UUSIILME!
Jenni Hupli, lakiasiainjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto
29
Itä-Suomen
taloyhtiöpäivät
järjestetään marraskuussa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä
8
Kädessäsi on Kiinteistöliitto
Itä-Suomen jäsenlehti
Olet juuri avaamassa Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenlehteä, joka on osa taloyhtiösi jäsenyyttä Kiinteistöliitossa. Lehdestä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asiantuntijatekstejä, tietoa lainsäädännön muutoksista sekä vinkkejä taloyhtiön hallintoon ja asumiseen. Lisäksi julkaisemme paikallisia taloyhtiökuulumisia ja -ilmiöitä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraa meitä somessa!
@kiinteistoliittoitasuomi
Pääkirjoitus
Uusi ihana jäsenlehti
Samaan aikaan, kun sanoma- ja aikakausilehtien tulevaisuus on murroksessa digitaalisten sisältöjen syrjäyttäessä yhä enemmän paperilehden, me päätämme uudistaa oman Itä-Suomen Kiinteistöviesti -jäsenlehtemme visuaalisen ulkoasun ja panostaa lehden laadukkaaseen sisältöön entisestään. Teemme näin, koska olemme saaneet omasta paikallislehdestä pelkkää positiivista palautetta ja haluamme jatkossakin tarjota parhaille jäsenillemme vain parasta. Annathan siis rohkeasti palautetta, mitä tykkäät uudesta lehdestä, myös juttuvinkit ovat enemmän kuin tervetulleita!
Etsintäkuulutus - etsitään vuoden taloyhtiötekoa ja taloyhtiöpuheenjohtajaa
Haluamme tänäkin vuonna tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti kiinteistöalan ja taloyhtiöiden toimintaympäristön kehittämiseen. Etsimme jälleen toimialueemme kolmeen maakuntaan omaa Vuoden Taloyhtiötekoa ja Taloyhtiöpuheenjohtajaa. Vuoden Taloyhtiöteko tulee viimevuotiseen tapaan liittyä taloyhtiön ikä- ja muistiystävällisyyteen. Vuoden Puheenjohtajaksi etsimme henkilöä, joka on vastuullinen, tunnollinen ja huolellinen. Hän johtaa taloyhtiötä osakkaita osallistamalla ja on toimissaan tavoitteellinen.
Etsintäkuulutus on voimassa 31.10. asti, jonka jälkeen valitsijaraadit kokoontuvat tekemään päätöksen voittajista. Lue lisää kilpailusta tämän lehden sivulta 9.
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivät - alueellinen ykköstapahtuma taloyhtiöväelle
Marraskuun lopulla järjestämme Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2025 -tapahtumat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät sekä muut kiinteistöalan toimijat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään osaamistaan sekä tutustumaan näytteilleasettajiin. Tapahtumissa kuullaan kaksi asiantuntijaluentoa isännöinnin eettisestä neuvostosta ja ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tapahtumassa on runsas kahvitarjoilu. Lue lisää tapahtumasta tämän lehden sivulta 8.
Parhain terveisin
Piia Moilanen
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Tässä lehdessä
Pääkirjoitus
5
Jäsenpalvelut 2025
8
9
Itä-Suomen taloyhtiöpäivät
Vuoden 2025 taloyhtiöteko ja taloyhtiöpuheenjohtaja
Lehtemme uudistui
Kysy Kimmolta 14
Taloyhtiön älykkäät turvallisuusratkaisut
16
18
20
22
27
29
Tehomaksu - uhka vai mahdollisuus?
Asumisen tavat lisänneet rotta- ja hiirihavaintoja
Tehdään palokatkoista yhteinen asia
Vuokrasuhde on kahden kauppa
Taloyhtiön sisäilmaongelmat
Lakimuutos toisi helpotusta asumishäiriöihin
KIINTEISTÖLIITTO
ITÄ-SUOMI
Muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat
Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä, jotka ovat osa Suomen Kiinteistöliittoa on yhteensä noin 2800 jäsentä.
KIINTEISTÖVIESTI JÄSENLEHTI
Ilmestyy neljästi vuodessa. Painos: 2970 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto
Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa
Pekkarinen, Minna Akiola ja Anne Verger
Taitto: Mainostoimisto Taiga
Paino: Offsetpaino Tuovinen
Ky
LEHDEN KANSI
Jenni Hupli, Kiinteistöliitto. Kuva: Katri Lehtola/Keksi
PALVELUKESKUS
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ ita-suomi puh. 017 262 6633
Jäsenpalvelut 2025
KATTAVAT
NEUVONTAPALVELUT
▶ Puhelinneuvontaa
▶ Verkkoneuvontaa
▶ Kirjallisia lausuntoja
JÄSENKOULUTUS
▶ Koulutustilaisuudet
▶ Verkkokurssit
▶ Webinaarit
TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ
SEKÄ EDUNVALVONTA
Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
TIEDOTUS- JA
VIESTINTÄPALVELUT
▶ Itä-Suomen Kiinteistöviesti
▶ Suomen Kiinteistölehti
▶ Sähköiset uutiskirjeet
Löydät tulossa olevat syksyn koulutukset ja webinaarit lehden sivuilta 6 ja 7!
LATAA NYT
MOBIILIJÄSENKORTTI
Mobiilijäsenkortti kokoaa jäsennumeron, neuvontapalvelut, tapahtumat, koulutukset sekä jäsenedut ja -alennukset yhteen.
Kortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.
Ajankohtaista
SYKSYN KIINTEISTÖILLAT
IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN
TALOYHTIÖ
Oletko kiinnostunut kuulemaan ikäihmisten hyvinvoinnista ja turvallisesta asumisesta?
Taloyhtiössä asuu yhä iäkkäämpiä ihmisiä, joiden toimintakyky on heikentynyt. Tule kuulemaan, miten vaikuttaa ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin ja miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.
OHJELMA
▶ Ikä- ja muistiystävällisen asumisen edistäminen taloyhtiössä - kehittämistarpeet ja hyvät käytännöt, Suomen Kiinteistöliiton hanketyöntekijä
▶ Huoli ikäihmisestä - mistä tukea ja neuvontaa, Hyvinvointialue
▶ Muistisairauksien vaikutukset asumiseen - tunnistaminen, kohtaaminen ja puuttuminen, Muistiyhdistys
▶ Esteettömyyskorjaukset ja avustukset sekä taloyhtiön että osakkaan näkökulmista, Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri
IISALMI 7.10.2025 klo 17.00–19.30 Hotelli Iisalmen Seurahuone, Savonkatu 24
VARKAUS 8.10.2025 klo 16.30–19.00 Varkauden kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1
SAVONLINNA 9.10.2025 klo 17.00–19.30 Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4-6
JOHDANTO TALOYHTIÖN ENERGIA-ASIOIHIN
Mihin ne eurot kuluvat?
Koulutus tarjoaa selkeän ja käytännönläheisen katsauksen energian ja veden kulutukseen taloyhtiössä. Opit ymmärtämään, mistä laskut muodostuvat ja mitä taloyhtiön johtamisessa on hyvä huomioida energia-asioista. Tule mukaan oppimaan, miten voit tehdä taloyhtiöstäsi energiatehokkaamman ja samalla säästää rahaa. Luennoitsijana toimii Kiinteistöliiton johtava asiantuntija (energia ja ilmasto) Petri Pylsy .
KUOPIO 22.10.2025 klo 17.00–19.30 Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
JOENSUU 23.10.2025 klo 17.00–19.30 Riveria, Niskakatu 17
ILMOITTAUTUMISET
Tapahtumiin ilmoittaudutaan ensisijaisesti verkkosivuilla ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/ tapahtumat tai sähköpostilla anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai puhelimitse 017 262 6633.
SYKSYN WEBINAARIT
1.10. Valurautaviemäreiden ongelmat 13.10. Yhtiöjärjestyksen merkitys ja muuttaminen 23.10. Osta viisaasti – palveluiden hankinta taloyhtiölle 27.10. Riidat taloyhtiössä ja niiden sovittelu 4.11. Näkymiä muuttuvaan lainsäädäntöön 17.11. Toimivan taloudenpidon askelmerkit hallituksille 24.11. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi käytäntöön 1.12. Ajankohtaista kiinteistön turvallisuudesta
Tiesitkö, että kaikki Kiinteistöliiton pitämät webinaarit löytyvät tallenteina jäsensivuilta?
VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI (4H)
Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto järjestää 27.11.2025 klo 17–21 väestönsuojan hoitajan kurssin Kylpylähotelli Kunnonpaikassa.
Kurssin tarkoituksena on antaa sellaiset tiedot ja taidot, että väestönsuojan hoitajat tuntevat suojan laitteet, osaavat tarkastaa ja huoltaa suojan laitteet, osaavat tehdä aloitteita puutteiden korjaamiseksi, osaavat saattaa väestönsuojan käyttökuntoon ja käyttää laitteita sekä osaavat ohjata ihmisten toimintaa suojauduttaessa väestönsuojaan.
Kurssin hinta 95 euroa (+alv), josta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat -10 % alennuksen.
Sitovat ilmoittautumiset 10.11.2025 mennessä www.pspl.fi > ilmoittautuminen tai ninni.kaariainen@pspl.fi tai p. 017 262 5098
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2025 -tapahtumat järjestetään marraskuussa Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät sekä muut kiinteistöalan toimijat kokoontuvat tapahtumaan keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään osaamistaan sekä tutustumaan näytteilleasettajiin ja heidän tarjoamiinsa palveluihin.
