PILLI Keski-Karjalan musiikkiopiston tiedotuslehti, kevät 2024

PILLI

Kevät 2024

Kurkistuksia oppitunneille ja oppilaskonserttiin

Aurinko ja tuuli

Satumainen musiikkinäytelmä

Harrastavat sisarukset

Kolme haastattelua

Tässä Pillissä

s. 3 Pillin toimittajan terveiset

s. 4 Musiikkiopiston yhteystiedot

s. 5 Rehtorin terveiset

s. 6-9 Seitsemän kunnan musiikkiopisto

s. 10-12 Kurkistus oppitunteihin

s. 13 Musiikkiopistossa voi myös tanssia!

s. 14-15 Poimintoja lukuvuodelta

13

s. 16-18 Harrastavat sisarukset - kolme haastattelua

s. 19 Lukuvuoden konserttijulisteita

s. 19 Muista suojella kuuloasi

s. 20-21 Aurinko ja tuuli -musiikkinäytelmä

s. 22 Uutta musiikkiopistolla: Quartet8-yhteiskantele

s. 23 Silloin ja nyt

s. 24-25 Vastuuopettajan mukana oppilaskonsertissa

s. 26-27 Musiikkiopiston tarjonta

s. 27 Näin haet musiikkiopistoon

20-21

11

18

22

Kansi: Rääkkyläläinen Pipopojat-oppilasbändi esiintymässä On the Stage -konsertissa. Bändiä opettaa Jukka Kyllönen.

Ote Pillistä vuodelta 1998. Tänä päivänä muutamalla painikkeella tapahtuvaa ”leikkaa-liimaa” -toimintoa tehtiin Pillin alkuajoilla täysin kirjaimellisesti.

Pillin toimittajan terveiset

Elokuussa 2023 astuessani viestintäasiantuntijan sijaisuuteen en osannut odottaa tulevalta lukuvuodelta oikeastaan mitään. Ympäristö – niin fyysinen kuin aineetonkin – olivat itselleni täysin uusia. Tohmajärvellä olen piipahtanut ohikulkumatkalla ja Heinäveden paikkaa en olisi välttämättä osannut sijoittaa kartalle. Hädin tuskin tunnistin kitaran ukulelesta ja huilun klarinetista. Silti sitä vain otettiin hyppy tuntemattomaan ja suunnattiin Tohmajärven mystisyyteen.

Mutta tässä sitä nyt ollaan – lukuvuosi alkaa olla paketoitu ainakin allekirjoittaneen mielestä onnistuneesti. Lukemattomia uusien asioiden ja ihmisten tuomia oppeja, unohtamatta itsensä haastamista. Paljon konserttijulisteita, valokuvaamista, tiedotteita, somepostauksia ja asioiden organisointia.

Tämän vuoden Pilli on kooste musiikkiopiston lukuvuodesta omasta näkökulmastani. Tartuin asioihin, jotka ovat mielestäni opistomaailmassa erityisen kiinnostavia. Vierailin kaikissa toimikunnissa tutustuen oppilaisiin ja opettajiin paremmin sekä kävin myös tapahtumissa ja konserteissa kartuttamassa kuva- ja videomateriaalia musiikkiopiston arkistoon. Ja ennen kaikkea ihailemassa uskomattoman hienoja musiikillisia ja tanssillisia taidonnäytteitä.

Kiitos kaikille musiikkiopiston oppilaille, opettajille, toimistolle ja sidosryhmille palkitsevasta ja opettavaisesta vuodesta!

Innokkain terveisin, soittimia vähitellen toisistaan erottava Netta

Ota yhteyttä

Rehtori

Susanna Ertolahti-Mertanen

susanna.ertolahti@tohmajarvi.fi

040 105 4045

Toimistosihteeri

Apulaisrehtori

Saila Kinnunen

saila.kinnunen@edu.tohmajarvi.fi 040 105 4054

Riitta Karppinen riitta.karppinen@tohmajarvi.fi

040 105 4046

Viestintäasiantuntijan sijainen

Netta Ohtonen

netta.ohtonen@tohmajarvi.fi 040 105 4049

Toimiston käyntiosoite

Takkunurmentie 9 82600 Tohmajärvi

Musiikkiopiston yhteinen sähköposti musiikkiopisto@tohmajarvi.fi

Ajantasaisen opettajalistauksen ja yhteystiedot löydät nettisivuiltamme: kkmo.fi/yhteystiedot

Pillin toimitti Netta Ohtonen

Kuvat ja teksti: Netta Ohtonen (ellei toisin mainita)

Rehtorin terveiset

Valmistaudumme laskeutumiseen!

Lukuvuoden lento on tätä kirjoittaessa loppukaarroksessa. Perämiehistö on huolehtinut lentokorkeudesta ja siipien asetuksista, ja kapteeni antoi luvan laskeutumisvalmisteluille. Kesäloma on kenttä edessä.

Taiteen harrasteopinnot yhdistävät ja tuovat uusia kontakteja, uusia virikkeitä, luovaa yhteistyötä ja rakentavaa tavoitetta, sisältöä elämään. Monille meistä se on viikon tärkeitä pääkohtia, ei vain taiteen ja luovan tekemisen vuoksi, vaan myös niiden kontaktien ja vertaisoppimisen tähden.

Kohtaamme soittimen tai laulussa äänenkäytön teknisiä haasteita, joista erittäin moniin haetaan luovia ratkaisuja. Oppiminen taiteenlajissa vahvistaa itsetuntemusta ja itseluottamusta. Niitä asioita, joita voimme varmasti yhdessä kokea elämälle merkityksellisinä, olennaisina voimavaroina.

Musiikin opinnot ovat myös vertaistuen kokemista, yhdessä elämistä ja eri elämänvaiheissa olevien kohtaamista turvallisessa ympäristössä, yhtenevien tavoitteiden äärellä. Siinä vaiheessa kun opinnot päättyvät tai työura jatkuu toisaalla, voi tuntea haikeutta. Uusi tulee, ja menneestä meidän tulee iloita yhdessä. Taiteen ja musiikin rooli elämässä voi vaihtaa aika-ajoin muotoa, mutta vain harvoin se katoaa kokonaan.

Lukuvuoden päättäminen merkitsee meille monenlaisia asioita. Tunteiden kirjoa, valmiiksi saattamista, prosessivaiheen toteamista. Tunnemme kiitollisuutta. Mutta ehkä myös väsymystä, huolta, epävarmuutta ja monesti myös luopumista. Joillekin musiikin koti vaihtuu oppilaitoksesta etäämmällä odottavaan opiskelijakämppään, joillekin omaehtoiseen musisointiin. Silti usein niistä kanssakulkijoista jää elämän varrelle kontakteja, jotka voivat olla elinikäisiä.

Opintotavoitteet täytti tänä vuonna useampikin oppilaamme. Perusopintojen todistus on välietappi, mutta silti tärkeä tunnustus siitä, miten tavoitteiden asettaminen kannattaa, ja tähtäimeen pääsee päättäväisyydellä.

Opettajan työ on tänä päivänä kanssakulkijan tehtävä. Opettaja on kannustaja, mentori, huolehtija, ja ilman muuta siinä rinnalla se neuvonantaja opintojen edistämisessä ja taitojen kehittämisessä. Monelle opettaja on huoltajan jälkeen keskeisimpiä tukihenkilöitä, joiden kanssa vaihdetaan usein kuulumisia vielä vuosia opintopolun päättämisenkin jälkeen.

Opettajien sitoutumisesta työhönsä kertoo moni signaali; työpanoksensa meille tekee jotkut kokoaikaisesti työskennellen, ja jotkut tulevat antamaan työpanoksensa tärkeään tarpeeseen esimerkiksi yhden viikkotunnin verran. Kiitos jokaiselle meillä työtään tekevälle opettajalle, arvokas työnne kantaa merkitystä hyvin pitkäaikaisesti.

