KIINTEISTÖ VIESTI
2 • 25
KIINTEISTÖHANKKEESTA
RAHOITUS KORJAUKSIIN
Rapistuvatko vesihuollon verkostot KeskiSuomessa?
Maalämmön ja PILP-järjestelmän yhdistelmällä energiakulut alas
Hellejaksot yleistyvät – miten taloyhtiöt voivat varautua
Huolehdimme puolestasi.
Jyväskylässä, pyydä tarjous: 040 537 2730 / johanna.tulla@kiinteistotahkola.fi 050 527 3938 / mikael.nummi@kiinteistotahkola.fi
Isännöinti
Digipalvelut 24/7
Talotili-palvelu pienille taloyhtiöille
Manageeraus
Välitys
Vuokravälitys
Asuntosijoittajien palvelut
11:llä paikkakunnalla Suomessa, kiinteistotahkola.fi
Tässä lehdessä
4 Pääkirjoitus: Hyvä hallitustyö lisää taloyhtiön arvoa
4 Lyhyesti
6 Kiinteistöhanke mahdollisti peruskorjauksen
9 Tornitalot muuttavat Jyväskylän kaupunkikuvaa
10 Saako asunto-osakeyhtiö harjoittaa liiketoimintaa?
12 Vesihuollon verkostojen tilanne Keski-Suomessa
16 1930-luvun funkis nosti esiin pelkistetyn muodon
18 Pitenevät hellejaksot korventavat asuntoja
20 Viilentävän ilmalämpöpumpun hankinta osakkaan muutostyönä
22 Lämpöä maasta ja poistoilmasta
24 Esteettömyysinvestoinneilla hyvinvointia asukkaille ja arvoa kiinteistölle
26 Mikä on sähkönsiirron tehomaksu?
28 Jätelajikkeiden matkassa – biojäte
30 Uudistunut Kotibotti opastaa 24/7
31 Kiinteistöliiton T&K-toiminta: Tapaus EPBD
32 Palveluhakemisto
34 Jäsenpalvelut käytössäsi
KESKI-SUOMEN
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 24. vuosikerta
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä
Kustantaja KKY-Palvelu Oy
Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi
Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy
Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi
Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä
Painosmäärä 7 000 kpl
Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri
Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi
Seuraava numero 3/2025 ilmestyy viikolla 39, aineistopäivä 25.8.2025.
Yleissuunnittelu / Havainnekuva Aatoksenkadulta länteen / 30.5.2024
Lyhyesti Pääkirjoitus
Hannu Mähönen
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Hyvä hallitustyö lisää taloyhtiön arvoa
Kevään yhtiökokouksissa on aika kiittää hallituksia ja isännöitsijöitä kuluneesta vuodesta. Valitettavan harvoin he saavat kiitosta vastuullisessa tehtävässään, vaikka hyvä hallitustyö ylläpitää taloyhtiön arvoa ja parhaimmillaan jopa kasvattaa sitä.
Asunnot ovat suomalaisten suurin varallisuuserä ja on tärkeää, miten tätä varallisuutta hoidetaan. Taloyhtiöt ovat yhä selvemmin jakautumassa hyviin ja huonoihin. Se näkyy yhtiön taloudessa, kiinteistön kunnossapidossa ja lopulta asumisviihtyisyydessä sekä asuntojen myynnissä ja vuokrauksessa. Hyvin johdetussa taloyhtiössä on turvallista asua ja omistaa. Huonosti johdettuun ei kannata sijoittaa.
Yhtiökokouksissa valitaan taas uudet hallitusten jäsenet. Tässä luottamustehtävässä ei vaadita mitään erityistä kiinteistöalan asiantuntemusta tai koulutusta. Arkijärki, normaali huolellisuus ja halu perehtyä asioihin riittävät mainiosti. Apunaan hallituksella on isännöitsijä ja muita alan ammattilaisia, tukenaan Kiinteistöliiton asiantuntijat ja turvanaan taloyhtiön hallinnon vastuuvakuutus.
Hallituksen avuksi on laadittu Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus. Se kertoo hyviä käytäntöjä, joiden avulla taloyhtiössä asiat voidaan hoitaa paremmin kuin mihin laki minimissään velvoittaa. Suosituksen tarkoituksena on edistää taloyhtiön avointa ja suunnitelmallista toimintaa, parantaa asumisviihtyisyyttä ja lisätä kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon. Suositus löytyy jäsensivuilta.
Tärkeintä on, että taloyhtiön hallituksessa on mukana tehtävästään aidosti kiinnostuneita jäseniä, jotka todella haluavat ajaa taloyhtiön yhteistä etua ja pitää hyvää huolta osakkaiden yhteisestä omaisuudesta.
Hallitustyö vie aikaa, varsinkin, jos taloyhtiössä on käynnissä isoja hankkeita. Vaikka korvaus on melko pieni, sen symbolinen merkitys on suuri. Osakkailta se on arvostuksen osoitus työlle, jota hallitusjäsenet tekevät kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tärkeää on myös kiitos ja myönteinen palaute silloin, kun siihen on aihetta.
Keski-Suomen ehdokas palkittiin
valtakunnallisena taloyhtiötekona 2025
Vuoden valtakunnallisena taloyhtiötekona on palkittu Kiinteistöliitto Keski-Suomen ehdokas, Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaaren osakkaiden ja asukkaiden ripeä toiminta, jolla he pelastivat viistosateen pahasti kasteleman kotitalonsa.
Valinnat julkistettiin Taloyhtiö2025-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 29. huhtikuuta. Kilpailun järjestivät Suomen Kiinteistöliitto ry, Kiinteistömedia Oy ja Suomen Kiinteistölehti. Valtakunnalliset tunnustuspalkinnot jaettiin nyt toista kertaa ja kilpailuun saatiin ehdotuksia Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksiltä ympäri maata. Keski-Suomen ehdokas julkistettiin Keski-Suomen Taloyhtiöpäivässä marraskuussa 2024.
Nyt myös valtakunnallisesti palkittu vuoden taloyhtiöteko on konkreettinen esimerkki siitä, millaisia riskejä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten viistosateet, aiheuttavat kiinteistöille. Tapaus osoitti myös sen, kuinka tärkeää kriisitilanteissa on hyvä yhteishenki, nopea päätöksenteko ja asiallinen viestintä kaikkien osapuolten kesken.
Lue lisää Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaaren tapauksesta KeskiSuomen Kiinteistöviestistä nro 4/2024 ja Suomen Kiinteistölehdestä nro 5/2025. Lehdet voi lukea jäsensivuilta.
Asunto Oy Säynätsalon Lehtisaaren hallituksen jäsen Terhi Takkinen kertoo, että vesi pääsi sisään ikkunoiden tippapeltien alta koko Päijänteen puoleisella seinustalla.
Kannessa Rainbow sky at Golden Hour, Jyväsjärvi, Jyväskylä Kuva: Marco Mourão
TIMO SILLANPÄÄ
Keski-Suomen ensimmäinen asunto-osakeyhtiö 100 vuotta
Keski-Suomen ensimmäisen asunto-osakeyhtiön perustamisesta on kulunut sata vuotta. Asunto-osakeyhtiö Aira perustettiin Jyväskylässä vuonna 1925. Yhtiö rakennutti Valtionrautateiden työntekijöille kerrostalon, jonka suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Talo valmistui Tapionkadulle vuonna 1926.
Keski-Suomen ensimmäiset asunto-osakeyhtiöt ja perustamisvuosi Kaupparekisteriin:
Asunto-osakeyhtiö Aira Jyväskylä 1925
Asunto-osakeyhtiö Toritalo Jyväskylä 1930
Asunto Oy Torinlaita Jyväskylä 1938
Asunto Oy Mira Jyväskylä 1938
Asunto-Osakeyhtiö Harju 8 Jyväskylä 1938
Asunto Oy Puistokatu 29 Jyväskylä 1939
Asunto Oy Jyväskylän Puistotalo Jyväskylä 1939
Asunto Oy Väinönkatu 28 Jyväskylä 1940
Asunto Oy Jämsän Malmitalo Jämsä 1942
Lähteet: Kaupparekisteri, Alvar Aalto Säätiö
Kuokkalan Kalon on vuoden 2024 Esimerkillinen rakennuskohde
Keski-Suomen Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry on palkinnut Jyväskylän Kuokkalan Kalon -korttelin Keski-Suomen vuoden 2024 Esimerkillisenä rakennuskohteena.
Kalon-korttelin toteutus pohjautuu alueella vuonna 2018 käydyn Asuntoreformi-kilpailun voittajatyöhön. Kilpailun tavoitteena oli löytää tulevaisuuden asumiseen ratkaisuja, joissa yhdistyvät yhteisöllisyys, esteettömyys ja ekologisuus.
Kuokkalan Kalon -kortteliin kuuluu viisi puurakenteista asuinkerrostaloa, joiden sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa on pyritty tukemaan asukkaiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistamaan asuminen elämän eri vaiheissa.
Kortteli on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Hankkeen rakennuttaja oli Yrjö ja Hanna Säätiö, arkkitehtisuunnittelija Collaboratorio Oy ja pääurakoitsija JVR-Rakenne Oy.
35 %
Suomen asunto-osakeyhtiöistä kuuluu Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksiin.
42 %
Keski-Suomen asuntoosakeyhtiöistä on yhdistyksemme jäseniä.
50 %
Jyväskylän asuntoosakeyhtiöistä on yhdistyksemme jäseniä.
53 % on Keski-Suomen korkein järjestäytymisaste, Petäjävedellä.
LÄHDE: KIINTEISTÖLIITON JÄSENREKISTERI
HANNU MÄHÖNEN
Asunto-osakeyhtiö Aira
Asunto-osakeyhtiö Toritalo
HANNU MÄHÖNEN
YRJÖ JA HANNA -SÄÄTIÖ
Kiinteistökehityshankkeesta rahoitus peruskorjaukseen
Jyväskylän Kalevankadun varteen rakentuvien tornitalojen taustalla on hanke, jossa kaksi kiinteistöosakeyhtiötä luopui vanhasta liikerakennuksesta ja sen tontista. Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmi teki kaupasta saaduilla rahoilla mittavan peruskorjauksen Ilmarisenkatu 9:ssä sijaitsevaan asuinkerrostaloon.
n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmen hallituksen puheenjohtaja Pekka Laitinen ja hallituksen jäsen Jarmo Koskinen vakuuttavat, että vuonna 1974 valmistunut asuintalo Ilmarisenkatu 9:ssä ei paljon uutta häpeile. Väitteen taustalla ovat viime vuosina tehdyt mittavat peruskorjaukset. Suunnitteilla on vielä täydentäviä remontteja.