Messu- ja seminaaritapahtuma pitää sisällään ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumiseen liittyen. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tapahtumassa on kahvitarjoilu.
Maksuton bussikuljetus Savonlinnasta ja Pieksämäeltä Mikkeliin ja Iisalmesta ja Varkaudesta Kuopioon, jos lähtijöitä on min. 20/paikkakunta.
PAIKKAKUNNAT
KUOPIO 18.11.2025, Kuopion Musiikkikeskus
JOENSUU 19.11.2025, Original Sokos Hotel Kimmel
MIKKELI 20.11.2025, Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli
MUKANA TAPAHTUMASSA (Tilanne 19.9.2025)
OHJELMA
13.30 Näyttely avautuu - näyttelyyn tutustuminen
15.00 Tilaisuuden avaus (Luentosali)
15.15 Isännöintiliiton luento
- Isännöinnin eettinen neuvosto, Kristel Pynnönen Andersson, vanhempi lakiasiantuntija
16.00 Tauko - näyttelyyn tutustuminen
17.15. Kiinteistöliiton luento
- Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, Jenni Hupli, lakiasiainjohtaja, Kuopio
- Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, Katja Lauronen, juristi, Joensuu ja Mikkeli
18.00 Vuoden taloyhtiöpuheenjohtajan ja taloyhtiöteon julkistaminen
18.15 Tilaisuus päättyy
Vuoden 2025
Taloyhtiöteko
ja taloyhtiöpuheenjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tänäkin vuonna tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti taloyhtiöiden ja koko kiinteistöalan toimintaympäristön kehittämiseen Itä-Suomessa. Etsimme toimialueemme kolmeen maakuntaan omaa Vuoden Taloyhtiötekoa ja Taloyhtiöpuheenjohtajaa.
Vuoden taloyhtiöteko - Onko teillä ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö?
Vuoden 2025 Taloyhtiöteko tulee viimevuotiseen tapaan liittyä taloyhtiön ikä- ja muistiystävällisyyteen. Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö on kiinnostunut asukkaistaan ja suhtautuu positiivisesta esteettömyyttä parantaviin korjauksiin ja näitä on myös jo tehty. Taloyhtiössä on kiinnitetty huomioita yhteisöllisyyteen ja ehkä taloyhtiöön on rakennettu esimerkiksi jälkiasennushissi helpottamaan asumista ylimmissä kerroksissa.
Vuoden Puheenjohtaja
Toimiminen puheenjohtajana on vastuullista ja arvokasta työtä taloyhtiön hyväksi. Onko taloyhtiössäsi puheenjohtaja, joka on tehtävässään tunnollinen ja huolellinen? Onko puheenjohtaja toiminut esimerkillisesti ja osoittanut toiminnassaan johtajuutta? Etsimme puheenjohtajaa, joka on edistänyt osakkaiden osallisuutta sekä toiminut tehtävässään tavoitteellisesti.
Ehdota palkittavaa tahoa 31.10.2025 mennessä verkkosivuilla: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi
Voittajat julkaistaan Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä -tapahtumissa: Kuopiossa 18.11., Joensuussa 19.11. ja Mikkelissä 20.11.
Lehtemme uudistui!
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
On aika uudistua, päätti Kiinteistöliitto Itä-Suomi ja tuoreutti Itä-Suomen Kiinteistöviestin ulkoasun tästä numerosta alkaen, myös lehdentekotiimiin tuli uusia jäseniä.
Ulkoasusta vastaa nyt Mainostoimisto Taiga oy:n graafinen suunnittelija Maija Vartiainen ja artikkeleita kirjoittaa pitkäaikaisen toimittajan Anna-Liisa Pekkarisen kanssa Sisältötoimisto Akiola-Media oy:n Minna Akiola, kokenut tekijä 15 vuoden yrittäjätaustalla. Molemmat uudet kasvot ovat kuopiolaisia. Pekkarinen on pikkuhiljaa siirtymässä ”takavasemmalle”, nauttimaan eläkevuosista.
– Kun vain malttaisin luopua mukavista haastateltavista ja yhteistyökumppanista, hän toteaa.
Kiinteistöviestin päätoimittajana on toiminnanjohtaja Piia Moilanen, lehtitiimiin kuuluvat lisäksi jäsensihteeri Anne Verger ja neuvontainsinööri Kimmo Malinen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan itäsuomalaisille jäsentaloyhtiöille, isännöitsijöille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Lehteä voi lukea myös verkosta Kiinteistöliiton kanavassa issuu.com/kiinteistoliitto
Itä-Suomen Kiinteistöviestin lisäksi jäsentalojen edustajat, yleensä puheenjohtajat, saavat jäsenetuna valtakunnallisen Suomen Kiinteistölehden, jota tuottaa Kiinteistöliittoon kuuluva Kiinteistömedia.
Uusi toimittaja ja ulkoasun tekijä
Kiinteistöviestin toimittajana viime syksynä aloittanutta Minna Akiolaa kiinnostavat taloyhtiöasiat, onhan hän asunut pitkään rivi- ja kerrostalossa.
– Esimerkiksi keväinen jutunteko taloyhtiöstrategiasta oli herättelevä.
Päästäkseen syvällisesti alaan sisälle hän pyrkii osallistumaan kiinteistöiltoihin, esimerkiksi korjaus-
hankkeista ja remontoinnista taloyhtiössä on hyvä tietää enemmän, vaikka aiempaan työhistoriaan kuuluukin paneutumista tekstin tuottamiseen tekniikan ja rakentamisen alalta.
Lehden merkityksen lukijoilleen hän on huomannut siitä, että haastateltavat tulevat mielellään haastatelluiksi. Päinvastaiseenkin hän on vuosien mittaan törmännyt.
– Huomaa, että Kiinteistöviestin juttuaiheet ovat ihmisille tärkeitä, hän sanoo.
Maija Vartiaisen päivätyö on brändien eli yritysilmeiden rakentamista eri viestintäkeinoin ja -kanavin. Sitä hän osaltaan tekee Itä-Suomen Kiinteistöviestissäkin.
– Lehden ulkoasua suunnitellessani mietin kohderyhmää. Tekstityylin luettavuutta, sivun selkeyttä. Jutun sanoman tulee erottua yhdellä silmäyksellä ja kuvien ja tekstin määrän pitää olla tasapainossa, jottei sivusta tule raskas. Lehdenteossa hän on innolla mukana.
– On antoisaa keskittyä välillä muuhunkin kuin brändisuunnitteluun, hän summaa. Taloyhtiöistä hänellä on kokemusta tyytyväisenä vuokralaisasukkaana, Kiinteistöliitto toimijana on hänelle uusi ja innostava tuttavuus.
KIINTEISTÖVIESTIN UUDET VAHVISTUKSET
MINNA AKIOLA, Akiola Media Oy MAIJA VARTIAINEN, Mainostoimisto Taiga Oy
Lukijat mukaan lehden tekoon
Piia Moilanen kertoo, että edellisestä lehtiuudistuksesta on kulunut vuosia.
– Oli aika uudistua jo senkin vuoksi, että haluan kirkastaa Kiinteistöliiton tunnettuutta ja brändiä. Yksi tapa on lehti, jonka heti tunnistaa meidän lehdeksemme. Lehti pyrkii jatkossa ulkoasun ilmavuuteen: pidempien artikkelien rinnalle tulee lyhyitä nostoja ja uutisia. Moilanen pitää tärkeänä, että lehti ei sisällä maksettua mainontaa.
– Mainosten paikka on muualla kuin jäsenlehdessämme, hän sanoo.
Jäsentyytyväisyyskyselyn mukaan lukijat arvostavat paperilehteä, joka alkaa olla nykypäivänä harvinaisuus.
– Lehdessä kuuluu jäsentaloyhtiöiden ääni asiantuntija-artikkeleiden lisäksi. Kerromme mielellämme taloyhtiöiden yhteisöllisyydestä, korjaushankkeista ja pihajuhlista. Moilanen kannustaa lähettämään sumeilematta juttuvinkkejä, joita on aina tullutkin. Niitä toteutellaan aina mahdollisuuksien mukaan.
Kiinteistöliiton Piia, Kimmo ja Anne ovat ideoineet lehden uudistusta yhdessä.
Kysy Kimmolta
TEKSTI: KIMMO MALINEN, NEUVONTAINSINÖÖRI, KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
Kysy Kimmolta-palstalla nostetaan esiin kysymyksiä, joita jäsentaloyhtiöissä on aiemmin pohdittu. Onko sinulla Kimmolle kysymys? Jätä viesti sähköpostilla kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
Luiskan rakentaminen rivitalossa
Voiko osakas rakentaa tai rakennuttaa huoneistonsa ulko-ovelle luiskan omalla kustannuksellaan rivitaloyhtiössä?
Lähes aina esteettömyyttä parantavan luiskan rakentaminen huoneiston ulko-ovelle on rivitaloyhtiössä sallittua. Luiskan lisääminen katsotaan osakasmuutostyöksi, joten hankkeen kieltämiselle tulee olla vahvat perusteet. Mikäli luiska aiheuttaisi vaaraa muille käyttäjille tai haittaisi esimerkiksi pelastusreitin käyttöä, voisi yhtiö kieltää luiskan rakentamisen.
