Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi
Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi
Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 24. vuosikerta
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.
Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy
Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi
Seuraava numero 4/2025 ilmestyy viikolla 50, aineistopäivä 10.11.2025.
Lyhyesti Pääkirjoitus
Hannu Mähönen
Päätoimittaja, toiminnanjohtaja
Isännöintiala uuden ajan kynnyksellä
Isännöintialalla on käynnissä monenlaista muutosta ja murrosta. Taloyhtiöasiakkaan näkökulmasta näkyvin ilmiö lienee viime vuosina tapahtunut isännöintiliiketoiminnan voimakas keskittyminen. Yrityskauppojen myötä monien taloyhtiöiden isännöintiä on jouduttu uudelleen järjestelemään asiakkaiden totutellessa uuteen toimintakulttuuriin – ja joskus uuteen isännöitsijäänkin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n vuonna 2017 aloittama selvitys epäillystä isännöintialan hintakartellista ja vuonna 2021 tekemä esitys seuraamusmaksuista sekä Markkinaoikeuden vuonna 2022 antama päätös ravisuttivat isännöintialaa ja vauhdittivat toimialan uudistusaikeita. Lopulta myös Korkein hallinto-oikeus KHO antoi asiassa päätöksensä kesällä 2025.
Isännöintiliitossa ei ole jääty odottelemaan kartellitapauksen ratkaisua tai ihmettelemään toimintaympäristön muutoksia. Alalla otettiin käyttöön uudet eettiset ohjeet vuoden 2023 alussa ja ohjeiden valvonta siirtyi vuoden 2024 alussa Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalle Isännöinnin eettiselle neuvostolle. Parhaillaan alalle neuvotellaan uusia yleisiä sopimusehtoja.
Viime vuoden lopulla Isännöintiliitto tiedotti Isännöinnin auktorisointiyhdistys ISA ry:n alasajosta ja sen tehtävien siirtymisestä Isännöintiliiton hallinnoitaviksi. Isännöinnin laatujärjestelmä on nostettu kuluvan vuoden ajaksi telakalle, jotta sen uudistamiselle saadaan työstöaikaa. Toimiva ja uskottava laatujärjestelmä on kriittisen tärkeä tekijä isännöintialan kehittämisessä.
Niin taloyhtiöasiakkaiden kuin myös isännöintialan yritysten toivomuksena on, etteivät toimialan uudistustoimet jää pelkäksi kasvojen pesemiseksi vaan tosiasiallisesti nostavat isännöinnin laatua, luotettavuutta ja arvostusta.
Uusi laki ei tuonut merkittäviä
muutoksia taloyhtiöiden leikkipaikoista huolehtimiseen
Uusi laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025) tuli voimaan toukokuussa 2025. Lain noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, joka tulkitsee kyseisen lain soveltuvan myös taloyhtiöiden leikkipaikkoihin.
Tukesin tulkinnan mukaan taloyhtiöillä on lakiin kirjattu velvollisuus tunnistaa ja dokumentoida leikkipaikkojen vaarat, seurata leikkipaikan turvallisuutta, dokumentoida tarkastukset ja toimenpiteet sekä ilmoittaa vahinkotapahtumat ja läheltä piti -tilanteet viipymättä Tukesille.
Kiinteistöliitto muistuttaa, että taloyhtiöllä on rakentamislain ja vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella ollut jo ennestään korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistönsä turvallisuudesta mukaan lukien siellä sijaitsevan leikkipaikan turvallisuus.
KIINTEISTÖLIITTO
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousseet Jyväskylässä ja Jämsässä viiden vuoden aikana selvästi
Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet viiden viime vuoden aikana Jyväskylässä yli 22 prosenttia ja Jämsässä yli 31 prosenttia.
Viimeisen vuoden aikana kiinteistökustannukset ovat nousseet Jyväskylässä 3,8 prosenttia. Jämsässä kustannukset ovat pysyneet viime vuoden tasolla.
Jyväskylässä ovat nousseet viime vuodesta kaukolämpö 4,9 prosenttia, vesi ja jätevesi 5,1 prosenttia ja jätehuolto 3,6 prosenttia.
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo 2025 -selvityksestä.
Kannessa Passer-by at the University of Jyväskylä Kuva: Marco Mourão
Asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä esittää mietinnössään useita keinoja, jotka helpottaisivat huoneistojen hallintaanottoa puuttumiskeinona esimerkiksi asumishäiriöihin, tupakointikiellon rikkomiseen ja lyhytaikaisen vuokraustoiminnan aiheuttamiin merkittäviin haittoihin tai lisäkustannuksiin.
Kiinteistöliitto kannattaa toimia, joilla huoneistojen hallintaanottoa helpotettaisiin.
Keinoihin lukeutuu muun muassa luopuminen 60 päivän määräajasta, jonka aikana yhtiökokouspäätös hallintaanotosta pitää nykyisin saada tiedoksi osakkaalle.
KHO antoi ratkaisunsa isännöintikartellista
Korkein hallinto-oikeus KHO antoi 26.6.2025 ratkaisunsa Isännöintialan kartellista, josta Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV aloitti tutkinnan 2017 ja Markkinaoikeus antoi tuomion 2022. KHO:n ratkaisun mukaan kuusi isännöintiyritystä ja Isännöintiliitto syyllistyivät kilpailulain rikkomiseen, ja KHO korotti niiden seuraamusmaksut yhteensä runsaaseen 6,5 miljoonaan euroon. Kiinteistöliitto tuomitsee kartelliin syyllistyneiden isännöintialan toimijoiden me-
nettelyt, jotka ovat olleet selkeästi taloyhtiöiden etujen vastaisia. Isännöintialan maineen kannalta kartelli on ollut haitallinen ja taloyhtiöiden luottamusta rapauttava.
Kartellista taloudellista vahinkoa kärsineillä taloyhtiöillä on halutessaan mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea kärsityn vahingon korvaamista. Kiinteistöliitto on koonnut tiiviit ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/isannointi/isannointikartelli
Kiinteistöyhtiö Lakea jättänyt konkurssihakemuksen
Kuntaomisteinen kiinteistöyhtiö Lakea Oy on asetettu konkurssiin Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöksellä 28.8.2025.
Lakea Oy:n omistamien 24 asunto-osakeyhtiön yrityssaneeraushakemukset on peruutettu. Asunto-osakeyhtiöistä neljä sijaitsee Jyväskylässä, yksi Mannisenmäessä ja kolme Kuokkalassa.
Lakea Oy tai sen omistamat asunto-osakeyhtiöt eivät ole Kiinteistöliitto KeskiSuomen jäseniä.
Puukuokka-talot sijaitsevat Kuokkalassa.
Kerrostaloasuntojen hoitokulut nousevat tänä vuonna keskimäärin
3,1 %
Kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeet nousivat Jyväskylässä vuoden aikana keskimäärin
3,3 %
Asumismenot vievät kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista nyt keskimäärin
22 %
15 vuoden aikana asumismenot ovat nousseet keskimäärin
48 %
PTT:N, KIINTEISTÖLIITON Ja OMaKOTILIITON
TIMO SILLaNPää
”Rakennustyön valvojan on tiedettävä koko ajan, miten hanke etenee”, kertoo Otto Koskinen.
Rakennustyön valvoja on taloyhtiön asialla
Otto Koskisella on rakennustyön valvojana monta rautaa tulessa. Hän muun muassa huolehtii työturvallisuudesta, valvoo töiden laatua, selvittää eteen tulevia pulmatilanteita ja tarkkailee sitä, että Asunto Oy Jyväskylän Yrjöntorin mittavan korjaushankkeen kustannukset pysyvät sovituissa raameissa.
n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Otto Koskinen kulkee tottuneesti Asunto Oy Jyväskylän Yrjöntorin peruskorjaustyömaalla. Pääurakoitsijana toimivan rakennusliike Seppänen Oy:n työpäällikölle Tommi Hämäläiselle Koskinen huikkaa ohimennen, että työmaa on mukavan siistissä kunnossa. Insinööritoimisto Kompassi Oy:n palveluksessa työskentelevän Koskisen tehtävänä on toimia taloyhtiön puolesta rakennustyön valvojana. Koskisen työparina on hänen kollegansa Juha Taipalinen. Heidän tehtäväkuvansa on määritelty taloyhtiön ja konsulttitoimiston välisessä sopimuksessa. – Teen valvontakäyntejä yleensä noin kaksi kertaa viikossa, tarvittaessa useamminkin. Valvojan on koko ajan tiedettävä, miten hanke etenee, Koskinen sanoo.
Jyväskylän mittakaavassa kahden vuonna 1973 valmistuneen asuinkerrostalon perusteellinen lvis-saneeraus oheistöineen on suuri työmaa. Yrjönkadulla sijaitsevassa taloyhtiössä on 46 asuntoa ja muutama liiketila katutasossa Kinakujan puolella. Peruskorjaustyöt aloitettiin maaliskuussa. Urakan on määrä valmistua huoneistojen osalta vuoden loppuun mennessä, yleisten tilojen kuukautta myöhemmin.
