Haluatko juristiksi? 4., uudistettu painos

§

§§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§§ §§§§§§§§§ §§§§§§§§§ Visa Kurki

HALUATKO JURISTIKSI?

haluatko juristiksi?

Visa Kurki

Kauppakamari

© Helsingin Kamari Oy ja tekijä 4., uudistettu painos ISBN 978-952-246-570-2 ISBN 978-952-246-573-3 (sähkökirja) Kannen suunnittelu Terttu Rönkkö Taiton suunnittelu Ea Söderberg Sivunvalmistus Keski-Suomen Sivu Oy Hansaprint Oy 2019 Anna palautetta kirjasta: www.kauppakamarikauppa.fi/anna-meille-palautetta

esipuhe Ajatus tästä kirjasta syntyi maaliskuussa 2013 Luxemburgissa. Olin juuri aloittanut harjoittelun Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja kaikki tuntui uudelta ja hankalalta. Tällöin päähäni pälkähti, että minulla oli ollut samanlainen olo oikeustieteen pääsykokeisiin lukiessani ja vielä ensimmäisen opiskeluvuodenkin aikana: asioihin oli hankala päästä kunnolla käsiksi, ja kokonaiskuvan saaminen oli vaikeaa. Oikeusjärjestelmä oli kuin palapeli, mutta kukaan ei ollut kertonut, miltä peli näyttäisi valmiina. Sen sijaan opinnoissa keskityttiin palapelin kokoamiseen pala kerrallaan. Aloin pohtia, miten juridiikasta saisi annettua kokonaiskuvan. Kohta olinkin jo lähestynyt vanhaa työnantajaani kirjaidealla.

Olen kirjoittanut tämän kirjan useille eri kohderyhmille. Ensinnäkin kirja antaa yleiskuvan siitä, mitä oikeustieteen opiskelu ja oikeuden parissa työskentely tarkoittaa. Tällöin voit punnita sitä, tuntuuko oikeustiede omalta alaltasi.

Toiseksi kirja auttaa oikeustieteelliseen pyrkijää. Oikeustieteen pääsykoe vaatii työtä, työtä ja työtä. Sitä en voi tehdä puolestasi. Tässä kirjassa pyrin sen sijaan tarjoamaan sinulle kehikon, johon sijoittaa pääsykoekirjoista saamasi tiedon. Pääsykoekirjoissa mennään usein syvälle tiettyyn oikeuden erikoiskysymykseen ilman, että lukijalle tarjotaan kokonaiskuvaa laista ja oikeudesta. Tämä, samoin kuin juristien usein käyttämä vanhahtava oikeuskieli, vaikeuttaa kirjojen ymmärtämistä ja olennaisen erottamista epäolennaisesta.

Toivon mukaan tämä kirja auttaa sinua näissä asioissa.

5

h a l u a t ko j u r i s t i k s i ?

Lisäksi kirja yleisesti tekee juristien maailmaa tutuksi kaikille kiinnostuneille. Avaan sitä, miten juristit ajattelevat monista kysymyksistä, ja tuon esiin lakimiesten näkökulmaa esimerkiksi Suomen rikosoikeudesta ja Euroopan unionista.

Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käyn yleisesti läpi sitä, mitä tarkoitetaan oikeudella, ja mitä oikeustieteen asiantuntijat eli juristit tekevät. Toisessa osassa pyrin antamaan yleiskuvan Suomen oikeusjärjestyksestä käymällä läpi oikeusjärjestelmämme osia ja niiden suhteita toisiinsa. Kolmannessa osassa käsittelen erityisesti oikeustieteen pääsykoetta. Olen sijoittanut pääsykoeosion kirjan loppuun, sillä mielestäni pääsykokeen idean ymmärtää paremmin, kun ensin tietää muutamia yleisiä asioita oikeustieteestä.

Tärkeät juridiset termit esitellään kirjassa myös ruotsiksi, jotta kirjasta olisi enemmän hyötyä ruotsinkielisille ja ruotsin kielestä kiinnostuneille lukijoille.

Tärkein syy tälle toisen laitoksen laatimiselle oli luonnollisesti uusi oikeustieteen yhteisvalinta. Samalla tarjoutui kuitenkin mahdollisuus parantaa kirjaa myös muilta osin; olen esimerkiksi ajantasaistanut esimerkkejä ja pyrkinyt täydentämään joidenkin oikeudenalojen käsittelyä. Olen kuitenkin yrittänyt olla pidentämättä kirjaa liikaa, sillä monilla on todennäköisesti muutakin lukemista.

Kirjan teossa on ollut suurena apuna muutamia henkilöitä, joita haluan tässä kiittää. Kirjan ensimmäistä laitosta laatiessani Simo Autio ja Maiju Hämäläinen lukivat käsikirjoituksen läpi ja antoivat hyödyllisiä ja asiantuntevia kommentteja. Lopulliseen muotoon ensimmäisen laitoksen saatoin kustannustoimittaja Satu-Marja Mynttisen kanssa.

Toista, uudistettua laitosta tehtäessä erityisen hyödyllisiä olivat saamani runsas lukijapalaute sekä kirja-arvostelut. Lämpimät kiitokset kirjan arvostelleille Liisa Niemiselle, Heta-Elena Heiskaselle, Reija Materolle ja Mervi Majoiselle. Toisen laitoksen käsikirjoituksen lukivat läpi Outi Leinonen, Atte Ouninkorpi ja Ville Linna – suuret kiitokset heille monipuolisista ja tarkoista kommenteista.

6

esipuhe

Laitos viimeisteltiin Kauppakamarin Seija Ruohosen kanssa, jonka kanssa yhteistyรถ sujui mainiosti. Kiitos!

Visa Kurki visa.kurki@helsinki.fi

7

sisällys Esipuhe

5

i osa: oikeus ja sen asiantuntijaksi tuleminen

15

1 Oikeutta on kaikkialla

17

1.1 Mitä oikeus on?

19

2 Oikeustieteen opiskelu

25

2.1 Missä oikeutta voi opiskella?

28

2.2 Miten päästä sisään?

30

3 Juristin töistä

35

4 Oikeustieteellisen tekstin lukeminen

39

ii osa: oikeusjärjestelmä ja sen rakenne

45

5 Oikeustiede systematisoi lakeja

47

6 Oikeudenalat

49

9

7 Oikeudenaloja: yksityisoikeus

53

7.1 Yksityisoikeuden systematiikka

57

7.2 Varallisuusoikeus

57

7.2.1 Velvoiteoikeus

58

7.2.2 Esineoikeus

59

7.2.3 Henkilöoikeus

61

7.3 Varallisuus- ja henkilöoikeuden lähtökohtia

62

7.3.1 Oikeustoimet synnyttävät oikeuksia ja velvollisuuksia

62

7.3.2 Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus

63

7.3.3 Tahdonilmaus ja muotovaatimukset

65

7.3.4 Pätemättömyysperusteita

67

7.3.5 Vahingonkorvausoikeus ja perusteettoman

edun palautus

7.4 Perhe- ja jäämistöoikeus

73

7.5 Työoikeus

76

7.6 Kauppaoikeus

77

7.6.1 Yhteisöoikeus

78

7.6.2 Immateriaalioikeus

82

8 Oikeudenaloja: julkisoikeus 8.1 Valtiosääntöoikeus

87 88

8.1.1 Kansalais- ja poliittiset oikeudet

90

8.1.2 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

92

8.1.3 Kolmannen sukupolven oikeudet

92

8.1.4 Miten perusoikeudet vaikuttavat?

93

8.2 Hallinto-oikeus

10

70

95

8.2.1 Yleishallinto-oikeus ja erityishallinto-oikeus

95

8.2.2 Aineellinen yleishallinto-oikeus

97

8.2.3 Viranomaiset

98

8.3 Sosiaalioikeus

100

8.4 Ulkomaalaisoikeus

101

8.5 Ympäristöoikeus

103

8.6 Finanssioikeus

105

8.7 Rikosoikeus

107

8.8 Prosessi- ja insolvenssioikeus

113

8.9 Eläinoikeus

115

9 Muita oikeudenaloja tai oppiaineita

117

9.1 Kansainvälinen yksityisoikeus

117

9.2 Urheiluoikeus

118

9.3 Viestintä- ja informaatio-oikeus

118

9.4 Lääkintä- ja bio-oikeus

118

9.5 Oikeuden yleistieteet

119

9.5.1 Oikeussosiologia

119

9.5.2 Kriminologia

119

9.5.3 Yleinen oikeustiede, oikeusteoria ja oikeusfilosofia

120

9.5.4 Oikeushistoria

120

9.5.5 Oikeusvertailu

121

9.5.6 Oikeustaloustiede

121

9.5.7 Oikeuden ja sukupuolen tutkimus

122

9.5.8 Oikeuslingvistiikka

122

10 Lait, oikeuskäytäntö ja oikeustiede:

oikeuden luominen ja tulkinta

123

10.1 Lait, asetukset ja muut säädökset

123

10.1.1 Säädösten hierarkiasta

127

10.1.2 Laki ei kerro kaikkea (ainakaan suoraan)

131

10.1.3 Esityöt lain tarkoituksen selvittäjinä

132

10.2 Tuomioistuimet

135

10.2.1 Oikeussalissa

137

10.2.2 Tuomarit ”lainsäätäjinä”: ennakkotapaukset

139

10.2.3 Vaihtoehtoja tuomioistuimille

140

10.3 Oikeustiede oikeuslähteenä

142 11

11 Suomen oikeusjärjestelmä kansainvälisessä kontekstissa

143

12 Suomi osana Eurooppaa

149

12.1 Euroopan unioni ja sen oikeusjärjestys

150

12.2 Yleispiirteitä unionin oikeusjärjestelmästä

150

12.3 Unionin oikeuslähteet

152

12.3.1 Johdettu oikeus eli asetukset ja direktiivit 12.4 Euroopan unionin tuomioistuin

152 157

12.5 ”Mitä EU säätää?” – esimerkkejä unionin kannalta tärkeistä aineellisista oikeudenaloista

159

12.5.1 Tavaroiden vapaa liikkuvuus

160

12.5.2 Henkilöiden vapaa liikkuvuus

161

12.5.3 Julkiset hankinnat

162

12.5.4 Kilpailuoikeus

163

12.5.5 Kuluttajansuoja

165

12.6 Euroopan ihmisoikeussopimus

iii osa: pääsykoe 13 Pääsykoe

12

166

171 173

13.1 Onko minulla mahdollisuuksia?

174

14 Pääsykokeeseen valmistautuminen

177

14.1 Hyvinvointi luku-urakan aikana

179

14.2 Valmennuskurssille vai ei?

182

14.3 Pänttäyksen tarve – mitä kaikkea pitää osata?

183

14.4 Normien opettelu

185

15 Tehtävätyyppejä

189

15.1 Esseetehtävä

189

15.2 Määrittelytehtävä/lyhyt omin sanoin vastattava tehtävä

191

15.3 Monivalintatehtävä

193

15.4 Oikeustapaus

194

15.5 Aineistotehtävä

200

15.6 Aukkotäydennystehtävä

202

Loppusanat

203

Hakemisto

205

13