Meidän Energia & Vesi 3/2023

Meidän Energia & Vesi Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 3/2023

Kaukolämpö kuuluu vahvasti myös tulevaisuuteen Pitkäaikainen talousjohtaja jää eläkkeelle Vanhan liiton miehen valtakunta

Vesi- ja viemäriverkosto lahoaa käsiin Tässä numerossa Menestyvät pelaajat ovat parhaita esikuvia Kaukolämpö kuuluu vahvasti myös tulevaisuuteen Tuplasti enemmän lämpöä Metsä Fibren tehtaalta Kriisitilanteet eivät pääse yllättämään

3 4-5 6 7 8-9 10-11 12 13 14 14 15 15 16

Pitkäaikainen talousjohtaja jää eläkkeelle - Tähtinen astuu remmiin Vanhan liiton miehen valtakunta Ikäihmiset suosivat e-laskua

Aurinkopaneelijärjestelmän hankkiminen ei ole hätäisen hommaa Vastaanota laskusi digipostipalvelu Kivraan Eristä ja suojaa vesimittarit ja tonttijohdot Kohta kaikilla on varttiluettava sähkömittari Kinkkurasva oikeaan paikkaan Siirin vinkit

Meidän Energia & Vesi Energia & Vesi 2 | Meidän3/2023

Vuosikausia on varoiteltu vesi- ja viemäriverkoston korjausvelasta. Monissa vesiyhtiöissä verkoston ikä ja kunto alkavat olla kriittisellä tasolla. Saneerausmäärät ovat täysin riittämättömiä ja veden hinta liian alhainen kestävän investointimäärän varmistamiseksi.

Koko valtakunnantasolla vesi- ja viemäriverkoston korjausvelka on miljarditasolla.

Myös sähköverkon puolella investointien riittämättömyyteen havahduttiin vuoden 2011 Hannu- ja Tapani -myrskyjen jälkeen. Myrskyt aiheuttivat laajoja ja pitkäkestoisia sähkökatkoja. Pikavauhtia säädettiin laki, joka edellytti sähköverkkoyhtiöiltä voimakkaita toimia sähköverkon säävarmuuden parantamiseksi. Investointien myötä katkot ovat vähentyneet, mutta myös kustannus asiakkaille kasvanut.

Vesipuolella myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen tyyppistä julkisuutta on vaikea saavuttaa, vaikka vesiverkosto saattaa olla paljonkin huonommassa kunnossa kuin sähköverkko oli vuonna 2011. Putkiviat ovat yleensä paikallisia ja koskettavat verraten pientä joukkoa. Valtakunnallinen uutiskynnys ylittyy harvoin, joten julkisuudestakaan ei saada riittävää painetta investointien kasvattamiselle.

Kemissäkin oli vielä jokin aika sitten tilanne, jossa vesi- ja viemäriverkoston saneeraustahti tarkoitti putkien uusimista kerran sadassa vuodessa. Jokainen voi ymmärtää, ettei tahti ollut riittävä. Tällä hetkellä saneerausmäärä on kestävällä tasolla, eikä korjausvelka enää lisäänny. Se on toki vaatinut ja tulee vaatimaan rahaa, mutta vain näin voidaan varmistaa luotettava ja turvallinen vesihuolto tulevaisuudessa.

Asiakastutkimusten mukaan kemiläiset ovat hyvin tyytyväisiä niin veden laatuun kuin verkoston laatuun, eli katkojen määrään ja niiden hoitoon. Tästä pyrimme pitämään kiinni jatkossakin.

Rauhaisaa joulunalusaikaa!

Mikko Kangasniemi

Meidän Energia & Vesi on kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti.

Julkaisija: Kemin Energia ja Vesi Oy Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Taitto ja ulkoasu: Mainostoimisto Reklaami

Toimittaja: Kati Jurkko Kuvat: Taisto Saari Paino: Punamusta Oy Paperi: Maxi Silk 130 g/m2 Painosmäärä: 10 500 kpl Jakelu: yksityistalouksiin ja yrityksiin Kemissä

Maajoukkuepelaaja, FC Kemin kapteeni Tuukka Pikkarainen on monen nuoren pelaajan idoli.

M

iesten futsal-liigassa pelaava FC Kemi on noussut futsalin Suomen parhaimmistoon. Kemin Energia ja Vesi Oy on sponsoroinut seuraa jo vuosia. Kumppanuus paikallisen, valtakunnallista näkyvyyttä saavan urheiluseuran kanssa on yritykselle tärkeää. ”Haluamme tukea joukkuetta, joka menestyy lajissaan, toimii esikuvana lapsille ja nuorille ja houkuttelee heitä lajin pariin”, sanoo Kenven toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi. ”Futsal on hyvä esimerkki lajista, joka ei vaadi isoja taloudellisia panostuksia, eikä isoa joukkuetta. Lajiin on siksi mahdollisuuksia myös pienemmillä paikkakunnilla”, hän jatkaa.

Kauden kotipelit vieraissa

Menestyvät pelaajat ovat parhaita esikuvia FC Kemi on muutakin kuin futsalin edustusjoukkue. Lapset katsovat menestyviä pelaajia ylöspäin ja haluavat itse samaa.

Salin futsal tarvitsee, ja sitä ei tällä hetkellä liigajoukkueella ole. Kotikenttänä toiminut Tervahalli on purettu, ja kotipelit pelataan kaudella 2023 – 2024 pääasiassa Torniossa.

