysyviä vaikutuksia pituuskasvuun, oppimiskykyyn ja älykkyysosamäärään. Perussa 30 prosenttia alle 5-vuotiaista on kitukasvuisia ja 52 prosenttia kärsii anemiasta.

Kuten kaikissa perulaiskouluissa, maitoannos jaetaan Cushungassa viitenä päivänä viikossa. Maito on tosin harhaanjohtava nimitys, koska kyse ei maaseudulla ole maidosta vaan ravinteikkaasta jauheesta, joka sekoitetaan veteen ja josta kiehautetaan juoksevaa velliä. Cushungan esikoululaiset lusikoivat sakeaa, kokkareista juomaa suuhunsa keskittyneinä. Kun kysyn, onko maito hyvää, lapset huutavat kuorossa: “Joo!” La Shicuanan alakoulun rehtori William Ramos Pastorin mukaan jotkut lapset valittavat, että vä-

Perulaiset lapset saavat valtiolta lasin maitoa päivässä.

Miten järjestelmä toimii, vai toimiiko?

A

lillä pitäisi saada vaihtelua, juoma kun on sama päivästä toiseen. Maito kuitenkin maittaa niille, joilla on kotona niukasti ruokaa.

amun kirpeä kylmyys on ties-

vaso de leche eli lasillinen maitoa on

sään ja aurinko on jo nous-

Perun laajin ruoka-apuohjelma. Se syn-

vaso de leche -ohjelmaa hallinnoi-

sut korkealle Andien vuori-

tyi pääkaupungin Liman naisryhmien

daan kuntatasolla. Paikallisyhteisöt va-

jonon ylle, kun opettaja Zoila Vásquez

aloitteesta vuonna 1983. Naiset muo-

litsevat äänestämällä naisia komite-

ilmoittaa esikoululaisille, että maito

dostivat köyhälistökortteleissa komite-

aan, joka vastaa ohjelman täytäntöön-

odottaa. Los Angelitos de Cushunga -

oita, jotka jakoivat alueen lapsille lasil-

panosta. Perussa työnjako on vahvasti

esikoulun 3–5 -vuotiaat pikkuenkelit

lisen maitoa joka päivä. Ryhmien mai-

sukupuolittunut, joten pidetään itses-

jättävät leikkinsä, hyppäävät pystyyn

ne kiiri halki Liman, ja niitä sikisi lisää

tään selvänä, että maidon keittäminen

ja ryntäävät hakemaan kuppejaan. Ko-

joka puolelle. Jo ensimmäisenä vuonna

on naisten heiniä. Cushungan koulus-

ko konkkaronkka tarpoo vuoristopurol-

naiset jakoivat yli miljoona maitolasil-

sa on vuorolista, jonka mukaan kunkin

le pesemään kädet ja asettuu sitten kil-

lista. Seuraavana vuonna maitokomite-

lapsen äiti tulee vuorollaan keittämään

tisti jonoon. Miguelito-pojan äiti on tä-

oista tuli maanlaajuinen liike, ja vuon-

maidon avotulella koulurakennuksen

nään tarjoiluvuorossa ja kauhoo har-

na 1985 hallitus sääti lain, joka teki Va-

vieressä. “Useimmat äidit käyvät kau-

mahtavaa, paksua litkua lasten astioi-

so de Lechestä valtion virallisen ruoka-

pungissa pyykkäämässä tai myymässä

hin. Koulumaito on yksi harvoista so-

apuohjelman. Ohjelman tavoitteena

vihanneksia. Jos he jäävät koululle keit-

siaalietuuksista, joka saavuttaa Perun

on parantaa lasten sekä raskaana ole-

tämään maitoa, he menettävät päivän

Andeilla sijaitsevan syrjäisen Cushun-

vien ja imettävien naisten ravitsemus-

ansiot. Siksi jotkut yrittävät luistaa vel-

gan kylän pikkulapset.

tilaa ja siten vähentää lapsikuolleisuut-

vollisuudesta”, kertoo William Ramos.

10

Vaikka maidon kustantaa paikallis-

Kolumni Heidi Haapanen

hallinto, perheiden pitää osallistua kuljetuskustannuksiin. Maaseudulla, missä välimatkat ovat pitkiä ja tiet surkeassa kunnossa, maitojauheen kuljettaminen tulee kalliiksi. “Säkit haetaan pari kertaa vuodessa lähimmästä kaupungista ja rahdataan koululle taksilla tai pikkubussilla. Kuljetusta varten lasten vanhemmilta kerätään kolehti”, Ramos kertoo.

Vuonna 2008 Vaso de Leche -ohjelmaan käytettiin 363 miljoonaa Perun solea eli noin 93 miljoonaa euroa. Siitä hyötyi 4,2 miljoonaa henkilöä, joista 2,8 miljoonaa oli alle 7-vuotiaita lapsia. Rahoitus jakautuu epätasaisesti: köyhillä syrjäseuduilla paikallishallinnon budjetista lohkeaa lasta kohden vain kuudennes siitä, mitä kaupungeissa maitoon käytetään, vaikka juuri maaseudulla lisäravintoa kipeimmin tarvitaan.

Lisäksi korruptio syö lähes kolmanneksen ohjelman rahoituksesta. Maitolasista läikkyy matkan varrella.

Vaso de Leche -ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan se ei kuitenkaan merkittävästi paranna lasten ravitsemustilaa. Juoma-annos sisältää vain 15 prosenttia kasvavien lasten päivittäisestä energian- ja proteiinintarpeesta, mikä aliravituille lapsille on laiha lohtu. Yllättäen Vaso de Lechen parasta antia onkin naisille vuosien varrella kertynyt sosiaalinen pääoma ja kokemus järjestäytymisestä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. vaikka maitolasi vuotaa, on se Cus-

hungan naisten mielestä puoliksi täynnä. Päivittäinen maitoannos on heille yksi tärkeimmistä syistä lähettää lapset esikouluun. Maito täydentää muuten niukkaa ruokavaliota. “Jos koulussa ei enää jaettaisi maitoa, lasten olisi vaikeampi keskittyä ja he suoriutuisivat huonommin tehtävistään”, arvelee rehtori William Ramos. “Maito on olennainen osa koulupäivää.”

Leena Honkasalo Kirjoittaja teki kahdeksan kuukautta vapaaehtoistöitä koulutussektorilla toimivassa kansalaisjärjestössä Perun Andeilla vuonna 2009.

11

Merkillinen nälkä sitä myöten kuin yhteiskuntamme elintaso on kohonnut ja teknologia kehittynyt, on ihmisen fyysisen rasituksen määrä vähentynyt. Tästä seuraisi loogisesti se, että ravinnontarpeemme olisi pienempi ja energiankulutuksemme sen myötä vähäisempi.

Selviytymisen kannalta emme tarvitsisi läheskään päivittäin lihaa,emmekä ravintoa ylipäätään niin paljon kuin moni meistä saa lautaselleen mahtumaan. Mistä tämä seuraa, jos ei fyysisestä rasituksesta? Miksi ihmiset ahmivat aivan kuin pelkäisivät, että jokainen suupala on viimeinen? Miksi Hulluilla Päivillä taistellaan alennusvaatteista pelikieltoon oikeuttavilla laitataklauksilla, kun tuomari kääntää selkänsä? elimistömme kyllä kielii jonkinasteisesta puutostilasta. Tilastot kertovat etenkin nuorten voivan huonosti; syömishäiriöt ja masennus ovat oireista yleisimpiä. Markkinoiden ohjaaman yhteiskunnan vauhti on vuosi vuodelta kiihtynyt, ja ihmisen odotetaan vain mekaanisesti sopeutuvan uuteen nopeuteen. Erilaiset odotukset luovat kasvavalle yksilölle kohtuuttomia paineita.

Kaikki se, mihin meillä on nykyään mahdollisuus, saa kuolan poskelle ja katseen kiilumaan, mutta samalla se kiinnittää huomion pois siitä, mihin katse nimenomaan pitäisi tarkentaa – itseen ja minän ravitsemiseen. Nyky-yhteiskunnan juurettomuus tekee meistä entistä herkempiä reagoimaan saamaamme palautteeseen. Koemme kaikessa itsenäisyydessämme olevamme entistä riippuvaisempia kanssaihmisten huomiosta. Yhteiskunta huutaa: olet korvattavissa, mutta anna kaikkesi, jotta säilytät paikkasi mahdollisimman pitkään. Suoriudu hyvin, niin sinut palkitaan. Lounassalaatin ehdit kyllä syödä vartissa, kollegasikin ehtii.

Vastaanotamme ristiriitaisia signaaleja omasta tarpeellisuudestamme yhteiskunnassa. Kuulemme, että meillä on rajattomat mahdollisuudet mihin vain. Meille tarjotaan loputon määrä erilaisia vaihtoehtoja, ja unelmamme ovat näennäisesti pelkän päätöksenteon päässä. Oman merkityksellisyytensä ja minuutensa kanssa painiva nuori saattaa kuitenkin samalla lukea rivien välistä viestin omasta korvattavuudestaan, kertakäyttöisyydestään, tarpeettomuudestaan ja näkymättömyydestään kaikkien muiden potentiaalisten loistajien joukossa. Tämä merkityksettömyyden tunne luo yksilön sisälle mustan aukon, joka hitaasti alkaa vetää puoleensa kaikkea, mitä löytää. Se ahmii ruuan – kaikki ne ihanat herkut, mitä Stockan Delistä löytyy. Se ahmii materian – viimeisimmät trendileggarit ja vyötäröä korostavan vyön Ginasta. Kaiken se ahmii, eikä mikään sitä täytä. Kaikkea tätä yksilö käyttää minäkuvansa muodostamiseen ja itsetuntonsa rakentamiseen, koska sosiaaliset tarpeet jäävät täyttymättä.