Saimme jakaa tänä keväänä Suomen musiikkioppilaitosten liiton myöntämiä ansiomerkkejä. Hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta musiikkikasvatuksen hyväksi sai Andjela Halonen. Kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta musiikkikasvatuksen hyväksi saivat Tiina Peltonen ja Tatjana Ylitalo, ja timanttisen ansiomerkin 40 vuoden palveluksesta musiikkikasvatuksen hyväksi saivat Sirpa Hyvönen ja Katri Tolvanen.

Musiikkikasvatuksen hyväksi aivan yhtä keskeisellä polttopisteellä työtä tekee jokainen arkipäivä terävä, osaava ja mahdottoman joustava toimistotiimimme, joista kaksi jää tänä kesänä pois hallintovahvuudestamme. Anita Rahusen ja Kaarina Silvennoisen työ huomioitiin pronssisella ansiomerkillä.

Keski-Karjalan musiikkiopisto perustettiin vuonna 1988, ja tämän lukuvuoden alussa oppilaitoksen ensimmäiset 35 vuotta tuli täyteen. Ei ole epäilystäkään, etteikö sen asema ole erityislaatuinen ja paikkansa lunastanut 96:n muun suomalaisen musiikkioppilaitoksen perheessä. Kiitos jokaiselle, joka on uskaltanut lähteä kurkistamaan, mitä taiteen harrastaminen voi antaa. Muistakaa sitä oikeutena myös puolustaa, jos sitä teiltä kyseenalaistetaan.

Antakaa musiikin soida joka solulla – se on paras tapa välittää taiteen parhautta, kulki elämänpolkua sitten siivillä tai pyörin.

Susanna Ertolahti-Mertanen, Keski-Karjalan musiikkiopiston rehtori

Anita Rahusen (vas.) ja Kaarina Silvennoisen pitkät työurat musiikkiopiston toimistossa muistettiin ansiomerkeillä.

Lähteet: Heinäveden kunta 2024, Kiteen kaupunki 2024, Liperin kunta 2024, Outokummun kaupunki 2024, Polvijärven kunta 2024, Rääkkylän kunta 2024, Tohmajärven kunta 2024, Tilastokeskus 2023.

Seitsemän kunnan musiikkiopisto

Keski-Karjalan musiikkiopisto toimii Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta seitsemässä - Heinävedellä, Kiteellä, Liperissä, Outokummussa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Tutustutaanpa niihin hieman!

Heinävesi

Vuonna 1869 perustettu Heinäveden kunta on tunnettu luonnonkauneudestaan. Heinävedellä on noin 3000 asukasta.

Musiikkiopiston opetus järjestetään Heinävedellä Varjentiinin salissa sekä Otto Kotilaisen koululla. Heinävedellä on lähivuosina ollut tarjolla kitaran, pianon ja viulun opetusta sekä bänditoimintaa. Myös muiden soitinten opetus pyritään järjestämään kunnassa niistä kiinnostuneille mahdollisuuksien mukaan.

Tiesitkö?

Heinävedeltä kotoisin olevat säveltäjä Otto Kotilainen ja oopperalaulaja Aino Ackté järjestivät vuonna 1911 juhlat, jotka inspiroivat nykyisiä Heinäveden Musiikkipäiviä. Seuraavana vuonna Ackté perusti Savonlinnan Oopperajuhlat.*

Heinäveden oppilasbändi on perustettu vuonna 2023.

Kitee

Kitee on Pohjois-Karjalan maakunnan eteläisin kunta ja Keski-Karjalan talousalueen keskus. Noin 10 000 asukkaan Kitee perustettiin vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Kesälahden kunta on liittynyt Kiteen kaupunkiin vuonna 2013.

Musiikkiopiston Kiteen opetuspisteet sijaitsevat Kiteen Ilmarisessa ja Yhteisötalolla sekä Kesälahden Kesälahtitalolla. Kiteellä on soiton ja laulun yksilöopetuksen lisäksi tarjolla bändi-, orkesterija kuorotoimintaa sekä tanssi- ja muskariryhmiä.

Tiesitkö?

Kiteeltä on Nightwishin perustajajäsenten lisäksi lähtöisin muun muassa näyttelijä Miitta Sorvali ja monia pesäpallomaailman huippuja.*

*Lähde: Kuuluisat kiteeläiset, Wikipedia.

Oppilasbändi

”Nimettömät” koostuu Kiteen oppilaista.

Liperi

Hieman alle 12 000 asukkaan Liperin muodostaa kolme taajamaa: Liperin kirkonkylä, Ylämylly ja Viinijärvi sekä lukuisat kylät.

Liperissä musiikkiopiston opetuspisteet sijaitsevat laajalla alueella - Liperin kirkonkylän Penttilä-salissa ja Taitolassa, Ylämyllyn koulun Patteriston ja Paloaukean yksiköissä sekä kirkonkylän ja Ylämyllyn välissä sijaitsevassa Salokylän koulussa. Myös Liperissä on soiton ja laulun yksilöopetuksen lisäksi tarjolla muun muassa bänditoimintaa sekä muskariryhmiä.

Tiesitkö?

Yksi Pohjois-Karjalan ja koko

Suomen kirkkaimmista järvistä, Kuorinka, sijaitsee Liperissä. Kuorinka on erittäin suosittu matkakohde suoraan valtatie 9:n varrella.*

Liperissä toimii Pinkit Possut -niminen oppilasbändi.

Outokumpu

Keskellä Itä-Suomea sijaitseva Outokummun kaupunki asuttaa n. 6500 asukasta. Outokumpu on perustettu vuonna 1865 ja siitä tuli virallisesti kaupunki vuonna 1977.

Musiikkiopiston opetus Outokummussa tapahtuu keskustassa sijaitsevan Kummun koulun tiloissa. Soiton ja laulun yksilöopetuksen lisäksi opetustarjonnassa on bändi- ja orkesteritoimintaa. Kummun koululaisista muodostuu myös luokkaorkesteri.

Tiesitkö?

Outokumpuun vuonna 1910 syntyneen kaivosyhtiön historian ensimmäinen tarviketilaus ulkomaille oli, kun yhtiö tilasi soittokunnalleen vaskisoittimet Tukholmasta vuonna 1913. Tänä vuonna Outokummun puhallinorkesterin taival onkin jatkunut katkeamatta jo 111 vuotta!*

*Faktan kertoi Outokummun kulttuurituottaja Esko Vihava.

Tämä Outokummun oppilasbändi kantaa nimeä Kirjakerho.

Polvijärvi

Höytiäisen ja Viinijärven vesistöjen välissä sijaitseva, vuonna 1876 perustettu Polvijärvi on n. 4300 asukkaan kunta.

Polvijärvellä musiikkiopiston tarjonnassa on monen eri soittimen yksilöopetusta ja bänditoimintaa. Opetus tapahtuu Polvijärven koulukeskuksella sekä Sotkuman koululla.

Tiesitkö?

Polvijärvellä on ainutlaatuinen esinemuseo. Kokoelmaan kuuluu mm. kameramuseo, jossa on 400 erilaista kameraa ja koulumuseo, joka esittelee vanhoja kyläkoulujen aarteita.

*Faktan kertoi Polvijärven viestintäsuunnittelija Sanna Niskanen.

Polvijärvellä toimii oppilasbändi nimeltä The Glassheads.

Rääkkylä

Vuonna 1874 perustettu ja tänä vuonna 150-vuotissyntymäpäiviään viettävä Rääkkylä on hieman alle 2000 asukkaan kunta.

Kevääseen 2024 saakka opetusta on tarjottu musiikkiopiston omissa tloissa, vanhassa Käspelissä. Tänä vuonna opetusta on alettu siirtää pois Käspelistä Rääkkylän kunnantalolle. Rääkkylässä tarjotaan musiikin yksilöopetuksen lisäksi bänditoimintaa.