FC Kemin toiminnanjohtaja Kalle Huusko on kiitollinen vuosia kestäneestä kumppanuudesta ja korostaa, että tällä kaudella saatu taloudellinen tuki on entistä tärkeämpää, kun kotihallin puuttuessa seura menettää yleisötulot lähes kokonaan. ”Sydämestäni kiitän Kenveä, joka osaltaan mahdollistaa sen, että selviämme tästä kaudesta ja pääsemme pelaamaan. Sillä on merkitystä myös junioritoiminnan jatkuvuuden kannalta”, Huusko kertoo.

Kemin Palloseuran kanssa tehtävässä juniorityössä on yhteensä lähes 600 junioria, mikä on pienessä kaupungissa merkittävä määrä. ”Suosio johtuu siitä, että edustusjoukkue esimerkillään kannustaa lapsia uskomaan unelmiinsa ja tavoittelemaan pääsyä edustusjoukkueeseen ja jopa maajoukkueeseen”, Huusko sanoo ja mainitsee seuran kasvatit, maajoukkuepelaajat Tuukka Pikkaraisen ja Vesa Liljan.

Kemi saavutti viime kaudella miesten futsal-liigassa SM-hopeaa, sitä edellisellä pronssia ja vuonna 2021 hopeaa. Mikä joukkueesta tekee niin menestyvän? ”Pitkäjänteistä työtä tekemällä, hyvien yhteistyökumppaneiden avustuksella olemme luoneet putken menestystä saavuttavasta juniorityöstä liigan huipulla pelaavaan edustusjoukkueeseen”, Huusko summaa.

Kenve tukee taloudellisesti pääsääntöisesti lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Sponsorointikohteet valitaan hakemusten perusteella, yhtiössä asetettujen kriteereiden pohjalta.

Meidän Energia & Vesi | 3

Kemin biolämpölaitoksen kattilassa voi polttaa kaikenlaisia puulajikkeita. Kaikki laitoksen käyttämä puumateriaali tuotetaan alle 100 kilometrin etäisyydellä.

Kaukolämpö kuuluu vahvasti myös tulevaisuuteen Kaukolämpö on syystäkin Suomen suosituin lämmitysmuoto. Se on asiakkaalle verrattain edullinen, ympäristöystävällinen, eikä siinä ei ole isompia huoltotarpeita. Mikä tärkeintä, lämpöä riittää lähes 100 prosentin varmuudella, eikä kodin lämpimänä pitäminen vaadi asiakkaalta ponnisteluita.

4 | Meidän Energia & Vesi

”T

ulevaisuudessa lämpöenergian lähteet ovat monipuolisempia kuin nykyään. Monipuolistumisesta huolimatta kaukolämpö on edelleen asiakkaalleen helppoa käyttää.

Energian hankinnan hoitavat ammattilaiset, eikä asiakkaan tarvitse siitä kantaa huolta”, sanoo Mikko Vuorenmaa, Energiateollisuus ry:n lämmitysmarkkinoiden asiantuntija.

Valinnanvara lisääntyy Pysähdytään tähän hetkeksi. Tulevaisuudessa on siis nykyistä useampia tapoja tuottaa kaukolämpöä. Sitä voidaan tuottaa esimerkiksi puulla, jätteillä, geotermisellä lämmöllä ja hukkalämmöllä, jota tuottavat muun muassa teollisuus, datakeskukset ja kaupat. Kaukolämpöyhtiön osaavat ammattilaiset seuraavat koko ajan energiantuotantoa, -markkinoita ja -kysyntää, ja valitsevat kulloinkin tuottoisimman energialähteen lämpöä tuottamaan.

Se, että kodit lämpiävät vedyntuotannossa syntyvällä hukkalämmöllä, ei ole tieteiselokuvaa, vaan lähitulevaisuutta. Kaukolämpöverkko saattaa jopa olla edesauttamassa vetytalouden investointeja,

Piikkikysynnän kattaminen on sähköverkoissa selvästi kaukolämpöverkkoja kalliimpaa.

Siksi kaukolämmön voidaan nähdä laskevan meidän kaikkien sähkölaskuja.

sillä olemassa oleva verkko on kansainvälisillekin investoijille iso taloudellinen etu.

Energiatalouden ja -tuotannon tukijalka Kaukolämmöllä on myös laajempaa, yhteiskunnallista merkitystä, sillä se tukee sähköjärjestelmän toimintaa. Kaukolämmön suuri osuus lämmitysratkaisuista vähentää tarvetta sähkölämmitykselle.

Erityisesti kovimmilla pakkasilla tämä laskee sähkön kulutuspiikkejä merkittävästi. ”Piikkikysynnän kattaminen on sähköverkoissa selvästi kaukolämpöverkkoja kalliimpaa. Siksi kaukolämmön voidaan nähdä laskevan meidän kaikkien sähkölaskuja”, Vuorenmaa sanoo.

Kaukolämpö myös tukee aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvua Suomessa, koska sähköenergiaa voi ja kannattaa varastoida lämpönä.

Vaihtelevan sähkötuotannon varastoiminen lämmöksi on paljon edullisempaa kuin sähkön varastoiminen sähkövarastoihin. ”Käytännössä tuotantohuipuissa syntyvää sähköä käytetään sähkökattilan eli valtavan vedenkeittimen lämmittämiseen. Sähkökattiloiden tuottamaa lämpöä voidaan ladata lämpövarastoon, josta sen voi purkaa kaukolämpöverkkoon esimerkiksi aamun käyttöpiikkejä varten”, Vuorenmaa kertoo.

