Itä-Suomen Kiinteistöviesti nro 2_2025

ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti

nro 2/2025

16 Miten kiinteistöyhdistyksen hallitus valitaan? 22 Milloin taloyhtiö tarvitsee haastemiestä? 24 Kummivanhus Kaisa sai vuodeksi seuralaisen

Yhdistyksen säännöt määrittävät hallituksen koon

Tässä lehdessä

Kullakin Itä-Suomen kolmella yhdistyksellä on oma itsenäinen hallitus sekä säännöt. Säännöt muun muassa määrittävät sen, montako jäsentä yhdistyksen hallitukseen voi kuulua ja montako vuotta on hallituksen jäsenen toimikausi. Lisäksi säännöt määräävät siitä, kuka valitsee yhdistykselle puheenjohtajan, mitkä ovat hallituksen tehtävät sekä varsinaisessa kiinteistöyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat.

3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Isännöinnin ja hallituksen yhteistyö taloyhtiössä 8 Eeva-Riitta Koponen jakaa osaamistaan AKHA:n riveistä 10 Vuoden Taloyhtiöteko Kerhohuone on Taivaltornin sydän Kaakinportti sai hissiavustusta Pieksämäen kaupungilta Kahvikekkerit kokoavat asukkaat yhteen Joensuun Koulukatu 36:ssa

14 16 19 20

Pohjois-Kar nimeämistoim

Pohjois-Karjalassa h senten valintaa va meämistoimikunta, j yhdistyksen puheen Tiainen, yhdistyksen heenjohtaja Kaisa S kä entinen hallitukse Hyppönen.

Pohjois-Sa vaalivalioku

Vuosikokous valitsee hallituksen Kaikkien kolmen Itä-Suomen yhdistyksen sääntöjen mukaan var-

13 Vuoden Taloyhtiöteko -kunniamaininta Siesunkulman iskulause on ”yhdessä yksin”

käli erillistä toimi- ta ei ole valittu, valmis hallitusjäsenten valin mitaan Etelä-Savossa

Pohjois-Savossa halli ten valintaa valmiste

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys

Pohjoi

Montako jäsentä voi olla hallituksessa 7–13 Hallituksen jäsenen toimikausi 3 vuotta Urbaanit ilmansaasteet ja keskustassa asuminen Kuka valmistelee hallituksen jäsenten Hallitus valinnan Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys tarjoaa seuraa 82-vuotiaalle Kaisalle Puheenjohtajan ja Vuosikokous valitsee varapuheenjohtajan valinta Kultainen ansiomerkki Timo Arsiolalle Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lappalainen Yhdistyksen verkkosivut ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/etela-savo/ Savonlinnasta kaksi naista Etelä-Savon hallitukseen

6–10 2 vuotta

21 Pohjois-Karjala sai hallitukseensa Virtaa ja karjalaista kulttuuria 22 Kiinnostaisiko sinua hallitustyöskentely kiinteistöyhdistyksessä?

23 Huoltomiehelle Kiinteistöliiton hopeinen kunniamerkki

22

Kiinteistöviesti 2/2025

23 Taloyhtiön hallituksen henkilömuutokset ilmoitettava kaupparekisteriin 24 Taloyhtiökin voi tarvita haastemiestä 26 Vieraskynä: Uudiskohteen velkaosuudet ja myymättömät huoneistot 27 Jäsenpalvelut

Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2760 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön.

Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633

2

Kiinteistöviesti 2/2025

Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2800 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen, Minna Akiola ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kansikuva: Minna Akiola

Nimeäm

Hallitus

Timo Tia ita-suom

Pääkirjoitus Taloyhtiön tärkeät yhteistyökumppanit Järjestimme tänä keväänä 12 tilaisuutta, joissa käsiteltiin isännöinnin ja hallituksen yhteistyötä taloyhtiössä. Puolet tilaisuuksista oli suunnattu isännöitsijöille ja puolet jäsentalojen hallituksen jäsenille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä runsaat 530 kuulijaa. Tilaisuuksien kouluttaja, Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen, korosti keskustelun ja avoimuuden tärkeyttä sekä isännöintisopimuksen ymmärtämistä. Jotta taloyhtiö tietää mitä se voi isännöinniltä odottaa, on tärkeää, että hallitus tietää mistä isännöitsijän kanssa on sovittu.

Yhteistyötä helpottaa myös ymmärrys siitä, että isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus ovat samalla puolella asioista päätettäessä - tai näin ainakin pitäisi olla.

Riitapukarin kanssa yhteistyö harvoin on mielekästä. Timo Tossavaisen kirjoittama aihetta käsittelevä juttu löytyy lehden sivulta 6.

Hallitusammattilaiset taloyhtiön tukena Yhtiökokousaikaan monessa taloyhtiössä on havahduttu siihen, ettei yhtiön osakkaista saada muodostettua hallitusta. Vapaaehtoisia vastuunkantajia ei vaan yksinkertaisesti löydy. Ilmiö ei ole uusi, mutta tänä keväänä olen saanut tähän liittyen normaalia enemmän yhteydenottoja. Onneksi tähän pulmaan löytyy ratkaisu, nimittäin Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry, joka on asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyn osaamisverkosto. AKHA siis ylläpitää hallitusammattilaisten rekisteriä, josta taloyhtiö voi pyytää tarjousta ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä. Selvää on, että ulkopuolinen hallituksen jäsen ottaa käytöstään suurempaa korvausta, kuin mitä ehkä taloyhtiön osakkaista muodostetulle hallitukselle maksettaisiin. Mutta on hyvä, että taloyhtiöille on vaihtoehtoja. Haastattelimme tähän lehteen kuopiolaista Eeva-Riitta (Eetta) Koposta (sivu 8), joka on hakeutunut AKHA:n hallitusammattilaisrekisteriin. Jutussa Eetta kertoo, miksi hän lähti mukaan AKHA:n toimintaan.

Huoltomiehelle hopeinen kunniamerkki Miltä kuulostaisi huoltomies, jolla olisi näkemystä, luovuutta, kokemusta sekä joustavuutta pitkän ammattitaidon lisäksi ja hän olisi hoitanut taloyhtiönne huoltomiehen tehtäviä vuosikausia? Tällainen löytyy Varkaudesta, jossa As Oy Warkauden Wihtori päätti muistaa huoltomiestä Kiinteistöliiton hopeisella kunniamerkillä. Lue lyhyt uutinen aiheesta sivulta 19 ja katso, kuka tämä merkitty huoltomies on.

Kesälaitumet kutsuvat Kesä-, heinä- ja elokuu on suomalaisilla kesälomien kulta-aikaa. Me lomailemme Annen ja Kimmon kanssa limittäin kuitenkin niin, että toimisto on kokonaan suljettuna 14.–25.7. Saman ajan on suljettuina myös kaikki valtakunnalliset neuvontapalvelut. Katso tarkemmat loma-ajat lehden sivulta 4.

Aurinkoista ja rentoa kesää!

Piia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi

@

piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi instagram.com/kiinteistoliittoitasuomi

Kiinteistöviesti 2/2025

3

AJANKOHTAISTA

Kesän poikkeavat aukioloajat Kiinteistöliiton valtakunnalliset neuvontapalvelut on suljettu seuraavasti • Kiinteistöliiton lakineuvonta jäsenille 14.–25.7.

• Korjaus- ja tekninen neuvonta 30.6.–1.8.

• Talous- ja veroneuvonta 30.6.–1.8.

• Energianeuvonta 30.6.–1.8.

Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskus on suljettu 14.–25.7.

• Piia on lomalla 10.–17.6., 23.–27.6. ja 14.–25.7.

• Kimmo on lomalla 14.7.–1.8.

• Anne on lomalla 23.6.–4.7. ja 14.7.–1.8.

Vuoden hallituksen puheenjohtaja pelasti taloyhtiönsä konkurssilta Valtakunnallisen Suomen Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Karjalainen otti vetovastuun taloyhtiön hallituksessa yhtiön ollessa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Karjalainen johti taloyhtiön pois konkurssiuhasta ja hänen johdollaan yhtiön limiitti saatiin maksettua pois ja talous käännettyä plussalle.

Valtakunnalliseksi Vuoden taloyhtiöteoksi on valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen. Päijänteen rannalla ennennäkemättömän kovat sateet aiheuttivat kriisin talolle ja sen taloudelle kesällä 2023. Pienkerrostalon kaikki 12 asuntoa kastuivat, osa varsin pahasti, ja vakuutus ei korvannut vahinkoja. Taloyhtiö selvisi äkillisestä kriisitilanteesta hyvällä yhteishengellä, nopealla päätöksenteolla sekä asiallisella viestinnällä.

Valinnat julkistettiin Helsingissä Messukeskuksessa pidetyssä Taloyhtiö2025-tapahtumassa huhtikuussa 2025.

Valtakunnalliset tunnustuspalkinnot jaettiin tänä vuonna toista kertaa. Itä-Suomeen viime vuoden lopulla valitut voittajat olivat ehdolla valtakunnallisessa kilpailussa. Kilpailun järjestivät Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistömedia ja Suomen Kiinteistölehti.

Etsimme Vuoden 2025 Taloyhtiötekoa ja Taloyhtiöpuheenjohtajaa Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tänäkin vuonna tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Itä-Suomessa. Tämän vuoden kilpailut avataan kesäkuussa, ja tiedotamme tästä erillisellä sähköisellä uutiskirjeellä jäsenistöämme. Itä-Suomen voittajat tulevat olemaan osa valtakunnallista kilpailua keväällä 2026.

4

Kiinteistöviesti 2/2025

AJANKOHTAISTA

ITÄ-SUOMEN TALOYHTIÖPÄIVÄ tulee taas!

Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2025 -tapahtumat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Messu- ja seminaaritapahtuma sisältää ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumiseen liittyen.

Paikkakunnat KUOPIO 18.11.2025, Kuopion Musiikkikeskus JOENSUU 19.11.2025, Original Sokos Hotel Kimmel MIKKELI 20.11.2025, Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli

Ohjelma: 13.30 Näyttely avautuu - näyttelyyn tutustuminen 15.00 Tilaisuuden avaus (Luentosali) 15.15 Luento (Isännöintiliitto) 16.00 Tauko - näyttelyyn tutustuminen 17.15. Luento (Kiinteistöliitto) 18.00 Vuoden taloyhtiöpuheenjohtajan ja taloyhtiöteon julkistaminen 18.15 Tilaisuus päättyy Tapahtumien näytteilleasettajamyynti on parhaillaan käynnissä.

Yleisöilmoittautuminen avataan syksyllä.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Tapahtumat järjestää Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ry, Etelä-Savon Isännöitsijät ry ja Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry.

Kiinteistöviesti 2/2025

5

KIRJOITTAJA TIMO TOSSAVAINEN, YHTEYSJOHTAJA, KIINTEISTÖLIITTO

Isännöinnin ja hallituksen yhteistyö taloyhtiössä

T

aloyhtiöissä on isännöinti puhuttanut kovasti viime vuosina. Yhteistyön toimivuus hallituksen ja isännöinnin kesken on olennaista sen kannalta, kuinka taloyhtiön asiat arjessa hoituvat. Koska tangoon tarvitaan kaksi, niin siksi hallituksen kuin isännöinnin kannattaa panostaa keskinäisen yhteistyön toimivuuteen ja kehittämiseen.

Taloyhtiöt ovat erilaisia, kuten myös isännöintiyritykset. Tähän kun vielä lisätään se, että ihmiset ovat yhteistyön toimivuuden kannalta tärkeässä roolissa, niin yhtä kaikille käypäistä reseptiä yhteistyön sujuvuuteen ei ole. Yhteisten sävelten saavuttamiseen on toki tarjolla nuottivihkoja, joita kannattaa hyödyntää.