Tiesitkö?

Rääkkylässä järjestetään vuosittain alalla hyvin merkittävä kansanmusiikkitapahtuma Kihaus Folk. Vuoden 2024 tapahtumassa 24.-30.6. juhlitaan 150 vuotta täyttävää Rääkkylän kuntaa näyttävästi.*

*Lähde: Kihaus Folk 2024.

Rääkkylässä toimii oppilasbändi nimeltä Pipopojat.

Tohmajärvi

Vuonna 1869 perustetussa Tohmajärven kunnassa asustaa hieman yli 4000 asukasta.

Musiikkiopisto tarjoaa isäntäkunnassaan monipuolista opetusta. Soiton ja laulun yksilöopetuksen ja bänditoiminnan lisäksi Tohmajärvellä voi harrastaa tanssia ja muskaria. Opetusta tarjotaan Maiju Lassilan koululla, Kipinässä ja Tikkalan koululla.

Tiesitkö?

Tohmajärveltä on kotoisin useita merkkihenkilöitä. Se näkyy myös katukuvassa muun muassa Katri

Helenan raittina ja Seppo Rädyn mukaan nimettynä Sepon Paja -liikuntahallina.

*Faktan kertoi Saila Kinnunen.

Tohmajärven oppilasbändi kantaa nimeä Hemulin Lento.

Kurkistus oppitunteihin: laulua Outokummussa,

huilua Polvijärvellä, kanteletta Rääkkylässä ja tanssia Kiteellä

Haastattelut on toteutettu syyslukukaudella 2023.

Laulutunti Outokummussa - Matilda Raninen

Kummun koulun musiikkiluokkaan astelee koululla juuri työpäivänsä päättänyt 45-vuotias Matilda Raninen. Hän on aloittanut lauluharrastuksen alkuvuodesta 2023.

- Olen minä aiemminkin lauleskellut esimerkiksi koulun opettajabändissä, mutta laulutunneilla en ole käynyt koskaan, Matilda avaa uudehkon harrastuksensa taustoja.

Tunnin tarkoituksena on harjoitella Ranisen omaa osuutta ja etsiä oikea sävellaji tyttären kanssa yhdessä esitettävään kappaleeseen. Äidillä ja niin ikään laulua harrastavalla tyttärellä on tarkoitus esittää yhdessä Apulannan kappale Valot pimeyksien reunoilla, jonka Toni Wirtanen on kirjoittanut tyttärelleen.

Tunti aloitetaan opettaja Ida-Meri Havukaisen johdolla erilaisilla hengitysharjoituksilla. Havukainen tiivistää tunnin päämäärän, joka on paineeseen paneutuminen. Opettaja ja oppilas käyvät yhteistuumin läpi, mihin viime kerralla on jääty ja mistä nyt jatketaan. Läpi laulutunnin kaksikko pohtii yhdessä, mitkä ovat kyseisssä kappaleessa ongelmakohtia ja miten niitä voitaisiin ratkaista yhdessä.

- Mitä rennommin laulat, sen napakammalta se kuulostaa, Havukainen tiivistää.

45 minuuttia kestävän laulutunnin aikana säkeistöä lauletaan useampaan otteeseen, yhdessä ja erikseen. Tunnin loppusuoralla harjoittelu ja toisto tuottaa silminnähden tulosta, sillä alussa asetettu tavoite rentoudesta ja paineenhallinnasta on selkeästi lähempänä.

Raninen on aiemmin esiintynyt muun muassa puhumiskeikoilla, mutta yleisölle laulaminen vie jännityksen uudelle tasolle. Havukainen ja Raninen tuumivat, että laulaessaan ihminen on jol-

Matilda Raninen (oik.) ja Ida-Meri Havukainen.

lain tapaa haavoittuvaisempi, kun esimerkiksi puhuessaan.

- Ei niitä voi mielestäni oikein edes verrata, Raninen pohtii.

Raninen ei vielä ole testannut muita soittimia, mutta kertoo olevansa kiinnostunut ukulelesta. Perheestä löytyy musikaalisuutta myös äidin ja tyttären lisäksi, ja muun muassa klarinetti on tullut tutuksi muiden perheenjäsenten kautta.

Raninen pitää musiikkiopistossa opiskelussa sen helppoudesta ja selkeälinjaisuudesta. Kun opetus järjestetään Outokummun ytimessä koulun tiloissa, harrastukseen siirtyminen ei vie ylimääräistä aikaa päivästä. Tämä on myös monelle musiikkia harrastavalle koululaiselle iso etu.

- Tämä on nimenomaan matalan kynnyksen harrastus. Kun ei ole tenttejä tai pääsykokeita, harrastamisen aloittaminen on yksinkertaista ja helppoa, Raninen kiteyttää.

Kanteletunti Rääkkylässä - Moona Halonen

Joulukuisena aurinkoisena iltapäivänä iloinen 8-vuotias Moona Halonen saapuu Rääkkylän Käspeliin viikottaiselle puolen tunnin soittotunnilleen. Hän on soittanut kanteletta haastatteluhetkellä jo puolitoista vuotta opettaja Saila Kinnusen luotsaamana.

Soittotunti aloitetaan kanteleiden virittämisellä ja kuulumisten vaihtamisella. Sen jälkeen kaksikko alkaa palautella mieleen aiemmin harjoiteltuja kappaleita. Soittotunnin tavoitteena on viimeistellä kappale esityskuntoon

saman illan oppilaskonserttiin. Kinnusen mukaan Moona on ollut alusta asti innokas esiintyjä. Esiintymiskokemusta on aiemmin tullut tanssiharrastuksen kautta.

Musiikin pariin Moona on löytänyt osittain kitaraa ja rumpuja soittavan veljensä ja musiikkia harrastavien kavereidensa innoittamana. Hän siirtyi 5-kielisestä kanteleesta 10-kieliseen syksyllä 2023, mikä on tuonut harrastukseen uutta haastetta.

Yksi oppitunnin harjoituksista oli ”hiirenpolku”, jossa kanteleen kielet käydään läpi alhaalta ylös.

Moona esiintyi myös Rääkkylän Tupasoitto-oppilaskonsertissa huhtikuussa Saila Kinnusen kanssa.

Huilutunti Polvijärvellä - Helmi Saukkonen

14-vuotias polvijärveläinen Helmi Saukkonen on soittanut huilua jo yhdeksän vuotta, eli soittoharrastus on alkanut hyvin nuorella iällä. Opettaja Mari muistaa miettineensä tuolloin, että ”voiko näin pieniä oppilaita edes olla”. Nyt yhdeksän vuotta myöhemmin Helmillä on jo kolmas huilu.

Pitkään yhdessä toimineella oppilaalla ja opettajalla on keskenään hyvä yhteisymmärrys. Tunnilla on hyvin kannustava ilmapiiri - mikäli joku kohta kaipaa harjoitusta, kehitysideoita mietitään yhdessä.

Huiluharrastus on kulkenut Helmi Saukkosen mukana nuoreen ikään verrattuna hyvin kauan. Opettaja Mari Hirvosella (oik.) on ollut tällä polulla iso rooli.

Tanssitunti Kiteellä

Marraskuisena iltana Kiteen 10–14-vuotiaiden tanssiryhmä harjoittelee tulevaa talvinäytöstä varten. Iloinen puheensorina valtaa salin, kun joukko kaveruksia kokoontuu syyslomatauon jälkeen tanssimaan opettaja Riikka Tolosen johdolla.