Oikeissa tilanteissa sähkön käyttäminen lämmön tuotantoon säästää polttoaineita ja vähentää tuotannon kuluja.

Edellä kerrottu on vain pintaraapaisu kaukolämmön mahdollisuuksiin. Jo se todistaa, että on hyvin perusteltua sanoa, että kaukolämpö on myös tulevaisuuden lämmitysmuoto.

Tulevaisuudessa asiantuntijat valitsevat laajasta valikoimasta kulloinkin parhaat energialähteet tuottamaan kaukolämpöä.

Meidän Energia & Vesi | 5

Tuplasti enemmän lämpöä Metsä Fibren tehtaalta Kemin Energia ja Vesi Oy:n oma lämmöntuotanto vähenee, kun uudelta biotuotetehtaalta saadaan entistä enemmän lämpöenergiaa.

K

emiläisen kodin kaukolämpöpatterissa virtaa lämpöenergiaa, joka on osittain peräisin uudelta Metsä Fibren biotuotetehtaalta. Sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, sillä näin on ollut jo yli kolmekymmentä vuotta. ”Meille on tärkeää, että yhteistyö jatkuu myös uuden tehtaan kanssa”, sanoo Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.

Metsä Fibren elokuussa käynnistetylle biotuotetehtaalle on rakennettu lämmönsiirrinasema. Se on tärkeä laite ja linkki tehtaan tuottaman prosessihöyryn ja kaukolämpöverkoston veden välillä.

Kuuma prosessihöyry lämmittää kaukolämmön noin 45-asteisen paluuveden kuumaksi, 70 – 110 -asteiseksi. Kuuma vesi johdetaan siirtolinjaa pitkin kohti kaupunkia ja jokaiselle kaukolämpöasiakkaalle.

Tehtaan lämpöä kaukolämpötaloihin Peurasaari laskee, että vuodesta 2008 lähtien tehtaalta on ostettu

Metsä Fibren tehdas valmistaa havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 250 prosenttia.

6 | Meidän Energia & Vesi

keskimäärin 20 – 25 prosenttia kaukolämmön kokonaisenergiatarpeesta. Uuden tehtaan myötä määrä tuplaantuu. ”Nyt ensimmäisenä vuonna, kun tehdas on koekäytössä, hankimme sieltä noin 40 prosenttia, toisesta vuodesta eteenpäin yli puolet kokonaisenergiatarpeesta”, hän sanoo.

Käytännössä 40 prosentilla lämmittäisi 4500 omakotitaloa vuoden ajan. Vertaus kertoo mittakaavan, mutta on hieman ontuva, sillä Kemissä kaukolämmöllä lämmitetään pääsääntöisesti isoja rakennuksia ja vähemmän omakotitaloja. ”Tehon tuplaaminen on mahdollista siksi, että uusi tehdas on erittäin energiatehokas, ja se tuottaa entistä enemmän sähköä ja lämpöä yli oman tarpeen”, Peurasaari kertoo.

Kiertotaloutta parhaimmillaan Metsä Fibren biotuotetehtaan ja Kemin Energia ja Vesi Oy:n yhteistyö kelpaa kiertotalouden malliesimerkiksi, myös puuraaka-aineen osalta.

Puu on lähienergiaa, ja sitä hyödynnetään täyden kierroksen verran.

Pohjoisen Suomen talousmetsien harvennusten ja päätehakkuiden energiapuu kuljetetaan suoraan energiayhtiön polttoaineeksi.

Kuitupuut menevät biotuotetehtaalle, jossa ne kuoritaan ja hyödynnetään. Kuoret kuljetetaan energiayhtiölle polttoaineeksi. ”Meidän lämmityskattiloissa poltetaan pelkästään puuta ja myös tehtaalta sivuvirtana syntyvää puun kuorta. Poltossa syntynyt puutuhka on erinomaista metsälannoitetta, jolla kiihdytetään talousmetsien kasvua, joista saadaan jälleen uutta polttoainetta ja raaka-ainetta tehtaalle”, Peurasaari kertoo.

Kriisitilanteet eivät pääse yllättämään Kemin Energia ja Vesi Oy:ssa suunnitelmat ja varautuminen ovat hyvällä tasolla.

V

arautuminen erilaisiin kriisi- ja poikkeustilanteisiin on lisääntynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan ja Suomen liityttyä Natoon. Kemin Energia ja Vesi Oy:n johtajista neljä on mukana varautumistoiminnassa – heistä toimitusjohtaja Mikko Kangasniemi Huoltovarmuuskeskuksen pohjoisen alueen aluetoimikunnassa ja vesihuoltojohtaja Juha Hiltula Huoltovarmuuskeskuksen alaisessa, Vesihuoltopoolia johtavassa poolitoimikunnassa.

Valtakunnallisissa yhteistyöelimissä toimimisella on merkitystä paitsi koko Suomen, myös Kenven oman varautumisen kannalta. ”Kokoontumisia ja harjoituksia on selvästi enemmän ja asioista puhutaan ihan eri vakavuudella kuin muutama vuosi sitten”, Juha Hiltula kuvaa muutosta.

Vesihuoltojohtaja Juha Hiltula on jäsenenä Vesihuoltopoolin toimintaa ohjaavassa poolitoimikunnassa, jossa on mukana myös ministeriöitä ja viranomaistahoja.