Palovaroittimien määrä huoneistoissa
Kuinka monta palovaroitinta huoneistossa tulee olla?
Laissa on määritelty palovaroittimille minimi-lukumäärä asuinhuoneistossa. Jokaisessa huoneistossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden. Eli minimissään 57 m2 asunnossa yksi varoitin ja 63 m2 asunnossa kaksi varoitinta. Henkilöturvallisuuden kannalta on suositeltavaa, että jokaisessa makuuhuoneessa on palovaroitin. Tämä koskee varsinkin useamman makuuhuoneen asuntoja, joissa makuuhuoneita voi olla enemmän kuin lain vaatimukset täyttävä palovaroittimien lukumäärä.
Luiskan lisääminen ulko-ovelle vaatii aina osakkaalta kirjallisen muutostyöilmoituksen taloyhtiölle. Tällöin yhtiö voi asettaa hankkeelle ehtoja. Yhtiön asettamilla ehdoilla voidaan varmistaa, että kaikkia osakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti.
Taloyhtiön hallituksen olisi hyvä miettiä valmiiksi millaisia ehtoja luiskan lisäämiselle on perusteltua asettaa ja asettaako yhtiö kyseiselle muutostyölle valvojan varmistamaan toteutuksen asianmukaisuuden.
Vuoden 2026 alusta perustasoiset palovaroittimet siirtyvät kiinteistönomistajan vastuulle. Tämä tarkoittaa, että taloyhtiöt, kiinteistöjen omistajina, vastaavat 1.1.2026 alkaen palovaroittimien tarvittavasta lukumäärästä ja palovaroittimien ylläpidosta.
Osakkaiden vastuulle jää edelleen varoittimen säännöllinen testaaminen ja vikatilanteesta yhtiölle ilmoittaminen.
Lisätietoja löydät Palovaroitinohje rakennuksen omistajalle -oppaasta. Opas löytyy Kiinteistöliiton verkkosivuilta.
Latauspisteet autoille –kustannusten jakaminen
Kaikille osakkaille asennetaan sähköautonlatauspiste yhtiön hankkeena - Voiko kustannukset jakaa tasajako-periaatteella?
Yhtiöjärjestyksen mukaan jokaiselle huoneistolle kuuluu autokatospaikka. Yhtiön hallitus selvittää yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti latauspisteiden asentamisen mahdollisuutta, kustannuksia sekä kustannusten jakoa.
Jokaisella autopaikalla on lämmitystolppa, jonka käytöstä ei ole peritty erillistä korvausta. Hoitovastike on riittänyt kattamaan myös kaikki autokatoksen ylläpidon kustannukset.
Voisi tuntua reilulta, että uusien latauspisteiden kustannukset jaettaisiin tasan jokaisen osakkaan kesken, koska hyöty on vastaava huoneiston koosta riippumatta.
Yhtiökokous voi päättää kustannusten jakamisesta tasan kaikkien osakkaiden kesken. Tähän tarvitaan kuitenkin jokaisen osakkaan suostumus, myös niiden osakkaiden, jotka eivät ole yhtiökokouksessa paikalla.
Asunto-osakeyhtiölaissa määriteltyä tasajakoa voidaan soveltaa vain huoneistoon kohdistuvissa töissä. Autopaikka ja latauspisteet sijaitsevat huoneiston ulkopuolella, joten tasajakoa ei näihin voi soveltaa.
Latauspisteiden rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset jaetaan vastikeperusteiden mukaisesti, jos kaikilta osakkailta ei saada suostumusta muunlaiseen jakoon.
Osakkaan kylpyhuoneen remontti 04
Voiko osakkaan kph-remontista aiheutua kustannuksia taloyhtiölle?
Lähtökohtaisesti osakkaan omista remonteista, muutostöistä ei saa aiheutua kustannuksia muille osakkaille eikä myöskään taloyhtiölle.
Osakkaan teettämässä kylpyhuoneremontissa seinälaatoitusten takana oleva kipsilevy vaurioituu, osa kipsilevyn pintakartongista jää kiinni irrotettaviin laattoihin. Kipsilevyn ominaisuudet muuttuvat merkittävästi, jos kartonki on laajalti vaurioitunut. Kohteen valvoja määrittää levyn mahdollisen uusimistarpeen sekä varmistaa uuden levyn soveltuvuuden kohteeseen. Tapauksissa, joissa vaurio on aiheutunut
osakkaan muutostöistä, joko osakkaan itsensä toimesta tai osakkaan tilaaman urakoitsijan toimesta, korjauskustannukset kohdistetaan osakkaalle, myös rakennevaurioiden osalta.
Taloyhtiön hallitus päättää korjaako vaurioin aiheuttanut urakoitsija vaurion vai korjauttaako yhtiö rakenteen erikseen toisella toimijalla. Kummassakaan toimintamallissa yhtiölle ei saa aiheutua lisäkuluja.
Taloyhtiön älykkäät turvallisuusratkaisut ikääntyneiden tukena
TEKSTI: MAURA TIURANIEMI / IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN TALOYHTIÖ -HANKE
Toimintakyvyn heikentymiseen liittyviä haasteita on mahdollista helpottaa taloyhtiössä monin tavoin. Älykkäät teknologiaratkaisut ja laitteet voivat parantaa turvallisuutta ja edistää itsenäistä asumista.
Ikääntyvän itsenäinen suoriutuminen vaikeutuu usein aistien, muistin, hienomotoriikan tai liikuntakyvyn heikkenemisen myötä. Markkinoilla on paljon teknologiatuotteita ja palveluita, jotka parantavat turvallisuutta, mahdollistavat arjen toimia, auttavat liikkumisessa, helpottavat yhteydenpitoa ja lisäävät hyvinvointia. Älykkäillä teknologiaratkaisuilla voidaan myös havaita vaaratilanteita, estää onnettomuuksia ja varmistaa avun saaminen hätätilanteissa.
Toimintakyvyn heikentymiseen liittyviä haasteita voidaan helpottaa taloyhtiössä pienilläkin toimilla. Avaimeton lukitus ja oviautomatiikka auttavat erityisesti iäkkäitä asukkaita, joiden voi olla vaikea käsitellä avaimia tai avata ovea. Hyvin valaistu ympäristö lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Valaistuksen suunnittelussa tulisi huomioida sisätilojen lisäksi piha-alueen tärkeimmät kulkureitit. Liiketunnistimella tai hämäräkytkimellä varustettu älyvalaistus säästää myös energiaa.
Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025) jaetaan tietoa ikääntymisen vaikutuksista asumiseen sekä kehitetään toimintamalleja, joiden avulla ikäihmisten asumista taloyhtiöissä voidaan helpottaa.
Palovaroittimien siirtyessä taloyhtiöiden vastuulle saatetaan huomata, että joillain asukkailla on erityisiä tarpeita. Kuulovammainen ei kuule hälytysääntä tai liikuntarajoitteinen ei pysty huolehtimaan asukkaan vastuulle jäävästä hälyttimen testaamisesta.
Palovaroittimiin on saatavilla tärinä- ja vilkkuhälyttimiä sekä alas sijoitettava testauspainike. Taloyhtiö ei ole velvollinen hankkimaan yksilöllisiä lisäosia, mutta voi halutessaan tukea asukkaita ohjeistamalla laitteiden hankinnassa tai välittämällä asennuspalvelua.
Liesivahti sammuttaa lieden automaattisesti, jos se havaitsee palon tai liiallisen kuumenemisen. Ajastinliesi sammuu asetetun ajan kuluttua. Vesivahinkojen estämiseksi pesukoneisiin ja hanoihin on mahdollista asentaa vesivuotohälyttimiä tai automaattisia sulkuventtiilejä. Laitteiden hankinta kuuluu osakkaan vastuulle. Taloyhtiö voi tarjota asukkaille ohjeistusta erilaisista turvallisuusratkaisuista.
Jokaisen osakkaan suostumuksella taloyhtiö voi asentaa turvalaitteet kaikkiin asuntoihin tai hankinnat voidaan toteuttaa osakkaiden vähemmistöhankkeena. Osakasvähemmistön hanke edellyttää yhtiökokouksen 2/3 määräenemmistöpäätöstä sekä liesivahdin tai automaattihanojen haluavien osakkaiden suostumusta. Kustannuksista vastaavat laitteiden asennukseen suostuneet osakkaat.
Ikäteknologia ja apuvälineet
Asukas voi parantaa asumisen turvallisuutta ikäteknologian ja erilaisten apuvälineiden avulla. Perusapuvälineitä ovat mm. kyynärsauvat, kävelykepit, suihkutuolit ja WC:tä korottavat lisäosat. Niitä saa lainaksi apuvälineyksiköstä. Apua sopivien ratkaisujen valintaan voi tiedustella oman hyvinvointialueen Ikääntyneiden asiakasohjauksesta.
Turvapuhelimet, napit ja rannekkeet mahdollistavat avun hälyttämisen tai henkilön paikantamisen. Älykellon automaattinen kaatumisentunnistus voi lä-
hettää tiedon kaatumisesta suoraan hätäkeskukseen, läheisille tai hoitavalle taholle.
