Nimi: Tiina Toratti Ohjaaja: Mona Mether Opponentti: Taina Honkamäki ja Tiina Kiiski
Ekofrisörutbildningen 2014 Sisällysluettelo 1
Johdanto
3-4
Luonnonkosmetiikka vs luomukosmetiikka
5-6
Kosmetiikan tarve
6-7
Hiustenmuotoilutuotteiden ainesosat
7-8
Kuivashampoo
8-10
Hiuslakka
11-13
Suolasuihke
13-15
Omat hiustenmuotoilutuotteet Projektin synty ja toteutus
15-16
Hiuslakka
16-18
Suolasuihke
18-19
Kuivashampoo
20
Säilöntäaine
21-22
Haasteet
22 Raaka-aineet
22
Pakkaukset
23
Kosmetiikkalainsäädäntö
23
Loppusanat
24
Lähteet
25
2
Johdanto
Kiinnostuin luonnonkosmetiikasta muutama vuosi sitten työskennellessäni meikkaajan assistenttina eräässä elokuvassa, jossa käytettiin Dr. Hauschkan tuotteita. Suhtauduin alussa skeptisesti kyseiseen sarjaan, mutta sitä itsekin testattuani tykästyin tuotteisiin, ja aloin tutkailla myös muita sarjoja mitä luonnonkosmetiikan saralla oli tarjolla. Vaihdoin pikkuhiljaa työpakkini meikit pelkästään luonnonkosmetiikkaan, ja omat voiteet ja saippuat vaihtuivat luonnonmukaisiin. Mitä enemmän olen aiheesta lukenut ja tutkinut monia eri tuotesarjoja, kiinnostukseni on vain lisääntynyt, ja ajatus omasta tuotesarjasta on nostanut päätään.
Kehitystyö kyseisestä aiheesta tuntui heti omalta ja oikealta minulle. En ollut koskaan aiemmin kokeillut kosmetiikan valmistusta itse, ja halusin haastaa itseni. Halusin selvittää vastauksia kysymyksiin; mitä tavalliset synteettiset hiustuotteet sisältävät, mikä tarkoitus ainesosilla on tuotteissa, kuinka vähillä valmistusaineilla saadaan aikaan toimiva tuote, millaisia vaihtoehtoja luonnosta löytyy korvaamaan näitä aineita, vai löytyykö niitä? Millaisia haasteita omien tuotteiden valmistuksessa on? Suomen luonnosta löytyy paljon loistavia kasveja, joita hyödynnetään luonnonkosmetiikassa mielestäni vielä aika vähän, ja siksi halusin keskittyä juurikin suomalaisiin raaka-aineisiin. Myös ajatus mahdollisimman puhtaasta luonnonkosmetiikasta tuntuu minulle luontevalta; luonnonkosmetiikalla ja luomukosmetiikalla on iso ero. Suomessa on muutamia todella toimivia luonnonkosmetiikkasarjoja, ja halusinkin tehdä jotain sellaista mitä näiltä tuotesarjoilta ei vielä löydy, ja vastata tällä tavoin aitoon tarpeeseen. Koen, että varsinkin suomalaisten luonnonkosmetiikka-alan yritysten olisi hyvä tehdä yhteistyötä, eikä niinkään varsinaisesti kilpailla keskenään; kaikki kuitenkin jakavat saman ajatusmaailman puhtaammasta, luonto- ja ihmisystävällisestä kosmetiikasta. Suunnitelmani oli kokeilla valmistaa kuivashampoo, suolasuihke, sekä hiuslakka. Tavoitteeni oli tehdä tuotteista 100% luonnonmukaiset, mahdollisimman pitkälle luomulaatuiset, vegaanit, käyttää mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita, ja
3
saada aikaan todella toimivat, ammattitasoiset, helppokäyttöiset sekä myös visuaalisesti houkuttelevat tuotteet. Projektin aikana kiinnostuin tuotevalmistuksesta kovasti, ja vaikka haasteita tuotekehittelyssä riittääkin, toivon että jotain päivänä tuotteet päätyisivät myyntiin saakka.
Kuvaaja: Kerttu Malinen
Luonnonkosmetiikka vs luomukosmetiikka Ekokampaajana työskennellessäni olen huomannut asiakkaiden olevan sekaisin synteettisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikan viidakossa. Monesti asiakkaan luonnonkosmetiikan käytöstä kysyttäessä, saa vastaukseksi esimerkiksi kosmetiikkamerkkejä kuten Yves Rocher, the Body Shop tai Lush. Toki moni näistä sarjoista ovatkin luonnollisempia kuin monet täysin synteettiset kosmetiikkasarjat, mutta se 4
miten luonnonkosmetiikan määrittelee, tai mitä asioita kukakin pitää tärkeänä, on asia erikseen. Virallista yhtenäistä määritelmää luonnonkosmetiikalle ei toistaiseksi kosmetiikkalaissa ole, mutta esimerkiksi Pro luonnonkosmetiikka ry:n määritelmä luonnonkosmetiikasta on seuraava:(www.dropbox.com/s/gfc2yy69spvgghr/luonnonkosmetiikka.pdf) -Valmistuksessa tulee suosia luonnollisia raaka-aineita -Luomulaatuisia raaka-aineita tulee suosia aina kun se on mahdollista -Tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden tulee olla mahdollisimman vähän prosessoituja -Raaka-aineita ja valmiita tuotteita ei saa testata eläimillä -Tuotteiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle tuotteiden tuotannon, käytön ja hävittämisen aikana -Pakkausmerkintöjen ja markkinointiviestinnän pitää tarjota kuluttajalle täsmällistä ja oikeaa tietoa (www.luonnonkosmetiikka.fi) Monet luonnollisina itseään pitävät kosmetiikkasarjat voivat täyttää jotain näistä kriteereistä, mutta eivät useinkaan kaikkia, jolloin ko. luonnonkosmetiikan määritelmä ei toteudu. Myös luonnonkosmetiikkamerkkien välillä on paljon eroavaisuuksia esimerkiksi luomulaatuisten raaka-aineiden määrissä. Luonnonkosmetiikan sertifiointitahoilla on jokaisella omanlaisensa kriteerit sertifioinnin saamiseksi, ja ne vaihtelevat paljon merkkien välillä. Kosmetiikan voisikin mielestäni jakaa eri kategorioihin esimerkiksi seuraavalla tavalla: 1. Täysin synteettinen kosmetiikka
2. Synteettinen kosmetiikka joka käyttää vain muutamia luonnon/luomuraaka-aineita antaen sarjasta luonnonmukaisen kuvan (mahdollinen viherpesu)
3. Kosmetiikkasarjat joissa käytetään paljon kasviraaka-aineita, mutta jotka eivät useinkaan ole luomulaatuisia. Myös hajusteita, väri- ja säilöntäaineita saatetaan käyttää.