Näkyviä ja näkymättömiä uhkia Energiasektori ja vesihuolto ovat kriittistä infrastruktuuria, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi. Tiedustelun ja vaikuttamisen uhka sitä kohtaan on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä. ”Tässä maailman ajassa vesihuoltosektorille voi kohdistua tihutöitä kuten kaikkeen muuhunkin kriittiseen infraan. Eri puolilla Suomea on viimeisen vuoden aikana raportoitu tiedusteluun viittaavista tapauksista. On ollut drooneja, ajoneuvoja ja valokuvaajia kriittisten kohteiden lähellä, jopa murtoja, joissa ei kuitenkaan ole varastettu mitään”, Hiltula sanoo. ”Aidat, kameravalvonta, valvontakierrokset ja lukitukset ovat tätä päivää”, Mikko Kangasniemi antaa esimerkin varautumisesta fyysiseen ympäristöön kohdistuviin uhkiin.

Erityisesti kyberympäristöön kohdistuvat hyökkäykset yleistyvät ja arkipäiväistyvät. Vesihuollon osalta kyberhyökkäys voisi pahimmillaan johtaa siihen, että vedentoimitus keskeytyisi tai vedestä tulisi jostain syystä juomakelvotonta.

”Kiinnitämme tietoturva-asioihin huomattavan paljon huomiota, ja olemme tehneet toimia, joilla pyrimme minimoimaan kyberhyökkäysten riskiä”, Kangasniemi kertoo.

Syytä huoleen ei ole Varautumisen lähtökohtana on, että vesilaitosten verkostoista on saatavilla vettä myös kriisi- ja poikkeustilanteissa, tarvittaessa myös Puolustusvoimien tarpeisiin.

Kemin Energia ja Vesi Oy vastaa vesihuollon ohella sähkön siirrosta ja kaukolämmön tuotannosta. Myös niiden osalta varautuminen on korkealla tasolla. ”Varautumisen tarkoituksena ei ole aiheuttaa ihmisissä pelkoa, vaan päinvastoin antaa viestiä siitä, että Suomi on varautunut poikkeuksellisen hyvin, ja että teemme koko ajan laajalla yhteistyörintamalla töitä turvallisuuden eteen”, Kangasniemi sanoo.

Meidän Energia & Vesi | 7

Pitkäaikainen talousjohtaja jää eläkkeelle – Tähtinen astuu remmiin

Kenven pitkäaikainen talousjohtaja Jarmo Nousiainen toivottaa Maria Tähtisen tervetulleeksi taloon.

8 | Meidän Energia & Vesi

Jarmo Nousiainen jättää uudelle talousjohtajalle hyvinvoivan yrityksen ja asiantuntevat alaiset.

Kenve on hyvän työnantajan maineessa, joten odotan, että tulen viihtymään hyvin.

Talousjohtaja Maria Tähtinen

K

emin Energia ja Vesi Oy:n uusi talousjohtaja Maria Tähtinen aloittaa tehtävässään 20. marraskuuta. Tähtinen ottaa ohjat pitkäaikaisen talousjohtaja Jarmo Nousiaisen jäädessä eläkkeelle.

Maria Tähtinen siirtyy yhtiön palvelukseen Lapin hyvinvointialueen sisäisen tarkastajan tehtävistä. Ennen vuodenvaihdetta Tähtinen työskenteli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä laskentapäällikkönä ja talousjohtajana vuodesta 2010. Hyppäys hoitoalalta energia-alalle tuntuu Tähtiseltä luontevalta. ”Molemmissa organisaatioissa tuotetaan palveluita kuntalaisille, eli asetelma on samanlainen. Suurin, eikä sekään kovin iso, muutos on se, että siirryn julkiselta toimijalta osakeyhtiöön, jossa lainsäädäntö on vähän erilainen”, Tähtinen pohtii.

Uudessa työpaikassa ja työyhteisössä aloittamista hän odottaa hyvillä mielin. ”Kenve on hyvän työnantajan maineessa, joten odotan, että tulen viihtymän hyvin”, Tähtinen sanoo.

Kemistä kotoisin oleva Maria Tähtinen on työskennellyt yli 20 vuotta taloushallinnon tehtävissä ja on koulutukseltaan tradenomi YAMK, eMBA. ”Minua kiinnostaa taloushallinnossa se, että se on tärkeä osa organisaation kokonaisuutta.

Tavoitteena on tukea organisaation toimintaa, ja siinä taloushallintopalveluiden toimivuudella on tärkeä rooli”, Tähtinen kertoo.

Talousjohtajan vastuualueisiin kuuluvat muun muassa talousja hallinto-osaston johtaminen, asiakaspalvelu ja laskutukset, henkilöstöhallinto, maksuliikenne sekä sisäinen ja ulkoinen laskentatoimi.

Pitkä ura Kenvessä Kenven talous- ja hallintoyksikön jättää Tähtiselle perinnöksi Jarmo Nousiainen, joka on ollut Kenven talousjohtajana 23 vuotta.

Nousiainen tuli taloon vuonna 2000, jolloin Kemin Energia ja Vesi aloitti toimintansa osakeyhtiönä. Hänen mukaansa suurin muutos hänen aikanaan on se, että järjestelmät ja prosessit ovat tehostaneet toimintaa niin paljon, että samat työt tehdään nykyään vähemmällä henkilökunnalla. ”Toiminta on tehostunut huomattavasti ja asiat tehdään nykyään eri tavalla. Yritysjohdon tekemä kehitystyö on jokapäiväistä, eivätkä muutokset ole aina isoja, vaan pieniä juttuja, joita kehitetään pikkuhiljaa”, Nousiainen sanoo.