– Vuosien 2021–22 aikana talossamme tehtiin lvis-saneeraus sekä uusittiin talotekniikkaa ja piha-aluetta. Esimerkiksi saunaosasto remontoitiin edustuskuntoon. Kyllä sitä nyt voi sanoa spa-osastoksi, kun myös uima-allas uusittiin ja varustusta täydennettiin porealtaalla, Laitinen ja Koskinen naurahtavat.
Asuintalon lvis-saneeraus oli perusteellinen. Kylpyhuoneet remontoitiin täysin samalla kun viemäri- ja käyttövesiputket uusittiin. Huoneistoihin asennettiin 3-vaiheinen sähkönsyöttö, uusi sähkökeskus ja valokuitukaapeli.
Suurin osa peruskorjauksista rahoitettiin kiinteistökehityshankkeella, jonka valmistelu kesti vuosia. Lainaa korjauksiin piti ottaa puoli miljoonaa euroa, mutta sen vaikutus osakkaille on Laitisen mukaan kohtuullinen.
Liikerakennuksen korottaminen ei olisi ollut mahdollista
Ilmarisenkadun, Kalevankadun ja Opistokujan rajaaman alueen kahdelle tontille valmistui 1970-luvulla kaksi arkkitehti Antti Eskelisen suunnittelemaa asuinkerrostaloa sekä Kalevankadun suuntainen liikerakennus. Kaksikerroksista liikerakennusta hallinnoivat puoliksi kiinteistöosakeyhtiöt Kalevankatu 10 ja Ilmarisenkatu 7. Katukuvassa kahden eri yhtiön omista-
ma liikerakennus näyttäytyi yhtenäisenä, vaikka tonttirajan kohdalla oli noin metrin porrastus maaston mukaisesti.
Talon alkuperäinen asukas Jarmo Koskinen toimi pitkään kiinteistöosakeyhtiö Jyväskylän Kalevankatu 10:n isännöitsijänä.
– Toimistorakennuksen osakkeet olivat alkujaan Valtion Kiinteistölaitoksen omistuksessa, minkä jälkeen ne siirtyivät Senaatti-kiinteistöille. Keskustelua toimistorakennuksen tulevaisuudesta käytiin jo Senaatti-kiinteistöjen kanssa 2000-luvun alussa.
– Selvitimme tuolloin, voisiko liikerakennusta korottaa parilla kerroksella. Laskelmat osoittivat, että rakennuksen perustukset eivät kestäisi lisäkerroksia, vaan muutos vaatisi kalliin lisärungon, Koskinen muistelee.
Mittava korjaustarve sai etsimään uutta ratkaisua
Vuonna 2007 Senaatti myi liikerakennuksen osakkeet kiinteistösijoitusyhtiölle. 2010-luvulla keskustelu toimistorakennuksen tulevaisuudesta virisi uudelleen.
– Kiinteistöön olisi pitänyt tehdä noin miljoonan euron remontti, koska sen rakenteet ja talotekniikka olivat päässeet huonoon kuntoon. Peruskorjausten jälkeenkin kaksikerroksinen toimistotalo olisi sillä paikalla ollut esimerkki tehottomasta rakentamisesta, Koskinen huomauttaa. Ratkaisua lähdettiin hakemaan käynnistämällä kiinteistökehityshanke, jonka tavoitteena oli luopuminen toimistorakennuksesta ja kaavamuutos lisärakentamiselle.
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
Peruskorjauksen yhteydessä saunaosasto uusittiin täysin. Nyt tilavan saunan ja pesutilojen lisäksi asukkaiden käytössä ovat remontoitu uima-allas ja uusi poreallas. Kuvassa Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmen hallituksen puheenjohtaja Pekka Laitinen (vas.) ja hallituksen jäsen Jarmo Koskinen.
Näkymä Ilmarisenkatu 9:n pihasta ydinkeskustan suuntaan muuttuu, kun Pohjola Rakennus Oy Suomi rakentaa tornitaloja entisen liikerakennuksen paikalle.
uu JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA
Kaavamuutoshanketta veti pääasiassa toimistokiinteistön osakkeet omistanut sijoitusyhtiö.
– Meidän kiinteistöosakeyhtiömme teki hankkeessa tiivistä yhteistyötä naapuriyhtiön, Ilmarisenkatu 7–9:n, kanssa. Heillä oli hallinnassaan samankaltainen kiinteistömassa, eli asuinkerrostalo ja puolet liikerakennuksesta. Teimme naapuriyhtiön kanssa sopimuksen kulujen ja tulojen jakamisesta. Yhteistyö oli hyvä ratkaisu, koska molemmat yhtiöt olivat samassa tilanteessa, Koskinen kertoo. Arkkitehdit tekivät toimistorakennuksen tilalle useita luonnoksia uudisrakentamisesta.
Lopulta toteutukseen päätyi kolmen pistetalon kokonaisuus, jossa 16-, 8- ja 12-kerroksiset asuintalot yhdistyvät toisiinsa matalilla jalustaosilla.
Hankkeen ajoitus oli täydellinen
Hanke osui Koskisen ja Laitisen mukaan hyvään ajankohtaan, sillä Jyväskylän kaupunki oli samoihin aikoihin hyväksynyt keskustan täydennysrakentamisen periaatteet.
– Kaupunki suhtautui ajatukseemme myönteisesti, mutta edellytyksenä oli, että lisärakentaminen tulee suurimmalta osin asuinkäyttöön. Hakemus asemakaavan laatimisesta tehtiin kaupungille vuonna 2018, Koskinen kertoo. – Kaavaprosessin aikana kilpailutimme naapuriyhtiön kanssa rakennusliikkeitä toimistorakennuksen kohdalle tulossa olevan rakennusoikeuden sekä ton-
tin osalta. Hinta sidottiin tontille tulevan rakennusoikeuden määrään, hän lisää.
Koskinen pitää tärkeänä rakennusliikkeen valintaa hyvissä ajoin, jotta se pääsee mukaan kaavasuunnitteluun.
– Kaavamuutoksen nopea käsittely ilman viivyttäviä valituksia oli merkittävä tekijä projektissa. Jos kehityshanke olisi viivästynyt parilla vuodella, suhdanteet olisivat todennäköisesti vaikuttaneet rakentamisen aloitukseen.
Vuonna 2021 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, mikä lopulta määritteli kauppahinnan.
– Meidän yhtiömme muuttui hankkeen aikana liiketiloista luopumisen myötä kiinteistöyhtiöstä asunto-osakeyhtiöksi. Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmen postiosoitteeksi vaihtui Ilmarisenkatu 9, Laitinen kertoo.
Ulkopuolinen juristi apuna neuvotteluissa
Koska kyseessä oli juridisesti monimutkainen kokonaisuus, Kiinteistö Oy Jyväskylän Kalevankatu 10:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin neuvottelujen ajaksi sopimusjuridiikkaan perehtynyt juristi.
– Meillä ei ollut osaamista monimutkaisen sopimuksen laatimiseen, Koskinen tarkentaa.
Laitisen mukaan asuintalon osakkaat suhtautuivat koko ajan myönteisesti kiinteistökehityshankkeeseen. Faktat tulevaisuuden remonttien rahoituksen haasteista olivat kaikkien osakkeenomistajien tiedossa.
Peruskorjauksen yhteydessä myös poistoilmalämpöpumput uusittiin.
Kiinteistöyhtiöiden myymät kaksi määräalaa liikerakennuksen kohdalta kaavoitettiin kolmeksi eri tontiksi. Niillä on rakennusoikeutta uudisrakentamiselle 13 390 kerrosneliömetriä, mikä on 10 418 kerrosneliömetriä aikaisempaa enemmän.
– Kokonaisuudessaan kiinteistökehityshanke on vaatinut valtavan määrän selvityksiä, neuvotteluja, ylimääräisiä yhtiökokouksia ja yhtiöjärjestyksen muutoksia. Kun yhtiömme lopulta sai myyntirahat lokakuun alussa vuonna 2021, verotuksen näkökulmasta järkevintä oli käyttää koko summa tilikauden aikana asuintalomme korjauksiin, Koskinen kertoo.
Laitista ja Koskista kismittää edelleen se, että taloyhtiö joutui maksamaan Jyväskylän kaupungille myyntisummasta maankäyttömaksua satojen tuhansien eurojen edestä, vaikka alueella oli kevennetty maankäyttösopimuskorvaus.
Kehityshankkeiden hyödyt ja haitat puntariin
Pia Määttä REIM Jyväskylä Oy:stä toimi isännöitsijänä taloyhtiössä vuosina 2018–2023, jolloin kaavoitusprosessia vietiin läpi. Hän on ollut isännöitsijän roolissa myös parissa muussa vastaavassa hankkeessa.
– Jokaisessa kaavoitushankkeessa on omat erityispiirteensä ja ne ovat luonteeltaan monimutkaisia sekä taloyhtiön hallituksen että isännöitsijän näkökulmasta. Uudisrakentaminen voi venyä, jos suhdannetilanne heikkenee. Siksi rakennut-
”Kiinteistökehityshanke on vaatinut valtavan määrän selvityksiä, neuvotteluja, ylimääräisiä yhtiökokouksia ja yhtiöjärjestyksen muutoksia.
Jarmo Koskinen
tajan kanssa tehtäviin sopimuksiin on hyvä asettaa aikarajoja, Määttä sanoo.
Kun taloyhtiössä herää ajatus tontin osan kaavoittamisesta uudisrakentamiseen, on Määtän mukaan tarkoin punnittava hankkeen hyödyt ja haitat. Kaavoitusprosessin hinta on pois rakennusoikeuden ja tontin myynnin hinnasta, mikä on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa.
– Tilanne on selkeämpi, jos tontilla on suuria korjausinvestointeja vaativa liikerakennus, joka on lähinnä rasite. Kun prosessi käynnistetään, on osakkeenomistajat pidettävä ajan tasalla aktiivisella tiedottamisella.
Määttä huomauttaa, että etukäteen on myös mietittävä, miten taloyhtiö käyttää hankkeesta saamansa tulot.
– Kiinteistökehityshankkeita toteutetaan keskusta-alueilla, joilla rakennuskanta on vanhaa. Silloin hankkeista saataville tuloille on yleensä käyttöä yhtiön hallinnoimien rakennusten korjausvelan kuittaamisessa.
Määtän mukaan on hyvä myös tiedostaa, että uudisrakentaminen muuttaa asukkaiden lähiympäristöä pysyvästi. Toisaalta lähistölle nousevat uudisrakennukset korkeine neliöhintoineen ja hankkeen mahdollistamat peruskorjaukset nostavat vanhoissa rakennuksissa olevien asuntojen arvoa, mikä helpottaa niiden myyntiä ja vuokrausta.