4. Luonnonkosmetiikka joka täyttää jonkin sertifioinnin kriteerit, tai sertifioitu luonnonkosmetiikka (löyhempi sertifiointi, esim Ecocert, 95% luonnosta peräisin olevia raaka-aineita). (http://www.ecocert.com/en/natural-and-organic-cosmetics)
5. Sertifioitu luonnonkosmetiikka (tiukempi sertifiointi, esim Soil Association) tai 5
luomukosmetiikka joka täyttää hyvin tiukat kriteerit. Yli 95% luomuviljeltyjä raaka-aineita. (http://www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti/)
Luomukosmetiikkaa voidaan pitää puhtaimpana mahdollisena kosmetiikan variaationa silloin kun se täyttää myös luonnonkosmetiikalle asetetut kriteerit sallituista valmistusaineista. Luomukosmetiikassa painotus on luomuraaka-aineiden osuudessa valmiissa tuotteessa.(www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/luonnonkosmetiikan-maaritelma/) Oma mielipiteeni on, että mahdollisimman puhdas luomukosmetiikka, jossa on otettu huomioon ekologiset, eettiset, sekä ympäristönäkökulmat, olisi vaihtoehto jota pitäisi tavoitella ja suosia. Tämä ajatus oli myös pohjalla kun halusin kokeilla omien luonnonkosmetiikkatuotteiden valmistusta.
Kosmetiikan tarve Ihminen on hoitanut ja kohentanut ulkonäköään jo muinaisen Egyptin ajoilta saakka. Kosmetiikan käyttö ei kuitenkaan kuulu elämän perus edellytyksiin, vaan ihminen tulee hyvin toimeen ilmankin. Omia hiustenmuotoilutuotteita suunnitellessani pohdin myös näitä asioita. Haluanko todella luoda maailmaan jotain, mitä se on jo valmiiksi pullollaan? Valmistanko ihmisille tuotteita tarpeeseen, jota ei ole olemassa? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka)
Toisaalta maailma on jo täynnä kosmetiikka, mikä ei ole hyväksi ihmiselle eikä luonnolle, ja jos siitä edes osa korvattaisiin luonnonmukaisilla ympäristöystävällisillä tuotteilla, olisi se muutos positiiviseen suuntaan. Päädyinkin pohdinnoissani siihen, että koska ihminen kuitenkin käyttää ja tulee mitä ilmeisimmin vastaisuudessakin käyttämään kosmetiikkatuotteita, on hyvä olla olemassa luonnonmukaisempia ja ekologisempia vaihtoehtoja synteettisen kosmetiikan tilalle. Yritykseni Lumo sijaitsee ekokampaamo Oranssin kanssa samoissa tiloissa Tampereen Pyynikillä, ja asiakaskuntamme muodostuuu pääosin n. 25-50 -vuotiaista naisista, joille ekologinen ja luonnonmukainen elämäntyyli on lähellä sydäntä, tai jotka ovat esimerkiksi herkistyneet synteettisille hiusväreille, ja hakeneet apua ekokampaajalta. Toimimme ainoastaan ekokampaajina, emmekä käytä työssämme laisinkaan synteettisiä tuotteita; teemme hiustenvärjäykset pelkästään kasvivärein, ja kaikki myymämme kosmetiikka on luonnonkosmetiikkaa. Asiakkaidemme hiukset ovatkin pääosin todella hyväkuntoisia, joko luonnollisia värjäämättömiä - tai kasvivärein värjättyjä hiuksia. Tästä syystä hiusten hoitoja muotoilutuotteiden tarve työssämme on pienempi kuin kampaamoissa joissa tehdään 6
myös voimakkaita kemiallisia käsittelyjä (http://www.naps.fi/hiuksenvauriot.htm). Ajatusmaailmamme on muutenkin “vähemmän on enemmän”, ja tämä näkyy kaikessa toiminnassamme esimerkiksi muotoilutuotteiden vähäisestä käytöstä jätteen tuoton minimoimiseen. Jälleenmyyn itävaltalaista luonnonmukaista ammattikäyttöön kehiteltyä hiustuotesarjaa Less is More, ja halusin kehittää tuotteita joita ei kyseisestä sarjasta löydy, jolloin ne tukisivat toinen toisiaan.