– Tämä on siinä mielessä poikkeuksellinen kohde, että taloyhtiössä on neljä uimaaltaalla varustettua kaksikerroksista asuntoa. Voi sanoa, että harvoin tarjolla, Koskinen naurahtaa.
On tunnettava hankekokonaisuus Insinööritoimisto Kompassin ja taloyhtiön yhteistyö käynnistyi jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kompassi teki sekä hanke-
että pääsuunnittelun ennen urakan kilpailuttamista.
Koskinen pitää tärkeänä suunnittelijoiden aktiivista vuoropuhelua taloyhtiön edustajien kanssa, jotta taloyhtiön tahtotila tulee selkeästi esille. Tarjoukset urakoitsijoilta pyydetään vasta, kun peruskorjaushankkeen sisältö on tarkoin selvillä.
– Itse tulin mukaan hankkeeseen tarjouksen selonottoneuvotteluiden aikaan. Neuvotteluissa haastatellaan urakoitsijoita ja varmistetaan, jotta ne ovat ymmärtäneet tarkoin urakan sisällön. Huolellisella pohjatyöllä halutaan minimoida taloyhtiön maksettavaksi tulevien lisätöiden määrää. Aina tietysti on jonkin verran budjetoitava urakkahinnan päälle, koska lisätöitä aiheuttavia yllätyksiä tulee eteen, Koskinen kertoo.
Koskisen mukaan työt kohteessa ovat edenneet hyvin, ja märkätilojen kuivatusten tarve on ollut vähäinen. Asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja on poistettu niin paljon kuin se suunniteltujen töiden puolesta on ollut mahdollista.
– Asbesti on yksi yleisimpiä hankkeita mutkistavia tekijöitä, koska sen käsittely ja purku ovat tiukasti säädeltyjä. 1970-luvun kohteissa asbestia on tavallisesti putkieristeiden lisäksi muun muassa muovimatoissa, liimoissa, laasteissa ja tasoitteissa. Valvojan on hallittava rakennushankkeen kokonaisuus ja seurattava, että jokainen työvaihe valmistuu suunnitellussa aikataulussa.
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA
– Isossa hankkeessa on monta toimijaa: pääsuunnittelija, lvisuunnittelija, sähkösuunnittelija, pääurakoitsija, lvi- ja sähköurakoitsijat, taloyhtiön hallitus ja tietysti asukkaat. Valvojan on tarpeen mukaan kyettävä vuoropuheluun erilaisten ihmisten kanssa. Jos hankeen aikana ilmaantuu lisätöiden tarpeita tai poikkeamia suunnitelmiin, on viipymättä selvitettävä taloyhtiön hallituksen kanta niihin.
Koskinen huolehtii taloyhtiön puolesta myös siitä, että raha liikkuu sopimuksen mukaan.
– Urakan maksuerätaulukko on määritelty valmistuneiden työvaiheiden pohjalta. Ennen laskun hyväksymistä maksatukseen selvitän, ovatko työvaiheet valmistuneet sovitusti.
Kerran kuukaudessa pidettävät työmaakokoukset takaavat sen, että kaikki urakan parissa työskentelevät ammattilaiset sekä taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä pysyvät ajan tasalla töiden etenemisestä.
Käytännön töiden tuntemus auttaa 38-vuotias Koskinen on aloittanut rakennusalan uransa työmailla apumiehenä. Uutta oppimalla eteen on tullut vähitellen vaativampia tehtäviä. Hän on täydentänyt osaamistaan suorittamalla työnjohtotehtäviin valmiuksia antavan rakennustuotannon ammattitutkinnon (RAT). Vuonna 2023 hän sai valmiiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa rakennusmestari (AMK) -tutkinnon.
– Kun on itse ollut timpurina ja asentajana taloyhtiöiden remonteissa, ymmärtää hyvin käytännön työtä tekevien näkökulman. On hyvä fiilis, jos voi antaa asennustyövinkkejä pulmatilanteissa.
Koskisen mukaan valvojan ei pidä ”tärkeillä” työmaalla, vaan huolehtia diplomaattisesti siitä, että taloyhtiö saa mahdollisimman hyvän vastineen rahoilleen. Vaikka monet kohteen ammattilaiset ovat entuudestaan tuttuja, on valvojan tartuttava havaitsemiinsa epäkohtiin. Koskisen mukaan valvoja ei saa olla leimasin, joka ei uskalla puuttua vaikeisiin asioihin.
Urakoitsijan valinta on tärkeä vaihe Koskisen vastuulle kuuluvat myös rakennuttajan eli taloyhtiön turvallisuuskoordinaattorin tehtävät. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät määritellään valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta.
– Turvallisuus on tärkeää jo siksi, että asukkaat ovat väistössä vain omien asuntojensa remonttivaiheen ajan. Muuten talossa asutaan samaan aikaan, kun peruskorjaus etenee.
– Ehkä tavallisimmin joudun puuttumaan työturvallisuuskysymyksiin. Työmaalla ei saisi lojua putkenpätkiä tai työkaluja paikoissa, joissa ne voivat pudota jonkun työntekijän päähän tai niihin voi kompastua. Tarvittaessa ilmoitan kirjallisesti vastaavalle työnjohtajalle, mikäli havaitsen puutteita turvallisuu-
TIESITKÖ?
• Rakentamislaki (RakL 751/2023) määrää taloyhtiön korjaushankkeiden viranomaisvalvonnasta. Kunnan rakennusvalvonta suorittaa aloituskokouksia, katselmuksia ja loppukatselmuksia, joilla tarkastetaan, että rakentaminen on tehty suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Rakennusvalvonta ei osallistu päivittäiseen työmaan valvontaan eikä vastaa laadun, aikataulun tai kustannusten seurannasta.
Asunto Oy Jyväskylän Yrjöntori koostuu kahdesta asuinkerrostalosta.
”Asukkaiden näkyviin jäävät vain seinien, kattojen ja lattioiden pinnat, sillä suurin osa uudistetusta talotekniikasta jää piiloon. Taloyhtiölle toimitettavassa valvontaraportissa on muun muassa valokuvin osoitettu pinnan alle jäävän tekniikan sijainti”, Otto Koskinen kertoo.
dessa tai töiden toteutuksessa, Koskinen tarkentaa.
Koskinen korostaa, että urakka sujuu parhaiten, kun tehtävään valitaan hyvämaineisia ja tunnettuja urakoitsijoita.
– Laadun tulee näkyä myös pienissä yksityiskohdissa. Asukkaiden näkyviin jäävät lopulta vain seinien, kattojen ja lattioiden pinnat. Siksi esimerkiksi huolimattomasti tehty laatoitus häiritsee, vaikka kohde muuten olisi teknisesti rakennettu hyvin. Esimerkiksi lvis-saneerauksessa suurin osa muutoksista on piilossa pintojen alla.
Koskinen kannustaa remonttia suunnittelevia taloyhtiöitä vertailemaan huolellisesti urakoitsijoita.
– Aikaisemmin remontoitujen taloyhtiöiden hallitusten edustajilta voi kysellä kokemuksia urakoitsijoiden toimintatavoista. Myös isännöitsijät tuntevat hyvin rakennusalan toimijat. Halvin tarjous ei aina merkitse laadullisesti ja taloudellisesti parasta lopputulosta.
Valvojan työstä jää taloyhtiölle valvontaraportti, joka sisältää runsaasti tietoa hankkeen eri vaiheista. Raportissa on valokuvia pintojen alla olevista putkista ja sähkövedoista. Ne helpottavat myöhemmin tehtäviä korjauksia.
– Teemme jokaisessa asunnossa käyttöönottotarkastuksen töiden valmistuttua. Mahdollisista puutteista ilmoitamme urakoitsijalle. Näin varmistamme töiden laadun ennen kuin asukas palaa takaisin asuntoonsa.
uu
Pohjana tarkka suunnittelu
Asunto Oy Jyväskylän Yrjöntorin hallituksen puheenjohtaja Jukka Suonperä kertoo, että peruskorjausta edelsi huolellinen pohjatyö ja suunnittelu.
– Hankkeen pohjatyön aikana selvitimme eri taloyhtiöiden kokemuksia lvis-urakoista. Monessa tapauksessa puutteellinen suunnittelu ja valvonta olivat johtaneet urakan loppuhintaa nostaneisiin lisätöihin. Meidän tavoitteemme oli hyvällä ennakoinnilla välttää näitä yllätyksiä.
Pohjaksi haluttiin myös tarkentaa, mikä on osakkaiden näkökulmasta järkevä laajuus hankkeelle. Peruskorjauksen hankeselvitys tehtiin vuonna 2023 ja varsinainen suunnittelu 2024. –
Suunnitteluvaihe kesti kuukausia, koska halusimme myös sen avulla minimoida toteutuksen aikana tulevat lisätyöt. Kyse on merkittävästä peruskorjausinvestoinnista, joka on mitoitettu taloyhtiömme pitkän aikavälin tarpeisiin
Suonperä sanoo, että rakennustyön valvojalla on hankkeessa tärkeä rooli: hän on osakkaiden valtuuttama asiantuntija työmaalla ja rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori. Valvoja on sitoutunut ajamaan tilaajan etua ja valvomaan, että työt tehdään suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti. Ennen valvojan valintaa taloyhtiö selvitti eri konsulttitoimistojen toimintatapoja.