Lääkkeiden ottamiseen tai tärkeisiin tehtäviin liittyvät muistuttimet auttavat asukasta arjen rutiineissa. Joissain laitteissa unohtuneesta lääkkeestä lähtee hälytysviesti etukäteen määritettyyn numeroon. Ajan ja vuorokauden hahmottamista voidaan helpottaa esimerkiksi vuorokausikalenterilla, joka kertoo selkeästi päivämäärän ja kellonajan.
Tukihenkilö auttaa tekniikan käytössä
Taloyhtiön digipalveluissa, kuten asukassovelluksissa, on tärkeä huomioida käyttäjäystävällisyys mm. kielen, ymmärrettävyyden ja turvallisuuden kannalta.
Senioreiden digitaidot vaihtelevat, ja osa tarvitsee apua sovellusten lataamisessa älypuhelimelle sekä niiden käyttöönotossa. Vapaaehtoiset asukkaat voivat tarjota opastusta sitä tarvitseville tai taloyhtiössä voidaan pitää koulutus, jossa asukkaat kokoontuvat yhteen harjoittelemaan. Taloyhtiön sisäisellä digituella vahvistetaan samalla naapurisuhteita ja luodaan turvallisuuden tunnetta.
Tehomaksuuhka vai mahdollisuus?
TEKSTI: ILKKA
VAARASUO, KUOPION SÄHKÖVERKKO
Sähkön kulutukseen liittyvät termit haastavat monet. Katsotaan, mitä ajankohtaiset termit tarkoittavat.
Tehomaksu muodostuu yhden tunnin aikana käytetystä sähkön keskituntitehosta, eli pätötehosta (W, watti). Pätöteho on suure, joka muodostuu jännitteen ja virran tulona. Kun tehoa käytetään tietty aika, saadaan selville sähkölaskulla näkyvä käytetty energia, kWh. Esimerkiksi käyttämällä 1000 W (1 kW) lämmitintä tunnin ajan, kuluu energiaa 1000 Wh, eli 1 kWh. Käyttämällä lämmitintä vuorokauden ajan kuluu energiaa 24 kWh. Tasainen käyttö muodostaa 1 kW tehomaksukomponentin (korkein keskituntiteho). Jos sama energiamäärä kulutetaan yhden tunnin aikana tehokkaammalla 24 kW lämmittimellä, muodostuu tehomaksukomponentiksi 24 kW. Ero on merkittävä, joten tehomaksu on aidosti dynaaminen hintakomponentti.
Tehomaksun vaikutus ja tulevat muutokset
Sähkötehon harkitulla käytöllä asiakas voi konkreettisesti vaikuttaa verkkopalvelulaskuunsa. Tehomaksu kannustaa käyttämään sähköenergiaa tasaisesti, sillä kulutuskäyttäytymisellä on suora vaikutus tehomaksun suuruuteen. Sähköverkko suunnitellaan ja mitoitetaan maksimitehon mukaan. Järkevä tehonkäyttö kuormittaa sähköverkkoa tasaisemmin ja takaa asiakkaille muun muassa häiriöttömämmän sähkön jakelun.
Kuopion Sähköverkolla tehomaksu on ollut käytössä kaikissa asiakasryhmissä vuodesta 2018. Pienimmillä sähkönkäyttäjillä on kuitenkin ollut vaihtoehtona myös siirtotariffi ilman tehomaksua. Suuremmilla sähkön-
käyttäjillä se on ollut yhtenä hintakomponenttina jo pitkään.
TEHOMAKSUT VAIHTELEVAT ALUEITTAIN. TARKISTA OMAA YHTIÖTÄ KOSKEVA HINNASTO PAIKALLISELTA SÄHKÖVERKKOYHTIÖLTÄ.
Tänä vuonna on uutisoitu, että tehomaksu on määrä ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa siirtohinnoittelun yhtenäistämiseksi. Siirtohinnoittelun harmonisointi tulisi koskemaan kaikkia maksimissaan 63 A sähkönkäyttöpaikkoja. Uudet perusteet on kirjattu heinäkuussa 2025 uudistuneeseen Sähkömarkkinalakiin, ja se on tällä hetkellä Energiaviraston käsittelyssä. Virasto antaa lopulliset linjaukset loppuvuoden aikana. Alustavien tietojen mukaan jatkossakin asiakkaalla olisi mahdollisuus valita tariffi ilman tehomaksukomponenttia.
Odotellaan rauhallisin mielin lakiuudistuksen lopputuloksia. Samalla on hyvä hetki aktivoitua oman sähkönkäytön seurantaan ja pohtia, miten sähkötehoa käyttää arjessaan. Löytyykö omasta kulutuksesta tehohuippuja, jotka leikkaamalla voisi saavuttaa myös taloudellista hyötyä?
VERKKONOSTOT
Vesi, lämmitys ja jätehuolto tuoneet lisäkustannuksia taloyhtiöille
Kiinteistöliiton Indeksitalo 2025 -selvityksen mukaan kiinteistökustannukset nousivat keskimäärin 3,7 % edellisvuodesta (2024: +4,4 %). Suurimmat nousut osuivat veteen (+5,7 %) ja kaukolämpöön (+4,4 %). Kustannukset nousivat 53:ssä 59 selvityksessä mukana olevasta kunnasta; jyrkimmät korotukset olivat Kemissä (+12 %) ja Lappeenrannassa (+8 %). Helsingissä kulut laskivat 1,3 % kaukolämmön halpenemisen myötä.
Itäsuomen kunnista eniten kustannukset nousivat Varkaudessa 6,3 %, maltillisin nousu oli Joensuussa 3,3 %. Kuopio oli suurista kaupungeista kolmanneksi kallein. Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen kuntakohtainen kiinteistökustannus on 3,54 €/m2/ kk. Kuopiossa vastaava luku on 3,63 €/m2/kk. Mikkelissä veden kustannukset ovat koko maan kolmanneksi kalleimmat. Valtakunnallisesti vesi- ja jätevesikustannukset olivat keskimäärin 0,83 €/m2/kk, Mikkelissä vastaava kustannus oli 1,11 €/m2/kk.
Asumishäiriöt lisääntyvät –järjestöt vaativat lakimuutoksia
Vakavat asumishäiriöt, kuten huumeiden käyttö, väkivallan uhka ja jatkuva rauhattomuus, yleistyvät suomalaisissa asuinympäristöissä. Kiinteistöalan järjestöjen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei anna vuokranantajille tai taloyhtiöille riittäviä keinoja puuttua häiriöihin nopeasti. Raklin Aija Tasa korostaa, että häätöihin tarvittaisiin tieto poliisin hälytystehtävistä. Kiinteistöliiton Virpi Hienosen mukaan lainsäädäntöä on muutettava viipymättä, jotta asukkaiden turvallisuus ja kotirauha asetetaan etusijalle häiriökäyttäjän yksityisyyden sijaan.
Tupakoinnin kieltämistä helpotettava taloyhtiöissä
Kiinteistöliiton mukaan tupakointikiellon säätäminen taloyhtiöissä on liian hankalaa ja kallista. Nykyinen laki suojaa tupakoijaa enemmän kuin savuhaitasta kärsiviä naapureita. Yhtiöjärjestykseen kirjattava kielto edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta, ja viranomaiskiellon hakeminen on hidas sekä kallis prosessi. Lakiasiainjohtaja Jenni Hupli esittää, että tehokkain ratkaisu olisi kieltää tupakointi suoraan tupakkalailla moniasuntoisissa taloyhteisöissä ja liittää kieltoon toimiva seuraamus.
Asumisen tavat lisänneet rotta- ja hiirihavaintoja
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Hiiri- ja rottahavaintojen määrä taloyhtiöissä on kasvussa. Ennakoimalla haittaa voi vähentää, myös jyrsijäverkkoja kannattaa asentaa.
Haittaeläimet ovat ihmiselle haitallisia tai häiritseviä eläimiä, jotka aiheuttavat vahinkoa elintarvikkeille, rakennuksille, kasveille tai terveydelle, tai levittävät tauteja, kuten rotat, hiiret, tietyt hyönteiset ja vahinkolinnut.
– Kun taloyhtiö kutsuu tuholaistorjujan paikalle, ongelma on jo päällä. Torjuntaa pitäisi tehdä enemmän ennaltaehkäisevästi, toteaa Tuholaistorjunta Täystuhon yrittäjä Sanna Oinonen.
Jyrsijöitä tulisi torjua kesällä ennen niiden vilkkainta lisääntymisaikaa, lintujen häätö tulisi tehdä ennen niiden pesintäaikaa.
Älä jätä täyttä roskapussia kuistille
Ongelmien estämisessä siisteys on kaiken a ja o. Jos pihalla on pitkä heinikko, seisovaa vettä lätäköissä ja lintujen ruokintapisteitä, jyrsijöitä ilmaantuu, sillä ne tarvitsevat suojaa, vettä ja ruokaa. Siksi salaojat kannattaa pitää kunnossa, ettei vesi tulvi, nurmi lyhyenä ja lintujen ruokintapaikka siistinä ja kauempana talosta.
Jäteastioita pitää olla tarpeeksi, niillä riittävän tiheä tyhjennysväli, ja jätekatos pitää siivota säännöllisesti. Roska-astioissa ei saa olla rikkinäisiä kansia tai pohjatulppia irti, ne ovat väyliä jyrsijöille. Pursuilevat roska-astiat kutsuvat myös lintuja, jotka repivät roskapusseja auki ja järjestävät jyrsijöille syötävää.