Minuus jää tyhjäksi. lopputulos kaikesta tästä on loppuun palaneita hiilloskekoja, jotka paniikinomaisesti ahmivat kaikkea mihin yltävät estääkseen tulensa lopullisen hiipumisen. Ravintoaineet ovat kuitenkin vääriä. Ravintoa eivät ole viimeisimmät muotivaatteet tai ylenpalttinen määrä herkkuja, vaan ravintoa olemme sinä ja minä, te ja me. Me emme ole olemassa toisiamme, vaan itseämme varten, mutta minämme syntyy suhteistamme toisiin. Yhdessä pystymme pitämään mustat aukot siellä, missä niiden kuuluukin olla – avaruudessa.

Heidi Haapanen Kirjoittaja on sosiaalipsykologian opiskelija Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

yhteiskunta

Ideologisesti nälkäiset Ruokaa lautasella, vaan ei vatsassa.

Mistä on kyse, kun kurina mahanpohjassa ei saa haarukkaa nousemaan?

Miksi jotkut valitsevat nälän?

Mitä vapaaehtoisesti nälkäiset haluavat sanoa?

R

avinnon hankkimiseen, val-

mittasuhteita: eräs ministeri esimer-

aktivistit ovat turvautuneet nälkälak-

mistamiseen ja nauttimiseen

kiksi julistautui peräti kolmen tun-

koihin. Toisaalta niihin ryhtyvät myös

liitetään jokaisessa kulttuu-

nin syömälakkoon vastalauseena Sri

ne, jotka jo ovat julkisuudessa, ja jot-

rissa tiettyjä sääntöjä ja merkityksiä.

Lankan hallituksen tavalle kohdella

ka sen vuoksi helposti saavat asial-

Jaettujen ja toistuvien asioiden, kuten

tamilitiikereitä.

leen näkyvyyttä. Hyvä esimerkki jul-

ruokailun, kautta voidaan tehokkaasti

Eurooppalaisessa kontekstissa Irlan-

kisuuttaan hyödyntäneestä nälkälak-

ilmaista, määritellä ja ylläpitää muun

ti tunnetaan nälkälakkoja vilisevästä

koilijasta on arkkipiispa Desmond Tu-

muassa yhteisön sosiaalisia suhteita,

historiastaan. Muinaisessa Irlannis-

tu. Rauhanaktivistinakin tunnettu Tu-

arvoja ja rakenteita.

sa oma-apu (self help) oli ainoa keino

tu osallistui vuonna 2009 nälkälak-

Katastrofialueiden ihmiset kärsi-

taistella Brehonin lakeina tunnettua

koon Zimbabwen poliittisen tilanteen

vät nälkää tahtomattaan – kuvat riu-

suullista lakikokoelmaa vastaan, mi-

vakauttamisen puolesta.

tuneiden jäsenten kehystämistä tyh-

kä usein johti nälkälakkoihin. Uskon-

jänturpeista vatsoista eivät kuulu min-

nollis-poliittisen marttyyriuden pe-

lautasella alistamista, alistumista ja kapinaa

kään kulttuurin ihannekuvastoon. Nä-

rinne, irlantilaisen mytologian kultti-

Aina nälkäisten vatsojen ääniä ei kui-

län heikentämien ihmisten kehoihin

hahmot sekä paastoamiseen ja uhrau-

tenkaan kuulla julkisesti tai ryhmit-

ja kuviin kätkeytyy kuitenkin myös yl-

tumiseen liitetty voimakas symboliik-

tymiseen ei ole mahdollisuuksia. Eri-

lättävää voimaa, sillä nälkiintynyt ke-

ka ovat ruokkineet nälän käyttämistä

tyisesti kotitöihin sidotut ja koulutta-

ho viittaa paitsi itseensä, myös rajojen-

protestikeinona myöhemminkin.

mattomat naiset ovat monissa yhteis-

sa ulkopuolelle. Nälän kuva on samal-

Nälkälakkojen teho kilpistyy väki-

kunnissa väestönosa, joka on sekä kult-

la myös historiansa ja taustansa kuva.

vallattomuuden ideologian sekä nä-

tuurin että uskonnon hiljentämä. Tä-

Osittain juuri tätä assosiaatiota käyt-

län symbolisen ja fyysisen kielen hy-

mä puolestaan vaikuttaa naisten nä-

tävät hyväkseen ne, jotka ideologian tai

väksikäyttämiseen. Nälästä taotaan

kyvyyteen muilla areenoilla, kuten ta-

muun syyn vuoksi kieltäytyvät ruoasta

henkinen ase, jonka kärki suunnataan

louden ja politiikan maailmassa.

vapaaehtoisesti.

kohteen omaantuntoon. Myös sivusta-

Naisten tapa sanoittaa kokemi-

nälkälakot – syömättömyys henkisenä aseena

katsojat pyritään herättämään, min-

aan epäkohtia saa usein hienovarai-

kä vuoksi nälkälakot ovat usein julki-

sia muotoja, joiden sanoma paljas-

Nälkälakot ovat selvä esimerkki näl-

sia. Näkyvyys lisää niin ikään ratkaisu-

tuu tarkkasilmäisille rivien välistä. Ke-

kään ja syömättömyyteen liittyvien

paineita lakon vaatimusten kohteena

hollisuus on kuitenkin vahvasti läsnä

mielikuvien käytöstä muiden päämää-

olevien suuntaan. Toisinaan nälkälak-

naisten alistamisessa, alistumisessa

rien saavuttamiseksi. Käyttäytymällä odotusten vastaisesti vallitsevaa järjestelmä voidaan kyseenalaistaa.

Lakoilla pyritään tavallisesti vaikuttamaan yhteiskunnallisesti merkit-

Anorektikot eivät ryhdy nälkäkuurille turhamaisuuttaan.”

täviksi koettuihin asioihin poliittisia päättäjiä painostamalla.

ja vastarinnassa.

Intia tarjoilee esimerkin paitsi nälkälakoista, myös naisten hiljaisesta tavasta käyttää kehojaan kapinansa ilmentäjinä. Intialaisnaisia ja heidän ruokailuun liittyviä tapo-

koilijoita on jouduttu jopa

jaan ja tarinoitaan tutkinut Neema

pakkosyöttämään kuo-

Caughran osoittaa, miten naiset ky-

eivät myöskään ole maantieteellisesti

lemantapausten ehkäi-

seenalaistavat kulttuurisia ja uskon-

rajattu ilmiö, vaikka perinteet ja kult-

semiseksi.

Nälkälakot eivät ole uusi keksintö. Ne

nollisia käsityksiä ja sääntöjä niiden

tuuriin liittyvät seikat voivatkin vaikut-

Nälkälakoilla taloudel-

taa niiden tiheyteen ja tehoon. Muun

lisesti ja poliittisesti voi-

Intialainen ihmiskäsitys poikkeaa

muassa hindujen ikivanhoissa pyhis-

mattomat voivat vedo-

huomattavasti länsimaalaisesta: yksi-

sä kirjoituksissa on nälkälakkoihin

ta päättäjiin sillä, mi-

lö käsitetään aina osana ryhmää. Su-

liittyviä viitteitä.

tä heillä on – omalla

vun ja perheen muodostamassa ko-

Myöhemmin Mahatma Gandhin

kehollaan. Muun mu-

konaisuudessa nuoret naiset ja mi-

nälkälakot nostivat protestimuodon

assa poliittiset van-

niät sijoittuvat hierarkia-asteikon

suosiota. Suuren opettajan esimerk-

git, yksittäiset kansa-

hännille. Tämän vuoksi he myös syö-

kiin tartutaan Nyky-Intiassa herkästi.

laiset sekä ympäristö-

Lakot saavat toisinaan huvittaviakin

puitteissa ja niiden omin sanoin.

vät viimeisinä, mikäli toisilta jää täh-

Anorektikot eivät ryhdy nälkäkuuril-

teitä. Nuoret naiset kärsivät usein näl-

syömishäiriöisetkö poliittisia aktivisteja?

le turhamaisuuttaan. Fyysisestikin ra-

kää, vaikka viettävät päivittäin paljon

Intia ei ole ainoa maa, jossa ajatus hil-

jun anoreksian taustalla on usein jouk-

aikaa ruoanlaiton parissa.

litystä, toisten tarpeet etusijalle aset-

ko psyykkisiä syitä, jotka laukaisevat

Koska naisten ruoan saanti on yleen-

tavasta naisesta on ideaalinen. Monis-

sairauden ja ylläpitävät sitä. Anoreksi-

sä jo valmiiksi niukkaa, heille jää lä-

sa kulttuureissa naista pidetään mies-

an tarkasteleminen pelkästään sairau-

hinnä kaksi tapaa kapinoida käytän-

tä olemukseltaan kuumempana ja ai-

den diskurssista käsin saattaa kuiten-

töä vastaan: joko kieltäytyminen heil-

lahtelevampana. Naisen seksuaali-

kin olla kapeakatseista.