– Hyvä esimerkki on Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmen saunaosasto, joka ennen remonttia oli vähäisellä käytöllä. Peruskorjauksen jälkeen saunaosaston vuoroilla on ollut kova kysyntä.
Tornitalot muuttavat Jyväskylän kaupunkikuvaa
Keskustelu Jyväskylän ydinkeskustan täydennysrakentamisesta on ollut viime vuosina vilkasta. Yhden mielestä rakentaminen on välttämätöntä keskustan elinvoimalle, toisen mielestä ainakaan korkeita tornitaloja ei pitäisi rakentaa.
– Asuntoihin painottuvan lisärakentamisen taustalla ovat muun muassa Keskustavisio 2030 sekä Jyväskylän ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset, kertoo Jyväskylän kaupungin asemakaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi
Kaupunginvaltuuston hyväksymän Keskustavisio 2030:n mukaan täydennysrakentamisen tavoitteena on ydinkeskustan asukasmäärän tuplaaminen 15 000:sta 30 000:een.
– Keskustan vetovoima on vähentynyt, mikä on yleinen kehityskulku myös muissa kaupungeissa. Lisärakentamisen uskotaan piristävän keskustaa ja lisäävän palvelutarjontaa.
Useita hankkeita vireillä Jyväskylän ydinkeskustaan on jo noussut kaupunkikuvaan vaikuttavia asuinkerrostaloja. 16-kerroksinen Puistolan Torni valmistui keväällä 2024 Kalevankadun ja Ilmarisenkadun kulmaan. Sen viereen rakennetaan parhaillaan 8-kerroksista Puistolan Kruunua. Kolmen tornitalon sarjaan kuuluu 12-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka rakentamista ei vielä ole aloitettu. Hotellin Miltonin viereen puolestaan val-
mistui alkuvuodesta 10-kerroksinen Aallonharja.
– Aloite kaavamuutoksiin on pitkälti kiinteistönomistajien käsissä, koska suurin osa taloyhtiöistä omistaa tonttinsa.
Hähkiöniemen mukaan kaupunkikuvan muutos jatkuu lähivuosina.
– Ehkä eniten kaupallista keskustaa muuttaa Kauppakulman tontin uudisrakentaminen, sillä kortteli sijaitsee Kauppakadun, Väinönkadun ja Vapaudenkadun kainalossa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen alkuvuodesta 2022. Kaava mahdollistaa kortteliin 8–12-kerroksisten asuintalojen sekä julkisen kaupunkitilan ja liiketilan rakentamisen.
Myös Gummeruksenkatu 13:n asemakaavamuutos Harjun portaita vastapäätä on lainvoimainen. Sen myötä vanhan liikerakennuksen tilalle nousee 7-kerroksinen asuinkerrostalo.
– Lyseon korttelista valmistuu kaavaehdotus tämän kevään aikana. Suuri kysymys Jyväskylässä on ratapihan ylittävä siltakortteli, joka on vasta selvitysvaiheessa, Hähkiöniemi kertoo.
– Jyväskylän kaupunkikuva muuttuu 2020-luvulla nopeasti, mutta kehitys ei ole hallitsematonta. Linjaukset edellyttävät tarkkaa harkintaa korkealle rakentamiselle ja sen mahdollisuudet on aina selvitettävä suunnittelukilpailulla tai useamman suunnittelijan rinnakkaistoimeksiantona.
Havainnekuvassa Asunto Oy Jyväskylän Puistolan Helmi jää vasemmalle. Vanhan liikerakennuksen tilalle suunnitelluista rakennuksista 16-kerroksinen Puistolan Torni on valmis ja Puistolan Kruunu rakenteilla. 12-kerroksisen talon rakentamista ei vielä ole aloitettu. Puistolan Torni on Jyväskylän ydinkeskustan korkein asuintalo, 56 metriä.
Asiantuntijalta
Emil Aittokallio Kiinteistöliiton juristi
Saako asunto-osakeyhtiö harjoittaa liiketoimintaa?
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn lähtökohdan mukaan kaikkien asunto-osakeyhtiön toimien tulee liittyä sen hallinnassa olevan rakennuksen ja kiinteistön ylläpitoon sekä yhtiön asukkaiden asumistarpeen toteuttamiseen. Liiketoimintaan viittaaviin yhtiön toimiin tulee näin ollen suhtautua varauksella. Riskillinen toiminta, kuten tilivarojen sijoittaminen osakkeisiin, tulkitaan sellaiseksi asunto-osakeyhtiön tarkoituksen vastaiseksi toiminnaksi, joka vaatisi kaikkien osakkaiden suostumuksen. Toisaalta rahavarojen pitäminen riskittömällä korkoa kerryttävällä tilillä on kuitenkin sallittua.
Tulkinnanvaraisempana voidaan pitää asunto-osakeyhtiön omien osakkeiden, kuten liiketilojen ja asuinhuoneistojen, hankkimista vuokraamistarkoitukseen. Yhtiön omien osakkeiden hankintaa vuokraamistarkoituksessa on pidetty hyväksyttynä kiinteistönpidon näkökulmasta esimerkiksi silloin, jos yhtiö hankkii osakkeet kyseisen osakehuoneiston suurien vastikerästien johdosta. Yhtiön omien osakkeiden hankinnasta tulee päättää yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistöllä. Yhtiö voi myös myydä sen hallinnassa olevia tiloja, kuten entisen talonmiehen asunnon. Tässä on kyse asunto-osakeyhtiölain mukaisesta suunnatusta osake-annista, josta päätetään yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukempaa päätöksentekovaatimusta.
Yhtiön hallinnassa olevien tilojen, kuten ullakon, käyttötarkoituksen muuttaminen lisärakentamista varten voi myös tulla yhtiössä kyseeseen. Yhtiö ei voi lähtökohtaisesti toimia lisärakennushankkeissa itse rakennuttajana ilman kaikkien osakkaiden suostumuksia.
Yhtiön tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen ja mahdollinen uusien osakkeiden antaminen osakepääomaa korottamalla edellyttää yhtiöjärjestysmuutosta, josta päätetään yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistöllä. Yhtiön on lisäksi mahdollista yksinkertaisella ääntenenemmistöpäätöksellä myydä osa omistamastaan kiinteistöstä täydennysrakentamista varten.
Lisä- ja täydennysrakentamisessa tulee kuitenkin aina huomioida viranomaisluvat sekä osakkaiden yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus voikin edellyttää, että hankkeeseen saadaan joidenkin tai jopa kaikkien osakkaiden suostumus.
”
Liiketoimintaan viittaaviin yhtiön toimiin tulee suhtautua varauksella.
Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille.
Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi
Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella
www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975
T:mi Jani Ylönen
• Puiden kaadot ja pilkonta, • Kantojen jyrsintä, • Oksien haketus • Konelumityöt
www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799
Mustankorkean OmaJätehuolto
Milloin jäteauto tulee seuraavan kerran tyhjentämään taloyhtiön jäteastiat? Ovatko tyhjennysvälit optimaaliset? Tarvitsetko tietoja taloyhtiön jätelaskuista?
Nyt voit hoitaa kaikki taloyhtiösi jäteasiat ajasta ja paikasta riippumatta uudessa sähköisessä palvelussamme OmaJätehuolto. Pyydä tunnukset Mustankorkean asiakaspalvelusta. Olemme avoinna arkisin ma-pe klo 9–15, p. 010 325 3900 tai asiakaspalvelu@mustankorkea.fi. mustankorkea.fi/ asioi-verkossa
MUSTANKORKEA – kierrätyksen mahdollistaja Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.
Vesitornit ovat osa vesihuollon verkostoja. Kuvassa on havainnekuva Jyväskylän Taulumäelle suunnitteilla olevasta uudesta vesitornista.
VESITORNI / Yleissuunnittelu / Ilmakuva idästä / 30.5.2024
n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN tunutta, ja korjausvelka kasvaa nopeasti laitoksiin tehdyistä isoista investoinneista huolimatta. Kysyimme oman alueemme vesihuoltoyhtiöiden arvioita niiden omien verkostojen tilasta.
SWECO FINLAND OY
Jyväskylässä pyritään pitämään veden hinta kohtuullisena
Alvan vesihuoltopäällikkö Atte Pakkanen kertoo, että vesihuoltoverkostojen kunto on tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla yleisillä alan tunnusluvuillakin mitattuna. Oikein ajoitetuilla ja kohdennetuilla verkostosaneerauksilla on saatu jopa parannettua verkostojen toimintavarmuutta ja muun muassa asiakashäiriöiden määrää.
Alvan tavoitteena on pitää verkostot ja palvelutaso hyvällä tasolla jatkuvalla kunnon seurannalla ja ammattimaisella omaisuudenhallinnalla, mikä täyttää kansainvälisen omaisuudenhallintastandardin ISO 55001 mukaiset vaatimukset.
Pakkasen mukaan yhtiö tekee kai-
ken voitavansa pitääkseen veden hinnan kohtuullisena ja hinnankorotukset mahdollisimman maltillisina toimintaa tehostamalla ja investoimalla viisaasti.
– Alvan, kuten muidenkin Suomen vesihuoltolaitosten, toimittamiin vesihuoltopalveluihin voi luottaa jatkossakin. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että kannattaa tutustua vesi- ja jätevesiliittymän toimitus- ja sopimusehtoihin sekä erityisesti vastuukysymyksiin, kuten kiinteistöjen padotuskorkeustasoon, johtojen ja venttiileiden omistusrajoihin ja tonttiventtiilin käytettävyyteen. Ja lisäksi tietysti huolehtia kotivarasta.
Jämsässä varattu rahaa verkoston saneerauksiin
Jämsän Vesi liikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen arvioi, että yleisellä tasolla verkoston kunto on kohtalainen ja sitä tarkennetaan parhaillaan erilaisilla menetelmillä. Paikoin on alueita, missä on jouduttu tekemään useita korjauksia lyhyen ajan sisällä ja muutamaan näistä on tehty hieman laajempia saneerauksia. Verkosto ikääntyy ja sen myötä saneeraustarve kasvaa, mutta ikä ei ole ainoa saneeraustarpeeseen vaikuttava asia. Hän jatkaa, että Jämsässä on varattu varsin hyvin rahaa saneerauksiin ja si tä tehdään yhteistyössä muun kunnal listekniikan saneerauksen yhteydessä. – Tämä on vesihuollon kannalta kus tannustehokas tapa, mutta määrällisesti tämä on vähäistä. Sen vuoksi tulevaisuudessa tultaneen hyödyntämään esimerkiksi erilaisia kaivamattomia tekniikoita mahdollisuuksien mukaan sellaisissa kohteissa, joissa ei muutoin ole tarvetta kaivaa putkia näkyviin.