Kouluikäisten nykytanssitunneilla keskiössä on tanssijan oman luovuuden kehittäminen improvisaatioharjoitteiden kautta. Alkulämmittely koostuu teknisistä harjoituksista nilkkojen ojenteluineen ja nivelten pyörittelyineen. Seuraavaksi on vuorossa tanssijoiden itsensä muutamasta vaihtoehdosta äänestämä ”pizzaleikki”, jossa muovista frisbeetä kannatellaan yhdellä kädellä samalla yrittäen tiputtaa kavereiden pizzat.

Alkulämmittelyyn sisältyy myös nykytanssille ominainen oman kehon linjojen hahmotusharjoitus. Musiikin soidessa tanssijat liikkuvat oman

kehon linjojen kuljettamana ympäri salia, osa lattianrajassa ja osa seisoen. Pizzaleikin naurunremakka on vaihtunut rauhallisempaan tunnelmaan ja keskittyneisiin ilmeisiin. Tanssilajin suuri kunnioitus on aistittavissa molemmissa, toisistaan poikkeavissa alkulämmittelyharjoituksissa.

Alkulämmittelyjä seuraavat salin läpimenoharjoitukset, joissa palautellaan mieleen aiemmin opittuja liikeratoja. Taustalla soi iloisen rytmikäs musiikki tanssijoiden keskittyessä koordinaatioharjoituksiin.

Seuraavaksi siirrytään harjoittelemaan syyskauden päättävää jouluesitystä varten. Koreografiaa palautellaan mieleen yhteistuumin. Osan esityksestä muodostavat tanssijoiden omat pienryhmäkoreografiat. Pienryhmät käyvät läpi itse laadittuja koreografioitaan opettaja Tolosen kiertäessä ja auttaessa.

Kouluikäisten nykytanssitunneilla keskiössä tanssijan oman luovuuden kehittäminen improvisaatiharjoitteiden kautta.

Harjoiteltavassa esityksessä kuvitteellisena miljöönä on ostoskeskus. Ostoskeskukseen matkaavat nuoret kuitenkin pian huomaavat tarpeettoman tavaranpaljouden ja joka puolelta huokuvan ylikulutuksen. Tärkeää aihetta lähestytään hienovaraisesti ja ikätasoisesti.

Puolitoistatuntisten treenien päätteeksi on loppuverryttelyjen aika. Tanssijat kaivavat innokkaasti esille vihkonsa, jonne saa itse liimata tarramerkinnän tanssitunnista. Lopuksi otetaan vielä yhteiskuva porukasta.

tanssijoihin

Nykytanssiin kuuluu oman kehon painovoiman hyödyntäminen muun muassa lattiatyöskentelyn ja hyppyjen muodossa.

Pizzaleikki aikaansai

vauhtia ja riemua.

Musiikkiopistossa voi myös tanssia!

Tarjoamme tanssin taiteen perusopetusta matalalla kynnyksellä, tanssilajina nykytanssi. Tanssipaikkakunnat ja ryhmät vaihtelevat kysynnän ja opettajatilanteen mukaan. Ajantasainen tilanne löytyy aina verkkosivuiltamme.

Nykytanssissa liikutaan vapaasti ja pyritään hyödyntämään painovoimaa sekä luonnollisia liikeratoja. Tunnit koostuvat nykytanssin esiharjoituksista, motoriikan kehitystä tukevista harjoituksista sekä erilaisista luovista tanssiharjoituksista.

Tanssiryhmät pääsevät esiintymään musiikkopiston oppilaskonserteissa sekä omissa kevät- ja talvinäytöksissään. Välillä ryhmät esiintyvät myös erilaisissa tapahtumissa toimipaikkakunnillamme.

Kouluikäisten tunneilla harjoitutetaan nykytanssin perusteiden lisäksi lihasvoimaa, venyvyyttä, koordinaatiota, liikkuvuutta ja rytmiikkaa. Suuressa roolissa ovat myös improvisaatioharjoitteet, joilla kehitetään oppilaan omaa luovuutta ja tanssillista itseilmaisua sekä koreografioiden ideointia.

Alle kouluikäisten tunneilla myös leikki on tärkeä elementti. Improvisaatiot ja pelit luovat ryhmähenkeä ja auttavat lasta heittäytymään eri liikelaatuihin leikin kautta, sekä näin saamaan rohkeutta itseilmaisuun.

Kiteen 10-14-vuotiaiden ryhmä esiintyi lukuvuoden 2023-2024 kevätnäytöksessä hienolla koreografialla.

Poimintoja lukuvuodelta

Soitinpolku-tapahtumat

Syksyllä 2023 järjestimme Soitinpolku-tapahtumat Kiteellä ja Liperissä. Soitinesittelytapahtumiin osallistui musiikin varhaiskasvatuksen opettaja Jonna Pekkarinen sekä useiden eri soittimien opettajia. Molemmat tapahtumat keräsivät paikalle lapsiperheitä kyseisten kuntien lisäksi myös lähikunnista.

Tapahtumat käynnistettiin muskarista tutulla Metrolla mummolaan -yhteislaululla Kiteesalissa ja Liperin koulun salissa opettajien ja paikalle kerääntyneiden lapsiperheiden voimin. Tapahtuman aloittaneen hauskan yhteiskappaleen myötä opettajat soittimineen tulivat kiertelijöille jo hieman tutuksi.

OP Pohjois-Karjalan kantelelahjoitus

Kiteellä ja Liperissä

Alkutuokion jälkeen oli aika kierrellä vapaasti eri soittimiin ja opettajiin tutustuen. Molemmat päivät olivat täynnä riemua ja mahtavia taidonnäytteitä, kuten esimerkiksi 2-vuotiaan aikaansaama ääni tuubasta.

Reippaat soitinpolkulaiset saivat matkan varrella kerätä tarroja passiin testattujen soitinten merkiksi. Lopuksi muskariopettaja Jonna palkitsi kiertelijät ihka omilla ”Urhea soitinseikkailija” -diplomeilla ja heijastimilla.

Vasen: Sirpa Hyvönen esittelemässä huilua. Keskellä: Ville Karjalainen esittelemässä vaskia. Oikea: Jonna Pekkarinen luovuttamassa diplomeita.

Kuvat: Riitta Karppinen ja Kaarina Silvennoinen

Lahjoitustilaisuudessa soittimet saivat soittajikseen

Saila Kinnusen (oik.) ja OP Pohjois-Karjalan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Anu Hirvosen

Kuva: Susanna Ertolahti-Mertanen

Vuoden 2023 lopulla OP Pohjois-Karjala lahjoitti meille omistamansa konserttikanteleen ja Koistinen Electric 1-sähkökanteleen.

OP:lla on pitkät perinteet arvosoittiminen omistamisesta ja lainaamisesta. Rääkkylässä valmistetut kanteleet ovat olleet usean paikallisen taitelijan käytössä soitinlainojen muodossa. Arvokkaiden soittimien lahjoituksella edesautetaan soittajien kehittymistä sekä mahdollistaa testaamisen, ideoinnin ja soittamisen erilaisilla soittimilla.

Vasen: Rehtori Susanna Ertolahti-Mertanen toimi Lapsen oikeuksien päivässä soitinesittelijänä.

Oikea: Soittimiin tutustumiseen ei ole ikärajoja!

Lapsen oikeuksien päivä Tohmajärvellä

Tohmajärvellä järjestettiin lapsiperheille tapahtuma Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2023. Järjestäjänä toimi Tohmajärven kunta, ja mukana olivat musiikkiopiston lisäksi Tohmajärven kirjasto, MLL-Tohmajärven paikallisyhdistys, Perhekeskus, SPR-Tohmajärven paikallisyhdistys ja Tohmajärven seurakunta

Otimme osaa tapahtumaan omalla ”Soitinpaja”-rastillamme, jossa lapset saivat käydä testailemassa soittimia. Testattavia soittimia löytyi niin perinteisistä muskarisoittimista puhaltimiin.