le sallitusta ruoasta tai syöminen sa-

suus ja sykliset kehontoiminnot mie-

Kulttuurihistorioitsija Jane Nicho-

laa muiden katseilta. Caughran osoit-

hiseen suoraviivaisuuteen verrattuna

las haluaa irtisanoutua tavasta näh-

taa naisten tekevän molempia. Nainen

nähdään potentiaalisen vaaran, epä-

dä anorektikot pelkästään sairaina ja

saattaa esimerkiksi kieltäytyä syömäs-

puhtauden ja voiman lähteinä. Haluil-

muotivillitysten voimattomina uhrei-

tä ennen miestään (kuten kunnon vai-

leen ja tunteilleen vallan antavan nai-

na. Hän korostaa anorektikoiden päät-

mon kuuluukin), vaikka mies olisi jo

sen pelätään voivan horjuttaa yhtei-

täväisyyttä nälkiintymisensä suhteen.

syönyt toisaalla – usein rakastajansa

sön vakautta, joten on kaikkien etu, et-

Syömättömyys voi olla itse valittu elä-

luona. Noudattamalla perinteitä nai-

tä naisen voima suitsitaan.

mäntapa, jota ylläpidetään tietoises-

nen osoittaa kunnollisuutensa muiden

Länsimainen ihannenainen vaikut-

ti yksin tai yhdessä muiden anorekti-

silmissä ja saattaa samalla miehensä

taa päällisin puolin edellisen vasta-

koiden kanssa. Esimerkkinä ryhmäyty-

noloon tilanteeseen.

kohdalta; hän elää itselleen eikä ole

misestä on Internetin pro-ana -sivus-

Ruokaan liittyvät arvot, asenteet

turhan kiltti. Toisaalta menestyminen

to, jolla anorektikot ovat voineet (si-

ja käyttäytymismallit nousevat esille

edellyttää itsehillintää, päämäärätie-

vustoa sensuroidaan monissa mais-

myös naisten keskinäisissä tapaamisis-

toisuutta ja tiettyyn ulkoiseen muot-

sa) jakaa kokemuksiaan ja vinkkejä

sa. Paastojen ja juhlien valmistamisen

tiin mahtumista. Paineita kohdis-

anoreksiaan liittyen.

yhteydessä naiset viettävät aikaa kes-

tuu toki myös miehiin, mutta ne ovat

Nicholasin mukaan anoreksiaa voi

kenään ja kertovat toisilleen tarinoi-

osittain erilaisia ja jättävät keholle

tarkastella poliittisena aktivismina.

ta. Monissa tarinoissa kuvataan hillit-

enemmän ”joustovaraa”.

Anorektinen keho on itsessään – nälkä-

tömiä naisia, jotka ylensyövät ja käyt-

Oman kehon kontrollointi johtaa

lakkojen tapaan – eräänlainen ”esitys”,

täytyvät provosoivasti. Perinteiset tari-

helposti ruoan käyttämiseen elämän-

jolla pyritään ottamaan kantaa yhteis-

nat muuttuvat kapinan välineiksi ker-

hallinnan välineenä ympäristössä, jos-

kuntaan ja siinä vallitseviin arvoihin.

rontatapojen kautta. Kertoja saattaa

sa ihmisen menestystä mitataan ulkoi-

Erilaisilla ”nälkänäytöksillä”, joiden

esimerkiksi maustaa tarinan ripauk-

silla tekijöillä. Syömistä kontrolloimal-

tarkoituksena on ollut paljastaa jokin

sella ironiaa, jolloin tämän kriittinen asenne suhteessa tarinan alkuperäiseen opetukseen paljastuu.

Naisten tapa käyttää kulttuuriinsa sisältyviä elementtejä niitä itseään vastaan kertoo kekseliäisyydestä.

Vastarinta ei kuitenkaan aina paranna kapinallisten asemaa.

Toisinaan kritiikin esittäjien vaike-

”Noudattamalla perinteitä nainen osoittaa kunnollisuutensa muiden silmissä ja saattaa samalla miehensä noloon tilanteeseen.”

yhteiskunnallinen epäkohta tai petos, on pitkä historia.

Naisten vapaaehtoista nälkiintymistä ei ole kuitenkaan yleensä tulkittu poliittisesta viitekehyksestä käsin. Tapa nähdä naiset irrationaalisina ja emotionaalisesti epätasapainoisina toimijoina on pitänyt heidät vuosisatojen ajan politiikan ulkopuolella. Poikkeukse-

udet jopa lisääntyvät, eivätkä aliravitsemuksen aikaansaamat muutok-

la ohjaillaan paitsi kehoa,

na mainittakoon Ison-Britannian

set kehossa ole niistä pahimpia. Sosi-

myös tunnetta siitä, että

suffragettiliike, joka 1900-luvun

aalisia normeja vastustavat leimataan

elämän muutkin osa-alu-

alussa taisteli naisten äänioikeu-

helposti, mikä saattaa ruokkia syrjiviä

eet ovat hallinnassa. Tällai-

den puolesta muun muassa nälkä-

käytäntöjä entisestään.

set puitteet ovat otollisia

lakkojen avulla. Nicholasin näke-

myös syömishäiriöille,

mystä on lisäksi vastustettu veto-

joista etenkin anoreksi-

amalla siihen, että nuorten ano-

assa ruoasta kieltäyty-

rektisten tyttöjen maailma ja

minen on laskelmoitua.

kiinnostuksen kohteet ovat usein kaukana politiikasta.

Nicholas myöntää, että monilla anorektikoilla on takanaan traumaattisia henkilökohtaisia kokemuksia, jotka vaikuttavat anoreksian taustalla. Kuitenkin, sen sijaan, että tyytyisi näkemään anoreksian vain henkilökohtaisena sairautena, hän kehottaa meitä katsomaan asiaa myös toisesta näkökulmasta. Jos ruoka ei kelpaa, mikä sitten?

Nälkälakkoilijoihin verrattuna syömishäiriöisten viesti vaikuttaa usein epämääräiseltä ja piilotetulta, koska sitä harvoin kuulutetaan ääneen.

Nicholasin mukaan anorektikkojen viestit ovat kuitenkin löydettävissä, mutta kuten nälkälakkojenkin kohdalla, ne saattavat poiketa toisistaan. Halu ajaa omaa asiaa on molemmissa tapauksissa suuri – ihmisten tarve kertoa toiveistaan ja turhautumisestaan vain

Uskonnolliset paastot ruoasta voidaan kieltäytyä myös uskonnollisin perustein. Uskonnolliset paastot ovat esimerkki siitä, miten syömättömyys voi olla osoitus sitoutumisesta yhteisiin arvoihin, ei vastalause niille. Paastot ovat aika ajoin toistuvia rituaaleja, joiden tarkoitus on vahvistaa yksilöitä ja yhteisöä hengellisesti. paastoja harjoitetaan muun muassa kristinuskon eri haaroissa, islamissa, juutalaisuudessa ja hindulaisuudessa. Paastoihin liittyvät käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat jonkin verran, mutta niiden taustalla on myös yhteistä sanastoa. Yleensä paastoamiseen liittyy ajatus luopumisesta, puhdistautumisesta ja hengellisyyden voimakkaasta läsnäolosta. Paaston aikana pidättäydytään tietyistä asioista, kuten ruoasta ja muista lihan iloista.

Ruumiillisista tarpeistaan ja itsekkäistä pyrkimyksistään pidättäytyessään ihmisen ajatellaan voivan paremmin keskittyä hengellisiin asioihin. Paastot myös muistuttavat ihmisiä heidän pienuudestaan ja tarvitsevuudestaan. Paasto ja saattaa ihmisen tilaan, jossa tämän on lähes pakko hiljentyä ruumiin voimien ehtyessä.

Hengellisten tavoitteiden lisäksi paastoilla voi olla myös maallista merkitystä.

Esimerkiksi muslimien ramadaniin sisältyy ajatus itsekieltäymyksestä, muihin keskittymisestä, hyvien tekojen tekemisestä ja köyhien muistamisesta.

kinä länsimaiselle kulutuskeskeisel-

paasto toimii usein tapana valmistautua hengellisiin juhliin, sillä paastoamalla saavutetun puhdistautumisen ajatellaan miellyttävän jumalia. Paastojen yhteydessä puhutaankin hengellisestä kilvoittelusta. Paaston päättymistä juhlistetaan tavallisesti pidoilla, joissa elämän eri aspektit yhtyvät jälleen: tarjolla on sekä hengen että ruumiin ravintoa. Muslimien id-al-Fitr ja ortodoksien pääsiäisjuhla ovat suuria juhlia, joissa herkutellaan ja nautitaan elämästä ja ystävistä olan takaa.

le, tuhlailevalle elämäntavalle. Ano-

Minna Kulmala

purkautuu eri tavoin.