Hiustenmuotoilutuotteiden ainesosat Koska valitsin valmistettavakseni hiuslakan, suolasuihkeen ja kuivashampoon, halusin ensin tutkia muutamilta olemissa olevilta tuotemerkeiltä vastaavien tuotteiden ainesosia. Valitsin tutkittavaksi sekä synteettistä – että luonnonkosmetiikkaa, ja halusin selvittää seuraavia asioita: mitä ainesosia tuotteissa on ja mitkä ovat niiden ominaisuudet? Millä ainesosilla synteettisten tuotteiden ainesosat on korvattu luonnonmukaisissa tuotteissa? Käytin RitaStiensin cosmetic-check -sivustoa apuna ainesosien analysoinnissa. (http://www.cosmetic-check.com/)
Sivusto kertoo aineiden ominaisuudet ja niiden turvallisuuden
hymynaamoin. Lisäksi käytin incihaku.fi -sivustoa toissijaisena hakukanavana. Kaikkia ainesosia ei löytynyt kummaltakaan sivustolta, esimerkiksi useat luonnosta suoraan saatavat aineet olivat sellaisia. Molemmat sivustot ovatkin selvästi keskittyneet pääasiassa synteettisen kosmetiikan ainesosien tutkimiseen. (http://incihaku.fi/) Mietin myös, mitä kaikkia luonnon tuotteita voidaan valmistaa synteettisesti. Mistä tietää onko aine valmistettu synteettisesti, jossei sitä ole merkitty luomutuotetuksi? Monesti myös luonnollisen raaka-aineen joukkoon lisätään synteettisiä ainesosia, esimerkiksi Corn Starch/Acrylamide/Sodium Acrylate Copolymer saa cosmetic-check -sivustolla :| -hymiön kun taas Zea Mays :) :) Täytyisi siis olla kemisti jotta tietäisi mitä pystytään ja mitä ei pystytä valmistamaan synteettisesti. Eroaako synteettisesti valmistettu aine ylipäätään luonnosta saatavasta vastaavasta raaka-aineesta? Onko sen valmistaminen ympäristölle haitallisempaa kuin että se saataisiin suoraan luonnosta? Jos hajuste, joka kuuluu 26 eniten allergisoivan joukkoon, on peräisin luonnonmukaisesta eteerisestä öljystä, allergisoiko se yhtä paljon? Ainesosien tutkiminen herätti minussa paljon kysymyksiä, mutta minun oli pakko rajata työni johonkin, vaikka aihe kiinnostaakin kovasti, ja haluaisin paneutua aiheeseen 7
tulevaisuudessa lisää. Analysoinnissani merkitsin keltaisella tekstillä ne ainesosat, joiden oletan olevan suoraan luonnosta peräisin, ja sinisellä tekstillä ne jotka tietoni mukaan voidaan valmistaa myös synteettisesti. Värien selitykset:
Saadaan luonnosta Eri lähteistä saatava Synteettinen Tehtävä tuotteessa Suomenkielinen nimi Ainesosaan liittyvät varoitukset * yksi 26:sta yleisimmin allergisoivasta hajusteesta
Kuivashampoo Kicks blowpro Faux Dry-kuivashampoo Zea mays (corn) starch (absorboiva aine, (maissijauho)) :) :) :) Silica (absorboiva aine, piioksidi) :) :) :) Aluminium starch octenylsuccinate (viskositeetinsäätäjä, absorbentti, paakkuuntumisenestoaine, alumiinisuola) :| Sodium carbonate (puskuroiva aine, ominaistiheyttä säätelevä aine, keittosuola, mineraali) :) :) :) Hydrolyzed amaranth protein (vaikuttava aine, hoitava aine, revonhäntä-kasvi) :) :) :) Hydrolyzed lupine protein (vaikuttava aine, hoitava aine, antistaattinen aine, lupiini) :) :) :) Triticum vulgare (wheat) protein (hoitava aine, vehnänalkio) :) :) :) Diazolidinyl urea (säilöntäaine, formaldehydivapauttaja, karsinogeeni) :( :( Iodopropynyl butylcarbamate (säilöntäaine, halogenoitu orgaaninen yhdiste) :( :( :(
4 reasons -kuivashampoo Butane (ponneaine) :| Propane (ponneaine) :| 8
Alcohol denat (liuotin) :| Potato starch (absorboiva aine, perunajauho) Aluminum starch octenylsuccinate (viskositeetinsäätäjä, absorbentti, paakkuuntumisenestoaine, alumiinisuola) :| Agua (pohja, vesi) :) :) :) Cocotrimonium methosulfate (hoitava aine, antistaattinen aine) :( Silica (paakkuuntumisenestoaine, absorboiva aine, piioksidi) :) :) :) Parfum (hajuste) -
Lush No Drought -kuivashampoo Cornflour (Zea mays) (absorboiva aine, viskositeetinsäätäjä, maissijauho) :) :) :) Magnesium Carbonate (absorboiva aine, mineraali) :) :) :) Talc (absorboiva aine, paakkuuntumisenestoaine, mineraali) :) :) :) Perfume (hajuste) Grapefruit Oil (Citrus paradisi) (Greippiöljy)Lime Oil (Citrus aurantifolia) (Limettiöljy) *Citral, *Geraniol, *Limonene, *Linalool (hajusteita*) :) :)