– Meille oli tärkeää, että valvojalla on hyvät sosiaaliset taidot, koska hänen on kyettävä kommunikoimaan monenlaisten ihmisten kanssa – niin asukkaiden kuin hankkeen toteuttajien. Nykypäivään kuuluu välitön ja avoin kommunikaatio.
Taloyhtiön hallitus ja Insinööritoimisto Kompassi ovat yhdessä laatineet kohteelle valvontasuunnitelman. Siinä painottuu valvojan tehtävä varmistaa, että urakoitsijat toimivat suunnitelmien ja sopimusten mukaisesti.
Vaikka valvoja toimii hallituksen ”silminä ja korvina” työmaalla, hallituksen on oltava aktiivinen koko hankkeen ajan.
Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä.
p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini.
p. 020 749 5050 camini.
– Taloyhtiöiden peruskorjausten yhteydessä tulee aina eteen asioita, joihin tarvitaan hallitukselta kannanotto. Kun nämä kysymykset tulevat valvojan tietoon, hän on välittömästi yhteydessä hallituksen edustajiin, jotta päätöksenteko ei hidasta töiden etenemistä.
PERUSKORJAUS
Asunto Oy Jyväskylän Yrjöntorin peruskorjauksen yhteydessä uusitaan/asennetaan
• Vesi- ja viemäriputket
• Asuntojen pesuhuoneet ja wc:t sekä vesikalusteet
• Vesikiertoinen lattialämmitys pesuhuoneisiin
• Keittiön vesi- ja viemäriputket ja vesihanat
• Rakennusten sisäpuoliset sadevesiviemärit ja kattokaivot
• Sähkönsyöttöjohdot, sähkökeskukset sekä tietoliikenneyhteydet
• Palovaroittimet
• Huoneistokohtaiset vesimittarit kylmälle ja lämpimälle vedelle
• Asuntokohtaisten uima-altaiden (4 kpl) uudet lämmitysjärjestelmät, altaiden pinnoitus
• Molempien talojen saunaosastojen sekä pesu- ja kuivaushuoneiden peruskorjaus
Sulun Kiinteistönhoito Oy tarjoaa monipuolisia kiinteistönhoidon palveluja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille.
Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300
www.sulunkh.fi
Asiantuntijalta
Jenni Hupli
Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja
Valvojan tehtävät ja vastuut taloyhtiön korjaushankkeessa
Hallituksen ja isännöitsijän tulee edistää korjaushankkeen valmistelua ja toteutusta huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää etenkin riittävään resursointiin eli siihen, että hankkeen suunnittelu, toteutus ja valvonta teetetään ammattimaisilla toimijoilla.
Korjaushankkeiden läpivientiä sääntelee rakentamislaki. Rakennusvalvonta valvoo rakentamislupaa edellyttävää hanketta vain yleisen edun näkökulmasta. Oma valvoja toimii hankkeessa taloyhtiön etujen valvojana.
Taloyhtiön kannattaa sopia valvojan tehtävistä ja vastuista kirjallisesti. Yleensä nämä konsulttisopimukset sidotaan konsulttitoiminnan yleisiin sopimusehtoihin eli KSE 2013 -ehtoihin.
Valvojan tehtävät määritellään taloyhtiön ja valvojan välisessä konsulttisopimuksessa. Tyypillisesti tehtävät jakautuvat yleis-, laadun-, aikataulu- sekä kustannusten valvontaan. Valvoja muun muassa koordinoi ja dokumentoi työmaaja suunnittelukokouksia sekä aloitus- ja työnaikaisia katselmuksia, tarkastaa ja hyväksyy urakoitsijan esittämät ratkaisut, tarkastaa työsuoritusten suunnitelmanmukaisuuden sekä huolehtii lisä- ja muutostöiden teettämisestä sekä hyväksyttämisestä taloyhtiöllä. Osana kustannusvalvontaa valvoja tarkistaa laskujen maksukelpoisuuden ja varmentaa muutenkin maksupostien sopimuksenmukaisuuden.
Sopimuksessa on tärkeä sopia konsultin toimivaltuuksista muun muassa lisäja muutostöiden yhteydessä. Riittävillä valtuuksilla taloyhtiö voi osaltaan turvata hankkeiden läpiviennin sujuvuutta. Jos valtuudet ovat suppeat, tulee hallituksella olla riittävä päätöksentekovalmius mukautusten tekoon.
Valvojan vastuut määräytyvät sopimuksen mukaisesti. Valvoja vastaa vain oman suorituksensa virheellisyydestä eli valvoja ei vastaa urakoitsijan työn laadusta. Vastuu urakkasuorituksen puutteellisuudesta kuuluu urakoitsijalle. KSE-ehtojen mukaan valvojan vahingonkorvausvastuu rajautuu palkkion määrään. Ehtojen mukainen vastuunrajoitus ei kuitenkaan sovellu, jos valvoja on menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Oikeuskäytännössä konsultti on voitu tuomita laajoihinkin vahingonkorvausvastuisiin, jos vastuunrajoitusehto ei ole soveltunut. Valvoja on tuomittu esimerkiksi yhteensä 1,2 miljoonan euron korvauksiin kahdelle taloyhtiölle. Taustalla oli urakoitsijan konkurssi ja valvojan poikkeuksellisen moitittava menettely (HelHO S14/3326 ja S 14/3327).
Valvojan tehtävät määritellään taloyhtiön ja valvojan välisessä konsulttisopimuksessa.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
Asunto Oy Palokan Rantalehto on yksi Kiinteistöliiton ikä- ja muistiystävällinen -hankkeen pilottikohteista. Kerran kuukaudessa järjestettävissä teemallisissa tapaamisissa puhutaan asiaa ja jaetaan elämän arkea.
Kesäkuisena iltana Jyväskylän Palokassa sijaitsevan Saharisentie 5:n rivitaloasunnon sisäpihalta kuuluu yhteislaulua kitaran säestyksellä ulko-ovelle saakka. Meneillään ovat taloyhtiön juhannusetkot, Kohti juhannusta – soppaa, sointuja ja suven suloa. Paikalla on kymmenkunta taloyhtiön asukasta. – Tervetuloa! Tarjolla on myös sinulle kasvissosekeittoa ja saaristolaisleipää sekä jälkiruokana raparperipiirakkaa, Asunto Oy Palokan Rantalehdon halli-
tuksen puheenjohtaja Mirja LavonenNiinistö sanoo toimittajalle.
Rantalehto on yksi Kiinteistöliiton Ikäja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen pilottikohteista. Koko maassa pilotteja on 23, Keski-Suomessa kolme.
– Taloyhtiöpiloteissa kokeillaan käytännössä erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan parantaa taloyhtiön turvallisuutta ja esteettömyyttä sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tietoa muistisairaan asumisesta, kertoo hanketyöntekijä Maura Tiuraniemi Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeesta.
Piloteista raportoidaan hankkeiden verkkosivuille sitä mukaa kun niitä valmistuu. Näin vinkit oman yhtiön viihtyisän ikäasumisen kehittämiseen leviävät. Piloteista kerrotaan myös koulutustilaisuuksissa ja Kiinteistöliiton jäsenlehdissä.
”Yhdessä iloa ja virtaa elämään”
Asunto Oy Rantalehtoon kuuluu viisi vuonna 1990 valmistunutta rivitaloa,
joissa on 22 asuntoa. Suurin osa asukkaista on iältään jo puoli vuosisataa ylittäneitä.
Yhteisöllisyys Rantalehdossa ei ole hankkeen luoma ilmiö, vaan on ollut jo pitkään luontainen osa taloyhtiötä. Uudelle tasolle kanssakäymistä on vienyt Mirja Lavonen-Niinistö, tutummin ”Miku”, joka puolisonsa Timo Niinistön kanssa muutti taloyhtiöön kymmenkunta vuotta sitten.
Miku korostaa, että hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö sekä luottamus hallituksen puheenjohtajaan mahdollistavat työn asukkaiden hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Lavonen-Niinistö jäi eläkkeelle Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnanjohtajan tehtävästä vuonna 2019. Hän oli tottunut kohtaamaan ihmisiä työssään, jossa keskiössä oli vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
– Monissa taloyhtiöissä ihmiset elävät
n TEKSTI JA KUVAT: TIMO SILLANPÄÄ
Asunto Oy Palokan Rantalehdon ”Kypsät rypäleet” yhteiskuvassa.
tuntematta naapureitaan. Tämä etäisyys voi lisätä yksinäisyyttä ja heikentää arjen turvallisuuden tunnetta. Juuri yhteisöllisyyden edistämisen vuoksi hanke kiinnosti meitä. Meidän tavoitteemme on ”Yhdessä iloa ja virtaa elämään”.