Opettajien pedagoginen foorumi

Opettajien lukukausittainen pedagoginen foorumi järjestettiin Kiteellä 30.1.2024. Foorumin ohjelma oli yhdistelmä kehonhuoltoa ja improvisaatioharjoituksia. Aamupäivällä kehoja heräteltiin hulunsoiton opettaja Mari Hirvosen johdolla tanssillisen joogan kautta. Myöhemmin oli improvisaatiotuokion vuoro kitara- ja rumpuopettaja Jukka Kyllösen luotsaamana.

Vasen: Jukka Kyllönen (oik. reuna) vastasi improvisaatioharjoituksista.

Oikea: Mari Hirvonen (edessä) sai opettajakunnalle hien pintaan.

Harrastavat sisarukset

Monia perheitä yhdistää samat harrastukset. Harrastuksen kulkeminen perheenjäseneltä toiselle näkyy myös musiikkiopistossa. Saman soittimen soittaminen yhdistää liperiläisiä veljeksiä Valtteria, Petteriä ja Santeria sekä outokumpulaisia siskoksia Kerttua ja Lottaa. Kiteeläisiä siskoksia Helmiä ja Emmaa taas yhdistää tanssiharrastus. Kävin seuraamassa syksyllä 2023 sisarusten soitto- ja tanssitunteja ja kysyin, mitä mietteitä heillä on yhteisestä harrastuksesta.

Kiteeläinen 10-vuotias Helmi Rouvinen on harrastanut tanssia jo kolme vuotta, minkä vuoksi hän tanssii 11-14-vuotiaiden ryhmässä. Iloinen Helmi tanssii koko tunnin hymy huulillaan ja opettajan ohjeisiin tiiviisti keskittyen. Tunnin jälkeen käytävässä omaa tanssituntiaan odottaa Helmin pikkusisko, 8-vuotias Emma

Emma on aloittanut isosiskonsa jalanjäljissä tanssiharrastuksen 8–10-vuotiaiden ryhmässä syksyllä 2023. Lempijuttu tanssitunneilla on löytynyt jo lyhyessä ajassa: liikkuva peili -leikki. Reippaasta Emmasta ei ole näkyvissä jännityksen merkkejä uudehkon harrastuksen äärellä. Kaverit saapuvat saliin hieman myöhemmin ja kuulumisia aletaan vaihtaa hyvin riemukkaasti.

Sisarukset toteavat lähes yhteen ääneen, että tanssiharrastuksessa on parasta, kun saa tanssia harjoituksissa ystävien kanssa ja kotona siskojen kanssa. Tanssitunneilla siskokset tykkäävät eniten uusien liikkeiden harjoittelusta ja omien koreografioiden tekemisestä. He odottavat myös hyvin innokkaasti tulevaa esitystä talvinäytöksessä, joka tulee olemaan syksyllä tanssiharrastuksen aloittaneelle Emmalle ensimmäinen laatuaan.

Parasta on, kun saa tanssia kotona siskojen kanssa ja harjoituksissa ystävien kanssa.

Vaikka siskokset eivät tällä hetkellä tanssi samassa ryhmässä, niin harrastus näkyy arjessa muun muassa yhteisten omatekemien tanssiesitysten muodossa. Myös Helmin ja Emman pikkusisko osallistuu yhteisiin tanssihetkiin kotona.

Eikä tanssi suinkaan ole aktiivisten siskosten ainoa harrastus: molempien vapaa-aikaa rikastuttavat myös pesäpallo- ja hiihtoharrastukset. Toisistaan poikkeavat harrastukset pitävät päivät monipuolisina ja sopivan haastavina.

Juttutuokiomme päätteeksi Helmi lähtee huoltajan mukana kotiin Emman jäädessä omalle tanssitunnilleen. Kun Emman ryhmäläiset alkavat saapua tanssisaliin odottamaan tunnin alkua, hän sanoo siskolle heipat ja juoksee aloittamaan tanssituntia.

Helmi (vas.) ja Emma Rouvisen arkeen mahtuu paljon harrastuksia.

Helmi ja Emma

Valtteri, Santeri ja Petteri

Ylämyllyn koulun Paloaukean yksikössä suurin osa koululaisista on jo lähtenyt kotiin, kun Laittilan veljekset Valtteri, Santeri ja Petteri saapuvat pihaan suuret harmonikkalaukut mukanaan. Oppitunneille veljeksiä saattamassa on äiti ja 2-vuotias pikkuveli.

Veljeksillä on soittotunnit peräkkäin ikäjärjestyksessä. 10-vuotias Valtteri ja 8-vuotias Santeri aloittavat puolen tunnin oppitunneillaan, minkä jälkeen on 5-vuotiaan Petterin 15-minuuttisen vuoro. Oppituntien aikana toiset odottavat vuoroaan käytävässä syöden eväitä ja pelaten Uno-korttipeliä.

Kaikki veljeksistä on soittanut harmonikkaa esikouluikäisestä saakka. Näin ollen Valtterille ja Santerille on kertynyt opintoja jo useampi vuosi, mutta Petterillä vuoden 2023 keväällä aloitettu harrastus on verrattain alussa.

Innostus soittamiseen on syttynyt harmonikkaa soittavan 21-vuotiaan isoveljen kautta. Vaikka harmonikka on perheessä saavuttanut suuren suosion, myös muut soittimet ovat saaneet jalansijaa: äidin aikuisiällä aloittaman klarinettiharrastuksen lisäksi perheessä on kokeiltu muun muassa rumpujensoittoa.

Vaikka harmonikalla on jo hyvin vakiintunut rooli perheessä, sen valikoituminen soittimeksi on kuitenkin lähtenyt poikien omasta tahdosta. Heitä on kannustettu kokeilemaan myös muita instrumentteja ja annettu vapaus valita itse. Silti soittimeksi on valikoitunut harmonikka ja se on vienyt mennessään – ainakin toistaiseksi.

Veljekset harjoittelevat joka viikko omalla soittotunnillaan. Kotona tulee myös soitettua lähes joka päivä, kotitehtävät soitetaan usein peräkkäin. Aikuiselta isoveljeltä saa tarvittaessa apua vaikeissa kappaleissa.

- Välillä on kyllä sellaisia päiviä, että ei suju niin kivasti, mutta välillä taas ihan, että ”jes!”, toteaa Valtteri.

Luonnollisesti aikaa, keskittymistä ja motivaatiota vaativa musiikkiharrastus ei voi aina innostaa. Harrastuksen edetessä oppii tunnistamaan, milloin soittamisesta kannattaa pitää taukoa. Ja tässä piileekin salaisuus siihen, että harrastus antaa myös niitä kullanarvoisia ”jes!”-hetkiä.

Muskarista musiikkivalmennukseen ja soitonopintoihin.

Soittoharrastus tuo elämään muutakin kun viikottaiset soittotunnit. Valtteri on osallistunut kilpailuihin ja kaikki veljeksistä ovat esiintyneet oppilaskonserteissa. Oppilaskonserteissa voi esiintyä, vaikka soittoharrastusta ei olisikaan takana montaa vuotta. Myös 5-vuotias Petteri on jo esiintynyt konserteissa, mikä ei ole jännittänyt häntä ollenkaan. Aloittamalla esiintymiset jo soittoharrastuksen varhaisessa vaiheessa soittaja saa kerrytettyä arvokasta esiintymiskokemusta.

Jokainen veljeksistä on aloittanut musiikkiharrastuksensa muskaritunneilta. Muskari ja sitä seuraava musiikkivalmennus ovat toimineet oivana väylänä musiikin maailmaan ja yksilöopetukseen. Muskari-ikäinen 2-vuotias pikkuveli jo kyselee oman harmonikkansa perään. Aika näyttää, jatkaako hänkin isoveljiensä jalanjäljissä.