Anoreksiaan liittyvä asketismi ja pidättäytyminen voidaan nähdä kritiik-

reksia voidaan niin ikään tulkita protestina patriarkaalisille arvoille. Kieltämällä ruumistaan tarvitsemasta ja asettumalla sen ”yläpuolelle” anorektikot voivat etääntyä naiseuteen liittyvistä ristiriitaisista attribuuteista ja

Nälkälakkoihin verrattavat po-

kyseenalaistaa sukupuolisia stereoty-

liittiset spekulaatiot anoreksi-

pioita. Kuukautisten loppuminen, hon-

an kohdalla saattavat vaikut-

telo keho ja itsekuri lisäävät androgyy-

taa uskaliailta ja liioitelluilta.

nistä vaikutelmaa, joka saattaa auttaa

Kuitenkaan ajatus siitä, et-

naisia esimerkiksi työuralla.

tä anorektikot toivovat tule-

Lisäksi kauneus- ja tehokkuusihan-

vansa nähdyiksi ja kuulluik-

teet äärimmilleen vienyt henkilö iro-

si hiljaisen ja traagisen ”ka-

nisoi tehokkaasti ulkonäkö- ja suori-

toamisensa” kautta myös yh-

tuskeskeistä elämäntapaa sen omalla

teiskunnan silmissä ja korvis-

irvikuvalla. Anorektinen keho haastaa

sa, ei liene kaikkein vääristy-

kysymään, onko yhteiskunnan arvo-

nein. Nälkä itsessään on har-

maailma kohdallaan.

van päämäärä, mutta monille se on polku tavoitteita kohti.

nälkä voi saada erilaisia muoto-

ja, mutta nälkiintyneen kehon perussanoma on aina sama: riutunut keho kielii sairaudesta ja siitä, etteivät asiat ole niin kuin niiden tulisi olla. Sairaus vaatii huomiota, eivätkä lääkkeetkään ole pahitteeksi.

Minna Kulmala Kirjoittaja opiskelee sosiaali-ja kulttuuriantropologiaa, uskontotiedettä sekä viestintää.

matkakertomus

Kohtaaminen Ugandassa Millaista on elämä Afrikan Helmessä?

”Either you’ll pay me 100 000 or you’ll go to jail.”

Ö

inen katu pölyää, kun boda-

tamamme sanat: “Either

boda-kuskimme

you‘ll pay me 100 000 or

väistelee

kuoppia ja asfalttiin synty-

you‘ll go to jail”.

neitä lohkeamia jyrkin käännöksin. Il-

Ennen kuin vastaan,

ta on venynyt pitkäksi, ja kadun var-

alan miettiä miehen

silla nököttävien banaanikojujen luu-

elämää. Sormea korista-

kut on suljettu jo tunteja sitten. Ilma-

vasta kultasormuksesta

virran pöyhentäessä hiuksiani suljen

ja miehen egosta pää-

silmäni ja unelmoin omasta sängys-

tellen hänellä on kotona

tä. Yht’äkkiä kuski lyö jarrut pohjaan.

vaimo tai kaksikin ja vähin-

Kaikki kolme kyydissäolijaa nytkähtä-

tään viisi lasta. Kuvittelen, kuinka polii-

vät rajusti, kun pyörä pysähtyy.

sin vaimo kantaa höyryävän banaanimuusin pöytään, jossa sekä lapset että

taskulapun valo sokaisee silmäni.

miehen äiti ja maalta kaupunkiin pa-

Kuulen lugandankielisen komennon

remman elämän toivossa muuttanut

nousta pois pyörän selästä. Teemme

serkku odottavat omaa annostaan.

työtä käskettyä ja tunnen äkkiä oloni hyvin valppaaksi. Kun silmäni ovat tot-

kampalaa ympäröivässä reheväs-

tuneet lampun kirkkauteen pimeyden

sä maassa olisi kyllä ruokaa kaikille,

keskellä, erotan, että meidät on ympä-

mutta pääkaupungin maanomistus-

röinyt viisi kiväärein varustettua virka-

olot ovat erilaiset maaseutuun ver-

vallan edustajaa.

rattuna. Eikä nälkä lopu siihen. Ruuan

Kuudes univormu roikkuu kanta-

hinnan lisäksi isännän kukkaroa ve-

jansa päällä. Yllätyksekseni juuri tämä

rottavat mm. lasten taivaita hipovat

pieni mies ottaa komennon ja nappaa

koulumaksut.

ensihätiin kuskimme kädestä moot-

Poliisin olematon palkka on riittä-

toripyörän avaimet. Kädessään mies

mätön kaikkien tyydyttämiseen. Palk-

kantaa kiväärin sijasta pamppua, jo-

kojen lisäksi virkaylpeyttä alentaa

ta hän hakkaa tasaisin väliajoin va-

kansalaisten kunnioituksen puute. Yk-

paata kouraansa vasten. Laahaavat

si hyvä puoli ammatinvalinnassa kui-

sanat, kiihtyvä äänensävy ja auki ole-

tenkin on: virkapuvulla ei välttämättä

vat paidan napit paljastavat, että po-

saa kansalaisia nöyriksi, mutta piipun

liisimestarille on työiltana maittanut

päällä kylläkin. Poliisit keräävät rikkei-

paikallinen koskenkorva.

Ugandalainen helmikohokas pohja:

241,038 km2 maata Kastele pohjaa tasaisesti, niin saat sen vihertämään.

täyte:

33 miljoonaa asukasta 43 kieltä 48 vuotta itsenäisyyttä 24 vuotta Yoweri Musevenin valtakautta ( jatkoa luvassa vuoden 2011 vaaleissa) 19 litraa viinaa / henki (vuositasolla) Sekoita yhteen ja laita 27-asteiseen uuniin muhimaan. Saat 91,30 miljoonan asukkaan maan vuoteen 2050 mennessä. Sopivan jännitteen aikaansaamiseksi muista suosia tiettyjä etnisiä ryhmiä toisten kustannuksella.

kuorrutus:

20 vuotta talouskasvua Ilmainen peruskoulu (paperilla, ei todellisuudessa) 1 virallinen kieli: englanti 55.8 dollaria kehitysapua / asukas Vatkaa ainekset yhteen ja saat länsimaisten lahjoittajien silmiä miellyttävän kuorrutuksen.

Tiina Juvonen

den tekijöiltä ja myös viattomilta ih-

huttelen miestä kohteliaasti lugan-

Kuunnellessani päällikön ala-arvoi-

misiltä palkkansa bonukseksi lahjuk-

daksi ja osoitan hänelle kunnioitusta-

sia letkautuksia ja luokattomia vit-

sia. Lahjuksen vastapalkaksi voi luot-

ni, vaikka mieleni sisällä hän kaikkea

sejä en voi välttää huvittuneisuuden

taa, että AK-47:n varmistin pysyy aina-

muuta kuin ansaitsisi sen. Lahjussum-

tunnetta. Koko epätodellinen tilan-

kin hetken päällä.

man alenee neljännekseen. Kun po-

ne vaikuttaa huonolta pilalta, mut-

liisimestari on vakuuttunut, ettei voi

ta saa samalla inhonväreet nouse-

miehen röyhtäys seisauttaa ajatuk-

enää hyötyä meistä, saamme vihdoin

maan ihoni pintaan. Varma-asentei-

senkulkuni. Hän odottaa vastausta ja

avaimet käteemme.

nen mies selvästi tietää, ettei koskaan

rahoja kärsimättömänä. Sanon, ettem-

joudu vastuuseen virka-asemansa

me kuljeta moisia summia mukanam-

sängyssä uni ei kuitenkaan tahdo tul-

väärinkäytöstä.

me. Hän tuhahtaa, ja tiedän kyllä, et-

la silmään. Toinen kotimaani on nyt

Poliisin solvaukset tauokoavat het-

tä valkoinen ihonvärimme puhuttelee

näyttänyt sen, mitä osasin odottaa

keksi, kun hän havaitsee toisen boda-

miestä paljon vakuuttavammin kuin

aurinkoisten kasvojen kääntöpuolel-

bodan lähestyvän tarkkailupistettä ja

minun sanani. Kysyn, kuluttaisiko hän

la olevan. Ymmärrän taas hieman pa-

lähtee tätä kohti pamppuaan helistä-

rahansa taas uuteen pulloon vai saisi-

remmin, miksi Afrikan Helmen asuk-

en. Tämänkertainen kuski on kuitenkin

vatko muutkin siitä osansa? Mies kim-

kaat toivovat muutosta.

ripeä liikkeissään - hän kaartaa pyörän

paantuu ja alkaa taas lyödä pampulla

ympäri ja lähtee pakoon niin kovaa

avoimeen kämmeneensä.

kuin suinkin pääsee. Tästäkös poliisi-

Lopulta ymmärrän, että ainut kei-

mestarin virkainto yltyy. Palatessaan

no päästä kotiin vielä tänä yönä on ot-

luoksemme hän lausuu kauan odot-

taa pehmeämmät sanat käyttöön. Pu-

17

Tiina Juvonen Kirjoittaja on kansantalouden ja kehitysmaatutkimuksen opiskelija, joka söi koko viime vuoden banaanimuusia maapähkinäkastikkeella.

Kuumilla hiilillä Naisten asema ja sukupuolittunut nälkä Laosissa Laos on maailman köyhimpiä maita. Siellä tulevat esiin monet kehitysmaille tyypilliset tasa-arvoepäkohdat.