Arvosen mielestä tällä hetkellä ei ole hinnoissa korotuspaineita verkoston saneerauksen vuoksi. Korotuspaineet aiheutuvat jo tehtyjen isompien laitosinvestointien kustannusten kattamisesta. – Vesilaitosten yhdistäminen ei saa olla itsetarkoitus, kuten jotkin tahot asian näkevät. Vaikka laitoskoon kasvattamisesta saadaan kustannushyötyjä esimerkiksi hankinnoissa, ei laitoskoon kasvattaminen lisää resursseja. Jos kaksi köyhää laitetaan yhteen, ei
– Laitosten keskinäisellä yhteistyöllä voidaan samalla tavalla saada säästöjä hankinnoissa tai laitoksilla voi olla yhteisiä resursseja, kuten erikoistyökaluja tai erityisosaamista. Yhdistymisten sijaan tehtävä yhteistyö mahdollistaa sen, että vesihuoltoon liittyvä päätöksenteko pysyy kunnan omissa käsissä.
Taloyhtiöiden päättäjiä Arvonen haluaa muistuttaa siitä, että on syytä kiinnittää huomiota, minne kiinteistön hulevedet johdetaan. Jos esimerkiksi katolta tulevat sadevedet johdetaan määräysten vastaisesti jätevesiviemäriin, se voi aiheuttaa padotusta viemäriin, ja vedet voivat tulla alimpien kerrosten lattioille. Tällöin kustannukset jäävät taloyhtiön vastuulle. Sama koskee myös mahdollisia salaojavesiä. Vaikka jätevesi ei nousisikaan kellarin lattialle, voi jätevesiviemäriin yhdistettyyn salaojaverkostoon nousta jätevesiä ja siten aiheuttaa ongelmia.
VESAARVONEN
Saarijärvellä
on käyty yhdistymisneuvotteluja
Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilä kertoo, että vesilaitoksen verkostoinfra on kohtuullisen hyväkuntoista, mistä kertoo pieni vesihävikkien määrä. Verkostoa uusitaan vuosittain vanhimmasta päästä ja sieltä, missä verkoston arvioidaan olevan heikkokuntoista. Pääpaino on ollut etenkin vanhojen talosulkujen uusimisessa. Kaikki käytössä olevat vedenottamot on myös uusittu. Tulevina vuosina investoinnit ovat maltilliset ja liittyvät enemmän verkostoon ja etäluettavien vesimittareiden asennuksiin. Vilkkilän mielestä tulevaisuuden näkymät ovat ihan hyvät, vaikka Saarijärvellä vedenmyynti laskee sitä mukaa, kun väkimäärä pienenee.
– Puhtaan veden hintoihin on tarpeen tehdä seuraavien kymmenen vuoden aikana vain pieniä korotuksia inflaation ja veden myynnin vähenemisen vuoksi. Sen sijaan jäteveden hinnassa tulee olemaan korotuspaineita, koska Saarijärven kaupungilla on suunnitteilla uusi jätevedenpuhdistamo, jonka vuoksi kaupunki joutuu todennäköisesti nos-
tamaan jäteveden käsittelykuluja huomattavan paljon.
Vähän yli kolme vuotta sitten yhtiö teki liiketoimintakaupat kahdesta vesiosuuskunnasta Saarijärvellä. Sen jälkeen Saarijärvellä on ollut muitakin yhdistymisneuvotteluita. Vilkkilä näkee, että vesilaitosten yhdistymiset ja omistajamuutokset ovat tarpeen tulevaisuudessa.
– Toki riippuu siitä, miten vesihuoltolaitosta on aiemmin hoidettu ja millaiset ovat nykyiset resurssit. Pienissä kunnissa vesihuoltoa hoidetaan teknisen toimen ohessa, jolloin tekijöillä ei välttämättä ole riittävää osaamista ja resurssit voivat olla muutenkin vähäiset. Samalla vesihuoltolain vaatimukset tiukkenevat ja niiden hoitamisessa voi olla haasteita.
– Kunnissa on tiukkaa taloudessa, joten omaisuutta ei välttämättä ole hoidettu pitkäjänteisesti, vaan on ennemminkin kunnostettu sitä, mikä on silmin nähtävissä tai missä aiheutuu häiriöitä. Vesihuollon infra on maan alla, joten sen kuntoa ei näe silmin.
▶ Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2025 -raportti osoitteessa ril.fi/ril-tapahtuma/roti-2025/
Äänekoskella tehty merkittäviä investointeja verkostoon
Äänekosken Energia Oy:n toimiMaarit Herranen kertoo, että verkostoon on investoitu viime vuosina merkittävästi ja verkoston kunto on kohtuullinen. Vesijohtoverkostossa on saatu vuotovesien määrää pienennettyä huomattavasti.
Äänekoskella verkoston kuntoa kartoitetaan jatkuvasti ja saadun tiedon perusteella korjaukset on saatu kohdistettua oikeisiin paikkoihin. Verkoston kuntoa tutkitaan esimerkiksi viemäriverkostoa kuvaamalla.
– Veden hinnoittelua tarkistetaan vuosittain ja mahdolliset korotukset seuraavat yleistä kustannustasokehitystä, Herranen sanoo.
Kysymykseen tarpeista esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisille tai omistajarakenteen muutoksille tulevaisuudessa Herranen toteaa, että vesihuoltotoiminta osana energiayhtiön muita liiketoimintoja on toimiva rakenne ja tuo synergioita kokonaisuuteen.
• Rakennus- ja remonttipalvelut
• Tilamuutokset ja liiketilaremontit
• Vahinkosaneeraukset
• Kattohuolto- ja korjauspalvelut
Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!
• Kattohuoltosopimukset
• Pellitykset ja kattoturvatuotteet
• Vuotokorjaukset
• Kaikki kiinteistösi kunnossapitoon
www.helpinghands.fi
Vesi- ja lämmitysratkaisut kaikkiin tarpeisiin
Toteutamme kohteesi talotekniikan ratkaisut, oli kyseessä lämmityksen tai käyttövesijärjestelmän asennukset tai vanhan korjaaminen. Energiatehokkaat ratkaisut kiinteistösi hyvinvointiin!
Rakennustyylejä Keski-Suomen taloissa, osa 4/6
1930-luvun funkis nosti esille pelkistetyn muodon
n
TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVAT HANNU MÄHÖNEN, TYKKITEHTAAN ASUINALUEEN KUVA KESKI-SUOMEN MUSEO / AARNE PIETINEN OY
Suomeen rantautui 1930-luvun alussa uusi kansainvälinen moderni rakennustyyli, josta alettiin käyttää nimitystä funktionalismi eli funkis.
Tyylin perusperiaatteena on, että muoto määräytyy aina käyttötarkoituksen mukaan. Tärkeintä on toiminnallisuus ja yksinkertaisuus, ja kaikki turha koristelu karsitaan pois.
Funkistalojen tunnusmerkkejä ovat laatikkomaiset, vaakasuuntaan painottuneet muodot ja puhdaslinjaisuus, suuret rappaus- ja lasipinnat, nauhaikkunat, tasakatot, kattoterassit ja vapaa pohjakaava.
Keski-Suomessa funkis näkyi yksittäisten liike- ja asuinrakennusten lisäksi erityisesti kaupan, teollisuuden ja puolustusvoimien rakentamisessa. Maaseudulla monen paikkakunnan ensimmäinen funkistalo oli SOK:n osuuskauppa.
Funktionalismi tarkoitti myös uudenlaista kaavoitustapaa, jossa kaupunki jaetaan toiminnallisiin vyöhykkeisiin. Jyväskylän Rautpohjaan 1938–1939 rakennettu Valtion
Tykkitehtaan asuinalue lamellitaloineen on Helsingin Olympiakylän jälkeen maan laajin funktionalistinen asuinalue.
Kerrostaloissa tyypillisiä ovat valkeat niukkaeleiset linjat, nauhamaisesti kulkevat ikkunat, tasakatto, kattoterassit sekä erkkerit ja kulmaikkunat, joilla asuntoihin saadaan lisää valoa. ”Mainilatalo” Jyväskylän Vapaudenkadulla on rakennettu vuonna 1939.
Jyväskylän Vaajakoskella on paljon SOK:n rakennusosaston arkkitehtien suunnittelemia funkisrakennuksia. Entinen tehtaanjohtajan asuintalo Naissaaressa on rakennettu vuonna 1934. Teräsbetonin käyttöönotto rakentamisessa mahdollisti muun muassa näyttävät parvekkeet.
Vuonna 1941 rakennetun asuinliiketalon Vaajakosken Haapatiellä on suunnitellut SOK:n rakennusosasto.
TIESITKÖ?
1930-luvun funkisrakennuksia:
• Hotelli Hirvi, Kotakennääntie 9, Äänekoski
• Kannonkosken kirkko, Kirkkotie 13, Kannonkoski
• Kortesuon kartanon päärakennus, Jyväskylä
• Luonetjärven Itärannan kasarmialue, Jyväskylän Tikkakoski
• ”Mainila-talo”, Vapaudenkatu 79, Jyväskylä
• Mörssärin talo, Voionmaankatu 32, Jyväskylä
• Rautpohjan asuinalue, Jyväskylä
• ”Soikkelin talo”, Vapaudenkatu 85, Jyväskylä
• SOK:n funkishuvilat Naissaaressa, Jyväskylän Vaajakoski
• Suolahden kirkko ja paloasema, Keiteleentie, Suolahti
• Torpparinkujan tyyppitalot, Jämsän Halli
• Tourulan kivääritehtaan johtajien talot, Asekatu 3–7, Jyväskylä
• Vaajakoskentien, Haapatien ja Vesmannintien taloja, Jyväskylän Vaajakoski
• Vanhan hautausmaan kappeli, Puistokatu 20, Jyväskylä
Varautuminen
sään ääri-ilmiöihin
taloyhtiöissä, osa 2/4
Pitenevät hellejaksot korventavat asuntoja
Helteet yleistyvät Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä. Taloyhtiöt joutuvat miettimään, miten asumisterveys ja -mukavuus säilyvät myös pahimpien paahteiden aikaan.
n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO
Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat tehneet arvioita hellejaksojen esiintymisestä ja ankaruudesta. Tukalia helleaaltoja esiintyi 1900-luvun lopun ilmastossa laskennallisesti vain kerran 50 vuodessa eli niiden todennäköisyys oli noin kaksi prosenttia. 2010-luvun ilmastossa kovien helteiden vuotuinen esiintymistodennäköisyys oli kohonnut jo 4–6 prosenttiin.
Tulevaisuuden hellepäivien määrään vaikuttaa erityisesti se, miten hyvin ilmastonmuutosta pystytään jatkossa hillitsemään.