Laittilan veljekset ovat ahkeria esiintymään konserteissa. Vasemmalta: Santeri, Valtteri ja Petteri.

Kerttu ja Lotta

Outokummussa Kummun koulun käytävillä käy kova vipinä. Kello on hieman yli kolme iltapäivällä, ja monet oppilaat lopettelevat koulupäiväänsä ja juoksevat pihalla odottaviin kyyteihinsä. Koulun käytävällä seisoskelee myös 11-vuotias Kerttu Räsänen, joka odottaa harmonikkaopettaja Timo Hacklinin kanssa 9-vuotiasta Lotta-siskoa saapuvaksi yhteiselle soittotuokiolle.

Harmonikka soi yhdessä ja erikseen.

Kerttu on soittanut harmonikkaa kolme vuotta ja Lotta kaksi. Siskoksilla on omat viikoittaiset soittotuntinsa, minkä lisäksi he soittavat myös yhdessä. Kun Kerttu on lopetellut oman soittotuntinsa, siskokset harjoittelevat muutamia yhteiskappaleita ennen Lotan yksilötuntia. Yhteissoittoa on jatkunut jo noin puolitoista vuotta. Siskokset kertovat, että kotonakin tulee soitettua paljon yhdessä.

Kerttu ja Lotta toteavat lähes yhteen ääneen, että parasta harrastuksessa on soittotuntien lisäksi esiintyminen. Esiintyminen ja erinäiset tapahtumat ovat tuttuja siskoksille myös muista harrastuksista - ja niitähän löytyy aina sirkuksesta ratsastukseen. Lähes jokaiselle viikonpäivälle on kalenterissa joku harrastus, eikä siskoksia kyllästytä tämä varsin aktiivinen arki. Myös muita soittimia kuin harmonikkaa on testattu - Kerttu on kokeillut huilunsoittoa ja Lotta saksofonia.

Kerttu (vas.) ja Lotta Räsänen soittavat taidokkaasti yhdessä ja erikseen.

Seuraavana päivänä on luvassa oppilaskonsertti, jossa siskokset esiintyvät yhdessä ja erikseen. Yhteiskappaleena toimii Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla. Harjoituksissa kyseinen klassikkokappale on kaunista kuultavaa taitavien siskosten tulkitsemana. Hauska yhteys ratsastusharrastukseen löytyy Lotan konserttikappaleesta, joka on Marjatta Meritähden Ihahaa.

Musiikkiopiston ohjelmapalvelut

Kaipaako tapahtumasi esiintyjää?

Musiikkiopistostamme voit varata joko esiintyjäryhmän tai sooloesiintyjän –mikä parhaiten sinulle sopii. Niin aloittelevat kuin opinnoissaan pidemmälle ehtineet oppilaamme ottavat mielellään esiintymispyyntöjä vastaan. Oppilaitamme on ollut esiintymässä monenlaisissa tapahtumissa, aina yksityisten järjestämistä juhlista julkisten toimijoiden tilaisuuksiin.

Esiintyjätiedustelut:

Saila Kinnunen, saila.kinnunen@edu.tohmajarvi.fi, 040

Lukuvuoden konserttijulisteita

Muista suojella kuuloasi!

Pidämme tärkeänä meluntorjuntaa ja melusta aiheutuvien ongelmien huomioimista musiikin opetuksessa. Meluntorjunnan olennaisena välineenä käytetään kuulonsuojausta. Opettajat ohjeistavat oppilaitaan kuulonhuoltoon ja meluntorjuntaan liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että jokainen musiikkiopistolainen tarkkailee itse melulle altistumista henkilökohtaisen harjoittelun, yhteisten harjoitusten ja esitysten aikana. Kuulonsuojaukseen on parasta paneutua ennaltaehkäisevästi jo ennen ongelmien havaitsemista. Jos sinulla on epäily melulle altistumisesta, kysy heti neuvoa omalta opettajaltasi.

Huomioi, että harjoittelutila on riittävän kokoinen (vähintään normaali huonekorkeus) ja kiinnitä huomiota tilan kaikuun.

Huomioi harjoitellessa altistuksen kesto, laatu sekä voimakkuus.

Suojaa kuuloa yhteissoitossa ja kun äänenvoimakkuus kohoaa liian korkeaksi.

Anna korvien levätä harjoittelun jälkeen. 1. 2. 3. 4. Kuulonhuollon neljä perussääntöä:

Satumaista musisointia

Aurinko ja tuuli -musiikkinäytelmä katsojan silmin

Aurinko ja tuuli -musiikkinäytelmä helmikuussa 2024 oli musiikkiopiston opettajien ja oppilaiden yhteisprojekti, jossa oli mukana yhteensä 38 oppilasta ja 11 opettajaa. Musiikkiopiston opettajista viuluopettaja Katri Tolvanen, huiluopettaja Sirpa Hyvönen ja piano-opettaja Kaisa Saari ideoivat näytelmän käsikirjoituksen Aisopoksen samannimisen klassisen sadun pohjalta.

Aurinko ja tuuli -musiikkinäytelmä esitettiin

Kiteesalissa helmikuisena perjantaina kaksi kertaa. Aamunäytökseen oli kutsuttu Kiteen, Kesälahden ja Rääkkylän koulu- sekä esikouluryhmiä ja iltanäytös oli avoin kaikille. Molemmat näytökset houkuttelivat paikalle monipäisen yleisön.

Keijuja, svengimehiläisiä, soittajia harmonikasta viuluun, huiluun ja rullapianoon.

Näytelmässä oli mukana paljon soittajia erilaisine soittimineen. Myös vasta soittoharrastuksensa aloittaneet esikouluikäiset oppilaat pääsivät esiintymään muun muassa keijuina ja svengimehiläisinä. Erilaiset musiikkinumerot kuljettivat tarinaa eteenpäin ja kullakin esiintyjällä oli tärkeä rooli.

Näytelmän alkaessa hämärästä Kiteesalista kuuluu innostuneen jännittyneitä kiljahduksia, kun peikoksi pukeutunut opettaja Maxime

Laffitte talsii esiripun eteen australialaisen perinnesoittimen, didgeridoon, kanssa. Kumeaa ääntä pitävä puinen soitin on huomiota herättävä niin äänensä kun ulkonäkönsäkin puolesta.

Mystinen tunnelma vaihtuu hetkessä toisenlaiseen, kun esirippu aukeaa raolleen ja 12-vuotias kiteeläinen lauluoppilas Viktoria Turpeinen avaa esityksen tulkitsemalla klassisen Ihme ja kumma -kappaleen liikuttavan kauniisti.

Näytelmän kertojana toimiva opettaja Kaisa Saari alkaa taustoittaa tarinaa auringon ja tuulen pitkästä ja syvästä ystävyydestä. Esiripun auetessa kokonaan paljastuu näyttävä lava esiintyjineen ja esiintyjäjoukko ryhtyy ensimmäiseen Aurinko-yhteislauluunsa. Heti perään soittimista ja suista kuuluva suhina paljastaa paikalle tulleen tuulen, joka toivotetaan tervetulleeksi Tuuli-yhteislaululla.

Musikaalinäytelmä oli visuaalisesti näyttävä kokonaisuus. Lavasteista vastasivat opettajat ja oppilaat yhdessä.

Aurinko ja Tuuli päättivät mitellä siitä, kumpi heistä on vahvempi.

Vahvuutta mitataan yrittämällä saada lapset riisumaan takkinsa. Tuuli aloitti mittelön pyrkimällä puhaltamaan takit pois lasten päältä. Myrskyn ilmapiiriä luovat salamointia muistuttava valojen välkehdintä ja ukkosta muistuttavat soitinten äänet. Tunnelmaa korostaa entisestään Vivaldin Neljä vuodenaikaa -kokoelmaan kuuluva kesämyrskystä kertova kappale. Myrskyn jälkeisiin raikkaisiin tunnelmiin siirryttään puron solinaa kuvaavan kappaleen kautta, jota visualisoivat entisestään esiintyjien puhaltamat värikkäät saippuakuplat.