– Taloyhtiömme vanhin asukas on 89-vuotias. Ikääntyminen tuo haasteen, mutta myös mahdollisuuden kohtaamisiin. Yhteisöllisyys ja naapuriapu luovat turvaa ja tekevät arjesta helpompaa.
”Sellaisia talkoita ei ole muualla” Rantalehdossa vuodenkiertoa ovat jo pitkään rytmittäneet kaksi kertaa vuodessa järjestettävät talkoot.
– Talkoot on täällä aivan mahtavat, sellaisia ei ole missään muualla, tiivistää Marja-Liisa Forssell, 85. Forssell ehti asua Rantalehdossa parikymmentä vuotta, kunnes muutti uuteen Palokan torin viereen rakennettuun taloon kolme vuotta sitten. Edelleen hän käy Rantalehdossa muutama vuosi sitten perustetun ”tyttökerhon” tapaamisissa. Myös hänen tyttärensä asuu taloyhtiön asunnossa.
– Kaipaan tänne, koska ikävöin vahvaa yhteisöllisyyttä. Kun asuin Rantalehdossa, koin aina oloni turvalliseksi. Tiesin, että jos jotain vaikeuksia tulee, apua löytyy varmasti. Mikun asukastiedotteet ovat ainutkertaisia. Kun käyn täällä asuvan tyt-
1. ”Keiton aika”, patistaa Raili Kaipio.
2. ”Rantalehdon talkoissa kaikki viihtyvät”, sanoo Marja-Liisa Forssell.
3. Sinikka Toivanen on saanut kokea Rantalehdossa vanhan ajan yhteisöllistä henkeä.
täreni luona, luen aina ne visiittini aluksi. Tiedotteista tulee heti tunne, että asukkaista välitetään.
Pilotissa taloyhtiön puuhanaiset järjestävät kerran kuussa teemallisia tapaamisia, jotka tukevat ikäihmisten arjessa selviytymistä, jaksamista ja omatoimisuutta. Syksyn teemoja ovat muun muassa ”Ravinnolla reippaaksi” ja ”Iloiset Varpaat”. Tapaamisissa yhdistyvät asiapainotteiset sisällöt sekä ilon ja yhteenkuuluvuuden tunne.
– Jokainen saa tuntea itsensä merkitykselliseksi – ettei kukaan jäisi yksin, Lavonen-Niinistö sanoo.
Eläkkeelle jääminen on Lavonen-Niinistön mukaan hetki, jolloin ihmisen kannattaa miettiä sosiaalista verkostoaan.
– Jos työyhteisö on muodostanut ihmiselle ainoan sosiaalisen yhteisön, vaarana on laitostuminen omaan kotiin, mikä lisää yksinäisyyden riskiä. Parempi vaihtoehto on lähteä rakentamaan itselleen uutta sosiaalista piiriä. Pilotin toimesta olemme perustaneet WhatsApp-ryhmän ”Kypsät Rypäleet”.
Myös naapurit mukaan
Elokuun lopussa Rantalehdossa järjestettiin puutarhajuhla, ”Elokuinen illanvietto”. Ensimmäistä kertaa taloyhtiön tapahtumaan kutsuttiin myös naapuriyhtiöiden asukkaita, koska myös naapureiden
välistä kanssakäymistä halutaan edistää. – Meidän on rakennettava yhteisöllisyys uudelleen tähän aikaan sopivaksi. Toivon, että meidän tapamme toimia antaa ideoita kohtaamiseen myös muille taloyhtiöille, Lavonen-Niinistö sanoo.
Yhteisöllisyyden katoamista miettii myös Sinikka Toivanen, 87, joka on asunut Rantalehdossa runsaat 20 vuotta.
– Ennen vanhaan maaseudulla mentiin kyläilemään tuosta vaan. Nykyään sellaiset kohtaamiset ovat hävinneet ja lähimmäisestä huolehtiminen murentunut.
Toivanen on silti saanut Rantalehdossa kokea vanhan ajan yhteisöllistä henkeä. – Puolisoni menehtyi vuonna 2022. Sitä ennen hän sairasteli, mutta naapuriapua saimme hankalissa tilanteissa aina. Lavonen-Niinistön sisäpihalta avautuu kesäinen näkymä Palokkajärvelle. Ruokailun ja kahvin lomassa rantalehtolaisten keskustelu polveilee paitsi nykyisyydessä myös tulevassa ja menneessä. Suunnitellaan yhteisiä tapahtumia, puhutaan muistista, television digipäivityksestä, tietokonetaidoista, televisio-ohjelmista, herkullisen keiton salaisista aineksista, verkkopankkien tökkimisestä… Miku ottaa jälleen kitaran esiin ja kesäiltaan heräävät Musta Rudolf ja Taivas on sininen ja valkoinen. Kukaan ei tiedä huomisesta, mutta elämä on tässä ja nyt – yhdessä iloiten.
Suunnittelu | Myynti | Asennus | Huolto
Ilmavesi- ja ilmalämpöpumput pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Toimitamme laadukkaat ilmavesi- ja ilmalämpöpumput Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle 30 vuoden kokemuksella.
Nyt loppuvuoden tarjouksissa muun muassa Daikin ja Gree jäähdyttävät laitteet kerrostaloasuntojen tarpeisiin.
taisaikknapT assokrevv
ulevlapokkrevY m nöithyolatnedioisanodiohaakianollek.attamostak ajulukäsil:tavutsinnoK tesiäräämily,teskynnehyl* ,assavanakigid* neittnemukod,sutsolut* nejoteitilitulestak* .sumekahottoul*
O iliibomsytiry-P niliibomsytiry-POnemiavailiiboMalluva .aatsilukulniavat
Toimiva lämmönjakokeskus on ratkaiseva tekijä kiinteistön energiatehokkuudessa, kustannusten hallinnassa ja asumismukavuudessa.
Onko taloyhtiösi valmis alkavaan lämmityskauteen?
Syksyn saapuessa ulkolämpötilat alkavat laskea, ja kiinteistöjen lämmitystarve kasvaa nopeasti. Kesän lämmitystauon jälkeen on tärkeää varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii tasaisesti ja häiriöittä, jotta asumismukavuus ei kärsi kelien viiletessä. Lämmönjakokeskus onkin tässä keskeinen osa – se vastaanottaa lämmön ja siirtää sen kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään.
n TEKSTI: HELMI JALONEN, ALVA-YHTIÖT OY n KUVAT: ALVA-YHTIÖT OY JA KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI
Toimiva lämmönjakokeskus on ratkaiseva tekijä kiinteistön energiatehokkuudessa, kustannusten hallinnassa ja asumismukavuudessa, muistuttaa Alvan verkostoinsinööri Jani Rauta Vaikka lämmitysjärjestelmän automatiikka huolehtii säädöistä, ei järjestelmän kuntoa kannata jättää pelkän automatiikan varaan. Ennakoivat tarkastukset ja huoltotoimenpiteet ehkäisevät ikäviä yllätyksiä, kuten epätasaisia huonelämpö-
tiloja, ylimääräistä energiankulutusta ja mahdollisia käyttökatkoja.
Alkusyksy on erinomainen ajankohta tehdä katselmus ja varmistaa, että lämmönjakokeskus on toimintakunnossa ennen lämmityskauden alkamista.
• Kiertovesipumput varmistavat lämmönjakojärjestelmän ja käyttöveden
kiertämisen tehokkaasti. Vaikka automatiikka huolehtii tästä, on syytä varmistaa, että ne käyvät normaalisti ja mahdollinen kesäsulku on avattu.
• Säätöventtiilit ohjaavat lämmön virtausta ja varmistavat oikean lämpötilan saavuttamisen. Venttiilien toimintaa on hyvä seurata, ja varmistaa, että ne liikkuvat ja reagoivat kulutukseen suunnitellusti.
JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu
• Paisunta-astia kompensoi veden lämpötilan muutoksista johtuvia tilavuuden muutoksia ja pitää järjestelmän paineen tasaisena. Tätä tarkastaessa tulee varmistaa, että esipaine on valmistajan ohjearvon mukainen. Poikkeava paine voi aiheuttaa häiriöitä lämmityksen toimintaan.
• Mittareiden lukemia ja säätöarvoja kannattaa seurata säännöllisesti, jotta ne vastaavat kiinteistön todellisia tarpeita, Esimerkiksi käyttöveden tulisi olla noin 55–60 asteista.
• Kulutuslukemien seuranta on myös tärkeää. Äkilliset muutokset voivat viitata esimerkiksi vuotoon tai järjestelmän epätasapainoon, ja kulutuksen vertailu aiempiin vuosiin auttaa havaitsemaan poikkeamia pidemmällä aikavälillä.
Myös lämmönjakohuoneen siisteydestä ja esteettömyydestä on huolehdittava. Järjestyksessä oleva tila helpottaa huoltotöitä ja nopeuttaa toimintaa mahdollisissa vikatilanteissa. Taloyhtiön hallituksessa kannattaa käydä keskustelua siitä, kuka vastaa lämmönjakokeskuksen seurannasta ja kuinka usein tarkastuksia tehdään.