– Asuinkerrostalojen huoneistoissa voi olla kesällä tukalan kuuma jo nyt, varsinkin ylimmissä kerroksissa. Ilmiöön ei ole luvassa helpotusta, sillä ilmastonmuutoksen yksi keskeisimmistä vaikutuksista on ilmaston lämpeneminen, sanoo Kiinteis-
töliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka Hellepäivien määrä kasvaa ennusteiden mukaan eniten Etelä-Suomessa, mutta muutos on suhteellisesti suurin Pohjois-Suomessa, joka lämpenee muuta maata nopeammin. Kaupungeissa syntyvä lämpösaarekeilmiö korostaa hellejaksojen kuormittavuutta.
– Rakennettu ympäristö varastoi läm-
Tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla voi syntyä niin sanottu lämpösaarekeilmiö, mikä lisää helteen vaikutuksia. Rakennukset ja tiet varastoivat päiväsaikaan enemmän lämpöä kuin ne ehtivät vapauttaa yön aikana.
pöä kuuman päivän aikana enemmän kuin se ehtii vapauttaa viileämmän yön aikana.
Salakka huomauttaa, että suomalaiset ovat rakentamisessa varautuneet hyvin kylmään – Pohjolassa kun ollaan.
– Meillä ei sen sijaan vielä ole varauduttu pitkiin hellejaksoihin yhtä hyvin kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa.
Helle on terveysriski erityisesti ikääntyneille Hellejaksot aiheuttavat ihmiselle terveysriskejä ja niihin liittyvä kuivuus esimerkiksi metsäpaloja. Suomessa kuolleisuus lisääntyy selkeästi, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy yli +20 celciusasteessa 1–2 viikon ajan.
Asumisterveysasetuksessa määritellään, että kotihoidossa olevien vanhusten tai heikkokuntoisten asunnoissa lämpötila ei saa nousta yli +30 celsiusasteen. – Asetuksen lukemat kuulostavat korkeilta. Jo maalaisjärki sanoo, että 30 asteen lämpötila on liikaa. Taloyhtiöissä voisi miettiä pahimpina hellekausina, miten esimerkiksi kellarikerroksen viileämpiä yhteistiloja hyödynnettäisiin. Luovia ratkaisuja joudutaan käyttämään pahimpien helteiden aikana, Salakka toteaa. Salakka näkee kehityksessä huolestuttavan piirteen. Suomi ikääntyy vauhdilla ja tavoitteena on kotona asuminen mahdollisimman pitkään.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on muistuttanut, että helleaaltojen aikana erityisessä vaarassa ovat yksin asuvat, liikuntaesteiset vanhukset, joiden mahdollisuudet reagoida lämpötilan nousuun ovat rajalliset.
Viilentävä ilmastointi yleistyy asuintaloissa
Sopeutumisen suunnittelija Katriina Virtanen Suomen Ympäristökeskuksesta uskoo, että jäähdytyslaitteiden ja ilmalämpöpumppujen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa.
– Taloyhtiöissä tulisi ohjeistaa, että hellejaksojen aikana ikkunat pidetään suljettuina ja ikkunoiden edessä verhot tai kaihtimet paahteen suojana päivisin. Vasta ulkoilman viilennyttyä illalla avataan parvekeovia ja ikkunoita, jotta läpiveto viilentäisi asuntoa yöksi, Virtanen sanoo.
Kaupunkiympäristön suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, että kasvillisuutta ja puita on riittävästi varjostamassa rakennuksia auringonpaahteelta. Myös markiisit ja auringonsuojakalvot vähentävät paahteen vaikutuksia.
Tänä päivänä taloyhtiö ei voi lähtökohtaisesti kieltää osakkaalta ilmalämpöpumpun asentamista asuinhuoneistoon, ellei siitä aiheudu haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Ulkoyksikkö on kuitenkin kyettävä sijoittamaan omalle parvekkeelle ja huomioimaan kondenssiveden johtaminen pois hallitusti. Osakkaan on aina tehtävä ilmalämpöpumpusta muutostyöilmoitus taloyhtiölle, jolla on oikeus asettaa ehtoja asennukseen. – Ilmalämpöpumpun asennusta suunnittelevan kannattaa ensitöikseen selvittää kunnan rakennusvalvonnan näkemys. Ainakin suurten kaupunkien ydinkeskustoissa rakennuslupaviranomaiset rajoittavat ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden sijoittelua, koska ne vaikutta-
vat kaupunkikuvaan, Salakka huomauttaa.
Toimistokiinteistöissä viilentävä ilmanvaihto on ollut jo pitkään miltei edellytys tilan vuokraamiselle tai myynnille. Salakka näkee, että uusien asuinkerrostalojen rakentamisen yhteydessä tulisi huomioida ilmalämpöpumppujen lisääntyvä suosio, ellei taloon asenneta viilentävää ilmanvaihtoa.
– Yksinkertaisimmillaan se voi olla tilavaraus parvekkeelle ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä varten, hän muistuttaa.
LÄHTEITÄ HAASTATTELUJEN LISÄKSI
Ilmatieteen laitos; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); www.ilmasto-opas.fi; Kiinteistöliiton opas ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”
ILMASTONMUUTOS
Varautuminen sään ääri-ilmiöihin taloyhtiöissä
• Keski-Suomen Kiinteistöviesti käsittelee tämän vuoden numeroissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Numerossa 1/25 ilmastonmuutoksen vaikutuksista kerrottiin yleisellä tasolla. Numerossa 3/25 teemana ovat tuuli ja myrskyvahingot ja numerossa 4/25 sateet, tulvat ja kosteus.
• Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiöiden hallituksille, osakkaille ja isännöitsijöille oppaan ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”, jonka avulla taloyhtiöt voivat kartoittaa hallinnassaan oleviin rakennuksiin kohdistuvia ilmastoriskejä.
Vinkit osakkaille
SHUTTERSTOCK
Viilentävän ilmalämpöpumpun hankinta
osakkaan muutostyönä
1
Taloyhtiön hallitus valmistelee yhtiökokoukselle esityksen viilentävien ilmalämpöpumppujen asentamisesta yhtiökokoukselle ennen ensimmäisen ilmalämpöpumpun asentamista.
2
Yhtiökokous päättää, sallitaanko taloyhtiössä ilmalämpöpuppujen asennukset. Samalla hyväksytään yhtiön ja osakkaan välisen kirjallisen sopimuksen malli.
3
Osakas tekee taloyhtiölle muutostyöilmoituksen ilmalämpöpumpun asentamisesta.
4
Taloyhtiön hallitus käsittelee muutostyöilmoituksen. Hallitus voi vaatia osakasta muuttamaan suunnitelmiaan ehtojen mukaisiksi. Muuten yhtiö voi kieltää asennuksen.
5
Taloyhtiön hallitus antaa vastauksensa osakkaalle sekä asettaa ehdot ilmalämpöpumpun asennukselle ja tarvittaessa työlle valvojan.
6
Taloyhtiö ja osakas tekevät kirjallisen sopimuksen ilmalämpöpumpusta, sen asentamisesta ja kunnossapitovastuusta.
7
Osakas tilaa ja asennuttaa ilmalämpöpumpun noudattaen sovittuja vaatimuksia.
8
Osakas toimittaa taloyhtiölle kopion ilmalämpöpumpun käyttöönottopöytäkirjasta liitteineen.
Kerrostaloasunnon viilennys ilmalämpöpumpulla –ohje taloyhtiöille osakkaan omaan muutostyöhön löytyy jäsensivuilta kohdasta Oppaat ja ohjeet.
Sisäilmaston edelläkävijä
Ilmanvaihdon huollot ja korjaukset sekä asennukset ja urakointi yli 40 vuoden kokemuksella.
Myymälästämme löydät kattavan valikoiman ilmanvaihtolaitteita ja -tarvikkeita, mm. Keski-Suomen laajimman valikoiman suodattimia. Tule tutustumaan!
ja ilmalämpöpumput pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Toimitamme laadukkaat ilmavesi- ja ilmalämpöpumput Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle 30 vuoden kokemuksella.
Nyt loppuvuoden tarjouksissa muun muassa Daikin ja Gree jäähdyttävät laitteet kerrostaloasuntojen tarpeisiin.
Lämpöä maasta ja poistoilmasta
Asunto Oy Jyväskylän Vapaudenkatu 43 A:ssa on viety onnistuneesti läpi mittava energiasaneeraus. Sen ansiosta talon lämmitys ja lämmin käyttövesi on tuotettu runsaan vuoden ajan maalämmöllä, jota tukee PILP-järjestelmä.
Vapaudenkatu 43:ssa Jyväskylässä sijaitseva 7-kerroksinen rakennus on valmistunut vuonna 1960. Talossa on kymmenkunta liiketilaa ja 49 asuinhuoneistoa. Talon suojeltu julkisivu edustaa Jyväskylän ydinkeskustan 1960-luvun tyypillistä pelkistettyä ja virtaviivaista arkkitehtuuria. Taloyhtiö halusi energiaremontilla irtautua kaukolämmöstä ja siirtyä ympäristöystävälliseen ja kustannustehokkaaseen maalämpöön, jota täydentää poistoilmalämpöpumppujärjestelmä (PILP). – Kaukolämmön hinta pysyi takavuosina pitkään tasaisena, mutta vuonna 2021 nousuun lähtenyt sähkönhinta enteili myös kaukolämmön kallistumista. Taloyhtiössämme tehtiin linjasaneeraus vuonna 2020, minkä jälkeen asennettiin PILP-järjestelmä ajatellen siirtymistä maalämpöön, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarno Rovio Yhtiön hallitus tilasi Osakeyhtiö lamit. fi:ltä vuonna 2021 selvityksen, jossa arvioitiin lämmitysjärjestelmän tilanne. Talon energiankulutuksen kartoitus osoitti, että vuosina 2004–2020 kaukolämmön kulutus oli ollut keskimäärin noin 455 MWh vuodessa. PILP-järjestelmän käyttöönotto pudotti kaukolämmön tarvetta noin 100 MWh.
– Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajan arvioitiin suunnitteluhetken tietojen pohjalta olevan 11–12 vuotta. Saman laskelman mukaan säästö energiakustannuksissa 20 vuoden käytön jälkeen olisi noin 240 000 euroa, Rovio tarkentaa. Yhtiökokous päätti kesäkuussa 2022 hallituksen esiselvityksen pohjalta lähteä toteuttamaan maalämpöhanketta. Vuonna 2023 asiat etenivät vauhdilla.
Hankkeen toteuttamista varten oli toteutettava naapurien kuuleminen, jotta kaupungin rakennusvalvonnalta saatiin toimenpidelupa. Pääurakoitsijaksi valittiin LVI-Peltola Oy.