Osuutensa on asukkaillakin, jotka tarjoilevat kuistilla roskiin viemättömiä täysiä roskapussejaan linnuille ja siimahännille.
Torjunta yhteistyössä naapureiden kanssa
Jyrsijöitä häädetään torjunta-aineilla ja loukuilla. Torjunta-aineilla suoritettu jyrsijätorjunta on taloyhtiöissä
luvanvaraista ja ammattilaisten suorittamaa, huoltoyhtiöillä ei yleensä lupia ole. Taloyhtiö ei saa itse ryhtyä myrkytystöihin, vaan sen on kutsuttava ammattilaiset apuun.
– Äkkiä voi tuntua turhalta maksaa haittaeläintorjunnasta, mutta se on helppoa vain niin kauan kun mitään ei satu. Tekijän on tiedettävä, mitä aineita mihinkin laittaa, sen ominaisuudet ja vastalääkkeet. Taustalla on paljon työtä, Oinonen korostaa.
Jos käytetään loukkuja, ne syötteineen pyritään suojaamaan ja sijoittamaan niin, että niistä on mahdollisimman vähän vaaraa asukkaille, muille lajeille tai lemmikeille. Torjunta ei ole tehokasta, jos tiheällä asutusalueella eivät naapuritkin ryhdy samaan.
– Rotat palaavat herkästi. Ne merkkaavat hajuillaan kulkureittejään, siksi ongelman alkulähde tulisi katkaista.
Oinonen antaa hyödyllisen vinkin. – Suomessa käytetään harvoin jyrsijäesteitä, sillä ihmiset eivät niistä tiedä. Kun rakennusten julkisivujen tuulirako jätetään rakennusvaiheessa auki tai tiskikaapeissa putkien läpiviennit tukkimatta, niistä hiiret pääsevät sisään. Jyrsijäesteet ovat helppoja asentaa, niitä saa rautakaupoista, talovalmistajilta ja tuholaistorjuntayrityksiltä.
Rotan kulkureittejä terassin alle.
”Kaikkea ei tarvitse hävittää”
Lintujen ruokinta on ikuinen haaste, sillä lintujen tou huja on hauska seurata. Tautien leviämisen estämisek si lintujen ruokintapaikat on pidettävä siistinä. Ruo kinta-automaattien tulee olla sellaisia, ettei niistä tipu jyvät maahan houkuttamaan jyrsijöitä. Avoin lintulauta ei ole hyvä ruokintapaikka, sillä lintu voi ulostaa siihen.
Myös oravista tulee yhteydenottoja. Orava ei ole varsinainen haittaeläin, vaikka onkin häiritsevä asukas omalla ullakolla. On taloyhtiön tehtävä torjua mekaani sesti oravan pääsy sisälle, eli verkottaa kurren kulku reitit niin, ettei se pääse taloon.
Muurahaiset ovat maailman levinnein laji. Niistäkin tulee torjuntapyyntöjä. Useimmiten haitta on kos meettinen, joskin asumismukavuuteen vaikuttava. Toki vuosikymmeniä talon alle pesäänsä kasvattaneesta muurahaisyhdyskunnasta pitäisi päästä eroon, mutta talon alta hävittäminen on vaikea operaatio kokeneelle torjujallekin.
– Muurahaisia vain on joka paikassa. Tuholaistorjujan tarkoituksena ei ole hävittää kaikkea, vaan poistaa ongelmia. Mielestäni luontoa pitää oppia sietämään, Oinonen sanoo, ja lisää toivovansa sopivasti suvaitsevaisuutta ihmisen ja muiden lajien kesken.
- Tuholaistorjuntaa pitäisi tehdä ennakoivasti, ohjeistaa Sanna Oinonen.
KUVA: TÄYSTUHO OY
Tähteet biojätteisiin, ei vessanpyttyyn
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Kuopion Talokeskuksen vastaava isännöitsijä Sami Mörsky kertoo, että rotta- ja hiirihavainnot ovat kasvava ongelma taloyhtiöissä. Havainnoista pitää välittömästi ilmoittaa isännöitsijälle, sillä kiinteistönomistajan vastuulla on puuttua ongelmiin ja hoitaa ne kuntoon yhdessä torjunta-alan ammattilaisten kanssa.
Osasyynä lisääntyneisiin rotta- ja hiirihavaintoihin hän pitää ihmisten välinpitämättömyyttä; jäteastiat jätetään auki, ei viitsitä lajitella, kaduille heitetään ruokaa. Myös tiheä rakentaminen saattaa vaikuttaa. Kun eläinten elintila kaventuu, ne lähtevät etsimään ruokaa ja suojaa.
Yksi ikävä asumisen tapa on viime aikoina tullut esille, joka lisää ongelmaa: Asukkaat vetävät ruoantähteitään vessasta alas. – Se on kuin kattaisi rotille buffeepöydän viemäriin, kutsuisi ne vieraakseen. Mitään ravinnoksi kelpaavaa ei saa vessanpyttyyn laittaa! alleviivaa Mörsky. Lintujen syöttäminen on sen sijaan vähentynyt, siinä tiedotus on tehonnut. Mörsky muistuttaa, että haittaeläintorjunta tulee tehdä yhdessä naapuritaloyhtiöiden kanssa, jotta siitä on hyötyä. – Asia pitää tohtia ottaa puheeksi naapureiden kanssa, häpeilemättä. Kustannuksia tulee, mutta jos mitään ei tehdä, ongelma kasvaa, ja sitä ei kukaan halua.
Tehdään palokatkoista yhteinen asia
TEKSTI: SIRKKA-LIISA AALTONEN / VIESTINTÄ-ÄSSÄ OY
Käsi pystyyn – kuinka moni on tullut ajatelleeksi taloyhtiön palokatkojen turvallisuutta? Mitä ne palokatkot ylipäätään ovat, aprikoi moni, vaikka jokaisessa taloyhtiössä palokatkoja on lukuisia. Asianmukaisesti toteutetut palokatkot voivat pelastaa ihmishenkiä ja torjua mittavia aineellisia palovahinkoja, tietää Kata Safety Oy:n palokatkoasiantuntija Mikko Pesonen.
Olipa taloyhtiö uusi tai vanha, seinien ja välipohjien välisiä läpivientejä on monia – vesi- ja viemäriputkia, ilmanvaihtokanavia, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Turvallisuuden kannalta ratkaisevaa on se, onko läpiviennit tiivistetty ja onko tiivistykset tehty oikein ja tarkoituksenmukaisilla materiaaleilla. Vastuullinen palokatkoammattilainen varmistaa myös, että palokatkot on tarkastettu ja dokumentoitu ennen kuin ne peitetään koteloihin, onteloihin, alas laskettujen kattojen yläpuolelle tai lattiarakenteisiin.
- Palokatko ei ole yksittäinen tuote tai yleispätevä rautalankamalli, jonka kuka tahansa osaa asentaa oikein, muistuttaa Kata Safetyn Mikko Pesonen.
Palo-osastointi ja palokatkot eivät estä tulipalon syttymistä. Vaan jos palo syttyy, palokatkoilla tulipalon laajuutta voidaan rajata. Eikä kyse ole vain tulesta, vaan myös palon synnyttämien myrkyllisten palokaasujen leviämisestä.
- Tulipalossa aineelliset vahingot ovat usein merkittäviä, henkilövahingot mittaamattomia. Palokaasulle riittää sormenpään kokoinen reikä, ihmiselle tappavaksi annokseksi riittää pari henkäisyä, Pesonen konkretisoi.
Tietoa luulon sijasta
Palokatkot ovat tärkeä osa kiinteistön palo-osastointia ja turvallisuutta. Ongelmat syntyvät usein siksi, että palokatkoasia vähän kuin unohtuu sinne urakan eri työvaiheiden ja tekijöiden väliin. Ei ole selvää, kenelle palokatkon tekeminen kuuluu. Saatetaan olettaa, että ”joku muu” tulee hoitamaan homman.
- Kaikenlaista on nähty. Eräänkin taloyhtiön laajassa remontissa kaapeliniput oli sähkötöiden yhteydessä tuotu asuntojen ovien yläpuolelta eteisen sähkökaappiin. Seinässä oli nyrkinkokoinen reikä ilman asianmukaista palokatkotiivistystä, Pesonen kertoo. Pulmia paljastui syyskesällä myös Asunto Oy Joensuun Niinivarvusta . Joensuun Isännöinti-Ykköset Oy:n (ISYK) isännöimään taloyhtiöön tehdyssä palokatkokartoituksessa löytyi puutteellisesti toteutettuja läpivientejä. Myöskään dokumentaatiota läpivientien tekijöistä ja käytetyistä aineista ei löytynyt.
- Asuntoyhtiö on rakennettu vuonna 1976. Sittemmin yhtiöön on tehty käyttövesiputkiston saneeraus. Tuolloin runkolinja on tuotu rappukäytävään, josta on tehty läpiviennit asuntoihin, ISYKin isännöitsijä Pekka Uuranne taustoittaa.
PALOKAASULLE RIITTÄÄ
SORMENPÄÄN KOKOINEN REIKÄ.
Uuranne muistuttaa, että myös rivitalojen yläpohjissa palokatkojen olemassaolo ja kunto voivat ratkaisevasti rajoittaa tulipalon leviämistä ja pienentää vahinkojen laajuutta. Palokatkot vaikuttavat kiinteistön vakuutusehtoihin ja -maksuihin.
