Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä.
Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumis-menoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa.
Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin 1700 euroa kuukaudessa. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Luvut eivät sisällä mm. piha-, puutarha- ja lumitöitä. Vertailu ei huomioi kunnallisveron suuruutta eri kaupungeissa.
Hallitusohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä merkittäviä vaikutuksia asumismenoihin Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja (ilman lainanlyhennystä) noin 1,5 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos korvaavia toimia kariutuneelle yhteiskuntasopimukselle ei saada aikaan, asumismenojen korotus voi olla jopa 6,5 prosenttia. Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250–350 euroa.
36 36
Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa. Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla sähkölämmitteisessä omakotitalossa 53 euroa vuodessa ja öljylämmitteisen 75 euroa vuodessa. Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä.
Lisätietoja: www.omakotiliitto.fi/ asumismenot2015