Säännöllisiä, pintapuolisia tarkastuksia voi tehdä osana muuta kiinteistönhuoltoa, kun taas perusteelliset katselmukset kannattaa jättää alan ammattilaisten tehtäväksi.
LISÄTIEDOT
• Kerttu Suihkonen, asiakkuusvastaava, Alva-yhtiöt Oy
• Puh. 050 400 8070
• kerttu.suihkonen@alva.fi
Lämmönjakohuoneen siisteydestä ja esteettömyydestä kannattaa huolehtia. Se helpottaa huoltotöitä ja nopeuttaa toimintaa mahdollisissa vikatilanteissa.
– Esimerkiksi Alva tarjoaa kaukolämpölaitteiston katselmuksia, joissa keskeiset kohteet käydään läpi perusteellisesti ja havainnot raportoidaan taloyhtiölle, Jani Rauta muistuttaa.
KESKI-SUOMEN NUOHOUS-
Pienellä vaivalla suuri vaikutus
Lämmönjakokeskuksen tyypillinen tekninen käyttöikä on 20–25 vuotta, mutta hyvin huollet-
• Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus- ja tarkistustyöt
tuna keskus voi kestää jopa pidempään. Säännöllinen huolto myös säästää energiaa ja kustannuksia sekä parantaa asumismukavuutta. Pienellä ennakoinnilla kiinteistön lämmitys pidetään sujuvana koko lämmityskauden ajan, ja asukkaat saavat nauttia tasaisesta ja miellyttävästä sisälämpötilasta ilman ylimääräisiä yllätyksiä tai katkoksia. Nyt on oikea aika varmistaa, että lämmitysjärjestelmä on valmis tulevaan lämmityskauteen.
Milloin jäteauto tulee seuraavan kerran tyhjentämään taloyhtiön jäteastiat? Ovatko tyhjennysvälit optimaaliset? Tarvitsetko tietoja taloyhtiön jätelaskuista?
Nyt voit hoitaa kaikki taloyhtiösi jäteasiat ajasta ja paikasta riippumatta uudessa sähköisessä palvelussamme OmaJätehuolto. Pyydä tunnukset Mustankorkean asiakaspalvelusta. Olemme avoinna arkisin ma-pe klo 9–15, p. 010 325 3900 tai asiakaspalvelu@mustankorkea.fi.
MUSTANKORKEA – kierrätyksen mahdollistaja Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.
• Toimitilamuutokset
• Liike- ja toimitilaremontit
• Talo- ja huoneistoremontit, avaimet käteen
• Vahinkosaneeraus
• Kattohuollot, -korjaukset ja -remontit, kattojen kuntoraportit
Kaikki yhdeltä ovelta. Portilta piipunhattuun – paikallisin voimin, vuosien kokemuksella!
• Kattolumityöt ja kattohuoltosopimukset
• Keittiö- ja kylpyhuoneremontit
• Terassit, piharakennukset, varastot, saunat jne.
• Asunto-osakeyhtiöiden palovaroittimien päivitykset lain vaatimalle tasolle
• Kiinteistöliitto Keski-suomen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen
nÄYTTEILLEAsETTAJAT
A-Insinöörit
Alavus Ikkunat ja Ovet
Alva
Anticimex Oy
Are Oy
Asianajotoimisto Fenno Oy
Asianajotoimisto Jantunen, Kaartinen & Siltala Oy
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
Bauer Solutions Oy
DNA
eParking.fi
FSM Oy Fonel Security Marketing
Hidpex Oy
Howden Finland Oy
Huoneistotietojärjestelmä
Ilmastointitohtorit Oy
iLOQ Oy
Insinööriavain Oy
Insinööritoimisto Kompassi Oy
Kata Safety Oy
Kattotutka Oy
KONE Hissit Oy
Lammin Ikkunat ja Ovet
Loimua Oy
Lokapalvelu Siili Oy
Lounea Palvelut Oy
LukkoLuket Oy
LVI Auvinen Oy
Mattec Oy
Molok Oy
Mustankorkea Oy
Palokan Putkipalvelu Oy
Pihla ja Tiivi ikkunat
Pipemodul Oy
Rakennusliike Seppänen Oy
Safetum Oy
Saumaset Oy
Sirate Group Oy
Suomen Hissiurakointi Oy
Suomen Talokatsastus
Sustera Oy
Taloyhtiö-klinikka
TL-Maint Oy
UTU Oy
Vinyylitalo Oy
Visor / Lumon / Balkonser
VV-Kuivaus Oy
WeSecure
Näin tehdään patteriverkon
perussäätö
Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Siksi on tärkeää, että lämmitys toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa kulutusta tai ylilämmitystä.
1
Patteriverkon perussäätö perustuu ammattilaisen laatimaan suunnitelmaan. Suunnittelijalle tulisi kertoa myös muista mahdollisista korjaustarpeista, jotta perussäädön yhteydessä tehdään ainakin kaikki lämmitysverkostoon liittyvät tärkeät toimenpiteet.
2
Pattereiden termostaatit irrotetaan ja lämmitysverkko täytetään vedellä, ilmataan tarvittaessa ja verkon paine säädetään. Lämmitysverkko on tärkeää ilmata, sillä verkkoon jäänyt ilma aiheuttaa korroosiota ja muita ongelmia. Myös patterikohtainen ilmaus on tärkeää.
3
Patteriventtiileihin ja linjasäätöihin asetetaan suunnitellut esisäätöarvot. Linjasäätöventtiileistä tarkistetaan verkon vesivirtaamat tai vaihtoehtoisesti paine-erot.
4
Termostaatit asennetaan takaisin paikoilleen ja niihin asetetaan haluttu huonelämpötila ja säätöalue, jolla rajoitetaan huoneistokohtaisen lämpötilan säätämistä. Huonelämpötila voidaan lukita tietylle tasolle, jolloin asukas ei voi säätää patterin lämpötilaa.
5
Viimeiseksi säädetään lämmitysjärjestelmän säätökäyrä, jolla varmistetaan, että lämmitysverkkoon menevä vesi on oikean lämpöistä.
6
Kun oikea säätökäyrä on saavutettu, mitataan huonelämpötilat. Säätökäyrän muuttamisen jälkeen kestää noin 1–3 vuorokautta, ennen kuin muutokset tuntuvat huoneistoissa.
7
Lämpötilojen hienosäätö eli varsinainen perussäätö on tärkeää tehdä lämmityskaudella, kun vuorokauden keskilämpötila on –5 celsiusastetta tai alle. Lisäksi on varmistettava, että ilmanvaihto toimii ja huoneistojen ikkunat ovat kiinni mittauksen aikana.
Lämmitysverkon perussäädöllä varmistetaan, että verkon vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa. Lähde: Motiva
Millainen
•
• Laadimme
•
Luotettavaa LVI-osaamista
Olemme erikoistuneet LVIjärjestelmien korjauksiin ja uusimiseen, kuten linjasaneerauksiin, käyttövesisaneerauksiin ja lämpöverkoston säätöön.
Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.
Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.
Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.
Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta.
Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.
Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu
Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin.
Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana. www.lindstrom.fi
014 411 0600
asianajotoimisto @heikkila-kuikka fi
Kauppakatu 41 A 4, 40100 JYVÄSKYLÄ
KESPE OY
TALOYHTIÖILLE SOPIVIA KOULUTUKSIAMME
• ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS
Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille
• VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI
S1- ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille.
• HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS
Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta.
Kysy tarjousta:
Minna Hämäläinen puh. 0500 641 489
Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella
www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975
Lämmittävää palvelua
Paikallisena lämmöntoimittajana Loimua on apuna kiinteistönne lämpöasioissa kokonaisvaltaisesti.
Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna ja 5 vuoden maksuajalla.
Valvomo-palvelu: huolehdimme, että lämmitys- ja jäähdytyslaitteistonne toimivat oikein kaikkina aikoina. Erityisen hyödyllinen kohteisiin, joissa on lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa!
Maksuton lämpökatselmus varmistaa kaukolämpölaitteistonne toimintakunnon ja kertoo parannustarpeet.
Taloyhtiöiden ääni kuuluu Kiinteistöliiton edunvalvonnassa
Suomen Kiinteistöliiton tunnetuimmat jäsenpalvelut ovat neuvontapalvelut, koulutukset ja Kiinteistölehti. Vähemmän tunnettu mutta tärkeä palvelu on edunvalvonta, jota teemme kansallisella tasolla ja Euroopan unionissa. Kunta- ja maakuntatason vaikuttaminen kuuluu jäsenyhdistysten, kuten Kiinteistöliitto Keski-Suomen, tehtäviin.
n TEKSTI: JANNE SALAKKA, KIINTEISTÖLIITON YHTEISKUNTASUHDEPÄÄLLIKKÖ n
Kiinteistöliiton edunvalvonta on ennen kaikkea tiedon tuottamista ja sen jakamista päättäjille. Kaikki alkaa tiedosta: Kiinteistöliiton asiantuntijat keräävät dataa esimerkiksi jäsenkyselyillä ja erinäisiä tietolähteitä hyödyntäen. Tämän jälkeen aineistot analysoidaan ja työste tään helpommin lähestyttävään muotoon. Näin saadaan ymmärrystä ta loyhtiöiden tarpeista ja toiveista.
Paraskaan tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan se pitää saada päättäjien pöydille – kansanedustajille, mepeille, avustajille, ministeriöihin ja kuntien lautakuntiin. Vuonna 2024 Suomen Kiinteistöliitto antoi 41 viranomaislausuntoa, tapasi kymmeniä päättäjiä ja oli kuultavana eduskunnassa useita kertoja. Aiheet vaihtelivat asunto-osakeyhtiö laista rakentamislainsäädäntöön ja verotuksesta turvallisuusky symyksiin. Lisäksi asumisen kustannukset, taloyhtiöiden talou delliset haasteet ja ilmastokysymykset ovat nousseet edunval vonnan kärkeen.
Lisäksi liitto sai 172 mediayhteydenottoa ja mainittiin eri medioissa yli 2 300 kertaa. Taloyhtiöiden asiat siis aidosti kiinnostavat ja herättävät keskustelua.
Samalla Kiinteistöliitto toimii aktiivisesti kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyöelimissä ja tuo taloyhtiöiden ääntä esiin myös viranomaisten työryhmissä. Liitto on myös mukana kehittämässä isännöinnin pelisääntöjä: Isännöinnin eettinen neuvosto ja yleiset sopimusehdot syntyivät yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kiinteistöliitto noudattaa edunvalvonnassaan hyvää edunvalvontatapaa. Lisäksi liitto kuuluu EU:n ja Suomen avoimuusrekistereihin, joista kuka tahansa voi seurata, millä asialla liitto on kulloinkin yhteyksissä päättäjiin. Edunvalvonta ei ole etäinen tai vieras ilmiö, vaan käytännönläheistä työtä taloyhtiöiden toimivan arjen eteen.
▶ Tutustu tarkemmin tutkimus- ja kehityspalveluihin: kiinteistoliitto.fi/palvelut/tutkimus
Uusi Isännöintisopimus -verkkokurssi
Taloyhtiön hallinnon kulmakivi on huolellisesti laadittu isännöintisopimus. Mutta mitä sopimuksen eri kohdat oikeasti tarkoittavat – ja mihin hallituksen kannattaa kiinnittää huomiota? Tämä verkkokurssi tarjoaa selkeän ja asiantuntevan perehdytyksen isännöintisopimuksen sisältöön.
Uusi verkkokurssi käsittelee sopimuksen syntymistä, yleisten sopimusehtojen merkitystä sekä tärkeimpiä isännöintiin liittyviä sopimusehtoja, joihin sopimuksesta neuvotellessa kannattaa kiinnittää huomiota.
Kurssin suorittamiseen kuluu noin 2–3 tuntia tehokasta opiskeluaikaa. Kurssia ei ole pakko suorittaa kerralla loppuun, vaan sitä voi suorittaa omaan tahtiin silloin, kun itselle sopii.
Verkkokurssin sisällön on tuottanut Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Minna Anttila.
Olemme talotekniikkasuunnittelun asiantuntija sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden ja rakennuttamisen ammattilainen.
Granlund Oy Kympinkatu 3 C, Jyväskylä www.granlund.fi
Mattilanniemi 6-8
010 759 2499
Kattoalan ammattilainen jo vuodesta 1997
VAIN PARASTA KATOLLESI
Kattoremontit ja kattohuollot vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.
Skannaa koodi ja tutustu videolta taloyhtiön kattoremonttiin!
Pyydä tarjous kattoremontista: kattokeskus.fi
Vilkkutie 5 40320 Jyväskylä
010 2290 190
Varautuminen
sään ääri-ilmiöihin
taloyhtiöissä, osa 3/4
Miten rankkasateisiin ja myrskyihin tulisi varautua?
Talvimyrskyt saattavat kaataa puita, vahingoittaa sähkölinjoja ja aiheuttaa häiriöitä mobiiliverkkoihin. Viranomaiset ja järjestöt suosittelevat, että jokaisessa kodissa olisi kolmen vuorokauden kotivara poikkeusolojen varalta.
n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ n KUVITUS: PIXABAY
ILMASTONMUUTOS
Varautuminen sään ääri-ilmiöihin taloyhtiöissä
• Keski-Suomen Kiinteistöviesti käsittelee tämän vuoden numeroissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia. Numerossa 1/25 ilmastonmuutoksen vaikutuksista kerrottiin yleisellä tasolla ja numerossa 2/25 teemana olivat helteet, kuivuus ja auringon säteily. Seuraavassa numerossa aiheena ovat sateet, tulvat ja kosteus.
• Suomen Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiöiden hallituksille, osakkaille ja isännöitsijöille oppaan ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”, jonka avulla taloyhtiöt voivat kartoittaa hallinnassaan oleviin rakennuksiin kohdistuvia ilmastoriskejä.
Keskilämpötilan nousua pidetään varmana seurauksena ilmastonmuutoksesta, mutta ennusteet tuulisuuden lisääntymisestä ovat huomattavasti epävarmempia. Lämpimämpi ilmasto näyttää kuitenkin Ilmatieteen laitoksen mukaan lisäävän ukkosille suotuisten olosuhteiden esiintymistä, kun kehitystä tarkastellaan kuluvan vuosisadan loppuun saakka.
Voimakkaat ukkoset puolestaan lisäävät tuulenpuuskia. Myrskytuhoille altistavat erityisesti routakauden lyheneminen ja routaantumisen väheneminen sekä rankkasateiden yleistyminen.
Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan varsinkin syysmyrskyissä tuulet puhaltavat entistä useammin lännen ja lounaan suunnalta. Tämä merkitsee sitä, että sateet kastelevat erityisesti talojen lännen- ja etelänpuoleisia seiniä, mikä puolestaan voi aiheuttaa rakenteisiin kosteusvaurioita.
– Myrskyjen ennustamiseen liittyy enemmän epävarmuutta kuin lämpötilojen skenaarioihin, Suomen ympäristökeskuksen sopeutumisen suunnittelija Katriina Virtanen sanoo.
Keski-Suomessa ilmaston arvioidaan lämpenevän kuluvan vuosisadan aikana 1,9–5,4 celciusastetta. Ilmasto on jo lämmennyt, sillä jakso 1991–2020 oli noin 0,6 astetta lämpimämpi kuin jakso 1981–2010. Tulevaan lämpenemiseen vaikuttaa eniten kasvihuonepäästöjen määrän kehittyminen.
Samassa skenaariossa vuotuisten sademäärien arvioidaan kasvavan KeskiSuomessa 6–15 prosenttia verrattuna jaksoon 1981–2010.
Virtanen sanoo, että jokaisen taloyhtiön on seurattava niin rakennusten kuin tontilla kasvavien puiden kuntoa.
– Kun routaantuminen vähenee leutojen talvien vuoksi, talvimyrskyt kaatavat puita aikaisempaa herkemmin. Taloyhtiöiden on syytä kaadattaa pois huonokuntoiset puut ja tarkastella terveiden puiden kohdalla, millaista vahinkoa niiden kaatuminen aiheuttaisi. Samassa yhteydessä on hyvä tutkia, missä määrin puiden oksia tulisi harventaa, Virtanen sanoo.
Ennen puiden kaatamista on syytä olla yhteydessä oman alueen kunnan ra-
”Taloyhtiöiden on syytä kaadattaa pois huonokuntoiset puut ja tarkastella terveiden puiden kohdalla, millaista vahinkoa niiden kaatuminen aiheuttaisi.
Katriina Virtanen
kennusvalvontaan. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki vaatii ilmoituksen, mikäli asemakaava-alueella suunnitellaan puiden kaatamista. Kaatourakkaa ennen on odotettava rakennusvalvonnan vastaus ilmoitukseen, sillä osa puista voi olla asemakaavalla suojeltuja.
Kaupunkeihin ei pidä rakentaa tuulitunneleita
Myrskyt ja kovat tuulet voivat aiheuttaa monenlaisia vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille. Kovat tuulet voivat repiä kattoja, piiskata vettä julkisivua vasten ja lennättää irtaimena olevia esineitä.
Myrskyjen yhteydessä esiintyvät rankkasateet voivat johtaa myös maarakenteiden sortumiseen, viemäreiden tukkiutumiseen ja tulvimiseen sekä tienvierustojen eroosioon.
Myrskyjen vaikutukset rakennuksiin vaihtelevat pienelläkin alueella. Sään aiheuttamiin rasituksiin vaikuttavat muun muassa rakennuksen korkeus ja muoto sekä ympäröivä maasto. Virtasen mukaan kaupunkisuunnittelulla voidaan jonkin verran vähentää kovien tuulten vaikutuksia.
– Niin sanottuja tuulitunneleita ei pitäisi rakentaa. Tuulen kulkua edistävä tunneli voi olla esimerkiksi pitkä katu, jonka molemmin puolin on korkeita kerrostaloja.