Myrskyksi asti yltynyt tuuli ei kuitenkaan saanut lapsia riisumaan takkejaan. Myrskyn laannuttua oli Auringon vuoro kokeilla. ”Tuo ei ollut oikea tapa”, aurinko opastaa lempeästi tuulta

Näytelmässä oli mukana iso joukko soittajia ja laulajia.

ja alkaa säteillä lasten yllä. Auringon säteet täyttävät koko metsän saaden lapset riisumaan takkinsa ja svengimehiläisetkin tanssahtelemaan puron äärellä. Mehiläisten pörinää saadaan aikaan jälleen taidokkaasti erilaisten soitinten avulla. Iloinen tanssahtelu saippuakuplien täyttäessä lavan etuosan sopii oivasti sadun opetukseen lempeydestä.

- Lempeys toimii aina paremmin kuin voima, sanoo aurinko tuulelle voittamansa mittelön päätteeksi.

Lopuksi esiintyjät kerääntyvät päättämään esityksen laulamalla yhdessä Lounatuulen laulun. Iloisesti raikuva laulu tuo hymyn monen oppilaan ja opettajan kasvoille onnistuneen esityksen päätteeksi. Lopussa kertoja vielä esittelee esiintyjät soitinryhmittäin kunkin saadessa raikuvat aplodit.

”Siinä näet, sanoi aurinko tuulelle. Lempeys toimii aina paremmin kuin voima. Vaikka kisailu on hauskaa, kannattaa muistaa, että kaikilla meillä on omat vahvuutemme ja kaikkia meitä tarvitaan. Aurinko kultaa päivän ja antaa meille valoa ja lämpöä. Tuuli puolestaan kuljettaa taivaan pilviä tuoden raikkaan sateen. Molemmat luonnonvoimat ovat aivan yhtä tärkeitä. Niiden voimat tuovat yhdessä ihmeitä maailmaan.”

Opettaja Ville Karjalainen näytteli kalan pyydystänyttä karhua soiton lomassa.

Svengimehiläiset puhaltelivat saippuakuplia värikkäiden valojen loistaessa.

Uutta musiikkiopistolla - Quartet8-yhteiskantele

Opetushallituksen hankerahoituksen turvin saimme tilattua opetuskäyttöön Quartet8-yhteiskanteleen, jonka vastaanotimme käyttöön vuoden 2024 helmikuun alussa.

Yhteiskantele Quartet8 on rääkkyläläisen Koistinen Kantele Oy:n suunnittelema ja valmistama soitin. Yhteiskanteleessa on samassa kaikupohjassa neljä eri pienkanteletta, jokainen eri oktaavialassa. Jokaisen pienkanteleen ääressä on yksi soittaja, jolla on vastuu omasta soitto-osuudestaan.

Yhteissoitto sisältyy opetussuunnitelman perusteisiin. Yhteissoitto on siten olennainen osa myös instrumenttioppilaidemme musiikkiharrastusta. Yhteiskantele tuo aivan uudenlaisen lähestymistavan yhdessä soittamiseen: kun jokainen on saman soittimen ääressä, yhteinen vastuu on konkreettisemmin aistittavissa.

Saman soittimen ääressä oleminen nostaa uudella tavalla kommunikoinnin ja kontaktin ottamisen merkityksen soiton aikana – ja nämä voivat myös löytyä aiempaa luontevammin.

Opettajat pääsivät testaamaan yhteiskanteletta syksyllä 2023. Soitin on visuaalisesti näyttävä led-valoineen. Kuva: Mari Hirvonen

Lisäksi jokainen soittaja voi ottaa eri kappaleissa eri roolin, jolloin musiikin kokonaisvaltainen ymmärrys laajenee.

Yhteiskanteleen kautta laajennamme myös opetushenkilöstömme pedagogisia työvälineitä. Soitin mahdollistaa sovitusten luomisen eri oktaavialoille – myös yhdessä oppilaiden kanssa. Sovituksia voi luoda ja kokeilla hetkessä, mikä luo uusia mahdollisuuksia improvisaatiolle.

Hankejakson aikana soitin tulee kiertämään kaikki opetuskuntamme. Tavoitteena on tarjota kaikille oppilaillemme mahdollisuus kanteleen kanssa musisointiin ja soittimen monipuolisen potentiaalin hyödyntämiseen omassa harrastuksessa.

Koistinen Kantele Oy:n Hannu Koistinen (keskellä) näyttämässä Saila Kinnuselle ja Jukka Kyllöselle kanteleen toimintoja.

Värikkäät kuvionuotit ovat oiva apuväline yhteiskanteleen soitossa.

Silloin ja nyt

Vuonna 2009 syntyneet polvijärveläiset Helmi Saukkonen, Aino Antikainen ja Veera Räsänen ovat soittaneet huilua Mari Hirvosen opettamana jo monta vuotta. Helmi ja Veera ovat aloittaneet huiluopintonsa vuonna 2015 ja Aino vuonna 2017.

Hirvosen mukaan Helmin, Ainon ja Veeran yhteissoitto on jatkunut säännöllisesti koko ajan. Jokaisen soitosta huomaa yhdessä harjoitellessa, että monet asiat menevät ison harppauksen eteenpäin. Oppilaat ovat myös päässeet esiintymään yhdessä. Kuvaparissa huilistit esiintyvät Polvijärven seurakuntasalissa opettajansa kanssa - samassa miljöössä saman opettajan kanssa, välissä lukuisia harjoituksia ja esiintymisiä.

Hirvonen kysyi oppitunnilla huilisteilta, mitä harrastuksen alkuajoilta on jäänyt mieleen, ja näin he vastasivat:

Mieleen on jäänyt ainakin ensimmäinen huilutunti, kun piti puhaltaa huiluun ja sieltä tuli ääni. Lisäksi mieleen on jäänyt, kun soitin Aurinko-laulun ja en alkuun oikein ymmärtänyt nuoteista mitään.

Muistan, kun tehtiin video päätöskonserttivideoon. Se kuvattiin ulkona lumihangessa ja esitettiin, että soitetaan. Sitten luokassa lämpimässä nauhoitettiin äänet.

Kuvat saatu Mari Hirvoselta

Vastuuopettajan mukana oppilaskonsertissa

Järjestämme lukuvuosittain kymmeniä oppilaskonsertteja. Esiintyjäkattaus vaihtelee sen mukaan, minkä soittimen opetusta paikkakunnalla järjestetään ja kuinka pitkällä oppilaat ovat opinnoissaan. Konserteissa nähdään tyypillisesti niin vasta-alkajia kun kokeneempiakin soittajia. Osa oppilaista esiintyy yhdessä opettajansa kanssa, ja osa yksin. Kuhunkin konserttiin on nimetty vastuuopettaja, joka huolehtii käytännön järjestelyistä.

Rääkkylässä perinteisesti Tupasoitto-nimellä kulkevassa oppilaskonsertissa 11.4.2024 vastuuopettajana toimi kanteleensoiton ja kansanmusiikin opettaja ja musiikkiopiston apulaisrehtorina toimiva Saila Kinnunen. Konsertissa esiintyi Kinnusen oppilaiden lisäksi myös muiden Rääkkylän opettajien oppilaita ja yhtyeitä.

Mitä oppilaskonsertin kulisseissa tapahtuu? Käydäänpä vilkaisemassa!

Vastuuopettajan tehtävät alkavat jo ennen konserttipäivää. Kun opettajat ilmoittavat oppilaitaan konserttiin, hänen tehtävänään on laatia lopullinen esiintymisjärjestys. Lisäksi hän tarkistaa, että esitysten tiedot ovat oikeaoppisesti kirjattu. Kun järjestys on valmis, hän sopii toimiston kanssa käsiohjelman aikataulusta ja kuljetuksesta.