Nousiainen on toiminut yrityksessä oman työnsä ohella myös laatupäällikkönä.

Merkittäväksi asiaksi urallaan hän nostaa sertifioidun laatujärjestelmän, jota hän oli mukana rakentamassa. Laatujärjestelmä sai vuonna 2006 DNV-sertifikaatin. ”Teimme sen yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Se oli iso ponnistus, ja se on jäänyt mieleen. Laatujärjestelmä on edelleen voimassa ja se ohjaa koko henkilöstön toimintaa”, Nousiainen kertoo.

Hyvä perintö seuraajalle Uuden talousjohtajan Nousiainen toivottaa lämpimästi tervetulleeksi. ”Hyvään yritykseen hän tulee. Yhtiö on kannattava ja talous on hyvässä kunnossa. Talousja hallinto-osaston eri tehtävissä työskentelee ammattilaisia, joista uusi esimies saa hyvän porukan, jonka kanssa työt sujuu”, Nousiainen kertoo.

Eläkkeelle hän on jäämässä hyvillä mielin. ”Tiettyä haikeutta on ilmassa, mutta samalla tuntuu, että kyllä nyt on jo aika tehdä muutakin. Varmasti olen mökillä enemmän, kalastan enemmän ja lisään liikuntaa. Niille jää nyt enemmän aikaa”, Nousiainen sanoo ja innostuu puhumaan kalastuksesta ja kalaruokien kokkailusta.

Meidän Energia & Vesi | 9

Vanhan liiton miehen valtakunta Persoonallinen ote ja ilme tekevät kylän pinnassa olevasta Keminmaan Autosta erilaisen kokemuksen.

10 | Meidän Energia & Vesi

K

eminmaan Auton verstaskahvilan autot ja mopot 1960-luvulta ovat yrittäjä Ilkka Marttalan omasta kokoelmasta.

Marttala kutsuu itseään ”vanhan liiton mieheksi”, johon liittyvät esimerkiksi vanhat, hyvät käytöstavat ja kiinnostus vanhoihin ajoneuvoihin. ”Olen varmaan pudonnut lattialle päälleni tai napanuora on käynyt solmussa, kun minua ovat aina kiinnostaneet vanhat mopot, moottoripyörät ja autot”, Marttala naurahtaa.

Marttalan yritys Keminmaan Auto on toiminut vuodesta 2005.

Pitkään yritys oli pelkästään autokauppa, mutta toiminta laajentui verstaskahvilalla, seitsenpaikkaisella itsepavelupesuhallilla, pesuautomaatilla ja vasta avatulla huoltohallilla, kun Marttala osti tyhjil-

Yrittäjä Ilkka Marttala on rohkeasti laajentanut yrityksensä palveluita.

Kysyntää on riittänyt.

Kemiläisten joka-aamuinen jorinakerho kokoontuu kantapöytään.

Tällä hetkellä hän pähkäilee saman asian parissa kuin moni muukin: kannattaisiko sähkösopimus vaihtaa määräaikaiseen vai jatkaisiko pörssisähköllä.

Monelle tämä on myös paikka, jossa hoidetaan sosiaalisia suhteita. leen jääneen Nesteen kiinteistön vuonna 2021 ja siirsi yritystoiminnan sinne. Samalla vaihtui paikkakuntakin. ”Vaikka Keminmaa vaihtui Kemiksi, yrityksen nimeä en lähtenyt muuttamaan. Keminmaan Autona siis mennään”, Marttala sanoo.

Energiansäästölinjalla Kun kaupat kiinteistöstä oli tehty, Marttala laittoi vaimonsa kanssa ison pyörän pyörimään ja laittoivat tilat kuntoon parissa viikossa.

Heti alussa oli tärkeää saada energia-asiat oikealle tolalle. Isot tilat, monipuolinen toiminta ja pesuhallit kun kuluttavat paljon sähköä, kaukolämpöä ja vettä. ”Tuliterä autonpesukone on vie mahdollisimman vähän sähköä ja vettä. Kaikki lamput ovat ledejä ja mahdollisuuksien mukaan varustettu hämäräkytkimillä.”

Seitsenpaikkaisessa tee-se-itse -pesuhallissa kuluu vettä, paljon.

Vedenkulutuksen optimoimiseksi Marttala kutsui Kenven asiantuntijan paikalle. ”Hän tarkisti, että kaikki säädöt ovat kohdallaan. Säädimme termostaatit siten, että hanoista ei tule tulikuumaa vettä, vaan kädenlämpöistä. Sillä on iso, energiaa säästävä merkitys”, Marttala kertoo.

Ainutlaatuisia silmäkarkkeja Niin, ne vanhat ajoneuvot, jotka tekevät paikasta ainutlaatuisen. ”Tiesin heti, että haluan laittaa vanhoja ajoneuvoja tänne näytille. Haluaisin tuoda tänne vielä ainakin 150-kuutioisen Vespan vuosimallia -73”, Marttala kertoo ja harmittelee, että seinät tulevat vastaan.

Vuoden -61 Volvo Amazonista hän kertoo, että osti sen nuorena miehenä vuonna 1989 ja kunnosti sen setänsä kanssa. Katseenkestävää Amazonia on sen jälkeen pidetty hyvin – ei nyt ihan samettityynyllä, mutta lämpimissä ja kuivissa tiloissa kuitenkin.

