KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 13.10.2021 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
ASUMISEN JA KORJAAMISEN KUSTANNUSKEHITYSTÄ HILLITTÄVÄ
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.600 yhtiötä. Jäsenkentästä yli 92 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa
■
Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä
■
Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä
■
Järjestämme ajankohtaista koulutusta
■
Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 13.10.2021. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista. Kiinteistöliiton, Omakotiliiton ja PTT:n selvitys osoittaa, että vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta. Kiinteistöliiton syyskuussa julkaiseman Indeksitalo-selvitys pureutuu ns. kuntakohtaisiin kustannuksiin, jotka taloyhtiöasukas maksaa vastikkeessa tai vuokrassaan. Turussa nämä kiinteistökustannukset nousivat 1,1 prosenttia. Salossa (-5,1), Raisiossa (-1,0) ja Loimaalla (-0,1) onnistuttiin laskemaan kustannuksia. Liedossa kustannusnousua oli 1,2 prosenttia ja Uudessakaupungissa 0,2 prosenttia. Kaarinassa ja Naantalissa kustannukset pysyivät ennallaan, kuten myös Paraisilla. Alueemme kustannuskehitys on keskimääräistä maltillisempaa, sillä kaikissa vertailun kunnissa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Näyttää siltä, että erityisesti paikallisilla energiaratkaisuilla on iso merkitys lähivuosien kustannuksiin. Painetta energiatehokkuuteen tulee eri suunnista. Meneillään olevat EU:n ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa.
Omilla pienilläkin teoilla on merkitystä Taloyhtiön kannattaa viestiä asukkaille lämmitykseen liittyvistä asioista ja kannustaa ottamaan
ongelmatilanteissa yhteyttä isännöitsijään, huoltoyhtiöön tai taloyhtiön hallitukseen. Asuntojen ikkunat ja parvekkeiden ovet tulisi olla tiivistetty oikeaoppisesti ja ilmanvaihdon pitäisi toimia suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi korvausilmareittejä ei saa tukkia kovimmillakaan pakkasilla. Jos huoneistojen välillä on talviaikaan yli kahden asteen eroja huoneilman lämpötiloissa, patteriverkosto voi olla epätasapainossa. Silloin saattaa olla tarvetta ilmanvaihdon ja patteriverkoston perussäädölle. Tilanteen selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat aina LVI-alan ammattilaisille. Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa seurata lämmitysenergian, kiinteistösähkön ja veden kulutusta vähintään kuukausitasolla.
Vinkit asukkaalle Seuraa asuntosi huoneilman lämpötilaa. Hanki lämpömittari ja sijoita se etäälle esimerkiksi kylmistä ikkunapinnoista ja ulkoseinistä. Jos tuuletat, tee se nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Muista kääntää patteritermostaatti kiinni tuuletuksen ajaksi. Älä peitä termostaatilla varustettua patteria huonekaluilla, verhoilla tms. Huoneilman tulee päästä termostaatin ympärille, jotta lämpötilan säätö onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Jos vesikiertoisen patterin alaosa on jatkuvasti lämmin ja yläosa kylmä, on patterissa ilmaa. Älä yritä korjata tilannetta itse, vaan ota yhteyttä taloyhtiöön ongelman ratkaisemiseksi.
Vuokralla asumisen kustannukset, kuten muutkin asumisen kustannukset ovat kasvaneet elinkustannusindeksiä voimakkaammin. Kohtuuhintainen asuminen rinnastetaan usein suppeasti kuntien vuokra-asuntokysymykseksi. Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaiseman katsauksen mukaan asumisen kohtuuhintaisuuden ratkaiseminen edellyttää asuntopolitiikan tavoitteiden selkiyttämistä ja parempaa yhteistyötä. Miten kaupunki mittaa kohtuuhintaisen asumisen toteutumista ja edistää läpinäkyvyyttä asuntopolitiikassa? Kaupunginjohtaja Eero Vainio, Raisio Raisiossa on erittäin monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja kaupunkiin nousee koko ajan uusia asuntoja asumisen koko kirjossa. Pyrimme pitämään asuntotuotannon monipuolisena sekä mahdollistamaan asuntoja kaikenlaisille ihmisille ja erilaisissa asunnon hallintamuodoissa. Raision kaupunki seuraa vuokra-asumisen kustannuksia säännöllisesti. Tilastoja raportoidaan vuosittain osana kaupungin elinkeinopoliittista katsausta, jossa on nostettu esille niin vuokra-asumisen keskivuokrien kehitys (ARA-kohteet sekä vapaarahoitteiset) kuin asuntojen hallintaperusteen jakauman seuranta. Kaupunginjohtaja Laura Leppänen, Naantali Naantalilla on asunto-ohjelma, jossa tavoitteena on määrällisesti riittävä ja laadullisesti korkeatasoinen, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto. Määrälle ja laadulle on asetettu numeeriset tavoitteet ja niitä seurataan. Väestönkasvutavoitteemme edellyttää 150–200 uuden asunnon vuosivauhtia. Tavoitteenamme on, että meillä on kohtuuhintaista ja laadukasta asumista asuntokunnan tuloihin suhteutettuna – tarkoittaa se sitten omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asumista. Edistämme kohtuuhintaista asumista riittävällä kaavaravannolla ja monipuolisen rakentamisen mahdollistavalla tonttitarjonnalla. Tavanomaisten kaavoitusprosessien
ja asunto-ohjelman lisäksi toimimme avoimesti ja aktiivisesti vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa. Kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta tilanteemme on hyvä. Asumisoikeuskohteita on liikkeellä useita ja oma yhtiömme Naantalin Vuokratalot Oy huolehtii kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnasta. Vuokra-asuntokantamme on noin 1000 vuokra-asuntoa ja uutta rakentuu parhaillaan. Seuraamme koko ajan asuntojen täyttöastetta ja kysyntää ja ketteränä toimijana reagoimme tarpeeseen. Pormestari Minna Arve, Turku Asuntopolitiikan ja tähän kytkeytyvän kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen vaikuttaa useat eri tekijät kaupunkitasolla. Tavoitteet asetetaan strategisella tasolla ja strategian toteutukseen kytkeytyvillä ohjausasiakirjoilla. Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan periaatteet ovat keskeisin asuntopolitiikkaan ja sitä toteuttavaan asuntotuotantoon liittyvä ohjausasiakirja. Periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesällä 2020. Kohtuuhintaisen asumisen toteuttamisen keskeisin toimenpide on varmistaa riittävä, monipuolinen ja joustava tonttivaranto erityisesti asemakaavoituksen keinoin. Asuntopolitiikan ja siihen liittyvän kohtuuhintaisen asumisen seurantaa ja tätä kautta ohjausta toteutetaan yhdistelemällä eri tietolähteiden datoja sekä niistä laadittuja indikaattoreita, visualisointeja ja analyysejä. Turun kaupunkitutkimusohjelman analyysi asuntopolitiikan tavoitteiden selkeyttämistarpeesta ja tähän liittyvästä roolituksesta on tunnistettu. Tähän liittyvää osaamista ja toiminnallisuutta ollaan vahvistamassa.