Lopulta töiden aloitus oli kiinni siitä, miten nopeasti saadaan maalämpökaivojen poraaja.
– Kaikilla tuntui olevan kädet täynnä töitä, mutta syksyn aikana hanke rullasi eteenpäin. Joulukuun 2023 alussa otimme työn vastaan ehdollisena. Meillä on vielä selvittämättä PILPin ja maalämmön integrointiin liittyviä teknisiä kysymyksiä, jotta järjestelmä toimisi mahdollisimman hyvin, Rovio toteaa.
Ulkopuolinen asiantuntija valvoo taloyhtiön etuja
Hankkeessa mukana ollut energiasuunnittelija Remo Laitinen Osakeyhtiö lamit.fi:stä sanoo, että kannattavuuden lisäksi alkuvaiheessa oli olennaista selvittää, onko pienelle sisäpihalle ylipäätään mahdollista sijoittaa viisi maalämpökaivoa.
– Piha on pieni ajatellen maalämpökenttää ja siellä on yhteisiä toimintoja viereisen Asunto Oy Jyväs-Sampsan kanssa. Geotekninen tutkimus osoitti, että alueen maaperä soveltuu lämpökaivojen poraamiseen, kertoo hankkeessa taloyhtiön konsulttina toiminut Laitinen.
Rovio pitää tärkeänä, että taloyhtiö hankkii mittavissa energiahankkeissa ulkopuolista asiantuntemusta. Energiaalan ammattitaitoa löytyy harvoin taloyhtiöiden hallituksista tai isännöitsijätoimistoista.
– Puolueeton asiantuntija valvoo taloyhtiön etuja. Taloyhtiö ei voi olla pelkäs-
tään urakoitsijan esittämien näkemysten varassa.
Ensimmäiset kokemukset ovat myönteisiä
Maalämpökenttä koostuu viidestä noin 410 metriä syvästä energiakaivosta. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että maalämmön ja PILP-järjestelmän yhdistelmällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Vuonna 2024 maalämmön ja PILP-järjestelmän tuottama energia maksoi taloyhtiölle noin 25 000 euroa, kun tarkastellaan niiden käyttöä varten ostetun sähkön hintaa. Saman vuoden ajalta kaukolämpö olisi asiantuntijan arvion mukaan maksanut noin 39 000 euroa.
– Kaukolämpöjärjestelmän irtisanoimme vasta sen jälkeen, kun maalämpö ja
n TEKSTI JA KUVA: TIMO SILLANPÄÄ
Remo Laitinen (vas.) ja Jarno Rovio pitävät hyvänä PILP-järjestelmän ja maalämmön yhdistelmää. Järjestelmän tietoja voi seurata verkkosovelluksen avulla.
PILP-järjestelmä olivat olleet käytössä jonkin aikaa. Maksoimme hieman ylimääräistä, mutta se oli harkittua riskienhallintaa, Rovio painottaa.
Rovio on tyytyväinen siihen, että uudet järjestelmät ovat vähentäneet rakennuksen korjausvelkaa.
– Henkilökohtaisesti olen kokenut, että hankkeessa on ollut paljon riskejä. Miten järjestelmä saadaan toimimaan ja miten urakoitsijat hoitavat hommansa? Vanhassa talossa on paljon muuttujia. Onneksi osakkaat ovat suhtautuneet saneeraukseen hyvin.
Kun energiatehokkuutta on lähdetty parantamaan, ideoita on tullut matkan varrella lisää.
– Tulevan kattoremontin yhteydessä huomioimme sen, että katolle voidaan asentaa sekä aurinkopaneeleja että au-
rinkokeräimiä. Yhtiökokous luonnollisesti päättää aurinkoenergiaratkaisuista, mutta esimerkiksi aurinkokeräimien tuottama lämpö voitaisiin palauttaa energiakaivoihin kesäaikaan. Kaikki ilmainen taivaalta tuleva energia kannattaa mielestäni hyödyntää, Rovio miettii. Laitinen pitää hyvänä ajatuksena maalämpökaivojen elinkaaren kannalta ylijäämälämmön palauttamista maaperään. Aurinkoenergiaa hyödyntämällä voitaisiin lisäksi edelleen vähentää ostettavan energian määrää.
– Kun koko lämmitysjärjestelmä toimii optimaalisesti, myös PILP-järjestelmästä saadaan kesällä enemmän energiaa kuin sitä tarvitaan. Vaikka maalämpökentän ikä on mitoitettu pitkäksi, lämmön palauttamisella maahan voidaan estää kaivojen jäähtymistä ja mahdollises-
ti jopa parantaa järjestelmän hyötysuhdetta, Laitinen sanoo.
Taloyhtiön tekemättömien töiden listalla on vielä vanhan sähköliittymäkaapelin uusinta, jotta se varmuudella kestäisi varajärjestelmänä olevan sähkökattilan huipputehon esimerkiksi häiriötilanteissa. –
Jossain vaiheessa on myös mitoitettava sähköliittymä uudelleen, koska sähköautoille on tehtävä latauspisteet, Rovio toteaa ja kannustaa energiaremontteja suunnittelevia taloyhtiöitä tekemään huolellista taustatyötä ennen ryhtymistä hankkeen toteutukseen.
– Energia-alan asiantuntijan tekemät arviot auttavat hahmottamaan investoinneista saatavia hyötyjä. Hyödyllistä tietoa saa myös tutustumalla vastaavia hankkeita toteuttaneisiin taloyhtiöihin.
Esteettömyysinvestoinneilla hyvinvointia asukkaille ja arvoa kiinteistölle
n TEKSTI: MAURA TIURANIEMI, KIINTEISTÖLIITON IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN TALOYHTIÖ -HANKKEEN ASIANTUNTIJA n KUVA: ISMO MYLLYLÄ
Taloyhtiön esteettömyysratkaisut hyödyttävät kaikkia asukkaita. Hissit, leveät kulkuväylät, helposti avautuvat ovet, matalat kynnykset, kaiteet ja luiskat parantavat liikuntarajoitteisten turvallisuutta. Ne helpottavat myös apuvälineiden tai lastenvaunujen kanssa kulkemista. Opasteet, hyvä valaistus ja selkeä asukasviestintä auttavat etenkin muistisairaita asukkaita. Muistisairaudet vaikuttavat muistin lisäksi myös muun muassa hahmottamiseen ja tiedon käsittelyyn.
Esteettömyyskartoitus auttaa priorisoimaan
Ennen isompia korjaushankkeita taloyhtiössä kannattaa tehdä esteettömyyskartoitus, joko itsearviointina tai ammattilaisen toimesta. Se auttaa ymmärtämään kiinteistön puutteet ja päättämään parannuksista.
Esteettömyyden parantamisen voi ottaa osaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Kustannusrasitus kevenee ja asukkaiden vastustus vähenee, jos korjauksia toteutetaan vaiheittain tai muiden remonttien yhteydessä. Taloyhtiön strategiassa esteettömäksi yhtiöksi profiloituminen nostaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta (Varke) taloyhtiö voi saada avustuksia uuden hissin rakentamiseen tai liikkumisesteiden poistamiseen. Lisäksi osalla kunnista on omat erilliset avustuksensa.
Osakkaan muutostyöt ja asumisen ennakointi
Ikääntymiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Hyväkuntoisena esteettömyyskorjausten teettäminen on helpompaa. Vanhustyön keskusliiton yli 65-vuotiaille suunnattu maksuton korjausneuvonta auttaa muutostarpeiden arvioinnissa, urakoitsijan valinnassa ja Varken tai hyvinvointialueen avustusten hakemisessa.
Asunto-osakeyhtiölain uudistuksen myötä osakkaalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan esteettömyyttä pa-
rantavia muutoksia myös taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Aiheesta kerrotaan lisää Keski-Suomen Kiinteistöviestissä 4/2024, jonka voi lukea jäsensivuillamme.
Esteettömyyden parantaminen saattaa joskus olla mahdotonta, jolloin on parempi muuttaa ennen kuin toimintakyky heikkenee liikaa. Omistus- tai vuokra-asunnon voi hankkia esimerkiksi esteettömästä senioritalosta.
▶ kiinteistoliitto.fi/ikajamuisti/ ▶ Lisätietoa asumisen ennakoinnista löytyy Vanheneminen.fi-sivustolta.
Esteettömyysratkaisut, kuten sisäänkäynnin kaiteet ja luiskat, helpottavat kaikkien taloyhtiön asukkaiden elämää.
Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittaman Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa jaetaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen sekä kehitetään toimintamalleja, joiden avulla ikäihmisten asumista taloyhtiöissä voidaan helpottaa.
Keskiviikkona 21.5. klo 16.30–19
Hotelli Verso, Kauppakatu 35 Jyväskylä
Taloyhtiöissä asuu yhä iäkkäämpää väkeä ja ikääntymiseen liittyvät kysymykset koskettavat yhä enemmän myös taloyhtiöitä. Tule kuulemaan, miten asumistarpeisiin voi vaikuttaa. Maksuton tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa!
OHJELMA
16.30 Kahvitarjoilu klo 17 saakka
17.00 Miten auttaa ikääntyviä asukkaita asumaan taloyhtiössä?
Maura Tiuraniemi hankeasiantuntija, Kiinteistöliitto
17.30 Muistisairauksien vaikutukset asumiseen Sini Sanaslahti, muistiluotsi, Keski-Suomen muistiyhdistys
18.00 Huoli ikäihmisestä – mitä tukea ja neuvontaa?
Taina Miettinen, johtava sosiaalityöntekijä, Keski-Suomen Hyvinvointialue, Susanna Hult, kehittämisasiantuntija, Jyväskylän kaupunki
18.30 Esteettömyyskorjaukset ja avustukset
Jukka Lampi, Korjausneuvoja, Vanhustyön keskusliitto, Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Keski-Suomi
Mukaan mahtuu 90 ensin ilmoittautunutta.
Ilmoittautuminen ennakkoon pe 16.5. mennessä: Tapahtumakalenterissamme TAI osoitteessa www.lyyti.in/verso TAI viereisellä QR-koodilla
Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.
Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.
Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.
Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta. Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.
Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.
www.lindstrom.fi
Mikä on sähkönsiirron tehomaksu?
Osa sähköverkkoyhtiöistä on ottanut käyttöön verkkopalvelusopimuksia, joissa on mukana tehomaksu. Tehomaksut perustuvat kulutuspiikkeihin, jolloin asiakas maksaa myös siitä, kuinka paljon sähköä käytetään samanaikaisesti.
n TEKSTI: HANNU MÄHÖNEN n KUVA: PEXELS
Esimerkiksi energiayhtiö Alvan verkossa tehomaksu perustuu tehoon, joka on edellisen 12 kuukauden aikana mitattu suurin tunnin keskiteho. Sen perusteella laskettava tehomaksun määrä on voimassa seuraavat 12 kuukautta tai siihen asti, kun suurin teho jälleen ylittyy.