Ihan oikeasti Marttalaa ei edes harmita, että osa ajoneuvokokoelmasta ei pääse näytille. Kahvilassa tarvitaan nimittäin asiakaspöytiä enemmän kuin vanhoja ajoneuvoja, vaikka makeita silmäkarkkeja ovatkin. Reilun parin vuoden toiminnan jälkeen Marttala uskaltaakin sanoa, että kahvilalle ja pesutoiminnoille on kaupungissa ollut tarvetta. ”Täällä käy kaikenlaista väkeä. Monelle tämä on myös paikka, jossa hoidetaan sosiaalisia suhteita, tavataan kavereita ja parannetaan maailmaa.”

Katutanssit asfalttipihalla Ilkka Marttala tunnetaan myös laulajana. Yrittäjyys kuitenkin on niin sitovaa, että musahommat jäävät väkisinkin vähemmälle, mutta musiikki elää vahvasti sydämessä. Tästä osoituksena hän järjesti viime kesänä liikkeen pihalla katutanssit, jossa toimi itse solistina. Toisena solistina oli Arja Havakka. ”Sanoin yleisölle, että minun piti järjestää itselleni keikka, kun en muuten keikalle pääse”, Marttala leukailee.

Tapahtuma oli menestys: kävijöitä oli yli 500 henkeä. Marttala aikoo järjestää katutanssit ensi kesänä uudelleen, entistä isompana.

Meidän Energia & Vesi | 11

KUVA PEXELS.COM

e e Kenven asiakkaat ovat yhtä tunnollisia laskujensa maksajia kuin muutkin suomalaiset.

Sähköisen laskun vastaanottajana kemiläiset ovat kuitenkin selvästi muita jäljessä. Erityisesti nuoriso näyttää vieroksuvan sähköisen laskun käyttöönottoa.

e

e

Ikäihmiset suosivat e-laskua

K

enven asiakkaista eli kaikista kemiläisistä talouksista 54 prosenttia haluaa laskunsa sähköisenä. Heidän osuutensa jää selvästi jälkeen koko Suomen 65 prosentista, Lapissakin keskiarvo on sentään 59 prosenttia. Muualla Suomessa sähköisten laskujen määrä kasvaa viiden prosentin vuosivauhtia, Kemissä ja Lapissa kasvu jää kolmeen prosenttiin.

Hitainta sähköiseen laskutukseen siirtymisessä on yllättäen nuorimmissa ikäluokissa. Ilmiö on valtakunnallinen. Tilastojen mukaan 20-vuotiaista ottaa vastaan sähköisen laskun 41 prosenttia ja 30-vuotiaista 51 prosenttia. Suurin luottamus sähköisiin laskuihin on 85-vuotiaiden ja 90-vuotiaiden joukossa, joissa laskunsa saa sähköisenä 70 prosenttia asiakkaista.

Nuorilla asiakkailla sähköisten laskujen vieroksumiseen syynä lienee tulojen epäsäännöllisyys: esimerkiksi opiskelijoilla ei aina ole varmuutta siitä, onko tilillä eräpäivänä tarpeeksi rahaa tai jääkö sitä muuhun kulutukseen. Ikäihmisten joukossa taas on paljon niitä, jotka eivät enää hoida raha-asioitaan itse tai varmistavat laskujen maksamisen ajallaan noudattamalla laskuttajan ja pankin neuvoja.

Vanhimmat ikäluokat maksavat laskunsa tunnollisesti ajallaan.

12 | Meidän Energia & Vesi

Yli 70-vuotiaista laskunsa maksaa ajoissa 92 prosenttia. Nuorimmat noudattavat eräpäivää 77 prosentin tarkkuudella.

Eräpäivää voi lykätä ”Paperinen lasku voi mennä hukkaan tai eräpäivä unohtua, kun taas elaskussa maksu voi viivästyä lähinnä siksi, ettei tilillä ole rahaa. Silloin kannattaa hyvissä ajoin pyytää eräpäivän siirtämistä ottamalla meihin yhteyttä”, viestintäjohtaja Jenni Jantunen Ropo Capitalista kehottaa.

Eräpäivän siirtomahdollisuutta käytettiin Suomessa viime talvikauden energiakriisin aikana selvästi aiempaa enemmän. Ropo Capitalin noin kahden miljoonan laskutusasiakkaan eräpäivää siirrettiin viime vuoden syyskuussa 34 000 kertaa ja tämän vuoden toukokuussa 78 500 kertaa. ”Jos laskujen suuruus talvikaudella yllättää, voimme tehdä asiakkaan kanssa maksusuunnitelman ja jakaa kuluja tasaisemmin pitkin vuotta. Tammi – toukokuussa teimme kaikkien suomalaisasiakkaiden kanssa keskimäärin 6 300 maksusuunnitelmaa kuukaudessa. Sekin oli kaksinkertainen määrä edellisen vuoden syyskauteen verrattuna”, Jenni Jantunen kertoo.

KUVA PIXABAY.COM

Aurinkopaneelijärjestelmän hankkiminen ei ole hätäisen hommaa Aurinkopaneelijärjestelmä maksaa arviolta 1000 -1500 euroa asennettua kilowattia kohden. Hyvällä suunnittelulla vältyt virheostoilta ja säästät rahaa.

A

urinkoenergian suosion kasvu ei näytä hiipumisen merkkejä. Kun Kenven alueella vuonna 2021 asennettiin alle 20 aurinkopaneelikohdetta, tänä vuonna syyskuun puoliväliin mennessä niitä oli asennettu yli 40. Kun kysyntä on kasvussa, on tarjoajiakin markkinoilla enemmän.