Ongelmat ovat ratkaistavissa
Poissa silmistä, poissa mielestä. Juuri niin palokatkoille helposti käy. Eikä voi olettaa, että taloyhtiöiden maallikkohallitukset osaisivat aiheesta kysyä tai asiaa kyseenalaistaa. Siksi ISYK on tarttunut taloyhtiöiden turvallisuuteen opastamalla ja konkretialla.
- Olemme luoneet taloyhtiölle turvallisuuden muistilistan, joka auttaa hahmottamaan yhtiön tilojen turvallisuuden ja mahdolliset puutteet ja ryhtymään myös tarvittaviin korjaustoimiin. Muistilistalle on koottu turvallisuuden perusasiat palokatkoista pelastusja turvallisuussuunnitelmiin ja avainturvallisuudesta väestönsuojiin, luettelee Uuranne.
Kata Safetyn Pesonen neuvoo huomioimaan palokatkoasian aina kun taloyhtiössä tehdään sähköremonttia tai vesi- ja viemäriremonttia. Rakenteita puretaan, alakattorakenteita otetaan auki. Kaikki tämä tarjoaa loistavan mahdollisuuden tarkistuttaa samalla myös palokatkojen tilanne.
- Kysyvä saa kyllä apua ja vastauksia. Palokatkojen ammattilaisten tarjoamia palveluita on tarjolla ympäri Suomen, Mikko Pesonen neuvoo.
Yhteinen asia
Jo ennen palokatkoammattilaiseen turvautumista taloyhtiössä voidaan turvallisuuden eteen tehdä paljon asioita itsekin. Yksi tapa on järjestää yhteinen turvallisuuden katselmus. Katselmusporukkaan on hyvä saada mukaan taloyhtiön isännöitsijä, huoltoyhtiön edustaja ja hallitus. Aina parempi, jos yhteisestä turvallisuudesta innostuvat myös taloyhtiön asukkaat. Taloyhtiön päättäjien ja asukkaiden osallistaminen asiaan lisää ymmärrystä, jos turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan investointeja.
- Suosittelen, että katselmuksista tehdään säännöllinen tapa. Monia asioita voidaan havainnoida jo ihan omin silmin – ammottaako aukko rappukäytävän ja pyörävaraston väliseinässä? Jos rappukäytävässä leijailee ruokapaistosten tuoksu, palo-osastoinnin tiivistyksessä voi olla korjaamisen tarpeita, Kata Safetyn Pesonen antaa esimerkkejä.
Pekka Uuranne (vas.) ja Mikko Pesonen tarkastuskäynnillä taloyhtiössä.
Vuokrasuhde on kahden kauppa
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Hyvä vuokralainen maksaa vuokrat ajallaan, pitää asunnosta huolta ja sulautuu taloyhtiön arkeen. Huono taas voi jättää jälkeensä sotkua ja pitkiä oikeusprosesseja. Kokemukset paljastavat, että avain hyvään vuokrasuhteeseen on reiluus, avoimuus ja inhimillisyys.
Onnistuessaan vuokrasuhde on molemmille osapuolille hyvä ratkaisu, mutta huonosti hoidettuna se voi muuttua haasteelliseksi. Vuokralaisen valinta ja hyvä alkuperehdytys ovat avainasemassa. Vuokranantajan kannattaa myös muistaa hyvä vuokratapa ja inhimillisyys.
– Kun vuokranantaja on hyvä vuokralaiselle, niin vuokralainen on myös hyvä asukas, Suomen Vuokranantajat ry:n Pohjois-Karjalan alueen aluepäällikkö Markku Pennanen kokee.
Hyvä vuokralainen voi myös toimia «silminä ja korvina» taloyhtiöön päin ja raportoida mahdollisista ongelmista ajoissa vuokranantajalleen. Taloyhtiö puolestaan voi vaikuttaa vuokralaisten integroitumiseen yhtiöön olemalla aktiivinen ja tiedottamalla asioista.
Vuokranantajiakin on erilaisia
Pohjois-Savon alueen aluepäällikkö Pia Helkiö Suomen Vuokranantajilta arvioi, että huonot kokemukset liittyvät yleensä vuokralaisen elämänhallinnan järkkymiseen esimerkiksi eron, työttömyyden tai päihteiden myötä. Se voi alkaa näkymään asunnon hoidon laiminlyönteinä tai häiriökäyttäytymisenä.
Häiriköinnin pitää kuitenkin olla toistuvaa ja todistettavissa, jotta asiaan pystytään puuttumaan. Ongelma näissä tilanteissa on, että myös omistusasujilta voi yhtä hyvin kantautua häiriöitä muille.
– Aina ei myöskään ole niin, että nuori henkilö aiheuttaa häiriöitä ja vanhemmat eivät. Muistan tapauksen, jossa jouduin irtisanomaan eläkeläispariskunnan häiriökäyttäytymisen johdosta. Tällöin tosin alkoholilla oli osuutta asiaan, Pennanen kertoo.
Täytyy lisäksi muistaa, että myös vuokranantajia on erilaisia, ja he ovat voineet päätyä vuokranantajiksi eri tavoin – tahtomattaankin esimerkiksi perinnön myötä. Vuokranantajien tukena toimiva Suomen Vuokranantajat ry neuvoo ja opastaa jäseniään niin, että heistä tulisi lainsäädäntöä noudattavia ja hyvää vuokraustapaa painottavia vuokranantajia.
HYVÄ VUOKRALAINEN VOI
MYÖS TOIMIA “SILMINÄ JA KORVINA” TALOYHTIÖÖN
PÄIN JA RAPORTOIDA MAHDOLLISISTA ONGELMISTA AJOISSA VUOKRANANTAJALLEEN.
Asioita yhteisen hyvän eteen
Kiinteistösijoittamiseen keskittyvän Naapurikodit Oy:n yrittäjä Anniina Parviainen ei pidä vuokralaisten ja vuokranantajien vastakkainasettelusta. Molempia tarvitaan hyvään vuokrasuhteeseen ja kommunikoinnin tulee olla avointa. Parviainen vuokraa miehensä Jesse Parviaisen kanssa lukuisia asuntoja Naapurikotien kautta ja yksityisesti.
– Meillä on paljon aktiivisia ja oma-aloitteisia vuokralaisia, jotka haluavat pitää huolta siitä, että heillä ja muilla on hyvä asua. Monet ovat halukkaita tekemään asioita yhteisen hyvän tai asunnon eteen. Esimerkiksi yksi asukas on itse maalannut asuntoa ja vaihtanut silikonit kylpyhuoneeseen luvan saatuaan, Parviainen kiittelee.
Toki sekaan on mahtunut huonompiakin kokemuksia esimerkiksi maksuvaikeuksien muodossa. Nekin tilanteet Parviaiset pyrkivät ratkaisemaan hyvässä hengessä. Tyypillisesti he laittavat häätöhakemuksen heti vireille käräjäoikeuteen, koska päätöksessä voi kestää. He hoitavat kuitenkin aina asiaa myös suoraan vuokralaisen kanssa, jotta hän ymmärtää, mitä on tapahtumassa.
– Ikävämpää on, jos ulosottomies on ovella ja asunto pitää luovuttaa samoin tein, Parviainen sanoo.
Vuokralaisista täytyy tykätä
Lehdistä saa ajoittain lukea kauhutarinoita vuokralaisista, jotka ovat tuhonneet asunnon. Parviaisen mukaan nämä ovat isossa kuvassa marginaalisia tapauksia. Kolikon toiselta puolelta löytyy yhtä lailla kamalia vuokranantajia. Vuokranantajuus ei sovi kaikille.
– Kyllä sinun täytyy vähän tykätä ja välittää niistä ihmisistä, jotka tulevat asuntoosi vuokralle, Parviainen toteaa.
Yksi Parviaisten tämänhetkisistä vuokralaisista on Maija Vartiainen, joka on 13 vuoden ajan asunut vuokralla eri puolilla Suomea useiden eri vuokranantajien asunnoissa. Suurin osa vuokraisännistä on ollut mukavia ja auttanut esimerkiksi niissä tilanteissa, kun avaimet ovat jääneet sisälle asuntoon.
Ikävämpi kokemus Vartiaisella on Kouvolasta, jossa naapurissa asuva vanhempi nainen alkoi seurata häntä ja hänen kämppäkaveriaan. Nainen saattoi myös seistä aamuyöllä vuokra-asunnon oven takana ja raportoida perättömästi vuokralaisten aiheuttamasta häiriöstä taloyhtiön hallitukselle.
- Tilanne oli pelottava, mutta vuokranantaja vain vähätteli asiaa, joten muutimme pois, Vartiainen kertoo.
Kiitollisuutta ja muistamisia
Mukavana muistona on Markku Pennaselle jäänyt mieleen tuore tapaus, jossa hänelle tarjoutui mahdollisuus ottaa bangladeshilainen opiskelija vuokralle. Pennanen järjesteli asuntoon etukäteen elämiseen tarvittavia välineitä. Kaikesta valmistelusta huolimatta asunnosta oli päässyt sähkö katkeamaan, mutta siitäkin vuokralainen selvisi taloyhtiön hallituksen jäsenen avustuksella.
– Vuokralainen oli todella kiitollinen saamastaan avusta ja integroitui taloyhtiöön hyvin. Puoli vuotta myöhemmin hän tarjosi minulle ja puolisolleni kiitoksena illallisen. Se oli kiva ja sydämellinen kokemus, Pennanen sanoo.