Tehomaksu on voinut tulla yllätyksenä etenkin sähköautoaan taloyhtiössä lataa-
ville, sillä se voi nostaa latauksen hintaa huomattavasti, jos lataus tapahtuu kulutushuippujen aikana. Yksittäinen sähköauton lataaja ei voi kuitenkaan juuri vaikuttaa tehomaksuun, koska hän ei tiedä, milloin taloyhtiön muut asukkaat lataavat omia autojaan.
Taloyhtiö voi välttää isot tehomaksut toteuttamalla älykkään latausjärjestelmän, jossa kuormanhallinta osaa pienentää tehoa, kun useampaa autoa ladataan yhtä aikaa. Taloyhtiön kannattaa myös pienentää käyttöpaikan tehoa, jos se on tarpeettoman suuri.
Taloyhtiön lämpöpumppujen ja muiden sähkölämmitysjärjestelmien käyttö kannattaa suunnitella niin, että ne eivät aiheuta suuria kulutuspiikkejä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lämmityksen ajoittamista eri aikoihin. Kulutushuippuja ja tehomaksuja voidaan vähentää myös au-
rinkopaneelien ja akkujen avulla.
Alvan siirtosopimuksissa tehomaksu tulee mukaan aina, kun sähköliittymän koko ylittää 63 ampeeria. Muussakin tapauksessa tehomaksullinen liittymä voi tulla taloyhtiölle edullisemmaksi – kunhan tehohuiput onnistutaan leikkaamaan.
Tehomaksujen käyttöönotto voi kannustaa taloyhtiöitä ja asukkaita energiatehokkaampaan ja kustannustehokkaampaan sähkönkäyttöön.
Tällä hetkellä eri tehomaksu määräytyy eri verkkoyhtiöillä eri tavoin. Olisi kuitenkin keskeistä, että asiakas ymmärtää, miten hinnoittelu määräytyy. Energiavirasto laatii tämän vuoden aikana määräyksen verkkoyhtiöiden hinnoittelulle, mukaan lukien tehomaksut.
Lähteinä käytetty: Energiavirasto, Alva
Aika uusia pihaa?
Hanki nyt siisti ja huoleton asfalttipiha.
Asfaltti sopii niin omakotitalojen kuin taloyhtiöidenkin pihaan. Hoidamme myös muita asfaltoinnin pientöitä sekä esimerkiksi yksityisteiden perusparannuksia. Peab Asfalt on Suomen suurin asfaltoija. Tarjoamme laadukkaat päällysteet sekä niihin liittyvät palvelut ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti.
Ota yhteyttä ja kysy tarjous: peabasfalt.fi/ ota-yhteytta/kysytarjous
Olisiko jo aika uusia taloyhtiön lukitus, hyödynnä tarjous!
iLOQ-lukitusjärjestelmän avulla varmistat, että kiinteistön turvallisuus pysyy aina korkealla tasolla. Järjestelmän hallinnointi on helppoa ja ylläpito edullista.
Tarjoamme kaikille lukitusjärjestelmän uusijoille yhden ilmaisen avaimen/huoneisto. Mikäli kutsut iLOQin edustajan esittelemään järjestelmää taloyhtiön tai taloyhtiön hallituksen kokoukseen, saat lisäksi toisen ilmaisen avaimen/huoneisto.*
Otathan yhteyttä
iLOQ myynti 040 317 0204
Millainen sähköautojen latausratkaisu taloyhtiölle?
• Teemme kartoituksen
• Laadimme suunnitelman
• Kilpailutamme ja valvomme toteutuksen
mobestone.fi p. 050 3615808
Se on korjattavissa!
Porras rikki?
Kyllä kiitos
• perkuujätteet ja kuoret
• suodatinpaperit, kahvinporot, teepussit
• talouspaperit, lautasliinat
• ruuantähteet
• kukkamullat
Ei kiitos
• nesteet
• lemmikkien jätökset ja isot luut
• biohajoavat pakkaukset ja kertakäyttöastiat
• purukumit
• tuhka ja tupakantumpit
• kananmunankuoret
Mustankorkealle tulleista vuoden biojätteistä saadaan:
Biokaasua, jolla henkilöauto ajaa maapallon ympäri
n. 450 kertaa.
Multaa, josta saa n. 27 täysikokoista jalkapallokentällistä nurmikkoa.
Biojäte
Biojätteen lajittelu on paras ekoteko, minkä voit tehdä. Kun biojäte lajitellaan omaan jäteastiaan Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa, valmistetaan siitä paikallisesti Jyväskylässä biokaasua ja multatuotteita.
TALOYHTIÖN JÄTEKATOS. Jäteauto hakee biojätteet taloyhtiön jätekatoksesta. Mustankorkean alueella biojäte haetaan pääsääntöisesti kaksilokeroautolla, jossa jäteauton isompaan lokeroon menee sekajäte ja pienempään biojäte.
MUSTANKORKEAN BIOKAASULAITOS. Biojäte vastaanotetaan Mustankorkean biokaasulaitokseen, jonne sitä tulee vuodessa asukkailta ja kaupoista noin 15 100 000 kiloa. Jyväskylän AaltoAlvarin 50 metrin allas täytettäisiin tuolla määrällä noin 30 kertaa. Biokaasulaitoksessa jätteistä jalostetaan biokaasua, joka hyödynnetään liikennepolttoaineena ja sillä kulkee myös suurin osa jäteautoista. Biokaasua myydään Mustankorkean jätekeskuksen ja Seppälän tankkausasemilla.
MUSTANKORKEAN KOMPOSTOINTILAITOS. Biokaasuprosessista jäljelle jäävä musta mädäte jatkaa matkaansa Mustankorkean kompostointilaitokselle, jossa se kompostoidaan ja hygienisoidaan yhdessä jätevedenpuhdistamon lietteiden kanssa. Lopputuloksena syntyy tarkkojen reseptien mukaan valmistettuja multatuotteita: Mustankorkean Nurmikkomultaa ja Istutusmultaa. Näitä myydään Mustankorkean Omapihalla Jyväskylässä ja Laukaassa sekä suurina kuorma-autokuormina suoraan kotipihoille toimitettuna.
Leikkaa talteen!
Usein kysytyt kysymykset biojätteestä
MINNE KANANMUNANKUORET LAJITELLAAN?
Kananmunien kuoret on parempi laittaa sekajätteeseen. Jos ne epähuomiossa menevät biojätteeseen, ei syytä huoleen. Silloin ne kerääntyvät biokaasulaitoksen reaktoreiden pohjalle, josta ne poistetaan huoltojen yhteydessä.
MIKSI ULKONA OLEVASSA BIOJÄTEASTIASSA
EI SAA KÄYTTÄÄ BIOHAJOAVAA SÄKKIÄ?
Isot ulkona jäteastioissa käytettävät säkit aiheuttivat ongelmia ja kustannuksia etenkin Mustankorkean biokaasulaitoksessa. Isot purkkamaisiksi liaaneiksi venyvät säkit vaikeuttivat biokaasulaitoksen toimintaa sekä lisäsivät huoltotöitä ja kustannuksia. Erottelun jälkeen ne jouduttiin kuljettamaan poltettavaksi Tampereelle. Myös mullan valmistuksessa niitä jouduttiin seulomaan pois. Sen vuoksi niitä ei ole saanut käyttää vuodesta 2023 lähtien Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.
KUINKA VOIDAAN VÄLTTÄÄ ULKONA OLEVAN BIOJÄTEASTIAN JÄÄTYMINEN?
Kovalla pakkasella jäteastiat voivat jäätyä. Jäätymisiin vaikuttaa suuresti se, millainen pakkastalvi on ja miten kuivaa tai märkää jäteastiaan laitettu biojäte on. Eniten jäätyvät biojäteastiat, joihin esimerkiksi keitot kaadetaan suoraan. Biojäte tulisi pakata sisällä keittiössä esimerkiksi biohajoaviin pikkupusseihin tai vaikka vanhaan jauhopussiin. Biojäte kannattaisi laittaa sisällä keittiössä keräysastiaan mahdollisimman kuivana, eikä kaataa biojätteeseen nesteitä. Biojätteeseen lajitellaan myös talouspaperit ja lautasliinat, jotka osaltaan sitovat itseensä biojätteen kosteutta. Kovalla pakkasella etenkin syväkeräysastiat voivat jäätyä. Niissä neste valuu pohjaan ja jäätyessään laajenee. Se muodostaa tulpan, minkä vuoksi syväkeräysastia on haastava tyhjentää. Kovina pakkastalvina yksi vaihtoehto on käyttää väliaikaisesti biojätteen keräykseen pinta-astioita. Ne tyhjentyvät paremmin, kun pinta-astia kolahtaa jäteauton vastinrautaan, minkä ansiosta jäte irtoaa astiasta. Kuljettajan tehtävä ei ole tyhjentää jäteastiaa käsin hygieniasyiden ja työturvallisuuden vuoksi.
TUHOLAISTORJUNTAA
Tarjoamme tarpeisiinne räätälöidyt sopimuspohjaiset sekä kertaluonteiset tuholaistorjuntaratkaisut nykyaikaisen EU-lainsäädännön mukaisesti.
POHJOLAN DESINFIOINTI OY ✆ 050 5281 915 | www.podoy.fi Kihokkitie 5, 40530 Jyväskylä info@podoy.fi Toimimme myös Pohjois-Suomen alueella
KESKI-SUOMEN NUOHOUS- JA ILMASTOINTIHUOLTO OY
• Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus- ja tarkistustyöt
• Ilmamäärien mittaus- ja säätötyöt
• Lakisääteiset tulisijanuohoukset
• Piippujen suojaukset
• Ilmanvaihtoasennustyöt
• Hormisaneeraukset
TILAUKSET 044 350 8830 www.nuohousjailmastointihuolto.fi
Rappukäytävään laadukkaat
Iron Horse kuramatot
• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.
• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin
• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus Ilmainen kartoituskäynti!
Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17
Mustankorkealla esim. 240-litraisen biojäteastian tyhjennys maksaa 7,09 € , kun sekajätteestä veloitus on 7,13 €. Vastaavasti 240-litraisen muoviastian tyhjennys maksaa 6,15 €, lasipakkausten 5,05 € ja kartongin 5,05 €.
Pasi Juha
Hyödynnä avoimet verkkosivut
Uudistunut Kotibotti opastaa 24/7!