Kemin Energia ja Vesi Oy:n suunnittelija Pasi Tainio muistuttaa, että aurinkojärjestelmä on investointina sen verran iso, että sitä ei kannata ostaa hetken mielijohteesta eikä ensimmäiseltä tarjoajalta. ”Ehdottomasti kannattaa kilpailuttaa. Eroja on muun muassa paneeleiden tehoissa, väreissä, kytkennöissä ja erityisesti inverttereissä.

Asennus sen sijaan on kaikilla hyvin samankaltainen”, Tainio kertoo.

Tutustu ja suunnittele Jo ennen kilpailutusta kannattaa perehtyä aurinkopaneelijärjestelmiin ja miettiä tarkkaan omat tarpeensa. Huomioon otettavia seikkoja ovat talon lappeen ilmansuunta, tila invertterille, johtoreitit ja katemateriaaliin sopivat kiinnikkeet. ”Lappeen olisi hyvä olla etelään tai etelä-lounaaseen. Jos se on pohjoiseen, hyöty on minimaalinen. Myös lapetta varjostavat kohteet pitää ottaa huomioon. Mitä vähemmän varjostusta, sitä parempi”, Tainio sanoo.

Minkä kokoinen järjestelmän pitäisi olla, aurinkopaneeleita lappeen pituudelta vai vähän vähemmän? Tainion mukaan tällä hetkellä asennetaan selvästi omaa sähkönkulutusta isompia järjestelmiä. ”Aiemmin normaaleihin omakotitaloihin asennettavat järjestelmät olivat 2-5 kW, nyt 5-10 kW”, Tainio kertoo mittaluokasta.

Isomman järjestelmän asentamisessa on monesti taustalla ajatus, että ylituotantoa voi myydä sähköverkkoon ja tienata rahaa.

Muista liittyminen Yksi tärkeimmistä ennalta selvitettävistä asioista on, onko liittymä kaupungissa vai haja-asutusalueella. Sijainti liittyy siihen, kuinka suuren voimalan voi viivytyksettä kytkeä käyttöön. Verkkoyhtiöstä saa ajantasaisen tiedon tilanteesta. ”Liittymällä pitää olla tarpeeksi vahva verkko takana. Hajaasutusalueella sitä ei välttämättä ole. Tarvittaessa teemme verkon vahvistukset. Siitä ei nykyisellään tule asiakkaalle kuluja, ellei omaa liittymiskaapelia tarvitse vahvistaa tai pääsulaketta muuttaa”, Tainio kertoo.

Tietoa ja hyviä ohjeita on osoitteessa aurinkosahkoakotiin.fi. Palvelua ylläpitää valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

Meidän Energia & Vesi | 13

Vastaanota laskusi digipostipalvelu Kivraan Uuden ajan palvelu kerää ja arkistoi elämäsi tärkeimmät asiakirjat ja laskut.

H

elpota arkeasi ja lataa ilmainen sekä helppokäyttöinen digipostipalvelu Kivra ja tee samalla ilmastoteko.

Kivrassa vastaanotat digipostina laskut ja muut dokumentit sähköisinä vaivattomasti ja nopeasti. Saat aina tiedon uuden postin saapumisesta, ja palvelu lähettää myös viestin laskun eräpäivän lähestymisestä. Voit maksaa laskusi suoraan luotettavasti ja turvallisesti verkkopankin kautta ja maksetut laskut jäävät Kivran arkistoon.

Jakamalla palvelun toisen Kivra-käyttäjän kanssa, molemmat pääsevät lukemaan saapuneet viestit ja tallennetut dokumentit. Voitte myös maksaa laskuja yhdessä, tai voit hoitaa ne kokonaan toisen henkilön puolesta.

Tällä hetkellä muutama prosentti Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakkaista käyttää Kivraa, kertoo asiakaspalveluvastaava Päivi Lahtinen. Hänen omat kokemuksensa palvelun käyttöönotosta ja käytöstä ovat positiiviset.

Voit tutustua Kivran ominaisuuksiin tarkemmin osoitteessa kivra.fi Näin saat Kivran käyttöösi: • Lataa ilmainen Kivra-sovellus puhelimeesi tai mene osoitteeseen kivra.fi • Rekisteröidy verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

• Valmista! Saat jatkossa laskusi sähköisesti Kivraan.

Ladattuasi Kivran, saat meiltä tulevat sopimukset sähköisesti yhteen kanavaan.

Eristä ja suojaa vesimittarit ja tonttijohdot Sen muistaa usein vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut: putket paukahti jäähän. Ikävältä yllätykseltä välttyy, kun vesimittarit ja tontin vesijohdot suojaa ennen pakkasia.

Tässä maanmittausinsinööri Petri Mäen vinkit vesimittarin suojaamiseen ja tonttijohtojen eristämiseen: • Pidä vesimittaritilan lämpötila vähintään +5 asteessa.

• Varmista, ettei kylmää pääsee mittarille esimerkiksi ilmanvaihtoventtiilien kautta.

• Voit lisätä mittarin ympärille lämpöeristettä, esimerkiksi styroksia tai villaa.

14 | Meidän Energia & Vesi

• Talon rossipohjan kautta tulee kylmää ilmaa. Eristämällä huolehdit, ettei kylmää pääse lattian alta.

• Yksi keino estää jäätymistä on valuttaa hiljalleen vettä putkesta. Tarkista, että viemärit toimivat kunnolla. Tapa tietysti lisää vedenkulutusta.

• Tonttijohdot on helpointa eristää jo rakennusvaiheessa. Jälkityönä se vaatii kaivuutöitä. Etenkin alle kahden metrin syvyydessä sijaitsevat putket on syytä eristää huolellisesti.

