Omakoti 3.2017

Suomen Omakotilehti on liiton jäsenlehti 3 • 2017

Aurinkosähkö avuksi s. 8

Kylpyhuoneremontti

VALOA kattoikkunoilla

s. 21

s. 15

Asumismenot - Boendekostnader s. 36-38

LIITY NYT!

Saat paljon etuja!

s. 42-45

w w w.o m a ko t i l i i t to.f i

Uusi Karelia takkamallisto Takkatulen tunnelmaa. Turvaa sähkökatkoilta. Lempeää lämpöä.

Kaikissa Karelia-malleissa mukana myös ruoanlaittomahdollisuus!

Meiltä voit tilata myös vanhan takkasi purun ostaessasi uuden Tulikivi-takan tilalle. Kysy ajankohtaiset tarjoukset Tulikivi-studioilta.

Tilaa ilmainen kuvasto ja tutustu koko Karelia-mallistoon. Meiltä löydät myös kiukaat ja kiviä kodin eri pintoihin. www.tulikivi.fi

Mercedes-Benz C-sarjan Premium Business alk.

42 480 €

C-sarjan erikoishintaiset varustepaketit alk.

499€/kpl

· · · ·

Sisätilan paketti Audiopaketti Pysäköintipaketti AMG-ulkopuolen paketti

C 160 A Premium Business kokonaishinta alk. 42 479,70 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 795 €/kk, käyttöetu 645 €/kk. CO2-päästöt 132 g/km, EU-keskikulutus 5,9 l/100 km. C 160 T A Premium Business kokonaishinta alk. 44 166,57 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €). Vapaa autoetu 825 €/kk, käyttöetu 675 €/kk. CO2-päästöt 135 g/km, EU-keskikulutus 6,0 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 30 €/kk. Kuvan auto lisävarustein. Ajotietokoneen kieli: englanti.

Varustepaketin lopullinen hinta määräytyy auton CO2-arvon perusteella.

Mercedes-Benz C-sarja. Rajattomat mahdollisuudet – nyt myös varustelun suhteen.

Mercedes-Benz C-sarja tarjoaa vaihtoehdon jokaiseen makuun ja elämäntilanteeseen.

Nyt voit tehdä omasta C-sarjalaisestasi vieläkin ainutlaatuisemman ja täydentää varustetasoa oman makusi mukaisesti erikoishintaisilla varustepaketeilla. Tutustu tarkemmin C-sarjaan ja varustepakettien sisältöön www.mercedes-benz.fi.

Mercedes-Benz Suomi

@mbsuomi

Mercedes-Benz Suomi

TOIMINNANJOHTAJALTA

ASUMISMENOT JATKAVAT KASVUAAN – ON TARVE LAAJALLE VEROUUDISTUKSELLE SEKÄ KOTITALOUKSIEN ASUMISSTRATEGIALLE

KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ϭ͕ϭ ŵŝůũŽŽŶĂŶ ŬŽƟ ƚĂůŽƵĚĞŶ͕ Ϭ͕ϱ ŵŝůũŽŽŶĂŶ ǀĂƉĂĂͲĂũĂŶ ĂƐƵŶŶŽŶ ũĂ Ϯ͕ϳ ŵŝůũŽŽŶĂŶ ƉĞƌŚĞĞŶũćƐĞŶĞŶ ĂƐŝĂůůĂ͊

SUOMEN OMAKOTILEHTI 3 • 2017 ϴ ϭϮ ϭϱ

Ϯϭ

Ϯϳ ϯϮ ϯϲͲϰϱ

^ćŚŬƂć ĂƵƌŝŶŐŽƐƚĂ Dŝƚć ůćŵŵŝƚLJƐ ŵĂŬƐĂĂ͍ >ŝƐćć ǀĂůŽĂ ŬĂƩ ŽŝŬŬƵŶŽŝůůĂ ũĂ ŬĂƩ ŽůLJŚĚLJŝůůć <LJůƉLJŚƵŽŶĞƌĞŵŽŶƟ ƐƐĂ ŽŶ ŵŽŶƚĂ ĂƐŝĂĂ ŵŝĞůĞƐƐć WŝŚĂƉŽůŬƵ ĂƐŬĞůƚĞŶ ĂůůĞ hƵƩ Ă ũĂ ƵƵƟ ƐŝĂ :ćƌũĞƐƚƂƐŝǀƵƚ͗

ϯϲ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ϮϬϭϳ ʹ ŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌ ϮϬϭϳ ϯϵ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂŶ ƉĂůƐƚĂ ϰϬ DŝŶŶĞ ŵĞŶŶć ϰϭ ^ƵŽŵŝϭϬϬ dĂůŽƚ ũĂ ƉŝŚĂƚ ŬƵŶƚŽŽŶ ͲƚĂƉĂŚƚƵŵŝĂ ϰϮ DĂŬƐƵƚŽŶƚĂ ŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͕ KŵĂŬŽƟ ƚĂůŬŬĂƌŝ ϰϰ :ćƐĞŶĞƚƵũĂ ũĂ >ŝŝƚLJ ŶLJƚ Ͳ ůŽƉƉƵǀƵŽĚĞŶ ũćƐĞŶLJLJƐ ŝůŵĂŝƐĞŬƐŝ͊

SUOMEN OMAKOTILIITON JÄSENLEHTI • 25. VUOSIKERTA Painosmäärä 77.000 kpl. /^^E ϭϮϯϲͲϭϳϴy ;WĂŝŶĞƩ ƵͿ /^^E ϭϳϵϵͲϱϯϰϱ ;sĞƌŬŬŽũƵůŬĂŝƐƵͿ

ƌƚŽ ^ĞƉƉćůć͕ hůůĂ sĂŚƚĞƌĂ͕ :ƵŬŬĂ WŽƌŬŽ͕ WĞŬŬĂ WŽƌŬŽ

Julkaisija ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ

dĂŝƩ Ž dŝŝũĂ >ĞŚƚŽŶĞŶͬEƵƵĚĞůŝŬƵƵ KLJ ;Ɛ͘ ϭͲϰ͕ ϲͲϯϱ͕ ϰϲͲϰϴͿ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ƚŽŝŵŝƐƚŽ Ɛ͘ ϱ͕ :ćƌũĞƐƚƂƐŝǀƵƚ Ɛ͘ ϯϲͲϰϱ

WććƚŽŝŵŝƩ ĂũĂ KůůŝͲWĞŬŬĂ >ĂŝŶĞ ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ ƉƵŚ͘ Ϭϰϭ ϰϲϭ ϳϭϭϲ ŽůůŝͲƉĞŬŬĂ͘ůĂŝŶĞΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į Kustantaja WůƵƐͲ>ĞŚĚĞƚ͕ ƉƵŚ Ϭϵ ϲϴϰϰ ϱϱϬ͕ ƉĞŬŬĂ͘ƉŽƌŬŽΛƉůƵƐͲƌLJŚŵĂ͘Į DĞĚŝĂŵLJLJŶƟ WůƵƐͲ>ĞŚĚĞƚ͕ :ƵŬŬĂ WŽƌŬŽ Toimitusneuvosto KůůŝͲWĞŬŬĂ >ĂŝŶĞ͕ ,ĞŶƌŝŬ ĞƌŐŚ͕ /ŵŵŽ <ƵƵƚƐĂ͕ ,ĂŶŶĞůĞ WƵƵƐĂͲZƵŽͲ ŚŽŶĞŶ͕ <ĂŝũĂ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͕

Painopaikka WƵŶĂDƵƐƚĂ dĂŵƉĞƌĞ KLJ Kannen kuva 123rf Tilaushinnat muille kuin jäsenille: ͻ ŬĞƐƚŽƟ ůĂƵƐ Ϯϰ ĞƵƌŽĂ ͻ ǀƵŽƐŝƟ ůĂƵƐ Ϯϱ ĞƵƌŽĂ ͻ ŝƌƚŽŶƵŵĞƌŽ ϳ ĞƵƌŽĂ >ĞŚƟ Ğŝ ǀĂƐƚĂĂ Ɵ ůĂĂŵĂƩ Ă ůćŚĞƚĞƚLJƐƚć ŵĂƚĞƌŝĂĂůŝƐƚĂ ĞŝŬć ƐĞŶ ƉĂůĂƵƚƵŬƐĞƐƚĂ͘ dŝůĂĂũĂƌĞŬŝƐƚĞƌŝć ŽŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂ ŬćLJƩ ćć ƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶŶŝƐƐĂ͘

dƵůŽŬƐĞƚ ƚƵŽƌĞĞƐƚĂ ƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞƐƚĂ ;ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚϮϬϭϳͿ asumismenojen kehityksestä eivät yllätä. Asumismenot haukkaavat LJŚć ƐƵƵƌĞŵŵĂŶ ŽƐƵƵĚĞŶ ŬŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝĞŶ ŬćLJƚĞƩ ćǀŝƐƐć ŽůĞǀŝƐƚĂ ƚƵůŽŝƐƚĂ͘ WŝĞŶƚĂůŽƐƐĂ ĂƐƵǀĂ ůĂƉƐŝƉĞƌŚĞ ŬćLJƩ ćć ĂƐƵŵŝƐĞĞŶ ũŽ ůŝŬŝ ŶĞůũćŶŶĞŬƐĞŶ ƚƵůŽŝƐƚĂĂŶ͘ ,ƵŽůĞƐƚƵƩ ĂǀŝŶƚĂ ŽŶ ƐĞ͕ ĞƩ ć ĞƌŽƚ ŬĂƵͲ ƉƵŶŬŝĞŶ ǀćůŝůůć ŽǀĂƚ ŚƵŽŵĂƩ ĂǀŝĂ͘ <ĂƐǀƵŬĞƐŬƵŬƐŝƐƐĂ ĂƐƵŵŝŶĞŶ on aina vain kalliimpaa. Kuinka moni pystyy enää tarpeidensa ũĂ ƚŽŝǀĞŝĚĞŶƐĂ ŵƵŬĂŝƐĞĞŶ ĂƐƵŵŝƐĞĞŶ͕ ŬƵŶ ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵůƵũĞŶ ŽƐƵƵƐ ƚƵůŽŝƐƚĂ ůćŚĞŶĞĞ ũŽƉĂ ϰϬ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͍ KŵĂŬŽͲ Ɵ ůŝŝƩ Ž ŽŶ ƉĞƌććŶŬƵƵůƵƩ ĂŶƵƚ ůĂĂũĂĂ ǀĞƌŽƵƵĚŝƐƚƵƐƚĂ͕ ũŽƚĂ ŚĂůůŝƚƵƐ ŶLJƚ ďƵĚũĞƫ ƌŝŝŚĞƐƐć ĞƐŝƩ ććŬŝŶ͘ sĂŝŬŬĂ ^ƵŽŵĞŶ ƚĂůŽƵƐ ŽŶ ŬććŶƚLJŶLJƚ ŶŽƵƐƵƵŶ͕ Ğŝ ƐĞ ǀŝĞůć ŶćLJ ŬŽŶŬƌĞĞƫ ƐĞƐƟ ŬŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝƐƐĂ͘ ƐƵͲ ŵŝƐŵĞŶŽũĞŶ ĞŶŶĂŬŽŝĚĂĂŶ ŬĂƐǀĂǀĂŶ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵŬŬĂŝůůĂ ƌĞŝůƵŶ ŬĂŚĚĞŶ ƉƌŽƐĞŶƟ Ŷ ǀĂƵŚƟ Ă ǀƵŽĚĞƐƐĂ͕ ŬƵŶ ƚĂĂƐ ƚƵůŽŬĞŚŝƚLJŬƐĞŶ ƌĞŝůƵŶ ƉƌŽƐĞŶƟ Ŷ ǀĞƌƌĂŶ͘ ƉćƚĂƐĂƉĂŝŶŽ ŽŶ ũĂƚŬƵŶƵƚ ƉŝƚŬććŶ͕ ũĂ ƉććƩ ćũćƚ hallituksesta toiseen lisäävät asumisen verotusta ja maksuja. dćŵć ƚƌĞŶĚŝ ŽŶ ŚLJǀŝŶ ŶćŚƚćǀŝƐƐć ŶŝŝŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƐĂ͕ ĞŶĞƌŐŝĂǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƐĂ͕ ƐŝŝƌƚŽŵĂŬƐƵŝƐƐĂ ũĂ ŬƵŶŶĂůůŝƐŝƐƐĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵůƵŝƐƐĂ ;ůƵĞ ŬŝƌũŽŝƚƵŬƐĞŶŝ ůĞŚĚĞƐƚć ϮͬϮϬϭϳͿ͘ ELJƚŬŝŶ sĂůƟ ŽǀĂƌĂŝŶŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂ ŽŶ ŶŽƐƚĂŵĂƐƐĂ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂ ǀƵŽƐŝůůĞ ϮϬϭϴ ũĂ ϮϬϭϵ ϳϱ ŵŝůũŽŽŶĂůůĂ ĞƵƌŽůůĂ͘ ŝ ŽůĞ ŝŚŵĞ͕ ĞƩ ć ƐĂŵĂĂŶ ĂŝŬĂĂŶ ƚĂƌǀĞ ĂƐƵŵŝƐƚƵĞůůĞ ŽŶ ŬĂƐǀĂŶƵƚ͘ ƐƵŵŝƐƚƵŬĞĂ ŵĂŬƐĞƚĂĂŶ ũŽ ůćŚĞƐ ŬĂŬƐŝ ŵŝůũĂƌĚŝĂ ĞƵƌŽĂ͕ ŬŽŚƚĂ ƐĂŵĂ ƐƵŵŵĂ͕ ŬƵŝŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽůůĂ ŬĞƌćƚććŶ͘ zůŝƉććƚććŶ ĂƐƵŵŝƐƚƵŬĞĂ ǀŽŝǀĂƚ ƐĂĂĚĂ ŵLJƂƐ ŽŵŝƐƚƵƐĂƐƵũĂƚ ũĂ ŚĞŝĚćŶ ŵććƌćŶƐć ĂƐƵŵŝƐƚƵĞŶ ƐĂĂũŝŶĂ ŽŶ ũŽ ŬĂƐǀƵƐƐĂ͘ zůĞŝŶĞŶ ƚĂůŽƵĚĞŶ ƉŽƐŝƟ ŝǀŝŶĞŶ ŬĞŚŝƚLJƐ ƚƵůĞĞ ŚĞŝũĂƐƚƵŵĂĂŶ ŵLJƂƐ ĂƐƵŶƚŽůĂŝŶŽŝŚŝŶ ũĂ ͲŬŽƌŬŽŝŚŝŶ͘ ŶŝƚĞŶ ǀĞůŬĂĂ ŽŶ ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂ ĂƐƵǀŝůůĂ ϯϱͲϰϰ ǀƵŽƟ ĂŝůůĂ͘ <ŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝůůĞ ŽŶ ũŽ ŚLJǀćŶ ĂŝŬĂĂ ŵĂƌŬŬŝŶŽŝͲ ƚƵ ĂƐƵŶƚŽůĂŝŶĂŶ ůLJŚĞŶŶLJŬƐŝƐƚć ǀĂƉĂŝƚĂ ǀƵŽƐŝĂ͕ ŵƵƩ Ă ŽŶ ƐLJLJƚć ǀĂƌŽǀĂŝƐƵƵƚĞĞŶ͗ ĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝ ϭϬϬ͘ϬϬϬ ĞƵƌŽŶ ĂŶŶƵŝƚĞĞƫ ůĂŝŶĂƐƐĂ ůĂŝŶĂͲĂũĂŶ ƉŝĚĞŶŶLJƐ ŬLJŵŵĞŶĞƐƚć ǀƵŽĚĞƐƚĂ ϮϬ ǀƵŽƚĞĞŶ͕ ŬŽƌŽŶ ŽůůĞƐƐĂ ϭ͕Ϯ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ ƚƵƉůĂĂ ŬŽŬŽŶĂŝƐŬŽƌŬŽŬƵůƵƚ LJůŝ ϭϮ͘ϱϬϬ ĞƵƌŽŽŶ͊ >ŝƐćŬƐŝ ƉĞůŬćƐƚććŶ ŵĂůƟ ůůŝŶĞŶ ŬŽƌŽŶŶŽƵƐƵͲ ŬŝŶ ;ϭ͕Ϯ ƉƌŽƐĞŶƟ ƐƚĂͿ Ϯ ƉƌŽƐĞŶƫ ŝŶ ŬĂƐǀĂƩ ĂĂ ŬŽƟ ƚĂůŽƵĚĞŶ ŬƵƵŬĂƵƐŝŬƵůƵũĂ LJůŝ ϰϬϬ ĞƵƌŽůůĂ ŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͘ :ŽƐ ůĂŝŶĂͲĂŝŬĂ ŽŶ ϮϬ ǀƵŽƩ Ă͕ ƚƵŽ ŬŽƌŬŽƚĂƐŽŶ ŶŽƵƐƵ ŵĞƌŬŝƚƐĞĞ ůćŚĞƐ ϵϬϬϬ ĞƵƌŽŶ ůŝƐćŬŽƌŬŽŬƵůƵũĂ͘ EćŝŶ ŽůůĞŶ ŬƵůƵƩ ĂũĂŶ ŽŶ ƐLJLJƚć ǀĞƌƚĂŝůůĂ ůĂŝŶŽũĂ͕ ƐƵƵŶŶŝƚĞůůĂ ũĂ ƉLJƌŬŝć ŵĂŬƐĂŵĂĂŶ ůĂŝŶĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐŝŵŵĂŶ ŶŽƉĞĂƐƟ ƉŽŝƐ͘ DƵŝƚĂ ŵĞƌŬŝƩ ćǀŝć ŵƵƵƚŽŬƐŝĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝŝŶ ƚƵůĞĞ ƚƵŽŵĂĂŶ ĞƌŝƚLJŝƐĞƐƟ ŵĂĂŬƵŶƚĂŬƵŶƚĂƵƵͲ ĚŝƐƚƵƐ͕ ũŽƐƐĂ ƐŽƚĞͲŵĞŶŽƚ ƐŝŝƌƌĞƚććŶ ŵĂĂŬƵŶŶŝůůĞ ũĂ ƐĂŵĂĂŶ ĂŝŬĂĂŶ ŬƵŶŶĂůůŝƐǀĞƌŽ ůĂƐŬĞĞ ŶŽŝŶ ϭϮ͕ϱ ƉƌŽƐĞŶƫ ŝŶ͘ dćŵćŶ ƐĞƵƌĂƵŬƐĞŶĂ ĞƌŝƚLJŝƐĞƐƟ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶ ŽƐƵƵƐ ŬƵŶƟ ĞŶ ǀĞƌŽƚƵůŽůćŚƚĞĞŶć ƚƵůĞĞ ŬĂƐǀĂŵĂĂŶ͘ <ƵŶ ŬƵŶŶĂůůŝƐǀĞƌŽĂ Ğŝ ǀŽŝĚĂ ŬŽƌŽƩ ĂĂ͕ ŬŽƌŽƚĞƚĂĂŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂ ũĂ ŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂ ŵĂŬƐƵũĂ͘ :Ž ŶLJƚ ŵŽŶĞƚ ŬƵŶŶĂƚ ŽǀĂƚ ůćŚƚĞŶĞĞƚ ŬŽƌŽƩ ĂŵĂĂŶ ƚŽŶƫ ǀƵŽŬƌŝĂ͕ ǀĞƐŝͲ ũĂ ũćƚĞǀĞƐŝŵĂŬƐƵũĂ ƐĞŬć ũćƚĞͲ ŵĂŬƐƵũĂ͘ zůŝƉććƚććŶ ŽƐĂ ŬƵŶŶŝƐƚĂ ƚƵůĞĞ ŽůĞŵĂĂŶ ƐŽƚĞǀŽŝƩ ĂũŝĂ ũĂ ŽƐĂ ƐŽƚĞŚćǀŝćũŝć͘ <ƵŶ ŚƵŽŵŝŽŝĚĂĂŶ ǀŝĞůć sĂůƟ ŽǀĂƌĂŝŶŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂŶ ŚĂŶŬĞ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ĂƌǀŽƐƚĂŵŝƐŵĞŶĞƚĞůŵŝĞŶ ŬĞŚŝƩ ćŵŝƐĞƐƚć͕ ũŽŬĂ ŽƚĞƚĂĂŶ ŬćLJƩ ƂƂŶ ǀƵŽŶŶĂ ϮϬϮϬ͕ ŚĞƌćć ŬLJƐLJŵLJƐ Ɛŝŝƚć͕ ŵŝƚĞŶ ŬĂŶƐĂůĂŝƐĞƚ ǀŽŝǀĂƚ ǀĂƌĂƵƚƵĂ ǀĞƌŽͲ ƚƵŬƐĞŶ ŬĞŚŝƩ ćŵŝƐĞĞŶ͍ :Ž ŶLJƚ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ ĂƐƵŶƚŽůĂŝŶŽŝŶĞĞŶ ŽǀĂƚ ĞƌŝLJƚLJŶĞĞƚ͘ <ŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝĞŶ ŽŶŬŝŶ ƐLJLJƚć ũŽ ƐƵƵŶŶŝͲ ƚĞůůĂ͕ ŵŝŚŝŶ ŚĞ ĂƐĞƩ ƵǀĂƚ ĂƐƵŵĂĂŶ͘ WĞůŬćƐƚććŶ ƚćŶć ǀƵŽŶŶĂ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ ĂƐƵǀĂ ůĂƉƐŝƉĞƌŚĞ ŵĂŬƐĂĂ ƐƉŽŽƐƐĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂ LJůŝ Ϯϱ͘ϱϬϬ ĞƵƌŽĂ͕ ŬƵŶ ǀĂƐƚĂĂǀĂƚ ŬƵůƵƚ ŶĂĂƉƵƌŝŬƵŶŶĂƐƐĂ sĂŶƚĂĂůůĂ ŽǀĂƚ ƌĞŝůƵƚ ϭϴ͘ϲϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ <ƵŶ ŬĂƚƐŽƚĂĂŶ Ɵ ůĂŶŶĞƩ Ă ŵĂĂŬƵŶŶŝƐƐĂ͕ :ŽĞŶƐƵƵƐƐĂ ůĂƉƐŝƉĞƌŚĞĞŶ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŽǀĂƚ ŶŽŝŶ ϭϭ͘ϯϬϬ ĞƵƌŽĂ ũĂ ǀĞƌƚĂŝůƵŬƵŶŶĂƐƐĂ <ƵŽƉŝŽƐƐĂ ϭϯ͘ϬϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ <ŽƟ ƚĂůŽƵĚĞƚ ƚĂƌǀŝƚƐĞǀĂƚŬŝŶ ĂƐƵͲ ŵŝƐƐƚƌĂƚĞŐŝĂĂ͕ ŵƵƩ Ă ŽůĞŶŶĂŝƐƚĂ ŽŶ ŬćLJŶŶŝƐƚćć ůĂĂũĂ ǀĞƌŽƵƵĚŝƐƚƵƐ ƐĞŬć ƉŝƚŬćĂŝŬĂŝŶĞŶ ƐƵƵŶŶŝƚĞůŵĂ Ɛŝŝƚć͕ ŵŝƚĞŶ ǀĞƌŽũĂ ƚƵůĞǀĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂ ŬĞƌćƚććŶ͘ <ŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝůůĂ ƚƵůĞĞ ŽůůĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝĂ ǀĂŝŬƵƩ ĂĂ͊

Kaija Savolainen toiminnanjohtaja ƚǁŝƩ Ğƌ͗ Λ<ĂŝũĂ^ĂǀŽůĂŝŶĞ

OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JÄSENASIAT:

Suomen Omakotiliitto ry • Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki 3XK WRLPLVWR#RPDNRWLOLLWWR À ZZZ RPDNRWLOLLWWR À

^LJŬƐLJ ƐĂĂƉƵƵ͕ ůĂŝƚĞƚĂĂŶ ŬŽĚŝƚ ũĂ ƉŝŚĂƚ ŬƵŶƚŽŽŶ͘ :ƵŚůŝƚĂĂŶ ũĂ ĂƌǀŽƐƚĞƚĂĂŶ LJŚĚĞƐƐć ϭϬϬͲǀƵŽƟ ĂƐƚĂ ^ƵŽŵĞĂ͘ Lue lisää ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬƐƵŽŵŝϭϬϬ

Seuraa meitä somessa https://www.facebook.com/Omakotiliitto https://twitter.com/omakotiliitto https://www.instagram.com/omakotiliitto/

STIEBEL ELTRON LÄMPÖPUMPUT

SAKSALAISTA

TEHOKKUUTTA SCOP

YLI 5,5 SCOP

Kylmän ilmasto-olosuhteen vuosihyötysuhde

SATOJA TOTEUTUNEITA SÄÄSTÖKOHTEITA ENERGIAPAKKAUS.FI

ENERGIANKULUTUS & ENERGIANSÄÄSTÖ Allaolevien esimerkkikohteiden tunnuslukuja vertailemalla voit arvioida oman kiinteistösi energiankulutuksen, jos talosi ja käyttövetesi lämmitys olisi toteutettu STIEBEL ELTRON -maalämpöjärjestelmällä.

Laadukas maalämpöpumppu säästää rahaa ja energiaa jopa 80%, sekä nostaa kiinteistösi arvoa!

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, LAHTI, rv. 1977, 170m2

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, REISJÄRVI, rv. 1986, 186m2

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

3300 €

884 €

3000 €

745 €

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

€

€

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

SÄÄSTÖKUSTANNUKSET

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, TAMPERE, rv. 1924, 270m2

Saneerauskohde, maalämpöpumppu, HAAPAVESI, rv. 1980, 120m2

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

LÄMMITYSKULUT ENNEN:

LÄMMITYSKULUT NYT:

4400 €

1357 €

2400 €

589 €

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

SÄÄSTÖÄ / VUOSI

€ STIEBEL ELTRON:IN TUNNUSLUKUJA: Yli 40 vuoden kokemus lämpöpumpuista Lämpöpumppujen tuotantokapasiteetti yli 60.000 kpl/v Yli 140 erilaista lämpöpumpputuotetta Päätuotantolaitoksen koko 135 000 m² 5 eri tuotantolaitosta Toimituksia 120 maahan

yt n t a p u Tee ka saat ja pa o j a n etu e t o u t

€ Lähimmän jälleenmyyjäsi löydät sivuiltamme: www.energiapakkaus.fi

€ 0 0 0 1

i saat Lisäks imited 2 rd unl n.

Delica ortin, arvo k a j h – la

90€

MAAHANTUOJA

STIEBEL ELTRON Oy, Kapinakuja 1, 04600 Mäntsälä Puh. 020 720 9988, info@stiebel-eltron.fi

Teksti: Dakota Lavento, kuvat: valmistajat

c Nordic Green Energyn Aurinko M-paketti sisältää 12 260 Wp:n paneelia, joiden yhteisteho on 3,12 kWp. Paneelien kokonaispinta-ala 19,62 m2. Odotettu vuosituotto on 2746 kWh. Järjestelmään kuuluvat kaikki tarvikkeet sekä ABB TRIO 5.8 TL-OUTDinvertteri ja se asennetaan käyttövalmiiksi, 6100 €.

SÄHKÖÄ auringosta Aurinkosähkön pientuotanto on varteenotettava tapa säästää energiaa, pienentää hiilijalanjälkeä ja vähentää Suomen energiariippuvuutta.

Aurinkosähköntuottajaksi ryhtyminen on helppoa.

Auringosta erilaista energiaa Aurinko tuottaa energiaa omakotitaloon monellakin tapaa. Aurinkopaneeleilla tuotetaan aurinkosähköä.

Sähkönsiirtoyhtiö Carunan verkkoalueella Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa verkkoon on kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä liitetty yhtä paljon aurinkosähköjärjestelmiä, 707, kuin koko viime vuonna yhteensä. Kiinnostus aurinkosähkötuotantoon on kasvanut nimenomaan kotitalouksissa. Carunan sähköverkkoon tänä vuonna liitetyistä pientuottajista kotitalouksia onkin 90%.

Carunan palvelupäällikkö Tiia Selonen selittää aurinkosähkön pientuottajaksi ryhtymisen innostusta aurinkopaneelien hankinnan helppoudella ja tuotannon ympäristöystävällisyydellä, mutta myös naapurustoilmiöllä. – Moni innostuu, kun näkee paneelit naapurin katolla ja kuulee hyviä kokemuksia.

Savon Voima Oyj:n liiketoimintapäällikkö Antti Martikainen kertoo, että omakotitalopientoimittajia on jo 350, joista 200 on tämän vuoden satoa.

c Palvelupäällikkö Tiia Selonen kertoo, että Carunan asiakkaat hankkivat aurinkosähköjärjestelmiä erityisesti naapuriesimerkin innostamina. Kuva Caruna.

8

Aurinkokeräimillä puolestaan voidaan lämmittää vettä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen. Samalla katolla toki voi olla sekä aurinkokeräimiä että aurinkopaneeleita. Nykyisin on myös hybridijärjestelmiä, joissa on sekä keräimet että paneelit samassa kokonaisuudessa. Aurinkolämmöntuotanto viilentää aurinkopaneeleita, joten aurinkosähköntuotanto on tehokkaampaa. 

SÄTEILYÄ RIITTÄÄ Niin pohjoisessa kuin täällä Suomessa eletäänkin, meilläkin auringosta saa aivan riittämiin sähköä. Motivan aurinkosähkösivuston tietojen mukaan Etelä-Suomen vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Meillä ongelmana on kuitenkin säteilyn keskittyminen nimenomaan kesäkuukausille. Aurinkosähkön tuotanto vaihtelee siten täällä vuodenaikojen mukaan enemmän kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Mitä eteläisemmässä osassa Suomea asuu, sitä enemmän auringon säteilyä on lupa odottaa. Helsingissä vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on Ilmatieteen laitoksen testivuoden 2012 mukaan noin 980 kWh/m2, ja Sodankylässäkin noin 790 kWh/m2.

Aurinkopaneeleiden hankkimista harkitsevan kannattaa ensimmäiseksi käydä tutustumassa Motivan tietopakettiin: www. motiva.fi/aurinkosahko.

c Ahti Planmanin omakotitalo sai aurinkosähköpaneelit toukokuussa 2016.

Siilinjärvellä sijaitseva suorasähkötalo on pilottikohde Omakotiliiton PohjoisSavon piirin aurinkosähköhankkeessa.

Kuva: Kari Vesterinen.

Suomessa hajasäteilyn osuus kokonaissäteilystä on merkittävä. Etelä-Suomessa reilu puolet vuoden säteilystä on hajasäteilyä. Aurinkopaneelien tuotannon kannalta ei ole merkitystä, onko paneelille tuleva säteily suoraa vai hajasäteilyä. Siksi Motivan energia-asiantuntija Sami Seunan mukaan ilmansuuntien optimoitiin ei kannatakaan tuijottaa täysin orjallisesti.

c Motivan energia-asiantuntija Sami Seuna sanoo, että tarjouksia aurinkosähköjärjestelmästä kannattaa aina pyytää useammaltakin toimijalta. Kuva Motiva.

JÄRJESTELMÄ AURINKOSÄHKÖN TUOTANTOON Aurinkosähköä tuotetaan aurinkokennoista koostuvilla aurinkopaneeleilla. Aurinkokenno on elektroninen puolijohde. Yleisin aurinkokennojen valmistusmateriaali on yksi- tai monikiteinen pii.

Paneelit ovat varsin pitkäikäisiä. Valmistajat lupaavat aurinkopaneeleille jopa 25 vuoden tehontuottotakuita.

Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Piikkiwatti tarkoittaa aurinkopaneelin enimmillään tuottamaa tehoa standardiolosuhteissa. Tuhannen piikkiwatin paneelijärjestelmä edellyttää 6-8 neliömetrin pinta-alaa. Yleensä tuhannen Wp:n tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800-1 000 kWh ja Pohjois-Suomessa 700-900 kWh vuodessa.

Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, jota voidaan sellaisenaan hyödyntää joissakin sähkölaitteissa esimerkiksi sähköverkon ulkopuolella olevilla kesämökeillä 12 voltin akkuun kytkettynä.

Invertterin avulla tasavirta muunnetaan vaihtovirraksi, jolloin se on käytettävissä normaaleissa kodinkoneissa ja esimerkiksi lämminvesivaraajassa.

Kun aurinkosähköä tuotetaan omakotitaloissa, kysymyksessä on yleensä rakennus, joka on sähköverkossa. Silloin tuotettu aurinkosähkö, jota ei rakennuksessa itse saada käytettyä, joko myydään tai luovutetaan sähköyhtiölle sähköverkkoon.

Mökillä aurinkosähköjärjestelmä on itsenäinen

Vapaa-ajan asunnon itsenäiset aurinkosähköjärjestelmät voivat olla tarkoitettuja tuottamaan käyttösähköä lähinnä valaistukseen ja puhelimien lataamiseen. Suuremmilla järjestelmillä, akustoilla ja aggregaateilla tullaan toimeen jo kakkosasunnon varustuksella jopa ympärivuotisessa käytössä.

Vapaa-ajan asunnon aurinkosähköjärjestelmää valittaessa onkin tärkeää miettiä tarkoin mitoitusta, sillä nimenomaan akuston aiheuttama kustannus muodostaa hyvin suuren osan kokonaiskustannuksesta, erityisesti, mikäli tarve on suuri ja lähes ympärivuotinen.

Akut ovat erittäin tärkeä osa koko järjestelmää ja niiden on pystyttävä kestämään latautumista ja purkamista mahdollisimman pitkään.

Aurinkopaneelijärjestelmille tarkoitettujen AMG-akkujen hintahaarukka on suuri ja edullisimmat on tarkoitettu vähäiseen mökkikäyttöön. Mitä enemmän sähköisiä laitteita on, sitä enemmän akkuja tarvitaan. Kokonaishinta nousee, kun akkuja tarvitaan esimerkiksi 12. Markkinoille odotellaankin kuluttajille tarkoitettuja litium-ioniakkuja aurinkosähkön tallentamiseen. Litiumioniakkuun mahtuu noin 4-5-kertaa enemmän sähköä kuin lyijyakkuun. 

c Finnwindin C20 mökkisähköistykseen tarkoitetulla 230 V:n aurinkosähkökokonaisuuteen sisältyy kaksi 260 W monikidepaneelia, lataussäädin, invertteri, AGM-akkua, asennusteline paneeleille ja kaapelit liittimineen. Järjestelmään voi liittää myös aggregaatin. Mökkijärjestelmä tuo virtaa esimerkiksi jääkaapin, kahvinkeittimen, vesipumpun, kannettavan tietokoneen, tv:n, radion ja valojen käyttämiseen. Laitteisto toimitetaan laitevaunuun esiasennettuna, joten käyttöönotto on helppoa.

TURVALLINEN HANKINTA Helpoiten aurinkosähkön pientuottajaksi pääsee, kun hankkii järjestelmän avaimet käteen –toimituksena. Liikkeelle pääsee esimerkiksi tarkistamalla, minkälaisia paketteja oma sähköyhtiö tarjoaa. Ne suhtautuvat positiivisesti aurinkosähköön ja mielellään jopa toimittavat aurinkosähköpaneelit kiinteistöösi avaimet käteen -periaatteella. Käy vilkaisemassa sähköyhtiösi verkkosivulta, tarjotaanko siellä tällaista mahdollisuutta. Etuna on silloin, ettei sähköyhtiön kanssa tarvitse neuvotella aurinkosähkön tuotantoon siirtymisestä ja yhtiö hoitaa myös mahdolliset luvatkin samalla.

9

c Finnwindin AurinkoE3.64 aurinkosähköjärjestelmään kuuluu 14 Vikram Solar Ultima Silver Frame –paneelia, joiden paneeliteho on 3.64 kWp. Paneelien pinta-ala on n. 23 m2. Järjestelmässä on kolmivaiheinen 3 kW verkkoinvertteri ja kattoasennusjärjestelmä on yrityksen itse suomalaisille katoille suunnittelema ja Suomessa valmistettu. Järjestelmän vuosituotto on Etelä-Suomessa parhaimmillaan n.

3250 kWh, kun paneelit ovat optimikulmassa etelään. Avaimet käteen asennuksen asuntomessutarjous järjestelmälle 6850 e.

Nordic Green Energy on markkinoinut aurinkosähköjärjestelmiä vuoden ajan ja kuluttajamyyntipäällikkö Antti Mannisen mukaan kiinnostus on ollut todella voimakasta. Tarjouksia on annettu viitisen sataa ja järjestelmiä ehditty jo toimittaa kymmenkunta.

– keskimäärin tilattujen aurinkosähköjärjestelmien vuosituotanto on n. 3-4000 kWh, Antti Manninen kertoo.

MUUN REMONTIN YHTEYDESSÄ Monet harkitsevat aurinkosähköjärjestelmän hankintaa muun remontin yhteydessä. Se voi olla ajankohtainen esimerkiksi lämmitysjärjestelmää uudistettaessa, kun öljylämmityksen tilalle vaihdetaan maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppu. Samalla sähkölasku nousee ja monet toimijat tarjoavatkin paketteja, joihin kuuluu myös aurinkopaneelit. Tällaisia ratkaisuja on esimerkiksi Nibellä ja LämpöÄssällä.

Aurinkosähköjärjestelmän asennus voi olla järkevää myös esimerkiksi kattoremontin yhteydessä. Silloin tarjousta voi pyytää myös kattourakoitsijalta. Ruukilla on sekä aurinkosähkö- että aurinkolämpöjärjestelmät.

Kannattaako investointi?

Omakotitaloissa melko tyypillinen 2 kWp:n järjestelmä maksaa olemassa olevaan rakennukseen asennettuna n. 5 000-6 000 euroa. Järjestelmä voi tuottaa n. 1 400-2 000 kWh vuodessa.

Motivan verkkosivuilta voi käydä katsomassa, kuinka pitkä järjestelmän koroton takaisinmaksuaika vuosissa on tuotetun aurinkosähkön omakäyttöasteesta riippuen. Kainalojutun pilottihankkeessa Siilijärvellä takaisinmaksuajaksi on laskettu 20 vuotta.

Ehkä takaisinmaksuaikaa olennaisempi seikka on kuitenkin se, miten paljon aurinkosähköjärjestelmä kasvattaa kiinteistön arvoa. Se on samanlainen panostus tulevaisuuteen kuin ikääntyneen öljylämmityksen vaihtaminen maalämmölle.

Erityisesti kauempana keskustoista sijaitsevissa omakotitaloissa vaikutus on suuri. 

MITOITUS KUNTOON Tuotettu aurinkosähkö kannattaa pyrkiä käyttaa ja ohjata toimimaan aurinkosähkön tuotantämään itse. Siksi järjestelmä on syytä mitoitnon kannalta edullisimpaan aikaan, Sami Seuna taa ja suunnitella siten, että ylijäämäsähköä muistuttaa.

Muistathan, että jää mahdollisimman vähän myytäväksi.

Omiin sähkönkäyttötottumuksiin kannattaa aurinkosähköjärjestelmän Jotta suurinta sähkötehoa tarvitsevat myös kiinnittää huomiota ja käyttää sähkölaitlaitteet, kuten lämminvesivaraajat, kiukaat ja teita nimenomaan silloin, kun aurinkosähköä asennus oikeuttaa liedet, voisivat hyötyä aurinkosähköstä, järsyntyy – vaikka pelkkä aurinkoenergia ei pelkotitalousvähennykseen! jestelmässä olisi oltava 3-vaiheinen invertteri. kästään riittäisikään niiden pyörittämiseen. PeOlisi hyvä, että sähkölaitteita olisi päällä mahsukoneita kannattaa käyttää, kun aurinko paisLue lisää: dollisimman tasaisesti kaikissa vaiheissa autaa. Kiukaan lämmitys kannattaa myös ajoittaa www.vero.fi rinkoisina hetkinä, jotta aurinkosähköä siirtyisi aurinkoiseen aikaan, jos mahdollista. > Kotitalousvähennys verkkoon mahdollisimman vähän.

LUVAN KANSSA Käyttövesi- ja yösähkövaraaja on hyvä varata aurinkoiseen aikaan. Jopa sähköisellä Maankäyttö- ja rakennuslain muutos helpotti lattialämmityksellä voidaan betonilaattaan ladata lämpöä aurin- osaltaan tilannetta aurinkopaneeleiden luvanvaraisuuden osalta. Nykyisin periaatteessa vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön koiseen aikaan.

– Myös vanhoihin taloihin on saatavissa monenlaista kätevää merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai -keräimen asentasäätötekniikkaa, joiden avulla lämmitystä ja laitteita voidaan ajas- minen tai rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa. Suojeltuihin rakennuksiin lupa voidaan kuitenkin edellyttää. Varminta on aina kysyä etukäteen kunnan rakennusvalvonnasta.

Varminta aurinkosähköjärjestelmän asentaminen on jättää ammattilaiselle. Niin voi olla varma, että sen takuu on voimassa.

Omatoiminen työ voi vaikuttaa myös kotivakuutuksen kattavuuteen. Eikä varsinkaan korkealla ja jyrkällä katolla liikkuminen ole muutenkaan välttämättä viisasta.

Verkkoon kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähköjärOman aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta arvioitaessa on jestelmien (AC 230 V) sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on syytä ottaa huomioon myös, että parhaillaan sähkön siirtohintosähköasennusoikeudet. Järjestelmille on tehtävä myös käyttöönjen uudistamisessa harkitaan tehoperusteisen maksun käyttöönottotarkastus. Lue lisää Kodin sähköturvallisuusoppaasta http:// ottoa. Pari siirtoyhtiötä on jo tämän lanseerannut. Uusi tehowww.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_hissit/esitteet_ja_oppaat/Komaksu vaikuttaa mahdollisesti aurinkosähkön kannattavuuden din_sahkoturvallisuus_web.pdf heikkenemiseen, jos verrataan nyt alalla käytössä olevia laskelmia.

Ohjeet sähköverkkoon kytkemisestä saa verkkoyhtiöltä ja Omakotiliitto kehottaa kotitalouksia olemaan yhteydessä omaan kytkemisen tekee pätevä sähköurakoitsija. Sähkön myynnistä on siirtoyhtiöön ennen investointipäätöksen tekemistä ja tiedusteleneuvoteltava sähkönmyyjän kanssa. Aurinkosähkön ostajia voi maan siirtoyhtiön mahdollisia siirtomaksumuutoksia.  etsiä esimerkiksi Sähkön hintavertailu -palvelun kautta. 

Mahdollinen tehomaksu siirtohinnoittelussa voi vaikuttaa kannattavuuslaskelmiin

10

Siilinjärvellä pilotoidaan aurinkosähkön pientuotantoa Omakotiliiton Pohjois-Savon piirin aurinkosähköhanke on herättänyt paljon mielenkiintoa ja mallia ollaan laajentamassa muuallekin Suomeen.

Siilinaurinko-nimellä tunnetun hankkeen osapuolet ovat Siilinjärven Seudun Omakotiyhdistys, Siilinjärven kunta, MTK-Siilinjärvi ja Pohjois-Savo sekä Savon Voima Oy. Lue lisää: www.facebook/siilinaurinko Osapuolten järjestämään aurinkoenergiailtaan huhtikuussa 2016 tuli niin paljon kiinnostuneita, etteivät kaikki mahtuneet kunnan valtuustosaliin sisälle. Hanke sai myös valtakunnallista huomiota, kun YLE Pohjois-Savo lähetti paikalla tehdyn ohjelman ulos.

Hankkeen pilottikohde on Ahti Planmanin 1970-luvulla rakennettu suorasähkötalo, jonka hän on ostanut vuonna 2002. Aurinkopaneelit taloon asennettiin toukokuussa 2016 ja asensi Savon Voima, joka myös ostaa ylimääräisen sähkön.

Planman laskee, että järjestelmän takaisinmaksuaika on noin 20 vuotta. – Koska sijoitetun pääoman arvo säilyy, hankinta on kannattava.

Ahti Planman miettii jo ensi kesälle kuuden paneelin lisäasennusta, joka on mahdollista nyt, kun tilaa lappeelle tuli lisää kävelysilta poistamalla. 

c Savon Voima asensi järjestelmän Ahti Planmanin katolle ja myös ostaa ylimääräisen aurinkosähkön.

Kuva Kari Vesterinen.

A ht i Pl a nm a ni n vi nk it it se va lle : ha rk a ur in ko sä hk ön ha nk in ta a ista alkaen.

joka hoitaa kaiken luv a, kuten sähkötoimittaja, taj mit toi ri suu e lits Va  2 mä vaatii tilaa n. 20 m  Omakotitalon perusjärjestel keä kuin ilmansuunta  Kallistuskulma ei ole yhtä tär tamiseen, jos mahdollista olelle!  Varaudu järjestelmän laajen ja kattotikkaat varjon pu taa sijoittaa kävelysillat nat kan sa aes ett enn rak  Uutta taloa staa. ja siihen kannattaa pano sesta,  Suunnittelukäynti on tärkeä kunnalle niiden poistami ja tehkää ajoissa esitys ut pu at tavia jos tav jos var var jos , aa en tekemistä  Tarkistak taa hakea jo ennen tilauks nat kan ta nal kun pa olu ennakk puita on paljon. den vuoden Savon Voima tarjoaa kah ydä mille vaan yhtiölle, my voi an. inn kön lah säh tup mä tä jää  Yli etusta sähkös jäsenille. Se maksaa ost ajan erikoisedun OKL:n 2 kWp ja pinta-ala 14 m . neeleiden teho on 2,16 pa a iss ket €. pa lin 350 6 nee on pa ta Kahdeksan toimituksen hin ssä on 1800 kWh/v. Perus mä tel jes jär io arv toTuotan rinkosahko www.savonvoima.fi/au

Ovet Yhteistyössä Yhtei istyö yössä omakotiasujien j asialla: asiiallla:

Hämeen Laaturemontti ja j Omakotiliitto

Tämän voimme taata:

Miehet ja tuotteet samaa maata!

Ainoa 100 % suomalainen toimitusketju, ilman välikäsiä välikässiä • Varaudu syksyyn, katto 2 päivässää!

• Laadukas ja tehokas asennus, joka pitää pihasikin siistinä • Markkinoiden parhaat takuut • Vesivekin kestävät kattovarusteeet

www.halltex.fi

SOITA

Paikallisett pojat!

019 211 3900 39000 www.laaturemontti.fi

Mitä lämmitys

MAKSAA? Lämmitysenergian hinnat jatkavat yhä nousuaan.

Sekä öljy että sähkö kallistuu.  SÄHKÖ  PUU  ÖLJY  MAA  KAUKO  PELLETTI

5000 € 4000 € 3000 €

Eri lämmitysmuotojen vertaileminen on hankalaa. Toiset ovat kalliita hankkia, toiset käyttää. Lämmitysmuodon valinnassa voidaan pelkkien kustannusten lisäksi painottaa käyttömukavuutta, omia tottumuksia ja ekologisuutta. Suurin osa valinnoista tehdään kuitenkin taloustilanteen perusteella.

Myös ilmastonmuutos muuttaa lämmityksen tarvetta. Lämmitykseen tarvittava energian määrä on vähentynyt kuusi prosenttia vuosikymmenessä.

Vuosisadan loppuun mennessä energian kulutus vähenee 20-35 prosenttia.

Tulevaisuudessa rakennusten viilennystarve lisääntyy. 

Yleisimmät omakotitalojen lämmitysenergianlähteet:

Hintalähteet:

Taulukon laskelmissa käytetyt hinnat: Sähkö 124,2 €/1000 kWh Kevyt polttoöljy 87,1 €/1000 kWh Kaukolämpö 78,3€/1000 kWh Maalämpö 124,2€/1000 kWh Pelletti, 57 €/1000 kWh Puu 66,7 €/1000 kWh

Tilastokeskuksen lämmitysenergian kuluttajahintoja maaliskuussa 2017 h http://www.stat.fi/til/ehi/2017/01/ehi _2017_01_2017-06-07_tau_003_fi.html Puun hinta pääkaupunkiseudulla hankittuna 100 euroa/pinokuutio (p-m3), pakkauskoko 1,2 p-m3 www.vantaanekopalvelu.fi

2000 €

Lämmitysenergian kulutustiedot on laskettu esimerkkitalolle Motivan Lämmitystapojen energialaskurilla osoitteessa lammitysvertailu. eneuvonta.fi. Esimerkkitalo on sama kuin aikaisemmissa numeroissa, 9/2013 2/2014 8/2014 2/2015 8/2015 2/2016 8/2016 2/2017 8/2017 viimeksi kuvattu tarkemmin numerossa 3/2016. Tästä eteenpäin laskemme lämpimän käyttöveden kulutuksen laskurin antaman keskiarvokäytön perusteella (1000 kWh/asukas/vuosi).

1000 €

LÄMMITYKSEN HINTA Lämmitysmuoto

Öljylämmitys

Suora sähkölämmitys

Kaukolämpö

Maalämpö

Puu

Pelletti

Hyötysuhde (maalämpö COP)

0,93

0,99

0,95

3

0,8

0,8

Polttoaineen hinta (€ / kWh)

87,10

124,20 €

78,30 €

124,20 €

66,70 €

57,00 €

2 149 €

3 043 €

2 102 €

1 004 €

2 151 €

1 837 €

Vuotuiset lämmityskulut, perhe ”Keskiverto”

Lämmitysenergian hinnat pysyivät vuoden 2016 aikana lähes samoina. Suuria lämmitysenergian hinnankorotuksia ei ollut yhdelläkään lämmitysmuodolla

Muotovalio Kabe 2018 – keulii ja näyttää perää Kabe on luonut nahkansa. Huippukuosit pukevat sekä vaunua että autoa keulasta peräpeiliin.

Muotokieli on kestävän kehityksen mukaista ja se tullaan huomaamaan niin liikenteessä kuin leirintäalueilla.

Nyt jos koskaan on syytä tulla ihastelemaan Kabea ja hieromaan kauppaa.

Tervetuloa!

www.kabe.se/fi

Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 09-2766560 • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 • Kajaani Kemppaisen Auto Oy (08) 614 0464 • Kempele JP-Caravan Oy 050 3030 819 • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159

www.helsinkicaravan.fi www.jyvascaravan.fi www.kemppaisenauto.fi www. jpcaravan.fi www.vaunupalvelu.fi

• Kouvola • Kuopio • Rovaniemi • Salo • Tampere • Turku • Tuusula

Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 Caravan Larvanto 017 5800 645 Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 Auto Simelius Oy (02) 733 1550 Caravan Erälaukko Oy *) 02075 59960 Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 K&K Kivinen Oy (09) 273 1707

SUOMEN

www.kouvolanvaunu.com www.caravanlarvanto.fi www.reatalo.net www.auto-simelius.fi www.eralaukko.fi www.lansivankkurit.com www.kkkivinen.fi OMAKOTILEHTI 3 • 2017

KUTSU

SYKSYN SUURET KEITTIÖPÄIVÄT ...............................................

LA - SU 7. - 8.10.

................................................

PUUSTELLI-MYYMÄLÖISSÄ KAUTTA MAAN

PUUSTELLI.FI

TERVETULOA!

Tämän päivän keittiö on vaativa, tekninen tuote.

Siksi me Puustellissa haluamme palvella Sinua suunnittelusta asennukseen.

TAKUUTYÖNÄ.

TUTUSTU KEITTIÖGALLERIAAN

TOTEUTAMME VUOSITTAIN YLI 6000 REMONTTIA SUOMESSA.

NÄE YLI 250 ASIAKASKEITTIÖTÄ

TELLI.FI WWW.PUUS

TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA KOTIISI

112 SIVUA

JA PUHDAS EN TURVALLIN VALINTA

Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI OMAKOTI ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 Viestin lähettäminen on sinulle maksuton.

keittiogalleria.fi

Teksti: Timo Kiiski Kuvat: VELUX Suomi Oy, Vitrea Oy, Uudenmaan Peltityö Oy

Kattoikkunat ja kattolyhdyt antavat lisää valoa niin uudistaloon kuin vanhan talon asuintilaksi muutettuun ullakkokerrokseenkin. Tämän päivän kattoikkunat myös eristävät lämpöä hyvin.

c Kattoikkunasta tulee jopa 40 % enemmän valoa kuin samankokoisesta pystyikkunasta. Lappeen myötäisinä kattoikkunat eivät muuta talon ulkonäköä, joten niitä voidaan helposti käyttää myös vanhoissa rakennuksissa. Kuva Velux Suomi Oy.

LISÄÄ VALOA

c Yläsaranoitu kattoikkuna toimii tarvittaessa myös poistumistienä. Kuva Vitrea Oy.

kattoikkunoilla ja kattolyhdyillä c Tämän päivän tyylikkäät ja tasaiset kattoikkunat ovat syrjäyttäneet tasakattotalojen takavuosikymmenten kömpelöt kupumallit. Kuva Vitrea Oy.

Kattoikkunoiden kulta-aika oli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, kun katotkin olivat vielä jyrkempiä.

– Nyt rakennetaan yksi- ja kaksikerroksisia omakotitaloja loivemmilla katoilla, se rajoittaa perinteisen kattoikkunan asentamista. Parhaiten kattoikkuna toimii takavuosikymmeninä suosituissa puolitoistakerroksisissa ja jyrkempikattoisissa taloissa, sanoo Vesa Virkkunen julkisivuratkaisuja ja erikoislasituotteita toimittavasta Vitrea Oy:stä.

Kattoikkunan toimivuuden peruslähtökohta on ollut vähintään 15 asteen kattokaltevuus.

– Markkinoille on kuitenkin tullut sellaisiakin ikkunoita, jotka toimivat vähemmänkin kaltevilla katoilla, eli niin sanotuille tasakatoilla. Ennen tasakattotaloihin asennettiin kupuikkunoita, jotka eivät näyttäneet kovin hyviltä. Tänään tasakattotaloihin on tarjolla tyylikkäämpiä ja talon

ilmeeseen paremmin sulautuvia matalan profiilin kattoikkunoita, joiden karmikorkeus on vain 20 cm.

Eniten kattoikkunoita meneekin saneerausikkunoina remonttikohteisiin, joissa muutenkin katon uusiminen on ajankohtaista.

ENTISTÄ TOIMIVAMPIA Kattoikkuna on edelleen toimiva tapa saada lisää valoa asuintilaksi muutettavaan vinttikerrokseen.

Myös pelko kattoikkunoiden toimivuuden ongelmista on vähentynyt selkeästi.

– Enää ei puhuta kattoikkunoiden vuotamisesta. Lisävaloa vinttikerrokseen haluavan on ihan hyödyllistä tehdä kattoon sellainen, Virkkunen sanoo.

Myös ikkunalasit ovat kehittyneet.

– Uudiskohteessa kattoikkunan lämmönläpäisevyys- eli U-arvon pitää olla sama kuin muidenkin ikkunoiden, eli 1.0.

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

15

” Lupakäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, eikä välttämättä ole yhdentekevää, mille puolelle taloa kattoikkuna aiotaan tehdä.”

c Keskisaranointi takaa kattoikkunan käytön helppouden, vaikka ikkunan alla olisi kalusteita.

Kuva Velux Suomi Oy. c Kattoikkuna on hyvä ratkaisu, kun asuintilaksi muutettu ullakko otetaan asumiskäyttöön. Kuva Velux Suomi Oy.

Vanhempaan kohteeseen voi asentaa uuden ikkunan huonommallakin eristävyysarvolla, mutta enää niitä ei kovin huonoilla arvoilla enää myydäkään. Meidänkin ikkunoissa huonoin U-arvo on 1,2, kun parikymmentä vuotta sitten kattoikkunoiden yleinen arvo oli 1.8. Parhaimman kattoikkunamme U-arvo on peräti 0,58, Virkkunen sanoo.

Vanhojen kattoikkunoiden merkittävä ongelma on ollut lumen herkkä sulaminen lasin päältä ja vastaavasti sen uudelleen jäätyminen alapuoliselle katepinnalle. Koska tämän päivän ikkunalasi eristää hyvin lämpöä, myös nämä ongelmat ovat vähentyneet.

– Ongelmatapauksissa ikkunat ovatkin yleisimmin yli 15 vuotta vanhoja, sanoo aluemyyntipäällikkö Miikka Halme VELUX Suomi Oy:stä.

Nykyään globaalisti toimiva Velux asensi ensimmäisen kattoikkunan tanskalaiseen kouluun jo 75 vuotta sitten, Suomessakin yritys on toiminut jo 35 vuotta.

KESKI- JA YLÄSARANOITUJA Markkinoilla on kahdentyyppisiä kattoikkunoita: keski- ja yläsaranoituja sekä pelkästään keskisaranoituja. Keskisaranoitua ikkunaa käytetään aina, jos erityistä tarvetta yläsaranoidulle ikkunalle ei ole.

Sitä suositellaan silloin, kun ikkuna halutaan tai on pakko sijoittaa matalalle: esimerkiksi tilaan, jossa katto on matalalla, tai jos haluaa saada mahdollisimman hyvän

näkyvyyden ympäristöön.

Keskisaranoitu ikkuna tarjoaa erinomaiset näkymät ulos sekä seisaaltaan että istualtaan. Sen alle voidaan sijoittaa kalusteitakin, kun puite saranasta ylöspäin aukeaa huonetilaan ja saranasta alaspäin ulkotilaan.

Keski- ja yläsaranoidussa yhdistelmäratkaisussa kattoikkunaa voi käyttää molemmilla tavoilla tarpeen mukaan ja vain eri kahvaa käyttämällä.

– Kun kattoikkuna avautuu ulos- ja

ylöspäin, ikkunasta avautuu terassimainen, vapaa näköala. Yläsaranoitua kattoikkunaa voidaan käyttää myös poistumistienä, sanoo aluemyyntipäällikkö Miikka Halme VELUX Suomi Oy:stä.

Yläreunan avauskahvan ansiosta niin keskisaranoitu kuin keski- ja yläsaranoitukin ikkuna on helppo pestä. Niin ikään tuuletus onnistuu yhtä helposti molemmilla saranointivaihtoehdoilla.

VAIHTELEVAT LUPAKÄYTÄNNÖT Kun iäkkäämmässä pientalossa kattoremontti tulee ajankohtaiseksi ja ajatuksissa käy luonnonvalon lisääminen kattoikkunan asentamisella, kannattaa olla yhteydessä oman paikkakunnan rakennusvalvontaan.

Lupakäytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, eikä välttämättä ole yhdentekevää, mille puolelle taloa kattoikkuna aiotaan tehdä.

Pihan puolelle sijoittamiseen voi riittää pelkkä ilmoitusmenettely, kun taas kadun-

c Alas asennettu kattoikkuna vaatii lumi- ja sadekuormituksen riskin takia lumiesteen.Kuva Velux Suomi Oy.

16

puolelle asentaminen voi olla haasteellisempaa.

– Esimerkiksi ympäristön kannalta huomaamattomat kattoikkunat eivät välttämättä vaadi lupapäätöstä. Lupaa tarvitaan, jos julkisivu tai kattonäkymä merkittävästi muuttuu ympäristössä. Muutoksen suuruudesta ja rakenteellisista vaikutuksista riippuen päätös käsitellään julkisivutoimenpiteenä tai muutoksen rakennuslupana, sanoo Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Päivi Tuomola.

Korjausrakentamisessa harkinta tehdään tapauskohtaisesti, koska suunnitelmatkin voivat olla laidasta laitaan. Uudisrakentamisessa harkinta kattoikkunoista tehdään rakennuslupapäätöstä valmisteltaessa.

Lupaa tarvitaan myös silloin, jos ullakkotilaa otetaan kattoikkunoita lisäämällä asuinkäyttöön. Tällöin asuintilat laajentuvat.

– Tämä ei ole mahdollista, jos tontin rakennusoikeus on jo entuudestaan käytetty kokonaisuudessaan eikä ole edellytyksiä korottaa tontin rakentamistehokkuutta Pieni osa rintamamiestaloista on Helsingissä julkisivuiltaan suojeltuja, mutta se ei Tuomolan mukaan ole automaattisesti este tehdä katolle valoaukkoa, jos suunnitelmat ovat huolella laaditut.

– Kaupunkikuvan huomioimisen lisäksi tärkeää on myös erittäin huolellinen toteutus, jottei katolle jää vuotopaikkoja. Nämä voivat olla tuhoisia rakenteille ja ennen pitkää sisäilman laadullekin.

Olennaisia rakenteita kuten kantavia palkkeja tai ristikoita ei voi kattoikkunoiden tieltä harkitsemattomasti poistaa.

– Muutos pitää suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Tämä pätee kaikkeen muuhunkin remontointiin ja rakentamiseen.

Rajatapauksissa tulee luvanvaraisuus varmistaa viranomaiselta, Tuomola korostaa.

HUOMIOI LUMIRASITUS Tämän päivän kattoikkunalle voidaan periaatteessa puhkaista reikä mihin tahansa katemateriaaliin.

Kattoikkunoiden materiaalihin• Kattoikku na Velux Trip nat löytyvät valmistajien kotisivuilta. leProtect käsikäyttöi Kokonaishinnan arviointi asennuknen ja keskis aranoitu la peikkuna 78 seen on jo selkeästi haasteellisemcm x 140 cm ol i Taloon. comissa elok paa: työn määrä riippuu esimerkikuussa tarjo u k sessa si kattoon tehtävän reiän puhkaihintaan 818 euroaÐ, asenn semisen vaativuudesta. ussarjan hinta oli 21 8 ÐeuroaÐ (EDW Paljon riippuu siitä, miten pitkäl2000 78 x 140 cm (pelli tys, karmin le katon lappeen sisäpuoli on teher iste, aluskate pr ofiilikatteill ty: jos sinne on jo tehty kaikki erise). teet, vedetty gyproc-levyt ja ta• Vitrea Oy:n keskitason petit, niin siitä tulee jo yksi työkeskisaranoitu ja valkoinen 78 vaihe lisää. x 98 cm -kokoisen Fa Uudenmaan Peltityö tekee kro FTU-V U5 -k attoikkuna on lä remonttikohteisiin vuosittain mmöneristäv y ydeltään keskitasoa, noin 30 kattoikkunaremonttia.

U-arvo 0,97.

Ikkunan läh hinta on 654 – Eniten uusitaan vanhoja töeuroa, siihen liittyvä kattoikkunoita remonttikohasennussarja aluskatemat teissa. Kokonaan uusia kattoeriaaleinee tiilikattoo n n li ittyvällä p ikkunoita tehdään enintään ellityksell maksaa halv ä im m illaan n. 20 kymmenkunta vuodessa. Uu0 euroa.

Vastaava kes k i- ja yläsar sissa ikkunoissa tavallisimmin anoitu ikku asennussarjo na otetaan asuinkäyttöön ullakineen tulee n . 85 euroa kalliimmak kotilaa, sanoo Uudenmaan si.

Peltityön Janne Puumala.

Perinteisesti uudelle kattoikkunalle on ollut helpointa puhkaista reikä tiilikatteeseen. Puumalan mukaan ammattimiehelle tänä päivä- toakaan ei silti tarvitse lähteä kokonaan nä peltikatto ei kuitenkaan ole sen haas- purkamaan. tavampi.

Kokonaiskustannus vaihtelee työn – Onhan siinä iso työ, kun ikkunaa var- määrän ja haastavuuden mukaan. ten pitää tehdä määrätyt alusrakenteet – Ikkunoita on tietysti erilaisilla lämvarmistuksineen, ilmanohjauksineen ja pölaseilla ja erikokoisia, ja se tietysti vaivedenohjauspelteineen. Mutta peltikat- kuttaa hintaan. Mutta tavallisin, 60 x 90 SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

17

cm –vakiokoon ikkuna materiaaleineen maksaa noin 800 euroa. Työkustannus vaihtelee 1000 eurosta jopa 3000 euroon asti, Puumala sanoo.

Veluxin Halmeen mukaan kattoikkunat yleisesti asennetaan liian korkealle: olettaen, että korkeammalta tulee enemmän valoa.

– Samalla maisemana on vain taivas, eli mitään muuta ikkunasta ei nähdä.

Myös käyttö hankaloituu huomattavasti.

Liian alhaalle asennettu kattoikkuna puolestaan joutuu suurelle rasitukselle lumen ja sateen takia. Halme suositteleekin lumiesteen asentamista, kun kattoikkuna asennetaan alas.

Myös jiirien ja erkkerin läheisyys ovat aina riski.

– Kattoikkuna on varminta rakentaa suoralle lappeelle, Puumala neuvoo.

c Kattoikkuna tuo lisää valoa myös lastenhuoneeseen. Kuva Velux Suomi Oy.

c Vitrean keskisaranoidun Fakro FTU – V U5 –kattoikkunan lämmönläpäisevyys- eli U-arvo on keskitasoa 0,97. Kuva Vitrea Oy.

NÄYTTÄVÄ KATTOLYHTY Kattolyhty on hyvä vaihtoehto kattoikkunalle, mutta tulee usein myös kalliimmaksi. Sen etuihin kuuluu ennen kaikkea näyttävyys: kattolyhty tuo taloon enemmän ulkoista ilmettä. Sen avulla saadaan myös rakennuksen ylimpään kerrokseen lisää korkeaa tilaa ja valoa.

– Joskus talotehtaiden talopaketeissa on silmänlumeeksi ns. feikkilyhtyjäkin, koska ne antavat ilmettä katon muuten tylsältä näyttävälle pitkälle lapeosalle, Virkkunen sanoo.

Kattolyhdyn voi rakentaa paikalla tai tilata elementtinä. Kantavat rakenteet vaativat rakennesuunnittelijan laskelmia. Suunnittelussa voidaan käyttää myös arkkitehtia.

Kattolyhty kerää yleensä hieman enemmän lumikuormaa sekä kasvattaa katon omapainoa ja tämä kuorma on siirrettävä rakennuksen perustuksille saakka. Tavallisesti rakennukseen joudutaan kattolyhdyn vuoksi rakentamaan kantavia väliseiniä tai pilareja, ellei niitä muuten talossa ole.

Kattolyhtyyn voidaan tehdä normaaleja ikkunoita. Valmiin kattolyhty-elementin asentaminen vaatii tarkkuutta, jotta siitä tulisi tiivis. Loivalla katolla kattoikkuna on usein parempi vaihtoehto, sillä kattolyhty voi näyttää liian hallitsevalta.

Uudenmaan Peltityö tekee vuosittain myös kattolyhtyjä 2-3 pientalokohteeseen.

– Se on jo kattoikkunaa paljon kalliimpi ja vaativampi työ, kokonaiskustannus lähtee 3000 eurosta ja voi nousta jopa 10 000 euroon, Puumala sanoo.

Kattoikkunaa näkyvämmän kattolyhdyn rakentaminen edellyttää aina lupapäätöstä, koska silloin myös julkisivu muuttuu. 

c Keskisaranoitu kattoikkuna tarjoaa raikasta ilmaa käden käänteessä.

Kuva Velux Suomi Oy.

S c Uudenmaan Peltityö rakentaa vuosittain noin 30 kattoikkunakohteen lisäksi myös näyttäviä kattolyhtyjä 2-3 kohteeseen. Kuva: Uudenmaan Peltityö Oy.

18

6

VUODEN NIBETURVA

invertteri

NELIVETOAPUA – PERILLE ASTI

Aina et voi tietää etukäteen mitä perille pääseminen vaatii. Siksi on hyvä, että allasi on auto, joka ei jätä pulaan yllättävissäkään tilanteissa.

SUBARU FORESTER Hinta alk.

32.818,90 €

SUBARU OUTBACK

Hinta alk.

SUBARU FORESTER

SUBARU OUTBACK

Autoveroton hinta alk. 23.725,00 €.

Arvioitu autovero 8.493,90 €.

Toimituskulut 600 €. Kokonaishinta 32.818,90 €.

Kulutus 6,9 l/100 km (EU-yhd.) CO2-päästöt 160 g/km.

Autoveroton hinta alk. 30.380,00 €.

Arvioitu autovero 11.012,56 €.

Toimituskulut 600 €. Kokonaishinta 41.992,56 €.

Kulutus 7,0 l/100 km (EU-yhd.) CO2-päästöt 161 g/km.

Kuvan autot erikoisvarustein. Subaru tehdastakuu: 3 vuotta/100.000 km.

Subaru lisäpalvelut: Subaru Vakuutus ja Subaru Assistance. nce.

Subaru Suomi

subaru_finland

Subaru.fi

41.992,56 €

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: valmistajat

c Kauko-ohjattavan VELUX INTEGRA®

c Kotimainen keraamisella tasoaltaalla varustettu IDO Elegant allaskaappi on helppo pitää puhtaana.

Kaapissa on moderni push open –mekanismi, mutta sen saa halutessaan myös erilaisilla vetimillä, vaikkapa nahkaisilla. Tasoaltaan suositushinta 483 €, alakaapin 930 €. Kuva: IDO.

-kattoikkunan voi ohjelmoida tuulettamaan kylpyhuonetta käytön jälkeen.

Se sulkeutuu automaattisesti sateen sattuessa. Ikkunan sisäpuolinen pinta on huoltovapaata polyuretaania, joten se sopii erinomaisesti kosteisiin tiloihin.

Paitsi sähköllä, ikkunan käyttövoimana voi olla myös aurinko, jolloin siihen on integroituna aurinkokenno alkaen 787 €.

Kuva VELUX Suomi Oy.

Kylpyhuoneremontissa on MONTA ASIAA mielessä Harva remontti parantaa asumisviihtyvyyttä yhtä paljon kuin kylpyhuoneen tai saunan pesuhuoneen uusiminen.

Ensimmäisenä uudesta kylpyhuoneesta huomaa usein uudet laatat. Tänä vuonna ne ovat entistäkin suurempia. Myyntipäällikkö Anne Heikniemi Laattapisteestä kertoo, että 30 x 60 cm:n laattaa ei nykyisin pidetä enää ollenkaan suurena. – Nykyisin kysytään ja asennetaan 50 x 100 cm:n kokoisia ja jopa niitäkin suurempia laattoja. Nyt ovat muodissa maanläheiset sävyt ja erityisesti puukuosit ja kivimäiset pinnat sekä laattojen

c Myyntipäällikkö Anne Heikniemi räätälöi Laattapisteellä kylpyhuoneremontteja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan.

c Maanläheiset sävyt viehättävät nyt keraamisissa laatoissa. Kuvan tilausmallin seinälaatat Arabesque Silk -sarjaa väreissä Pergamena, Sand, Tabacco ja Piombo, 14,5x14,5 cm, 130,74 €/m², lattialaatat Lune-sarjaa värissä Hydra,10x 0 cm, 82,90 €/m², Laufenin Palaceallas, 198 e, Hansgrohen Metris-hana ja -bideesuihku, 392,83 €, Dansanin Luna-taulunkehyspeili, hinta 730 € ja Firenze-pyyhekoukut, 20 €/kpl. Kuva: Laattapiste.

erilaiset muodot ja kuvioinnit.

HYVIN SUUNNITELTU ON JO PUOLIKSI TEHTY Toimivan kylpyhuoneen suunnittelun voi aloittaa, vaikka remontti ei ihan heti olisikaan ajankohtainen. Olennaisinta onkin kirjata ylös omat tarpeensa, toiveensa ja miettiä sitten realistisesti mahdollisuuksia.

Remontille tarvitaan rakennuslupa,

mikäli olemassa olevaa märkätilaa halutaan laajentaa tai uusi märkätila halutaan rakentaa muuhun tilaan. Ota siis yhteyttä oman kunnan rakennusvalvontaan.

Märkätilojen rakentaminen tai kunnostaminen on erittäin vaativaa työtä. Siihen tarvitaan suunnitelmat, kokeneet toteuttajat sekä remontin laajuudesta riippuen vastaavan työnjohtajan lisäksi myös LVItyönjohtaja sekä valvoja.

Vaivattomin tapa selvitä koko projektista on ostaa urakka kylpyhuoneremontteihin erikoistuneelta yritykseltä kokonaistoimituksena. Voit myös kilpailuttaa urakoitsijoita erillisillä suunnitelmilla. Tutustu aina urakoitsijoiden suosituksiin ja tee ehdottomasti urakkasopimus kirjallisena. Sopimuspohjia löytyy esimerkiksi Rakennustiedon sivuilta: www.rakennustietokauppa.fi tai Gyprocin verkkosivuilta: http://www.gyproc.fi/toteutus/asennusohjeet/markatilat-/yleiset-asennusohjeet

ILMANVAIHTOA JA LUONNONVALOA Märkätiloissa käytetään nykyisin enemmän vettä kuin aikaisemmin. Niinpä pintoihin ja rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on kasvanut. Vanhojen omakotitalojen koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimainen ilmanvaihto eivät välttämättä nykytilanteessa enää riitä kosteuden poistamiseen märkätiloista. Uusissa taloissa ja SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

21

c Korkeaan IDO Elegant -kaappiin mahtuu paljon säilytet-

c Lasitiilillä kylpyhuoneeseen saa kätevästi

tävää, suositushinta 442 €. Ovissa on Push open -mekanismi, mutta myös erilaisia vetimiä on saatavilla. Kuva: IDO.

toteutettua valoa läpäiseviä seinäpintoja ja suihkuseiniä. Suihkuseinänä on Vitrea:n valmistama asennusvalmis AquaBlock lasitiiliseinä, joka toimitetaan yhtenä elementtinä ja kiinnitetään seinään ruuvikiinnityksellä. Seinässä olevat lasitiilet ovat mattapintaisia Vitrea Sahara-lasitiiliä, alkaen 6 €/kpl. Kuva Vitrea.

niiden kylpyhuoneissa käytetäänkin lähes poikkeuksetta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa.

Nykymääräysten tasolle vanhan talon märkätilan ilmanvaihtoa ei ole helppo saada ilmanvaihtoremonttiin ryhtymättä.

Ilmanvaihtoa voi kuitenkin tehostaa asentamalla katolle vievään poistohormiin kosteus- tai aikaohjattu kanavapuhallin sekä varmistamalla riittävän korvausilman saanti. Apua voi olla myös uudesta tuuletusikkunasta. Kattoikkuna antaa myös lisää valoa.

RÄÄTÄLÖITYJÄ REMONTTEJA

c Totuttua korkeampia wc-istuimia on kaivattu markkinoille pitkään. IDO:n uutuuden IDO Glow 62:n istuinkorkeus on 46 senttimetriä. Neljä lisäsenttimetriä helpottavat sekä pitkiä että hieman kankeammin liikkuvia käyttäjiä. Mallissa on piiloviemäröity S-lukko. WC-istuin on myös huuhtelukaulukseton. Se on siis helppo pitää puhtaana, suositushinta 489 € (istuinkansi ei sisälly hintaan). Kuva: IDO.

Esimerkiksi Laattapisteeltä kylpyhuoneremontin voi hankkia alusta loppuun asti toteutettuna kokonaispalveluna. Yleisimmin 3-4 m2:n kylpyhuoneen remontti kestää kolmisen viikkoa ja maksaa n. 15-20 000 €. Pesuhuone/saunaremontti kestää viitisen viikkoa ja maksaa n. 20-30 000 €.

PIILEVÄT ONGELMAT SELVILLE

Huoltokirja neuvoo Suomen Omakotiliiton Sähköinen huoltokirja on korvaamaton apu märkätilan remontin suunnittelussa. Tarvittava tieto sekä yhteydet löytyvät sieltä vaivattomasti. Muista myös täydentää omaan huoltokirjaasi remonttia koskevat tiedot.

Sieltä ne ovat helposti otettavissa esille aina tarvittaessa: www.omakotiliitto.fi/huoltokirja

c Klassista mustavalkoista: Kylpyhuoneen uuden ilmeen valinnassa kannattaa miettiä pitkälle tulevaisuuteen. Laatoitusta ei yleensä viitsi vaihtaa aina muutaman vuoden välein. Tyylikäs mustavalkoinen ratkaisu toimii aina. Kuva: Gyproc.

Aina kun kylpyhuonetta ryhdytään remontoimaan, on varmistuttava, ettei hyväkuntoiselta vaikuttavan laatoituksen takana muhi kosteusvauriota. Kosteusvaurio on voinut syntyä myös uuteen, nykymenetelmillä toteutettuun märkätilaan, jos sen vedeneristyskerros on rikkoutunut esimerkiksi seinärakenteisiin myöhemmin tehtyjen kiinnitysten vuoksi.

Weberin laatoitus- ja vedeneristystuotteista vastaava kehityspäällikkö Sari Aarnio varoittaa luottamasta pelkkään pintakosteuden mittaukseen. – Rakenteen kosteus voidaan mitata luotettavasti esimerkiksi porareikämittauksena. Kokonaisuutena kallista pesuhuoneremonttia tehdessä kannattaa rakenteita purkaa mieluummin liikaa kuin liian vähän, jotta rakenteiden kunnosta voi olla aivan varma.

Kivirakenteisessa seinässä ja lattiassa laatoituksen purkaminen ei ole ongelma, sillä laatoitukset voidaan purkaa nopeasti piikkaamalla. Levyrakenteisessa kylpyhuoneessa joudutaan purkamaan ja uusimaan koko seinärakenne ennen uudelleen levytystä.

TARKKANA ASBESTIN KANSSA Ennen 1994 rakennetussa talossa on myös muistettava, että rakenteita purettaessa on selvitettävä, löytyykö purettavista materiaaleista asbestia.

Vakuutusyhtiöt neuvovat käyttämään remontissa ammattilaisia Vakuutusyhtiön puoleen käännytään usein, jos märkätilaremontissa jotakin menee pahasti pieleen. Vakuutusyhtiöissä ollaan myös hyvin perillä suomalaisten rakennusten kosteusvauriotilastoista.

Ifin omaisuusvakuutusten asiantuntija Johannes Pulkki muistuttaa, että vaikka omakotitalon omistaja saakin tehdä remonttia melko vapaasti itse, märkätilojen remonteissa kannattaa käyttää alan ammattilaisia. – Märkätiloissa on rakenteiden toiminnan suhteen vaativia työvaiheita. Suosittelemmekin Ifissä, että remonteissa käytetään aina alan ammattilaisia. Esimerkiksi vedeneristys kannattaa aina teettää henkilöllä, jolla on sertifikaatti niiden asennuksiin.

– Kun urakan teettää ammattilaisella, myös korvausvastuu mahdollisista rakennusvirheistä on urakoitsijalla. Vakuutukset eivät korvaa vahinkoja, jotka johtuvat työ- tai asennusvirheistä, Johannes Pulkki painottaa.

22

vedeneristys on toteutettava siten, että rakenteen kaikki osat: pinnat, saumat, läpiviennit ja liittymät, ovat vesitiiviitä. Laatoitus ei itsessään ole vesitiivis, joten sen alle asennetaan vedeneristys. Kuva Vetonit Vedeneristysjärjstelmällä oikein toteutetusta kylpyhuoneesta.

Kuva e-Weber.

c Vedeneristyksen tekemisessä nurkat on toteutettava erityisen huolellisesti. Vetonit-vedeneristysjärjestelmässä sisä- ja ulkonurkat sekä limittämättömät saumat vahvistetaan Kuitukangasvahvistuksella. Kuva e-Weber.

VEDENERISTYS TOIMIVUUDEN TAKUUNA Sertifioidut vedeneristystuotteet ja menetelmät takaavat hyvän lopputuloksen, kunhan eristys tehdään huolellisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Gyprocin teknisen palvelun päällikkö Harri Kemppainen Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:stä sanoo, että oikein toteutettuna märkätilarakenteet vedeneristyksineen kestävät hyvinkin muutamia vuosikymmeniä.

makoti Yhteistyössä o Omakotiliitto esivek ja

V

A

INOA

KO UR

Raidat sopii paitaan, muttei rännin laitaan Valitse Vesivekin Arvo-kouru, se pysyy puhtaana!

• 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, eeii väli väälikä ikkässiä iä • 100 % kotiimainen to toi toimitusketju oim mit itu tus usskke ket ettju j • Omat, serttifioidut asentajat, ainoana Suuomessa

Soita heti

019 211 3800

tai pyydä tarjous: vesivek.fi Paikalliset pojat!

Hometalkoot.fi-sivustolta löytyvät oman talon ikäisten rakennusten kosteustekniset ongelmakohdat ja ohjeet ongelmien korjaamiseen: www.hometalkoot.fi

c Homehtumaton, vettä imemätön wedi-märkätilalevy on tarkoitettu erityisesti märkätilojen seinien toteuttamiseen. Se soveltuu niin ranka- kuin kivirakenteisillekin seinille ja toimii samalla vedeneristeenä. Wedi-märkätilalevystä saa toteutettua myös kaarevia suihkuseiniä, hyllyjä ja penkkejä.

Wedi-märkätilajärjestelmällä on VTT:n sertifikaatti. Saatavana eri levyisenä ja paksuisena, alk. 52 €, Laattapiste.

c Kipsilevy on kevyenä mainio märkätilojen rakennusmateriaali.

Levyseinärakenne on kevyt, nopea asentaa eikä vie paljon tilaa.

Rakenne ei elä, joten laatoitukselle ei ole halkeiluriskiä. Glasroc® H GHOE 13 Ocean™ -märkätilalevy sisältyy uusittuun VTT:n sertifioimaan Gyproc kylpyhuonejärjestelmään. Kuvassa runko on toteutettu Gyprocin Gypsteel rangalla ja kiskoilla. Kuivalla puolella voidaan käyttää mitä tahansa kipsilevyä. Märkätilan puolella suositellaan käytettäväksi Glasroc® H GHOE 13 Ocean™ -märkätilalevyä. Vedeneristys on toteutettava sertifioidulla vedeneristysjärjestelmällä tai vedeneristysmuovimatolla.

Päälle on asennettu kaakelilaatta. Glasroc® H GHOE 13 Ocean maksaa n. 17,50 €/m2. Kuva: Gyproc.

U

c Märkätilojen

: asujien asialla

www.halltex.fi

Sisus eristää, pinta koristaa

Suosi vedeneristystöissä VTT:n sertifioimaa asentajaa. Vedeneristysjärjestelmällä tulee olla VTT:n myöntämä sertifikaatti tai CE-merkintään oikeuttava ETA-hyväksyntä.

c Näyttävän turkoosi ja valkoinen on raikas yhdistelmä.

Seinälaatta Yonne 20x40 Azul Turquesa on kiiltävälasitteinen seinälaatta, jossa on kevyt raidoitus, 23,90 €/m2, K-Raudat.

c Näyttävät suuret laatat ja maanläheiset kuviot tuovat kylpyhuoneeseen ylellistä hotellitunnelmaa. Kuvan kylpyhuoneen seinälaatat ovat Devore-sarjaa väreissä Gris Clair ja Blu Piombo, 20 x 60 cm, 52,50 €/m2, lattialaatat Alchimia Esagono Elisir 27 x 23 cm, 127,10 €/m2. Dansanin tilausmallin Zaro-allaskaappi, 1 433 € ja Canto-allas, 714 € Axorin Citterio E -hana, 549,32 €. Dansanin Zaro-taulunkehyspeilissä on integroituna led-valaistus, 804 €. Baltecon Coral-suihkuovet, 346 €/kpl ja Hansgrohen Croma Select E 180 2jet Showerpipe -suihku, 907,68 €. Nordhemin Nääspyyhepatteri, 520 €, Laattapiste.

c Hyvin suunnitellussa kylpyhuoneessa kaikelle on oma paikkansa. Peilikaappi Cello Juno 600, 199 € ja saman sarjan allaskaappi Cello Juo 600 LTK 225 €. Viistokulmainen suihkukaappi Cello Aldan on savunharmaata lasia, 995 €, K-Raudat.

Vuoden 2016 alussa voimaan tulleen uuden asbestilain (684/2015) ja –asetuksen (798/2015) nojalla kaikista ennen vuotta 1994 rakennetuista taloista purettavista materiaaleista on aina selvitettävä asbestipitoisuus. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin vuonna 1993.

Asbestikartoituksen tekijällä on oltava työhön perehtyneisyys ja kartoitus tehdään valtuutetussa laboratoriossa.

Kylpyhuoneissa asbestia on käytetty esimerkiksi tasoitteissa ja kiinnityslaasteissa. – Suurimmat asbestimäärät löytyvät varmaankin putkieristeistä, Sari Aarnio huomauttaa.

Anne Heikniemi kertoo, että Laattapisteen tekemissä remonteissa kartoituksia tehdään usein, mutta asbestia löytyy aika harvoin. Kartoitukset maksavat näytteiden määrästä riippuen n. 500-1000 euroa. 

24

€ €€ €€ € € € € € € € € € € €

Muista hyödyntää kotitalousvähennys Kotitalousvähennystä voi tänäkin vuonna saada enintään 2 400 euroa/ henkilö. Korvausastetta on kuitenkin nostettu viime vuodesta. Yrityksen kohdalla se nousi 45 prosentista 50 prosenttiin. Jos palkkaat henkilön työsuhteeseen, saat vähentää 20 % maksamastasi palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Omavastuu on 100 euroa ja puolisoiden maksimivähennys 4 800 euroa.

c Kingspan Sauna-Satu käy paitsi nimensä mukaisesti saunan seinien ja kattojen, myös kosteiden tilojen kattopintojen eristeeksi. Eriste toimii itsessään höyrynsulkuna, 33 mm paksu täyspontattu levy, 0,72 m2 alkaen 8,90 €/ kpl. Märkätilan eristämiseen soveltuvat myös Kingspan Therma TW55-levyt.

h www.vero.fi

€€ €€ €€ €€ €€ €€ € € € € € € € € € € € € € € € € € € € €

10

Säätila on mikä on. Mutta voit pitää sen kotisi ulkopuolella.

Vaativat sääolosuhteet kuormittavat asuinrakennusten eri osia, esimerkiksi kattoikkunoita. Mitä kovemmissa sääolosuhteissa eletään, sitä varmemmin on valittava laadukkaat ja säänkestävät ikkunat. Lumen ja jään täyttämiin talviin VELUX on suunnitellut asiakkailleen erityisen kattoikkunamalliston. Vuodesta toiseen ikkunat suojaavat sään vaihteluilta ja pitävät olosi mukavana.

VELUX Suomi Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Puhelin: 0207 290 800 velux-fin@velux.com www.velux.fi

Ilmaista sähkÜä

auringosta Yhä useampi tavallinen suomalainen pienentää sähkÜlaskuaan omalta katolta saatavalla energialla.

AurinkosähkÜjärjestelmän hankinnasta voi hyÜtyä jokainen sähkÜä ostava talous.

LämpÜäkotiin-jälleenmyyjä asentaa valmiit aurinkosähkÜjärjestelmäpaketit, jotka sisältävät paneelien ja invertterin lisäksi kattoasennustelineet ja kaapelit. Kaikki paketit ovat sähkÜverkkoon kytkettäviä. Valikoimista lÜytyvät myÜs tarvittavat ylijännitesuojat ja turvakytkimet.

Pakettiesimerkkejä.

Teho kWp

Paneelit kpl

Vuosituottoarvio kWh

Pinta-ala m2

Hanki helppo aurinkosähkÜpaketti!

2WD \KWH\WWl OlKLPSllQ MlOOHHQP\\MllVL /lPS|lNRWLLQ Ă&#x20AC;

Mukavuutta asumiseen ja säästÜä lämmityskustannuksiin. Â&#x2021; 1HOM 1HOMOMl l NR NRNR N OX XRN RNND NDD MD M Â&#x2021; 0D 0DOOOOHL HLKL KLQ Q MD VD DDW DWDY DYDQ DQD D OLOLVl VlYD DUX UXVW VWH H :L :L)L )L VVRY RYLWLQ jonka avulla laitetta voidaan kauko-ohjata monipuolisella Android- tai iOS-sovelluksella. Â&#x2021; <OOlSLWRWRLPLQWR VlLO\WWll W\KMlQ WLODQ Â&#x192;& VVD Â&#x2021; .DXNR RKMDLPHVVD RQ RKMDDYD OlPS|WLOD DQWXUL josta se voi mitata myĂśs lämpĂśtilan. Â&#x2021; -llKG\WWll KXRQHWLODD YLHOl VLOORLQ NXQ XONROlPS|WLOD RQ Â&#x192;& Â&#x2021; /XRWHWWDYDD OlPPLW\VWl P\|V WDOYLSDNNDVHOOD

Teksti ja kuvat Sari Toikkanen



e l l a n e t l e k l u o k a p s a iP h c Räsymatto houkuttelee tuoksuttelemaan kukkivaa valamonruusua.

Pop up -polku räsymatosta tai ikuinen kulkuväylä luonnonkivistä – pihapoluissa on valinnanvaraa.

Askelten talloma, luontaisesti syntynyt polku on paikkansa ansainnut. Jos taas polkua lähtee suunnittelemaan, on sille oltava syy. ”Polku asettaa suuria odotuksia siitä, mitä sen päässä on”, hortonomi Tuula Muranen tietää.

Pihavelho-nimisessä yrityksessään pihoja suunnitteleva va ja rakentava ammattilainen nauraakin, ettei aina edes pihan n perällä oleva halkoliiteri ole ollut riittävä syy perustaa polkua, a, vaan liiterin lähettyville on haluttu pystyttää myös puinen n patsas.

Toki halkoliiterikin voi olla tärkeä, lähes päivittäisen käyn-nin kohde. Polku jouduttaa askeleita myös muun muassa au-totallille, postilaatikolle, mattotelineelle, kompostorille… Mitä arkisempi ja tärkeämpi kohde on, sitä enemmän myös sinne e vievään polkuun on kiinnitettävä huomiota.

vien ostoskassien kanssa helpompi kulkea suorinta tietä kuin mutkitellen. Toisaalta mutkillakin on puolensa. ”Polusta tulee mukavamman näköinen, kun sitä kaartaa. Mutta polun muoto on silloin perusteltava. Sisäkurviin voi esimerkiksi laittaa kiven tai istuttaa kasvin, jolloin tulee illuusio, että polku kiertää sen.”

Kulkuväylän on myös leveydeltään sovittava pihapiiriin. ”Kotipihoissa 60–80 sentin leveys on yleisin. 120 sentin polulla pääsee ohittamaan hyvin, mutta se on pienessä pihassa hurjan leveä.”

KAUNIISTI KAARTAEN Usein polusta rakennetaan suora. Onhan esimerkiksi paina-

c Polku kaartelee istutusten lomassa ja virittää kulkijan aistit kasvien kauneudelle.

c Polun kaarrokselle on syynsä: se kiertää komean väriminttu- ja jaloangervopenkin. Polun reunat on huoliteltu luonnonkivillä ja reunakivillä.

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

27

c Kunnolla perustettu ja kestävää siemenseosta sisältävä nurmikko sietää melko hyvin tallaamista eikä nurmialueita aina tarvitse halkoa poluilla. Tässä nurmipolkua on vain hieman vahvistettu laattarivistöin.

Muranen huomauttaa myös, että polun mitoitukseen vaikuttaa sen talvinen kunnossapito. Kovin kapean polun hoito menee lapiopeliksi, kun taas leveämmällä mahtuu työntämään kolaa tai lumilinkoa.

Kesäisiä hoitotoimia taas helpottaa, kun polulle rakentaa selkeät reunat. Perinteisesti hiekkakäytävien reunat on kantattu, mutta nykyään suositaan reunakiviä. Myös erilaiset puureunukset ja turveharkot rajaavat käytävää ympäröivästä istutus- tai nurmialueesta.

c Sammaloituneet turveharkot rajaavat käytävää. Niiden takana kasvit viihtyvät korotetuissa istutuspenkeissään.

KIVIPINNAT ROUTIMATTOMAAN MAAHAN Niin polun kunnossapitoon kuin sen ulkonäköönkin vaikuttaa myös siihen valittava materiaali. Suosittuja ovat helppohoitoiset kivipinnat.

Betonikivet ja -laatat sopivat erityisesti kaupunkimaiseen ympäristöön, luonnonkivet kaikkialle.

Kivipinnat on perustettava huolellisesti, ettei routa pääse liikuttamaan niitä. Tämä on tärkeää etenkin talvella käytössä olevilla väylillä.

Savimailla se voi tietää melkoisia kaivutöitä ja maa-ainesten vaihtoja, tosin routaeristelevyillä urakkaa voi jonkin verran helpottaa.

Kannattaa myös muistaa, että maata on lapioitava laajemmalta kuin vain käytävän leveydeltä. Routaeristyksen on hyvä ulottua vähintään puoli metriä käytävän molemmin puolin, jolloin lopputuloksesta tulee kestävä.

POLKU PUIDEN LOMAAN Kivipintaa edullisempi vaihtoehto jo perustamistöiltäänkin on niin hiekka-, kivituhka- kuin murskepintakin. ”Riittää kun ottaa parikymmentä senttiä maata pois, laittaa pohjalle suodatinkankaan, etteivät maa-ainekset sekoitu, ja levittää päälle murskeen”, Muranen ohjeistaa.

Murske on järkevä vaihtoehto myös kovin puustoiselle tontille. ”Maata voi ottaa pois varovasti pintajuuria väistellen ja sitten vain mursketta päälle.”

28 8

c Tontilta kaivetuista kivistä on rakennettu polulle reunukset.

c Hyppyruudukon muotoon asennetut laatat innostavat pomppimaan hiekkalaatikolle.

c Parvekkeelta katsottuna kaareva polku on viivasuoraa kauniimpi.

c Luonnon liuskekivilaatoista ladottu polku ohjaa kulkua kunttapihalla.

c Pitkospuupolku suojaa kunttavarvikkoa tallaamiselta Mikkelin tämänvuotisilla asuntomessuilla. Päällyslankut on hyvä nikkaroida irti maasta, jolloin ne kestävät pidempään. Vaakatukiin valitaan kosteuden kestävää lehtikuusta tai kestopuuta. c Askellaatta voi olla myös pyöreä.

c Mihin polku johtaa? Kasvien lomassa kaarteleva polku on kiinnostava, sillä se ei näytä kaikkea kerralla.

Hiekka-, kivituhka- ja murskepinnoissa on se huono puoli, että maa-ainekset kulkeutuvat jaloissa hieman sisätiloihin. Ne myös saattavat lähteä valumaan jyrkissä rinteissä. Muranen suositteleekin jyrkkiin rinteisiin mieluummin hieman karkeampaa kuin kovin hienoa maa-ainesta. Toisaalta liian karkeatakaan maaaines ei saa olla. Singeli on hengenvaarallinen, jos se lähtee rinteessä pyörimään jalan alla.

LAATTOJA ASKELKIVIKSI Helppo tapa perustaa polku on tehdä se askelkivistä, kuten liuskekivilaatoista. Sellaiseen valitaan vähintään 30 milliä paksuja laattoja ja ne asetellaan esimerkiksi nurmikolle suunnitellun polun muotoon.

Kun laattajono alkaa miellyttää silmää, nostetaan kivet aina yksitellen ylös, kaivetaan maata kiven muotoiselta alueelta, lapioidaan kuopan pohjalle kivituhkaa ja asennetaan laatta.

Kaikkein keveimmin perustettuihin polkuihin ei maa-aineksia tarvitse juurikaan vaihtaa. Kuntta-alueen halki voi rakentaa pitkospuut suojaamaan varvikkoa. Kasvimaan huoltokäytäville voi puolestaan levittää puunkuorikatetta, joka samalla estää rikkaruohoja kasvamasta niille. Ja nurmikolle syntyy hauska pop up -polku, kun sille levittää iloisenkirjavan räsymaton toivottamaan vaikka pihan syyskekkerivieraat tervetulleiksi. 

JÄSENKORTTI / MEDLEMSKORT

2017

Omakotiliitto 70 vuotta

^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į Ɖ͘ Ϭϵ ϲϴϬ ϯϳϭϬ Kevätmessut

Lämpöä asumiseen ROM\ODPPLW\V À

Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiatehokas ja turvallinen Edullisin asentaa, taloudellinen käyttää Lisätietoa ja säästöneuvoja: ZZZ ROM\ODPPLW\V À

Uutta & uutisia Uusi luonnonmukainen selluvilla Termex-Eriste Oy on kehittänyt uuden lämmöneristeen puhallusvillatuoteperheeseensä. Green+ -tuotteeseen on käytetty lajitellun sanomalehtipaperin lisäksi puhdasta luonnon savea palonestoaineena.

Gree+-tuotteen palonestoaineena käytetty savi lisätään paperikuituun ilmaturbiinikuiduttimessa, joka kuohkeuttaa kuidun hyvin lämpöä eristävään muotoon.

Tutkimuksiemme mukaan saviaines säilyy ongelmitta kuiturakenteessa tuotteen koko elinkaaren ajan. Ja elinkaarensa lopussa Termex Green+ on helposti kierrätettävissä oleva tuote, toimitusjohtaja Keijo Rautiainen vakuuttaa.

Teknisesti Termex Green+ vastaa markkinoilla olevia selluvilloja. Lämmönjohtavuus on 0,039 W/mK ja Euroclass –paloluokitus on E. Tuote voidaan asentaa puhaltamalla ylä-, väli- ja alapohja- sekä seinärakenteisiin. Tuotteella on VTT:n myöntämä tuotesertifikaatti (VTT-C-11413-15.  h www.termex.fi

c Tulikiven uusi näyttävä Kareliamalliston Akko-takka,jossa on struktuuripintaista Grafia-vuolukiveä.

Yksilöllinen vuolukivitakka Tulikiveltä Karelia-takkamalliston kahdestatoista takasta voi muokata yhteensä yli 160 ulkonäöltään erilaista versiota.

Syksy on räystäiden, kourujen ja valokatteiden puhdistusaikaa.

Lehtiä, sammalta ja kaikenlaista eloperäistä kertyy puhdistettavaksi. Räystäät, rännit ja kourut pitäisi pystyä pitämään puhtaina, sillä vain siten ne toimivat moitteettomasti.

Oikeilla välineillä hankala työ hoituu helpommin. Fiskarsin monikäyttöinen räystäsputsari QuikFit sopii yhteen Fiskarsin letkun kanssa. Kasteluketjun letku liitetään putsarin lapio-osaan ja veden annetaan virrata putsarin läpi räystääseen. Puhdasta syntyy helposti. Samalla menetelmällä myös valokate puhdistuu kätevästi. Fiskarsin -räystäskourun puhdistaja, 24,90€.

Tulikiven uusi Karelia-mallisto koostuu 12 takasta, joiden verhoiluihin voi valita erilaisia vuolukivipintoja. Suuret lasiluukut nostavat tulen näyttävästi esiin. Tulipesässä voi grillata ja laittaa ruokaa mukana tulevan jalallisen grilliritilän avulla. Malliston on suunnitellut Tulikiven Design Manager Mika Moilanen.

Takan ulkonäköä voi muokata omaan tilaan ja sisustustyyliin sopivaksi. Korkeudeksi voi valita 180 tai 210 senttimetriä, sekä leveämmissä malleissa myös 150 senttimetriä. Pintaverhoiluihin on saatavana kaikissa takoissa sileää Classic-vuolukiveä ja struktuuripintaista Grafia-vuolukiveä. Uritetun Rigatta-vuolukiven voi valita kaikkien Raitaja Koli-takkojen pintaan. Kolmiulotteinen, lohkottu Natural-vuolukivi on vaihtoehtona joidenkin takkojen koristelaattoihin. Korkeutta ja pintamateriaaleja muuntelemalla voi luoda yli 160 erilaista variaatiota.

Spiraalikiertoa tarkoittavalla S-kirjaimella merkityt takat ovat kapeampia malleja. Niissä lämpöä varaa luukkua ympäröivä ja sen yläpuolella oleva massa. Leveämmissä malleissa takan kyljissä kulkevat poskikanavat, jotka saavat takan koko painavan massan varaamaan lämpöä. 

h www.fiskars.fi

h www.tulikivi.fi

Apua räystäiden puhdistukseen

32

Uutta & uutisia STIEBEL ELTRONilta uusi energiatehokas ilma-vesilämpöpumppumallisto Saksalaisen STIEBEL ELTRONin uusi invertteriohjattu ilma-vesilämpöpumppujen tuotemallisto WPL 19 / 24 sopii niin uudis- kuin saneerauskohteisiinkin. Malliston ilma-vesilämpöpumput voidaan asentaa sekä sisään että ulos.

Tarkan tehonsäädön ansiosta laitteiden lämmityskapasiteetti on sovitettu juuri vallitsevaan lämmöntarpeeseen. STIEBEL ELTRON käyttää omaa patentoitua kylmäainehöyryn väliruiskutustekniikkaa, jolla saavutetaan jopa +65 °C virtauslämpötila vielä -20 °C ulkolämpötilassa. Uuden energiatehokkaan teknologian ansiosta käyttökulut ovat lähes maalämpöjärjestelmän tasolla.

Perinteisen STIEBEL ELTRON –koteloinnin ansiosta laite voidaan asentaa myös kauemmas rakennuksen ulkoseinästä. 

h www.stiebel-eltron.fi

Conturan kiertoilmatakoissa uutta tekniikkaa Ruotsalaisen takkavalmistaja Conturan uusissa kiertoilmatakoissa on useita teknisisiä palo-ominaisuuksia parantavia uudistuksia.

Automatic Start Function -toiminto säätää automaattisesti palamisilman syöttöä arinan läpi.

Siksi luukun voi sulkea heti sytykkeiden sytyttyä. Refueling Boost Function -toiminnolla voi herättää henkiin lähes sammuneen hiilloksen: kahvaa kääntämällä palotilaan virtaa altapäin uutta happea, joka auttaa c Contura 690T Style- sarjan kierto- sytyttämään uudet puut. Kolmas ilmatakka vuolukivi-kuorilla, teho tekninen uudistus on äänettömästi 3–9 kW, 3490 €. liukuva, kapea tuhkaluukku.

Uudistuneen kiertoilmatakkasarja Contura 690 Stylen muotoiluun on haettu vaikutteita kakluuneista. Tulipesää on nostettu totuttua ylemmäs, jotta tulen sytyttäminen ja huoltaminen käy helpommin. Loimuavat liekit pääsevät samalla paremmin näkyviin.

Contura 690 Style -malleja on yhteensä kuusi. Pintaverhoiluun voi valita harmaan, valkoisen ja mustan teräskuoren lisäksi joko perinteinen vuolukivi tai Artstone-betonipinta. Luukun kuumenematon kahva sulautuu siluettiin.

Tulipesän alla on kookas säilytystila takkapuille. Takassa on vakiona sivulle avautuva puutilan ovi, joka kätkee klapit takan sisään. 

h www.contura.eu

34

UUSI laattakattotiili Suomen ilmastoon Ormax Monier Oy:n Orimattilassa valmistettava laattakattotiili Ormax EVO on kehitetty nimenomaan Suomen vaativiin ilmasto-olosuhteisiin.

Eläväpintainen, kaunis laattakattotiili on ohut ja ilmeeltään kevyt. Siitä syntyy tasainen kattopinta. Tiili lukkiutuu tiiviisti paikoilleen ja pysyy siinä vakaasti. Kattopinta on hiljainen kaikissa sääolosuhteissa.

Ormax EVO sopii hyvin myös korjausrakentamiseen, sillä se korostaa vanhan talon persoonallista ilmettä. ORMAX EVO sopii kaikille katoille, joka kaltevuus on vähintään 1:3 (18,4°). 

h www.ormax.fi

Metallisavupiippujen asennus- ja tulisijan käyttötapa saattavat tutkimuksen mukaan vähentää paloturvallisuutta Metallisavupiipuista aiheutuneiden tulipalojen määrä on kasvanut 2000-luvulla. TTY:n rakennustekniikan laboratorion tutkimuksissa on selvitetty, vastaako tulisijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus suomalaista käyttöä ja olosuhteita.

Suomessakin käytettävät tulisijat ja savupiiput testataan eurooppalaisten standardien mukaan.

Laboratoriokokeet ovat kuitenkin aina yksinkertaistettuja. Savupiippujen testauksessa oleellista on, että testaustapa kuvaisi mahdollisimman hyvin savupiipun todellista asennustapaa.

Tutkimuksessa selvisi, että todellisissa olosuhteissa savupiipun veto voi olla huomattavasti testeissä käytettyä korkeampi, mikä nostaa savukaasujen lämpötilaa. Myös tulisijan käyttötavalla on suuri vaikutus savukaasujen lämpötilaan.

– Savupiiput asennetaan meillä c DI Perttu Leppänen toisin kuin standardissa oletetaan. selvittää, vastaako tuliKaton eristepaksuus on 600 mm tai sijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus enemmänkin, kun standardissa se suomalaista käyttöä ja on 200 mm. Savupiiput testataan olosuhteita. Kuva: Ida nurkassa, kun ne oikeasti asennetaan Jouttunpää. keskelle tilaa. Se voi nostaa lämpötilaa läpiviennissä kymmeniä asteita korkeammaksi kuin testeissä. Ongelmia voi aiheuttaa myös läpiviennissä käytetty sinänsä A1-euroluokan mineraalivilla, jossa voi kuitenkin tapahtua kytevää palamista, joka tuottaa lämpöä savupiipun läpivientiin, tutkimuksen tehnyt DI Perttu Leppänen painottaa.

TTY:n suorittamien kolmen tutkimuksen päärahoittaja on ollut Palosuojelurahasto. Perttu Leppänen tekee aiheeseen liittyen väitöskirjaa. 

LÄMMITTELETHÄN SINÄKIN ENNEN STARTTIA

Lämmin auto talveksi CaliixCa x-au auto utonl to on nllä äm mmi mity tysj sjjä ärrje j st stel e mä el m llllä äp pä äivväs äsi al alka kaa mu muka kava ka vast va stii st ja tu ja urr vva allllis ises essttii liiiike k ntee nttee e ss ssä. ä. Lissäk ä. äksi ssii auton utton u on hai aita tall ta alllli lliset pääst ääst ää stöt öt vä ähe hene neevä vät. t Jär t. ärje jest s el elmä mää mä ä vo voii mu muok okka okat atta siinu ulllle so sop piva pi aks k i. i.

Istu läm Istu ämpi pimä pi mä ään aut utoo oo o on ja ikk kkun unat un at ova vat su s lat la at ja ja huu uurt rtee rt eetttttto ee oomat, kun u val alititse sett si sisä sätititila sä lanl la nlläm ämmi miittttim im meen n. LLiisä säkks ksi liliik ksi ikku ik kumi ku mine mi nen n on tur u vallllista, näet ymp mpä ärillleesi s hyvvin in.. Mo Moot otto tori to rinl ri nläm nl ämmi äm miti mi ititin n vähe vä hent ntää ää hai aita tallllllis ta isia is ia pak akok o aa ok aasu suja ja, po ja poltltltto toai to aine aine neen en kul ulut utus usta us ta ja moo oottttttor orrin kul ulum u is um ista ta.. Ak ta A kku ula l tu t riilllla la varm va armis ista tatt ai ain na autossi käyn kä ynni nist stym ymis isen en,, va vaik ikka ka aja j is isititki kin n usseiin ly lyhy hyititä ä matk matkkoj oja. a Voi oitt myös my ös ohj h ata a lä lämm m ititys ystä täsi si älyypu puhe helilime mellllas asii ja aja jastaa sen toimimaan silloin kuin sinun tarvitsee lähteä.

calix.fi

JÄRJESTÖSIVUT

ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŚĂƵŬŬĂĂǀĂƚ ƚƵůĞǀŝŶĂ ǀƵŽƐŝŶĂ LJŚć ƐƵƵƌĞŵŵĂŶ ŽƐƵƵĚĞŶ ƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĞŶ ƚƵůŽŝƐƚĂ͕ ŬĞƌƚŽŽ WĞůůĞƌǀŽŶ ƚĂůŽƵƐƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞŶ ƐĞůǀŝƚLJƐ͘ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŬĂƐǀĂǀĂƚ ϮϬϭϳͲϮϬϭϵ ŶŽŝŶ Ϯ͕ϱ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă ǀƵŽĚĞƐƐĂ͕ ũŽƐŬŝŶ Ɵ ůĂŶŶĞ ǀĂŝŚƚĞůĞĞ ŬŽƟ ƚĂůŽƵĚĞŶ͕ ĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŶ ũĂ ĂƐƵŝŶƉĂŝŬĂŶ ŵƵŬĂĂŶ͘ Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla ŬĞƐŬŝŵććƌŝŶ Ϯ͕ϵ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ ĂƐƵǀŝůůĂ Ϯ͕ϭ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă ǀƵŽĚĞƐƐĂ ũĂ ŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂ ǀƵŽŬƌĂůůĂ ĂƐƵǀŝůůĂ Ϯ͕ϱ͘ ƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ ĂƐƵǀĂůůĂ ůĂƉƐŝƉĞƌŚĞĞůůć ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŬĂƐǀĂǀĂƚ ǀƵŽŶŶĂ ϮϬϭϳ ϭ͕ϳ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on Ϯ͕ϲ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͘ ŬŽŶŽŵŝƐƟ Ŷƫ <ĞŬćůćŝƐĞŶ mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriyƚLJŶĞĞƚ ĂůƵĞĞůůŝƐĞƐƟ ͘ ƐƵŵŝŶĞŶ ŽŶ ƐĞůǀćƐƟ ŬĂůůĞŝŶƚĂ ũĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶ ŬĂƐǀƵ ŶŽƉĞŝŶƚĂ ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵůůĂ͘

<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂůŝŝƩ Ž ũĂ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ŽǀĂƚ ŚƵŽůŝƐƐĂĂŶ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶ ŬĂƐǀƵƐƚĂ͕ ũŽŶŬĂ ǀĂƵŚƟ LJůŝƩ ćć ĂŶƐŝŽƚƵůŽũĞŶ ŬĂƐǀƵǀĂƵŚĚŝŶ͘ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĞŶ ĞŶŶĂŬŽŝĚĂĂŶ ůćŚŝǀƵŽƐŝŶĂ ŬĂƐǀĂǀĂŶ ƚƵŶƚƵǀĂƐƟ ͘ sĂůŵŝƐƚĞůƵƐƐĂ ŽŶ ŵŽŶŝĂ ƵƵĚŝƐƚƵŬƐŝĂ͕ ũŽŝůůĂ ŽŶ ŝƐŽƚ ǀĂŝŬƵƚƵŬƐĞƚ ƐĞŬć ŽŵŝƐƚƵƐͲ ĞƩ ć ǀƵŽŬƌĂͲĂƐƵͲ ũŝĞŶ ŵĞŶŽŝŚŝŶ͘ ŶƐŝŽƚƵůŽƚ ƐĞŶ ƐŝũĂĂŶ ŬĂƐǀĂǀĂƚ ůćŚŝĂŝŬŽŝŶĂ ŬŝůƉĂŝůƵŬLJŬLJƚĂǀŽŝƩ ĞŝĚĞŶ ƚĂŬŝĂ ǀĂŝŶ ŚLJǀŝŶ ŵĂůƟ ůůŝƐĞƐƟ ͘ ƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ ƵŚŬĂĂǀĂƚ ũŽ ƚLJƂůůŝƐLJLJƩ ć ũĂ ŬŝůƉĂŝůƵŬLJŬLJć Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi ĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝ ƚLJƂƉĂŝŬĂŶ ƉĞƌćƐƐć ŵƵƵƩ ĂŵŝƐĞůůĞ͘ ^ĂŵĂůůĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ ĂŝŚĞƵƩ ĂǀĂƚ ƉĂŝŶĞƩ Ă ƉĂůŬŬŽŝŚŝŶ ũĂ

36 36

Omakotiliitto 70 vuotta

ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŬĂƐǀĂǀĂƚ ƚƵůŽũĂ ŶŽƉĞĂŵŵŝŶ ƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂ ŶŽƐƚĂǀĂƚ ƚĞŬŝũćƚ ǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚ͘ <ĞƌƌŽƐͲ taloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin ŬŽƌũĂƵƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚ͕ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ ĂƐƵǀŝůůĂ ƐLJLJŶć ŽǀĂƚ ƐćŚŬƂŶ ũĂ ƂůũLJŶ ŶŽƵƐĞǀĂƚ ŚŝŶŶĂƚ͘ <ƵŶƚĂŬŽŚƚĂŝƐĞƐƟ LJŬƐŝ ŵĞƌŬŝƩ ćǀć ǀĂŝŬƵƩ ĂǀĂ ƚĞŬŝũć ŽŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽ͕ ũŽŶŬĂ ŵƵƵƚŽŬƐŝůůĞ ƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐć ŽŶ ůĂƐŬĞƩ Ƶ ĞƌŝůĂŝƐŝĂ ƐŬĞŶĂĂƌŝŽŝƚĂ͘ Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ŬĂƐǀĂǀĂƚ ŬćLJƚĞƩ ćǀŝƐƐć ŽůĞǀŝĂ ƚƵůŽũĂ ŶŽƉĞĂŵŵŝŶ͘ ŶƐŝŽŬĞŚŝƚLJŬƐĞŶ ĂƌǀŝŽŝĚĂĂŶ ƉLJƐLJǀćŶ ŬŽŬŽ ĞŶŶƵƐƚĞũĂŬƐŽůůĂ ŵĂůƟ ůůŝƐĞŶĂ͘ <ĞƐŬŝŵććƌŝŶ ǀƵŽŶŶĂ ϮϬϭϳ ƐƵŽŵĂůĂŝƐĞŶ ƚƵůŽŝƐƚĂ ŵĞŶĞĞ ĂƐƵŵŝƐĞĞŶ Ϯϳ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͕ ŵƵƩ Ă ŬĂƵƉƵŶŬŝͲ ũĂ ĂƐƵŶƚŽƚLJLJƉƉŝŬŽŚƚĂŝƐĞƚ ǀĂŝŚƚĞůƵƚ ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloiselůĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶ ƵƉƉŽĂĂ ƚƵůŽŝƐƚĂ ũŽ ϯϳ ƉƌŽƐĞŶƫ Ă͘ ͟^ĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐć ŬƵůƵŝŚŝŶ ŽŶ ŽƚĞƩ Ƶ ŵƵŬĂĂŶ ŵLJƂƐ ůĂŝŶĂŶ lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka

ŬŝůƉĂŝůƵŬLJǀLJŶ ƐćŝůLJƩ ćŵŝƐĞůůĞ͘ ͟<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽũĞŶ ũĂ ŬƵŶŶĂůůŝƐƚĞŶ ƚĂƌŝĸ ĞŶ ŬŽƌŽƚƵŬƐĞƚ ŚĞŝŬĞŶƚćǀćƚ ŬƵůƵƩ ĂũŝĞŶ ŽƐƚŽǀŽŝŵĂĂ ũĂ ŽǀĂƚ ŶćŝŶ ƉŽŝƐ muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekoŶŽŵŝƐƟ :ƵŬŬĂ <ĞƌŽ͘ WŝĞŶƚĂůŽĂƐƵŬŬĂŝƚĂ ĞĚƵƐƚĂǀĂŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ƚŽŝŵŝŶŶĂŶͲ johtaja <ĂŝũĂ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ ŬŽƌŽƐƚĂĂ͕ ĞƩ ć ŽŶ ƚćƌŬĞćŵƉćć Ŭƌŝŝƫ ƐĞƐƟ ƚĂƌŬĂƐƚĞůůĂ ũĂ ůĞŝŬĂƚĂ ŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂ ũĂ LJŚƚĞŝƐͲ ŬƵŶŶĂůůŝƐŝĂ ŵĞŶŽũĂ ŬƵŝŶ ũĂƚŬƵǀĂƐƟ ƉĂŝŬĂƚĂ ŬƵŶƚĂͲ ũĂ ǀĂůƟ ŽŶƚĂůŽƵƩ Ă ŬĂƐǀĂƩ ĂŵĂůůĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽũĂ͘ ͟<ĂƐǀĂǀĂƚ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ǀĂŝŶ ůŝƐććǀćƚ ƚĂƌǀĞƩ Ă ĂƐƵŵŝƐƚƵŝůůĞ͕ ũŽŝƚĂ ũŽ ŶLJƚ ŵĂŬƐĞƚĂĂŶ ǀƵŽƐŝƩ ĂŝŶ ůćŚĞƐ Ϯ ŵŝůũĂƌĚŝĂ ĞƵƌŽĂ͕͟ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ ŚƵŽŵĂƵƩ ĂĂ͘

<ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ŬŝƉƵƌĂũĂ ƚƵůŽƐƐĂ ǀĂƐƚĂĂŶ <ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶ ƚƵŽƩ Ž ŽŶ ŬĂƐǀĂŶƵƚ ƌƵŶƐĂĂƚ ϲϬ ƉƌŽƐĞŶƚͲ

Omakotiliitt

ŬŽƟ ƚĂůŽƵĚĞŶ ŽŶ ĂƐƵŵŝƐĞƐƚĂĂŶ ŵĂŬƐĞƩ ĂǀĂ͕ ǀĂŝŬŬĂ lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen ŚƵŽŵĂƵƩ ĂĂ͘

<ŽƌŬŽũĞŶ ŶŽƵƐƵ ŝƐŬŝƐŝ ĞƚĞŶŬŝŶ ƉŬͲƐĞƵĚƵŶ ǀĞůĂůͲ lisiin Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys ũŽŚƚƵƵ ƉććŽƐŝŶ ŵĂƚĂůĂƐƚĂ ŬŽƌŬŽƚĂƐŽƐƚĂ ũĂ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽͲ ũĞŶ ŵĂůƟ ůůŝƐĞƐƚĂ ŚŝŶƚĂŬĞŚŝƚLJŬƐĞƐƚć ŬŽŬŽ ŵĂĂŶ ƚĂƐŽůůĂ͘ Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia ƉŝƚŬććŶ ŬŽŚƚƵƵůůŝƐŝŶĂ͕ ŵƵƩ Ă ƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐć ŽŶ ůĂĂĚŝƩ Ƶ ŵLJƂƐ ƐŬĞŶĂĂƌŝŽŝƚĂ Ɵ ůĂŶƚĞĞƐƐĂ͕ ũŽƐƐĂ ŬŽƌŬŽƚĂƐŽ ůćŚƚĞĞ ŶŽƵƐƵƵŶ͘ Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkauƉƵŶŬŝƐĞƵĚƵŶ ĂƐƵŶƚŽǀĞůĂůůŝƐŝůůĂ͕ ũŽŝůůĂ ǀĞůŬĂĂ ŽŶ ƐĞůǀćƐƟ ĞŶĞŵŵćŶ͘ <ĞƐŬŝŵććƌćŝŶĞŶ ĂƐƵŶƚŽǀĞůŬĂ ƉŬͲƐĞƵĚƵůůĂ on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 ϬϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ <ŽƌŬŽŬƵůƵũĞŶ ŵƵƵƚŽƐ ǀĂŝŚƚĞůĞĞ ƉĂůũŽŶ

Ɵ Ă ϮϬϭϬͲůƵǀƵůůĂ͘ ELJŬLJŝƐĞŶ ŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶ ŽŚũĞůŵĂƐƐĂ ŬŝŝŶͲ ƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂ ƉŝƟ ŬŽƌŽƩ ĂĂ ϭϬϬ ŵŝůũŽŽŶĂĂ ĞƵƌŽĂ͕ ŵƵƩ Ă nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan ĞƵƌŽŶ ƚĂƐŽůůĞ͘ >ŝƐćŬƐŝ ǀĂůƟ ŽŶŚĂůůŝŶŶŽŶ ƐŝƐćŝŶĞŶ ŬĞŚŝƚͲ yshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta ϮϬϮϬ ĂůŬĂĞŶ͘ DƵƵƚŽŬƐĞƚ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂƐƚć ƚŽŝƐĞĞŶ ǀŽŝǀĂƚ ŽůůĂ ŚLJǀŝŶŬŝŶ ƐƵƵƌŝĂ͘ DLJƂƐ ƐŽƚĞͲ ũĂ ŵĂĂŬƵŶƚĂƵƵĚŝƐƚƵƐ ĂŝŚĞƵƩ ĂĂ ŬĂƐǀƵƉĂŝŶĞƩ Ă ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŽŶ ŵŽŶŝƐƐĂ ŬƵŶŶŝƐƐĂ͘ ͟KŶ ƐĞůǀćć͕ ĞƩ Ğŝ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶ ŵĂŬƐĂũŝĞŶ ŬĂŶƚŽŬLJŬLJ ŽůĞ ůŽƉƵƚŽŶ͘ <ĂŝŬŬŝĂ ƚĂůŽƵƐƉŽůŝƟ ŝŬĂŶ ƵƵĚŝƐƚƵŬƐŝĂ Ğŝ ŵŝůůććŶ ǀŽŝĚĂ ƌĂŚŽŝƩ ĂĂ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽĂ ŬŝƌŝƐƚćŵćůůć͕͟ ƉĂŝŶŽƩ ĂĂ :ƵŬŬĂ <ĞƌŽ͘ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ŽŶ ŚƵŽůŝƐƐĂĂŶ ŬŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝĞŶ ŵĂŚĚŽůůŝͲ ƐƵƵŬƐŝƐƚĂ ǀĂŝŬƵƩ ĂĂ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞĞŶƐĂ͘ <ŽƟ ƚĂͲ ůŽƵĚĞƚ Ğŝǀćƚ ŽůĞ ǀŽŝŶĞĞƚ ĞŶŶĂŬŽŝĚĂ͕ ĞƩ ć ǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ƉĂŝŶŽƉŝƐƚĞƩ ć ƐŝŝƌƌĞƚććŶ ĂŶƐŝŽƚƵůŽǀĞƌŽƚƵŬƐĞƐƚĂ ŬŝŝŶƚĞŝƐͲ

to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

377 V XWUHGQLQJ |YHU À QOlQGDUQDV ERHQ deutgifter: >ƵĞ ůŝƐćć ƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚ ͲƚƵƚŬŝŵƵŬƐĞƐƚĂ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽƚϮϬϭϳ

EN ALLT STÖRRE ANDEL AV FINLÄNDARNAS INKOMSTER GÅR TILL BOENDEUTGIFTER – STOR SKILLNAD MELLAN STÄDERNA ŶůŝŐƚ ĞŶ ƵƚƌĞĚŶŝŶŐ Ƶƞ ƂƌĚ Ăǀ WĞůůĞƌǀŽ ĞŬŽŶŽͲ ŵŝƐŬĂ ĨŽƌƐŬŶŝŶŐ ŬŽŵŵĞƌ ĞŶ Ăůůƚ ƐƚƂƌƌĞ ĂŶĚĞů Ăǀ Į ŶůćŶĚĂƌŶĂƐ ŝŶŬŽŵƐƚĞƌ ĂƩ ŐĊ Ɵ ůů ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌ ƵŶĚĞƌ ĚĞ ŬŽŵŵĂŶĚĞ ĊƌĞŶ͘ ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌͲ ŶĂ ƂŬĂƌ ϮϬϭϳʹϮϬϭϵ ŵĞĚ ĐŝƌŬĂ Ϯ͕ϱ ƉƌŽĐĞŶƚ ƉĞƌ Ċƌ͕ ćǀĞŶ Žŵ ƐŝƚƵĂƟ ŽŶĞŶ ǀĂƌŝĞƌĂƌ ĞŶůŝŐƚ ŚƵƐŚĊůů͕ ďŽĞŶĚĞĨŽƌŵ ŽĐŚ ŚĞŵŽƌƚ͘

myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennysƚĂƉĂ ŽŶ ǀĂůŝƩ Ƶ͘ dćŵćŶ ǀƵŽĚĞŶ ƐĞůǀŝƚLJŬƐĞƐƐć ŽŶ ƉŽŚĚŝƩ Ƶ ŵLJƂƐ valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia ǀĂŝŬƵƚƵŬƐŝĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶ͘ ”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainoƟ ůĂŶ ŵƵƵƚŽƐƚĂ ƐŽƚĞͲƵƵĚŝƐƚƵŬƐĞŶ ũćůŬĞĞŶ͘ hƵĚŝƐƚƵƐ ǀŽŝ ĂŝŚĞƵƩ ĂĂ ŶŽƵƐƵƉĂŝŶĞŝƚĂ ĂƐƵŵŝƐŵĞŶŽŝŚŝŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽŶ ŬĂƵƩ Ă͕ ŵƵƩ Ă ŵĂŚĚŽůůŝƐĞƚ ŵƵƵƚŽŬƐĞƚ ǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚ ŬĂƵƉƵŶŐĞŝƩ ĂŝŶ͕͟ <ĞŬćůćŝŶĞŶ ŬĞƌƚŽŽ͘ <ĞŬćůćŝŶĞŶ ŵƵŝƐƚƵƩ ĂĂ͕ ĞƩ ć ƐŽƚĞͲƵƵĚŝƐƚƵŬƐĞŶ ǀĂůŵŝƐƚĞůƵ ŽŶ LJŚć ŬĞƐŬĞŶ͕ ũŽƚĞŶ ŽůĞƚƵŬƐĞƚ ƐĂĂƩ ĂǀĂƚ ǀŝĞůć ŵƵƵƩ ƵĂ͘ ^ĞůǀŝƚLJŬƐĞŶ ƐŬĞŶĂĂƌŝŽ ƉĞƌƵƐƚƵƵ ƚćͲ ŵćŶŚĞƚŬŝƐŝŝŶ Ɵ ĞƚŽŝŚŝŶ ũĂ ŶŝŝĚĞŶ ƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂ ƚĞŚƚLJŝŚŝŶ ůĂƐŬĞůŵŝŝŶ ƐŽƚĞƐƚĂ͘ ^ĞůǀŝƚLJƐ ŽŶ ŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵĚĞƐƐĂĂŶ ůƵĞƩ ĂǀŝƐƐĂ ǁǁǁ͘ ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͕ ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩ Ž͘Į ũĂ ǁǁǁ͘ƉƩ ͘Į

ƚƂǀĞƌŽƚƵŬƐĞĞŶ ũĂ ŬƵůƵƚƵŬƐĞŶ ǀĞƌŽƩ ĂŵŝƐĞĞŶ͘ WĞƌƵƐͲ ƚƵƐůĂŝƐƐĂ ƚŽĚĞƚĂĂŶ͕ ĞƩ ć ũƵůŬŝƐĞŶ ǀĂůůĂŶ ƚĞŚƚćǀćŶć ŽŶ ĞĚŝƐƚćć ũŽŬĂŝƐĞŶ ŽŝŬĞƵƩ Ă ĂƐƵŶƚŽŽŶ ũĂ ƚƵŬĞĂ ĂƐƵŵŝƐĞŶ ŽŵĂƚŽŝŵŝƐƚĂ ũćƌũĞƐƚćŵŝƐƚć͘ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ŬĂƚƐŽŽ͕ ĞƩ ć ŶLJŬLJŝŶĞŶ ŬŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚƵƐƚƌĞŶĚŝ ũŽƉĂ ƉĂŬŽƩ ĂĂ ŬĂŶƐĂůĂŝƐŝĂ ůƵŽƉƵŵĂĂŶ ŽŵĂƐƚĂ ŬŽĚŝƐƚĂĂŶ͘ ”Tarvitaan laajempi verotuksen uudistus ja pitkäaikainen suunnitelma siitä, miten veroja tulevaisuuĚĞƐƐĂ ŬĞƌćƚććŶ͕͟ ĞƐŝƩ ćć <ĂŝũĂ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ ͟KŵĂ ŬŽƟ ŽŶ ƉŝƚŬćŝŬćŝŶĞŶ ũĂ ŬĂůůŝƐ ŝŶǀĞƐƚŽŝŶƟ ͘ <ŽƟ ƚĂůŽƵŬƐŝĞŶ ŬćLJƚĞƩ ćǀŝƐƐć ŽůĞǀĂƚ ƚƵůŽƚ ŽŶ ŚƵŽŵŝͲ oitava myös kiinteistöverotuksessa, ja ylipäätään ŬĂŶƐĂůĂŝƐƚĞŶ ŽŶ ƉLJƐƚLJƩ ćǀć ǀĂƌĂƵƚƵŵĂĂŶ ǀĞƌŽƚƵŬƐĞŶ ŬĞŚŝƩ LJŵŝƐĞĞŶ ŽŵĂĂ ĂƐƵŵŝƐƚĂĂŶ ƐƵƵŶŶŝƚĞůůĞƐƐĂĂŶ͕͟ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ ƚŽƚĞĂĂ͘

ŶůŝŐƚ ƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ Ğƌ ϮϬϭϳ ŬŽŵŵĞƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ćŐĂƌďŽƐƚćĚĞƌ ŝ ŚƂŐŚƵƐ ĂƩ ƂŬĂ ŵĞĚ ŝ ŐĞŶŽŵƐŶŝƩ Ϯ͕ϵ ƉƌŽĐĞŶƚ͕ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐ ŵĞĚ Ϯ͕ϭ ƉƌŽĐĞŶƚ ƉĞƌ Ċƌ ŽĐŚ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ŚLJƌĞƐůćŐĞŶŚĞƚ ŝ ŚƂŐŚƵƐ ŵĞĚ Ϯ͕ϱ ƉƌŽĐĞŶƚ͘ &Ƃƌ Ɵ ůů ĞdžĞŵƉĞů ĞŶ ďĂƌŶĨĂŵŝůũ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐ ƂŬĂƌ ďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂ Ċƌ ϮϬϭϳ ŵĞĚ ϭ͕ϳ ƉƌŽĐĞŶƚ͕ ĨƂƌ ĞŶ ĨĂŵŝůũ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ŚLJƌĞƐůćŐĞŶŚĞƚ ŝ ŚƂŐŚƵƐ ƂŬĂƌ ƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ŵĞĚ Ϯ͕ϲ ƉƌŽĐĞŶƚ͘ ŶůŝŐƚ ĞŬŽŶŽŵ Ŷƫ

<ĞŬćůćŝŶĞŶ ŚĂƌ ďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂ ŽĐŚ ŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂƐ ĂŶĚĞů Ăǀ ŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂ ƐŬŝůũƚƐ Ċƚ ĞŶůŝŐƚ ƌĞŐŝŽŶ͘ ŽĞŶĚĞƚ ćƌ ŬůĂƌƚ ĚLJƌĂƐƚ ŽĐŚ ďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂ ƂŬĂƌ ƐŶĂďďĂƐƚ ŝ ŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ͘

ďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚ ćƌ ďĞƚLJĚůŝŐƚ ƐƚƂƌƌĞ͘ Ŷ ŐĞŶŽŵƐŶŝƩ ůŝŐ ďŽƐͲ tadsskuld i huvudstadsregionen är över 130 000 euro ƉĞƌ ďŽƐƚĂĚƐŚƵƐŚĊůů ŵĞĚ ďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚĞƌ ŽĐŚ ƉĊ ĂŶĚƌĂ ŽƌƚĞƌ ŝ ůĂŶĚĞƚ ćƌ ĚĞŶ ŶĊŐŽƚ ƵŶĚĞƌ ϭϬϬ ϬϬϬ ĞƵƌŽ͘ Ŷ ćŶͲ ĚƌŝŶŐ Ăǀ ƌćŶƚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ǀĂƌŝĞƌĂƌ ćǀĞŶ ŝ ƐƚŽƌ ŽŵĨĂƩ ŶŝŶŐ ĞŶůŝŐƚ ǀŝůŬĞŶ ƚLJƉ Ăǀ ĂŵŽƌƚĞƌŝŶŐ ŵĂŶ ŚĂƌ ǀĂůƚ͘ / ĊƌĞƚƐ ƵƚƌĞĚŶŝŶŐ ŚĂƌ ŵĂŶ ćǀĞŶ ďĞĂŬƚĂƚ ĚĞŶ ƵŶĚĞƌ ďĞƌĞĚŶŝŶŐ ǀĂƌĂŶĚĞ ƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚ ŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶƐ ĞǀĞŶƚƵĞůůĂ ŝŶǀĞƌŬĂŶ ƉĊ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ͘ ”Vi har granskat balansläget inom den kommunala ekoŶŽŵŝŶ ĞŌ Ğƌ ƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚ ŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶ͘ ZĞĨŽƌͲŵĞŶ ŬĂŶ ŽƌƐĂŬĂ ĞƩ ŚƂũŶŝŶŐƐƚƌLJĐŬ ƉĊ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ǀŝĂ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ͕ ŵĞŶ ĞǀĞŶƚƵĞůůĂ ćŶĚƌŝŶŐĂƌ ǀĂƌŝĞƌĂƌ ĨƌĊŶ ƐƚĂĚ Ɵ ůů ƐƚĂĚ͕͟ ďĞƌćƩ Ăƌ <ĞŬćůćŝŶĞŶ͘ <ĞŬćůćŝŶĞŶ ƉĊŵŝŶŶĞƌ ĂƩ ďĞƌĞĚŶŝŶŐĞŶ Ăǀ ƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚ ŚćůͲ ƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶ ĨŽƌƞ ĂƌĂŶĚĞ ƉĊŐĊƌ ŽĐŚ ĂƩ ĂŶƚĂͲŐĂŶĚĞͲ ŶĂ ćŶŶƵ ŬĂŶ ćŶĚƌĂƐ͘ ^ĐĞŶĂƌŝŽƚ ŝ ƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ ŐƌƵŶĚĂƌ ƐŝŐ ƉĊ ŶƵǀĂƌĂŶĚĞ ƵƉƉŐŝŌ Ğƌ ŽĐŚ ƉĊ ŬĂůŬLJůĞƌ ŐćůůĂŶĚĞ ƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚ ŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶ ƐŽŵ ŚĂƌ Ƶƞ ƂƌƚƐ ƵƟ ĨƌĊŶ ĚĞƐƐĂ͘ hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ Į ŶŶĞƌ ĚƵ ŝ ƐŝŶ ŚĞůŚĞƚ Śćƌ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƚͲ ƚŽ͘Į ͕ ǁǁǁ͘ƉƩ ͘Į ŽĐŚ ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩ Ž͘Į

ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ƂŬĂƌ ƐŶĂďďĂƌĞ ćŶ ŝŶŬŽŵƐͲ ƚĞƌŶĂ Ğ ĨĂŬƚŽƌĞƌ ƐŽŵ ƂŬĂƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ǀĂƌŝĞƌĂƌ͘ ŽĞŶͲ ĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ŚƂŐŚƵƐ ƂŬĂƌ ƉĊ ŐƌƵŶĚ Ăǀ ƵŶĚĞƌŚĊůůƐŬŽƐƚŶĂĚĞƌ ŽĐŚ ƐćƌƐŬŝůƚ ƌĞƉĂƌĂƟ ŽŶƐŬŽƐƚŶĂͲ ĚĞƌ͕ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐ ćƌ ŽƌƐĂŬĞŶ ĚĞ Ăůůƚ ŚƂŐƌĞ ƉƌŝƐĞƌŶĂ ƉĊ Ğů ŽĐŚ ŽůũĂ͘ &ĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ ƵƚŐƂƌ ĞŶ ďĞƚLJĚĂŶĚĞ ŬŽŵŵƵŶƐƉĞĐŝĮ Ŭ ĨĂŬƚŽƌ ŽĐŚ ǀĂĚ ŐćůůĞƌ ĚĞŶ ŚĂƌ ŵĂŶ ŝ ƵƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ ƵƚĂƌďĞƚĂƚ ŽůŝŬĂ ƐĐĞŶĂƌŝĞƌ͘ Ğƚ Į ŶŶƐ ĚŽĐŬ ĞŶ ƵƚǀĞĐŬůŝŶŐƐƌŝŬƚŶŝŶŐ ƐŽŵ ćƌ ŐĞŵĞŶͲ ƐĂŵ ĨƂƌ ĂůůĂ͗ ďŽĞŶĚĞŬŽƐƚŶĂĚĞƌŶĂ ƂŬĂƌ ƐŶĂďďĂƌĞ ćŶ ĚĞŶ Ɵ ůůŐćŶŐůŝŐĂ ŝŶŬŽŵƐƚĞŶ͘ >ƂŶĞƵƚǀĞĐŬůŝŶŐĞŶ ďĞĚƂŵƐ ĨƂƌďůŝ ĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵ ƵŶĚĞƌ ŚĞůĂ ƉƌŽŐŶŽƐƉĞƌŝŽĚĞŶ͘ ƌ ϮϬϭϳ ŐĊƌ ŝ ŐĞŶŽŵƐŶŝƩ Ϯϳ ƉƌŽĐĞŶƚ Ăǀ ŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂ Ɵ ůů ďŽĞŶĚĞ͕ ŵĞŶ ǀĂƌŝĂƟ ŽŶĞƌŶĂ ŵĞůůĂŶ ŽůŝŬĂ ƐƚćĚĞƌ ŽĐŚ ŽůŝŬĂ ďŽƐƚĂĚƐƚLJƉĞƌ ćƌ ƐƚŽƌĂ͗ &Ƃƌ ĞŶ ŵĞĚĞůŝŶŬŽŵƐƩ ĂͲ ŐĂƌĞ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ĞŶ ĞŶƌƵŵŵĂƌĞ ŝ ,ĞůƐŝŶŐĨŽƌƐ ƵƚŐƂƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ƌĞĚĂŶ ϯϳ ƉƌŽĐĞŶƚ Ăǀ ŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂ͘

ZćŶƚĞŚƂũŶŝŶŐĞŶ ƉĊǀĞƌŬĂĚĞ ƐćƌƐŬŝůƚ ƐŬƵůĚƐĂƩ Ă ŝ ŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ ĞŶ ůĊŶŐƐĂŵŵĂƌĞ ƂŬŶŝŶŐĞŶ ǀĂĚ ŐćůůĞƌ ƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ďŽƌ ŝ ćŐĂƌďŽƐƚćĚĞƌ ďĞƌŽƌ ŚƵǀƵĚƐĂŬůŝͲ ŐĞŶ ƉĊ ĚĞŶ ůĊŐĂ ƌćŶƚĞŶŝǀĊŶ ŽĐŚ ĚĞŶ ĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵŵĂ ƉƌŝƐƵƚǀĞĐŬůŝŶŐĞŶ ĨƂƌ ĞŐŶĂŚĞŵƐŚƵƐ ƉĊ ƌŝŬƐŽŵĨĂƩ ĂŶĚĞ ŶŝǀĊ͘ ĞŶ ůĊŐĂ ƌćŶƚĞŶŝǀĊŶ ŚĂƌ ƵŶĚĞƌ ĞŶ ůĊŶŐ Ɵ Ě ŚĊůůŝƚ ƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ĨƂƌ ůĊŶĞƐŬƂƚƐĞů ƉĊ ĞŶ ƐŬćůŝŐ ŶŝǀĊ͕ ŵĞŶ ŝ ƵƚƌĞĚͲŶŝŶŐĞŶ ŚĂƌ ŵĂŶ ćǀĞŶ ƵƚĂƌďĞƚĂƚ ƐĐĞŶĂƌŝĞƌ ĨƂƌ ĞŶ ƐŝƚƵĂƟ ŽŶ Ěćƌ ƌćŶƚĞŶŝǀĊŶ ŚƂũƐ͘ Kŵ ƌćŶƚĞŶŝǀĊŶ ŚƂũƐ ćƌ ƌŝƐŬĞƌŶĂ ƐƚƂƌƌĞ ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ ŚĂƌ ďŽƐƚĂĚƐƐŬƵůĚĞƌ ŝ ŚƵǀƵĚƐƚĂĚƐƌĞŐŝŽŶĞŶ͕ ĞŌ ĞƌƐŽŵ ĚĞƌĂƐ

DEN BELASTNING BOENDEUTGIFTERNAS ÖKNING TILLFÖR ÄR REDAN NU OSKÄLIG &ĂƐƟ ŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ ŽĐŚ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ ćƌ ŽƌŽĂĚĞ ƂǀĞƌ ƂŬŶŝŶŐĞŶ Ăǀ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ Ğƌ͕ ǀĂƌƐ ƂŬŶŝŶŐ ƌĞĚĂŶ ƂǀĞƌƐŬƌŝĚĞƌ ƂŬŶŝŶŐĞŶ Ăǀ ĨƂƌǀćƌǀͲ ŶŝŶŐƐŬŽƐƚŶĂĚ͘ DĂŶ ĨƂƌƵƚƐƉĊƌ ĂƩ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌŶĂ ŝŶŽŵ ĚĞ ŶćƌŵƐƚĂ ĊƌĞŶ ŬŽŵŵĞƌ ĂƩ ƂŬĂ ŝ ďĞƚLJĚĂŶĚĞ ŐƌĂĚ͘ Ʃ Ň ĞƌƚĂů ĨƂƌćŶĚƌŝŶŐĂƌ͕ ƐŽŵ ŬŽŵŵĞƌ ĂƩ ŚĂ ďĞƚLJĚĞůƐĞ ƉĊ ƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ĨƂƌ ďĊĚĞ ćŐĂŶĚĞͲ ŽĐŚ ŚLJƌĞƐďŽĞŶĚĞ͕ ćƌ ƵŶĚĞƌ ďĞƌĞĚŶŝŶŐ͘ &ƂƌǀćƌǀƐŝŶŬŽŵƐƚĞƌŶĂ ƐƟ ŐĞƌ ĚŽĐŬ ĊƚĞƌŚĊůůƐĂŵƚ͕ ƐŽŵ ĞŶ ĨƂůũ Ăǀ ŵĊůĞƚ ĂƩ ƂŬĂ ŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌ ĞŶ͘ ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ƵƚŐƂƌ ƌĞĚĂŶ ĞƩ ŚŽƚ ŵŽƚ ƐLJƐͲ ƐĞůƐćƩ ŶŝŶŐĞŶ ŽĐŚ ŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌ ĞŶ ŶůŝŐƚ &ĂƐƟ ŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ ƐŽŵ ƌĞƉƌĞƐĞŶƚĞƌĂƌ ďŽƐƚĂĚƐćͲ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

ȝ 37 37

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitto 70 vuotta

Omakotiliitt

ŐĂƌĞ ćƌ ĚĞƚ ǀŝŬƟ Őƚ ĂƩ ĚćŵƉĂ ĞŶ ƂŬŶŝŶŐ Ăǀ ďŽĞŶĚĞƵƚͲ ŐŝŌ ĞƌŶĂ ĞŌ ĞƌƐŽŵ ŚƂŐĂ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ Ğƌ ŬĂŶ ƵƚŐƂƌĂ ĞƩ ŚŝŶĚĞƌ Ɵ ůů ĞdžĞŵƉĞů ĨƂƌ ĚĞŵ ƐŽŵ Ň LJƩ Ăƌ ĞŌ Ğƌ ĂƌďĞƚĞƚ͘ ^ĂŵƟ ĚŝŐƚ ƐŬĂƉĂƌ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ ĞƌŶĂ ƉƌĞƐƐ ƉĊ ůƂŶĞƌŶĂ ŽĐŚ ĞŶ ĨŽƌƚƐĂƩ ŐŽĚ ŬŽŶŬƵƌƌĞŶƐŬƌĂŌ ͘ ͟,ƂŐƌĞ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ Ğƌ ŽĐŚ ŬŽŵŵƵŶĂůĂ ƚĂƌŝī Ğƌ ŵŝŶƐͲ ŬĂƌ ŬŽŶƐƵŵĞŶƚĞƌŶĂƐ ŬƂƉŬƌĂŌ ŽĐŚ Ɵ ůů ĨƂůũĚ Ăǀ ĚĞƩ Ă ŵŝŶƐŬĂƌ ĚĞŶ ƂǀƌŝŐĂ ŬŽŶƐƵŵƟ ŽŶĞŶ͕͟ ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƌ :ƵŬŬĂ <ĞƌŽ͕ ĐŚĞĨƐĞŬŽŶŽŵ ǀŝĚ &ĂƐƟ ŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ͘ Verksamhetsledaren <ĂŝũĂ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ vid EgnaŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ͕ ƐŽŵ ƌĞƉƌĞƐĞŶƚĞƌĂƌ ƐŵĊŚƵƐŝŶǀĊŶĂƌĞ͕ ďĞƚŽŶĂƌ ĂƩ ĚĞƚ ćƌ ǀŝŬƟ ŐĂƌĞ ĂƩ ŬƌŝƟ ƐŬƚ ũƵƐƚĞƌĂ ŽĐŚ ŐƂƌĂ ŶĞĚƐŬćƌŶŝŶŐĂƌ ŝ ŬŽŵŵƵŶĂůĂ ŽĐŚ ƐĂŵŚćůůĞůŝŐĂ ƵƚŐŝŌ Ğƌ ćŶ ĂƩ ŬŽŶƟ ŶƵĞƌůŝŐƚ ĨƂƌƐƂŬĂ ĨƂƌďćƩ ƌĂ ĚĞŶ ŬŽŵŵƵŶĂůĂ ŽĐŚ Žī ĞŶƚůŝŐĂ ĞŬŽŶŽŵŝŶ ŐĞŶŽŵ ĂƩ ƂŬĂ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝĨͲ ƚĞƌŶĂ͘ ͟,ƂŐƌĞ ďŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ Ğƌ ƂŬĂƌ ĞŶĚĂƐƚ ďĞŚŽǀĞƚ Ăǀ ďŽƐͲ ƚĂĚƐƐƚƂĚ͕ ƐŽŵ ƌĞĚĂŶ ŶƵ ƵƉƉŐĊƌ Ɵ ůů ŶćƐƚĂŶ Ϯ ŵŝůũŽŶĞƌ ĞƵƌŽ ƉĞƌ Ċƌ͕͟ ƉĊƉĞŬĂƌ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘

^ŵćƌƚŐƌćŶƐĞŶ ĨƂƌ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ ćƌ ŶćƌĂ /ŶƚćŬƚĞƌŶĂ Ăǀ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ŚĂƌ ƂŬĂƚ ŵĞĚ ĚƌLJŐƚ ϲϬ ƉƌŽĐĞŶƚ ƉĊ ϮϬϭϬͲƚĂůĞƚ͘ / ĚĞƚ ŶƵǀĂƌĂŶĚĞ ƌĞŐĞƌŝŶŐƐƉƌŽͲ ŐƌĂŵŵĞƚ ƐŬƵůůĞ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ ƂŬĂƐ ŵĞĚ ϭϬϬ ŵŝůͲ ũŽŶĞƌ ĞƵƌŽ͕ ŵĞŶ ĞŶůŝŐƚ ĂŬƚƵĞůůĂ ƵƉƉŐŝŌ Ğƌ ŬŽŵŵĞƌ ĨƂƌͲ ŚƂũŶŝŶŐĞŶ ĂƩ ůĂŶĚĂ ƉĊ ϭϳϱ ŵŝůũŽŶĞƌ ĞƵƌŽ͘ ĞƐƐƵƚŽŵ ŬŽŵŵĞƌ ƐƚĂƚƐĨƂƌǀĂůƚŶŝŶŐĞŶƐ ŝŶƚĞƌŶĂ ƵƚǀĞĐŬůŝŶŐƐƉƌŽũĞŬƚ ĂƩ ŵĞĚĨƂƌĂ ĞŶ ŽŵǀćůǀŶŝŶŐ ǀĂĚ ŐćůůĞƌ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ ĨƌĊŶ ŽĐŚ ŵĞĚ Ċƌ ϮϬϮϬ͘ ŶĚƌŝŶŐĂƌŶĂ ĨƌĊŶ ĞŶ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚ Ɵ ůů ĞŶ ĂŶŶĂŶ ŬĂŶ ǀĂƌĂ ŵLJĐŬĞƚ ƐƚŽƌĂ͘ ǀĞŶ ƐŽĐŝĂůͲ ŽĐŚ ŚćůƐŽǀĊƌĚƐƌĞĨŽƌŵĞŶ ƐĂŵƚ ůĂŶĚƐŬĂƉƐƌĞĨŽƌŵĞŶ ƐŬĂƉĂƌ ŝ ŵĊŶŐĂ ŬŽŵŵƵŶĞƌ ĞƩ Ɵ ůůǀćdžƩ ƌLJĐŬ ƉĊ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ĞŶ͘ ͟ Ğƚ ćƌ ŚĞůƚ ŬůĂƌƚ ĂƩ ĚĞ ƐŽŵ ďĞƚĂůĂƌ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ŝŶƚĞ ŬĂŶ ďĞƚĂůĂ ŚƵƌ ŵLJĐŬĞƚ ƐŽŵ ŚĞůƐƚ͘ ůůĂ ƌĞĨŽƌŵĞƌ ŝŶŽŵ Į ŶĂŶƐƉŽůŝƟ ŬĞŶ ŬĂŶ ŽŵƂũůŝŐƚ Į ŶĂŶƐŝĞƌĂƐ ŵĞĚ ŚũćůƉ Ăǀ ŚƂŐƌĞ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐƐŬĂƩ ͕͟ ďĞƚŽŶĂƌ :ƵŬŬĂ <ĞƌŽ͘ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶĚĞƚ ćƌ ďĞŬLJŵƌĂƚ ƂǀĞƌ ŚƵƐŚĊůůĞŶƐ ŵƂũͲ ůŝŐŚĞƚĞƌ ĂƩ ƉĊǀĞƌŬĂ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐĞŶ͘ ,ƵƐŚĊůůĞŶ ŚĂƌ ŝŶƚĞ ŬƵŶŶĂƚ ĨƂƌƵƚƐĞ ĂƩ ďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐĞŶƐ ƚLJŶŐĚƉƵŶŬƚ ƂǀĞƌĨƂƌƐ ĨƌĊŶ ŝŶŬŽŵƐƚďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐĞŶ Ɵ ůů ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐďĞƐͲ ŬĂƩ ŶŝŶŐ ŽĐŚ ďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐ Ăǀ ŬŽŶƐƵŵƟ ŽŶ͘ / ŐƌƵŶĚůĂŐĞŶ ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƐ ĂƩ ĚĞŶ Žī ĞŶƚůŝŐĂ ŵĂŬƚĞŶƐ ƵƉƉŐŝŌ ćƌ ĂƩ ĨƌćŵũĂ ǀĂƌũĞ ƉĞƌƐŽŶƐ ƌćƩ Ɵ ůů ĞŶ ďŽƐƚĂĚ ŽĐŚ ĂƩ ƐƚƂĚĂ ŽƌĚŶĂŶĚĞƚ Ăǀ ƐũćůǀƐƚćŶĚŝŐƚ ďŽĞŶĚĞ͘ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌďƵŶͲ ĚĞƚ ĂŶƐĞƌ ĂƩ ĚĞŶ ŶƵǀĂƌĂŶĚĞ ƚƌĞŶĚĞŶ ĨƂƌ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐďĞƐͲ ŬĂƩ ŶŝŶŐ Ɵ ůů ŽĐŚ ŵĞĚ ƚǀŝŶŐĂƌ ŵĞĚďŽƌŐĂƌŶĂ ĂƩ ŐĞ ƵƉƉ ƐŝƩ ĞŐĞƚ ŚĞŵ͘ ͟sŝ ďĞŚƂǀĞƌ ĞŶ ŵĞƌ ŽŵĨĂƩ ĂŶĚĞ ƌĞĨŽƌŵ Ăǀ ďĞƐŬĂƩ ŶŝŶͲ ŐĞŶ ŽĐŚ ĞŶ ůĊŶŐƐŝŬƟ Ő ƉůĂŶ ĨƂƌ ŚƵƌ ƐŬĂƩ ĞƌŶĂ ŝ ĨƌĂŵƟ ĚĞŶ ƐĂŵůĂƐ ŝŶ͕͟ ĨƂƌĞƐůĊƌ <ĂŝũĂ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ ͟ Ʃ ĞŐĞƚ ŚĞŵ ćƌ ĞŶ ůĊŶŐƐŝŬƟ Ő ŽĐŚ ĚLJƌ ŝŶǀĞƐƚĞƌŝŶŐ͘ ,ƵƐŚĊůůĞŶƐ Ɵ ůůŐćŶŐůŝŐĂ ŝŶŬŽŵƐƚĞƌ ŵĊƐƚĞ ďĞĂŬƚĂƐ ćǀĞŶ ŝ ĨĂƐƟ ŐŚĞƚƐďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐĞŶ ŽĐŚ ƉĊ ĚĞƚ ŚĞůĂ ƚĂŐĞƚ ŵĊƐƚĞ ŵĞĚďŽƌŐĂƌŶĂ ŬƵŶŶĂ ĨƂƌďĞƌĞĚĂ ƐŝŐ ƉĊ ďĞƐŬĂƩ ŶŝŶŐĞŶƐ ƵƚǀĞĐŬůŝŶŐ Ŷćƌ ĚĞ ƉůĂŶĞƌĂƌ ƐŝƩ ďŽĞŶĚĞ͕͟ ŬŽŶƐƚĂƚĞƌĂƌ ^ĂǀŽůĂŝŶĞŶ͘ hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ ŽĞŶĚĞƵƚŐŝŌ Ğƌ ϮϬϭϳ Į ŶĂŶƐŝĞƌĂƐ Ăǀ &ŝŶůĂŶĚƐ &ĂƐƟ ŐŚĞƚƐĨƂƌďƵŶĚ ŽĐŚ &ŝŶůĂŶĚƐ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌͲ ďƵŶĚ͘ hƚƌĞĚŶŝŶŐĞŶ Į ŶŶĞƌ ĚƵ ŝ ƐŝŶ ŚĞůŚĞƚ Śćƌ͗ ǁǁǁ͘ƉƩ ͘ Į ͕ ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩ Ž͘Į ŽĐŚ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į

Siirtomaksujen kertakorotuksille katto ^ćŚŬƂŶ ũĂ ŵĂĂŬĂĂƐƵŶ ƐŝŝƌƚŽͲ ũĂ ũĂŬĞůƵŵĂŬƐƵŝůůĞ ĂƐĞƚĞƚĂĂŶ ϭϱ ƉƌŽƐĞŶƟ Ŷ ŬĞƌƚĂŬŽƌŽƚƵƐŬĂƩ Ž͘ ^ćŚͲ ŬƂŵĂƌŬŬŝŶĂůĂŝŶ ŽƐĂůƚĂ ƵƵƐŝ ƐććŶŶƂƐ ĂƐƚƵƵ ǀŽŝŵĂĂŶ ũŽ ƚćŶć ƐLJŬƐLJŶć͘ :ĂƚŬŽƐƐĂ ŬŽƌŽƚƵƐŬĂƩ Ž ĞƐƚćć ƚŽŝƐƚƵǀĂƚ ϭϱ ƉƌŽƐĞŶƟ Ŷ ŬŽƌŽƚƵŬƐĞƚ͕ ǀĞƌŬŬŽLJŚƟ Ƃƚ ǀŽŝǀĂƚ ŬŽƌŽƩ ĂĂ ŚŝŶƚŽũĂ ŬŽƌŬĞŝŶƚĂĂŶ ϭϱ ƉƌŽƐĞŶƟ ůͲ ůĂ ŬĞƌƌĂŶ ϭϮ ŬƵƵŬĂƵĚĞƐƐĂ͘ >ĂŬŝŵƵƵƚŽŬƐĞŶ ŵLJƂƚć ŚŝŶŶŽŝƩ ĞůƵŶ ŬŽŚƚƵƵůůŝƐƵƵƩ Ă ǀĂůǀŽǀĂ ŶĞƌŐŝͲ ĂǀŝƌĂƐƚŽ ǀŽŝ ƉƵƵƩ ƵĂ ŬŽƌŽƚƵƐŬĂƚŽŶ LJůŝƩ ćǀććŶ ŚŝŶŶŽŝƩ ĞůƵƵŶ͕ ǀĂůǀŽŶƚĂ ƚŽƚĞƵƚĞƚĂĂŶ ϭϮ ŬƵƵŬĂƵĚĞŶ ƐĞƵƌĂŶƚĂũĂŬƐŽŝƐƐĂ͘ ĚƵƐŬƵŶƚĂ ŚLJǀćŬƐLJŝ ŚĂůůŝƚƵŬƐĞŶ ĞƐŝƚLJŬƐĞŶ ƵƵƐŝƐƚĂ ƐććŶŶƂŬƐŝƐƚć ƐćŚŬƂͲ ũĂ ŵĂĂŬĂĂƐƵŵĂƌŬŬŝŶĂůĂŬŝŝŶ Ϯϲ͘ ŬĞƐćŬƵƵƚĂ͘

Erityisryhmien asumisen investointiavustukset haettava 8.11. mennessä ƐƵŵŝƐĞŶ ƌĂŚŽŝƚƵƐͲ ũĂ ƚƵƚŬŝŵƵƐŬĞƐŬƵƐ Z ŵLJƂŶƚćć ĞƌŝƚLJŝƐƌLJŚŵŝĞŶ ĂƐƵŶƚŽͲŽůŽũĞŶ ƉĂƌĂŶƚĂŵŝƐĞŬƐŝ ĂǀƵƐƚƵŬƐŝĂ͕ ũŽŝůůĂ ůŝƐćƚććŶ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝůƚĂĂŶ ŬŽŚƚƵƵůůŝƐƚĞŶ ũĂ ŬćLJƩ ƂƚĂƌŬŽŝƚƵŬƐĞĞŶƐĂ ƐŽǀĞůƚƵͲ ǀŝĞŶ ǀƵŽŬƌĂͲĂƐƵŶƚŽũĞŶ ƚĂƌũŽŶƚĂĂ͘ ǀƵƐƚƵŬƐĞƚ ƚƵůĞĞ ŚĂŬĞĂ ϴ͘ϭϭ͘ ŵĞŶŶĞƐƐć͘ >ŝƐćƟ ĞƚŽũĂ͗ ǁǁǁ͘ĂƌĂ͘Į

Huikea jäsenmäärän lisäys: ennätykselliset 809 uutta jäsentä asuntomessuilta!

Mikkelin Kirkonvarkaudessa pidetyt vuoden 2017 AsunƚŽŵĞƐƐƵƚ ŽŶŶŝƐƚƵŝǀĂƚ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶŶĂŶ ŬĂŶŶĂůƚĂ ůŽŝƐƚĂǀĂƐƟ ͘ WććĂƐŝĂƐƐĂ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ĂŬƟ ŝǀŝĞŶ ǀŽŝŵŝŶ ƚŽƚĞƵƚĞƩ Ƶ ũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶƚĂ ƚŽŝ ϴϬϵ ƵƵƩ Ă ũćƐĞŶƚć KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ ŽŽŶ ŬƵƵůƵǀŝŝŶ ũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐŝŝŶ͊ DŝŬŬĞůŝŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ũćƐĞŶĞƚ LJŚĚĞƐƐć ŵƵŝĚĞŶ ĂŬƟ ŝǀŝĞŶ ŬĂŶƐƐĂ ŽůŝǀĂƚ ĂŬƟ ŝǀŝƐĞƐƟ ƌĂŬĞŶƚĂŵĂƐƐĂ ŵĞƐͲ ƐƵƉŝƐƚĞƩ ćŵŵĞ ũĂ ƚĞŬĞŵćƐƐć ũćƐĞŶŚĂŶŬŝŶƚĂĂ͘ DŝŬŬĞůŝŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ũćƐĞŶŵććƌć ŬĂƐǀŽŝ LJůŝ ϰϬϬ͗ĂĂŶ ŵĞƐƐƵũĞŶ ĂŶƐŝŽƐƚĂ͘ hƵƐŝĞŶ ũćƐĞŶƚĞŶ ŵććƌć ŽƐŽŝƩ ĂĂ͕ ĞƩ ć KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ũĂ ƐĞŶ ũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶ ƚŽŝŵŝŶƚĂ ũĂ ƉĂůǀĞůƵƚ ŬŽĞƚĂĂŶ ƚĂƌƉĞĞůůŝƐŝŬƐŝ ũĂ ŚLJƂĚLJůůŝƐŝŬƐŝ͘ Tuomalla toimintaamme ĞŶƟ Ɛƚć ĞŶĞŵŵćŶ ĞƐŝůůĞ ũĂ ƚĂƌũŽĂŵĂůůĂ ũćƐĞŶLJLJƩ ć ĂŬƟ ŝͲ ǀŝƐĞƐƟ ŝŚŵŝƐŝůůĞ ƉLJƐƚLJŵŵĞ ůŝƐććŵććŶ ũćƐĞŶŵććƌććŵŵĞ ja korostamaan vaikutusmahdollisuuksiamme asumisen ĂƐŝŽŝƐƚĂ ƉććƚĞƩ ćĞƐƐć͘ ^ƵƵƌŬŝŝƚŽƐ ŵĂŚƚĂǀĂƐƚĂ ŽŵĂŬŽƟ LJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƚć DŝŬŬĞůŝŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞůůĞ ũĂ ŵƵŝůůĞ ŵĞƐƐƵŝůůĂ ƚLJƂƐŬĞŶŶĞůůĞŝůͲ le eri yhdistysten jäsenhankkijoille! ^ƵƵƌŬŝŝƚŽƐ ŵLJƂƐ ŵĞƐƐƵLJŚƚĞŝƐƚLJƂƐƚć KƐƵƵƐŬƵŶƚĂ ƐƵŶƚŽͲ messut ja Netrauta!

38 38

sŝŝĚĞƐƐĂĚĂƐ ĂƐƵŶƚŽŵĞƐƐƵŝůůĂ ůŝŝƩ LJŶLJƚ ũćƐĞŶ Žůŝ dĞƌƩ Ƶ <ĂŵƵůĂ <ƵƌŝŬĂƐƚĂ͘ <ƵǀĂƐƐĂ ŵLJƂƐ ƉƵŽůŝͲ ƐŽŶƐĂ ,Ăƌƌŝ <ĂŵƵůĂ ;ǀĂƐͿ ƐĞŬć ũćƐĞŶŚĂŶŬŬŝũĂ DĂƌƫ ELJŬćŶĞŶ͘ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ŵĞƐƐƵƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞŶĂ ƚŽŝŵŝͲ ŶƵƚ >ƵŽŵĂŶ >ŝůůĞǀŝůůĂ ͲŬĞƐćŬĞŝƫ Ƃ ĂƌǀŽƫ ŝŶ ŵĞƐƐƵũĞŶ ũćůŬĞĞŶ ŬĂŝŬŬŝĞŶ ŽƐĂƐƚŽůůĂ ǀŝĞƌĂŝůůĞŝͲ ĚĞŶ ũćƐĞŶƚĞŶ ũĂ ũćƐĞŶĞŬƐŝ ůŝŝƩ LJŶĞŝĚĞŶ ŬĞƐŬĞŶ͘ ƌǀŽŶŶĂƐƐĂ ǀŽŝƫ ƵƵƐŝ ũćƐĞŶĞŵŵĞ Wćŝǀŝ <ĞůůŽŬŽƐŬŝ >ŽŚũĂůƚĂ͘ KŶŶŝƩ ĞůƵƚ͊

to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

+HUUD WDORVVD <ŝĞůŝƚŽŝŵŝƐƚŽŶ ƐĂŶĂŬŝƌũĂŶ ŵƵŬĂĂŶ ŚĞƌƌĂ ǀŽŝ ƚĂƌŬŽŝƩ ĂĂ ŵŵ͘ ŝƐćŶƚćć͕ ƉććůůŝŬŬƂć͕ ũŽŚƚĂũĂĂ͕ ĞƐŝŵŝĞƐƚć ƚĂŝ ǀĂůƟ ĂƐƚĂ͘ KůůĂ ŚĞƌƌĂ ƚĂůŽƐƐĂ ƚĂŝ ŽůůĂ ŽŵĂ ŚĞƌƌĂŶƐĂ ũĂ ŵććƌćƚć ŝƚƐĞ ĂƐŝŽŝƐƚĂĂŶ͘ <ƵŶ puhdistetaan sanonnasta sen sukupuolisidonnaisuus, voidaan puhua sellaisesta keskeisestä yhteiskunnallisesta arvosta kuin LJŬƐŝůƂŶǀĂƉĂƵƐ͘ <ćLJƚćŶŶƂƐƐć ƐĞ ƚĂƌŬŽŝƩ ĂĂ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵƩ Ă ƚĞŚͲ Ěć LJŬƐŝůƂůůŝƐŝć ǀĂůŝŶƚŽũĂ͘ DĂŚĚŽůůŝƐƵƵƩ Ă ŽůůĂ ŽŵŝĞŶ ǀĂůŝŶƚŽũĞŶƐĂ ŚĞƌƌĂ ƚĂŝ ƌŽƵǀĂ͘ Asumismuodon valinta on yksi ihmisen elämässä tehtäviä isoũĂ ǀĂůŝŶƚŽũĂ͘ sĂƉĂƵƐ ĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŶ ǀĂůŝŶŶĂƐƐĂ Ğŝ ŽůĞ ƌĂũĂƚŽŶƚĂ Ɛŝůůć ŵŽŶĞƚ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵŵŝƐĞĞŶ ůŝŝƩ LJǀćƚ ĂƐŝĂƚ ƌĂƚŬŽƚĂĂŶ ƚŽŶƟ ŶͲ ƌĂũŽũĞŶ ƵůŬŽƉƵŽůĞůůĂ ʹ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ ͕ ŵĂĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƟ ƚĂŝ ŬƵŶƚĂƚĂƐŽůůĂ͘ ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ͗Ŷ ŬĂŶŶĂůƚĂ ŵŝĞůĞŶŬŝŝŶͲ ƚŽŝŶĞŶ ŬLJƐLJŵLJƐ ŽŶ͕ ŬƵŝŶŬĂ ǀĂŚǀĂƐƟ ŵĞŝͲ tä ohjataan asumismuodon valinnassa?

"

:ĂƌŵŽ <ŝƵƌƵ ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ϭ͘ ǀĂƌĂƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ

ŽŝŵĂĂŶ Ɛŝƚć͕ ŵŝůůĂŝƐŝĂ ĞƌŽũĂ Ğƌŝ ƉĂŝŬŬĂŬƵŶƟ ĞŶ ǀćůŝůůć ŽŶ ũćůũĞůůĞ ũććǀŝĞŶ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵƐƚĞŶ ŽƐĂůƚĂ͘ <ŝŝŶƚĞŝƐƚƂǀĞƌŽƚ͕ ůćŵŵŝƚLJƐͲ ŬƵůƵƚ͕ ǀĞƐŝͲ ũĂ ũćƚĞŚƵŽůƚŽŵĂŬƐƵƚ ǀĂŝŚƚĞůĞǀĂƚ ƉĂŝŬŬĂŬƵŶŶŝƩ ĂŝŶ͘ Näin arvioituna kallein paikkakunta ei olekaan pääkaupunkiƐĞƵƚƵ͘ Asumismuodon suosio on toinen hyvä tapa arvioida kansalaisƚĞŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐƵƵŬƐŝĂ ǀĂůŝƚĂ ĂƐƵŵŝƐŵƵŽĚŽŬƐĞĞŶ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵͲ ŵŝŶĞŶ͘ ^ƵŽŵĞŶ ǀŝƌĂůůŝƐĞŶ Ɵ ůĂƐƚŽŶ ƌĂŬĞŶŶƵŬƐĞƚ ũĂ ŬĞƐćŵƂŬŝƚ mukaan noin 5,4 miljoonan henkilön asuntoväestöstä 2,7 miljoonaa asuu erillisissä pientaloissa, 0,7 miljoonaa rivi- ja ketjutaloissa, 1,9 miljoonaa asuinkerrostaloissa ja 0,08 miljoonaa ŵƵŝƐƐĂ ŬƵŝŶ ĂƐƵŝŶƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƐĂ͘ KŵĂŬŽƟ ĂƐƵũĂŶ ŶćŬƂŬƵůŵĂƐƚĂ ŶćLJƩ ćŝƐŝ Ɛŝůƚć͕ ĞƩ ć ĞƌŝůůŝƐĞƐƐć ƉŝĞŶƚĂůŽƐƐĂ Ğůŝ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ asuminen on suosituin asumismuoto eli jotakuinkin puolet väestöstä asuu erillisessä ƉŝĞŶƚĂůŽƐƐĂ͘

Yksi hyvä tapa mitata asumismuodon Suomen Omakotiliitto ry on ǀĂůŝŶŶĂŶǀĂƉĂƵƩ Ă ŽŶ ƚĂƌŬĂƐƚĞůůĂ ǀĂůŝŶͲ Kolmas tapa lähestyä asumismuodon valinomakotiasujan ykkösnyrkƚŽũĞŶ ƚĂůŽƵĚĞůůŝƐŝĂ ĞĚĞůůLJƚLJŬƐŝć͘ ^ƵŽŵĞŶ taa voisi olla suomalaisten asumisunelmien ki, kun puhutaan valtakunKŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ ůĂĂƟ ŝ LJŚĚĞƐƐć LJŚƚĞŝƐƚLJƂͲ ƐĞůǀŝƩ ćŵŝŶĞŶ͘ dƵƚŬŝŵƵƐƚĞŶ ŵƵŬĂĂŶ ϲϬͲϴϬ й nallisesta vaikuttamisesta͘ kumppaneiden kanssa erilaisia selvitykƐƵŽŵĂůĂŝƐŝƐƚĂ ŚĂůƵĂĂ ĂƐƵĂ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ Ğůŝ Ɛŝć ũĂ ƚƵƚŬŝŵƵŬƐŝĂ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐŝƐƚĂ͘ ƵƐĞĂŵƉŝ ŬƵŝŶ͕ ŵŝƚć ƚćůůć ŚĞƚŬĞůůć ĂƐƵƵ͘ DŝĞůĞŶŬŝŝŶƚŽŝƐƚĂ ůƵĞƩ ĂǀĂĂ ŽŶ ĞƐŝŵĞƌŬŝŬͲ Ɛŝ Ɵ ĞĚŽƚ Ɛŝŝƚć͕ ŵŝƚć ŵĂŬƐĂĂ ĂƐƵŵŝŶĞŶ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ͕ ŬĞƌƌŽƐͲ KŵĂŬŽƟ ĂƐƵũŝĞŶ ũćƌũĞƐƚćLJƚLJŵŝŶĞŶ ŽŶ ŬĞŝŶŽ ƐĂĂĚĂ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵͲ ƚĂůŽƐƐĂ ƚĂŝ ƌŝǀŝƚĂůŽƐƐĂ͘ KŵĂ ƚƵůŬŝŶƚĂŶŝ Ɵ ůĂƐƚŽŝƐƚĂ ũĂ ŬćLJƚćŶŶƂŶ ũĂŶ ććŶŝ ŬƵƵůƵŵĂĂŶ ŬĂƵĞŵŵĂƐ Ͳ Žůŝ ƐŝƩ ĞŶ ŬLJƐĞ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůͲ ŬŽŬĞŵƵŬƐĞŶŝ ŽŶ͕ ĞƩ ć ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵŵŝŶĞŶ ŽŵŝƐƚƵƐĂƐƵŶŶŽƐƐĂ ŽŶ ůŝƐĞƐƚĂ͕ ŵĂĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƚĂ ƚĂŝ ƉĂŝŬĂůůŝƐĞƐƚĂ ƉććƚƂŬƐĞŶƚĞŽƐƚĂ͘ yleisellä tasolla kenelle tahansa mahdollinen vaihtoehto suu^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ƌLJ ŽŶ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵũĂŶ LJŬŬƂƐŶLJƌŬŬŝ͕ ŬƵŶ ƌĞƐƐĂ ŽƐĂƐƐĂ ŵĂĂƚĂ͘ ƉƵŚƵƚĂĂŶ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐĞƐƚĂ ǀĂŝŬƵƩ ĂŵŝƐĞƐƚĂ͘ >ŝŝƩ ŽƌĂŬĞŶŶĞ ŵĂŚĚŽůůŝƐƚĂĂ ǀĂŝŬƵƩ ĂŵŝƐĞŶ ƉŝŝƌŝƚĂƐŽůůĂ ƉŝŝƌŝũćƌũĞƐƚƂũĞŶ ƚŽŝŵĞƐͲ ƌŝƩ ćŝŶ ŵŝĞůĞŶŬŝŝŶƚŽŝƐŝĂ ũĂ ŽƐŝŶ ŚćůLJƩ ćǀŝć ƚƵůŽŬƐŝĂ ŽŶ ƐĂĂƚƵ͕ ƚĂ ũĂ ƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJŬƐŝƐƐć ůƵŽĚĂĂŶ ĂƐƵŵŝƐǀŝŝŚƚLJǀLJLJƩ ć ůćŚŝͲ ŬƵŶ ĂƐƵŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵƐůĂƐŬĞůŵŝƐƚĂ ŽŶ ƉŽŝƐƚĞƩ Ƶ ůĂŝŶĂŶůLJŚĞŶŶLJƐͲ ĂůƵĞƩ Ă ŬŽƐŬŝĞŶ͘ WŝĚĞƚććŶ ŽŵĂŬŽƟ ĂƐƵŵŝŶĞŶ ŵĂŚĚŽůůŝƐĞŶĂ ũĂ ũĂ ŬŽƌŬŽŵĞŶŽƚ͘ <ĂŝŬŬŝ ƐƵŽŵĂůĂŝƐĞƚ Ɵ Ğƚćǀćƚ͕ ĞƩ ć ƉććŬĂƵƉƵŶŬŝͲ mieluisana vaihtoehtona! seudulla asuminen on korkeista asuntojen hinnoista johtuen ŬĂůůĞŝŶƚĂ͘ :ŽƐ ĂƐƵŶƚŽũĞŶ ŚŝŶŶĂƚ ũćƚĞƚććŶ ƐŝǀƵƵŶ͕ ƉććƐƚććŶ ĂƌǀŝͲ :ĂƌŵŽ <ŝƵƌƵ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

39 39

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitto 70 vuotta

Omakotiliitt

z> /E E W/ E<//Ed /^dPz, /^dz^ Zz͗E ^ EdPD Z /E E ^zz^<K<Kh^ ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ Yleinen Pienkiinteistöyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϳ͘ϬϬ ŽƐŽŝƩ ĞĞƐƐĂ ^ŝůĂƟ Ğ ϲ Ă͕ ϬϬϳϱϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ͘ Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat eli 2018 talous- ja toimintasuunniƚĞůŵĂƚ ƐĞŬć ŚĞŶŬŝůƂǀĂůŝŶŶĂƚ͘ <ŽŬŽƵƐƚĂƌũŽŝůƵŶ ǀƵŽŬƐŝ ĞŶŶĂŬŬŽŝůŵŽŝƩ ĂƵƚƵŵŝŶĞŶ ϭϭ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ƐćŚŬƂƉŽƐƟ ƚƐĞ ůĞĂ͘ƐĂƌŬĂŵĞƌŝΛƐĂƵŶĂůĂŚƟ ͘Į

, D E : W/Z< ED E KD <Kd/ͳ : DP<</> /^z, /^dz^ Zz ͳ ^zz^<K<Kh^ ϭϰ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ^zz^<K<Kh^ Ɵ ϭϰ͘ϭϭ͘ ϮϬϭϳ <ůŽ ϭϴ͗ϬϬ >ŽŬŬŝ ZĂǀŝŶƚŽůĂ <ĂďŝŶĞƫ :ĂůŬĂƌĂŶͲ ŶĂŶƟ Ğ ϭϵ͕ >ĂŚƟ ͘ <ŽŬŽƵƐŬĂŚǀŝƚ ĂůƵƐƐĂ͘ dĞƌǀĞƚƵůŽĂ͘ <ćƐŝƚĞůůććŶ ƐććŶƚƂũĞŶ ƐLJLJƐŬŽŬŽƵŬƐĞůůĞ ŵććƌććŵćƚ ĂƐŝĂƚ͘ ,ĂůůŝƚƵƐ

d DW Z E : W/Z< ED E KD <Kd/ͳ : DP<</> /^z, /^dz^ Zz <K /E > DD/dz^ : E Z'/ ŝŬĂ͗ ϭϱ͘ϭϭ͘ ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϰ͗ϬϬ ʹ ϭϴ͗ϬϬ WĂŝŬŬĂ͗ WŝƌŬĂŶ DĂĂůćŵƉƂ KLJ͕ zƌŝƩ ćũćŬĂƚƵ ϵ͕ ϯϳϭϬϬ EŽŬŝĂ WƵŚ͘ ϬϭϬ ϯϮϬ ϯϱϬϬ ǁǁǁ͘ƐƵŶĐŽ͘Į WŝƌŬĂŶ DĂĂůćŵŵƂŶ ĂƐŝĂŶƚƵŶƟ ũĂƚ ĞƐŝƩ ĞůĞǀćƚ ŬŽĚŝŶ ůćŵŵŝƚLJƐũćƌũĞƐƚĞůŵŝć͘ >ćŵƉƂƉƵŵƉƵƚ ũĂ DĂĂůćŵƉƂ͕ ƐĞŬć ƵƌŝŶŬŽƐćŚŬƂ ĂƐŝĂŶƚƵŶƟ Ă ƉĂŝŬĂůůĂ͘ >ŝƐćƟ ĞƚŽũĂ͗ DŝŬŬŽ >ĞƉƉćŶĞŶ Ɖ͘ ϬϰϬ ϴϳϲ ϳϳϬϲ ŵŝŬŬŽ͘ůĞƉƉĂŶĞŶΛƐƵŶĐŽ͘Į <ĞƐŬƵƐƚĞůůĂĂŶ dĂŵƉĞƌĞĞŶ ĂůƵĞĞŶ KŵĂŬŽƟ ƚĂůŬŬĂƌŝ ĂƐŝŽŝƐƚĂ͘ dƵůĞ ƉĂŝŬĂůůĞ ŬĞƌƚŽŵĂĂŶ ƚĂůŬŬĂƌŝƚĂƌƉĞŝƐƚĂƐŝ ũĂ ƚŽŝŵŝŶŶĂŶ ŬĞŚŝƩ ćŵŝƐĞƐƚć͘ dŝůĂŝƐƵƵƐ ŽŶ ĂǀŽŝŶ ŬĂŝŬŝůůĞ ŽŵĂŬŽƟ Ͳ ũĂ ƌŝǀŝƚĂůŽũĞŶ ŽŵŝƐƚĂũŝůůĞ͘

, >^E/E' Z &Z E </D/dKPE ^ŽŵŵĂƌĞŶ ŚĂƌ ŐĊƩ ŽĐŚ ǀŝ ćƌ ŶƂũĚĂ ĨĂƐƚćŶ ǀĊƌ ǀćƌŵĞ ŬŽŵ ĨƂƌƐƚ ĚĞŶ Ϯϯ ũƵůŝ ŝ Ċƌ͘ dŝĚŝŐĂƌĞ ŚĂĚĞ ǀŝ ƌĞŐŶ ŽĐŚ ƌƵƐŬ ŵĞĚ ĨĊ ǀĂƌŵĂ ĚĂŐĂƌ͕ ŵĞŶ ǀŝ Śćƌ ƉĊ <ŝŵŝƚŽƂŶ ćƌ ũƵ ŬćŶĚĂ ĨƂƌ ĂƩ ŝŶƚĞ ŬůĂŐĂ͕ ǀŝ ďŝƚĞƌ ŝŚŽƉ ŽĐŚ ƌƵůůĂƌ ƉĊ ĨƂƌ ĨƵůůƚ͘ dćŶŬ ǀŝůŬĞƚ ƵƚďƵĚ Ăǀ ŚĂƉƉĞŶŝŶŐƐ ǀŝ ŚĂƌ Śćƌ ƉĊ ƂŶ͕ ĂůƟ Đ :Ănjnj͕ <ĂƐŶćƐĚĂŐĞŶ͕ dƌĂŬͲ ƚŽƌ <ĂǀĂůŬĂĚĞŶ ŝ <ŝŵŝƚŽ͕ <ĂůŬŚŽůŵĞŶ ŝ sćƐƚĂŶł ćƌĚ͕ ĞŶŐƚƐŬćƌ͕ PƌƂ͕ &ŽƌŶĞůĚĂƌŶĂ ŝ ĂůƐďƌƵŬ ; LJĂůĂŐĞƚͿ EŽƌƉĂƐ ŽĐŚ Ɵ ůů ƐŝƐƚ ^ĞƉƚĞŵďĞƌ KƉĞŶ ;Ěćƌ ƚƌćī Ăƌ Ŷŝ ŽĐŬƐĊ ŽƐƐͿ ŽĐŚ ƐĊ ćǀĞŶ ĚŽŵ ŚćƌůŝŐĂ ƚŽƌŐĚĂŐĂƌŶĂ ŝ ĂůƐďƌƵŬ͘ DĂƐƐŽƌ ŵĞĚ ĨŽůŬ͕ Ěŝƚ ŵĊƐƚĞ ĂůůĂ ŬŽŵŵĂ ĨƂƌ Śćƌ ƚƌćī ĂƐ ŵĂŶ ŽĐŚ ƵŵŐĊƐ͕ ćƚĞƌ ĞŶ ŐŽĚďŝƚ ƉĊ ZŽƐĂůĂ ,ĂŶĚĞůƐďŽĚ ŽĐŚ ƉĊ ĂŶĚƌĂ ŵLJƐŝŐĂ ĐĂĨĠĞƌ͕ ŐĊƌ Ɵ ůů ƌĞƐƚĂƵƌĂŶŐ WŽƌƚƐŝĚĞ ƉĊ ůƵŶĐŚ ĞůůĞƌ ƚĂƌ ĞŶ ƐƉĞĐŝĂů ƉŝnjnjĂ ƉĊ ,ŽƚĞůů ^ƚƌĂŶĚ͕ ƚƌćī Ăƌ ĞŶ ŵĂƐƐĂ ǀćŶŶĞƌ ƉĊ ƚŽƌŐĞƚ ŽĐŚ ĨƌŽƩ ĞƌĂƌ ƐĞũ ďůĂŶĚ ĂůůĂ͘ ZŽůŝŐ ŽĐŚ ŚćŶĚĞůƐĞƌŝŬ ƐŽŵŵĂƌƟ Ě ŚĂƌ ǀŝ Śćƌ ƉĊ ƂŶ͘ Ğƚ Į ŶŶƐ ǀĞƌŬůŝŐĞŶ ĞƩ ŽƚƌŽůŝŐƚ ƐƚŽƌƚ ƵƚďƵĚ Ăǀ ǀĂĐŬƌĂ ƉůĂƚƐĞƌ ƌƵŶƚ Žŵ ĂƩ ďĞƐƂŬĂ͘ <Žŵ ćǀĞŶ ŝŚĊŐ ĂƩ ĨƌĊŶ ƐĞƉƚĞŵďĞƌ ŵĊŶĂĚ ŬĂŶ ĚŝŶ ŐƌĂŶŶĞ͕ ƐůćŬƚŶŝŶŐ͕ ďĞŬĂŶƚ ĞůůĞƌ ďĞŬĂŶƚƐ ďĞŬĂŶƚ ĨĊ ŐƌĂƟ Ɛ ŵĞĚůĞŵƐƐŬĂƉ ŝ ĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶ ĨƌĂŵ Ɵ ůů ĊƌĞƚƐ ƐůƵƚ͕ ůĊƚ ĚũƵŶͲ ŐĞůƚĞůĞĨŽŶĞŶ ĨƂƌŵĞĚůĂ ĚĞƩ Ă ǀŝĚĂƌĞ͘ sŝ ŚĂƌ ũƵ ŵĂƐƐŽƌ Į ŶĂ ĨƂƌŵĊŶĞƌ͕ ƚĂŐ ŐćƌŶĂ ŬŽŶƚĂŬƚ Ɵ ůů ŶŶ >ĂƵƌĠŶ ϬϰϬͲϳϯϵϳϴϴϯ ĨƂƌ ŵĞƌ ŝŶĨŽƌŵĂƟ ŽŶ͘

ELJƚ LJŚĚĞƐƐć ƉŽŚƟ ŵĂĂŶ ŬŽĚŝŶ ĞŶĞƌŐŝĂŬLJƐLJŵLJŬƐŝć͊ <ĂŚǀŝͲ ũĂ ŵĞŚƵƚĂƌũŽŝůƵ͘ sĂƉĂĂ ƉććƐLJ͘ >ćŵƉŝŵćƐƟ ƚĞƌǀĞƚƵůŽĂ͊

dǀĊ ŶLJĂ ƐĂŵĂƌďĞƚƐƉĂƌƚŶĞƌ ŚĂƌ ǀŝ ĨĊƩ ͕ ĞŶ ĨŽƚŽŐƌĂĨ͕ ƐĊ ƌŽůŝŐƚ ŵĞĚ ĞƩ ƉŽƌƚƌćƩ Ăǀ ĚŝŶ ĨĂŵŝůũ͕ ďĂƌŶďĂƌŶ͕ ĚũƵƌ ŵŵ͘ EƵ ŐƂƌ ŵĂŶ ĚĞƚ ŐćƌŶĂ ƵƚĞ ŝ ŶĂƚƵƌĞŶƐ ŐƌƂŶƐŬĂ ž ,ĂŶŶĂ ,ŽůŵďĞƌŐ͕ ,ĂŶŶŽůŝ&ŽƚŽ ŬŽŶƚĂŬƚ ƚĞů͘ ϬϰϬϬͲϰϱϬϵϮϱ͕ ĞƉŽƐƚ ŝŶĨŽΛŚĂŶŶŽůŝ͘Į ćƌ ǀĊƌ ŶLJĂ ƐĂŵĂƌďĞƚƐƉĂƌƚŶĞƌ͘ dĂĐŬ ,ĂŶŶĂ ž

dĂŵƉĞƌĞĞŶ ũĂ WŝƌŬĂŶŵĂĂŶ KŵĂŬŽƟ Ͳ ũĂ ŵƂŬŬŝůćŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ WŚũ͘ WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ ŵƉ͘ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϮϬ͕ ƉĞƌƫ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į sƉũ͘ ^ĞƉƉŽ dĂŵŵŝŶĞŶ ŵƉ͘ Ϭϰϰ ϬϮϯ ϲϬϬϭ͕ ƐĞƉƉŽ͘ƚĂŵŵŝŶĞŶΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į

&͗ŵĂ ĂŶŝĞů >ŝŶĚƌŽŽƐ͕ ƚĂƉĞƚƐĞƌŝŶŐ͕ ŵĊůŶŝŶŐƐĂƌďĞƚĞ͕ ďĂĚƌƵŵƐĂƌďĞƚĞŶ ĞƚĐ͕ ƚĞů͘ ϬϰϬͲϱϵϰϮϳϱϵ͕ ĞƉŽƐƚ ĚĂŶŝĞů͘ůŝŶĚƌŽŽƐϵϭΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ͘ dĂĐŬ ĂŶŝĞů ž ,P^d E^ WZK'Z D ͗

s Z^/E /^ͳ^hKD E KD <Kd/z, /^dz^ <K/sh> ͳ, Z/dhE KD <Kd/z, /^dz^ d dd Z/D d< ;D/ > E^ W ,K/dd : Ϳ > Ϯϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ sĂƌƐŝŶĂŝƐͲ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ ũĂ <ŽŝǀƵůĂͲ,ĂƌŝƚƵŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐͲ ƚLJƐ ũćƌũĞƐƚćǀćƚ ƚĞĂƩ ĞƌŝŵĂƚŬĂŶ hƵĚĞŶŬĂƵƉƵŶŐŝŶ dĞĂƩ ĞƌŝŝŶ ůĂƵĂŶƚĂŝŶĂ Ϯϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ͘ EćLJƚƂŬƐĞŶć ŽŶ DŝĞůĞŶƐćƉĂŚŽŝƩ ĂũĂ͕ ŶćLJƚƂƐ ĂůŬĂĂ ŬůŽ ϭϯ͘ WććƐLJůŝƉƵƚ ĞůćŬ͘ ϯϳ͕ϱϬ Φ ͬ ŵƵƵƚ ϯϵ͕ϱϬ Φ ƐŝƐćůƚćĞŶ ďƵī ĞƚͲƌƵŽŬĂŝůƵŶ ŚŽƚĞůůŝ ƋƵĂƌŝƵŬƐĞƐƐĂ ĞƐŝƚLJŬƐĞŶ ũćůŬĞĞŶ͘ Yhdistykset tarjoavat väliaiŬĂŬĂŚǀŝŶ ũĂ ŬƵůũĞƚƵŬƐĞŶ hƵƚĞĞŶŬĂƵƉƵŶŬŝŝŶ͘ DĂƚŬĂůůĞ ůćŚĚĞƚććŶ <ŽŝǀƵůĂŶ ůŝŝŬĞŬĞƐŬƵŬƐĞŶ ƉLJƐćŬƂŝŶƟ ĂůƵĞĞůƚĂ ;<ĂƚĂƌĂŝƐƚĞŶƟ Ğ ϳͿ Ϯϱ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϭ͘ DĂƚŬĂƌĞŝƫ dƵƌƵƐƚĂ͗ ϴ͕ Ɵ ĞϭϵϮ <ƵƐƚĂǀŝŶƟ Ğ͕ Ɵ Ğ ϭϵϰ zͲƟ Ğ ũĂ Ɵ Ğ ϭϵϲ >ŽŬĂůĂŚĚĞŶƟ Ğ͘ DƵŬĂĂŶ ƉććƐĞĞ ŵLJƂƐ ƌĞŝƟ Ŷ ǀĂƌƌĞůƚĂ͘ /ůŵŽŝƩ ĂƵŵŝƐĞƚ • sͲ^ KŬLJ͗ WŝƌũŽ WĂĂũĂŶĞŶ ϬϱϬϯϱϴϵϲϬϯ ƚĂŝ ƉŝƌũŽ͘ƉĂĂũĂŶĞŶΛůŝǀĞ͘Į ϭϱ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ũĂ ůŝƉƵƚ ŽŶ ŵĂŬƐĞƚͲ tava yhdistyksen Ɵ ůŝůůĞ &/ϳϲ ϱϳϭϮ ϮϮϮϬ ϬϮϴϱ ϳϵ Ϯϯ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ǀĂƌŵŝƐƚĂĂŬƐĞŶŶĞ ŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐĞŶŶĞ͘ • <Ͳ, KŬLJ͗ Ŷƫ WĂĂũĂŶĞŶ ϬϱϬϯϰϱϲϯϱϲ ƚĂŝ ĂŶƫ ͘ƉĂĂũĂŶĞŶϮΛŚŽƚŵĂŝů͘ĐŽŵ ϭϱ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ũĂ ůŝƉƵƚ ŽŶ ŵĂŬƐĞƩ ĂǀĂ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ Ɵ ůŝůůĞ &/ϳϱ ϱϳϭϯ ϰϱϮϬ ϬϭϵϮ ϭϲ Ϯϯ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ǀĂƌŵŝƐƚĂĂŬƐĞŶŶĞ ŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐĞŶŶĞ͘ Yhdistysten hallitukset

40 40

ϭϵ͘ϭϬ͘ϭϳ ,ƂƐƚŵƂƚĞ ƉĊ ZĞƐƚĂƵƌĂŶŐ ^ƚƌĂŶĚ ŝ ĂůƐďƌƵŬ Ŭů͘ ϭϴ͗ϬϬ͕ ŐćƐƞ ƂͲ ƌĞůćƐĂƌĞ ZĞŚĂď ĞŶƚĞƌ͕ 'ƵŶŶĞǀŝ sĞƐƚĞƌůƵŶĚ͕ ŝŶĨŽƌŵĂƟ ŽŶ ĂŶŐ͘ ŶLJĂ ďĞŚĂŶĚůŝŶŐƐŵĞƚŽĚĞƌ ŽĐŚ ŵĂƐƐŽƌ Ăǀ ĂŶŶĂƚ ŶLJƩ ƉĊ ĚĞŶ ĨƌŽŶƚĞŶ͘ ϭϭ͘ϭϭ͘ϭϳ /ŬĞĂ͕ ĂŶŵćů ĚĞũ Ɵ ůů ĂƌŝƚĂ ƚĞů͘ ϬϱϬͲϯϮϮϴϳϭϲ͘ ϭϴͲϭϵ͘ϭϭ͘ϭϳ :ƵůdĂůůŝŶŶ͕ ĂŶŵćů ĚĞũ Ɵ ůů ŶŶ ƚĞů ϬϰϬͲϳϯϵϳϴϴϯ͘ WĊ ŵĞĚͲ ůĞŵŵĂƌƐ ďĞŐćƌĂŶ ƌĞƐĞƌ ǀŝ ŝŐĞŶ Ɵ ůů dĂůůŝŶŶ͘ Ŷŵćů ŐćƌŶĂ ĚŝƩ ŝŶƚƌĞƐƐĞ ƐĊ ĨŽƌƚ ƐŽŵ ŵƂũůŝŐƚ͕ ŝŶƚĞ ďŝŶĚĂĚĞ͕ ďĂƌĂ ƐĊ ǀŝ ǀĞƚ ůŝƚĞ Žŵ ĚĞƚ ďůŝƌ ŶĊŶ ƌĞƐĂ͘ Ϭϱ͘ϭϮ͘ϭϳ :ƵůďƵī Ġ ƉĊ ƌĞƐƚĂƵƌĂŶŐ WŽƌƚƐŝĚĞ͕ ĂŶŵćůŶŝŶŐĂƌ ĨƌŽŵ͘ Ϭϵ͘ϭϭ͘ϭϳ Ɵ ůů :ƵƌŝƚĂ ƚĞů͘ ϬϰϬͲϴϰϴϲϳϵϳ͘ ,ƂƐƚŚćůƐŶŝŶŐĂƌ ŶŶͬ ŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶ ŝ ƌĂŐƐͲ ł ćƌĚ ƌĨ &ŽƚŽ͗ ^ƵƐĂŶ ,ŽůŵďĞƌŐ͕ ŚƂƐƚĞŶƐ ĨćƌŐƉƌĂŬƚ <ŽůůĂ ƵƉƉ ŽƐƐ ƉĊ͗ ŚƩ Ɖ͗ͬ​ͬǁǁǁ͘ĞŚĨͲĚƌĂŐƐł ĂƌĚ͘Į ͬ ŚƩ Ɖ͗ͬ​ͬǁǁǁ͘ĨĂĐĞŬ͘ĐŽŵͬĞŐŶĂͲ ŚĞŵƐĨŽƌĞŶŝŶŐĞŶ͘ĚƌĂŐƐł ĂƌĚͬ

to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

KZ/D dd/> E KD <Kd/z, /^dz^ Zz z, /^dz<^ E ϰϱ s͘ :h,> ͵ W/<<h:Kh>h > Ϯϴ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ <>K ϭϱ͗ϬϬ :zDz>/EE ^^ ͘ /ůůĂŶ ŽŚũĞůŵĂƐƐĂ͗ ZƵŽŬĂŝůƵ͕ ƉƵŚĞĞƚ͕ ŚƵŽŵŝŽŶŽƐŽŝƚƵŬƐĞƚ ͕ ŵƵƐŝŝŬŬŝĂ͕ DĂůůƵƐũŽĞŶ ŵŝĞƐǀŽŝŵŝƐƚĞůŝũĂƚ ĞƐŝŝŶƚLJLJ͕ ŬĂŚǀŝƚ͕ ĂƌǀŽŶƚĂĂ ũĂ ƚĂŶƐƐŝĂ͘

JÄRJESTÖSIVUT

d<ͳ<hZ^^/d KZ/D dd/> E K<z͗E : ^ E/>>

<ƵƌƐƐŝŵĂŬƐƵ ũćƐĞŶŝůƚć ϭϬ͕ϬϬ Φ ͬ ŬĞƌƚĂ <ƵƌƐƐŝŵĂŬƐƵƵŶ ƐŝƐćůƚLJLJ ŽƉĞƚƵƐ ũĂ ŬĂŚǀŝƚ͘

WĂŝŬŬĂ͗ zŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ƚŽŝŵŝƟ ůĂ tĂŶŚĂ ŵŝƐ <ŽƵůƵƟ Ğ ϭϵ͕ KƌŝŵĂƫ ůĂ

<ŽƵůƵƩ ĂũĂŶĂ KƌŝŵĂƫ ůĂŶ ƚĂůŬŬĂƌŝ <Ăƌŝ sŝŝƚĂͲ nen joka on myös ATK-talkkari, sekä yhdistyksen henkilöitä vertaistuki kouluksena ja muita ĂƐŝĂŶƚƵŶƟ ũŽŝƚĂ͘

Ͷ <Ğ ϰ͘ϭϬ͘ ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϯ͗ϬϬ Ͳ ϭϲ͗ϬϬ tŝŶĚŽǁƐ ϭϬ ŬćLJƚƂŶ ŽƉŝƐŬĞůƵ

sĂƌĂĂ ŝůůĂůůŝƐŬŽƌƫ ĂŝŬƵŝƐĞƚ Ϯϱ Φ͕ ůĂƉƐĞƚ ϲͲϭϮ ǀ͘ ϭϱ Φ͕ ĂůůĞ ϲ ǀ͘ Ğŝ ŵĂŬƐƵĂ͘ /ůŵŽŝƩ ĂƵĚƵ ϭϬ͘ϭϬ͘ ŵĞŶŶĞƐƐć͗ ZŝŝƩ Ă ,ŝĞƚĂůĂ ŵƉ͘ ϬϰϬ ϳϭϲ ϭϳϳϯ͘ dĞƌǀĞƚƵůŽĂ ũćƐĞŶĞƚ ƉĞƌŚĞŝŶĞĞŶ͘

Ͷ dŝ ϭϬ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϵ͗ϬϬ ʹ ϭϮ͗ϬϬ tŝŶĚŽǁƐ ϳ ũĂ ϭϬ ŬćLJƚƂŶ ŽƉŝƐŬĞůƵ

d/> KD <Kd/d ><< Z/ WhhE

Ͷ DĂ ϭϲ͘ϭϬ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϯ͗ϬϬ ʹ ϭϲ͗ϬϬ ^ćŚŬƂƉŽƐƟ Ŷ ƉĞƌƵƐƚĂŵŝŶĞŶ ũĂ ŬćLJƩ Ƃ

KƌŝŵĂƫ ůĂŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ƚĂůŬŬĂƌŝ <Ăƌŝ sŝŝƚĂŶĞŶ Ɖ͘ Ϭϰϰ ϳϭϮ ϲϲϲϵ ŽƩ ĂĂ ǀĂƐƚĂĂŶ ƚLJƂƚĞŚƚćǀćƚ͘ <Ăƌŝ ƚĞŬĞĞ ŶŽƌŵĂĂůŝ ƚĂůŬŬĂƌŝƚƂŝĚĞŶ ůŝƐćŬƐŝ ƉŝŬŬƵ ƐŝƐćƌĞŵŽŶƩ ĞũĂ͕ ŵĂĂůĂƵŬƐŝĂ͕ ƚĂƉĞƚŽŝŶƟ Ă͕ ůĂŵŝŶĂĂƫ ĂƐĞŶŶƵŬƐŝĂ LJŵ͘ ƐĞŬć d< ʹ ĂƉƵĂ ũćƐĞŶƚĞŶ ŬŽƚŽŶĂ͘ WĂůǀĞůƵƐƚĂ ǀĞůŽŝƚĞƚĂĂŶ ϭϳ͕ϬϬ Φͬ Ś н ŵĂƚŬĂŬŽƌǀĂƵƐ Ϭ͕ϰϭ Φͬ Ŭŵ͘

KŵĂŬŽƟ ƚĂůŽũĞŶ ƐĂƌũĂŶ ǀŽŝƩ Ž͕ EƵƌŵĞƐ͗ ^Ăƌŝ ZĂŶƚŽŶĞŶ ũĂ dĂƉĂŶŝ ZćďŝŶć

>ŝƐćƟ ĞƚŽũĂ ͬ ŝůŵŽŝƩ ĂƵƚƵŵŝŶĞŶ͗ WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į Ɖ͘ ϬϰϬϬ ϰϱϵϮϮϮ ƚĂŝ ƉĞƌƫ <ƵƌƐƐŝůůĞ ŽƚĞƚĂĂŶ ϰʹϴ ŚůƂ ͬ Ɵ ůĂŝƐƵƵƐ͘ KƌŝŵĂƫ Ͳ ůĂŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ũćƐĞŶƚć͘ KŵĂ >ćƉƉćƌŝ ũĂ ŵŽŬŬƵůĂ ŵƵŬĂĂŶ͘ zŚĚŝƐƚLJŬƐĞůůć ŽŶ LJŬƐŝ ůćƉƉćƌŝ ŬćLJƚĞƩ ćǀŝƐƐć͘

Ͷ <Ğ ϭ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϯ͗ϬϬ Ͳϭϲ͗ϬϬ /ŶƚĞƌŶĞƟ Ŷ ŬćLJƩ Ƃ ũĂ ƉĂŶŬŬŝŽŚũĞůŵĂƚ

<ƵƌƐƐŝ ŽŶ ƚĂƌŬŽŝƚĞƩ Ƶ ƐĞŶŝŽƌĞŝůůĞ͕ ŝŬćŝŚŵŝƐŝůůĞ͕ veteraaneille, eläkeläisille ja kaikille niille jäƐĞŶŝůůĞ͕ ũŽƚŬĂ ƚĂƌǀŝƚƐĞǀĂƚ d<͗Ŷ ũĂ ůŝƐćůĂŝƩ ĞŝĚĞŶ ŬćLJƚƂůůĞ ůŝƐćŽƉĂƐƚƵƐƚĂ͘

Ͷ dŝ ϳ͘ϭϭ͘ϮϬϭϳ ŬůŽ ϭϳ͗ϬϬ ʹ ϮϬ͗ϬϬ dĂůŽŶ ŚƵŽůƚŽŬŝƌũĂŶ ŬćLJƩ Ƃ

KŵĂŬŽƟ ƚĂůŽũĞŶ ƐĂƌũĂŶ ǀŽŝƩ Ž͕ sĂůƟ ŵŽ͗ ƌƚŽ ũĂ /ƌũĂ <ŝůƉŽŶĞŶ

ቒᆋ EƵƌŵĞŬƐĞŶ ũĂ sĂůƟ ŵŽŶ ǀƵŽĚĞŶ ϮϬϭϳ ƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŶ ǀŽŝƩ ĂũĂƚ ǀĂůŝƩ Ƶ zůćͲ<ĂƌũĂůĂŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͕ EƵƌŵĞŬƐĞŶ ŬĂƵƉƵŶŬŝ͕ sĂůƟ ŵŽŶ ŬƵŶƚĂ ũĂ DĂƌƚĂƚ ũƵŚůŝƐƟ ǀĂƚ ^ƵŽŵĞŶ /ƚƐĞŶćŝƐLJLJĚĞŶ ƐĂƚĂǀƵŽƟ ƐͲ ũƵŚůĂǀƵŽƩ Ă ƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵŚĂŶŬŬĞĞůůĂ͘ sƵŽĚĞŶ ϮϬϭϳ ƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵ Žůŝ ƐƵƵŶŶĂƩ Ƶ ŚĂũĂͲĂƐƵƚƵƐĂůƵĞĞŶ ŽŵĂŬŽƟ ƉŝŚŽŝůůĞ͕ ŵƵŬĂĂŶ ůƵŬŝĞŶ ŵĂĂƟ ůĂŶ ƉŝŚĂƉŝŝƌŝƚ͘ ĚĞůůŝƐĞŶ ǀƵŽĚĞŶ ϮϬϭϲ ƉŝŚĂŬŝůƉĂŝůƵ Žůŝ ŬĂĂǀĂͲĂůƵĞŝĚĞŶ ŽŵĂŬŽƟ ƉŝŚŽŝůůĞ͘ <ŝůƉĂŝůƵ ƐĂŝ ŵƵŬĂĂŶ ŚLJǀćŶ ŵććƌćŶ ŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĂ ũĂ ŽƐĂůůŝƐƚƵũŝĞŶ ƉŝŚŽũĞŶ ƚĂƐŽĂ ǀŽŝĚĂĂŶ Ɖŝƚćć ĞƌŝŶŽŵĂŝƐĞŶĂ͘ WĂůŬŝƩ ƵũĞŶ ƉŝŚŽũĞŶ ǀŽŝŵĞƚ WŝŚĂƚ ͲƉćŝǀć ƚŽƚĞƵƚĞƫ ŝŶ ƐƵŶŶƵŶƚĂŝŶĂ Ϯϳ͘ϴ͘ŬůŽ ϭϭͲϭϱ͘ >ŝƐćć ŬƵǀŝĂ ůƂLJĚćƚ ǀĞƌŬŽƐƚĂ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬLJůĂŬĂƌũĂůĂŽŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ

dĂůŽƚ ũĂ ƉŝŚĂƚ ŬƵŶƚŽŽŶ Näin yhdistyksissämme ƉƵƵŚĂƫ ŝŶ ŬĞƐćŶ ĂŝŬĂŶĂ͊

ቒቂ <ĞƐŬŝͲ<ĂƌũĂůĂŶ <ĂƵŶŝƐ WŝŚĂ ͲŬŝůƉĂŝůƵƐƐĂ ũĂĞͲ ƚƵůůĞ ĞŶƐŝŵŵćŝƐĞůůĞ ƐŝũĂůůĞ ǀŝŝƐŝ ƉŝŚĂĂ ŵŽůĞŵŵŝƐƐĂ ƐĂƌũŽŝƐƐĂ͊ <ŝůƉĂŝůƵƵŶ ŝůŵŽŝƩ ĂƵƚƵŝ ŵććƌćĂŝŬĂĂŶ ŵĞŶŶĞƐƐć Ϯϳ ƉŝŚĂĂ͘ <ŝůƉĂŝůƵŶ ƚĂƐŽ Žůŝ ŬŽƌŬĞĂ͕ ŚLJǀŝć ƉŝŚŽũĂ Žůŝ ƚŽƐŝ ƉĂůͲ ũŽŶ͘ dƵŽŵĂƌŝƐƚŽ LJƌŝƫ ŬĂƚƐŽĂ ƉŝŚŽũĂ ŬŽŬŽŶĂŝƐƵƵŬƐŝŶĂ͕ Ğŝ ǀĂŝŶ ƉĞůŬŬŝć LJŬƐŝƚLJŝƐŬŽŚƟ Ă͘ WŝŚŽũĞŶ ŬŽŬŽ͕ LJŵƉćƌŝƐƚƂ ũĂ ŵĂĂƐƚŽ vaihtelevat, joten tuomaristo katsoi miten hyvin nämä on ŚƵŽŵŝŽŝƚƵ ƉŝŚĂŶ ƐƵƵŶŶŝƩ ĞůƵƐƐĂ͕ ƐĞŬć ƚŽƚĞƵƚƵŬƐĞƐƐĂ͘,LJǀŝĞŶ pihojen tasaväkisyyden vuoksi tuomaristo teki tänä vuonna poikkeuksellisen ratkaisun ja valitsi molempien sarũŽũĞŶ ǀŽŝƩ ĂũŝŬƐŝ ũĂĞƚƵůůĞ ĞŶƐŝŵŵćŝƐĞůůĞ ƐŝũĂůůĞ ǀŝŝƐŝ ƉŝŚĂĂ͘ <ĂƚƐŽ ŬĂŝŬŬŝ ǀŽŝƩ ĂũĂƚ ũĂ ůŝƐćć ƉŝŚĂŬƵǀŝĂ ǀĞƌŬŽƐƚĂ͗ ǁǁǁ͘ ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬƐƵŽŵŝϭϬϬͬŬĞƐŬŝͲŬĂƌũĂůĂŶͲŬĂƵŶŝƐͲƉŝŚĂͲϮϬϭϳ

ቒ ZĂƵŵĂŶ WŝĞŶƚĂůŽƚ zŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ ƉŝƟ ŬĞǀććůůć ^ƵŽŵŝ ϭϬϬ talot ja pihat kuntoon teemalla omenapuiden ja pensaiden ůĞŝŬŬĂƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂͲƟ ůĂŝƐƵƵĚĞŶ͘ ,ŽƌƚŽŶŽŵŝ ŽďĞƌŐ ŶĞƵǀŽŝ ŵLJƂƐ LJŵƉƉććŵŝƐƚć͘ ELJƚ ŬƵŶ ŽŶ ŬĞƐć ũŽ ǀŝŚĚŽŝŶ ƚƵůůƵƚ͕ ǀŽŝŵŵĞ ƚŽĚĞƚĂ ũĂ ŝŚĂƐƚĞůůĂ͕ ŵŝƚĞŶ ŬŽŵĞĂůƚĂ ŶćLJƩ ćć ƉƵƵƚĂƌŚĂ ŬƵŬŝŶŶĂƐƐĂ͘ <ƵǀĂ͗ ƵůŝƐ :ŽŬŝŶĞŶ

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

41 41

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitt

MAKSUTONTA NEUVONTAA JÄSENILLE JÄRJESTÖSIVUT

Laki

Laki-, rakennus- ja energianeuvonta sekä pihaja puutarhaneuvonta ovat jäsenille maksutonta ƉƵŚĞůŝŶŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͕ ũŽŬĂ ŽŶ ŬƵƐƚĂŶŶĞƩ Ƶ ũćƐĞŶͲ ŵĂŬƐƵǀĂƌŽŝŶ͘ ΎͿ

Rakennus

Jätevesi hhdd ͊ , : ͳ ^hdh^ >h / E : d s ^/E hsKEd KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ĂŶƚĂĂ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝƐƚĂ ũćƚĞǀĞƐŝŶĞƵǀŽŶƚĂĂ͘ <LJƐLJ ŚĂũĂͲĂƐƵͲ tusalueen jätevesiasioista

ͻ

> </E hsKEd • D E Ed /^/E <>K ϭϯͳϭϵ • d//^d /^/E <>K ϭϳͳϭϵ • < ^</s//<<K/^/E <>K ϭϯͳϭϲ ũĂ <>K ϭϳͳϭϵ

<z^z ^ ,<P/^ ^d/ - LakiŶĞƵǀŽĂ ǀŽŝ ŬLJƐLJć ŵLJƂƐ ƐćŚŬƂŝƐĞƐƟ ǀĞƌŬŬŽůŽŵĂŬŬĞĞŶ ŬĂƵƩ Ă ŽƐŽŝƩ ĞĞƐƐĂ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬŶĞƵǀŽŶƚĂ͘ > </D/ ^ d s dd s/^^ :K< dK/E E dKZ^d / >ĂŬŝŵŝĞƐ ƚĂǀĂƩ ĂǀŝƐƐĂ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ toimistolla Helsingissä ũŽŬĂ ƚŽŝŶĞŶ ƚŽƌƐƚĂŝ, parillisina viikkoina, klo ϭϱͲϭϳ͘ ,ĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝƐĞŶ ůĂŬŝŶĞƵǀŽŶͲ ŶĂŶ ĂŝŬĂ ŽŶ ϮϬ ŵŝŶ͘ ũĂŶǀĂƌĂƵŬƐĞƚ ƚŽŝŵŝƐƚŽĂƐƐŝƐƚĞŶƫ ŶŶĞ ,ŽŶŬĂƐĞŶ ŬĂƵƩ Ă͕ ƉƵŚ͘ ;ϬϵͿ ϲϴϬϯ ϳϭϱϬ͕ ŬůŽ ϵ͘ϬϬͲϭϱ͘ϬϬ ǀćůŝƐĞŶć ĂŝŬĂŶĂ͘ ,ƵŽŵ͘ ƚĞĞ ĂũĂŶǀĂƌĂƵƐ ǀŝŝŵĞŝƐƚććŶ ĞĚĞůůŝͲ ƐĞŶ ǀŝŝŬŽŶ ƉĞƌũĂŶƚĂŝŶĂ͊

Ezdd͊ :hZ/ /^< Z '/sE/E' W ^s E^< • <>K < E ϭϲͳϭϳ W &P>: E ' Z͗ ϰ͘ϭϬ͕͘ ϭ͘ϭϭ͕͘ Ϯϵ͘ϭϭ͘

Z < EEh^ͳ E hsKEd • dKZ^d /^/E <>K ϭϳͳϭϵ

hhdd ͊ Z < EEh^ͳ : ^hD/^d Zs z^ͳ E hsKEd

^ĞƵƌĂĂǀĂƐƐĂ KŵĂŬŽƟ ůĞŚĚĞƐƐć ũćƚĞǀĞƐŝƟ ĞƚŽƉĂŬĞƫ ͊

Energia

Piha

• dKZ^d /^/E <>K ϭϲͳϭϳ

<KZ: h^Z < EEh^ͳ E hsKEd • dKZ^d /^/E <>K ϭϯͳϭϱ Asunnon muutostyön korjausrakennusneuvontaa ikääntyneille LJŚͲ ƚĞŝƐƚLJƂƐƐć sĂŶŚƵƐƚLJƂŶ <ĞƐŬƵƐůŝŝƚŽŶ ;s<d>Ϳ ŬĂŶƐƐĂ͘ VKTL:n 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyviä ĂƐƵŶŶŽƐƐĂ ƚĂƌǀŝƩ ĂǀŝĞŶ ŵƵƵƚŽƐƚƂŝͲ ĚĞŶ ŬĂƌƚŽŝƩ ĂŵŝƐĞƐƐĂ͕ ƐƵƵŶŶŝƩ ĞůƵƐͲ sa ja korjausavustusten hakemisesƐĂ͘ <ŽƌũĂƵƐŶĞƵǀŽũŝĞŶ LJŚƚĞLJƐƟ ĞĚŽƚ löydät ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬ ŶĞƵǀŽŶƚĂ

: ^ E^/sh/>d >Pz d W /s <K,d /^ d E hsK: d : , / E d/ ͳ dKE^ ͘ E hsKEd / K> :h,> Wz,/E d / E// E ddK/E ͘ ΎͿ EĞƵǀŽŶŶĂƐƚĂ Ğŝ ƉĞƌŝƚć ĞƌŝůůŝƐƚć ŵĂŬƐƵĂ͘ ƐŝĂŬĂƐ ũŽƵƚƵƵ ŬƵŝƚĞŶŬŝŶ ŵĂŬƐĂŵĂĂŶ ŽŵĂƚ ƉƵŚĞůƵŵĂŬƐƵŶƐĂ͘ ^ŽŝƩ ĂŵŝŶĞŶ ϬϭϬϴϬ ƉĂůǀĞůƵŶƵŵĞƌŽŽŶ ŵĂŬƐĂĂ ŬĂŝŬŝƐƚĂ ŬŽƟ ŵĂĂŶ ůĂŶŬĂǀĞƌŬŽŶ ũĂ ŵĂƚŬĂƉƵŚĞůŝŶǀĞƌŬŽŶ ůŝŝƩ LJŵŝƐƚć ϴ͕ϯϱ ƐŶƚͬƉƵŚ н ϭϲ͕ϲϵ ƐŶƚͬŵŝŶ͘ ,ŝŶŶĂƚ ƐŝƐ͘ Ăůǀ͘ Ϯϰ й͘

42 42

^ ,<P/^ ^d/͗ ttt͘KD <Kd/>//ddK͘&/ͬ: d s ^/E hsKEd

E Z'/ ͳ E hsKEd

W/, ͳ : Whhd Z, ͳ E hsKEd

EE >d D Z ddz/E W Z: Ed /W /s/E <>K ϭϳͳϭϵ

D >/^ͳ^zz^<hh^^ ͕ :K< dK/E E d//^d / ΈW Z/>>/^/>> s//<K/>> Ή <>K ϭϯͳϭϱ

^ĞƵƌĂĂǀĂŬƐŝ͗ ϭϳ͘ϭϭ͕͘ ϭϱ͘ϭϮ͘ <LJƐLJŵLJŬƐĞƚ ǀŽŝǀĂƚ ůŝŝƩ LJć ĞƌŝůĂŝƐƚĞŶ lämmitysjärjestelmien valintaan, ŬćLJƩ ƂƂŶ͕ ŝŶǀĞƐƚŽŝŶƟ Ͳ ũĂ ŬćLJƩ ƂŬƵƐͲ tannuksiin sekä asennuksiin eriƚLJŝƐĞƐƟ ƐĂŶĞĞƌĂƵƐŬŽŚƚĞŝƐƐĂ ŵƵƩ Ă ŵLJƂƐ ƵƵĚŝƐƌĂŬĞŶŶƵŬƐŝƐƐĂ͘

^ĞƵƌĂĂǀĂŬƐŝ͗ DĂĂůŝƐŬƵƵƐƐĂ ϮϬϭϴ

to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

ůĞŶŶƵƐƚĂ ůĂŬŝƚŽŝŵŝƐƚŽũĞŶ ƚŽŝŵĞŬƐŝĂŶƚŽƉĂůŬŬŝŽŝƐƚĂ ϭϱ й͕ ŬƵŝƚĞŶŬŝŶ ĞŶŝŶƚććŶ ϯϬϬ ĞƵƌŽĂ :ćƐĞŶŵĂŬƐƵŶƐĂ ŵĂŬƐĂŶĞĞƚ ũćƐĞŶĞƚ ƐĂĂǀĂƚ ũćƐĞŶŬŽƌƫ Ă ŶćLJƩ ćͲ ŵćůůć ƚćƐƐć ŵĂŝŶŝƩ ƵũĞŶ ĂƐŝĂŶĂũŽͲ ũĂ ůĂŬŝƚŽŝŵŝƐƚŽũĞŶ dK/D <ͳ ^/ EdKW ><</K/^d ϭϱ й > EEh^d ͕ ŬƵŝƚĞŶŬŝŶ ĞŶŝŶƚććŶ ϯϬϬ ĞƵƌŽĂ͘ ,hKD͊ KD <Kd/>//dKE d Z:K D D <^hͳ dKE E hsKEd W >s >h s /E Z/>>/^ ^d E hsKEd Ehͳ D ZK^d ͗ ϬϭϬ ϴϬϭϯϬ͘ EĞƵǀŽŶƚĂͲĂũĂƚ ũĂ ƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽ ŵLJƂƐ ǀĞƌŬŽƐƐĂ ũćƐĞŶƐŝǀƵŝůůĂ͊ s Z^, ^ ^/ E :KdK/D/^dK Kz Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki ǁǁǁ͘ĞǀĞƌƐŚĞĚƐ͘ĐŽŵ ^/ E :KdK/D/^dK <h, E E͕ ^/< /E E Θ < E Zs Kz Unioninkatu 13, 00130 Helsinki Puhelin 029 360 1100 ǁǁǁ͘ŬĂŬͲůĂŬŝ͘Į > </ ^/ /EdK/D/^dK W >K Θ K Kz sĞƐƉĞƌƟ Ğ ϵ͕ ϬϬϯϮϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin (09) 477 8790 ƚŽŝŵŝƐƚŽΛƉůƚͲůĂŬŝ͘Į ǁǁǁ͘ƉůƚͲůĂŬŝ͘Į > </ ^/ /EdK/D/^dK , EW Θ K Kz Laurinmäenkuja 3, 00440 Helsinki Puhelin 050 559 8561 ĂƐŝĂŬĂƐƉĂůǀĞůƵΛŚĐůĂǁ͘Į ǁǁǁ͘ŚĐůĂǁ͘Į :hZ/E d Kz WĂŬŝůĂŶƟ Ğ ϳϭ͕ ϬϬϲϲϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin 029 009 2590 ŝŶĨŽΛũƵƌŝŶĞƚ͘Į ǁǁǁ͘ũƵƌŝŶĞƚ͘Į ^/ E :KdK/D/^dK D hZ/ , ><<h> DŝŬŬŽůĂŶƟ Ğ ϮϬ͕ ϬϬϲϰϬ ,ĞůƐŝŶŬŝ Puhelin 0500 722 791 ŵĂƵƌŝ͘ŚĞůŬŬƵůĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ŚŬƵůĂǁ͘ĐŽŵ ^/ E :KdK/D/^dK />KE <zdP,KE< WĞƌƫ ůćŶƟ Ğ ϭϮ͕ ϬϰϰϮϬ :ćƌǀĞŶƉćć Puhelin (09) 271 2907 ŝůŽŶĂ͘ŬLJƚŽŚŽŶŬĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ ^/ E :KdK/D/^dK ^ WWK < hWW/> Kz <ƌŝƐƟ ŝŶĂŶŬĂƚƵ ϰ ϭ͕ ϮϬϭϬϬ dƵƌŬƵ Puhelin (02) 250 0978 ƐĞƉƉŽ͘ŬĂƵƉƉŝůĂΛƐĞƉƉŽŬĂƵƉƉŝůĂ͘Į ǁǁǁ͘ƐĞƉƉŽŬĂƵƉƉŝůĂ͘Į

^/ E :KdK/D/^dK d DD Zͳ:hZ/^d/d Kz ůĞŬƐŝƐ <ŝǀĞŶ ŬĂƚƵ ϭϭ ͕ 33100 Tampere Puhelin 010 34666 40 ŝŶĨŽΛƚĂŵŵĞƌͲũƵƌŝƐƟ ƚ͘Į ǁǁǁ͘ƚĂŵŵĞƌͲũƵƌŝƐƟ ƚ͘Į ^/ E :KdK/D/^dK , >KE E͕ > << Θ dhKD/ sćŝŶƂŶŬĂƚƵ Ϯϴ ͕ ϰϬϭϬϬ :LJǀćƐŬLJůć Puhelin 010 3221 890 ƚŽŝŵŝƐƚŽ;ĂƚͿŚůƚůĂŬŝ͘Į ǁǁǁ͘ŚůƚůĂŬŝ͘Į ^/ E :KdK/D/^dK < dd >h^͕ ZhK<K> Θ Dh<< > Kz <ĂůĞǀĂŶŬĂƚƵ ϲͲϴ͕ /// ŬƌƐ͕͘ ϲϬϭϬϬ ^ĞŝŶćũŽŬŝ Puhelin (06) 429 7000 ƚŽŝŵŝƐƚŽΛƌƵŽŬŽůĂ͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ƌƵŽŬŽůĂ͘ĐŽŵ ^/ E :KdK/D/^dK <KEddhZ/ Θ K Kz <ĂƵƉƉĂŬĂƚƵ ϭϳ ͕ ϴϬϭϬϬ :ŽĞŶƐƵƵ Puhelin (013) 120 731 ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽΛŬŽŶƩ Ƶƌŝ͘Į ǁǁǁ͘ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽ͘ĐŽŵ ^/ E :KdK/D/^dK :h, E/ ^ WW E E Kauppakatu 10, ϴϵϲϬϬ ^ƵŽŵƵƐƐĂůŵŝ Puhelin (08) 713 821 ĂƐŝĂŶĂũŽƚŽŝŵŝƐƚŽΛũƵŚĂŶŝƐĞƉƉĂŶĞŶ͘ Į ǁǁǁ͘ũƵŚĂŶŝƐĞƉƉĂŶĞŶ͘Į > </ ^/ /EdK/D/^dK ZdK , /<</> Asemakatu 20, 90100 Oulu Puhelin (08) 371 155 ĂƌƚŽ͘ŚĞŝŬŬŝůĂΛĂǀĂŝŶƚĞĞŵĂ͘Į ǁǁǁ͘ĂǀĂŝŶƚĞĞŵĂ͘Į ͬŝŶĚĞdžϮ͘Śƚŵů ^/ E :KdK/D/^dK > </ͳ&KZhD Kz W> ϭϭϵϯ͕ ZŽǀĂŬĂƚƵ ϭϯ͕ ϵϲϭϬϭ ZŽǀĂŶŝĞŵŝ Puhelin (016) 340 0520 ĞƐĂ͘ůƵŽŵĂũŽŬŝΛůĂŬŝͲĨŽƌƵŵ͘ĐŽŵ ǁǁǁ͘ůĂŬŝͲĨŽƌƵŵ͘ĐŽŵ

KD <Kd/>//ddK ^hK^/dd > E / E ^/ E :Kͳ : > </dK/D/^dK: E W >s >h: E < zddP ͊

JÄRJESTÖSIVUT

KD <Kd/d ><< Z/W//Z/ E z,d z^, E</>Pd hh ED E W//Z/ ƉƌŽũĞŬƟ ĂƐƐŝƐƚĞŶƫ

ZĂŝũĂ ŚŵĂŶ ƉƵŚ͘ ϬϱϬ ϯϬϬ ϱϳϯϰ ĂƐƐĂƌŝ͘ƵƵƐŝŵĂĂΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į

s Z^/E /^ͳ^hKD E W//Z/ ZĂŝũĂ dƵŽŵŝŶĞŶ ƉƵŚ͘ ϬϰϬ ϳϭϱϭ ϲϳϴ ƉƌŽũĞŬƟ ͘ǀƐƉŝŝƌŝΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ

, >^/E'/E W//Z/ ĂƐƐŝƐƚĞŶƫ

ZŝƚǀĂ >ŽŚƚĂũĂ ƉƵŚ͘ Ϭϰϰ Ϯϵϯ ϳϴϮϵ ƌŝƚǀĂ͘ůŽŚƚĂũĂΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į DƵŝĚĞŶ ĂůƵĞŝĚĞŶ ŽƐĂůƚĂ͕ ŽƚĂ ƐƵŽƌĂĂŶ LJŚƚĞLJƩ ć ƉĂŝŬĂůůŝƐĞĞŶ LJŚĚŝƐƚLJŬͲ ƐĞĞŶ͘ dĂůŬŬĂƌŝLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƚ ũĂ ŚĞŝĚćŶ LJŚƚĞLJƐƟ ĞƚŽŶƐĂ ůƂLJĚćƚ KŵĂŬŽͲ Ɵ ůŝŝƚŽŶ ǀĞƌŬŬŽƐŝǀƵŝůƚĂ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į

/ŶŬŽŽŶ ŽŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͘ ʹ /ŶŐĊ ĞŐŶĂŚĞŵƐĨƂƌĞŶŝŶŐĞŶ ƌĨ͘ KD <Kd/d ><< Z/ E z,d z^d/ Kd Inkoolaisia on palvellut kahtena edellisenä vuonna kolme talkkaria ŬŝŝƌĞŝƐŝŵƉćŶć ĂŝŬĂŶĂ ŚƵŚƟ ͲůŽŬĂͲ ŬƵƵƐƐĂ͖ ƚĂůǀŝŬĂƵĚĞůůĂ ŽŶ ƌŝŝƩ ćŶLJƚ ŬĂŬƐŝ͘ dćƐƚć ůƂLJĚćƚ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŵŵĞ ƉƵŚĞůŝŶŶƵŵĞƌŽƚ͕ ũŽƚŬĂ ŽǀĂƚ ƉLJͲ ƐLJǀŝć ǀĂŝŬŬĂ ŬŽ͘ ƚŽŝŵŝƐƐĂ ŚĞŶŬŝůƂƚ ǀĂŝŚƚƵŝƐŝǀĂƚŬŝŶ͘ dĂůŬŬĂƌŝƚ ǀĂƐƚĂĂǀĂƚ ŶƵŵĞƌŽŝƐƚĂ ĂƌŬŝƐŝŶ ŬůŽ ϵͲϭϱ͘ ^ŝůůŽŝŶ ũŽƐ ƉĂůŬĂƚͲ

tuna on vain yksi talkkari, muut ŶƵŵĞƌŽƚ ŬććŶƚLJǀćƚ ĂƵƚŽŵĂĂƫ ƐĞƐͲ Ɵ ŚćŶĞůůĞ͘ :ŽƐ Ğƚ ƚĂǀŽŝƚĂ ƚĂůŬŬĂƌŝĂ heidän numeroistaan, voit olla yhteydessä myös talkkarivastaaǀĂĂŶ ƚĂŝ ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂĂŶ͘ dĂůŬŬĂƌŝ ϭ Ͳ ϬϰϬ ϲϴϬ ϰϴϴϴ dĂůŬŬĂƌŝ Ϯ Ͳ ϬϱϬ ϯϮϰ Ϯϵϭϳ dĂůŬŬĂƌŝ ϯ Ͳ ϬϰϬ ϵϲϵ ϴϭϰϳ dĂůŬŬĂƌŝǀĂƐƚĂĂǀĂ ϬϰϬ ϵϲϵ ϴϰϮϰ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ ϬϰϬ ϵϲϵ ϴϭϱϳ

,ćŵĞĞŶ ũĂ WŝƌŬĂŶŵĂĂŶ KŵĂŬŽƟ Ͳ ũĂ DƂŬŬŝůćŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͗Ŷ KD <Kd/d ><< Z/ E z,d z^d/ Kd W /: dͳ, D E KD <Kd/d ><< Z/d ͻ >ĂŚƟ ũĂ LJŵƉćƌŝƐƚƂ͕ EĂƐƚŽůĂ ũĂ ympäristö: Talkkari Arto Murto 044 566 4713 ͻ KƌŝŵĂƫ ůĂŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͗ Talkkari Kari Viitanen 044 712 6669 ;<Ăƌŝ ƚƵƵƌĂĂ ŵLJƂƐ >ĂŚĚĞŶ ĂůƵĞƩ Ă ja tekee sisämaalauksia ja pikku ƌĞŵŽŶƩ ĞũĂ LJŵ͘Ϳ dLJƂŶũŽŚƚŽ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϮϬ͘ < Ed ͳ, D E KD <Kd/d ><< Z/d ͻ dƵƌĞŶŐŝŶ KŵĂŬŽƟ LJŚĚŝƐƚLJƐ ƌLJ͗ ,ƵŽŵ͘ ƚĂůŬŬĂƌŝŶ ƚLJƂƚ ƉććƩ LJŝǀćƚ ϰ͘ϵ͘ϮϬϭϳ͘ dLJƂŶũŽŚƚŽ ϬϰϬϬ ϵϵϲ ϳϲϯ͘ TE-toimistojen palkkatukirahojen loppumisen (yhdistyksille) takia ƚĂůŬŬĂƌŝƚŽŝŵŝŶƚĂ ŽŶ ƉććƩ LJŶLJƚ ŵŽŶĞƐƐĂ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞƐƐć͘ sĂůƟ Žͬ ŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂ ŵLJƂƐ ŽŚũĂĂ ƉĂůŬͲ

ŬĂƚƵŬŝƌĂŚŽũĂ LJƌŝƚLJŬƐŝĞŶ ŬćLJƩ ƂƂŶ͘ :ŽƐ ƐLJŬƐLJůůć ƚƵůĞĞ ůŝƐćŵććƌćƌĂŚĂĂ͕ aloitetaan rekrytoinnit yhdisƚLJŬƐŝŝŶ͘ dŽŝŵŝŶƚĂ ŽŶ ƉććƩ LJŶLJƚ͗ Tampere ja Hervanta, Valkeakoski ũĂ ,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂ͘ >ĂŚƚĞĞŶ ŽŶ ƉĞƌƵƐƚĞƩ Ƶ KƐƵƵƐͲ ŬƵŶƚĂ͘ dĂƌŬŽŝƚƵƐ ŽŶ ƚƵůĞǀĂŝƐƵƵͲ dessa tarjota talkkaripalvelua eri LJŚĚŝƐƚLJŬƐŝĞŶ ĂůƵĞŝůůĂ͘ dŽŝŵŝŶƚĂ ǀŽŝ olla ilman ALV:tä tai ALV:n kanssa, riippuen saadaanko työllistämiƐĞĞŶ ƉĂůŬŬĂƚƵŬĞĂ͘ >ŝƐćƟ ĞƚŽũĂ ƚĂůŬŬĂƌŝƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͗ WƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ͕ ƉƵŚ͘ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϮϬ ƚĂŝ ƉĞƌƫ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į ^ĞƉƉŽ dĂŵŵŝŶĞŶ ƉƵŚ͘ Ϭϰϰ ϬϮϯ 6001 tai ƐĞƉƉŽ͘ƚĂŵŵŝŶĞŶΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į WŽƐƟ ŽƐŽŝƚĞ͗ <ĞƐŬƵƐŬƵũĂ ϭ ĂƐ͘ϭϱ ϭϰϮϬϬ dƵƌĞŶŬŝ͘ ǁǁǁ͘ŚĂƉŝŽŬLJ͘Į

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

43 43

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Omakotiliitt

YLI 20 ETUA JÄSENKORTILLA >ƵĞ ƚĂƌŬĞŵŵĂƚ Ɵ ĞĚŽƚ ĞĚƵŝƐƚĂ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬũĂƐĞŶĞƚƵͬũĂƐĞŶĞƚƵũĂ

UUSI ETU

Dz^ & dz͗ Nyt sinulla on ĂŝŶƵƚůĂĂƚƵŝŶĞŶ Ɵ ůĂŝƐƵƵƐ ƚƵƌǀĂƚĂ ŬŽƟ Ɛŝ͘ ^ĂĂƚ ŵLJ^ĂĨĞƚLJŶ <ŽĚŝŶƚƵƌͲ va- ja Lukkoturva-vakuutukset ĞƌŝŬŽŝƐŚŝŶƚĂĂŶ ǀĂŝŶ ϲϵΦͬǀƵŽƐŝ ;ŶŽƌŵ͘ ϭϬϴΦͬǀƵŽƐŝͿ͘

Θ ^K>hd/KE^ KD <Kd/ ͲW >s >hd͗ WĂůǀĞůƵŝĚĞŶ ŚŝŶŶĂƐƚĂ Ͳϭϱй͘ Avullamme löydät ja kilpailutat ƵƌĂŬŽŝƚƐŝũĂƚ͕ ƐƵƵŶŶŝƩ ĞůŝũĂƚ͕ ƚLJƂŶͲ johtajat ja arkkitehdit kaikenkokoisiin hankkeisiin sijainnista ƌŝŝƉƉƵŵĂƩ Ă͘

, D E > dhZ DKEdd/͗ <ĂƩ ŽƌĞŵŽŶƟ Ŷ Ɵ ůĂĂũĂůůĞ ŶćƉƉćƌć <ŽƵƌƵͲ<ĂĂƉŽ ƌćŶŶŝĞŶƉƵŚĚŝƐƟ Ŷ ŬĂƵƉĂŶ ƉććůůĞ͘

^dϭ͗ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ũćƐĞŶŬŽƌƚͲ Ɵ ŽŶ ŚĞƟ ŬćLJƩ ƂǀĂůŵŝƐ ^ƚϭ͗Ŷ ŬćƚĞŝƐĂůĞŶŶƵƐŬŽƌƫ ͘ ůĞŶŶƵƐ ŽŶ asemakohtainen ja vaihtelee ĂũĂŶŬŽŚĚŝƩ ĂŝŶ͘ ůĞŶŶƵƐƚĂ ŵLJƂƐ lämmitysöljystä numerosta 0800 ϭϲϲ Ϯϲϲ͕ ŬƵŶ ŵĂŬƐĂƚ Ɵ ůĂƵŬƐĞŶ LJŚĚĞƐƐć ĞƌćƐƐć͘

Z KE&/y ^hKD/ Kz͗ ZĂĚŽŶͲ ŵŝƩ ĂƵƐƉƵƌŬŝƚ ŚŝŶƚĂĂŶ ϯϯ Φͬ ƉƌŬ ;ŶŽƌŵ͘ ϯϵ ΦͿ͘ ZĂĚŽŶŵŝƩ ĂƵƐ tehdään kahdella purkilla, hinta LJŚƚĞĞŶƐć ϲϲ Φ͘ ,ŝŶƚĂ ƐŝƐćůƚćć ŵŝƩ ĂƵƐƉƵƌŬŝƚ͕ ǀĂůŵŝŝŬƐŝ ŵĂŬƐĞͲ tun palautuskuoren ja sähköisen ƌĂƉŽƌƚŽŝŶŶŝŶ͘

^hKZ ;^ƵŽŵĞŶ ZĂŬĞŶŶƵƐͲ ĂƐŝĂŶƚƵŶƟ ũĂƚ KLJͿ͗ Talokatsastus eli tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja ƌŝƐŬŝƌĂŬĞŶƚĞŝƐƚĂ ŚŝŶƚĂĂŶ ϯϵϱ Φ ;ŶŽƌŵ͘ ϰϵϱ ΦͿ͘

Z DK͗ ůĞŶŶƵƐƚĂ ϭϬͲϱϬ й ǀƵŽŬƌĂŬŽŶĞŝƐƚĂ ũĂ ůĂŝƩ ĞŝƐƚĂ͘ EhEE hhE/͗ NunnaUuni-tulisiũĂŶ ŽƐƚĂũĂůůĞ ŝŬĂͲƚƵŽƩ ĞĞŶ ,Ăůŝ Ͳ Pieni puunkannin kaupan päälle! ĚƵŶ ĂƌǀŽ ϭϮϰ Φ͘

Z <^z^d D^͗ <ŽƟ ŬĂƌƚŽŝƚƵŬƐĞůůĂ ǀĂƌŵƵƵƩ Ă ŬŽĚŝŶ ƚĂůŽƵĚĞůůŝƐĞĞŶ ja suunnitelmalliseen kiinteisƚƂŶƉŝƚŽŽŶ͘ :ćƐĞŶĞƚƵŶĂ ŬŽƟ ŬĂƌͲ ƚŽŝƚƵƐ ŶLJƚ ͲϭϬй͘

Zds͗ Myymälöistä tuoteryhmäsƚć ƌŝŝƉƉƵĞŶ ĂůĞŶŶƵƐƚĂ ϭϬͲϯϱ й ƐĞŬć ĂŝŶĂ ŬĂŵƉĂŶũĂƚƵŽƩ ĞŝƐƚĂŬŝŶ ĂůĞŶŶƵƐƚĂ ϱ й

s Z/^hZ : ϭϬϬ Φ ĂůĞŶŶƵƐ sĞͲ ƌŝƐƵƌĞ ͲƉĂŬĞƩ ĞŝŚŝŶ ũĂ ŝůŵĂŝŶĞŶ ŬŽĚŝŶƚƵƌǀĂŬĂƌƚŽŝƚƵƐ͘

/&͗ /Ĩ ƚƵŽŚũĞůŵĂ ƉĂůŬŝƚƐĞĞ͘ ^ĂĂƚ ǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞƐŝ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ũćƐĞͲ ŶĞŶć ĞĚƵůůŝƐĞĞŶ ŚŝŶƚĂĂŶ͘

44 44

Kevätmessut < s dD ^^hd ϲ͘Ͳϵ͘ϰ͘ϮϬϭϳ͗ 2 ƉććƐLJůŝƉƉƵĂ ϭ ŚŝŶŶĂůůĂ ;ŶŽƌŵ͘ ŚŝŶƚĂŝƐĞƐƚĂ ƐŝƐććŶƉććƐLJƐƚćͿ͘ ^ĂͲ ŵĂŶĂŝŬĂŝƐĞƐƟ ƐŝŝƐ ϱ ŵĞƐƐƵƚĂƉĂŚͲ ƚƵŵĂĂ͗ KŵĂ <ŽƟ ͕ KŵĂDƂŬŬŝ͕ Kevätpuutarha, Lähiruoka&LuoŵƵ͕ ^ŝƐƵƐƚĂ͊

EKZ / 'Z E E Z'z ʹ^ ,Ͳ <P^KW/Dh^͗ Katso ajantasaiset edulliset sähkösopimushinnat ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬũĂƐĞŶĞĚƵƚͬ ŶŽƌĚŝĐŐƌĞĞŶĞŶĞƌŐLJ͘

W<^ WZ//D ʹ^ ,<P^KW/Dh^͗ Katso ajantasaiset edulliset ƐćŚŬƂƐŽƉŝŵƵƐŚŝŶŶĂƚ ǁǁǁ͘ŽŵĂͲ ŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬũĂƐĞŶĞĚƵƚͬW<^͘

^hKD E < ddK Ed Z͗ KƌŝŵĂͲŬĂƩ ŽƚƵƌǀĂƚƵŽƩ ĞĞƚ ϯϬ й ĂůĞŶŶƵŬƐĞůůĂ͘ >ŝƐćŬƐŝ <ĂƩ Ž ĞŶƚĞƌ ƚĂƌũŽĂĂ ŝůŵĂŝƐĞŶ ŬĂƩ ŽƚĂƌŬĂƐͲ tuksen toimialueellaan oleviin ƉŝĞŶƚĂůŽŝŚŝŶ͘

^zE^ D͗ ^ŝůŵćůĂƐĞŝƐƚĂ ͲϮϱ й͕ ƵƌŝŶŬŽůĂƐĞŝƐƚĂ ͲϮϬ й͕ WŝŝůŽůŝŶƐͲ ƐĞŝƐƚć ͲϭϬ й͘ ĚƵƚ ŵLJƂŶŶĞƚććŶ ŬĂŝŬŝƐƚĂ ^ƵŽŵĞŶ ^LJŶƐĂŵͲůŝŝŬŬĞŝƐͲ ƚć ũćƐĞŶŬŽƌƫ Ă ŶćLJƩ ćŵćůůć͘

<Kd/Whhd Z, ʹ> ,d/͗ Uusille Ɵ ůĂĂũŝůůĞ ǀƵŽƐŝƟ ůĂƵƐ ƉƵŽůĞĞŶ ŚŝŶƚĂĂŶ ũĂ ŶLJŬLJŝƐŝůůĞ Ɵ ůĂĂũŝůůĞ ϭϬ Φ ĂůĞŶŶƵƐ ǀƵŽƐŝƟ ůĂƵƐŚŝŶŶĂƐƚĂ͘

^/^ />D ,hK>dK ^hKD/ Kz͗ ϯϬ Φ ĂůĞŶŶƵƐ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŽŶ ŝůŵĂŶǀĂŝŚĚŽŶ ƉƵŚĚŝƐƚƵŬƐĞƐƚĂ͘

hDh>h^ Z ^KZd͗ Alennusta ϭϮ й ƉćŝǀćŶ ŚŝŶŶĂƐƚĂ͘ ^hE E Z'/ ͗ KŵĂŶ ŬĂƩ ŽƐŝ aurinkosähköinvestoinnin kanŶĂƩ ĂǀƵƵƐƌĂƉŽƌƫ ͲϱϬ й͘

E Z^͗ ϱ ůŝƚƌĂŶ ĂƐƟ Ă ŬĂƩ ŽͲ ũĂ ŬŝǀŝƉĞƐƵĂŝŶĞƩ Ă ŚŝŶƚĂĂŶ ϱϬ Φ ;ŽǀŚ͘ ϴϯ ΦͿ н ƚŽŝŵŝƚƵƐŬƵůƵƚ͘

>//dd/< dKd͗ <ĂƩ ŽƌĞŵŽŶƟ Ŷ Ɵ ůĂĂũĂůůĞ ϯϬϬ Φ ĂƌǀŽŝŶĞŶ ,ŽůŝĚĂLJ ůƵď ʹŬLJůƉLJůćůĂŚũĂŬŽƌƫ ŬĂƵƉĂŶ ƉććůůĞ͘

d >>/E< ^/>: ͗ >ŝŝƚLJ ůƵď KŶĞ ͲũćƐĞŶĞŬƐŝ ǀĞůŽŝƚƵŬƐĞƩ Ă͕ ƐƵŽƌĂĂŶ ^ŝůǀĞƌͲƚĂƐŽůůĞ͘ ^ŝůǀĞƌͲƚĂƐŽŶ ĞƚƵŝŚŝŶ ŬƵƵůƵƵ ŵŵ͘ ũŽƉĂ ϮϬ й ƉĞƌƵƐĂůĞŶŶƵƐ Ɵ ĞƚLJŝƐƚć ŶŽƌŵĂĂůŝͲ ŚŝŶƚĂŝƐŝƐƚĂ ƚƵŽƩ ĞŝƐƚĂ͘

s/</E' >/E ͗ Alennusta päivän ƌŝƐƚĞŝůLJͲ ũĂ ƌĞŝƫ ŚŝŶŶŽŝƐƚĂ ϭϬͲϯϬ й͘ <ŽƐŬĞĞ ŵLJƂƐ ĂƵƚŽƉĂŝŬŬŽũĂ͘

/E: ʹd//s/^dz^>/^d d͗ TiivisƚLJƐůŝƐƚĂƉĂŬĞƫ ǀĞƌŬŬŽŬĂƵƉĂƐƚĂ ŚŝŶƚĂĂŶ ϯϰ Φ н ƌĂŚƟ ϭϮ͕ϬϬ Φ d / ϯ ƉŬƚ ϭϬϬ Φ ƌĂŚƟ ǀĂƉĂĂƐƟ ͘

/E Z /< ^<Kd/͗ IlmanvaihƚŽŬŽŶĞĞŶ ƐƵŽĚĂƫ ŵĞƚ ŬŽƟ ŝŶ ƚŽŝŵŝƚĞƩ ƵŶĂ͘ ůĞŶŶƵƐƚĂ ϭϬ й ǀƵŽƐŝƐŽƉŝŵƵŬƐĞƐƚĂ͘

> EEh^d > </dK/D/^dK: E dK/D <^/ EdKW ><</K/^d ͗ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ LJŚƚĞŝƐƚLJƂĂƐŝĂŶĂũŽͲ ja lakitoimistojen toimeksianƚŽƉĂůŬŬŝŽŝƐƚĂ ĂůĞŶŶƵƐƚĂ ϭϱ й͕ ŬƵŝƚĞŶŬŝŶ ĞŶŝŶƚććŶ ϯϬϬ Φ͘

to 70 vuotta

Omakotiliitto 70 vuotta

JÄRJESTÖSIVUT

Juhlavuoden 2017 kunniaksi!

LIITY JÄSENEKSI NYT –

LOPPUVUODEN 2017 JÄSENYYS MAKSUTTA! KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ŬĂŶƐĂůĂŝƐũćƌũĞƐƚƂŶć ĞĚƵƐƚĂĂ ƉŝĞŶƚĂůŽĂƐƵŬŬĂŝƚĂ ũĂ ǀĂƉĂĂͲĂũĂŶ ĂƐƵŬŬĂŝƚĂ ůĂŝŶƐććĚćŶŶƂŶ ǀĂůŵŝƐƚĞůƵƐƐĂ ũĂ ŬĞŚŝƩ ćŵŝƐĞƐƐć͘ zŚĚĞƐƐć ƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶ ŬĂŶƐƐĂ ůŝŝƩ Ž ĂƵƩ ĂĂ ũćƐĞŶŝć ƉŝƚćŵććŶ ŬŽƟ ŶƐĂ ũĂ ůćŚŝLJŵƉćƌŝƐƚƂŶƐć ŚLJǀćƐƐć ŬƵŶŶŽƐƐĂ ƚĂƌũŽƚĞŶ Ɵ ĞƚŽĂ͕ ŶĞƵǀŽŶƚĂĂ ũĂ ƚLJƂŬĂůƵũĂ͘ ^ƵŽŵŝϭϬϬͲũƵŚůĂǀƵŽĚĞŶ ũĂ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ϳϬͲǀƵŽƟ ƐũƵŚůĂǀƵŽĚĞŶ ŬƵŶŶŝĂŬƐŝ ƐLJLJƐŬƵƵƐƚĂ ϮϬϭϳ ĂůŬĂĞŶ ƵƵĚĞƚ ũćƐĞŶĞƚ ƐĂĂǀĂƚ ůŽƉƉƵǀƵŽĚĞŶ ũćƐĞŶLJLJĚĞŶ ŵĂŬƐƵƩ Ă͊

Saat neuvontaa ja hyötytietoa, alennuksia ja edunvalvontaa!

ϭϬ ,zs ^zzd >//ddz : ^ E <^/ ϭ͘ Ϯ͘ ϯ͘ ϰ͘

>ĂŬŝŶĞƵǀŽŶƚĂ ZĂŬĞŶŶƵƐŶĞƵǀŽŶƚĂ ŶĞƌŐŝĂŶĞƵǀŽŶƚĂ WŝŚĂͲ ũĂ ƉƵƵƚĂƌŚĂͲ ŶĞƵǀŽŶƚĂ ϱ͘ dĂůŽŶ ŚƵŽůƚŽŬŝƌũĂ ϲ͘ KŵĂŬŽƟ ůĞŚƟ ϳ͘ KŵĂŬŽƟ ƚĂůŬŬĂƌŝ

ϴ͘ ůĞŶŶƵŬƐĞƚ ũćƐĞŶŬŽƌƟ ůůĂ ϵ͘ WŝŝƌŝŶ ũĂ LJŚĚŝƐƚLJŬƐĞŶ ũćƐĞŶĞĚƵƚ͕ ƚĂƉĂŚƚƵŵĂƚ Θ ƌĞƚŬĞƚ ϭϬ͘ sĂŚǀĂ ǀĂůƚĂŬƵŶŶĂůůŝŶĞŶ ũćƌũĞƐƚƂ ƉƵŽůƵƐƚĂĂ ũĂ ǀĂůǀŽŽ ĞƚƵũĂƐŝ

VOITA MATKA!

/ůŵŽŝƩ ĂŵĂůůĂ ƐćŚŬƂƉŽƐƟ ŽƐŽŝƩ ĞĞƐŝ ũćƐĞŶƟ ĞƚŽŝŚŝƐŝ ƐĂĂƚ ƐććŶŶƂůůŝƐĞƐƟ Ɵ ĞĚŽƩ ĞŝƚĂ ĂũĂŶŬŽŚƚĂŝƐŝƐƚĂ ĂƐŝŽŝƐͲ ƚĂ ũĂ ĞĚƵŝƐƚĂ ƐćŚŬƂƉŽƐƟ ŝƐŝ͘ <ĂŝŬŬŝ ƐćŚŬƂƉŽƐƟ ŶƐĂ ŵĂƌƌĂƐŬƵƵŚƵŶ ϮϬϭϳ ŵĞŶŶĞƐƐć ŝůŵŽŝƩ ĂŶĞĞƚ ũćƐĞŶĞƚ ŽƐĂůůŝƐƚƵǀĂƚ ϱϬϬ Φ ŵĂƚŬĂůĂŚũĂŬŽƌƟ Ŷ ĂƌǀŽŶƚĂĂŶ͘

LIITTYMISKORTTI

LIITTYMISKORTTI

LIITTYMISKORTTI

KůĞŶ ƉĂƌĞŵŵĂŶ ĂƐƵŵŝƐĞŶ ŬĂŶŶĂƩ ĂũĂ ũĂ ŚĂůƵĂŶ ůŝŝƩ LJć ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ƉĂŝŬĂůůŝƐĞĞŶ ũćƐĞŶLJŚĚŝƐƚLJŬƐĞĞŶ͘ >ćŚĞƩ ćŬćć ŵŝŶƵůůĞ ũćƐĞŶŬŽƌƫ ƐĞŬć Ɵ ůŝƐŝŝƌƚŽ ũćƐĞŶŵĂŬƐƵĂ ǀĂƌƚĞŶ͘ KƐĂůůŝƐƚƵŶ ƐĂŵĂůůĂ ĂƌǀŽŶƚĂĂŶ ũĂ ǀŽŝŶ ǀŽŝƩ ĂĂ ƉƉůĞŶ ŝWĂĚ ͲƚĂƵůƵƟ ĞͲ ƚŽŬŽŶĞĞŶ͘ ; ƌǀŽŶƚĂ ũŽƵůƵŬƵƵƐƐĂ͕ ǀŽŝƩ ĂũĂůůĞ ŝůŵŽŝƚĞƚĂĂŶ ŚĞŶŬŝůƂŬŽŚƚĂŝƐĞƐƟ Ϳ͘ dćLJƚć ĂŝŶĂŬŝŶ ƚćŚĚĞůůć Ύ ŵĞƌŬŝƚLJƚ ŬŽŚĚĂƚ͘

EƚƵͲ ũĂ ƐƵŬƵŶŝŵŝ Ύ >ćŚŝŽƐŽŝƚĞ ;ǀĂŬŝƚƵŝŶĞŶ ŽƐŽŝƚĞͿΎ WŽƐƟ ŶƵŵĞƌŽ ũĂ ͲƚŽŝŵŝƉĂŝŬŬĂ Ύ

KŵĂŬŽƟ Ͳ ůŝŝƩ Ž maksaa ƉŽƐƟ Ͳ maksun

Loppuvuosi 2017 ilmaiseksi!

^ćŚŬƂƉŽƐƟ WƵŚĞůŝŶ WĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐ ;ƚćLJƚć͕ ŵŝŬćůŝ Ɵ ĞĚćƚͿ

Tunnus 5005655 ϬϬϬϬϯ s ^d h^> , dz^

:ćƐĞŶŚĂŶŬŬŝũĂŶ ũćƐĞŶŶƵŵĞƌŽ ;ƚćLJƚć͕ ŵŝŬćůŝ Ɵ ĞĚćƚͿ ƐƵŶ KŵĂŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ ZŝǀŝƚĂůŽƐƐĂ WĂƌŝƚĂůŽƐƐĂ <ĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂ DŝŶƵůůĂ ŽŶ ǀĂƉĂĂͲĂũĂŶĂƐƵŶƚŽ͗ͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺͺ ŬƵŶŶĂƐƐĂ͘ ŝĚŝŶŬŝĞůŝ ƐƵŽŵŝ ƌƵŽƚƐŝ dŝĞƚŽũĂŶŝ Ğŝ ƐĂĂ ŬćLJƩ ćć ƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟ ŝŶ ^ƵŽŵĞŶ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž LJůůćƉŝƚćć ŬĞƐŬŝƚĞƚLJƐƟ ũćƐĞŶƌĞŬŝƐƚĞƌŝć ƉĂŝŬĂůůŝƐLJŚĚŝƐƚLJƐƚĞŶ ũćƐĞŶŝƐƚć͘ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž ǀŽŝ ůƵŽǀƵƩ ĂĂ ũćƐĞŶĞŶ ŽƐŽŝƚĞƟ ĞĚŽƚ ƚĂƉĂƵƐŬŽŚƚĂŝƐĞŶ ŚĂƌŬŝŶŶĂŶ ƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂ ũĂ ŬĞƌƚĂůƵŽŶƚŽŝƐĞƐƟ ůŝŝƚŽŶ LJŚƚĞŝƐƚLJƂŬƵŵƉƉĂŶŝůůĞ͘ <LJƐĞ ŽŶ ƚćůůƂŝŶ ũćƐĞŶĞƚƵũĞŶ ũĂ ͲƉĂůǀĞůƵũĞŶ ŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶŶŝƐƚĂ ŬŝƌũĞŝƚƐĞ ŵƵƩ Ă ũŽƐŬƵƐ ŵLJƂƐ ƉƵŚĞůŝŵŝƚƐĞ͘ :ŽƐ Ğƚ ŚĂůƵĂ ũćƐĞŶĞƚƵŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟ Ă͕ ǀŽŝƚ ĂƐĞƩ ĂĂ ƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟ ŬŝĞůůŽŶ ĞƐŝŵĞƌŬŝŬƐŝ ƐćŚŬƂƉŽƐƟ ůůĂ ƚŽŝŵŝƐƚŽΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ƚĂŝ ŶĞƫ ůŽŵĂŬŬĞĞŶ ĂǀƵůůĂ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬũĂƐĞŶŚĂŬĞŵƵƐͬŽƐŽŝƩ ĞĞŶŵƵƵƚŽƐ͘ :ŽƐ ŚĂůƵĂƚ ƉŽŝƐƚĂĂ ƐƵŽƌĂŵĂƌŬŬŝŶŽŝŶƟ ŬŝĞůůŽŶ͕ ƐĞ ŽŶŶŝƐƚƵƵ ĞĚĞůůć ŵĂŝŶŝƚƵŝŶ ƚĂǀŽŝŶ͘

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2017

45 45

ILMOITUS

KUNNON KODISTA pidetään huolta

Kun Jari Ärling sai vieraakseen Anticimexin talotarkastaja Jari Raatikaisen, Ifin tarjoamaan maksuttomaan talotarkastukseen oli harvinaisen helppo lähteä. ”Jari tulee tarkastamaan Jarin taloa”, Jari Ärling totesi myhäillen.

ULKOPUOLISEN ARVIO MARSSIJÄRJESTYKSESTÄ

LUVASSA SALAOJIEN HUUHTELUA JA HUOPAKATTEEN TARKASTUSTA

Perheellä on kunnossapito-ohjelma, mutta oli hyvä saada ammattilaisen näkemys. Pääosin tarkastus vastasi omia mielikuvia talon kunnosta, mutta uusiakin asioita nousi esiin.

Oman talon kunnosta huolehtiminen on Jarin mukaan tärkeää, koska sitä ei kukaan muu tee. Toisaalta omakotitalossa on juuri se hyvä puoli, ettei ”yhtiökokouksessa tarvitse muille kahveja keitellä”.

Vuonna 1968 rakennetun 270-neliöisessä, kaksikerroksisessa rinnetalossa tarkastettiin silmämääräisesti koko huusholli, puurakenteisesta yläkerrasta aina betonipohjaan asti. Erityisesti keskityttiin vesipisteisiin ja viemäreihin.

Itse tarkastuksessa ei löytynyt paljon huomautettavaa.

Toimenpide-ehdotuksia Jari sai huopakatteen osalta.

Myös salaojat kannattaisi painehuuhdella.

Tarkastus kestää talon koosta riippuen noin 1,5–2 tuntia, nyt aikaa meni kolmisen tuntia. ”Taidettiin ajoittain jutella vähän käsikirjoituksen ulkopuoleltakin.”

Saatu kirjallinen raportti oli helppo ymmärtää – etenkin kun oli itse ollut paikalla.

Säännöllinen, neljän vuoden välein tehtävä talotarkastus kuuluu noin 500 euron arvoiseen Kunnon koti -palveluun. Lue lisää osoitteessa if.fi/kunnonkoti.

ILMOITUS

KUMPPANINA PARAS

PIPELIFE

WWW.PIPELIFE.FI

Jätevesijärjestelmä kotiin tai mökille?

Verkkopalvelussamme on kattava paketti jätevesitietoa!

Lataa uusi jätevesiopas, jossa kerrottu mm.

• Uudistuneesta jätevesilainsäädönnöstä • Eri jäteveden puhdistusmenetelmistä • Pipelifen jätevesijärjestelmistä Jätevesioppaan ja paljon muuta löydät osoitteesta www.puhdastulevaisuus.fi Pipelife Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 C, 90220 OULU, Puh: +358 30 600 2200 www.pipelife.fi, www.puhdastulevaisuus.fi

Lämpöä koteihin jo vuodesta 1949

Säästäminen lämmittää

Jäspi Tehowatti Air Ilma-vesilämpöpumppu uusiin ja vanhoihin omakoti- ja rivitaloihin.

Tiesitkö, että energiaremontin voi tehdä myös vähitellen?

Iso osa ilma-vesilämpöpumpuista asennetaan vanhan öljykattilan rinnalle ja säästöä syntyy jopa 1 000 euroa vuodessa.

Kotimaiset Jäspi-tuotteet suunnittelee ja valmistaa Raisiossa toimiva Kaukora Oy. Jälleenmyyjät löydät osoitteesta ƀƀƀǍģàŜŔĕǍƧ.