Lämpenevä Suomi houkuttelee tuholaisia
Lämpenevä Suomi houkuttelee uusia lajeja, myös tuholaisia. Esimerkiksi kuusia tuhoava kirjanpainaja on hälyttävästi
runsastunut Etelä- ja Kaakkois-Suomessa 12 viime vuoden aikana. Lajin joukkoesiintymiä tavataan varttuneissa kuusikoissa yhä pohjoisempana.
Taloyhtiöihin kohdistuvat erityisesti rottien ja asuinhuoneistoissa viihtyvien tuhohyönteisten, kuten luteiden, yleistyminen. Kovien pakkastalvien on todettu verottavan huomattavasti rottakantaa, mutta leutoina talvina kanta ei juuri pienene.
Taloyhtiöt voivat torjua rottaongelmaa esimerkiksi kannellisilla jäteasioilla ja ohjeistamalla asukkaita tuholaisriskistä. Kynnys tuholaistorjunnan käyttöön on syytä pitää alhaisena.
Ilmastonmuutoksen on todettu lisäävän betoniruosteena tunnetun punajäkälän esiintymistä. Trentepohlia-sukuun kuuluva viherleväkasvusto käyttää ravintonaan kalkkia ja rapauttaa julkisivupintoja. Jäkälän esiintymistä edistää keskilämpötilan ja suhteellisen ilmankosteuden nousu.
Kotivara kolmeksi vuorokaudeksi
Myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoja ja häiriötä matkapuhelinverkkoihin. Jokaisessa kodissa tulisi varautua sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin poikkeustilanteisiin pitämällä kolmen vuorokauden kotivara. Siihen sisältyy muun muassa paristolla toimiva radio ja taskulamppuja sekä riittävästi vettä, ruokaa ja lääkkeitä. Kattavaa tietoa kotivarasta löytyy verkkosivuilta 72tuntia.fi.
– Jokaisessa taloudessa tulisi olla myös vesikanistereita, joilla voi noutaa vettä viranomaisten järjestämästä vedenjakelupisteestä, huomauttaa Suomen kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka
Kotivaraan sisältyvät tuotteet voivat olla arkisessa käytössä, kunhan huolehditaan varaston täydentämisestä.
LÄHTEITÄ HAASTATTELUJEN LISÄKSI
Ilmatieteen laitos; Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet; Jyväskylän kaupunki; www.ilmasto-opas.fi; Kiinteistöliiton opas ”Vaikeutuviin sääolosuhteisiin ja sään ääriilmiöihin varautuminen taloyhtiöissä”.
Kyllä kiitos
• elintarvikkeiden muovipakkaukset
• pesuainepakkaukset
• muovipussit ja -kassit
• tuubit ja putkilot
• PVC-pakkaukset
• styrox (ei rakentamisen)
Ei kiitos
• vaarallisten aineiden jämiä sisältäviä pakkauksia
• sekajätteet
• muut muovituotteet, kuten ämpärit ja lelut
• yritysten muovipakkaukset
Muovipakkausten kierrätysaste Suomessa*
Muovipakkaus
Muovipakkausten keräyksessä tärkeintä on, että kyseessä on muovinen pakkaus ja se on tyhjä. Silloin sen voi laittaa muovipakkausten keräykseen. Sinun ei siis tarvitse etsiä muovikoodeja –riittää, että kyseessä on tyhjä muovipakkaus, joka on tullut jonkin varsinaisen tuotteen mukana!
26 % ilman pantillisia pakkauksia.
30 %
sisältäen pantilliset pakkaukset.
* Virallinen kierrätysaste EU:n mukaan vuonna 2022. Vuoden 2023 luvut vahvistetaan lokakuussa 2025.
TALOYHTIÖN JÄTEPISTE. Jäteauto hakee muovipakkaukset taloyhtiön jätepisteestä. Muovipakkauksille tulee olla oma jäteastia, jos taloyhtiössä on vähintään viisi asuntoa. Taloyhtiöiltä sekä Rinki-ekopisteiltä kerätyt muovipakkaukset kuljetetaan joko suoraan tai vastaanottoterminaalin kautta kierrätyslaitokselle.
MUOVIN KIERRÄTYSLAITOS. Tähän saakka osa muovipakkauksista on käsitelty Suomessa, osa Ruotsissa. Syynä tähän on ollut se, että Suomessa ei ole ollut riittävästi kapasiteettia kaiken kerätyn muovin käsittelyyn.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun Suomeen valmistuu vuonna 2026 kaksi uutta ja suurta muovien kierrätyslaitosta. Riihimäelle valmistuu muovipakkausten lajittelulaitos, ja Hyvinkäällä tullaan käsittelemään monenlaisia muoveja, myös kovamuoveja, joita on mm. lasten pulkissa. Muovia voidaan kierrättää kahdella tapaa: mekaanisesti ja kemiallisesti. Mekaanisessa kierrätyksessä epäpuhtaudet erotellaan, eri muovilaadut tunnistetaan ja lajitellaan, pestään, silputaan ja granuloidaan kierrätysmuovigranulaatiksi. Kemiallisessa kierrätyksessä muovijäte puretaan takaisin lähtöaineiksi kemiallisen prosessin avulla. Tämä on kalliimpi tapa, mutta syntyvä muovi on verrattavissa neitseelliseen muoviin.
UUSIA TUOTTEITA. Mekaanisesti kierrätetystä muovista tehdään monenlaisia käyttötavaroita, kuten muovipusseja, tiskiharjoja ja kukkaruukkuja. Myös elintarvikkeiden pakkauksissa käytetään yhä enemmän kierrätysmuovia, joka saadaan mekaanisesti PET-muovista. Kemiallisesti kierrätettyä muovia käytetään neitseellisen raaka-aineen tavoin uudelleen muovin tai kemikaalien valmistukseen.
Leikkaa talteen!
Usein kysytyt kysymykset muovista
MENEEKÖ KOKO MUOVIJÄTEASTIALLINEN PILALLE, JOS LAITAN SINNE VÄÄRÄÄ MUOVIA?
Ei mene! Kaikki kierrätetty muovi lajitellaan huolellisesti ja tarkistetaan koneellisesti. Jos muovipakkauksiin päätyy väärää muovia, kone tunnistaa ne, eikä niiden matka jatku muovipakkausten kierrätyksessä. Toki väärin lajiteltu muovi aiheuttaa lisäkustannuksia kierrätyksessä. Vaaratilanteita aiheuttavat myös muovin sekaan päätyneet palavia nesteitä sisältävät muovipakkaukset sekä paristot ja ladattavat sähkölaitteet. Ne ovat iso paloturvallisuusriski, eikä niitä saa laittaa missään nimessä muovijätteen sekaan!
PITÄÄKÖ MUOVIPAKKAUKSET PESTÄ?
Alkuvuonna 2025 päivitettyjen uusien kierrätysohjeiden mukaan muovipakkausten ei enää tarvitse olla puhtaita ja kuivia. Muovin käsittelyssä prosessit ovat kehittyneet niin, että pienestä likaisuudesta ei ole haittaa. Halutessaan muovipakkaukset voi pyyhkäistä vaikka talouspaperilla, mikä ehkäisee hajuhaittoja ja auttaa jäteastioita pysymään puhtaina ja siisteinä.
MITEN PALJON MUOVIPAKKAUKSISTA
TÄLLÄ HETKELLÄ KERÄTÄÄN?
Pakkaustuottajayhteisö Sumi Oy:n mukaan markkinoille saatetuista muovipakkauksista keräykseen tulee vain 45 %.
POLTETAANKO MUOVIA?
Erilliskerättyjä muovipakkauksia ei saa lain mukaan toimittaa energiahyötykäyttöön. Kerätyistä muovipakkauksista (ed. kysymyksen luvusta) pakkaustuottajayhteisö Sumi Oy saa lajiteltua kierrätykseen noin 62 %. Noin 23 % on muovipakkauksia, jotka eivät kelpaa kierrätykseen tai ovat epäpuhtaita. Loput 15 % on aivan väärää jätettä, kuten kipsilevyä, rakennusjätettä tai vaippoja. Kierrätykseen kelpaamaton muovi sekä väärä jäte hyödynnetään energiaksi. Myös prosessista jäävä rejekti poltetaan. Rejekti on materiaalijäännöstä, jossa voi olla prosessista ylijäävää, likaista tai muuten kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia.
Mustankorkealla 240-litraisen muovijäteastian tyhjennys maksaa 6,15 € , sekajätteeltä 7,13 €. Harvemmin tyhjennettävän syväkeräyssäiliön (enint. 5 m 3) tyhjennys maksaa 32,76 € muovilta ja 94,20 € sekajätteeltä.
Rappukäytävään laadukkaat
Iron Horse kuramatot
• Nitriilikumipohja, pysyy hyvin paikoillaan ja on kevyt käsitellä.
• Konepestävä, paras pesutulos edullisemmin
• Myös omalla painatuksella pesu ja kuljetus
Ilmainen kartoituskäynti!
Kuljetuspalvelu • Avoinna ma-pe 8–17
Pasi Juha
Ongelmien eskaloituessa meistä kuoriutuu asiakkaan etua ajava ratkaisija. Tunnemme lakipykälät kuin omat taskumme.
Jaana Sallmén, Asianajaja, varatuomari, LKV
Vakautta ja varmuutta taloyhtiön hallitustyöhön
Viisas taloyhtiö katsoo eteenpäin, ennakoi ja kääntyy juridisissa kysymyksissä asiantuntijan puoleen. Meiltä saat luotettavaa ja monipuolista lakikonsultointia kaikissa yhtiön hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon liittyvissä kysymyksissä.
Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen ensimmäinen kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua.
Aina löytyy ratkaisu.
www.kak-laki.fi
Meillä on tyytyväisimmät laajaKAJstaasiakkaat. KAJ sinäkin liityt joukkoon?
Jyväskylässä paikallinen yhteyshenkilömme auttaa valitsemaan taloyhtiöön sopivimmat palvelut.
Osakasmuutostyö suoritettu ilman yhtiön lupaa. Miten edetään?
Välillä taloyhtiössä törmätään tilanteeseen, jossa osakas on suorittanut hallinnassaan olevassa huoneistossa niin sanotusti luvattoman muutostyön, eli työn suorittamiseen ei ole pyydetty taloyhtiöltä asianmukaista lupaa. Osakkaalla on lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Muutostyön tulee olla yhtiöjärjestyksessä määrätyn käyttötarkoituksen mukainen ja sijoittua ensisijaisesti osakkaan hallitsemaan huoneistoon.
Osakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle, mikäli muutostyö vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai sen käyttämiseen. Tällaiset muutokset voivat kohdistua esimerkiksi kantaviin seinärakenteisiin tai märkätilojen vesikalusteisiin tai vedeneristeisiin.
Yhtiöllä on oikeus asettaa osakasmuutostyölle ehtoja, jos työ voi aiheuttaa vahinkoa rakennukselle tai muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Yhtiöllä on myös mahdollisuus kieltää muutostyön suorittaminen, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun huomioidaan sekä aiheutuvan haitan määrä että osakkaalle koituva hyöty.
Jos tilanne on kuitenkin se, että muutostyö on huoneistossa jo suoritettu ilman yhtiön lupaa, osakkaalla on mahdollisuus hakea työlle lupaa jälkikäteen. Tässä tapauksessa osakkaan tulisi selvittää, miten muutostyö on tosiasiassa suoritettu. On myös huomioitava, että osakkaan tulee hakea jälkikäteen kustannuksellaan vaadittavat rakennusluvat viranomaisilta.
Ikävämpi tilanne on, jos osakkaan muutostyö on sellainen, johon yhtiö ei anna lupaa jälkikäteen. Tällöin yhtiö voi velvoittaa osakkaan ennallistamaan huoneiston tasoon, jossa se oli ennen muutostyötä. Ennallistamista voidaan kuitenkin vaatia vain, jos muutostyöstä aiheutuu kohtuutonta haittaa tai vahinkoa yhtiölle tai toiselle osakkaalle.
Ikävimmässä tapauksessa osakkaan vahingonkorvausvastuu yhtiölle mahdollisesti syntyvästä vahingosta voi realisoitua, jos muutostyö on suoritettu ilman yhtiön lupaa tai asetettuja ehtoja, jotka ovat olleet tarpeen rakennuksen vahingoittumisen tai muun haitan välttämiseksi, ei ole noudatettu. Yhtiö voi vaatia vahingonkorvauksia muutostyön teettäneeltä osakkaalta, mutta vaatimuksessa on huomioitava, ettei virheellisestä muutostyöstä ole kulunut vielä yli kymmentä vuotta aikaa.
Osakkaalla on velvollisuus ilmoittaa muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle.
timo.hyvonen@dorimedia.fi, p. 050 468 2290 erja.joentausta@dorimedia.fi, p. 050 374 9444
Se voi olla esimerkiksi onnistunut korjaushanke, ikä- ja muistiystävällinen teko, tai joku henkilö tai taho, joka luo iloa ja positiivisuutta taloyhtiöön.
LUE LISÄÄ JA EHDOTA
MA 6.10. MENNESSÄ OSOITTEESSA keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/posi
Yhdistykseltä
Uusi jäsenpalvelu taloyhtiön kilpailutuksiin ja kustannusten vertailuun
Kiinteistöliitto on aloittanut yhteistyön Optimate-palvelun kanssa tavoitteena tehostaa taloyhtiöiden hankintoja sekä parantaa kuluhallintaa ja kustannustietoisuutta.
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat Optimaten avulla kilpailuttaa taloyhtiön kaikki keskeiset palvelut, analysoida taloyhtiön taloutta ja vertailla taloyhtiön kustannuksia alueen keskimääräisiin kustannuksiin.
Palvelu on taloyhtiölle maksuton eli kilpailutustyökalut, kustannusvertailut ja muut ominaisuudet ovat vapaasti käytettävissä ilman käyttömaksuja.
Taloyhtiö voi halutessaan hyödyntää myös Optimaten maksullista kilpailutus- tai säästökonsultointia, joista Kiinteistöliiton jäsentalot saavat 15 prosentin alennuksen.
▶ Lue lisää Optimate-palvelusta: www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/optimate
Vanhan Fredan tarina tallennetaan kirjaksi
Kiinteistöliitto Keski-Suomi tekee merkittävän kulttuuriteon: yhdistyksen hallitus on päättänyt tallentaa Vanhan Fredan historian kirjaksi. Talo on yksi harvoista säilyneistä puutaloista Jyväskylän keskustassa, ja se on osittain suojeltu kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi.
Vanha Freda rakennettiin alun perin Kirkkopuiston laidalle vuonna 1863, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1914. Talo on toiminut monenlaisten toimintojen kotina, ja sen seinät kätkevät sisäänsä runsaasti paikallishistoriaa.
Kirja julkaistaan vuonna 2026. Sen kirjoittaa tunnettu tietokirjailija, filosofian tohtori Jussi Jäppinen, joka on dokumentoinut jyväskyläläisten rakennusten ja alueiden historiaa.
▶ Lue lisää yhdistyksen omistaman talon historiasta: keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/yhdistys/vanhafreda
Vanhan Fredan seinät kätkevät sisäänsä runsaasti paikallishistoriaa, joka tallennetaan vuonna 2026 julkaistavaan kirjaan.
TeRVeTULOA TAPAHTUMIIN
Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!
VAIN JÄSeNILLe
LÄHITAPAHTUMAT
Isännöinnin ja hallituksen yhteistyö 14.10. päivä, Jyväskylä 14.10. ilta, Jyväskylä
17.11. Toimivan taloudenpidon askelmerkit hallituksille 24.11. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi käytäntöön 1.12. ajankohtaista kiinteistön turvallisuudesta
KAIKILLe AVOIMeT
LÄHITAPAHTUMAT
Keski-Suomen Taloyhtiöpäivä 11.11. Jyväskylä
WeBINAARIT
13.10. Yhtiöjärjestyksen merkitys ja muuttaminen 27.10. Riidat taloyhtiöissä ja niiden sovittelu
keski-suomi.kiinteistoliitto.fi
aKVaRELLI MIKa PEKKaNEN, 2023
MAKSUTTOMAT JÄSeNPALVeLUT HALLITUKSILLe JA ISÄNNÖINNILLe
OTA MeIHIN YHTeYTTÄ
Voit soittaa, lähettää sähköpostia, tai laittaa neuvontapyynnön verkkosivuiltamme. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa.
JÄSeNSIVUT
Jäsensivut on todellinen taloyhtiön tietopankki. Rekisteröidy jäsensivuille taloyhtiösi jäsennumerolla ja sähköpostiosoitteellasi.
Tarkista sivuilta, että taloyhtiön tiedot ovat jäsenrekisterissämme oikein. Siten varmistat, että oikeat henkilöt saavat jäsenpalvelut käyttöönsä.
JÄSeNTAPAHTUMAT
Seuraa tapahtumakalenteriamme, ja osallistu koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Koulutusten materiaalit ja tallenteet, koulutusvideot ja verkkokurssit löydät jäsensivuilta.
JÄSeNLeHDeT
Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan postitse neljä kertaa vuodessa jäsenrekisteriimme ilmoitetuille henkilöille.
Suomen Kiinteistölehti postitetaan kymmenen kertaa vuodessa puheenjohtajille.
Verkkolehdet voit lukea jäsensivuilta.
JÄSeNKIRJe
Jäsenkirjeestä saat kuukausittain tietoa kiinteistöalan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista.
JÄSeNKORTTI
a senna puhelimeesi Kiinteistöliiton jäsenkortti -sovellus. Sen avulla voit soittaa neuvontaamme, ilmoittautua tapahtumiin ja käyttää jäsensivuja.
ASIANTUNTIJA KOKOUKSIIN
Jäsentaloyhtiö voi kutsua kokoukseen asiantuntijaksi toiminnanjohtaja hannu Mähösen.
KOKOUSTILA
Yhdistyksen toimisto (max. 14 hlöä) on käytettävissä jäsentaloyhtiön kokouksiin.
▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/jasenpalvelut
Me NeUVOMMe SINUA
Paikallinen neuvonta
hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16)