SkinnySkinny Grapefruit and Cardamom Organic Dry Shampoo Cornstarch* (maissijauho) :) :) :) Brown rice powder* (ruskea riisijauhe) White clay (valkosavi) Horsetail powder* (korte jauhe) Baking soda (ruokasooda) Orris root powder (iiriksen juuri jauhe)Grapefruit & cardamom essential oils (greippi ja kardemumma eteeriset öljyt) *luomu
Lulu Organics Hair Powder Organic corn starch (USDA Organic) (maissijauho) :) :) :) White clay (valkosavi) Baking soda (ruokasooda) Organic rice powder (USDA Organic) (riisijauhe) 9
Organic horsetail powder (Oregon Tilth Certified Organic) (korte jauhe) Essential oils (Oregon Tilth Certified Organic) (korte eteerinen öljy) Monessa synteettisestikin valmistetussa kuivashampoossa käytetään luonnosta saatavia rasvaisuuden poistajia, esimerkiksi peruna-, maissi-, ja –riisijauhoa. Muuten synteettiset kuivashampoot sisältävät ponneaineita, paakkuutumisenestoaineita, hoitavia ja antistaattisia aineita, säilöntäaineita, sekä hajusteita. Säilöntäaineena käytetty diazolidinyl urea pisti inci-listasta silmään, sillä aineen on todettu olevan formaldehydivapauttaja, ja se on luokiteltu karsinogeeniseksi eli syöpää aiheuttavaksi. Säilöntäaineita luulisi löytyvän muitakin, joten miksi tätä ainetta silti käytetään? (http://sukupuutto.blogspot.fi/2008/11/haitallisiakemikaaleja-kosmetiikassa.html#imidazolidinyl)
Luonnonmukaisissa kuivashampoissa rasvaisuuden poistajana oli käytetty mm. riisiperuna- ja maissijauhoja, savea, ruokasoodaa ja kortteesta saatavaa jauhetta (horsetail powder). Lisäksi tuotteissa oli eteerisiä öljyjä. Mietin näiden tarvetta tuotteissa; ovatko ne antamassa tuoksua, parantamassa säilyvyyttä, poistamassa sähköisyyttä, vai kaikkea näistä? Ponneaineet ovat luonnonkosmetiikassa kiellettyjä, joten luonnolliset kuivashampoot eroavat synteettisistä tuotteista varsinkin pakkauksiltaan ja käytettävyydeltään.
Hiuslakka Schwarzkopf Osis Osis Freeze Fix Strong Hold Hairspray Dimethyl Ether (ponneaine, liuotin) :) :) Alcohol Denat (liuotin) :| Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Octylacrylamide/Acylates/Butylaminoethyl Methacrylate Copolymer (kalvonmuodostaja, antistaattinen aine, hiuksia kiinnittävä aine) :| Aminomethyl Propanol (puskuroiva aine) :| Parfum (hajuste) Limonene (hajuste*) :) :) Linalool (hajuste*) :) :) Butylphenyl Methylpropional (hajuste*) :| Benzyl Salicylate (hajuste, uv-säteilyä estävä aine*) :) :)
10
Rainbow Hiuskiinne värjätyille hiuksille Alcohol (liuotin) :) :) :) Butane (ponneaine) :| Propane (ponneaine) :| Octylacrylamide/Acrylates/Butylaminoethyl Methacrylate Copolymer (kalvonmuodostaja, antistaattinen aine, hiuksia kiinnittävä aine) :| Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Aminomethyl Propanol (puskuroiva aine) :| Parfum (hajuste) Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate (uv-suodatin) :| Tocopheryl Acetate (antioksidantti, e-vitamiini) :) :) :) Panthenol (kosteuttava, hiuksia hoitava aine, b-vitamiini) :) :) :) Citric Acid (bioteknologinen) (puskurointiaine, sitruunahappo) :) :) :)
Farfalla hiuskiinne Alcohol (liuotin, alkoholi) :) :) :) Shellac (eläinperäinen) (kalvonmuodostaja, sellakka) :) :) :) Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Olea Europaea Leaf Extract* (hoitava aine, oliivinlehtiuute) :) :) :) Sorbitol (vaikuttava aine, sorbitoli(sokerialkoholi)) :) :) :) Beer (hoitava aine, olut) :) :) :) Simmondsia Chinensis Seed Oil* (hoitava aine, jojoban siemenöljy) :) :) :) Citrus Aurantium Amara Flower Water* (hoitava aine, appelsiininkukkavesi) :) :) :) Aloe Barbadensis Leaf Extract* (vaikuttava aine, Aloe Vera lehtiuute) :) :) :) Sodium PCA (kosteudensäilyttäjä, antistaattinen aine) :) :) :) Glycerin (vaikuttava aine, glyseriini) :) :) :) Parfum (hajuste) Hydrolyzed Wheat Protein (kalvonmuodostaja, vehnäproteiini) :) :) :) Citral**, Citronellol**, Geraniol**, Linalool**, Limonene** (hajuste, eteeriset öljyt*) :) :)
K-pour Karite -hiuslakka 11
Alcohol (liuotin, alkoholi) :) :) :) Shellac (eläinperäinen) (kalvonmuodostaja, sellakka) :) :) :) Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Glycerin (vaikuttava aine, glyseriini) :) :) :) Sheabutter (hoitava aine, karitevoi) Orangeoil (hoitava aine, appelsiiniöljy) Lavendel oil (hoitava aine, laventeliöljy) :) :) :) Limonene, Linalool, Citral (hajusteet*) :) :)
Less is More -Timjami hiuslakka Alcohol (liuotin, alkoholi) :) :) :) Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Glycerin (vaikuttava aine, glyseriini) :) :) Shellac (eläinperäinen) (kalvonmuodostaja, sellakka) :) :) :) Mel* (Forest Honey) (eläinperäinen) (hoitava aine, hunaja) :) :) :) Saccharum Officinarum Extract (Mascobado Cane Sugar)* (vaikuttava aine, sokeriruoko) :) :) :) Citrus Bergamia (Bergamot) Peel Oil Expressed* (vaikuttava aine, hajuste, bergamotti siemenöljy) :) :) :) Thymus Zugis (Thyme) Flower Oil* (vaikuttava aine, timjami kukka öljy) :) :) :) Pelargonium Graveolens (Rose Geranium) Oil* (vaikuttava aine, pelargoniaöljy) :) :) :) Citral**,Citronellol**,Geraniol**, Limonene**, Linalool** (hajusteet, eteeriset öljyt*) :) :) Synteettiset hiuslakat muodostuvat ponneaineista, alkoholista, kalvonmuodostajista, hiuksia kiinnittävistä aineista, hajusteista, ja hiuksia hoitavista aineista. Luonnonmukaisen hiuslakan pohjalla on yleensä vesi ja alkoholi, ja kiinnittävänä aineena ja kalvonmuodostajana sellakka ja/tai sokeri. Lisäksi luonnonkosmetiikassa käytetään paljon hoitavia öljyjä, glyseriiniä, hunajaa, sekä tuoksuina eteerisiä öljyjä. Säilöntäaineena monessa luonnon lakassa toimii alkoholi ja jonkin verran myös eteeriset öljyt. (http://www.naturalcosmeticnews.com/new-ingredients/the-most-popular-natural-preservatives-2/)
Suolasuihke Balmain suolasuihke 12
Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Alcohol denat. (liuotin) :| Sorbitol (vaikuttava aine, sorbitoli) :) :) :) Polyacrylate-22 ? (kalvonmuodostaja, hiuksia kiinnittävä aine) Sodium chloride (viskositeetinsäätäjä, keittosuola, mineraali) :) :) :) Silk amino acids (eläinperäinen) (kosteudensäilyttäjä, vaikuttava aine) :) :) :) Panthenol (tehoaine) :) :) :) Glycerin (vaikuttava aine, glyseriini) :) :) :) Ethylhexyl Methoxycinnamate (aurinkosuoja) :( :( Parfum (hajuste) CI 13015 (-)(väriaine, keltainen, atsoväri) :( :( CI 16255 (-) (väriaine, punainen, atsoväri) :( :(
Lush Sea Spray Carrageenan Extract (sideaine, visositeetinsäätäjä, merilevä) :) :) :) Sea Water (pohja, merivesi) :) :) :) Glycerin (vaikuttava aine, glyseriini) :) :) :) Perfume (hajuste) Fine Sea Salt (vaikuttava aine, merisuola) *Limonene, *Linalool (hajusteet, eteerinen öljy*) :) :) PVP (sideaine, kalvonmuodostaja, antistaattinen aine) :| Neroli Oil (vaikuttava aine, neroliöljy) Grapefruit Oil (vaikuttava aine, greippiöljy) Rosewood Oil (vaikuttava aine, ruusupuuöljy) Hydroxycitronellal, Geraniol, *Citral, *Farnesol,*Benzyl Benzoate (hajusteita, eteeriset öljyt*) :) :) Methylparaben (säilöntäaine) :(
John Masters organic Salt spray Aqua (pohja, vesi) :) :) :) Sodium chloride (viskositeetinsäätäjä, keittosuola) :) :) :) Lavandula angustifolia (lavender) oil* (vaikuttava aine, hajuste, säilöntäaine? Laventeliöljy) :) :) :) 13
Suolasuihkeissa synteettisissä versioissa vettä, alkoholia, kalvonmuodostajia, viskositeetinsäätäjänä suolaa, kosteudensäilyttäjiä, hajusteita, säilöntäaineita ja väriaineita. Väriaineet herättävät kummastusta, ne tuskin ovat tuotteen toimivuuden kannalta oleellisia, joten ne tuntuvat turhilta. Hajusteilla mm. peitetään joidenkin raakaaineiden ominaistuoksua, ja ne voivat aiheuttaa esimerkiksi huimausta, päänsärkyä, tai ihottumaa. Tuotteessa ei erikseen tarvitse luetella mitä hajustekemikaaleja tuotteessa on käytetty, vaan Parfum tai Fragfrance -sanan takana voi olla jopa satoja eri kemikaaleja, joista osa voi olla mm. neurotoksisia. (http://www.teknokemia.fi/kosmetiikkasanasto/?ltr=8) Ainoastaan 26 yleisimmin kosketusallergiaa aiheuttavaa hajusteainesosaa tulee merkitä tuotteeseen. (http://sukupuutto.blogspot.fi/2008/11/haitallisia-kemikaalejakosmetiikassa.html#imidazolidinyl)
Luonnonkosmetiikan suolasuihke perustuu hyvin pitkälti suolan ja veden sekoitukseen. Lushin suolasuihkeessa (joka on synteettisen ja luonnonkosmetiikan välimaastoa) rakennetta antamaan on käytetty suolan lisäksi merilevää. John Masters Organics suolasuihke ei sisällä alkoholia, vaan suola näyttäisi toimivan myös säilöntäaineena.