Sukupuoli näkyy myös suhteessa ruokaan.

yhteiskunta

T

heravada-buddhalaisuus, La-

niissä se on yleisesti ottaen huono. Par-

nytyksen jälkeistä ruokavaliota. Ruo-

osin valtauskonto, opettaa, et-

haiten asiat ovat suurimpaan etniseen

kavalioon tulee pitäytyä etnisestä ryh-

tä naisen on aina ensin uu-

ryhmään, lao loumiin, kuuluvilla naisil-

mästä riippuen kahdesta viikosta vuo-

delleen synnyttävä mieheksi ennen

la. Lao loumiin kuuluva aviopari asuu

teen. Se voi olla hyvinkin rajoittava: sal-

kuin hän voi saavuttaa nirvanan. Nai-

tavallisesti vaimon perheen luona. Se-

littuja ruokia ja juomia voi olla vain yk-

sen hengellinen asema on siis jo lähtö-

kä miehet että naiset voivat periä maa-

si kutakin. Joidenkin naisten tiedetään

kohtaisesti alempiarvoisempi kuin mie-

ta tai yrityksen omistajuuden, mutta

kuolleen ruokavalion yksipuolisuu-

hen. Laosilaisen sanonnan mukaan, te-

tästä huolimatta on huomattava, että

den seurauksena. Vuonna 2009 jul-

kemällä hyvää saa hyvää ja tekemäl-

naisilla on kuitenkin rajattu päätösval-

kaistussa tutkimuksessa, johon osal-

lä pahaa saa pahaa. Niinpä hyvän kar-

ta maiden käytöstä, ja mies sanoo aina

listui 300 Laosin pääkaupungin Vien-

man keruu on olennainen osa ihmisten

viimeisen sanan.

tianen rajaseuduilla sijaitsevaa kylää,

arkea ja vähästäkin ruoasta annetaan

seurattiin lasten ja äitien hyvinvointia rajoitettu ruokavalio

ja haastateltiin äitejä. Tutkimus tote-

Uskonto vaikuttaa Laosissa jokapäi-

Naiset kohtaavat nälän eri tavalla kuin

si kaikkien naisten kärsivän vakavista

väiseen elämään, aivan kuten etnisyys-

miehet. Laosissa, kuten muuallakin

vitamiinipuutoksista.

kin. Laosissa on noin 160 eri etnistä ryh-

Kaakkois-Aasiassa, naiset noudatta-

Lasten aliravitsemusta lisäävät laa-

mää, ja luonnollisesti naisten asema

vat esimerkiksi tarkkaa kulttuurisidon-

jalti myös synnytyksen jälkeiset rajoi-

vaihtelee näiden välillä, mutta kaikissa

naista ja uskomuksiin perustuvaa syn-

tukset, joiden mukaan synnyttäneen

osa munkeille.

18

naisen on esimerkiksi maattava kak-

na katujen ja muiden samankaltaisten

projektien uudistusten välissä hank-

si viikkoa sängyllä, jonka alla on heh-

etnisten ryhmien ruoansaanti on vai-

kiakseen tarpeeksi ruokaa perheelleen

kuvia hiiliä. Tämän uskotaan sulkevan

keutunut. Nykyään katut syövät pel-

ja itselleen. Itsestään selvää lienee, et-

synnytystiet. Sen aikana kun nainen

toriisiä ja huomattavasti vähemmän

tä niin ruoanhankintamahdollisuuk-

makaa kuumalla sängyllä, lasta ei ime-

metsän antimia, mikä aiheuttaa heille

sia kuin muutakin kehitysyhteistyötä

tetä, eli tämä ei saa äidinmaitoa, joka

vitamiini -ja ravinnepuutostiloja.

on parannettava paikallisten ehdoilla.

on erittäin tärkeä lapsen kehityksel-

Hallitus yrittää hillitä metsäkatoa

Vuonna 1955 perustettu Lao Women’s

le. Sen sijaan muut sukulaiset syöttä-

kieltämällä laissa puutavaran ja tuk-

Union (LWU) on tässä mielessä edellä-

vät lapselle esipureskeltua riisiä. Tapa

kien viennin. Siitä huolimatta tar-

kävijä. Sen tavoitteena on edistää nais-

on yleensä yhdistetty pienikokoisiin ja

vitaan suurempia ponnisteluja, jot-

ten roolia yhteiskunnassa ja kohentaa

kroonisesti aliravittuihin lapsiin sekä

ta laittomat metsänhakkuut saadaan

naisten kykyä auttaa itse itseään. LWU

lapsikuolemiin.

kuriin. Tohtori Jutta Krahn Bonnin yli-

on Laosin johtava sukupuolitasa-arvoa,

Koska ruokavaliot ovat tiukasti sidottuja kulttuuriin ja vanhoihin uskomuksiin, niiden muuttamiseksi on pyrittävä antamaan äideille neuvoja ja hoitoa jo ennen synnytystä. Myös anopeille on kerrottava vitamiinien ja rin-

”Synnyttäneen naisen on maattava kaksi viikkoa sängyllä, jonka alla on hehkuvia hiiliä.”

tamaidon tärkeydestä, sillä he

sekä naisten ja lasten etuja ajava järjestö, joka keskittyy myös etnisten ryhmien välisten suhteiden yhteisöllisyyden lisäämiseen. Oma näkemykseni on, että on solmittava lisää LWU:n ja UNIFEMin kolmetoistavuotisen yhteistyön kaltaisia kumppanuussuhteita, jotta nais-

usein opastavat tuoreita äitejä. So-

opiston Maailman Ruokatalouden lai-

ten asema Laosissa paranisi. Paranta-

siologi ja entinen UNICEFin työnteki-

tokselta on kirjoituksissaan laajalti ar-

malla naisten asemaa parannetaan

jä Shui Meng Ng uskoo, että vain näin

vostellut Laosin maatalous- ja maan-

myös koko yhteisön elinolosuhteita.

toimimalla naisten terveydentilaa on

käyttöpolitiikkaa. Hänen mukaansa

mahdollista parantaa.

tarvitaan uusia strategioita jotka ta-

tasapainoilua monella nuoralla

kaavat ruoansaannin ja erityisesti on

Toinen erittäin vakava uhka niin nais-

etnisten ryhmien ruokavalioihin ja

ten työlle ja terveydelle kuin heidän

ruokakulttuuriin.

keskityttävä ruoantuotannon sijaan

perheidensä terveydellekin, on metsä-

Metsien lisäksi myös kosteikot ovat

kato. Metsäkadon aiheuttaa metsien

tärkeitä naisten ruoankeruulle. Vuon-

hakkaaminen puuteollisuuden raa-

na 2008 Maailman ruokaohjelman

ka-aineiksi sekä polttaminen pois laa-

avustuksella täytettiin suuri kosteik-

jennettavien viljelmien tieltä. Metsä-

ko Etelä-Laosissa. Tarkoituksena oli is-

hakkuut ovat yleistyneet 1970-luvul-

tuttaa tilalle riisiä. Kosteikko oli kuiten-

ta alkaen, ja monien etnisten ryhmien

kin alun perin toiminut tärkeänä ruo-

naisten on kuljettava yhä kauemmas

ankeruupaikkana paikallisten kylien

kodeistaan hakemaan polttopuuta ja

naisille, jotka hankkivat sieltä esimer-

metsästä saatavia ruoka-aineita. Eten-

kiksi etanoita, ankeriaita ja vesikasve-

kin ylämaalla Pohjois-Laosissa kotitalo-

ja. Kaksi vuotta sitten hallitus luopui

uksien selviytyminen riippuu melkein

suunnitelmista muuttaa Vientianea

pelkästään metsistä saatavista ruoka-

ympäröivät kosteikot teollisuusalu-

aineista ja lääkekasveista.

eeksi, kiitos kansalaisten painostuksen.

Ennen 1970-lukua katu-nimisen et-

Kosteikot tarjoavat ruokaa ja tulonläh-

nisen ryhmän jäsenet tunsivat ja käyt-

teen 30 000 ihmiselle. Kosteikkoa, sa-

tivät yli 700 erillistä metsästä saatavaa

moin kuin metsää, kuitenkin tuho-

ruoka-ainetta. Nämä ruoka-aineet, joi-

taan vähän kerrallaan rakennusten ja

hin kuului muun muassa kuivamaa-

viljelmien tieltä.

riisiä, hyönteisiä, metsän hedelmiä ja lintuja, antoivat heille hyvinvoinnin ja

laosin naiset tasapainoilevat oman

terveyden edellyttämät ravinteet. Met-

yhteisönsä kulttuurin, uskonnon ja

sähakkuiden lisääntymisen seuraukse-

kansainvälisten toimijoiden kehitys-

19

Laura Luoto Kirjoittaja opiskelee matematiikkaa ja valtiotieteitä. Hän asui Laosissa kolme vuotta ja on kiinnostunut kehitysmaiden naisten asemasta.

ruoka

Kolumni Maarit Olkkola

Suomi – kehitysmaa, konfliktimaa ja siirtomaa nykyisten kehitysmaiden tilanteessa voi nähdä yhtymäkohtia myös pohjoisen kotimaamme historiaan. Suomessakin kuoltiin nälkään vielä 1900-luvulla. Silloin syynä olivat lähinnä poikkeusolosuhteet, kuten sota tai mielisairaaloiden huono ruokahuolto.

Vain hiukan yli sata vuotta sitten Suomessa kärsittiin kuitenkin Euroopan viimeisestä suuresta nälänhädästä, vuosien 1866–68 suurista nälkävuosista. Silloin nälkään ja tauteihin kuoli noin 150 000 suomalaista eli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.

Kuten moni nykyinen kehitysmaa, Suomikaan ei ole maatalouden ihannemaa.