Pia Helkiö listaa mukaviin kokemuksiin myös muistamiset hyvästä vuokrasuhteesta. Monesti vuokranantaja jättää vuokralaiselle kortin tai suklaalevyn pöydälle tervetulotoivotuksena. Mutta on käynyt niinkin päin, että vuokralainen kiittää vuokranantajaa ihanista asumisvuosista tai luovuttaa asunnon siistimmässä kunnossa kuin se oli vuokrattaessa.
– Vuokralainen on voinut olla äärettömän onnellinen, että on saanut asua tietyssä asunnossa. Nämä ovat mukavia asioita puolin ja toisin, Helkiö summaa.
MYÖS VUOKRANANTAJIA ON ERILAISIA, JA HE OVAT VOINEET PÄÄTYÄ VUOKRANANTAJIKSI ERI TAVOIN.
Kuva:
JÄSENPALVELUITA
Optimate tehostaa taloyhtiöiden
kilpailutusta ja kustannustietoisuutta
Kiinteistöliitto on aloittanut yhteistyön Optimate-palvelun kanssa tehostaakseen taloyhtiöiden hankintoja ja kuluhallintaa. Optimaten avulla hallitus ja isännöitsijä voivat kilpailuttaa palvelut, vertailla tarjouksia puolueettomasti ja seurata kustannuksia alueen keskiarvoihin nähden. Palvelu helpottaa päätöksentekoa, tunnistaa säästökohteita ja vähentää hallinnollista työtä. Se on taloyhtiöille maksuton, ja lisäksi Kiinteistöliiton jäsenet saavat alennuksia maksullisista lisäpalveluista. Lue lisää Optimate-palvelusta osoitteessa www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/ optimate.
TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JÄSEN, MEILTÄ SAAT APUA TEHTÄVIISI!
Jos tulit kevään yhtiökokouksessa valituksi uutena jäsenenä taloyhtiösi hallitukseen, saattaa tehtävä herättää monenlaisia kysymyksiä. Kiinteistöliitto on koonnut taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tarkastuslistan ja muita hallitustyön kannalta hyödyllisiä työkaluja.
Lue lisää verkkosivuiltamme: kiinteistoliitto.fi >taloyhtio > hallitus > apua hallitustyöhön
JÄSENSIVUT SINUA VARTEN – REKISTERÖIDY KÄYTTÄJÄKSI
Voit rekisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla, kun sähköpostiosoitteesi löytyy jäsenrekisteristämme.
TOIMI NÄIN:
1. Mene osoitteeseen www.kiinteistoliitto.fi
2. Valitse jäsensivut sivun oikeasta yläkulmasta
3. Valitse Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi
4. Kirjoita nimwwesi, sähköpostiosoitteesi sekä edustamasi jäsentaloyhtiön jäsennumero
5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi
6. Klikkaa viestin linkkiä
7. Luo salasana ja siirry käyttämään jäsensivuja
Jäsensivuilta löydät esimerkiksi Itä-Suomen Kiinteistöviestit, koulutusten ja webinaarien aineistot, verkkokurssit, oppaita ja ohjeistuksia, valmiita lomakkeita, lakineuvonnan usein kysytyt kysymykset ja niiden vastaukset, kotibotin, oikeustapaushakemiston, talousarvio-ohjeen ja erilaiset laskurit ja sovellukset. Jäsensivujen kautta pääset myös helposti päivittämään omia ja yhtiösi tietoja.
Kuva: MINNA AKIOLA
Taloyhtiön sisäilmaongelmat
– terveystarkastajan rooli korjaushankkeissa
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Terveystarkastajan tehtävä taloyhtiön korjaushankkeissa on huolehtia, että löytynyt ja korjauksen alla oleva asumisterveyshaitta varmasti poistetaan. Aina terveystarkastajaa ei kuitenkaan tarvita, jos taloyhtiö reagoi asukkaiden tekemiin haittailmoituksiin ajoissa.
Nenään löyhähtää epämiellyttävä haju, hengitystiet oireilevat ja pilkut seinällä herättävät epäilyn homeesta. Varsin tyypillinen tilanne, joka saa asukkaan huolestuneeksi kotinsa sisäilmasta ja ottamaan yhteyttä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään. Taloyhtiö on yhteydenoton jälkeen ensisijaisessa vastuussa siitä, että mahdolliset terveyshaitat selvitetään ja korjataan. Jos huoltomiehen, teknisen isännöitsijän tai muun asioihin perehtyneen tahon mielestä asunnosta ei löydy selkeää haittaa, mutta asukkaan huoli jatkuu, hän voi halutessaan pyytää terveystarkastajan tarkastusta. Taustalla vaikuttaa terveydensuojelulaki sekä sen asumisterveyttä ja olosuhdevaatimuksia koskevat pykälät. Terveystarkastajan tehtävä on arvioida mahdollisia terveyshaittoja kohteissa, joissa epäillään sisäilmaongelmaa.
– Kosteus- ja mikrobivaurioepäilyissä tärkein työkalumme on nenä, sillä mikrobiperäinen haju on terveydensuojelulain mukaisen toimenpiderajan ylitys, eli sen perusteella voimme vaatia kiinteistönomistajan tekemään tarvittavat jatkotutkimukset. Haittojen aistinvarainen toteaminen on myös lain mukaan pätevä, Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastaja Heikki Kallunki kertoo.
Terveystarkastaja voi haitan havaittuaan toimia osaltaan taloyhtiöiden korjaushankkeiden käynnistäjänä, mutta lakisääteistä roolia hänellä ei niissä ole.
Terveystarkastaja valvoo
Ensimmäisessä vaiheessa terveystarkastaja antaa taloyhtiölle haitan vakavuuden mukaan kehotuksen tutkia kiinteistön rakenteet, selvittää vaurion syyn ja laajuuden sekä korjata sen asianmukaisesti. Vaurio pitää korjata niin, että epäpuhtauksia ei enää pääse sisäilmaan.
– Olemme mukana prosessissa vähintäänkin valvomassa, että asianmukaiset selvitykset ja korjaukset tehdään järkevässä ajassa, ja että ne on pätevästi tehty, Kallunki luettelee.
Asia on terveystarkastajalla käsittelyssä niin kauan, että hänelle on toimitettu dokumentit tehdyistä korjauksista ja että hän on tehnyt kohteeseen jälkivalvontatarkastuksen.
– Terveystarkastajan palvelut ovat pääsääntöisesti ilmaisia, mutta taloyhtiölle voi aiheutua kuluja, mikäli jokin korjaushanke ei etene suunnitellusti ja vaatii useita käyntikertoja kohteessa, Kallunki toteaa.
TALOYHTIÖ ON ENSISIJAISESSA
VASTUUSSA SIITÄ, ETTÄ MAHDOLLISET TERVEYSHAITAT SELVITETÄÄN JA KORJATAAN.
Terveystarkastajan tehtävä on arvioida mahdollisia terveyshaittoja kohteissa, joissa epäillään sisäilmaongelmaa, sanoo ympäristöterveystarkastaja Heikki Kallunki.
Kannattaa reagoida heti
Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Kimmo Malinen suosittelee taloyhtiötä reagoimaan heti, kun asukkaalta tulee ensimmäinen yhteydenotto asumisterveyteen liittyvästä haitasta. Kaikki on helpompaa siinä vaiheessa, kun terveystarkastaja ei vielä ole mukana. Silloin on vielä neuvotteluvaraa, ja asioita pystytään tekemään ilman aikarajoja.
– Jos tutkimusta on viivytelty esimerkiksi puolen vuoden ajan, voi terveystarkastaja määrätä, että asumisterveyshaitta on poistettava kahden kuukauden sisällä. Pahimmassa tapauksessa hän voi asettaa kohteen käyttökieltoon. Lisäksi voidaan katsoa, että taloyhtiön toiminta on tuottamuksellista, jos ongelmaan ei reagoida ja siitä aiheutuu jollekin terveydellistä haittaa. Siinä tapauksessa taloyhtiö voi joutua jopa vahingonkorvausvastuuseen, Malinen muistuttaa.
Pitää kuitenkin huomioida, että aina haitta ei tule taloyhtiön rakenteista, vaan esimerkiksi homekohteesta tuoduista huonekaluista. Myös laminaatin alle jätetty muovimatto voi aiheuttaa sisäilmaongelmia. Tällöin tutkimus- ja korjaustyö on osakkaan vastuulla.
Tilanteet voivat kärjistyä
Etenkin 1970–1980-luvuilla rakennetuissa rivitaloissa rakenteet ovat voineet haurastua ja sisälle pääsee huonoa ilmaa. Tällöin taloyhtiö tekee ratkaisun, korjataanko vika tiivistämällä vai poistamalla vaurion perussyy. Molemmat ovat terveystarkastajan näkökulmasta sallittuja tapoja, mutta Kallunki arvioi, että pintapuoleisesti tiivistetyt kohteet voivat palata viimeistään kymmenen vuoden kuluttua terveystarkastajan käsittelyyn. – Väistämättä jossain vaiheessa on enemmän korjattavaa, jos taloyhtiötä on hoidettu niin, ettei mitään kustannuksia pääsisi syntymään. Tällöin tilanteet voivat kärjistyä, eikä rahoitusta korjauksiin saada. Pahimmassa tapauksessa isännöitsijä ja taloyhtiön hallituskin vaihtuu useaan kertaan. Olemme välillä joutuneet jyrähtämään, että joudumme kieltämään tai rajoitta-
maan asunnon käyttöä, jos asiat eivät lähde etenemään, Kallunki kertoo.