Taistelijaparina isännöitsijä ja puheenjohtaja Taloyhtiön ei ole mieltä palkata isännöitsijää ja isännöintiä riidelläkseen ja ollakseen eri mieltä, vaan nimenomaan hallituksen avuksi samalle puolelle hoitamaan yhdessä hallituksen kanssa taloyhtiön asioita.

Tärkeimmät toimijat yhteistyön toimivuuden kehittämisessä ovat taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Nämä kaksi toimivat tärkeänä taistelijaparina hoitaen yhdessä taloyhtiön yhteisiä asioita. Silti on hyvä muistaa, että päätökset tekee hallitus kokouksessaan, eikä puheenjohtajalla yksin ole itsenäistä päätösvaltaa.

Puheenjohtaja johtaa hallitusta ja vaikuttaa toiminnallaan siihen, kuinka yhteistyöhön isännöinnin kanssa suhteudutaan. Isännöitsi-

6

Kiinteistöviesti 2/2025

jä puolestaan vaikuttaa isännöintiyrityksen sisällä siihen, kuinka taloyhtiöön suhtaudutaan.

Kaikki lähtee sopimuksesta Hallituksen voi ajatella siirtävän osan tehtävistä taloyhtiöltä isännöinnin hoidettavaksi tekemällä isännöintisopimuksen eli ostamalla isännöintipalvelua. Mikäli taloyhtiöllä ei ole sopimusta isännöinnistä ja valittua isännöitsijää, niin jonkun ne tehtävät taloyhtiössä olisi hoidettava.

Lainsäätäjä ei ole kovin yksityiskohtaisesti eikä kattavasti määritellyt isännöitsijän tehtäviä, vaan ne määritellään kunkin taloyhtiön isännöintisopimuksessa. Isännöintipalvelu voi olla hyvin suppea paketti tai erittäin laaja, täysin riippuen siitä millainen isännöintisopimus on tehty.

Taloyhtiössä nimenomaan hallitus on se taho, joka taloyhtiön puolesta valitsee isännöinnin, päättää sopimuksen sisällöstä sekä sopimuksen päättämisestä. Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo on oiva apu taloyhtiön hallitukselle sen hahmottamiseen ja harkitsemiseen, mitä asioita isännöintipalvelu voi sisältää ja taloyhtiö tarvita.

Hallituksen tehtävänä on tilaajan eli maksajan puolelta katsoa eli valvoa, että isännöinti suorittaa sopimuksen mukaiset tehtävät sovitun mukaisesti. Hallituksen tulee tuntea isännöintisopimuksen si-

sältö, jotta se pystyy tämän velvoitteen hoitamaan.

Suositeltavaa on käydä isännöintisopimus yhdessä isännöitsijän kanssa läpi kerran vuodessa jonkin hallituksen kokouksen yhteydessä. Näin pysyy puolin ja toisin mielessä millaisesta palvelusta on sovittu taloyhtiön ja isännöinnin kesken.

Isännöinnin eettiset ohjeet Sopimuksen lisäksi toinen tärkeä dokumentti yhteistyön osalta on Isännöinnin eettiset ohjeet. Eettiset ohjeet korostavat avoimuutta ja kun niitä noudatetaan ne luovat perustan toimivalle yhteistyölle taloyhtiön kanssa.

Isännöintiliiton jäsenet ja ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja isännöitsijät ovat sitoutuneet eettisiin ohjeisiin ja niihin liittyviin valvonta- ja kurinpitomenettelyihin.

Taloyhtiön hallituksen tulee tutustua eettisiin ohjeisiin ja katsoa, että oma isännöinti toimii niiden mukaisesti.

Eettisten ohjeiden noudattamista valvoo Isännöinnin eettinen neuvosto, jolta taloyhtiö voi pyytää lausuntoa, mikäli oma isännöinti ei vaikuta noudattavan eettisiä ohjeita.

Isännöinnin eettisen neuvoston tehtävänä on antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko isännöintialan ammattimainen toimija menetellyt isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti. Eettinen neu-

Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo on oiva apu taloyhtiön hallitukselle

vosto aloitti toimintansa Keskuskauppakamarin yhteydessä 1.1.2024.

Mikäli neuvosto toteaa, että tapauksessa on toimittu Isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti, seuraamuksena on joko huomautus, varoitus, erottaminen Isännöintiliitosta tai auktorisoinnin menetys. Kaikki tapaukset julkaistaan ja varoituksen sekä erottamisen tai auktorisoinnin menetyksen osalta julkaistaan myös kyseisen yrityksen nimi.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus Hyvä hallintotapa kertoo, kuinka asiat voidaan hoitaa taloyhtiössä paremmin kuin mihin minimissään lainsäätäjä velvoittaa. Hyvä hallintotapa sisältää hyviä käytäntöjä, jotka auttavat taloyhtiössä suosituksen soveltamista.

Isännöintiä koskevat suositukset kannattaa hallituksen käydä läpi yhdessä isännöitsijän kanssa ja keskustella miltä osin ne voitaisiin ottaa käyttöön taloyhtiön isännöinnissä. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen ovat laatineet Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA yhdessä oikeusministeriön kanssa.

Hallituksen kokouksen yhteydessä esim. kerran vuodessa olisi hyvä käydä keskustelu yhteistyön toimivuudesta ja sen kehittämisestä yhdessä isännöinnin kanssa. Keskustelussa voisi kertoa mikä on toiminut hyvin ja missä asioissa voisi toimia toisin, sekä siten ylläpitää yhteistyötä.

Isännöinnin hankintavaltuuksista ja -menettelyistä sopiminen etukäteen vähentää riskiä jälkikäteisistä kiistoista taloyhtiön ja isännöinnin kesken. Myös menettelyt isännöinnin erillisveloitettavien töiden laskujen ennakkohyväksyttämisestä hallituksella voi olla perusteltua avoimuuden ja luottamuksen lisäämisen hengessä.

KUVA: KIINTEISTOLIITTO/KATRI LEHTOLA/KEKSI

Keskustelu ja sopiminen yhteistyöstä

Kiinteistöviesti 2/2025

7

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Hallituspaikka vaatii määrätietoisuutta

Eeva-Riitta Koponen jakaa osaamistaan AKHA:n riveistä Eeva-Riitta Koponen on toiminut yli 20 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän liittyi AKHA:n hallitusammattilaisrekisteriin jakaakseen tietämyksensä ja kokemuksensa muidenkin saataville.

K

KUVA: MINNA AKIOLA

uopiolainen Eeva-Riitta (Eetta) Koponen hakeutui osaamisverkosto AKHA:n hallitusammattilais- ja hallitusasiantuntijarekisteriin, koska kokee, että hallitustyössä tarvitaan kokemusta, pitkäjänteisyyttä ja kykyä ratkaista vaikeitakin tilanteita.

– Kiinnostuin AKHA:n toiminnasta, kun kävin heidän osastollaan Kiinteistöliiton järjestämillä Taloyhtiöpäivillä, Koponen kertoo.

Vaatimus hallituksen jäsenenä toimimisesta yli 10 vuoden ajan ja puheenjohtajana yli viiden vuoden ajan täyttyi kirkkaasti. Koponen on lisäksi tehnyt Kiinteistöliiton sivuilla olevat Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen ja Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä -tentit, joista hän on hakenut lisää tietotaitoa.

– Kokemus on kuitenkin tärkein – näitä asioita on hankalaa kursseilla oppia, Koponen naurahtaa.

Eeva-Riitta Koponen kokee, että taloyhtiöiden hallitustyö on osakkaiden rahoista ja omaisuudesta huolehtimista.

8

Kiinteistöviesti 2/2025

Asuntoa pitää ajatella sijoituksena Koponen on hankkinut kaikki yhdeksän sijoitusasuntoaan putkiremonttien kynnyksellä ja ollut niiden kaikkien putkiremonteissa mukana joko hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana. Se on ollut

Palkkion saa määritellä itse Taloyhtiöt voivat lähettää tarjouspyyntöjä AKHA:n kautta yhdelle tai useammalle heidän rekisterissään olevalle hallitusammattilaiselle.

Jokainen heistä saa määritellä itse oman palkkionsa. Kilpailulainsäädännön vuoksi AKHA ei ota kantaa hinnoitteluun tai anna suosituksia.

– Olen kokenut mahdollisuuden toimia hallitusammattilaisena

KUVA: MINNA AKIOLA

työläs vaihtoehto, mutta siten hän kokee voivansa olla varma, että remontit on tehty hyvin.

– Minua hämmästyttää, ettei jäseniä taloyhtiöiden hallituksiin tahdo löytyä – kysehän on osakkeiden omistajien omista rahoista. Asuntoa pitäisi ajatella aina sijoituksena, vaikka ei varsinainen asuntosijoittaja olisikaan. On tärkeää, että asunto pitää arvonsa, Koponen toteaa.

Remontteja ei hänen mukaansa kannata lykätä liian pitkälle. Yhdessä hänen sijoitusasuntonsa taloyhtiössä putki oli haljennut seinän sisällä, kun remonttia ei oltu tehty ajoissa. Siitä tuli moninkertaiset kulut siihen verrattuna, että remontti olisi tehty ajallaan.

Vakuutus ei myöskään korvannut korjausta viivyttelystä johtuen.

– Se oli kallis opetus. Remontti myös tulee useimmiten lopulta kalliimmaksi, jos halutaan säästää kuluja ja tehdä se kevyemmin, Koponen muistuttaa.

vuokralainen rikkoi taloyhtiön ulko-oven lukituksen ja ryhtyi tekemään kaikenlaista kiusaa, kun asiasta huomautettiin.

– Hän ulosti yhteisiin tiloihin, spraymaalasi seiniä ja tarvikkeita, rikkoi valvontakameroita, levitteli roskia ja poltti paperia rappukäytävässä. Lopulta saimme järjestettyä hänelle häädön ja vahingot korjattua, mutta se otti aikaa, Koponen kertoo.

Uskottavuutta AKHA:n riveistä

Koposen yrityksessä muun muassa painetaan tarroja uusiin palovaroittimiin, joista käy ilmi käyttöönottopäivä.

kiinnostavaksi, mutta ihan ilmaiseksi en silti lähde vieraan taloyhtiön hallitukseen. Työ vaatii perehtymisen taloyhtiöön ja alueen osaajiin. Tarkoitukseni ei myöskään ole haalia hallituspaikkoja määräänsä enempää, vaan oman jaksamiseni mukaan, Koponen puntaroi.

Kokouspalkkion pitää hänen mielestään olla linjassa sen kanssa miten ”helposta” taloyhtiöstä on kyse. Eli onko siihen tulossa isoja remontteja tai onko taloyhtiössä ongelmia. Koponen on törmännyt hallitusurallaan myös mittaviin ongelmiin, joita on jouduttu ratkomaan. Eräässä taloyhtiössä

Asunto- ja kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry on vuonna 2005 perustettu yhdistys, joka toimii johtavana asuntoja kiinteistöyhtiöiden hallinnan ja hallitustyöskentelyn osaamisverkostona. Sen tavoitteena on edistää ammattimaista, eettisesti korkeatasoista ja strategialähtöistä hallitustyötä taloyhtiöissä.

AKHA tarjoaa koulutuksia, asiantuntijapalveluita ja ylläpitää rekisteriä hallitusammattilaisista, joista taloyhtiöt voivat löytää ulkopuolista osaamista hallitustyöhön tai vaativiin projekteihin, kuten linjasaneerauksiin. ​ www.akha.fi

Hallitusammattilaisella täytyy Koposen mukaan olla pitkäjänteisyyttä hoitaa asiat loppuun. Olisi rintamakarkuruutta lähteä kesken remontin pois hallituksesta. Täytyy myös muistaa, että vastuu jo tehdyistä päätöksistä säilyy koko hallituskauden, vaikka olisi vain osan aikaa mukana.

– Yksi syy lähteä AKHA:n listoille oli se, että hallitusammattilaisuus tuo tietynlaista luotettavuutta ja uskottavuutta. Valitettavasti olen vieläkin törmännyt tytöttelyyn joidenkin taloyhtiöiden hallituksissa, Koponen toteaa.

Pääsääntöisesti hallitukset, joissa hän on ollut mukana, ovat kuitenkin olleet hyviä ja toimintakykyisiä. Hän on lähtenyt niihin jäseneksi, koska on ollut kiinnostunut siitä, mitä sijoitusasuntojen taloyhtiöissä tapahtuu.

– Taloyhtiötä pitäisi ajatella kokonaisuutena, jonka asioita ajetaan yhdessä. Sijoitusasuntoihinkin on helpompi saada vuokralaisia, kun kylpyhuoneet on laitettu, taloyhtiö on turvallinen ja yleiset tilat viihtyisät, Koponen sanoo.

AKHA:n hallitusammattilaisesta voi olla apua myös siinä tilanteessa, jos hallituksesta puuttuu määrätietoisuutta ja kykyä viedä asioita eteenpäin. Pitkän linjan yrittäjänä Koponen pitää yhtenä vahvuutenaan nimenomaan ratkaisukykyä – taloyhtiöissä pitää ratkaisuja tehdä nopeastikin, eikä asioita voi lykätä.

Kiinteistöviesti 2/2025

9

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Vuoden Taloyhtiöteko

Kerhohuone on Taivaltornin sydän Asunto Oy Taivaltornissa kokoontuu useita eri kerhoja, ja asukkaat tapaavat toisiaan myös kuntoilun ja puutarhatöiden merkeissä.

Taloyhtiössä on otettu erityisesti ikäihmiset hyvin huomioon ja panostettu esteettömyyteen.

KUVA: MINNA AKIOLA

T

aloyhtiön kirjastosta kantautuu iloinen puheensorina, kun joukko naisia kokoontuu yhteen ja jaloissa pyörii ”taloyhtiökoira” Jade. Käynnistymässä on Pohjois-Savon Vuoden Taloyhtiöteko -palkinnon saaneen Asunto Oy Taivaltornin pelikerho.

Kiinteistöliitto Itä-Suomen Vuoden Taloyhtiöteoksi etsittiin taloyhtiötä, joka on erityisellä tavalla huomioinut ikäihmisiä ja heidän asumiseensa liittyviä haasteita.

Tunnustus on selvästikin ansaittu, vaikka rouvat itse korostavat, että kyseisessä taloyhtiössä huomioidaan kaikenikäiset erityisen hyvin.

Taivaltornissa kokoontuu useita kerhoja, tässä meneillään pelikerho.

Touhukas taloyhtiö

KUVA: MINNA AKIOLA

Kuopion Särkiniemessä sijaitseva 50-vuotta sitten rakennettu Asunto Oy Taivaltorni on tunnettu siitä, että sen asukkaista välitetään ja he välittävät myös toisistaan. Viikoittain kootaan kimppakyytejä, joilla kuljetaan esimerkiksi kuntosalille tai uimahallille ja korona-aikaan asukkaat järjestivät vapaaehtoista

Asunto Oy Taivaltorni iltavalaistuksessaan.

10

Kiinteistöviesti 2/2025

kauppa- ja asiointiapua toisilleen.

Pelikerhon rouvat kuvailevat taloyhtiötä touhukkaaksi, jossa viihtyy. Naapureita tervehditään ja pihatalkoot ovat laajentuneet pihan istutus- ja kylvötalkoisiin.

Työn tuloksista saa koko talon väki silmäniloa ja maistiaisia.

– Yhteisen hyvän vaaliminen näkyy asukkaiden istuttamien hyötykasvien sadon jakamisessa – niitä asukkaat voivat napata aulasta mukaansa, taloyhtiön puheenjohtaja Hannu Litja kertoo.

Esteettömyyteen panostetaan Taivaltornissa on panostettu myös esteettömyyteen paljon. Yhtiön vanha neljän hengen hissi on uusittu kuuden hengen automaattiovelliseksi hissiksi. Niin ikään yhti-

ön pääoven porras on poistettu ja tilalle rakennettu esteetön luiska.

– Parhaillaan olemme selvittämässä mitä mahdollisuuksia on madaltaa raskaiden palo-ovien kynnyksiä ja tehdä ovista automaattisesti avautuvia, Litja sanoo.

Taloyhtiössä tehtiin vuonna 2018 perusteellisempi remontti, jossa viemärit sukitettiin ja sähköt uusittiin. Vuonna 2024 vaihdettiin kaukolämmön lämmönsiirrin ja uusittiin elementtisaumat. Seuraavaksi arvioidaan parvekkeiden, julkisivun ja katon kunnostustarvetta.

Myös Kiinteistöliiton Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -tunnustus osui Taivaltorniin. Litja sai kiitosta muun muassa selkeästä viestimisestä.

– Vähän sillä ajatuksella olen tiedottanut, mitä itse haluaisin asukkaana tietää, Litja summaa.

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Vuoden Taloyhtiöteko

Kaakinportti sai hissiavustusta Pieksämäen kaupungilta

P

KUVA: MINNA AKIOLA

ieksämäellä sijaitsevan Asunto Oy Kaakinportin taloyhtiön puheenjohtaja Jarmo Keituri esittelee tyytyväisenä yhtiöön vuonna 2024 rakennettua jälkiasennushissiä. Sen asentaminen mahdollistui, kun hätäpoistumistietä koskeva laki muuttui. Aikaisemmin porrasaskelmia ei saanut lyhentää, mutta nykyisin se on mahdollista.

– Askelmien leveysvaatimus pieneni juuri sen verran, että saimme sovitettua hissin portaiden viereen ja hyvin se on pelittänyt, Keituri kiittelee.

Kaakinportti sai hissin rakentamiseen avustusta ARA:lta ja Pieksämäen kaupungilta. Avustuk-

Portaiden askelmia kavennettiin, jotta hissi saatiin mahtumaan porraskäytävään.

set otettiin ilolla vastaan. Yhtiössä on paljon iäkkäitä asukkaita, joiden kulkemista hissi helpottaa. Se myös pidentää aikaa, jonka ikäihmiset voivat asua asunnoissaan.

Muidenkin osalta hissi on parantanut asumismukavuutta, eikä sen rakentamiselle kantautunut soraääniä, etenkään kun kustannukset jyvitettiin kerroksittain.

KUVA: MINNA AKIOLA

Hyvässä maineessa oleva Asunto Oy Kaakinportti voitti Etelä-Savon Vuoden Taloyhtiöteko -palkinnon. Yhtiö on viime vuosina ottanut esteettömyysasiat erityiseen tarkkailuun, yhtiöön on rakennettu muun muassa jälkiasennushissi.

Esteettömyyttä on parannettu Kaakinportissa on pieni vaihtuvuus, joten pitkäaikaisia asukkaita on paljon, vaikka asuntoja on vain 25. Esteettömyyttä on parannettu hissin lisäksi kulkuluiskilla sekä liiketunnistimella toimivalla valaistuksella.

– Huonokuuloisille asukkaille on myös vaihdettu äänekkäämpiä ovisummereita helpottamaan vierailijoiden pääsyä asukkaiden luo, Keituri kertoo.

Hissin rakentamisen lisäksi muita lähivuosina toteutettuja isompia remontteja ovat olleet katto-, parveke-, ikkuna- ja oviremontit

Suuria remontteja ei näköpiirissä Kaiken kaikkiaan Kaakinportin taloudellinen tilanne on hyvä, yhtiövastikkeet kohtuulliset, eikä suu-

Jarmo Keituri on tyytyväinen, että jälkiasennetulle hissille löytyi tila.

ria remontteja ole odotettavissa lähitulevaisuudessakaan.

– Suunnitelmissa on, että asukkaat saavat maksettua hissiremontin kulut pois ennen kuin seuraavaa suurempaa parannusta eli putkiremonttia aletaan toteuttamaan, Keituri sanoo.

Hän on tyytyväinen, että Kaakinportti sai rahoituksen hissiremontille. Se ei joka taloyhtiössä ole itsestään selvää – eikä varsinkaan avustuksen saaminen kaupungilta.

Kiinteistöviesti 2/2025

11

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Vuoden Taloyhtiöteko

Kahvikekkerit kokoavat asukkaat yhteen Joensuun Koulukatu 36:ssa Sopuisassa ja rauhallisessa Asunto Oy Joensuun Koulukatu 36:ssa tehdään remontit ajallaan ja vaalitaan yhteisöllisyyttä puutarhassa kahvitellen.

Leena Varhimo kertoo, että yhtiön hallituksella on melko vapaat kädet päätöksenteossa.

Taloyhtiössä on eläkeläisiä, mutta he ovat hyväkuntoisia.

Ikääntyvää väestöä on taloyhtiössä kuitenkin pyritty huomioimaan muun muassa teetättämällä hissiremontti, jossa tiensä päähän tullut hissi uusittiin. Uuden hissin ovet aukeavat automaattisesti, jo-

12

Kiinteistöviesti 2/2025

ka helpottaa esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkumista.

Samalla taloyhtiön pääoven kautta kulkeminen tehtiin esteettömäksi. Oven avaaminen onnistuu tunnistimen tai kauko-ohjauksen avulla, ja liuskaa pitkin pääsee hyvin kulkemaan sisälle.

Hissi uusittiin kokonaan Koulukatu 36:n osakkaat olivat siitä onnellisessa asemassa, että hissiremontille ehdittiin saada ARA:n avustusta olemassa olevan hissin uusimiseen ennen kuin sen myöntäminen lopetettiin. Nykyisin avustusta voi saada vain hissin rakentamiseen sellaiseen kerrostaloon, jonka porrashuoneessa tai sen yhteydessä ei ole ennestään hissiä.

ARA:n avustuksen lisäksi yhtiö sai myös Joensuun kaupungilta avustuksen.

– Talo on rakennettu vuonna 1977, ja varaosien saaminen alkoi olla hankalaa alkuperäiseen hissiin. Päädyimme siksi uusimaan sen kokonaan. Kyllähän se maksoi, mutta olemme olleet tyytyväisiä, Varhimo toteaa.

Koulukatu 36:ssa on remontit tehty ajallaan. Käyttövesiputket on uusittu vuonna 2018 ja julkisivuremontti tehty jo aiemmin. Samassa yhteydessä parvekkeet lasitettiin.

Pienempinä kunnostustoimina on vuosien varrella rappukäytäviä maalattu sekä ovia kunnostettu.

KUVA: MINNA AKIOLA

V

uoden Taloyhtiöteko -palkinto myönnettiin Pohjois-Karjalassa Asunto Oy Joensuun Koulukatu 36:lle. Menestys kilpailussa tuli taloyhtiön puheenjohtajalle Leena Varhimolle yllätyksenä.

– En todellakaan odottanut, että voisimme voittaa. Se oli iloinen yllätys! Varhimo iloitsee.

Koulukatu 36:n pääovesta on tehty esteetön.

Yhteisöllisyyttä vaalitaan Koulukatu 36:ssa vaalitaan yhteisöllisyyttä. Kesäisin taloyhtiön puutarhassa järjestetään kahvikekkerit joka keskiviikko, joihin voi osallistua kaikki, jotka haluavat. Leipomukset ovat järjestyneet vuorotellen leipoen, ja jokainen asukas tulee vaihtamaan kuulumisia niin, että kotona keitetty kahvi höyryää omassa kupissa.

– Yhteinen kahvittelu on koettu kivaksi, taloyhtiössämme on aika paljon yksinäisiä ihmisiä, Varhimo sanoo.

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Vuoden Taloyhtiöteko -kunniamaininta

Siesunkulman iskulause on ”yhdessä yksin” Asunto Oy Siesunkulma Mikkelistä sai Vuoden Taloyhtiöteko -kilpailussa kunniamaininnan poikkeuksellisen yhteisöllisestä toiminnastaan.

A

Yhteisöllinen toiminta lähti taloyhtiössä käyntiin kolme vuotta sitten, kun talon iäkkäimmät asukkaat kyselivät Kasuriselta muiden asukkaiden kuulumisia ja valittelivat yksinäisyyttään. Siitä syntyi idea: miksei näitä ihmisiä voisi yhdistää niin, että he voisivat olla keskenään. Talon vanha mankelihuone sisustettiin yhteiseksi oleskelutilaksi ja siellä alettiin järjestämään bingoiltoja.

– Kaikki yhteisten tilojen huonekalut ja kuntoiluhuoneen välineet on saatu lahjoituksina. Iso kiitos yhtiön yhteisöllisyyttä edistävissä hankkeissa tukena ja apuna toimimisesta kuuluu isännöitsijällemme, Kasurinen kertoo.

Siesunkulman valtava piha on todellinen keidas. Siihen on vastikään rakentunut pergola grillipaikkoineen, ja vähälle käytölle jäänyt hiekkalaatikko on muutettu yhteisölliseksi kasvimaaksi. Se toimii sillä periaatteella, että kenenkään ei tarvitse tehdä sen eteen mitään,

KUVA: MINNA AKIOLA

Pergola ja yhteisöllinen kasvimaa

rinsa kanssa, että jos naapurin verhot eivät ole tietyssä asennossa, niin pitää huolestua.

– Myös ikäihmisten sukulaiset ovat kehuneet Siesunkulman yhteisöllisyyttä. He voivat olla paljon luottavaisemmin mielin, että täällä on kaikki hyvin, Kasurinen sanoo.

KUVA: MINNA AKIOLA

sukastoimikunnan ja hallituksen jäsenet Teemu Kasurinen ja Heli Seppänen kuvailevat Mikkelin keskustassa, kävelykadun varressa sijaitsevaa Siesunkulmaa vakavaraiseksi iloisten ihmisten asuinpaikaksi. Yhtiön talous on hyvässä kunnossa ja yhteisöllisyyttä vaalitaan.

– Hoidamme tätä taloyhtiötä rakkaudella, Seppänen kuvailee.

Teemu Kasurinen, Heli Seppänen ja muut talon aktiiviset asukkaat pitävät yhteisöllisyyttä yllä. mutta kaikki saavat käyttää sitä.

Myös kevät- ja syystalkoisiin voi tulla, vaikka ei tekisikään mitään.

Kokin koulutuksen saanut Kasurinen leipoo yhteisiin tapahtumiin ja talkoisiin pullia tai paistaa lettuja. Seppäsen sanoin asukkaat ovat aivan hullaantuneet niihin.

Turvallinen taloyhtiö Siesunkulma on erityisen turvallinen taloyhtiö. Useampikin iäkäs asukas on kiitellyt sitä, miten paljon yhteisöllinen tekeminen on lisännyt turvallisuuden tunnetta ja vähentänyt yksinäisyyttä. Naapureista löytyy myös aina joku, jolle voi soittaa, jos tarvitsee apua.

Kasurinen on jopa sopinut naapu-

Siesunkulma on 58 osakkeen taloyhtiö, jonka asukkaista yli puolet on ikäihmisiä.

Osaltaan yhteisöllisyyteen on vaikuttanut melko yllättäväkin seikka – hissin rakentaminen on toistuvasti äänestetty yhtiökokouksessa nurin. Sen on koettu pilaavan vanhan, 50-luvulla rakennetun talon luonteen. Hissittömyys on aiheuttanut sen, että naapurit soittavat herkemmin toisilleen ja pyytävät apua esimerkiksi ostosten kantamisessa.

– Täällä myös asuu todella sitkeitä ikäihmisiä, eräs 85-vuotias asukas on itse äänestänyt hissiä vastaan. Hän kulkee mieluiten rappuja pitkin, Seppänen toteaa.

Kiinteistöviesti 2/2025

13

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Urbaanit ilmansaasteet ja keskustassa asuminen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitetään urbaanien ilmansaasteiden aiheuttamia haittavaikutuksia hengitys-, aivo- ja sydänterveyteen. Otimme asumisterveyden näkökulmasta selvää, miten saasteet vaikuttavat erityisesti keskustassa sijaitsevissa taloyhtiöissä.

K

olmivuotinen Itä-Suomen yliopiston Urbaanit ilmansaasteet -hanke on vasta alkuvaiheessa. Ilmansaasteiden vaikutuksista keskustassa sijaitsevissa taloyhtiöissä osataan kuitenkin jo sanoa sen verran, että asiaan vaikuttavat todella monet asiat, kuten talon ikä, millaisia remontteja on tehty ja millainen ilmanvaihtojärjestelmä on. Myös talon korkeus vaikuttaa – korkeampien talojen yläkerroksissa on vähemmän ilmansaasteita kuin katutasossa.

Lisäksi asunnon sijainnilla on merkitystä: ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pienempiä pihan puolella, mikäli talo on vilkasliikenteisen kadun varrella. Selkeää laimenemista tapahtuu, mitä kauemmaksi kadusta mennään. Kaupungissa vaikuttavat myös muut sekoittumisolosuhteet paljon eli se, miten tiivistä rakentaminen on ja miten korkeita talot ovat.

– Ne vaikuttavat siihen, miten ilma pääsee vaihtumaan, professori Pasi Jalava Itä-Suomen yliopistolta toteaa.

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Hankkeessa keskitytään ultrapieniin hiukkasiin, jotka vaikuttavat eri tavoin terveyteen. Ne ovat niin pieniä, että ne voivat mennä syvälle ihmisen hengitysteihin tai aivoihin, ja kulkeutua erilaisten biologisten esteiden läpi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos altistuneella henkilöllä on olemassa oleva hengitys- tai sydänsairaus, niin sen oireet voivat pahentua.

– Jos altistus on iso, se voi tilastollisesti johtaa vakavampaan sairastumiseen tai eliniän lyhenemiseen, vaikka ilmansaasteet eivät suoraan aiheutakaan kuolemaa. Suomessa eliniän lyheneminen on kuitenkin keskimäärin noin viiden kuukauden luokkaa, kun se korkeampien ilmansaastepitoisuuksien maissa voi olla vuosia. Yksilötasolla vaikutus voi kuitenkin olla huomattavasti suurempi, Jalava sanoo.

Ikääntyneet ovat herkkä väestöryhmä, jolle on voinut kehittyä alkavia sairauksia enemmän kuin keskimääräiselle työssäkäyvälle

Monet ilmansaasteista vaikuttavat kehon tulehdusreaktioihin

14

Kiinteistöviesti 2/2025

ikäluokalle. Samoin lasten kehittyvä hengityselimistö on herkempi ilmansaasteiden vaikutuksille. Monet ilmansaasteista vaikuttavat kehon tulehdusreaktioihin, jotka ovat tärkeitä sekä hengitys- että sydänterveyden kannalta.

Hiukkasten määrään voi vaikuttaa Toivoaan ei kannata kuitenkaan menettää, jos sattuu asumaan keskellä kaupunkia. Ilmansaastehiukkasten ja -kaasujen sisälle kulkeutumiseen voi vaikuttaa monella tavalla, kuten sillä, että talossa on hallittu ilmanvaihto eikä kaupunki-ilma tule suoraan ikkunoiden väleistä sisälle. Erilaisilla koneellisen ilmastoinnin, ikkunoiden ja raitisilmaventtiileiden suodattimilla voi myös vaikuttaa ilman epäpuhtauksien sisälle pääsyyn.

– Ultrapienetkin hiukkaset suodattuvat pois kohtuullisen hyvin, vaikka ne ovatkin niin pieniä.

Tärkeää on, että suodattimen vaihtaa säännöllisesti, Jalava huomauttaa ja lisää: toisaalta näitä hiukkasia voi syntyä myös sisätiloissa.

Laajemmassa mittakaavassa ilmansaasteiden terveysvaikutuk-

KUVA: MINNA AKIOLA

Itä-Suomen yliopiston professori Pasi Jalava muistuttaa, että erilaisilla suodattimilla ja hallitulla ilmanvaihdolla voidaan vähentää sisäilman hiukkaspitoisuuksia.

siin olisi mahdollista vaikuttaa kaupunki-infrastruktuurin suunnittelulla, kuten lisäämällä kasvillisuutta ja rakentamalla väljemmin. Kaupungit voivat Jalavan mukaan ottaa ja ottavatkin jo huomioon myös joukkoliikenneratkaisuissaan, minkälaisia päästöluokituksia linja-autoilla on.

Ikkunoiden kautta isoimmat pitoisuudet

Itä-Suomen yliopiston professori Katja Kannisen johtamassa monitieteisessä hankkeessa selvitetään urbaanien ilmansaasteiden aiheuttamia haittavaikutuksia hengitys-, aivo- ja sydänterveyteen. Hankkeessa verrataan puun poltosta syntyneiden, dieselmoottoripäästöistä peräisin olevien sekä kaupunki-ilman hiukkasten terveysvaikutuksia.

Hanke vahvistaa yliopiston ja KYSin välistä yhteistyötä. Sen kokonaisrahoitus on 390 000 euroa, ja sille ovat myöntäneet apurahan Aarne ja Aili Turusen säätiö, Kuopion Seudun Hengityssäätiö ja Sirkka ja Jorma Turusen säätiö.

Itä-Suomen yliopisto on mukana myös Tampereen yliopiston vetämässä GIANT-projektissa, jossa selvitetään, miten ulkoilman saasteet päätyvät sisäilmaan ja pystytäänkö erilaisilla ilmanpuhdistimilla ja suodatusratkaisuilla vähentämään niiden vaikutuksia.

Jalava muistuttaa, että sähköautoihin siirtyminenkään ei täysin ratkaise ilmanlaatuongelmaa. Edelleen esimerkiksi katu- ja rengaspöly aiheuttaa ilmanlaadun heikkenemistä. Tutkimuksessa mukana oleva puun poltto ei keskusta-alueella ole kuitenkaan niin iso ongelma kuin esimerkiksi pientaloalueella.

Ilmalämpöpumppu voi osaltaan suodattaa ilmansaasteita, varsinkin suurempia hiukkasia, mutta toisaalta joidenkin mallien ilmalle tekemä sähkökäsittely voi aiheuttaa jonkin verran otsonia sisäilmaan. Tuuletuksen vähentymisen vuoksi ilmalämpöpumpulla on todennäköisesti kuitenkin positiivinen merkitys sisäilman laadulle.

– Kannattaa muistaa, että vaikka ikkunoiden auki pitäminen onkin mukavaa, niin yleensä ikkunan kautta saadaan isommat ilmansaastepitoisuudet sisälle kuin esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon kautta. Kuumimmilla keleillä ikkunoiden auki pitäminen voi kuitenkin olla järkevää jo siitäkin syystä, että kuumuudella on iso vaikutus erityisesti ikäihmisten terveydentilaan, Jalava toteaa.

Kokonaisuus siis ratkaisee, mikä on parasta asumisterveydelle.

Kiinteistöviesti 2/2025

15

16

Kiinteistöviesti 2/2025

KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN KUVA: MINNA AKIOLA

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys on ottanut vuoden alusta kummivanhuksen.

KIRJOITTAJA MINNA AKIOLA

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys tarjoaa seuraa 82-vuotiaalle Kaisalle Kiinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluva Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry on ottanut vuoden vaihteessa kummivanhuksen, jolle se mahdollistaa viikoittaisen seuralaisen Seurana Oy:n kautta.

Tapaamiset ovat käynnistyneet mukavasti.

E

Muutto edessä putkiremontin alta

KUVA: MINNA AKIOLA

ntisenä kauppiaana sosiaalisuuteen tottunut Kaisa Turunen kärsii ajoittain yksinäisyydestä, ja muistihaasteet vaikeuttavat sosiaalisista suhteista huolehtimista. Hänelle oli suuri onni, kun hän sai kuulla, että hänet on valittu Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen kummivanhukseksi. Seuralaiseksi valikoitui Seurana Oy:n listoilta Päivi Räsänen.

– En olisi uskonutkaan, että minä saan seuralaisen. Odotan aina Päivin tuloa ja käynnit ovat virkistäneet päiviäni, Kaisa kertoo.

Viikoittaisen kerhon lisäksi on mukavaa, että kerran viikossa käy myös seuralainen, jonka kanssa voi muistella vanhoja asioita, katsoa valokuvia ja pelata tabletilla pelejä. Päivin käynnit on laitettu kalenteriin seinälle, jotta ne muistuvat mieleen.

Päivi jäi juuri itsekin eläkkeelle ja koki, että hänellä on voimia ja intoa tehdä vielä hyvää ystävälle. Seuralaistoiminnan lisäksi Päivi auttaa senioreita digiasioissa Savonetin kautta.

– Meillä toimi Kaisan kanssa kemiat heti kun tapasimme, tu-

Päivi Räsänen toimii Seurana Oy:n seuralaisena.

tustuminen on lähtenyt mukavasti käyntiin. Olemme molemmat asuneet Pitkälahdessa ja siitäkin riittää juteltavaa. Ulkoilu on myös Kaisalle mieleen, kun rollaattorin kanssa se yksin hieman arveluttaa, Päivi sanoo.

Kaisa muistelee kauppiasaikojaan, että yksi mies kävi aina kaupalla ja sanoi Kaisalle: ”Sinulla on hyvä sydän, koska sinulla on kylmät kädet.” Hyväsydämisyyteen kiinnittää huomionsa myös Seuranan perustanut Mirka Saarinen, kun hän saapuu tapaamaan Kaisaa ja Päiviä haastattelumme merkeissä.

– Sinä Kaisa vaikutat siltä, että sinulla on hyvät välit ihan kaikkiin. Sinulla on sellainen lempeys katseessa ja hymyssä, ettet ole varmaan saanut huonoja välejä aikaiseksi kenenkään kanssa, Mirka toteaa.

Nauruksihan se menee, kun Kaisa tokaisee nuorena onnistuneensa kyllä siinäkin. Ilmapiiri Kaisan kotona on leppoisa. Harmia aiheuttaa vain se, että Kuopion Saarijärvellä sijaitsevassa taloyhtiössä on käynnistymässä putkiremontti, jonka alta Kaisa joutuu muuttamaan.

Päivi nostaa kuitenkin hyvinä puolina esiin sen, että tuleva koti saattaa sijaita lähempänä keskus-

Kiinteistöviesti 2/2025

17

taa, jolloin käynnit teatteriin, kahviloihin ja kirpputoreille onnistuvat helpommin.

– Hurjastelemaan ryhdytään, Kaisa huudahtaa ja taas nauretaan.

KUVA: MINNA AKIOLA

Kummivanhustoiminta on tärkeää

Mirka Saarisen perustama Seurana Oy tarjoaa seuraa vanhuksille.

Mirka Saarinen kertoo Seuranan perustamisen juontaneen juurensa hänen oman pappansa tilanteeseen. Pappa joutui palvelukotiin muistisairauden vuoksi ja järvenrannalta muuttaneena koki sen vankilaksi, kun ikkunastakin näkyi vain tiiliseinä. Hän koki yksinäisyyttä, ja Mirka ryhtyi etsimään hänelle vapaaehtoisen ystävätoiminnan kautta seuraa. Kun sitä ei löytynyt, hän etsi palvelua tarjoavia yrityksiä. Kun niitäkään ei löytynyt, hän päätti perustaa sellaisen itse vuonna 2017.

– Mietin, että en kai minä ainoa ole, joka miettii tällaista läheiselleen. Ajattelin, että minäpä kokeilen, saanko työllistettyä itseni. Siitä se lähti ja nyt seuralaisia on jo 500 ympäri Suomen, Mirka kertoo.

Kummivanhustoiminta tuli mukaan, kun Mirka kuuli, ettei Valtionkonttorilla ollut enää varaa tarjota sotainvalideille apua. Hän ehdotti sotaveteraanipiirille yhteistyötä ja niin käynnistyi toiminta, jonka kautta yritykset voivat ostaa seuraa vanhuksille.

– Onkohan Kuopion vesijohtovedessä jotain sydämellisyyttä, kun täällä on erityisen paljon kummivanhusyrityksiä, ja nyt myös Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys tarjoaa seuraa Kaisalle. Kaikki kummivanhusyritykset tekevät huipputärkeää työtä. Se on ihana asia, että he mahdollistavat seuralaisia vanhuksille, Mirka kiittelee.

Yhteisöllisyyttä ja tukea ikääntyville Kiinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluva Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry halusi lähteä mukaan kummivanhustoimintaan, koska sillä oli taloudellisia resursseja antaa oma panoksensa sille.

– Olen iloinen, että saimme tarjottua yhdelle vanhukselle turvallisen, säännöllisen seuralaisen yhden vuoden ajaksi. Ajattelen myös niin, että meidän kauttamme saadaan tietoisuutta tästä palvelusta lisättyä. Jos vaikka joku toinenkin innostuisi tarjoamaan sukulaiselleen vastaavan seuralaisen, Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen kertoo.

Moilanen pitää tärkeänä sitä, että seuralainen saa työstään palkkaa eikä toimi vapaaehtoisena. Joskaan hän ei väheksy myöskään vapaaehtoisia ystäväpalveluita.

– Tässä on kuitenkin se ero, että seuralainen on sitoutunut tähän työhön, haluaa käydä joka viikko saman ikäihmisen luona ja saa siitä asianmukaisen korvauksen. Tykkään myös siitä, että seuralaiset ovat itsekin ikäihmisiä eli hekin ovat eläkeiän ylittäneitä senioreita. Näin saadaan heitäkin aktivoitua mukaan yhteiskuntaan ja toimintaan.

Seurana-palvelulla on paljon vertaistuellisia tapahtumia, joissa he tapaavat toisiaan ympäri Suomen ja pystyvät verkostoitumaan keskenään ja saavat toisistaan voimaa tehdä sitä työtä.

Kuukausittaiset kuulumiset Seurana tekee paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, jotka auttavat ikäihmisiä. Vinkki Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistykselle sopivasta kummivanhuksesta tulikin Seuranalle Kuopion Muistiluotsi -yhdistyksen kautta. Li-

18

Kiinteistöviesti 2/2025

säksi Seurana tekee yhteistyötä eri hyvinvointialueiden kotipalveluiden kanssa.

Vinkki kyseiselle kummivanhukselle, Kaisalle, sopivasta seuralaisesta tuli Seuranalta.

– Mielestäni on erityisen tärkeää, että joku oikeasti paneutuu seuralaisen ja vanhuksen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, jotta he varmasti tulevat hyvin keskenään toimeen, Moilanen kiittelee.

Seuranalta tulee Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistykselle kuukausittain kuulumisia, miten Kaisalla ja seuralaisella on sujunut. Moilasesta on ollut mukava kuulla, että he pyrkivät ulkoilemaan paljon, ovat katsoneet valokuvia sekä pelanneet lautapelejä.

Kiinteistöyhdistys mukana myös Yrityskylässä Kummivanhustoiminnan lisäksi Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys on mukana kansainvälisestikin palkitussa Yrityskylässä, joka on kuudesluokkalaisille tarkoitettu oppimisympäristö. Siellä on kuvitteellinen isännöintitoimisto.

Siellä on tavoite tuoda kuudesluokkalaisille esille taloyhtiön johtamista ja hallintoa.

– Lisäksi olemme vuosien saatossa mahdollistaneet insinööri- ja arkkitehtiopiskelijoille erilaisia opinnäytetöitä, jotka ovat tavalla tai toisella liittyneet keskusta-alueen kehittämiseen tai taloyhtiöihin.

Seurana-palvelulla on useita yrityksiä, joilla on kummivanhuksia. Moilanen toivookin, että joku muu yritys intoutuisi jatkamaan kummivanhustoimintaa Kaisan kanssa sen jälkeen, kun se heidän osaltaan päättyy.

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Kultainen ansiomerkki Timo Arsiolalle

Isännöitsijällä oltava oikea asenne Merkittävimpänä jäsenyyden hyötynä hän pitää Pohjois-Savossa halvempaa sähköä jäsenille. – Jo tämä yksi etu kattaa jäsenmaksun, puhumattakaan jos hyödyntää lakimiespalveluja ja käy koulutuksissa.

Arsiolan mielestä taloyhtiöiden isännöitsijät voisivat useammin nostaa jäseneksi liittymisen keskusteluun, hallitus asiasta kuitenkin päättää. – Itse olen suositellut jäsenyyttä. Hallitukset koostuvat useimmiten maallikoista, joilla ei ole kokemusta kiinteistönpidosta ja hallinnosta. Hallitusjäsenyys sisältää vastuun, se ei ole pelkkä luottamustehtävä.

Tänä päivänä ammattitaitoisista isännöitsijöistä on huutava pula, mutta kokemusta omaavat ovat tiukassa, moni vain piipahtaa alalla.

KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN

T

imo Arsiola sai Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen kevään vuosikokouksessa yhdistyksen kultaisen ansiomerkin. Arsiola on antanut merkittävän panostuksen kiinteistöyhdistyksen hallitukselle jo 20 vuoden ajan erityisesti erityiskiinteistöjä koskien.

Kiinteistöala vei miehen mennessään jo opiskeluvuosina. Kaupallisen koulutuksen hän silloin hankki, ja sen jälkeen runsaasti rakennuttamis- ja korjausrakentamiskoulutusta. – Mielenkiintoisia vuosia, hän kuvaa.

2000-luvulla tuli paljon säädösmuutoksia, jonka vuoksi kiinteistöyhdistyksen toiminnan painopiste alkoi keskittyä jäsentaloyhtiöiden koulutukseen. Se toi lisää tietoa arvostavia jäseniä. Arsiola itsekin hyödyntää koulutuksia, viimeksi hän kävi Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -koulutuksen.

Minä: Timo Arsiola Ikä: pian 65 vuotta Ammatti: yksikönpäällikkö, eläkkeellä Perhesuhteet: Naimisissa, aikuiset lapset: 2 omaa tytärtä ja 2 vaimon tytärtä Asumismuoto: Omakotitalo Harrastukset: moottoripyöräily, retkiluistelu ja hiihto, ulkoliikunta, ilma-ase-ammunta (pistooli), maailmantilanteen seuranta, lukeminen Motto: Asioilla on tapana järjestyä.

Vanhemmat isännöitsijät voisivat enemmän mentoroida nuorempia, sillä taloyhtiöt arvostavat niitä, jotka hallitsevat eri osa-alueet. – Isännöitsijällä on oltava oikea asenne, jotta menestyy työssä. Pitää haluta omaksua asioita ja pärjätä kaikenlaisten ihmisten kanssa, omata psykologista silmää, hän tietää.

Ikääntyneen omainen; anna yhteystietosi isännöitsijälle Työuransa Arsiola teki ensisijaisesti liike-, toimisto- ja erityiskiinteistöjen johdossa sekä isännöitsijänä, siitä tehtävästä hän eläköityi viime vuonna Retta Oy:stä. Mielenkiintoisinta on ollut toimisto- ja liikekiinteistöjen manageeraus ja kunnossapito, joka näkyy esimerkiksi vaativampana talotekniikkana.

Säätiöiden vuokra-asuntoja isännöidessä saattoi tulla tehtäväksi 30 asuntotarkastusta kuukaudessa. – Nuoria isännöitsijöitä opastaessani olen muistuttanut, että vuokralainen on tasa-arvoi-

nen asukas, jonain päivänä hän ostaa asunnon ja astuu hallitukseen, työnantajaksesi.

Taloyhtiömaailmassa huolestuttavinta hänestä on ikääntyvien pärjäyttäminen kodeissaan liian pitkään, jolloin palo- ja vesivahinkojen riskit kasvavat. – Dementoituneen osakkaan lähiomaisten tulisi antaa isännöitsijälle omat yhteystietonsa, jotta isännöitsijä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Huoli-ilmoituksen tekeminen on tätä hitaampi tapa puuttua ongelmiin.

Arsiola ei kaipaa takaisin työelämään, vaikka seuraakin kiinteistöalaa aktiivisesti. Kunnostaan hän haluaa pitää huolta, sillä elämän rajallisuudesta muistutti sydäninfarkti joitakin vuosia sitten.

Pallolaajennuksella selvittiin, mutta nyt terveys on erityisesti arvossaan. Puoliso on vielä työelämässä, Arsiolasta onkin mukavaa valmistaa kotiinpalaavalle raatajalle ruokaa, kun on itse voinut ottaa sohvalla vaikka pienet päiväunet.

Kiinteistöviesti 2/2025

19

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Savonlinnasta kaksi naista Etelä-Savon hallitukseen

E

20

Kiinteistöviesti 2/2025

KUVA: PIIA MOILANEN

kasvua. – Että osaa ennakoida telä-Savon Kiinteistöyhdistys sai hallitukseensa ja kiinnittää huomiota oikeisiin vankan edustuksen Savonasioihin. Mielelläni otan tehtälinnasta. Hallituksen puvän vastaan, esimerkiksi lainsääheenjohtajat Miia Immonen As däntö ja talon arvon säilyminen Oy Savonlinnan Neitsytkadulta kiinnostavat. Vaikka isännöitsija Selja Partanen As Oy Jukojätoimisto auttaa, vaatii taloyhlan Timosta tulivat valituiksi tiön puheenjohtajuus syvempää hallitukseen. osaamista.

Immonen toimii puheenjohKiinteistöyhdistyksestä naitajana Heikinpohjan ainoassa set toivovat saavansa ideoita, luhtitalossa. – Ostimme talosta miten asioita voidaan yhdessä eläkeiän asunnon läheltä keshoitaa. Suurimpia taloyhtiöiden kustan palveluita. Nyt asunto on murheita heistä ovat asukkaiden vuokrattuna, koska itse asumme ikääntymisen ja energiatehokomakotitalossa Rantakoivikossa. kuuteen liittyvät asiat, lämmiNeitsytkadulla suurin osa on tys- ja energiakustannukset ovat omistusasuntoja. Hallitukseen suurin menoerä. on ollut melko helppo löytää jäsenet. Hallitustyöskentelyä Savonlinnassa helpottaa Immosen mukaan, hyvä pöhinä kun asukkailla on vahvaa taloyhtiöosaamista. Jokainen on yhAsuntojen arvot laskevat Savontä mieltä siitä, että taloyhtiöstä linnassakin, mutta on kaupungison pidettävä hyvää huolta. Yh- Immosesta ja Partasesta Savonlinnassa on käynnissä ”hyvä sa taloyhtiöitä, jotka säilyttävät teistyö toimii. pöhinä.” hyvin arvonsa. UudisrakentaPartasella on hoidossaan mista ei ole ollut vuosiin paria Jukolansalon kerrostalo, yksi senioritaloa lukuun ottamatta, seitsemän talon ryppäästä Seitse- joilta voi kysellä aikaisempien vuo- ja siksi hyvin hoidettu vanha kermästä Veljeksestä. Partanen on ta- sien päätöksistä. rostalo voi olla haluttu asuinpaikka. lousjohtajataustainen paluumuuttaja Partasen mielestä taloyhtiöt voiEspoosta. Kun hänelle avautui etäHallituksesta sivat tehdä viiden vuoden sijasta 10 työmahdollisuus, hän päätti muutvuoden kunnossapitosuunnitelmia. saa ideoita taa rauhalliseen pikkukaupunkiin Rankan linjasaneerauksen jälkeen Itä-Suomeen, lähelle 92-vuotiasta Partaselle Kiinteistöliitto on hyvinkin voi olla tunne, ettei hetkeen tarvitse isäänsä. Hän tuli heti valituksi hal- tuttu. Hän on osallistunut Espoossa tehdä mitään, joka voi johtaa korjalitukseen, hänelle entuudestaan tut- ja Mikkelissä eri tapahtumiin ja käyt- usvelkatilanteeseen. tuun tehtävään. tänyt neuvontapalvelua.

Kaupungissa on nyt hyvä pöhiHänestä hallitukseen on vaikea – Kiinteistöyhdistyksen hallituk- nä, mahdollisuuksia on vaikka mihin. saada jäseniä. – On oltava valmis sessa on monenlaista asiantuntijuutta. Ihmisiä paluumuuttaa takaisin, kosottamaan vastuuta, selvittelemään Sieltä saa esimerkiksi tietoa, miten ka etätyö sen mahdollistaa. Savonasioiden taustoja ja tekemään vai- toimia kaupungin kanssa ja miten linnassa luontokin on lähellä. – Netkeitakin päätöksiä. Asunto on jo- muualla on asioita ratkottu ja ver- tiyhteydet toimivat paremmin, on kaiselle sijoitus, josta on pidettävä taistukea muilta puheenjohtajilta. leppoisampaa, saa salivuoroja, voi hyvää huolta. Se on hyvä motivaatImmoselle Kiinteistöliitto on tun- hiihtää, kulttuuritapahtumia riittää, tori hallituksessa toimimiseen. On- temattomampi, mutta hän odottaa elinkustannukset ovat halvat eikä neksi Timossa asuu vielä muutama vauhtiin pääsyä ja toivoo verkosto- minnekään tarvitse jonottaa, uudet entinen hallituksen puheenjohtaja, jen luomista sekä oman osaamisen hallitusjäsenet luettelevat.

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

P

ohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä; Minna Valonen Virta - Joensuun kaupunkikeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja ja Kaija Mattila Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön (KKES) isännöitsijä.

He tuovat hallitukseen erilaista näkemystä, koska edustavat perustaloyhtiöstä poikkeavia tahoja. KKES omistaa liike-, asuin- ja kulttuurikiinteistöjä. Virran jäseninä on kiinteistöjä ja isännöitsijöitä, ja Virta yhdessä heidän kanssaan kehittää Joensuun keskusta-alueen kiinteistöjä ja toimintaa.

Molemmat naiset ovat muualta muuttaneita, Mattila vuosi sitten Imatralta, Valonen Rovaniemen ja Helsingin kautta jo vuonna 2005. He molemmat asuvat omakotitalossa.

KUVA: PIIA MOILANEN

Pohjois-Karjala sai hallitukseensa Virtaa ja karjalaista kulttuuria ole asiakkaita, palvelut ja kivijalkaliikkeet häviävät, siksi on tärkeää saada asukkaita kaupunkikeskustaan.

Naisia puhuttaa myös ilmaston muuttuminen. Miten se tulee vaikuttamaan kiinteistöihin ja taloyhtiöihin? Kylmyydeltä suomalaiset osaavat suojautua, mutta entä lämmöltä? Miten myrskytuulet ja viistosateet vaikuttavat rakennusten ulkokuoreen? Entä hulevedet, jos päivässä sataa kuukauden sademäärä?

Mahdollisuus vaikuttaa

Hallituskutsun hyväksyessään Valonen ei tiennyt Kiinteistöliitosta paljoakaan, mutta tutkittuaan asiaa totesi, että Virta voi olla hyödyllinen yhteistyökumppani myös kiinteistöyhdistykselle, ja toisinpäin. – Olen viestin- ja tiedonvälittäjän rooMattila ja Valonen tuovat hallitukseen näkemystä liike- ja lissa molempiin suuntiin. Häntä kulttuurikiinteistöjen ylläpidosta. yllätti tieto, miten paljon jäsenMaailmantilanne yhtiöt ja isännöitsijät saavat jämietityttää senyydestä apua. – Maallikolle Mattilalle Kiinteistöliitto toimijana yhtiöillä on Venäjän rajan sulkeu- on paljon kimurantteja asioita, joita on tuttu, koska hän osallistui Kaak- duttua ollut haasteita venäläisten joutuu miettimään. On hienoa saada kois-Suomen Kiinteistöyhdistyk- osakkeenomistajien vastikemak- apu yhdeltä luukulta.

Mattila lukee Kiinteistöliiton sen tilaisuuksiin ja isännöitsijänä sujen saamisessa, hän kertoo. kannusti taloyhtiöitä jäsenyyteen.

Valosen mukaan Joensuussa lehdet tarkkaan, niistä oppii ja tieHän on saanut Kiinteistöliiton la- odotetaan malttamattomina ta- toon voi luottaa. Molemmat naiset kipalveluista vastauksen kysymyk- pahtumarikasta kesää torikaup- pitävät kiinteistöyhdistyksen vaisiinsä. – Suomeen rakennettiin piaineen, vaikka maailmantilanne kutusmahdollisuuksia suurina ja paljon 1970—80-luvuilla. Nyt ta- näkyy kaupunkikuvassa osin tyh- iloitsevat roolistaan hallituksen jäloissa on tehtävä isoja remontte- jentyneinä kivijalkaliikkeinä. Yri- senenä. ja. Se vaatii suunnitelmallisuutta tysten kustannukset ovat nousseet ja tulevaisuuteen uskovaa otetta. ja yrittäjät harkitsevat, mihin lähImatra-Lappeenranta-alueen talo- tevät mukaan. – Jos keskustoissa ei

Kiinteistöviesti 2/2025

21

KIRJOITTAJA PIIA MOILANEN TOIMINNANJOHTAJA, KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI

Kiinnostaisiko sinua hallitustyöskentely kiinteistöyhdistyksessä?

K

iinteistöliitto Itä-Suomi koostuu kolmesta alueellista kiinteistöyhdistyksestä, joista kukin vaikuttaa oman maakuntansa alueella. Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ovat toimintansa tehostamiseksi perustaneet vuonna 2006 yhteisen Kiinteistöliitto Itä-Suomi -nimeä kantavan palvelukeskuksen. Palvelukeskuksessa työskentelee kolme kokoaikaista toimihenkilöä, joista toiminnanjohtaja vastaa muun työnsä ohella kolmen yhdistyksen hallinnosta yhdessä yhdistysten hallitusten ja puheenjohtajien kanssa.

Yhdistyksen säännöt määrittävät hallituksen koon Kullakin Itä-Suomen kolmella yhdistyksellä on oma itsenäinen hallitus sekä säännöt. Säännöt muun muassa määrittävät sen, montako jäsentä yhdistyksen hallitukseen voi kuulua ja montako vuotta on hallituksen jäsenen toimikausi. Lisäksi säännöt määräävät siitä, kuka valitsee yhdistykselle puheenjohtajan, mitkä ovat hallituksen tehtävät sekä varsinaisessa kiinteistöyhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat.

Vuosikokous valitsee hallituksen Kaikkien kolmen Itä-Suomen yhdistyksen sääntöjen mukaan varsinainen kiinteistöyhdistyksen kokous pidetään vuosittain touko-

kuun loppuun mennessä. Yhtenä sääntömääräisenä kokouksessa päätettävänä asiana on hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten sijaan. Yhdistyksen hallitus on voinut nimetä toimi- tai valiokunnan valmistelemaan hallitusjäsenten valintaa. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Tyypillisesti hallituksen jäsenten valintaa valmistelevissa toimi- / valiokunnissa on jäseninä ainakin yhdistyksen puheenjohtaja, entinen puheenjohtaja sekä tarvittaessa myös muita, joilla on laaja kokemus yhdistyksen toiminnasta. Mikäli erillistä toimi- tai valiokuntaa ei ole valittu, valmistelee hallitus hallitusjäsenten valinnan, näin toimitaan Etelä-Savossa.

Pohjois-Karjalan nimeämistoimikunta Pohjois-Karjalassa hallituksen jäsenten valintaa valmistelee nimeämistoimikunta, johon kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja Timo Tiainen, yhdistyksen entinen puheenjohtaja Kaisa Salminen sekä entinen hallituksen jäsen Pertti Hyppönen.

Pohjois-Savon vaalivaliokunta Pohjois-Savossa hallituksen jäsenten valintaa valmistelee vaalivaliokunta, johon kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Simpanen, yhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomo Iivanainen sekä yhdistyk-

Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys Montako jäsentä voi olla hallituksessa 7–13 Hallituksen jäsenen toimikausi 3 vuotta Kuka valmistelee hallituksen jäsenten Hallitus valinnan Puheenjohtajan ja Vuosikokous valitsee varapuheenjohtajan valinta Yhdistyksen puheenjohtaja Timo Lappalainen

22

Kiinteistöviesti 2/2025

sen entinen puheenjohtaja Seppo Karvinen.

Ilmoittaudu ehdolle hallituksen jäseneksi Hallituksen jäsenten toimikausi vaihtelee yhdistyksittäin kahdesta kolmeen vuoteen. Osa hallituksen jäsenistä on kussakin vuosikokouksessa erovuorossa. Vuosikokouskutsusta käy ilmi erovuoroiset hallituksen jäsenet sekä nimeämistoimikunnan (Pohjois-Karjala) tai vaalivaliokunnan (Pohjois-Savo) esitys valittavista hallituksen jäsenistä. Pohjaesityksestä huolimatta vuosikokous on paikka, jossa hallituksen jäsenet valitaan. Mikäli vuosikokouksessa tulee muita esityksiä hallituksen jäsenistä, suoritetaan kokouksessa vaali ehdokkaiden valitsemiseksi. Pohjois-Savossa vaalivaliokunnan tulee hallinto-ohjeen mukaan, ilmoittaa kannanottonsa kokoukselle ennen mahdollista äänestämistä. Jotta vaalivaliokunta voi tutustua kokouksessa esille tulleisiin ehdokkaisiin ja muodostaa mielipiteensä, voidaan kokous keskeyttää arviointia varten tarvittavaksi ajaksi.

Mikäli kiinnostuit hallitustyöskentelystä, ilmaise mielenkiintosi joko Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtajalle tai oman kiinteistöyhdistyksesi puheenjohtajalle. Seuraavan kerran hallituspaikkoja täytetään keväällä 2026 yhdistysten vuosikokouksissa.

Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistys

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys

6–10 2 vuotta

6–14 2 vuotta

Nimeämistoimikunta

Vaalivaliokunta

Hallitus valitsee keskuudestaan

Hallitus valitsee keskuudestaan

Timo Tiainen

Juhani Simpanen

Huoltomiehelle Kiinteistöliiton hopeinen kunniamerkki

KUVA: ARI KANKKUNEN

A

sunto Oy Warkauden Wihtorin hallitus päätti marraskuun kokouksessaan muistaa taloyhtiön pitkäaikaista huoltomiestä ja hakea hänelle Suomen Kiinteistöliiton kunniamerkkiä. ISS Palvelu Oy:n huoltomies Hannu Pärnänen on hoitanut taloyhtiön huoltomiehen tehtäviä pitkään ja ansiokkaasti. Osoittanut näkemystä, luovuutta, kokemusta ja joustavuutta vankan ammattitaidon lisäksi.

Pärnänen aloitti kiinteistöalan työuransa Varka-

Kunniamerkin luovutustilaisuus 6.2.2025 Ravintola Amandassa Varkaudessa. Vas. Hannu Pärnänen, merkin luovuttaja Retta Isännöinti Oy:n isännöitsijä Pekka Partanen. Peilistä heijastuu Hannu Pärnäsen esimies Mika Lappi.

uden Talonmieskeskuksessa vuonna 1998, josta hän siirtyi Kehäyhtiöt Oy:n palvelukseen vuonna 2022 ja sieltä yhtiöoston kautta ISS Palvelut Oy:hyn. Pärnäsen työura jatkuu edelleen. Pitkä työura toi Pärnäselle Suomen Kiinteistöliiton hopeisen kunniamerkin. – Tuntuu erittäin hyvältä, harvemmin tästä työstä saa kiitosta, kommentoi Pärnänen asiaa tuoreeltaan merkin luovutustilaisuudessa. Kiinteistöliitto Itä-Suomi onnittelee Pärnästä kunniamerkistä.

Taloyhtiön hallituksen henkilömuutokset ilmoitettava kaupparekisteriin

K

un yhtiökokous on pidetty ja uudet hallituksen jäsenet valittu, taloyhtiön on huolehdittava henkilömuutosten ilmoittamisesta kaupparekisteriin.

Kaupparekisterilain mukaan ilmoitusvelvollisen eli esimerkiksi asunto-osakeyhtiön on ilmoitettava hallituksen, isännöitsijän, edustamiseen oikeutettujen ja tilintarkastajien muutokset viipymättä.

- Henkilömuutosten ilmoittaminen kaupparekisteriin on tärkeää, koska ulkopuolisilla on oikeus luottaa kaupparekisteritiedon oikeellisuuteen. Jos tiedot eivät ole ajan tasalla, eivät tärkeätkään viestit yhtiötä välttämättä tavoita. Yhtiölle osoitettu haastehakemus voi jäädä saamatta ja määräajat vastineen antamiselle umpeutua. Myös

Maanmittauslaitos lähettää tiedot osakerekisteröinneistä kaupparekisteriin merkittyyn yhteystietoon. Erityisesti lunastusmenettelyä ajatellen on tärkeää, että tieto uuden omistajan rekisteröinnistä tavoittaa yhtiön viivytyksettä, sanoo Kiinteistöliiton juristi Katja Lauronen.

Ilmoittamatta jättämisestä laiminlyöntimaksu Tästä vuodesta alkaen Patentti- ja rekisterihallitus PRH voi määrätä 300 euron suuruisen laiminlyöntimaksun niille, jotka kehotuksesta huolimatta jättävät kaupparekisteritiedoissa olevat puutteet tai virheet korjaamatta.

- Jos taloyhtiö ei korjaa tietoja ensimmäisen laiminlyöntimak-

sun jälkeen, PRH lähettää uuden kehotuksen. Jos tietoja ei korjata uudesta kehotuksesta huolimatta, seuraava laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan kaksinkertainen.

Laiminlyönnistä koituu siis myös rahallista haittaa taloyhtiölle, Katja Lauronen kertoo.

Tiedoksi myös Kiinteistöliiton jäsenyhdistykseen Hallituksen jäsenten yhteystiedot ja tapahtuneet henkilömuutokset kannattaa ilmoittaa myös omaan alueelliseen jäsenyhdistykseen.

Tämä on tärkeää sen vuoksi, että jäsenyyteen kuuluvat palvelut olisivat sujuvasti hallituksen jäsenten käytettävissä.

Kiinteistöviesti 2/2025

23

KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN

Taloyhtiökin T aloyhtiöissä on kahdenlaisia tilanteita, joissa voidaan tarvita haastemiestä.

Ne ovat huoneiston hallintaanotto ja häätö.

Hallintaanottomenettelyn taloyhtiö voi joutua käynnistämään esimerkiksi, jos osakas jättää yhtiövastikkeensa maksamatta tai osakas tai hänen vuokralaisensa aiheuttavat häiriöitä yhtiössä.

Vuokralaiselle häätö

KUVA: KIINTEISTOLIITTO/KATRI LEHTOLA/KEK-

Taloyhtiö voi nostaa häätökanteen hallintaanottopäätöksen tekemisen ja tiedoksiannon jälkeen. Jos osakas tai hänen vuokralaisensa ei luovuta huoneiston hallintaa, joutuu yhtiö hakemaan huoneistoon häätöä.

Jos osakas taloyhtiön hallintaanottovaroituksen saatuaan ilmoittaa yhtiölle irtisanoneensa vuokrasopimuksen, poistuu yhtiöltä peruste jatkaa hallintaanottoprosessia.

Jos osakkaan vuokralainen vuokrasopimuksen päätyttyä kieltäytyy muuttamasta huoneistosta, joutuu osakas itse hakemaan hänelle häätöä vuokranantajana. Taloyhtiö ei koskaan voi hakea osakkaan vuokralaiselle häätöä ilman että häädön taustalla olisi yhtiökokouksen tekemä hallintaanottopäätös, kertoo Kiinteistöliiton lakimies Johanna Yli-Mononen.

Häätöasiassa taloyhtiö ei voi antaa suoraan haastemiehelle toimeksiantoa, vaan haastehakemus on jätettävä käräjäoikeuteen.

Asunto-osakeyhtiölaissa on mainittu myös muut perusteet, joilla huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan.

24

Kiinteistöviesti 2/2025

voi tarvita haastemiestä Osakkaalle hallintaanotto Osakkaalle on lähetettävä muuttokehotus heti, kun hallintaanotosta on taloyhtiössä päätetty.

Jos osakas ei suostu muuttamaan huoneistosta vapaaehtoisesti, taloyhtiön on nostettava häätökanne osakkeenomistajaa vastaan.

Taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa sen jälkeen, kun hallintaanottopäätös on tehty ja se on annettu lainmukaisesti tiedoksi osakkaalle ja hänen mahdolliselle vuokralaiselleen. Jos osakas/vuokralainen muuttaa pois huoneistosta, ei käräjäoikeutta ja häätökannetta tarvita.

Jos taas huoneiston hallintaa ei luovuteta yhtiölle hallintaanottopäätöksen tiedoksiannon ja muuttokehotuksen toimittamisen jälkeen, joutuu yhtiö laittamaan käräjäoikeudessa häätökanteen vireille, ja käräjäoikeus toimittaa tällöin tiedoksiannon haasteesta osakkaalle.

– Laki määrää, että tiedoksianto on toimitettava, muutoin haaste ei menesty oikeudessa, kertoo Pohjois-Savon käräjäoikeuden haastemiesten esimies Timo Riekkinen.

Hallintaanottopäätös on annettava tiedoksi todisteellisesti, esimerkiksi osakkeenomistajan vastaanottokuittauksella, saantitodistuksella tai haastemiehen kautta. Päätös on tehoton, jos sitä ei ole annettu tiedoksi 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Päätös on annettava tiedoksi aina myös mahdolliselle vuokralaiselle, vaikka hallintaanoton syynä on maksamattomat vastikkeet.

Haasteen saaja voi pakoilla Haastemiehillä on oikeus veloituksettomaan taloyhtiön ulko-oven

avaukseen ja oikeus saada avauskoodi huoltoyhtiöltä tai isännöitsijältä.

– Pääsääntöisesti tiedoksiannot saadaan helposti perille, mutta joskus henkilö viivyttää prosessia tahallaan. Hän ei vastaa puhelimeen, sähköposteihin ja tekstiviesteihin, ovikelloon tai ei nouda postia, vaikka tiedetään, että hän oleskelee osoitteessa, Riekkinen kertoo.

Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, että kerrostalossa on näkyvässä paikassa yhteystiedot talonmiehestä, isännöitsijästä tai muusta henkilöstä, jonka avulla poliisi-, pelastus- tai sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen.

– Tilanteen mukaan voimme odottaa viikon tai kaksi, mutta sen jälkeen otetaan käyttöön sijaistiedoksianto, jolloin asiakirjat voidaan antaa samassa taloudessa asuvalle täysi-ikäiselle henkilölle ensisijaisesti, ja jos ketään ei tavoiteta, sitten vastaanottajan liikkeen palveluksessa olevalle, jos tiedoksiannon vastaanottaja harjoittaa liikettä. Jollei ketään näistä tavata, tiedoksianto voidaan toimittaa luovuttamalla asiakirjat paikalliselle poliisiviranomaiselle.

Jos tiedoksiannon toimittaminen ei onnistu, haastemies toimittaa taloyhtiölle estetodistuksen.

Se on virallinen haastemiehen antama todistus, kun tiedoksiannon vastaanottajaa ei ole yrityksistä huolimatta tavoitettu. Kun haastemies antaa estetodistuksen, voi varoituksen toimittaa kirjattuna kirjeenä. Saantitodistuksella lä-

hettäminen aiheuttaa nykyisin ongelmia, koska lähin postitoimipaikka voi olla kaukana, ja henkilö voi jättää lähetyksen hakematta. Posti palauttaa sen lähettäjälle tietyn ajan jälkeen.

Vuokralaishäädöt lisääntyneet Haastemiehen suorittama tiedoksianto maksaa 110 euroa. Jos saaja on aviopari ja molemmat osakkeenomistajia, tiedoksianto on annettava molemmille todisteellisesti, kuolinpesän ollessa kyseessä taloyhtiön on ilmoitettava toimeksiannossa, kenelle tiedoksiannot toimitetaan. Haastemies ei tutki eikä päätä, kenelle tiedoksianto on toimitettava.

– Maksamattomista vastikkeista vain pieni osa johtaa huoneiston hallintaanottoon, mutta vuokrasuhteiden häätötapaukset sen sijaan ovat lisääntyneet, niitä on kymmenittäin joka kuukausi Pohjois-Savon käräjäoikeuden alueella.

– Asukkaat voivat itsekin huomauttaa häiriökäyttäytymisestä pahantapaista elämää harjoittaville, ellei taloyhtiö ole jo sitä tehnyt.

Tavan ihminen kyllä ymmärtää asiallisen huomautuksen.

Haastemies työskentelee yleensä yksin, mutta pareittain silloin, jos on ennakkotietoa mahdollisesta työturvallisuusriskistä. Poliisilta he saavat tarvittaessa virka-apua suojaamaan tiedoksiantotehtävää. – Isännöitsijä saattaa meille toimeksiantoa tehdessään vinkata varovaisuuteen, se on hyvä työturvallisuuden kannalta. Kaikki tiedot tiedoksiannon vastaanottajasta ovat toivottavia haastemiesten työn kannalta, Riekkinen toivoo.

Haastehakemus on jätettävä käräjäoikeuteen

Kiinteistöviesti 2/2025

25

Vieraskynä

Uudiskohteen velkaosuudet ja myymättömät huoneistot

Yhtiölainaan kohdistuu usein yhtiön valmistumisen jälkeisten ensimmäisten asumisvuosien aikana lyhennysvapaa, jolloin yhtiölainasta maksetaan vain korkoja. Kun lyhennysvapaa päättyy ja korkojen lisäksi myös pääomaa aletaan lyhentää, tarkoittaa tämä yleensä merkittävää korotusta pääomavastikkeisiin ja siten osakkaiden asumiskuluihin. Mikäli yhtiölainan lyhennysvapaan päättyminen tulee osakkeenomistajalle yllätyksenä, voi vastikkeiden nousu johtaa osakkeenomistajan taloudellisiin haasteisiin. Taloyhtiön näkökulmasta tämä muodostuu ongelmaksi, mikäli osakas ei pysty maksamaan vastikkeitaan. Viime kädessä yhtiö joutuu käynnistämään perintätoimet ja osakkaan huoneiston hallintaanottoprosessin vastikesaatavien turvaamiseksi. Mikäli maksamattomia vastikkeita ei saada perittyä, eikä hallintaanotetun huoneiston vuokra riitä kattamaan vastikerästejä, jäävät maksamattomat vastikkeet lopulta yhtiön muiden osakkeenomistajien maksettavaksi.

Asuntokaupan hiipumisen myötä uudiskohteissa on jäänyt huoneistoja myymättä enemmän kuin aiemmin.

Toisin sanoen huoneistot ovat jääneet rakennuttajan (perustajaosakkaan) ”käsiin”. Asuntokauppalain mukaan myyjän on järjestettävä vuositarkastus 12-15 kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Vuositarkastuksessa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastuksella on iso merkitys niin taloyhtiön, kuin sen osakkaiden näkökulmasta, sillä vuositarkastuksen jälkeen ei voida enää esittää vaatimuksia sellaisten virheiden osalta, jotka on havaittu tai olisi tullut havaita vuositarkastuksessa.

Tyypillisesti iso osa huoneiston mahdollisista puutteista havaitaan vuositarkastukseen mennessä ns. normaalin asumisen yhteydessä. Piilevät virheet ovat luonnollisesti asia erikseen. Esimerkiksi kylpyhuoneen lattian puutteelliset kaadot, vialliset pistorasiat tai narisevat lattiat käyvät ilmi varsin nopeasti. Näitä vikoja on kuiten-

26

Kiinteistöviesti 2/2025

kin vaikea havaita, mikäli huoneisto on tyhjillään. Rakennuttajalla itsellään harvemmin on halua tarkastaa omia virheitään. Tämän seurauksena huoneistossa asumisen yhteydessä havaittavissa olevista vioista on haasteellista esittää asianmukaisesti reklamaatio rakennuttajalle vuositarkastukseen mennessä, mikäli huoneisto on myymättä ja tyhjillään. Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi rakenteelliset viat, kuten puutteelliset kaadot, jäävät viime kädessä taloyhtiön korjausvastuulle, mikäli viasta ei ole reklamoitu asianmukaisesti vuositarkastukseen mennessä.

Rakennuttajan myymättömien ja tyhjillään olevien huoneistojen osalta kannattaa taloyhtiön harkita kyseisten huoneistojen tarkistamista erikseen. Tällöin ainakin isoimmat mahdolliset epäkohdat saadaan tarkistettua ennen vuositarkastusta ja tarvittaessa reklamoitua rakennuttajaa. Pitkällä aikavälillä on niin osakkaiden kuin taloyhtiönkin etu, että mahdolliset puutteet saadaan korjautettua rakennuttajan kustannuksella. Osakkaan puolestaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota huoneiston tarkastamiseen, mikäli kauppoja tehdessä uudiskohteen vuositarkastus on jo pidetty. Vuositarkastukseen mennessä havaittavissa olevista virheistä ei voida enää reklamoida erikseen.

Taloyhtiön vastikkeenmaksuvelvollisuus koskee yhtiön kaikkia osakkaita. Uudiskohteessa myymättömien huoneistojen osalta vastikkeesta vastaa niiden omistaja, eli perustajaosakas. Mikäli perustajaosakkaalla on taloudellisia haasteita ja vastikkeet jäävät maksamatta, on tällä vaikutuksia taloyhtiölle ja viime kädessä lisää kuluja taloyhtiön muille osakkeenomistajille. Maksamattomien vastikkeiden vaikutus korostuu, mikäli taloyhtiössä on paljon myymättömiä huoneistoja ja niihin kohdistuu paljon yhtiölainaa. Rakennusvaiheen jälkeen ns. valmista asuntoa ostettaessa ostajan kannattaakin varmistua isännöitsijäntodistuksen avulla siitä, että myyjälle ei ole muodostunut vastikerästejä. Vain näin ostaja voi varmistua siitä, ettei joudu yllätyksenä maksamaan vielä erikseen myyjän mahdollisia vastikerästejä.

Jaakko Lindfors Kiinteistöliiton vanhempi lakimies

KUVA: KIINTEISTOLIITTO

R

akennusliikkeiden ahdinko on ollut viime aikoina otsikoissa. Kiinteistöalalla on jo ennen tätä puhututtanut uudisasuntojen kaupassa isot velkaosuudet. Huoneiston kauppahinta on voinut vielä olla maltillinen, mutta velaton hinta, joka sisältää myös ns. yhtiölainaosuuden onkin jo aivan toista luokkaa. Uudiskohteissa velkaosuus voi olla jopa yli puolet asunnon kokonaishinnasta. Yhdessä alkuvuosien maltillisen vastikkeen kanssa asunnon kokonaishinta ja asumisen kokonaiskulut voivat jäädä asunnon ostajalle epäselväksi.

2025 VERKKONEUVONTAA

PUHELINNEUVONTAA Tarkemmat yhteystiedot kääntöpuolella

KIRJALLISIA LAUSUNTOJA Kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa

ltä-Suo

men

Etelä-Savon,

Pohjois-Karja

lan ja Pohjoi

s-Savon Kiintei

stöyhdistyste

n jäsenle

Päiväni ammatti-isä nnöitsijänä Lähiöiden vetovoima Joensuussa ko ja kustan hyvä nukset lataus pistehankke issa

Päätöksente

hti

nro 1/2022

8 14 24

Itä-Suomen Kiinteistöviesti

Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Kiinteistölehti

Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Koulutustilaisuudet

Sähköinen uutiskirje

Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.

Verkkokurssit

Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalvelujen tilaamisesta.

• HTHJ - Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • HTHJPLUS - Hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet • Taloyhtiön pelastussuunnitelma • Isännöinnin ostaminen

Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.

Lataa nyt mobiilijäsenkortti.

Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset.

Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.

Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta

§

€

LAKINEUVONTA ma–to klo 9–15, pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300

TALOUS- JA VERONEUVONTA ma–to klo 10–12 puh. (09) 1667 6369

IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA ma-pe klo 9–15 Puh. (02) 724 9203

KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA ma–to klo 10–12 puh. (09) 1667 6311

Ikä- ja muisti ystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–25

Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi PAIKALLINEN NEUVONTA Piia Moilanen toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi

JÄSENYYSASIAT

KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA Kimmo Malinen neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi

Anne Verger jäsensihteeri 044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöliitto Itä-Suomi Kauppakatu 17, 70100 Kuopio 017 262 6633