Ilmasto-olot – liian sateinen kesä, pitkälle venynyt kevättalvi ja syksyllä liian aikaisin yllättäneet halla ja pakkanen – olivat suurelta osin syypäitä nälkävuosien tragediaan.

Kehitysmaissa syyt sen sijaan ovat usein esimerkiksi liian vähäiset tai väärään aikaan ajoittuvat sateet, maanpinnan eroosio ja tuhohyönteiset. Nälänhädän sinetöi huonosti organisoitunut hallinto ja riittämättömät markkinamekanismit, jotka eivät toimi poikkeusolosuhteissa.

Useissa kehitysmaissa nälänhädät liittyvät myös yhteiskuntaa riepotteleviin konflikteihin. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen lokakuun numerossa käsiteltiin Sierra Leonen veristä sisällissotaa. ”Sodissa tapahtuu kauheuksia, mutta Sierra Leonen metsissä koettiin aivan poikkeuksellista julmuutta. Ei kevään 1918 hämäläispitäjissä ollut sentään sellaista kuin Sierra Leonessa.” On totta, että Sierra Leonen sisällissota saattoi olla kokonaisuudessaan raaempi ja epäinhimillisempi, mutta kyllä Suomessakin osattiin. Molemmilla puolilla oli paljon alaikäisiä lapsisotilaita ja vain muutamassa kuukaudessa saatiin aikaan verinen konflikti, jossa kuoli kymmeniätuhansia, osa tauteihin ja terroriin. suomi ei kuitenkaan enää ole kehitysmaa tai konfliktimaa, vaan yksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista alueista. Kaikki tämä sitä huolimatta, että maamme on ollut itsenäinen vasta alle sata vuotta. Tästä moni vetää sen johtopäätöksen, että me suomalaiset kerta kaikkiaan vain olemme parempia kuin monet muut.

On helppo unohtaa, että monet Suomen valtion pohjarakenteet on luotu jo kauan ennen itsenäistymistä, muiden valtioiden hallinnon alaisuudessa. Venäjän kohdalla puhutaan joskus jopa siirtomaa-ajasta, eikä termi ole aivan kaukaa haettu.

Sekä Ruotsin että erityisesti Venäjän vallan alaisuudessa Suomeen kehittyivät vahvat omat institutionaaliset rakenteet: koulut, yliopistot, oikeuslaitos, keskushallinto ja lopulta myös parlamentaarinen poliittinen järjestelmä – kaikki tämä ennen itsenäistymistä.

Kun maamme itsenäistyi, seurauksena oli monenlaista kuohuntaa, esimerkiksi mainitut vuoden 1918 tapahtumat, mutta aivan kaikkea ei tarvinnut rakentaa alusta asti.

Monet nykyisistä kehitysmaista ovat olleet siirtomaita, joissa institutionaaliset rakenteet olivat vuosikymmenten ajan pääasiassa brittien, ranskalaisten tai muiden isäntien hallussa. Kontrollin aste vaihteli suuresti, ja maat saivat kovin erilaiset lähtötilanteet itsenäistyessään. Esimerkiksi Intian Keralan osavaltioita on pidetty malliesimerkkinä toimivasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä kehitysmaassa.

Tutkija Manali Desai on osoittanut, etä Keralassa osalvaltion hyvinvointipalvelut alkoivat kehittyä vastauksena kasvavalle brittien painostukselle 1800-luvun puolessa välissä. Ne osavaltion osat, jotka olivat vain brittien epäsuorassa hallinnassa, halusivat osoittaa pystyvänsä itse huolehtimaan tarvittavista palveluista, eikä brittien tarvitsisi ottaa aluetta suoraan hallintaansa. Seurauksena oli paikallisen hallinnon toteuttama kattava maareformi sekä laajenevat koulutus- ja terveydenhoitopalvelut. Intian itsenäistyessä osavaltio oli muita maan alueita selvästi edellä muun muassa terveys- ja koulutustilastoissa. moni muu vahvemmin brittien hallinnassa ollut alue oli maan itsenäistyessä aivan eri asemassa. Uskaltaisin väittää, että mitä lähempänä alue on ollut suomalaista tilannetta, sitä paremmalta sen tilanne todennäköisesti nykypäivänä näyttää.

Maarit Olkkola Kirjoittaja opiskelee valtiotieteitä, ympäristötieteitä ja visuaalista journalismia.

Leipään puolet petäjäistä tunnetko itsesi nälkäiseksi? Ei hätää – seuraa vain alla olevia ohjeita, ja pian sinulla on edessäsi runsas ateria nälkävuosien tapaan. Lisäohjeita voit pyytää vanhemmilta sukulaisilta ja ystäviltä. tarvikkeet: saha, kirves, astioita, nestettä, suolaa, uuni/nuotio

1. Mene metsään. Kevät on parasta

aikaa kerätä pettua, mutta hätä ei lue lakia.

2. Etsi honka, mänty tai petäjä 3. Kaada em. puu, ja irrota kuori puusta. Poista ensin kaarna.

4. Irrota kuoren sisäkerros (nila, maittavaa) ja ulkokerros (kaarna, ei maittavaa eikä terveellistä) toisistaan ja puhdista nila. Kuivaa nila auringossa ja paahda uunissa ruskeaksi.

5. Jauha pettu jauhoksi. Karkeudella ei ole suurta merkitystä.

6. Lämmitä puoli litraa maitoa, tai vettä, mikäli maitoa ei ole, ja lisää siihen 3 dl ohra- ruis- tai vehnäjauhoja. Pettua käytettiin muiden jauhojen jatkeena, mutta mikäli muita jauhoja ei ole, siirry suoraan seuraavaan vaiheeseen.

7. Kun neste on taas kylmää, lisää 4 dl pettujauhoja ja 1 tl suolaa.

8. Leivo taikinasta ohuehkoja leipiä, ja paista niitä kuumassa uunissa.

Mikäli käytössäsi ei ole sähköuunia, paista kakkusia avotulella.

Paistoaika on tällöin huomattavasti pidempi.

9. Nauti tuore pettuleipä veden kera.

Muista olla kiitollinen runsaasta ateriastasi.

10. Toista vaiheet 1-9 aina nälän yllättäessä. varoitus: pettu on erittäin ravinteikasta, mutta ei korvaa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Pitkään jatkuva, ainoastaan pettuleivästä koostuva ruokavalio voi aiheuttaa aliravitsemusta ja jopa ennenaikaisen kuoleman.

Aino Jones

Kokemuksennälkä vei Meksikoon

matkakertomus

K

okemusten ja uuden oppimisen nälkä ajoi minut Meksikoon opiskelemaan

kehitysmaatutkimusta käytännössä.

sukupuoli, muuttoliike ja haavoittu-

myös ulkomailla suoritettavaan koko-

Vuoden kestävä erikoistumistutkinto

vat ryhmät) liittyen, ja projektin paris-

naiseen tutkintoon. Yliopiston sisään-

Querétaron autonomisessa yliopistos-

sa työskennellään marraskuusta jota-

pääsyvaatimuksiin liittyvät dokumen-

sa (Universidad Autónoma de Queré-

kuinkin heinäkuuhun asti. Tämän jäl-

tit pystyin lähettämään sähköisesti.

taro) valmistaa opiskelijoita työsken-

keen ryhmää odottaa yhteisen loppu-

Paperisota tosin vaati tahdonvoimaa,

telemään kehityskysymysten ja -pro-

työn kirjoittaminen ja valmistuminen

mutta kaikesta huolimatta päädyin

jektien parissa antamalla teoreettisen

syksyllä 2011 (kyllä, lukuvuosi kestää to-

tänne: meksikolaiseen luokkahuonee-

tiedon lisäksi käytännön kokemusta

dellakin kokonaiset 12 kuukautta).

seen, kenttätöihin ja uusien kokemus-

kehitysprojekteista.

Aluetieteestä valmistuessani us-

ten pariin. Uuden oppimisen nälkää

koin kuuden vuoden puurtamisen ja

ei kenties voi koskaan täysin tyydyt-

monitieteisellä luokallamme on 14

gradun väkertämisen riittäneen, mut-

tää. Toivotan kuitenkin kaikille opiske-

opiskelijaa kahdeksalta eri tieteen-

ta toisin kävi. Nälkä kasvoi syödessä.

lijoille ja oppijoille hyvää ruokahalua.

alalta aina kriminologiasta antropolo-

Meksikossa suorittamani työharjoitte-

¡Buen provecho!

giaan. Tähän mennessä opiskelu on pi-

lun aikana aloin miettiä, olisiko opis-

tänyt sisällään tutustumista, käsittei-

kelu ulkomailla mahdollista enää val-

den määrittelyä sekä kehitysteorioiden

mistumisen jälkeen – menetinkö ti-

ja -politiikan analysointia. Koko luokka

laisuuteni, kun en opiskeluaikana

odottaa jo jännittyneenä ryhmiin ja-

lähtenyt vaihtoon?

koa ja projektien aloittamista. Kullekin ryhmälle määrätään projekti johonkin

kävi ilmi, että Kelan toiseen tutkin-

läpileikkaavaan teemaan (ympäristö,

toon myöntämän opintotuen voi saada

21

Anna Kurronen Kirjoittaja on valmistunut aluetieteestä, kehitysmaantieteen erikoistumislinjalta. Hän oli keväällä 2010 kolme kuukautta työharjoittelussa Querétaron osavaltiossa Meksikossa ja opiskelee nyt samaisen osavaltion yliopistossa.