Omat hiustenmuotoilutuotteet Projektin synty ja toteutus Oma tuotekehittely lähti liikkeelle sekä synteettisten että luonnonmukaisten hiustuotteiden ainesosien tutkimisella. Halusin tehdä sellaisia tuotteita, joita ei ainakaan suomalaisista luonnonkosmetiikkasarjoista toistaiseksi löydy. Suolasuihke ja kuivashampoo olivat tällaiset tuotteet. Lisäksi erittäin toimivaa luonnonmukaista hiuslakkaa on vaikea löytää, ja päätinkin ottaa haasteen vastaan ja kokeilla myöskin hiuslakan valmistamista. Suomalaisten kasvien käyttö kiehtoi minua alusta saakka; kuinka pitkälle suomalaiset raaka-aineet riittävät, saisiko niistä kaiken tarpeellisen tuotteisiin? Alusta asti oli myös selvää, että haluan käyttää luomulaatuisia raaka-aineita niin pitkälle kuin mahdollista. Vertaan asiaa ruokaan; on parempi valinta syödä puhdasta kasvipainotteista-, kuin pitkälle prosessoitua lisäaineellista ruokaa, mutta silti luomuruoka on kaikkein puhtain vaihtoehto. Samoin ajattelen luonnonkosmetiikasta; on parempi vaihtaa synteettinen kosmetiikka vähemmän synteettiseen- tai luonnonkosmetiikkaan, mutta luomukosmetiikka on kaikkein puhtainta ja eettisesti kestävintä. (http://www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/luonnonkosmetiikan-maaritelma/)
14
Halusin vielä lisätä projektiini haastetta, ja kokeilla voisiko tuotteet valmistaa myös täysin vegaanisina, jotta mahdollisimman moni pystyisi tuotteitani käyttämään. Luonnonkosmetiikassa on sallittua käyttää elävästä eläimestä peräisin olevia aineita, mutta niin ettei eläimelle aiheudu siitä haittaa. Tällaisia ovat mm. hunaja, mehiläisvaha, sellakka ja lanoliini. Työssäni olen tavannut vegaaneja asiakkaita, jotka eivät ole löytäneet luonnonkosmetiikasta itselleen sopivia tuotteita, joten he käyttävät eläinkokeetonta synteettistä kosmetiikkaa. Halusin siis vastata myös heidän tarpeeseensa. (http://www.ekolo.fi/info/luonnonkosmetiikka/29/)
Ajattelin että kuivashampoo ja suolasuihke olisivat helpoimpia toteuttaa, sillä niissä käytetään muutenkin paljon luonnosta saatavia raaka-aineita. Siispä aloitin hiuslakasta, jonka arvelin olevan vaikein toteuttaa.
Hiuslakka Vertaillessani luonnonkosmetiikan hiuslakkoja, huomasin sellakan olevan useimpien tuotteiden kiinnittävänä ainesosana. Sellakka on Kerria Lacca- hyönteisen, eli lakkakirvan naaraan erittämää haurasta ainetta, jota se tuottaa munakoteloidensa suojaksi. Sellakka vastaa ominaisuuksiltaan kestomuoveja, ja sitä on käytetty 1800-luvun puolivälistä saakka 15
mm. liimana ja lakkana esimerkiksi huonekalujen käsittelyssä. Sellakka on siis eläinperäinen tuote, mikä ei sovi vegaaneille.(fi.wikipedia.org/wiki/Sellakka) Olen itse todennut K-pour Karite -merkin hiuslakan luonnonkosmetiikan pitävimmäksi hiuslakaksi, ja siinä sellakka on heti toisena inci-listassa alkoholin jälkeen. Jouduinkin siis hautaamaan sellakan vuoksi suunnitelmat todella pitävästä hiuslakasta, mutta halusin kokeilla kuinka hyvään lopputulokseen päästään pelkästään kasviperäisillä ainesosilla. Monessa luonnonkosmetiikan hiuslakassa käytetään sellakan ohessa sokeria hiusten kiinnittämiseen. Sokerivettä on käytetty kiinniteaineena jo silloin, kun nykypäivän hiuslakkaa ei oltu keksitty. Niinpä päätin kokeilla itsekin valmistaa sokeripohjaisen suihkeen. Koivunmahlaa on käytetty perheessämme vuosia sisäisesti keväisin, ja sain ajatuksen käyttää sitä veden sijaan suihkeen pohjana. Mahlaa käytetään muutamissa luonnonkosmetiikkasarjoissa varsinkin ihovoiteissa, mutta hiustuotteissa sen käyttöä en ole tavannut. Esimerkiksi luonnonkosmetiikkamerkki Madara tekee yhteistyötä suomalaisen Nordic Koivu- yrityksen kanssa. Mahlassa on luonnostaan fruktoosia ja glukoosia, sekä vitamiineja, hivenaineita, ja aminohappoja, joten sen voisi olettaa tekevän hyvää myös hiuksille. (http://www.nordickoivu.com) Halusin kokeilla hiuslakkaani myös jotain geelimäistä ainesosaa, jolla saisi kampauksesta joustavamman. Mietin monia vaihtoehtoja kasvis glyseriinistä merilevään, mutta sitten muistin Henriette Kressin Yrtit hiustentoidossa -luennon, ja että pellavansiemenestä saa keittämällä geelimäistä ainetta, jota voi käyttää hiusgeelin tapaan. (Henriette Kress Prakticum: Yrttejä Hiuksille 10.2013 -luentomateriaali)
Ensimmäinen hiuslakkakokeiluni sisälsi kuivun mahlaa, pellavansiemengeeliä, ja ruokosokeria. Seos kyllä kiinnitti hiuksen, mutta ei kuivunut nopeasti, koska se ei sisältänyt alkoholia. Tässä vaiheessa aloin miettimään myös tuotteen säilyvyyttä, ja mikä olisi paras säilöntäaine hiustuotteelle. Halusin tuotteisiini myös kevyen tuoksun, ja päädyin koivun tuoksuun sen suomalaisuuden vuoksi. Käytin tuotteisiin Frantsilan Koivu Sauna -tippoja, sillä en löytänyt koivu-uutetta sellaisenaan, eikä talviaikaan ollut sellaista mahdollisuus tehdä itse.