Vastuuopettaja huolehtii siitä, että esiintyvät oppilaat pääsevät konserttipaikalle. Konserttipaikasta riippuen muihin esivalmisteluihin kuuluu mm. katsomon tuolien järjestelyä, soitinten asettelua lavalle ja esimerkiksi esiintyjille sopivien tuolien etsimistä.

Syksystä 2023 eteenpäin konserteissa on yhä enemmän alettu käyttää paperia säästäviä sähköisiä käsiohjelmia. Käsiohjelmaan vievä QR-koodi laitetaan konserttiyleisön saataville näkyvälle paikalle.

Konsertit taltioidaan usein kokonaisuudessaan. Videotallenteet liitetään oppilaiden edistymistä seuraaviin taitotauluihin. Vastuuopettajan tehtävänä voi olla myös kuvauslaitteiston asettelu paikoilleen.

Oppilaskonsertit aloitetaan tyypillisesti klo 18.30 arki-iltaisin. Tätä ennen esiintyvillä oppilailla ja opettajilla on varattu aikaa konserttipaikan valmistelun lisäksi harjoitteluun. Harjoituksissa katsotaan, mihin kohtaan esiintyjät asettuvat lavalle. Myös soittimet viritetään soittokuntoon.

Vastuuopettaja juontaa konsertin. Yleisö voi seurata konserttiohjelmaa käsiohjelmasta, mutta myös juonto kuljettaa ohjelmaa eteenpäin. Juonnossa on mahdollista myös ilmoittaa muutokset ohjelmassa tai kertoa esityksistä lisätietoa.

Konsertin alkaessa vastuuopettaja ottaa yleisön vastaan ja varmistaa, että kukin yleisöstä on saanut käsiohjelman.

Konsertin jälkeen vastuuopettaja yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa siivoaa konserttipaikan, pakkaa soittimet tai kuljettaa ne alkuperäisille paikoilleen. Ylimääräiset ohjelmat kerätään talteen ja julisteet irroitetaan seinästä.

Meillä voit harrastaa...

...muskaria ja musiikkivalmennusta

Muskari, eli musiikkileikkikoulu, on tarkoitettu aina kolmen kuukauden ikäisestä vauvasta kouluikäiseen lapseen. Muskarissa tuetaan laulun, loruilun, leikin, tanssin, soittamisen ja liikkumisen kautta lapsen kokonaisvaltaista iän mukaista kehitystä.

Muskaria opetetaan 0-2-vuotiaille perherymissä (osallistuminen huoltajan/muun oman aikuisen kanssa), 3-5-vuotiaille lapsiryhmissä ja 6-8-vuotiaille musiikkivalmennusryhmissä. Lukuvuonna 2024-2025 muskariopetusta järjestetään Kiteellä, Liperissä ja Ylämyllyllä sekä Tohmajärvellä.*

...nykytanssia

* Muutokset ryhmiin ovat mahdollisia

Tanja Jormakka

Nykytansstunnit koostuvat nykytanssin esiharjoituksista, motoriikan kehitystä tukevista harjoituksista sekä erilaisista luovista tanssiharjoituksista. Musiikkiopistossamme nykytanssiryhmiä on tyypillisesti tarjolla aina esikouluikäisestä 15-vuotiaisiin. Lukuvuonna 2024-2025 tanssia voi harrastaa Kiteellä ja Tohmajärvellä.*

Nykytanssiin kuuluu lihasvoimaa, venyvyyttä, koordinaatiota, liikkuvuutta ja rytmiikkaa kehittäviä harjoituksia. Suuressa roolissa ovat myös improvisaatioharjoitteet, joilla kehitetään luovuutta ja tanssillista itseilmaisua. Lasten tunneilla myös leikki on tärkeä elementti. Improvisaatiot ja pelit luovat ryhmähenkeä ja auttavat lasta heittäytymään eri liikelaatuihin leikin kautta, sekä näin saamaan rohkeutta itseilmaisuun.

Kuva:

...soittoa ja laulua - yksin ja yhdessä

Haluatko vaihtaa ilmakitaran oikeaan? Opetella laulamaan? Olla osa bändiä? Entä jos se kaikki olisi mahdollista ilman ikärajoja, pääsykokeita tai lähtötasovaatimuksia? Kyllä, se todellakin on mahdollista!

Solistinen opiskelu on soiton ja laulun yksilöopetusta. Oppilaspaikkaa voi hakea milloin vain ja minkä instrumentin opintoihin tahansa. Paikat täytetään sitä mukaa, kun niitä vapautuu. Jos et tiedä, mikä soitin sinulle sopisi, me voimme auttaa valinnassa! Ajantasaista tietoa kunkin toimikunnan opetustarjonnasta saa aina toimistostamme.

Solistiset opinnot aloitetaan musiikin perustasolta. Perustasolla perehdytään valitun instrumentin tai instrumenttien perustekniikkaan sekä ilmaisumahdollisuuksiin. Opintoja rikastutetaan musiikin hahmottamis- ja yhteismusisointitaitojen sekä historiatietoisuuden kehittämisellä.

Harrastuksen voi myös aloittaa edullisemmin valmennusopinnoista, jolloin soittimeen tutustutaan yhdessä opettajan kanssa kerran viikossa 15 minuuttia kerrallaan. Valmennusopintojen aikana voi jonottaa varsinaiseen opetuspaikkaan, ja ne toimivatkin oivana väylänä musiikin maailmaan tutustumiseen esimerkiksi alle kouluikäiselle muusikon alulle.

TERVETULOA

Suurin osa oppilaistamme opiskelee taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää harrasteopintoina, mutta vaihtoehtona on myös avoin opetus. Avoimessa opetuksessa opiskelija voi määritellä opintojensa sisällön itse. Avoimeen opetukseen voi hakeutua myös muiden kuntien asukkaat.

Opetuksessa ei ole ikärajoja, pääsykokeita tai lähtötasovaatimuksia. Opinnoissa edetään kunkin oppijan tahdissa ja hänen tavoitteidensa ohjaamana.

Meillä on jatkuva haku, eli mukaan voi hakea milloin vain. Ilman pääsykokeita, ikärajoja tai lähtötasovaatimuksia. Oppilaspaikat täytetään sitä mukaa, kun niitä vapautuu. Toimipisteemme sijaitsevat Heinävedellä, Kiteellä, Liperissä, Outokummussa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Muissa kunnissa asuvat voivat hakea avoimeen opetukseen, muskari- tai tanssiryhmiin.

Oppilasmaksumme ovat valtakunnallisesti edullisimmasta päästä. Maksusta on mahdollisuus vapautua taloudellisin perustein (lisätietoja nettisivuillamme).

Aloittaessasi opinnot voit myös vuokrata meiltä lainasoittimen.

Meillä on jatkuva haku, eli mukaan voi hakea milloin vain. Meillä ei ole pääsykokeita eikä ikärajoja. Tarjoamme lainasoittimia ja mahdollisuutta hakea vapaaoppilaspaikkaa lukukausimaksusta. Toimipisteemme sijaitsevat Heinävedellä, Kiteellä, Liperissä, Outokummussa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Muissa kunnissa asuvat voivat hakea meille avoimeen opetukseen tai osallistua muskari- ja tanssiryhmiin.

Etkö tiedä mikä soitin sinulle sopisi? Ota yhteyttä, niin autamme valinnassa!

TULE KOKEILEMAAN MAKSUTTA!

Uusi oppilas saa kaksi (2) maksutonta kokeilukertaa ilman sitoutumista. Eli ilmoittaudu, tule kokeilemaan ja tee päätös harrastuksen jatkosta sitten!