Vihreä vallankumous

2.0 ?

maatalous

Muuntogeenisistä viljelykasveista on povattu ratkaisua maailman nälkäongelmaan.

Geenitekniikan haitoista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän, eikä hyödyistäkään ole vedenpitävää näyttöä.

V

ihreä vallankumous kolminkertaisti maailman ruokasadot 1900-luvun jälkipuolis-

kolla. Nyt muuntogeenisistä viljelykasveista odotetaan uutta vihreää vallankumousta, joka pelastaisi maailman nälkäiset. muuntogeeniset kasvit sopivat par-

haiten suurtuotantoon, monokulttuuripelloille, joissa viljellään vain yhtä kasvia kerrallaan. Tällainen viljelytapa köyhdyttää ja rasittaa maaperää, joten viljelyyn tarvitaan paljon keinolannoitteita, tuholaismyrkkyjä ja kastelu-

koonnut Maarit Olkkola

Muuntogeeninen viljelykasvi

koska muuntogeenisten lajikkeiden

• Muuntogeeniseksi kutsutaan kasvia, jonka perimätekijöitä eli geenejä muutetaan geenitekniikan avulla.

• Kaivattuja muutoksia pyritään tuottamaan kemiallisten aineiden ja gammasäteilyn avulla • Suurin ero perinteiseen kasvinjalostukseen on se, että geenejä voidaan siirtää myös eri lajien välillä.

• Ensimmäinen geenimuunneltu kasvi luotiin vuonna 1983, ja viljely aloitettiin soijalla ja maissilla Yhdysvalloissa vuonna 1996.

• Arvioiden mukaan geenimuunneltua ruokaa syö maailmassa jo 1,3 miljardia ihmistä.

neet lähinnä suuret monikansalliset

vettä, ja se on kannattavaa vain suur-

kehittäminen on kallista, sitä ovat tehyritykset, jotka ovat hankkineet tiukat patentit siemenilleen. Ne ovat määritelleet tiukat säännöt siementen käytölle. Useat siemenet on sterilisoitu niin, ettei niitä voi varastoida seuraavan vuoden siemenviljaksi. Siksi siemeniä pitää ostaa joka vuosi uudelleen, ja ne maksavat kahdesta neljään kertaa enemmän kuin muut siemenet.

Useiden patentoitujen lajikkeiden kanssa täytyy käyttää siihen varta vasten kehitettyä tuholaismyrkkyä, joka muodostaa myös suuren kuluerän.

ten maatalouskoneiden avulla. Kaikki

Suuri osa johtavista muuntogeenis-

tämä vaatii paljon pääomaa. Muunto-

On siis kyseenalaista, kannattaa-

ten siemenien patentteja omistavis-

geenisten viljelykasvien viljely on siis

ko muuntogeeninen viljely kehitys-

ta yrityksistä onkin alunperin ollut ke-

pääoma- ja teknologiaintensiivistä, ei

maissa. Erityisen kannattamatonta

mianalan yrityksiä, joiden päätuotteet

työvoimaintensiivistä. Kuitenkin esi-

viljely voi olla vaikeakulkuisilla seu-

ovat olleet tuholaismyrkkyjä.

merkiksi kehitysmaissa on tarjolla pal-

duilla, joilla ei voida käyttää hyväksi

jon työvoimaa, ei pääomaa.

maatalouskoneita.

Silloinkin kun kasvi on alunperin suunniteltu vähentämään hyönteis-

22

myrkyn käyttöä, lopputulos ei aina ole

na 2005 Intian Andhra Pradeshissa ja

kyseenalaista, että köyhyyttä ja ravin-

toivottu. Esimerkiksi Kiinassa Mon-

Vidharbassa, jossa 90 prosenttia itse-

non jakautumisen epätasaisuutta yri-

santo-yrityksen puuvilla vähensi aluk-

murhan tehneistä maanviljelijöistä

tetään ratkaista vaihtamalla viljelykas-

si vuonna 1997 selkeästi hyönteismyrk-

oli kasvattanut muuntogeenistä puu-

via muuntogeeniseen.

kyjen tarvetta, koska kasvin muunnel-

villaa. Andhra Pradeshin osavaltio kiel-

tu geeni antoi sille vastustuskyvyn ylei-

sikin muuntogeenisen puuvillan, kos-

sintä tuhohyönteistä vastaan. Muuta-

ka se oli osoittautunut tehottomak-

man vuoden kuluttua hyönteismyrkky-

si: sadot olivat huonompia ja alttiim-

jen käyttö oli kuitenkin kolminkertais-

pia kasvitaudeille kuin muuntelemat-

tunut, koska toinen tuhohyönteislaji

tomat kasvit. Lisäksi esimerkiksi Etelä-

oli löytänyt itselleen ekologisen loke-

Amerikassa maatalousväestön perin-

ron ja lisääntynyt huomattavasti.

teinen yhteisöllisyys on kokenut kovia

Myös väitteet muuntogeenisten vil-

kolauksia, kun muuntogeeniset vilje-

jelykasvien tuomista suuremmista

lykasvit ovat levinneet pellolta toisel-

sadoista on asetettu kyseenalaisiksi.

le ja aiheuttaneet viljelijöille ongelmia

Useissa tutkimuksissa on todettu, et-

maatalousyritysten tarkastajien kans-

tä sadot hehtaaria kohti eivät olennai-

sa. On nimittäin erittäin vaikea osoit-

sesti eroa perinteisemmistä viljelykas-

taa, onko viljelijä varastanut tai muu-

veista. Etuna onkin enemmän teollisen

ten luvattomasti hankkinut muunto-

viljelykulttuurin helppous, kuin suora-

geenisiä siemeniä vai ovatko ne levin-

nainen määrällinen hyöty.

neet vahingossa tai tahallaan levitet-

Esimerkiksi Kansasin yliopistossa

tyinä naapurin pellolta.

vuonna 2008 julkaistussa

tutki-

muksessa seurattiin kolmen vuoden ajan muuntogeenisen ja perinteisen soijan satomääriä. Tuloksena

Muutamia

”Tutkimuksen perusteella muuntogeeninen soija tuotti noin 10 prosenttia vähemmän kuin perinteinen.”

oli, että muunto-

patentittomia lajikkeita

on

myös kehitetty nimenomaan kehitysmaiden tarpeisiin, esimerkiksi säätiöiden avulla.

geeninen soija tuotti noin 10 prosent-

Pelkkä patentittomuus ei kuitenkaan

tia vähemmän kuin perinteinen.

riitä, sillä edelleen viljelijöitä kohtaavat

Tutkimuksissa on myös harvoin verrat-

muut muuntogeenisten kasvien suur-

tu muuntogeenisiä kasveja esimerkiksi

tuotannon ongelmat: pääoma tekno-

luonnonmukasisesti viljeltyihin kasvei-

logiaa varten ja infrastruktuurin puu-

hin. Vuonna 2009 julkaistussa UNEP:n

te sekä puutteellinen tieto modernien

tutkimuksessa

luonnonmukaisil-

viljelykasvien tehokkaasta viljelystä.

la menetelmillä saatiin satoja lisät-

Myöskään siemeniä ei patentittomuu-

tyä yli puolella muulla tavoin viljeltyi-

desta huolimatta ole välttämättä aina

hin kasveihin verrattuna. Itäisessä Af-

saatavilla, kuten ei lannoitteitakaan.

rikassa kasvu oli jopa 128 prosenttia.

Luomuviljelyn etuina olivat parantu-

yksi kehitysmaita varten kehitetty la-

nut maaperän ravinteikkuus, parem-

jike on “kultainen riisi”, johon on gee-

pi veden säilyminen ja vastustuskyky

nitekniikan avulla lisätty a-vitamiinia,

kuivuutta vastaan.

jonka puutostiloista kärsitään erityisesti Aasiassa. On kuitenkin kyseen-

koska muuntogeeniset viljelykasvit

alaista, kuinka kannattavaa on tukea

vaativat tasaisen pääomavirran, yllät-

riisin käyttöönottoa, sillä arviot tarvit-

tävät olosuhteet saattavat ajaa pie-

tavasta päivittäisestä annoksesta liik-

nituloisen viljelijän velkavankeuteen.

kuvat yritysten kahdesta kulhosta itse-

Maanviljelijöiden velkaongelmat ovat-

näisten arvioiden viiteenkymmeneen.

kin lisääntyneet useilla alueilla, jos-

On paljon helpompiakin keinoja saada

sa viljellään muuntogeenisiä kasve-

tarpeeksi A-vitamiinia. Ennemminkin

ja. Pahimmillaan velkavakeus voi joh-

ongelmana on se, että köyhillä ei ole

taa itsemurha-aaltoihin, kuten vuon-

varaa syödä muuta kuin riisiä. Siksi on

23

Maarit Olkkola Kirjoittaja opiskelee valtiotieteitä, ympäristötieteitä ja visuaalista journalismia.

EU:ssa kiistellään päätösvallasta euroopan unionin jäsenvaltiot kiistelevät parhaillaan, onko päätösvalta muuntogeenisten kasvien viljelyn osalta EU-tasolla, vai pitäisikö jokaisen jäsenmaan saada itse päättää, salliiko se viljelyn alueellaan.

Suomi puoltaa jälkimmäistä näkemystä, mutta lähinnä siitä syystä, että silloin olisi helpompi sallia useampia muuntogeenisiä viljelykasveja, koska halukkaat maat voisivat kieltää ne alueellaan.