Terveystarkastaja joutuu ajoittain toimimaan myös erotuomarina eripuraisten osakkaiden, vuokralaisten, hallituksen jäsenten ja isännöitsijöiden välillä. Kallunki kuvailee niitä asiakaspalvelutilanteiksi, joissa pitää pystyä rauhoittamaan tilanne.
Ohjausta ja neuvontaa
Taloyhtiö yleensä palkkaa sertifioidun rakennusterveyden asiantuntijan tutkimaan rakenteet terveystarkastajan vaatimusten mukaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että asiantuntija ei ole velvollinen pitämään terveystarkastajaa ajan tasalla, vaan se on taloyhtiön velvollisuus. Samoin terveystarkastaja kyllä vaihtaa tietoja esimerkiksi rakennusvalvonnan viranomaisten kanssa, mutta lupien hakeminen korjaushankkeille on taloyhtiön vastuulla.
– Prosessin edetessä ohjaamme ja neuvomme, mutta kiinteistönomistajan on itse tehtävä valinta korjaustavasta. Aivan kaikki ei kuitenkaan mene läpi. Jos esimerkiksi havaitsemme, että korjattavassa asunnossa on homekasvustoa sisäseinällä, niin sen maalaaminen ei riitä, Kallunki huomauttaa.
Sisäilmaongelmien lisäksi terveystarkastajia työllistää taloyhtiöissä myös melumittaukset, siivottomuusasiat, lämpöolosuhteiden mittaus, piensavut kuten tupakanpoltto ja muut elämän kummallisuudet, kuten Kallunki asian muotoilee. Niillä hän tarkoittaa esimerkiksi erilaisten hajunlähteiden selvitystä. Terveystarkastaja valvoo, että asukkaiden terveys pysyy etusijalla eri olosuhteissa.
Asunto-osakeyhtiölain muutos
helpottaisi toteutuessaan asumishäiriöihin
puuttumista
TEKSTI: JENNI HUPLI, LAKIASIAINJOHTAJA, VT / SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO OY
Asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä on antanut mietinnön 15.8.2025. Mietinnössä esitetään useita lakimuutoksia, joilla helpotettaisiin asumishäiriöihin puuttumista sekä selkiytettäisiin taloyhtiön hallinnon hoitoa. Myös isännöitsijäntodistuksen tietosisältöön esitetään muutoksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026.
Helpotusta asumishäiriöihin puuttumiseen
Asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä esittää mietinnössään useita keinoja, jotka helpottaisivat huoneistojen hallintaanottoa. Hallintaanottoperusteita esitetään täsmennettäväksi ja myös uusia perusteita lisättäväksi, jotta asumishäiriöihin pystytään puuttumaan tulevaisuudessa aiempaa tehokkaammin.
Hallintaanottoprosessiin esitetään myös parannuksia. Hallintaanottovaroituksen ja yhtiökokouspäätöksen tiedoksiannon osalta mahdollistettaisiin ns. sähköpostitiedoksiannon käyttäminen edellytysten täyttyessä. Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi yhtiökokouspäätöksen tiedoksiantamiselle säädetystä 60 päivän määräajasta. Tiukka määräaika on voinut johtaa jopa siihen, ettei hallintaanottoa ole pystytty lainkaan hyödyntämään. Jatkossa tiedoksiantojen tulisi tapahtua viivytyksettä.
Yhtiölle esitetään myös oikeutta tyhjentää tiloja hylätystä omaisuudesta. Oikeus helpottaisi sekä hallintaanotetun huoneiston tyhjentämistä että yhtiön tiloihin hylätyn irtaimen poistoa. Edellytyksistä ja menettelystä esitetään säädettäväksi laissa.
LEHTOLA
/ KEKSI
Kuva:
KATRI
Lisäkeinoja lyhytvuokrauksen haittojen suitsimiseen
Lainvalmistelu lyhytvuokrauksen rakennusoikeudellisesta sääntelystä on kesken ympäristöministeriössä. Asunto-osakeyhtiölakiin työryhmä esittää mm. uutta hallintaanottoperustetta, joka oikeuttaisi ottamaan asunnon hallintaan, jos sen lyhytvuokrauksesta aiheutuu yhtiölle tai osakkaille asuinkäytöstä poikkeavia merkittäviä lisäkustannuksia tai merkittävää lisähaittaa.
Yhtiön asemaa mahdollisissa vahinkotilanteissa parantaisi mietinnössä esitetty osakkaan velvollisuus ilmoittaa yhtiölle tarvittavat tiedot huoneiston käyttäjän mm. yhtiölle aiheuttaman vahingon selvittämiseksi sekä vahingonkorvausvaateen tekemiseksi.
Talousvaikeuksissa olevien yhtiöiden tilanteeseen helpotusta
Työryhmä esittää, että muutettaessa tilojen käyttötarkoitusta esimerkiksi liiketiloista asunnoiksi vastikeperustetta voitaisiin alentaa 4/5 määräenemmistöllä ilman vaatimusta yksimielisyydestä.
Lisäksi muutoksia esitetään taloyhtiön hallittuun alasajoon. Käytännössä kyse on kevennyksistä yhtiön juridisen purkamisen selvitystilamenettelyyn sekä asunto-osakeyhtiöitä koskevan konkurssisääntelyn selkiyttämisestä.
Muitakin
täsmennyksiä esitetään
Lisäksi työryhmä esittää useita muitakin muutoksia, joilla laki selkiytyisi. Esimerkiksi ikkunoiden kunnossapitovastuu esitetään siirrettäväksi kokonaisuudessaan yhtiölle ja osakkaan kunnossapitovastuu muutostöistä halutaan säätää nimenomaisesti lakiin.
Lisäksi latauspistepäätöksentekoa on tarkoitus helpottaa säätämällä vastikeperusteolettamasta. On yleistä, että autopaikat on vapautettu vastikkeenmaksusta kokonaan tai osittain ja vastikeperusteen puuttuminen on hankaloittanut hankepäätöksentekoa.
Työryhmä esittää myös laajennusta tiedonsaantioikeuksiin. Osakkaalle esitetään oikeutta saada jäljennös yhtiöllä olevasta, osakehuoneistoaan koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä esimerkiksi kunnossapidon tai niiden kustannusten arvioimiseksi. Jäljennöksen antamisesta voitaisiin periä hallituksen vahvistama kohtuullinen maksu. Myös yhtiön oikeutta saada maanmittauslaitokselta osakeluettelon tietoja vahvistetaan.
Myös lunastuslauseketta koskevaan sääntelyyn esitetään muutoksia. Oikeustilaa on tarkoitus selkiyttää mm. säätämällä lunastusoikeus koskemaan myös määräosaisia lunastuksia ja esittämällä muutoksia lunastushinnan maksuun.
Lisää työkaluja tarvitaan
Vaikka pääosa työryhmän esityksistä on erittäin kannatettavia, on Kiinteistöliitto jättänyt eriävän mielipiteen lyhytvuokrausta koskevan sääntelykokonaisuuden osalta. Nähdäksemme esitetyt muutokset eivät tuo riittävästi työkaluja lyhytvuokrauksen haittojen torjumiseen.
Pidämme välttämättömänä säätää asumisen ja lyhytvuokrauksen määritelmästä tarkkarajaisesti laissa. Lisäksi huoneisto tulisi voida ottaa yhtiön hallintaan myös silloin, kun osakas toimii vastoin rakennuksen rakennusoikeudellista käyttötarkoitusta eli esimerkiksi harjoittaa asuinkäyttöön tarkoitetussa talossa lyhytvuokrausta yli sallitun rajan.
Lisäksi olemme peräänkuuluttaneet lyhytvuokrausta harjoittavalle osakkaalle lakisääteistä velvollisuutta ottaa vakuutus lyhytvuokralaisensa aiheuttamien vahinkojen varalta. Velvoitetta vakuutuksen ottamiseen voidaan pitää kohtuullisena huomioiden lyhytvuokraukseen yleensä liittyvä korkeampi vuokratuottotaso.
Kiinteistöliitto on pitänyt tärkeänä jatkaa mm. tupakointikieltoja, virheellisen vastikeperinnän oikaisua sekä mm. poliisin käyntiraporttien saatavuuden parantamista koskevan sääntelyn valmistelua.
VALTAKUNNALLINEN KIINTEISTÖLIITON
PUHELINNEUVONTA
// LAKINEUVONTA
MA-TO KLO 9–15
PE KLO 10–15
PUH. (09) 1667 6300
// TALOUS- JA VERONEUVONTA
MA-TO KLO 10–12
PUH. (09) 1667 6369
// KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
MA-TO KLO 10–12
PUH. (09) 1667 6311
// IKÄÄNTYVIEN ASUMISNEUVONTA
MA-PE KLO 9–15
PUH. (02) 724 9203
IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN
TALOYHTIÖ-HANKE 2024-25
KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
PAIKALLISNEUVONTA
PAIKALLINEN NEUVONTA
// PIIA MOILANEN
Toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
// KIMMO MALINEN
Neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
// ANNE VERGER
Jäsensihteeri 044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi