KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 16.10.2019 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
Asumismenojen kAsvu jAtkuu
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on noin 2.500 yhtiötä. Jäsenkentästä yli 90 % on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
■
■
■ ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa, lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä Järjestämme ajankohtaista koulutusta Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 28 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaisu 16.10.2019 Julkaisija ja kustantaja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Päätoimittaja Juuso Kallio, Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet Varsinais-Suomessa tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran. Vertailussa mukana olleista 59 kunnasta hieman runsaalla kymmenellä kustannukset nousivat runsaat neljä prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Salossa, jossa nousua oli miltei yhdeksän prosenttia. Tätä selittävät lämmityksen ja sähkön kallistuminen tuntuvasti. Turussa sekä Raisiossa kustannukset nousivat 3,3 prosenttia, Kaarinassa noin 4 prosenttia ja Uudessakaupungissa kulut pysyivät ennallaan. Myös nämä kustannusten nousut johtuvat pääosin lämmitys- ja sähkökulujen kallistumisesta. Indeksitalo selvitys katsoo nykyhetkeä ja historiaa. Elokuussa julkaistu Asumismenoselvitys pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä. PTT:n mukaan asumismenojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 - 2,5 prosenttia. Energiamarkkinoiden toiminta ja kustannusten nousupaineet huolettavat kiinteistönomistajia monissa kaupungeissa. Kiinteistöliiton pääekonomisti herätteli päättäjiä toteamalla, että taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassam-
me on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä. Tätä energiapolitiikan kokonaisuutta on syytä miettiä. Maalämmöllä kannattaa korvata fossiilisia polttoaineita, mutta sillä ei välttämättä kannata korvata puunjalostuksen sivuvirroilla tuotettua lämpöä ja sähköä. Rinteen hallitusohjelman mukaan energiaverotusta uudistetaan alentamalla yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea ja korottamalla lämmityspolttoaineiden verotasoa siten, että verotulot kasvavat 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Hallituksen on määrä tuoda myös kevään 2020 kehysriiheen ns. kestävän verotuksen tiekartan ensimmäinen versio. Toimenpiteet tarkoittavat sitä, että lämmityskustannusten nousu jatkuu verrattain ripeästi. Kaupunkikohtaiset erot voivat olla kuitenkin merkittäviä polttoainekoostumuksen vaihtelun ja valittavan verorakenteen mukaisesti. Ilmastonmuutos on asia, joka myös kiinteistöalan, taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien tulee ottaa vakavasti. Vauhti pitää olla kuitenkin sellainen, että kaikki pysyvät kyydissä. Jos taloustilanne pysyy edes kohtalaisena, asumismenojen nousu jatkuu voimakkaana. Asumismenojen kasvulle on löydettävä myös jarruja, jotka eivät välttämättä löydy pelkästään tukien tai sääntelyn lisäämisestä. Suomi on maa, jossa puolet vuodesta on kylmää, pimeää ja märkää. Rakennuksemme tarvitset terveinä pysyäkseen hyvää hoitoa, eli mm. tarkoituksenmukaista lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Vanhoissa rakennuksissa näitä modernisoimalla voidaan saa myös säästöä aikaiseksi. Muistetaan, että jokaisessa kodissa asuu ihminen, joita varten rakennukset ovat olemassa.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi yhteiskunnaksi. Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- toimintavarmuusnäkökulmat huomioiden. Kysyimme kansanedustajilta miten tähän tavoitteeseen päästään niin, ettei asukkaiden maksurasite nouse kohtuuttomasti? Katja Taimela, SDP Antti Rinteen hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisiin toimenpiteisiin, jotta Suomen ilmastopäästöjä vähennetään nopealla aikataululla. Hallituksen ilmastopolitiikan yksi peruspilari on oikeudenmukaisuus. Kenenkään ei kuulu maksaa vähennystoimista kohtuuttomasti vaan kustannusten on jakauduttava maksukyvyn mukaan. Asumisen kustannusten ytimessä on energian hinta. Taloyhtiöille luodaan energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Hallitus aikoo puuttua myös sähkönsiirtohintoihin niissä raameissa, missä se on mahdollista. Muutoksia on tulossa ensi keväänä. Esko Kiviranta, Kesk Pyrkimys siirtyä pois fossiilisista polttoaineista ei sinänsä tarkoita energiakustannusten nousua. Asiaan voidaan vaikuttaa lisäämällä hakkeen käyttöä ja pitkällä aikavälillä ydinvoiman lisärakentamisella. Nopeampaa on vaikuttaa esimerkiksi kiinteistöverotukseen. Kiinteistöveron tulee hallitusohjelman mukaan perustua kiinteistön todelliseen markkina-arvoon eikä esimerkiksi tätä korkeampiin kuvitteellisiin rakentamiskustannuksiin. Myös maksukyvyn huomioimista kiinteistöverotuksessa selvitetään.
Saara-Sofia Siren, Kok Keskeistä on tehdä päästöttömien ratkaisuiden valinta jatkuvasti helpommaksi ensisijaisesti päästöjen hinnoittelulla. Fossiilisen energian ja turpeen käytön väheneminen johtaa erikokoisten lämpöpumppujen lisääntymiseen. Nykyaikaisilla pumpuilla lämmön varastointi, talteenotto sekä tehokas keräys esimerkiksi jätevesistä ja kiinteistöjen viilennysjärjestelmistä mahdollistuu. Lämpöpumpuilla tuotettu energia korvaa polttamalla tuotetun energian. Sähköntuotannostamme noin 80% on päästötöntä ja tulevaisuudessa lämmöntuotanto voi nojata yhä enemmän sähköön. Samalla kehitetään kulutusjoustoja ja varastointia, jolloin sähkön tuotannon- ja kulutushuippujen erot tasaantuvat.
Taloyhtiö.nyt liitteessä ajankohtaista asiaa, sekä hallitusten jäsenille, että osakkeenomistajille. Mitä osakkaan pitää ilmoittaa remontista ja kenelle? Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki. Onko yhtiöjärjestyksenne ajan tasalla? Mitä osakeluettelon siirto sähköiseen rekisteriin tarkoittaa ja milloin siihen siirrytään?
Liity Kiinteistöliiton jäseneksi, asiantuntijat yhtiön käytettävissä!