Kaikki muuntogeeniset viljelykasvit hyväksyttäisiin kuitenkin edelleen EUtasolla. Ennen komission päätöstä kaikki jäsenmaat äänestävät monimutkaisessa äänestyksessä, jossa eri äänet ovat eriarvoisia. Kolme jäsenmaata on äänestänyt poikkeuksetta kaikkien uusien geenimanipuloitujen kasvien puolesta – yksi näistä maista on ollut Suomi. Toistaiseksi EU on antanut luvan kahdelle muuntogeeniselle kasville: Monsanton maissille vuonna 1998 ja Amflora-teollisuustärkkelysperunalle maaliskuussa 2010. Suomessa on muutama hehtaari muuntogeenisen perunan koeviljelyksiä. Viljelmät ovat siirtymässä Lammilta Ylistarolle. kuitenkin 60 prosenttia EU-kansalaisista vastustaa muuntogeenisiä viljelykasveja. Viime kuussa internetissä toimiva globaali kansalaisjärjestö Avaaz.org keräsi miljoonan EU-kansalaisen allekirjoitukset lakialoitteeseen, joka kieltäisi geenimanipuloidut kasvit EU:n alueella siksi aikaa, että niiden vaikutuksista hankitaan lisää tieteellistä tietoa. Kyseessä ei ole tavallinen adressi, vaan Lissabonin sopimuksen mahdollistama virallinen lakialoite, joka komission tulee käsitellä. Prosessia ei tosin vielä ole luotu, joten aloitteen käsitteleminen saattaa venyä pitkälle tulevaisuuteen.

Maarit Olkkola

Where There’s a Will The Politics of Hunger It is often rightly stated that hunger is a political condition.

For decades there has been enough food to feed every mouth on the planet.

Knowing this, one can only ask why we still haven’t taken the relatively small steps needed to rid the world of hunger.

politics

I

n terms of figures, tackling hun-

the hungry by favouring domestic or

dies artificially lower the price of food

ger might seem easy. A study by

local interests.

products, which makes it less profitable

the Food and Agriculture Organ-

Nonetheless, defeating hunger is

to produce unsubsidised food. To add

isation of the United Nations (FAO) es-

not only a financial question. Hunger

to the problem, overproduction result-

timates that 30 billion dollars a year,

is a multifaceted phenomenon with

ing from the massive farm subsidies

the amount the world spends on mov-

a vast array of policies influencing it.

has been dealt with export subsidies

ie tickets, would suffice to establish

Apart from being a challenge, this can

further lowering the price. It has prov-

worldwide food security. Curiously

also be seen as an opportunity to tack-

en extremely difficult to persuade in-

enough, another study by FAO in 2004

le hunger from multiple perspectives

dustrial countries to curtail their agri-

estimated that the direct costs of hun-

simultaneously.

cultural subsidising even though it is

ger in, for example, healthcare are 30 billion as well.

in direct contrast of the Western idea the right to free trade

of free trade.

The indirect costs of hunger in lost

Trade policies have a major impact

For developing countries it is much

productivity and income amount to

on food production and distribution.

harder to subsidize their food produc-

a minimum of 500 billion dollars. The

Some structural causes to hunger lie in

tion not only due to low fiscal capaci-

monetary input needed is small in the

the way global trade is pursued. A ma-

ty but also because of libertarian trade

scale of global cash flows. Yet in allo-

jor problem is agricultural subsidies, by

policies being favoured: getting loans

cating funds the governments of the

which industrial countries heavily sup-

from the World Bank often presumes

wealthy nations have repeatedly failed

port their own agriculture. The subsi-

limiting state participation in the

24

economy, which effectively means a ban on subsidizing.

Countries adhering to these new libertarian policies are also more alluring in the eyes of international investors. Thus it has been hard

�The direct costs of hunger are 30 billion dollars and the indirect costs of in lost productivity and income amount to a minimum of 500 billion dollars.�

for developing countries to balance

food security, as well as development. Industrialisation has long been seen as the only way to development, but in very few countries has economic development actually taken place without the development of agriculture.

between sustaining capital flows and

noteworthy that though the market is

Attempts to create an export-driven

investing in agriculture, both much

efficient in meeting the needs of the

economy have lead to neglecting ag-

needed actions for both development

haves, it repeatedly fails to cater for the

riculture altogether or favouring cash

and for defeating hunger.

have-nots.

crops. Cash crops may bring capital to

Since the sudden rise in food com-

the country, but at the expense of the

modity prices in 2007–2008, voices

neglecting agriculture

production of staple foods that would

have been raised against complete lib-

Not only international but also domes-

feed the hungry. Furthermore, most of-

eralization of trade in food products.

tic policies are often to blame for hun-

ten the real winners of cash crop agri-

The production of food being suscep-

ger. Developing countries themselves

culture are the big commercial farms

tible to many disturbances, balanc-

have often failed to recognize the im-

and not the smallholder farmers with

ing regulation in trade is well-need-

portance of agriculture and the rights

limited access to the global market.

ed. On a more fundamental level it is

of smallholder farmers in sustaining

25

The Hungry Ones

Indicators of Malnourishment in Children malnourishment means either a diet which does not contain a sufficient amount of calories for growth and maintenance, or a condition in which the food consumed cannot be fully utilised due to illness (undernutrition). Technically, malnourishment can also mean the consumption of too many calories (overnutrition).

Standardised deviations from the average of various body measurements are commonly used indicators of child malnourishment:

underweight (low weight for age):

The most data on malnourishment has been collected on children being underweight, as weight is easy to measure. An underweight child of 6 months weighs less than three quarters of the weight of a well nourished child of the same age. Children even slightly underweight are under an increased risk of mortality.

stunting (low height for age):

Stunting is a result of a long-term nutritional deprivation due to insufficient food supply, vitamin and mineral poor diets, or infections. It can therefore also be interpreted as an indicator of poor environmental conditions. In stunting, along with slow physical growth, brain development lags behind which leads to delayed mental development and a reduced intellectual capacity ability.

Stunting is dangerous especially for women: due to their smaller pelvis stunted women are at a higher risk of complications when giving birth. Furthermore they are at a greater risk of delivering a child of low birth weight (<2500g) which in turn makes the infant 20 times more likely to die than a child of average birth weight. In the long run stunting thus leads into an intergenerational cycle of malnutrition, as children of low birth weight tend to be smaller even as adults. Approximately 178 million children worldwide are stunted. In South-central Asia for example 41% of children are affected.

wasting (low weight for height):

Wasting is a symptom of acute undernutrition. It results from insufficient food intake or severe infectious diseases, such as diarrhoea. Wasting impairs the immune system and increases the risk of death. 1.5 million children die annually due to wasting.

obesity (high weight for height):

Rates of diabetes and other diet related deseases are increasing rapidly around the globe. Even in some South and Central American countries approximately 20 percent of children under five are overweight. Even though this issue has increasing potential to affect these countries’ development, FAO’s first priority is still, quite obviously, the undernourished.

Katharina Schulz

fighting future hunger

The primary cause of world hunger being poverty, all policies aiming to diminish the number of poor are policies fighting hunger. Lifting

”Getting loans from the World Bank often presumes limiting state participation in the economy.”

even more important to know exactly which steps need to be taken.

As we have seen, a variety of policies affect hunger, and it takes a variety of actions from global to local

people out of poverty also helps pre-

sity diminishes the flexibility of the food

to dismantle structures causing it. It all

vent future hunger. Population growth,

production system as well as enhances

boils down to the even greater issue of

which adds a further pressure to suffi-

the risk of disease outbreaks. Extensive

building a world both sustained and

cient food production, is also greatly fu-

land degradation calls for a rapid shift

more equal.

elled by poverty.

from unsound to sustainable cultiva-

Apart from a world population that

tion techniques.So what does it actual-

still keeps growing, albeit at a deceler-

ly take to defeat hunger? As a question

ating pace, the future holds many se-

of resources, beating hunger is by all

vere threats to food security. The one

means within our reach. It would take

on everyone’s lips, climate change,

only a fraction of our wealth to make

is a great challenge to agricultural

hunger history. But as important as the

productivity. Also the loss of biodiver-

will to take the necessary steps is, it is

Mimma Jäntti The writer is a student of Environmental Sciences and active in non-governmental organisations.

lehden saaja

Kehitysyhteistyövaliokunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n alainen elin, jonka tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Tulemalla mukaan kehy-valiokunnan toimintaan saat mahdollisuuden tavata muita kehitysmaakysymyksistä kiinnostuneita opiskelijoita ja osallistua kehitysyhteistyön tekemiseen käytännössä. Lisätietoja kehitysyhteistyövaliokunnasta ja sen toiminnasta saat osoitteesta

blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta kehy-valiokunta

• hallinnoi ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeita ympäri maailmaa • päättää HYY:n myöntämän kehitysyhteistyöhön tarkoitetun projektituen käyttökohteista • järjestää yliopistolla kehitysmaa-aiheisia tapahtumia • julkaisee Kimppu-lehteä • ylläpitää keskustelua kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista ylioppilaskunnassa

liity valiokunnan sähköpostilistoille:

1. Jätä otsikko tyhjäksi.

2. Kirjoita viestikenttään subscribe kehy-vlk 3. Lähetä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi