IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN TALOYHTIÖ
Suomi harmaantuu ja harmaantumisella on monia vaikutuksia. Yhä kasvava määrä yli 65 vuotiaita asuu erilaisilla asuinalueilla erilaisissa ja eri aikaan valmistuneissa tai remontoiduissa asuinrakennuksissa. Yli 65 vuotiaista puolet asuvat kerros- tai rivitaloissa ja yli 75 vuotaista jo hiukan yli puolet. Ikääntyneiden asumistoiveissa esteetön kerrostaloasuminen nousee esiin halutuimpana asumisen muotona.
Suomessa on yli 90.000 asunto-osakeyhtiöitä, josta noin 80.000 on hajautetun omistuksen yhtiöitä. Väestön ikääntyminen nousi eniten asumisen tulevaisuutta muuttavaksi tekijäksi Kiinteistöliiton taannoisessa jäsenkyselyssä.
Merkittävin esteettömyyttä edistävä yksittäinen remontti on hissin rakentaminen kerrostaloon, jossa ei ole hissiä. Edelleen noin puolet kaikista Suomen kerrostaloista on hissittömiä. Joka viides hissittömässä kerrostalossa asuva on yli 65-vuotias. Hissin rakentamisen mahdollisuuksia kannattaa selvittää, sillä toteutuessaan se nostaa myös asuntojen arvoa.
Esteettömyys on muutakin kuin hissi. Asukkaat toivovat, että taloyhtiöissä parannettaisiin esteettömyyttä hissien lisäksi ovien automatisoinnilla sekä erilaisten ramppien ja luiskien tai kahvojen avulla. Lisäksi valaistusta voisi parantaa esimerkiksi liiketunnistimin ja huolehtien selkeistä kylteistä, väreistä ja porrasmerkinnöistä.
Esteettömyyden lisäksi väestön ikääntyminen tuo taloyhtiöihin ulkopuolisia toimijoita.
Miten
Kotihoidon palveluntarve kasvaa. Paloturvallisuuteen ja kiinteistön yleiseen turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Muistisairauksien lisääntyessä naapuriapu nousee arvoon arvaamattomaan.
Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Hyvinvointialueilla ei vaikuta olevan riittävästi resursseja lain mukaisen yhteisöllisen asumisen järjestämiseen. Yritetäänkö vastuuta kaataa yksityisille taloyhtiöille?
Tavallisessa asunto-osakeyhtiöissä ei vastikerahalla voi järjestää sosiaalipalveluita. On kuitenkin olemassa asunto-osakeyhtiöitä, joissa palveluvastikkeella voidaan kattaa tätä palvelutarvetta. Eriytyykö asuminen siten, että ikääntynyt väestö asuu omissa rakennuksissaan?
Aiheen ympärillä käydään melko vähän julkista keskustelua, vaikka vaikutukset koskettavat monia. Taloyhtiöissä kannattaa edistää kaikkien turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä parantavia uudistuksia pitkällä tähtäimellä. Koti on usein ihmisen arvokkain omaisuus ja turvallisin paikka, jossa viihdytään pitkään.
voidaan vaikuttaa ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin ja miten näitä haasteita voidaan ennaltaehkäistä?
Ikääntyneiden määrä lisääntyy Suomessa merkittävästi. Miten siihen voidaan ja kannattaa valmistautua? Kysymys on herättänyt keskustelua monilla elämänalueilla. Asumisessa ratkaisut ovat osin helppojakin. Sekä uutta tehdessä että vanhaa korjatessa asia kannattaa suunnitellessa huomioida.
Miten teen tilat helppokäyttöisiksi kaikille käyttäjille? Näin se on noin pähkinänkuoressa.
Uutta tehdessä löytyy sekä ihan hyviä että erinomaisia esimerkkejä. Ja aina kun remontteja tehdään eri syistä, kannattaa miettiä miten samalla parannettaisiin tilojen käytettävyyttä. Ne taloyhtiöt, jotka näin toimivat, saavuttavat selkeää kilpailuetua tulevaisuudessa, kun asunnon ostajat näitä asioita tarvitsevat ja vaativat. Vanhustyön keskusliitto, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso
Iän myötä riski tapaturmalle tai sairaskohtaukselle kasvaa. Tällä hetkellä yli puolet ensihoidon tehtävistä kohdistuu ikääntyneeseen väestöön. 2022 ensihoidon tehtävistä A-kiireellisyysluokassa oli 1240 tehtävää. Näillä tehtävillä kilpaillaan aina aikaa vastaan. B- kiireellisyysluokan tehtäviä puolestaan oli 11093, joissa niissäkin avun nopea saanti on ensiarvoisen tärkeää. Jotta apu saadaan nopeasti perille, tulee kiinteistön olla helposti löydettävissä sekä pelastustien esteetön. Oikean kiinteistön löytyminen edellyttää, että kiinteistön numerointi on helposti havaittavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Useammista taloista koostuvista yhtiöissä sisääntuloväylälle olisi syytä asentaa selkeä aluekartta. Pelastustien tulee olla tyhjä kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Pelastustielle ei voi laittaa kukka-asetelmia, siihen ei voi pysäköidä ”ihan vaan hetkeksi” eikä sitä voi käyttää lumen kasaamiseen. Mikäli taloyhtiössä herää huoli ikääntyneen asukkaan hyvinvoinnista tai turvallisuudesta, voi taloyhtiö tehdä asukkaasta huoli-ilmoituksen Varhan sähköisen asioinnin kautta. Palotarkastaja Elena Raitmaa, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Kotona asumisen haasteisiin tulee vastata yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Väestön ikääntyminen vaatii esteetöntä ja turvallista asumista, joka tukee aktiivista arkea. Esteettömyys tulee huomioida jo asuntojen suunnittelun alkuvaiheessa. Tämä edellyttää myös hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja vahvistaa yhteisöllistä asumista. Teknologiset ratkaisut, kuten turvapuhelimet, sensorit ja digipalvelut voivat lisätä ikääntyneiden itsenäisyydentunnetta. On myös huolehdittava riittävästä, monipuolisesta ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta.
Kansanedustaja Saara-Sofia Siren, ympäristövaliokunnan jäsen
Oman kodin tarkastelu ikääntyessä kannattaa. Lyhyt etäisyys palveluihin ja harrastuksiin on tärkeää etenkin, jos liikkuu jalan. Asunnon esteettömyyttä voi parantaa remontoimalla. Maksuttomia korjausneuvojan palveluita voi tiedustella Vanhustyön keskusliitosta. Pieniä parannuksia voi tehdä jo tavaroita karsimalla ja valaistuksella. Kodin turvallisuuteen voi vaikuttaa apuvälineillä, kuten liesivahdin avulla. Jos kotia ei voi remontoida, on tärkeää, että tarjolla on tavallisen asumisen vaihtoehtoja, joissa korostuu esteettömyys, palvelujen läheisyys ja sosiaaliset suhteet. Ystävistä, sukulaisista tai naapureista muodostuva lähiverkosto on tärkeä tuki. Oman hyvinvoinnin ylläpitäminen ja tarvittavien kotona asumista helpottavien palvelujen käyttäminen ovat pohja hyvälle ikääntymiselle ja turvalliselle kotona asumiselle.
Outi Korpelainen, kehittämisasiantuntija, ikääntyneiden palvelut, Varha
TALOYHTIÖISSÄ RYHDYTTÄVÄ RATKOMAAN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVIÄ
HAASTEITA
Yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu omissa kodeissaan, usein tavallisissa taloyhtiöissä. Iäkkäiden asumisen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla esteettömyyttä ja edistämällä yhteisöllisyyttä.
Yksilön kokemia asumisen haasteita
Ikääntyessä turvattomuuden tunnetta lisäävät yksinäisyys, ulkopuolisen avun riittämättömyys, sairaudet ja tapaturmat. Toimintakyvyn heiketessä osasta arjen askareista, kuten lampunvaihto tai siivous, voi olla vaikea selviytyä itsenäisesti. Talousongelmia voi syntyä pienen eläkkeen tai nousevien asumiskustannusten vuoksi. Heikot digitaidot voivat syrjäyttää taloyhtiön päätöksenteosta.
Iäkkäät asuvat usein muuta väestöä vanhemmissa rakennuksissa, joissa joudutaan tekemään suuria korjaushankkeita. Esimerkiksi yksinäiselle muistisairaalle väliaikaisasunnon järjestäminen linjasaneerauksen ajaksi voi olla mahdotonta ilman apua. Osallistuminen ja yhteisöllisyys taloyhtiössä
Asukaskyselyt ja tilaisuudet, joissa käsitellään taloyhtiön turvallisuutta, esteettömyyttä tai yleistä viihtyvyyttä, lisäävät osallisuuden tunnetta ja auttavat tunnistamaan kehityskohteita. Asukkaita kuulemalla varmistetaan, että ratkaisut vastaavat aidosti asukkaiden tarpeisiin. Kokouspaikka lähellä kotia ja
rento ilmapiiri helpottavat yhteisiin tilaisuuksiin osallistumista. Yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Naapuriapu ja yhteinen toiminta kuten kahvihetket tai harrastusryhmät, rikastuttavat arkea ja vähentävät yksinäisyyttä. Kun asukkaat tuntevat toisensa, on helpompi huomata, jos joku tarvitsee apua. Yhteiset tilat, virikkeet ja viihtyisä piha parantavat asukkaiden elämänlaatua iästä riippumatta.
Ennakointi, turvallisuus ja esteettömyys Esteettömyys on olennainen osa ikäystävällistä asumista. Riittävän leveät kulkuväylät, helposti avautuvat ovet, kaiteet, rampit ja levähdyspaikat parantavat liikkumisen turvallisuutta. Selkeät opasteet ja hyvä valaistus auttavat asukkaita, joiden muisti tai havaintokyky on heikentynyt. Tiedottamisen tulisi olla monikanavaista ja helposti ymmärrettävää. Esteettömyyskartoitus olisi hyvä tehdä vähintään ennen suurempia korjaushankkeita ja selvittää voiko taloyhtiön esteettömyyttä parantaa remontin yhteydessä. Esteettömyysparannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin voidaan tehdä taloyhtiöhankkeena tai osakkaan toimesta hänen omalla kustannuksellaan. Taloyhtiöt voivat hakea avustuksia es-
Esteettömyysparannuksia taloyhtiön yhteisiin tiloihin voidaan tehdä taloyhtiöhankkeena tai osakkaan toimesta hänen omalla kustannuksellaan.
teettömyyskorjauksiin ARAlta tai kaupungilta. Osakas voi saada taloudellista tukea muutoksiin esimerkiksi omalta hyvinvointialueeltaan. Lisäksi ARA myöntää korjausavustuksia iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin.
Turvallisuussuunnittelulla voidaan ennaltaehkäistä riskitilanteita. Erilaiset teknologiaratkaisut, kuten liesivahti ja magneettihana, parantavat kaikkien turvallisuutta. Hyvä kiinteistönhoito, talvikunnossapito ja liukkauden torjunta vähentävät kaatumisen riskiä.
Taloyhtiöön voidaan valita turvallisuusvastaava, ja ottaa turvallisuusasiat vuosittain puheeksi yhtiökokouksessa. Puutteita voi kartoittaa esimerkiksi asukaskyselyn tai turvallisuuskävelyn avulla. Hallituksen tehtävä on huolehtia, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla ja siinä on huomioitu myös toimintakyvyltään heikentyneet asukkaat.
Asukkaan on hyvä ennakoida, vastaako nykyinen asunto omia tarpeita 5–15 vuoden päästä. Ovatko esteettömyysparannukset mahdollisia tai onko parempi etsiä ajoissa sopivampi asunto. Muutostöille voi tulla tarve myös tilapäisesti esimerkiksi sairastuessa tai leikkausta vaativan hoidon jälkeen.
On suositeltavaa kirjata ylös omat toiveet asumisen ja hoidon suhteen, siltä varalta, että muisti tai toimintakyky heikentyvät eikä enää pysty hoitamaan asioitaan. Muistitutkimukset ja terveystarkastukset ovat osa ennakointia, sillä esimerkiksi muistisairauksien etenemistä voidaan hidastaa ajoissa aloitetulla hoidolla.
Vastaako koti ja asuinalue omia tarpeita vielä ikääntyneenäkin?
Pentti Sormunen
Antero Aaltonen
Riitta Weijola
Taloyhtiö on nykyajan kyläyhteisö. Kun asukkaat tuntevat toisensa, huomataan ajoissa, jos joku tarvitsee apua.
IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN
TALOYHTIÖ - TILAISUUS
TALOYHTIÖPÄÄTTÄJILLE
26.11.2024 klo 17.30 Turun virastotalon auditorio, 2. krs
Miten parantaa ikäihmisten asumista taloyhtiöissä?
Tule kuulemaan, miten vaikuttaa ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin ja miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Tilaisuus on maksuton ja osa Kiinteistöliiton ja Ympäristöministeriön Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen koulutuskiertuetta. Kiertueaikataulu ja linkki ilmoittautumiseen: www.kiinteistoliitto.fi/ikajamuisti
Ohjelma klo 16.00–19.30
Näyttely ja kahvitarjoilu tilaisuuden aulassa
• Millainen on Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö
Muistisairauksien vaikutukset asumiseen
• Huoli ikäihmisestä - mistä tukea ja neuvontaa?
Esteettömyyskorjaukset ja avustukset sekä taloyhtiön että osakkaan näkökulmista
Muistisairaudet
Muistisairaudet ovat nopeasti yleistyvä kansantauti, joka näkyy yhä useammin myös taloyhtiöissä. Suomessa on arviolta noin 150 000 muistisairasta, joista suurin osa on yli 80-vuotiaita.
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa ihminen voi vielä vaikuttaa asumiseensa, esimerkiksi varmistamalla, että tarvittavia tukipalveluja on saatavilla sairauden edetessä. Omaisten kanssa voi tehdä selkeän toimintasuunnitelman, miten raha-asiat tai osallistuminen taloyhtiön päätöksentekoon hoidetaan tulevaisuudessa. Ohjeistusta ja tukea voi saada Varsinais-Suomen ikääntyneiden keskitetystä asiakasohjauksesta tai Muistineuvo-tukipuhelimesta.
Taloyhtiöissä on hyvä keskustella avoimesti muistisairaiden asukkaiden tilanteesta ja etsiä toimintatapoja, jotka edistävät turvallista asumista. Yhteisöllinen asenne ja naapureiden huolenpito voivat lisätä merkittävästi muistisairaan asukkaan turvallisuudentunnetta sekä ennaltaehkäistä vakavampia ongelmia.
Huoli ikäihmisestä
Huolta voivat aiheuttaa iäkkään ihmisen kotona pärjääminen tai elämän hallinnan ongelmat. Pyri ensin keskustelemaan ikääntyneen tai tämän lähipiirin kanssa. Kerro että olet huolissasi ja haluat auttaa. Kannusta henkilöä itseään tai hänen läheisiään ottamaan yhteyttä ikäihmisten neuvontaan. Ellei asia
Yksinäisyys ja ulkopuolisen avun riittämättömyys voivat lisätä iäkkäiden turvattomuutta.
Yhteiset aktiviteetit taloyhtiössä lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vähentävät yksinäisyyttä.
etene, kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen verkkosivuilla, myös nimettömästi. Ilmoitukseen tulee kirjata asukkaan tiedot ja tilanne mahdollisimman tarkkaan. Ilmoituksen jälkeen sosiaalipalvelujen ammattilaiset selvittävät millaista apua kyseinen henkilö tarvitsee.
Tukea asukkaille
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on, että jokainen ikääntynyt voi asua kotihoidon ja tukipalvelujen avulla mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.
Tukipalveluina järjestetään henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan ateriapalvelua, vaatehuoltopalvelua, siivouspalvelua, asiointipalvelua, peseytymispalvelua sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua.
Kotihoidon palvelu sisältää sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon sekä terveydenhuoltolain mukaisen kotisairaanhoidon. Kuntouttavaa arviointijaksoa kuntoutusyksikössä tai asiakkaan kotona voi tarvita, jos toimintakyvyn heikentymisen takia on tarpeen arvioida kotona asumisen turvallisuutta.
Tukea taloyhtiöille
Vuonna 2024–2025 käynnissä oleva Ikä- ja Muistiystävällinen
Taloyhtiö Hanke pyrkii tukemaan taloyhtiöitä ennakoimaan ja kehittämään ikäystävällisempää asumista.
Auta asukkaita asumaan!
Viemärit tukossa eikä kukaan ilmoita huoltoon?
Taloyhtiön vesilaskut huippulukemissa?
Saako parvekkeella grillata?
Koti ei pysy kunnossa vain ammattilaisten voimin, vaan asukkaalla on siinä ratkaiseva rooli. Auta asukkaita pitämään huolta asunnoistaan ja samalla koko taloyhtiöstä.
HUOLI-ILMOITUS
• Varsinais-Suomen ikääntyneiden keskitetty asiakasohjaus
- Neuvontaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen p. 02 262 6164 (arkisin klo 9-15)
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen verkkopalvelu
- Huoli-ilmoitus kun henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan
- yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi, apua omaan tilanteeseen tai tukea tarvitsevan suostumuksella
Kiireellisessä tapauksessa välittömästi yhteys sosiaalipäivystykseen p. 02 262 6003 (24/7). Hätätilanteissa 112.
IKÄIHMISTEN ASUMINEN
Joka kymmenes suomalaisista on yli 75-vuotias
90 % yli 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan
70 % yli 75 vuotiaista asuu omistusasunnossa
43 % ikäihmisistä asuu kerrostalossa Joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä Vain 20 % Suomen asunnoista on esteettömiä Arviolta 150 000 suomalaista sairastaa muistisairautta
Vastaako asunto tarpeita 5–15 vuoden päästä?
Millaista elämää haluan elää ja missä?
Riittääkö remontti vai tarvitaanko muutto?
Kuka hoitaa asioitani, jos en itse siihen kykene? ASUMISEN ENNAKOINTI
Maaliskuussa taloyhtiöiden ikä- ja muistiystävällisyyttä kartoitettiin valtakunnallisella kyselyllä. Yli puolet 3000 vastaajasta kertoi kohdanneensa taloyhtiössään haasteita asukkaiden heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Ongelmia olivat aiheuttaneet esim. kaatumiset, avainten unohtelu, asunnosta huolehtimisen vaikeudet tai suuri tavaramäärä. Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli esille paljon kehittämistarpeita, mutta myös hyviä käytäntöjä. Eniten palautetta saatiin taloyhtiöiden turvallisuuspuutteista ja yhteisöllisyyden edistämisen tarpeista. Ympäri Suomea on valittu 30 pilotti taloyhtiötä, joissa kokeillaan käytännössä ikäystävällisyyttä edistäviä toimintatapoja. Ensimmäinen pilotti yhteisöllisyyden edistämisestä toteutettiin toukokuussa Oulussa. Syyskuussa 2024 käynnistynyt koulutuskiertue vierailee 20 paikkakunnalla ja tarjoaa työkaluja ikäystävällisyyden kehittämiseksi. Kaikille avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa paikalliset asiantuntijat kertovat mm. miten taloyhtiössä voidaan parantaa turvallisuutta ja ehkäistä riskejä, muistisairauksien vaikutuksista asumiseen, esteettömyyskorjauksista sekä mitä tehdä, jos herää huoli iäkkäästä asukkaasta.
Kirjoittaja Maura Tiuraniemi työskentelee Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025). Hän on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt aiemmin asumisneuvojana.
Opas taloyhtiön asukkaalle on helppolukuinen kodin käyttöohje, jolla jokainen pääsee hyvään alkuun. Tilaa opas jokaiseen kotiin ja viesti asukkaille heidän tärkeistä velvollisuuksistaan.
Lue lisää ja tilaa osoitteesta www.kiinteistomedia.fi tai soita meille p. 075 757 8591
Mika Artesola 2023, 32 sivua
Opas taloyhtiön asukkaalle 11 € 90 sh.
Isommista eristä pyydä tarjous!
Tuula Roos
Riitta Weijola
Pentti Sormunen
KIINTEISTÖLIITOLTA TUKEA
JA TYÖKALUJA TALOYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENILLE
Syksyllä taloyhtiöissä jatkuu arkinen aherrus, ja yhtiökokouksessa valitut hallituksen jäsenet pääsevät tarttumaan toimeen yhteisten asioiden hoitamiseksi. Kiinteistöliitto on koonnut hallitusten jäsenille tarkastuslistan ja muita hallitustyön kannalta hyödyllisiä työkaluja. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöillä on käytössään myös kattavat neuvonta- ja koulutuspalvelut.
Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tarjoama maksuton lakineuvonta palvelee hallitusten jäseniä ja isännöitsijöitä sekä tilin- ja toiminnantarkastajia viitenä päivänä viikossa. Neuvontaa on saatavilla lakiasioiden lisäksi myös korjausrakentamisessa ja energia-asioissa sekä talouteen ja verotukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi Kiinteistöliitto ja sen alueelliset jäsenyhdistykset järjestävät runsaasti koulutustilaisuuksia verkon väli tyksellä ja perinteisinä luentosalikoulutuk sina.
Hallitus huolehtii yhteisestä omaisuudesta
Hallituksen jäsenten ja puheenjoh tajan on tärkeää perehtyä huolelli sesti oman yhtiönsä tilanteeseen ja keskeisiin asiakirjoihin. Tärkei tä asiakirjoja ovat esimerkiksi isännöintitoimiston kanssa sol mittu isännöintisopimus sekä huoltoyhtiön kanssa tehty sopimus kiinteistönhuollosta. Hallituksen on tärkeää myös pitää silmällä taloyhtiön talou dellista tilannetta.
”Taloyhtiön hallitus huoleh tii osakkaiden yhteisestä omai suudesta. Hallituksen jäsenten on hyvä ottaa tehtävänsä vaka vasti ja perehtyä aluksi kaikkiin
hallitustyöskentelyn kannalta oleellisiin asioihin. Pelätä ei kuitenkaan tarvitse, sillä normaali huolellisuus riittää, ja asiantuntija-apuakin on meiltä helposti saatavilla”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen juristi Sanna-Mari Mannila
Taloyhtiöillä on tarvetta energiankäyttöön liittyvälle luotettavalle ja riippumattomalle tiedolle. Moni taloyhtiöpäättä kokee, ettei välttämättä tiedä, miten lähteä liikkeelle esimerkiksi energiansäästöön tai lämmitystavan vaihtamiseen liittyvissä asioissa. ”Taloyhtiöiden energianeuvonnassa ovat painottuneet erityisesti erilaiset lämpöpumppu- ja aurinkosähköjärjestelmiin liittyvät kysymykset”, sanoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen neuvontainsinööri Matts
Hallituksen jäsenille tarkoitettu tarkastuslista ja muita hallitustyön kannalta hyödyllisiä työkaluja löytyy Kiinteistöliiton verkkosivuilta. Myös Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista löytyy lisätietoa verkkosivuiltamme.
Liittymistarjous uusille jäsenille, loppuvuosi 2024 veloituksetta!
Liittyminen on helppoa: Täytä jäsenhakemus netissä https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/liityjaseneksi/
Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat vastuussa huomattavasta omaisuudesta. Riittävät tiedot ja taidot auttavat selviytymään tehtävässä, sekä tekemään oikeita päätöksiä.
• Taloyhtiöllenne maksuttomat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi
• Maksutonta koulutusta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille
• Jäsenalennuksia mm. Kiinteistömedian tuotteista
• Pienimuotoiset maksulliset juridiset ja tekniset toimeksiannot vain jäsenyhtiöille
97%
Kiinteistöliiton jäsenistä suosittelee jäsenyyttä
KIINTEISTÖALAN AMMATTILAISET OVAT APUNANNE:
• Maksuton puhelinneuvonta, sekä neuvonta toimistolla juridiikassa-, teknisissä-, energia- ja talouskysymyksissä.
• Kattavat jäsensivut www.kiinteistoliitto.fi/ jasensivut
• Lakihelppi palvelee jäsensivuilla 24/7
• Tiedotusta: Jäsentiedote postissa, sekä sähköiset uutiskirjeet, Suomen Kiinteistölehden vuosikerta 10 krt/vuosi sisältäen alueellisen Kiinteistölehti Lounais-Suomen 4 krt/vuosi
Sanna-Mari Mannila