Kiinteistöliiton uudistunut palvelu, Kotibotti, tarjoaa maksutonta ja vuorovaikutteista neuvontaa taloyhtiöitä ja asumista koskevissa asioissa kellonajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Kotibotti hyödyntää tekoälyä ja palvelee useilla kielillä. Se käyttää vastauksissaan asiantuntijoiden laatimia valmiita vastauksia sekä Kiinteistöliiton julkaisemia oppaita ja muuta lähdemateriaalia.
Kotibotti osaa vastata yhtiökokousta, kunnossapitovastuuta, yhtiövastikkeita ja osakasmuutostöitä koskeviin kysymyksiin, mutta ei anna sitovaa oikeudellista ohjetta.
Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, viroksi ja venäjäksi.
Kotibotti korvaa aiemmat Kiinteistöliiton botit.
▶ kiinteistoliitto.fi/palvelut/kotibotti
www.huoltosilta.fi
hs@huoltosilta.fi p. 0400 917 722
Olemme talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.
Väinönkatu 36 bB 2. krs
40100 Jyväskylä
020 754 5130 toimisto@janlex.fi
www.janlex.fi
Granlund Oy Kympinkatu 3 C, Jyväskylä www.granlund.fi
Mattilanniemi 6-8
010 759 2499
TARJA BÅGA
Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitystoiminta:
Edunvalvontaa tutkivalla ja kehittävällä otteella: tapaus EPBD
Kiinteistöliiton Tutkimus- ja kehityspalvelut (T&K) -yksikkö ei vain möllötä kammiossaan, vaan olemme aktiivisia edunvalvonnassa. Viime vuosien iso savotta on ollut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistustyö.
n TEKSTI: PETRI PYLSY, JOHTAVA ASIANTUNTIJA (ENERGIA JA ILMASTO) n KUVA: KIINTEISTÖLIITTO
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Direktiivi ei synny yhdessä yössä ja Euroopan komissio antoi pohjaesityksensä jo joulukuussa 2021. T&K-yksikössä ja varsinkin energia- ja ilmastoasioiden johtavan asiantuntijan työpöydällä EPBD-asiat ovat olleet isosti syksystä 2020 lähtien.
Merkittävä palkinto aherruksellemme oli, ettei direktiivi vaadi komission ja parlamentin ehdottamia asuinrakennusten useiden miljardien eurojen tehottomia pakkoremontteja vuoden 2032 loppuun mennessä. Edunvalvonta ei ole yksilölaji, vaan joukkuepeli. Tulokset syntyivät tiiviissä ja pitkäjänteisessä yhteistyössä eri tahojen kanssa ja toimimalla aktiivisesti The International Union of Property Owners UIPIssa.
Yhdessä UIPIn kanssa esitimme konkreettisia, tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja direktiiviehdotuksen parantamiseksi. Kullanarvoista oli T&K-toimintamme: kyselymme, selvityksemme, tutkimushankkeemme ja muiden tuottaman tiedon hyödyntäminen.
Vaikka direktiivi on voimassa, työ ei ole valmis. Uusi direktiivi on toimeenpantava osaksi meidän kansallista lainsäädäntöämme. Vasta tämä työ konkretisoi käytännön vaatimukset suomalaisille taloyhtiöille. Panikoinnille ei ole kuitenkaan tarvetta.
T&K-yksikkömme on tiiviisti mukana direktiivin toimeenpanossa ja edustamme Kiinteistöliittoa erilaisissa kansallisissa työryhmissä. Tulevaisuudessa viestimme lainsäädännön muutoksista ja keinoista vastata niihin.
▶ Tutustu tarkemmin tutkimus ja kehityspalveluihin: kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus
TAPAUS EPBD
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano
• Vastuutaho: ympäristöministeriö.
• Aikataulu: Valmista viimeistään keväällä 2026, lainsäädäntöluonnoksia lausunnolle keväästä 2025 alkaen.
• Asuinrakennukset: Ei pakkoremontteja.
• Muutokset: Vaikuttaa muun muassa korjausrakentamisen energiamääräyksiin, energiatodistuslainsäädäntöön, sähköautojen latauspistelainsäädäntöön ja uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksiin.
n ILMASTOINTIHUOLTOA
• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset
• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.
• Perinteiset piipunnuohoukset.
P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi
Luotettavaa paikallista palvelua!
Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty
Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan
Ota yhteyttä puh 0500 548 882
n ISÄNNÖINTIÄ
Laadukasta ISÄNNÖINTIÄ
kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.
!
Suomen suurin, mutta paikallisin isännöintikumppani!
Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä retta.fi/isannointi
Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi
Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi
ISÄNNÖINTIPALVELU
Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!
Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com
JY VÄ SKYL Ä 010 755 6020
TALOHALLINTO JA ISÄNNÖINTI
Taloyhtiönne parhaaksi + Pitkä kokemus + Tyytyväiset osakkaat
0400 580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi
KIINTEISTÖHUOLTOA
Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.
Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi
LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ
LVISUIHKONEN.FI
Kattavin tarvikevalikoima huoltoautossa.
LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset
Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi
SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA
Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu
tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä
n PESULAKONEITA JA HUOLTOA n
TILINTARKASTUKSIA
timo.hyvonen@dorimedia.fi, p. 050 468 2290 erja.joentausta@dorimedia.fi, p. 050 374 9444
Kuuntele podcastia: www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiokupla Seuraa meitä Instagramissa: @taloyhtiokupla_podcast
Yhdistykseltä
Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n Vanhalla Fredalla järjestettyyn vuosikokoukseen osallistui 27 henkilöä.
Yhdistyksen vuosikokouksen
2025 päätöksiä
Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n vuosikokous pidettiin 18.3.2025 Vanhalla Fredalla, Yliopistonkatu 11 sekä etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui 27 henkilöä, jotka edustivat 36 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 § määräämät asiat. Kokoukselle esitettiin hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2024. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toiminnanjohtajalle.
Kokous päätti vuoden 2025 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä jäsenmaksuista vuosille 2025 ja 2026. Jäsenmaksuihin tehdään korotus vuonna 2026. Jäsenmaksuja on korotettu edellisen kerran vuonna 2009.
Hallituksen jäsenten määräksi päätettiin 8 ja hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Vesa Lensu, Jaakko Selin, Arto Maijala, Maarit Viljamaa ja Minna Pusa. Puheenjohtajaksi valittiin Vesa Lensu ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Selin.
Kokous kävi myös lähetekeskustelun yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta siten, että niistä poistettaisiin hallituksen jäsenten ikärajoite. Kokous valtuutti hallituksen valmistelemaan sääntömuutoksen, josta hallitus tuo esityksen seuraavaan yhdistyksen kokoukseen.
Päätöksenteko ja siihen liittyvä keskustelu tapahtui tänäkin vuonna hyvässä ja rakentavassa hengessä. Kokouksen alussa luovutettiin yhdistyksen kultainen ansiomerkki Vesa Lensulle, joka on toiminut 10 vuotta hallituksen puheenjohtajana.
▶ Kaikki kokousasiakirjat löytyvät jäsensivuilta kohdasta Tilaisuuksien aineistot.
▶ Tutustu hallituksen jäseniin osoitteessa keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/ hallitus
TERVETULOA TAPAHTUMIIN
Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!
VAIN JÄSENILLE
WEBINAARIT
19.5. Sään ääri-ilmiöt taloyhtiöiden kannalta 3.6. Onnistunut hallitustyöskentely – uuden hallituksen jäsenen koulutus
KAIKILLE AVOIMET LÄHITAPAHTUMAT
Hallituksen ABC 15.5. Viitasaari 22.5. Saarijärvi
Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö 21.5. Jyväskylä
Vesa Lensu jatkaa Suomen Kiinteistöliiton hallituksessa
Lappeenrannassa 12.4.2025 kokoontunut Suomen Kiinteistöliiton liittokokous on valinnut varatuomari Vesa Lensun Jyväskylästä jatkamaan Kiinteistöliiton hallituksen jäsenenä 2025–2027. Vesa Lensu on Kiinteistöliitto Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja.
Liittokokoustapahtuman yhteydessä järjestetyllä illallisella Vesa Lensulle luovutettiin Suomen Kiinteistöliiton kultainen ansiomerkki tunnustuksena pitkäaikaisesta järjestötyöstä. Lensu on ollut Kiinteistöliiton hallituksen jäsen vuodesta 2015 lähtien.
Kesän aukiolot
Kesä tuo mukanaan poikkeuksia neuvontapalvelujen aukioloihin.
• Paikallinen neuvonta suljettuna 23.6.–1.8.
• Valtakunnallisten neuvontapalvelujen aukiolot verkkosivulla.
Hyvää kesää kaikille!
keski-suomi.kiinteistoliitto.fi
MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE
OTA MEIHIN YHTEYTTÄ
Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.
JÄSENSIVUT
Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki. Rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.
Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.
JÄSENTAPAHTUMAT
Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.
JÄSENLEHDET
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan postitse neljä kertaa vuodessa jäsenrekisteriimme ilmoitetuille henkilöille.
Suomen Kiinteistölehti postitetaan kymmenen kertaa vuodessa puheenjohtajille.
Verkkolehdet voit lukea jäsensivuilta.
JÄSENKIRJE
Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista.
JÄSENKORTTI
Asenna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.
ASIANTUNTIJA KOKOUKSIIN
Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja Hannu Mähösen.
UUSI JÄSENETU: KOKOUSTILA
Yhdistyksen toimisto (max. 14 hlöä) on käytettävissä jäsentaloyhtiön kokouksiin.
▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut
ME NEUVOMME SINUA
Paikallinen neuvonta
Hannu Mähönen, toiminnanjohtaja
045 110 6333 (ma–pe 9–16)
Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Jäsenyysasiat
Tarja Båga, järjestöassistentti
045 208 6560 (ma–pe 9–16)
tarja.baga@kiinteistoliitto.fi
Lakineuvonta
10 asiantuntijaa
09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta
Korjaus- ja tekninen neuvonta
4 asiantuntijaa
09 1667 6311 (ma–to 10–12)
Talous- ja veroneuvonta
2 asiantuntijaa
09 1667 6369 (ma–to 10–12)
Energianeuvonta
1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Ikääntyvien asumisen neuvonta
1 asiantuntija
02 724 9203 (ma–pe 9–15)
Taloyhtiöiden ja yrityskiinteistöjen piha-alueet suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon.
Viihtyisät piha-alueet nostavat kiinteistön arvoa. Ympäri vuoden, säännönmukaisesti toimiva ulkoilualueiden hoito takaa turvallisen ja viihtyisän pihapiirin kaikille. Kauttamme saat koko piha-alueen hoidon aina suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon asti.
Piha-alueiden suunnittelu
Piha-alueiden ylläpito ja puhtaanapito
Nurmikoiden ja istutusten perustaminen ja hoito
Puiden kuntoarviointi
Lumen poisto, hiekoitus ja muu liukkauden esto