• Tonttijohtojen liitoskohtien päälle voi lapioida lämmöneristeeksi lunta.

• Jos vesiputki tai -mittari on jäätynyt, sulatustyö on alan yritysten hommaa.

• Jäätymään päässyt vesimittari pitää vaihtaa. Tämän työn hoitaa Kenve.

Kohta kaikilla on varttiluettava sähkömittari AMR 2.0

”V

aihdon taustalla on EU ja Energiaviraston valtakunnallinen määräys. Näin siirrytään AMR 2.0-aikakauteen, kun Suomessa ja koko Euroopassa siirrytään yhteiseen 15 minuutin taseselvitysjaksoon ja samalla reaaliaikaisempaan sähkömarkkinaan”, kertoo mittausinsinööri Jukka Kreivi.

Asiakkaalle vaihto näkyy siten, että Kemin Energian ja Veden asentaja tulee käymään kotona ja korvaa nykyisen sähkömittarin uudella. Kerros- sekä rivitaloissa mittarit sijaitsevat pääasiassa pääkeskustiloissa, jolloin asunnoissa ei tarvitse käydä. Työ kestää parhaimmillaan vain muutaman minuutin, jonka ajan sähköt ovat poikki huoneistoissa.

Mittarit vaihdetaan alueittain, ja vaihdosta tiedotetaan etukäteen.

Tiedotteessa kerrotaan aluevaihdon yleinen aikataulu. Jos käyttöpai-

Kaikki Kemin Energia ja Vesi Oy:n asiakkaiden sähkömittarit vaihdetaan uusiin.Vaihdettavia mittareita on yhteensä lähes 15 000. Vaihtourakka on alkanut keväällä. Työ tehdään pääosin talviaikaan.

kalle ei päästä, jätetään asiakkaalle soittopyyntö, jotta voidaan sopia uusi aika vaihdolle. ”Toivomme, että asiakas on paikalla. Jos kotona ei ole ketään, pyydämme olemaan yhteydessä ja sopimaan sopivan vaihtoajan”, Kreivi sanoo.

Kenven asentajat tulevat aina paikalle Kenven autoilla ja työasuissa, mukanaan kuvallinen henkilökortti. Näin voit asiakkaana varmistua, että asentajat ovat oikealla asialla.

Vanhat mittarit asentajat vievät mukanaan. Kiertotalousyritys huolehtii niiden jatkokäsittelystä: kierrätettävät ja uudelleenhyödynnettävät komponentit irrotetaan ja hyödynnetään.

Mittareiden vaihdon ja varttimittauksen ideana on, että asiakkaat voivat entistä paremmin seurata sähkönkulutustaan ja tehdä sähköä säästäviä valintoja.

Kinkkurasva oikeaan paikkaan • Tee paistoliemestä herkullinen kastike kinkulle. Mausta dijonsinapilla ja kruunaa maku tilkalla brandya tai konjakkia.

• Valuta juokseva rasva esimerkiksi maitopurkkiin. Sulje pakkaus tiiviisti ja laita pakkaus sekajätteeseen.

• Jähmettyneen kinkun rasvan voit laittaa biojätteeseen tai kotikompostiin.

• Kinkun rasvaa kerätään Kinkkutemppu-hyväntekeväisyystempauksessa.

Katso lähin keräyspisteesi: kinkkutemppu.com

KUVA PIXABAY.COM

Muistathan, että kinkun paistorasvaa ei saa valuttaa viemäriin! Joulukinkun paistorasvan voit kierrättää ruoanlaitossa, jätteenä tai kompostissa.

Meidän Energia & Vesi | 15

Siirin vinkit Järkevä led-kausivalojen käyttö on edullista Pimeät syys- ja talvi-illat ovat saaneet seurakseen kausivalot, jotka koristavat ja tuovat valoa pihoihin koko pimeän kauden ajan. Suurin osa myytävistä kausivaloista on ledejä, joiden sähkönkulutus on perinteisiä valosarjoja vähäisempi.

Esimerkki led-valosarjan sähkönkulutuksesta: Led-valosarja, 100 kpl lamppuja, teho 7,6 W • Valot päällä jatkuvasti itsenäisyyspäivästä maaliskuun puoliväliin, yhteensä 100 vrk: Sähkönkulutus: 7,6 W x 100 x 24 h = 18,24 kWh Sähkön hinnalla 0, 20 €/kWh valojen käyttö maksaa 3,70 euroa.

Sähkön hinnalla 0,50 €/kWh valojen käyttö maksaa 9,20 euroa • Valot päällä kellokytkimellä ohjattuna 8 tuntia päivässä 100 vrk: Sähkönkulutus: 7,6 W x 100 x 8 h = 6,08 kWh Sähkön hinnalla 0,20 €/kWh valojen käyttö maksaa 1,25 euroa.

Sähkön hinnalla 0,50 €/kWh valojen käyttö maksaa 3,10 euroa

KUVA PIXABAY.COM

(Lähde: motiva.fi)

Ota yhteyttä Kemin Energia ja Vesi Oy Posti- ja käyntiosoite: Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi Toimistomme on avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.00 Verkkosivut: www.kenve.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/keminenergiajavesi

16 | Meidän Energia & Vesi

Asiakaspalvelu: 020 742 8205 Vikapäivystys: sähkö 020 366 040, lämpö 040 511 5722, vesi 020 690 141 Päivystysnumeroihin soittaminen on maksutonta.