Hiuslakan nimesin Sokerisuihkeeksi, sillä se kiinnittää hiuksia kevyehkösti, ja toimii
16
ennemminkin muotoilusuihkeen kuin hiuslakan tavoin. Suihkeella saa kevyen pidon hiuksiin, mutta se ei kiinnitä kampausta niinkuin synteettiset hiuslakat. Oman Sokerisuihkeen INCI: Betula Alba (Birch) Juice* (luomu koivunmahla) Alcohol* (luomualkoholi) Cane Sugar* (luomu ruokosokeri) Linum Usitatissimum* (luomu pellavansiemengeeli) Betula Alba* (luomu koivu-uute)
Suolasuihke Suolasuihkeen, kuten myös hiuslakan ja kuivashampoon tekemiseen kotona löytyy internetistä etsimällä vinkkejä runsain mitoin. Yleisin ohje kotitekoiselle suolasuihkeelle oli vesi, suola, hiusgeeli ja öljy. (http://pientakotoilua.blogspot.fi/2011/06/diy-suolasuihke.html) Päätin kokeilla tämän tyylistä reseptiä itsekin. Käytin myös suolasuihkeen pohjana koivunmahlaa veden asemasta, ja pellavansiemengeeliä antamassa hieman joustavaa pitoa. Lisäksi käytin merisuolaa antamaan hiukseen rakennetta ja karheutta. Vaikka monilla 17
kosmetiikkasarjoilla ei suolasuihkeen joukossa ole alkoholia, lisäsin sitä omaan tuotteeseeni tekemään suihkeestä nopeammin kuivuvan, sekä toimimaan säilöntäaineena. Myös suola lisää jonkin verran säilyvyyttä. (http://www.naturalcosmeticnews.com/newingredients/the-most-popular-natural-preservetives-2/)
Lopulliseen tuotteeseen olen suhteellisen tyytyväinen; se antaa hieman rakennetta ja pitoa hiukseen, mutta ei kuivu kovin nopeasti. Suihke toimii parhaiten kosteaan hiukseen föönauksen alle. Oman suolasuihkeen INCI: Betula Alba (Birch) Juice* (luomu koivunmahla) Alcohol* (luomualkoholi) Sea Salt (merisuola) Linum Usitatissimum* (luomu pellavansiemengeeli) Betula Alba* (luomu koivu-uute)
18
Kuivashampoo Kuivashampoosta minulla oli ajatus tehdä kaksi eri versiota, vaalealle ja tummalle hiukselle omat tuotteensa. Monet synteettisetkin kuivashampoot jättävät tummaan hiukseen vaalean ”kalvon”, joten ajattelin että tummalle hiukselle kehitellylle kuivashampoolle olisi tarve. Kokeilin monia eri sekoituksia käyttäen perunajauhoja, ruokasoodaa, vihreää-, ruskeaa-, ja valkosavea. Ruskea Ghassoul-savi toimii parhaiten tummalle hiukselle, mutta kun joukkoon lisää esimerkiksi ruokasoodaa, saa se heti kuivashampoon näkymään hiuksessa. En myöskään saanut kuivashampoosta tuuhentavan ja muotoilevan oloista, niinkuin olisin toivonut. Savi toimii jo yksinään imemään rasvaisuutta hiuksesta, ja ehkä siksi minulle tuli kuivashampoota tehdessäni sellainen olo, että onko tuotteelle kuitenkaan oikeasti tarvetta; savea kun voi jokainen käyttää hiustensa puhdistukseen. Suurin hyöty valmiista kuivashampoosta on sen annostelu sirottimesta, jolloin jauhetta tulee hiukseen sopiva määrä eikä se juurikaan näy hiuksessa. Lopullinen versio kuivashampoostani poistaa rasvaisuutta hiuspohjasta, mutta ei juurikaan tuo hiukseen kuohkeuden tunnetta. Haluan kuitenkin jatkaa kuivashampoon kehittelyä, ja seuraavaksi voisin testata riisi- ja maissijauhoa. Suomessa ei kuitenkaan viljellä luomu riisiä tai -maissia, joten näiden käyttäminen tuotteissa sotii hieman ajatusmaailmaani vastaan. Myöskin suomalaista savea on vaikea saada. Oman kuivashampoon INCI: Montmorillonite (Hectorite) (Ghassoul-savi) Potato starch* (luomuperunajauho) Baking soda (ruokasooda)
19
Säilöntäaine Sopivan säilöntäaineen löytyminen tuotteisiin aiheutti päänvaivaa. Halusin että kaikki ainesosat ovat sellaisia, joiden alkuperä on helposti selvitettävissä ja ymmärrettävissä. En siis halunnut käyttää esimerkiksi valmista Ecosafe -säilöntäainetta, sillä en inci-listaa tutkimallakaan tiedä mitä tuote todella on ja mistä se on valmistettu. Lisäksi säilöntäaineen määrää on vaikeaa tietää, kun mukana projektissa ei ole kemian alan osaajaa. Internetistä löytyi harmittavan vähän suomenkielistä tekstiä aiheesta, mutta löysin asiaa hieman selventävän artikkelin kosmetiikkamerkki Madaran sivuilta, missä kerrottiin luontaisen alkoholin käytöstä luonnonkosmetiikan säilöntäaineena. Sen mukaan 1900-luvulla tehdyssä LD50 RBT -eläinkokeessa testatuista synteettisistä ja luontaisista säilöntäaineista alkoholin todettiin olevan kaikkein hellävaraisin iholle. Luonnollista alkoholia on käytetty ja testattu pitkään lääketieteessä erilaisissa valmisteissa, ja olemassa on kattava rekisteri alkoholin käytöstä ja vaikutuksesta ihonhoidossa. Lisäämällä pieniä määriä, alle 15%, alkoholia kosmetiikkatuotteisiin ei yleensä aiheudu minkäänlaisia sivuvaikutuksia kuten kuivumista tai ärsytystä, jota voi tapahtua jos alkoholin määrä valmisteessa olisi yli 30-40%. (http://www.madaracosmetics.fi/fi/asiantuntijat/kaikki-artikkelit/article:luontainen-alkoholi-kosmetiikassamyytit-ja-faktat/)
20
Etyylialkoholin lisäksi sallittuja säilöntäaineita luonnon- ja luomukosmetiikassa ovat mm. Benzoic acid (Bentsoe happo), bentsyyli alkoholi, formic acid, salisyylihappo, sorbiinihappo, sekä antiseptiset eteeriset öljyt. Eteeristen öljyjen käyttö säilöntäaineina on hankalaa, sillä niitä täytyisi käyttää suurempia määriä, jolloin ne tuovat tuotteelle liian voimakkaan tuoksun ja ärsyttävät ihoa helpommin. (http://www.naturalcosmeticnews.com/new-ingredients/themost-popular-natural-preservatives-2/)
Se, minkä verran alkoholia tuotteessa täytyy käyttää jotta se säilyy, jäi minulla selvittämättä, sillä netistä en tietoa asiaan löytänyt. Tiedustelin sähköpostilla myös Mia Höytö Cosmetics, Flow-kosmetiikka, ja Frantsila -yrityksiltä vinkkejä säilöntäaineiden käyttöön, mutta tarkkoja pitoisuuksia he eivät ymmärrettävästi voineet kertoa. Käytin omiin tuotteisiini Alkosta saatavaa 30% luomuviinaa. Tuotteiden säilyvyys selviää ainoastaan mikrobiologisilla testeillä, jotka ovatkin pakollisia ennen kuin tuotteita voi alkaa myymään.
Haasteet Projektin alussa halusin vain kokeilla kosmetiikan valmistusta, mutta hyvin äkkiä kävi selväksi että haluaisin kehittää tuotteista niin toimivat että ne päätyisivät jossain vaiheessa myyntiin saakka. Tähän pisteeseen on kuitenkin vielä matkaa, ja monia haasteita täytyy selvittää matkan varrella.
Raaka-aineet Haluan käyttää tuotteissani mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita, mutta osaa käyttämistäni tuotteista ei ole Suomessa tällä hetkellä saatavana. Tällaisia ovat mm. luomulaatuinen pellavansiemen, ja luomu perunajauho. Jos tuotteet päätyvät myyntiin saakka, täytyisi raaka-aineita ostaa suurempia eriä. Nyt sokerisuihkeen raaka-aineiden hinnaksi muodostui n. 3,5e/200ml, suolasuihkeen n. 3e/200ml, ja kuivashampoon n. 2 e/pullo.
21
Pakkaukset Halusin tuotteissani ottaa huomioon myös pakkausten ekologisuuden. Nyt käytin testituotteissani tyhjentyneitä tuotepulloja, mutta tulevaisuudessa myyntituotteissani haluaisin käyttää joko kierrätettyjä pulloja, tai maatuvia materiaaleja. Haasteeksi voi muodostua kierrätettyjen pullojen hankkiminen ja niiden desinfiointi. Myös tuotteiden uudelleentäyttömahdollisuus on tuntunut kiinnostavalta ajatukselta.
Kosmetiikkalainsäädäntö Ennen kuin omia kosmetiikkatuotteita voi alkaa myymään, täytyy niiden kosmetiikkalainsäädännön mukaan täyttää tietyt kriteerit. Yritys täytyy rekisteröidä komission tietokantaan, ja tuotteille on tehtävä turvallisuusarviointo- ja selvitys. Rekisteröinnissä ilmoitettavalla turvallisuusarvioinnista vastaavalla henkilöllä on oltava pätevyysvaatimus esim. farmasian, toksikologian tai dermatologian alalta. Tuotepakkauksesta täytyy käydä ilmi seuraavat tiedot: (Maria Lempinen, Prakticum: Omien tuotteiden valmistus. Lainsäädäntö, luvat, mistä, miten? Eu:n kosmetiikkalainsäädäntö -luentomateriaali)
-valmistajan nimi tai aputoiminimi sekä osoite -sisällön määrä -säilyvyysaika -turvallisen käytön kannalta ohjeet ja varoitukset -valmistuserän tunnus -valmisteen käyttötarkoitus -luettelo valmisteen ainesosista (INCI) -ainesosien luettelo käyttöpäällyksessä ja/tai pakkauksessa -ainesosaluettelossa oltava sana "ainesosat", suomeksi ja ruotsiksi (Feeja Haarmann, Prakticum 19.03.2013. Ekokampaajan arkea-luentomateriaali)
Loppusanat
22
Kehitystyön tekeminen työn ohessa osoittautui haasteellisemmaksi kun mitä alussa ajattelin, ja tuntui että en päässyt työssäni loppujen lopuksi niin syvälle kun olisin halunnut. Jotkin asiat, esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden sisällöt ja omien tuotteiden kehitystyö tuntuivat jäävän hieman keskeneräisiksi, mutta työstä olisi tullut saattanut tulla tällöin liian laaja. Toisaalta tämä on ollut jo suuri ensimmäinen askel eteenpäin kohti tuotesarjan saamista myyntiin saakka. Työn aikana varmistuin siitä, että omien tuotteiden valmistus on sitä mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, vaikkakin tieto kaikesta tulevasta työn määrästä hirvittääkin. ”100% luonnonmukaiset, mahdollisimman pitkälle luomulaatuiset, vegaanit, mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita” -kohdat asettamistani tavoitteista ainakin täyttyivät. Tuotteiden ainesosia täytyy vielä hienosäätää, jotta niistä saa todella toimivat ja ammattitasoiset. Tulevaisuuden tavoitteeni on, että mahdollisimman moni voisi vaihtaa hiustenmuotoilutuotteensa suomalaiseen, luonnonmukaiseen, ekologiseen, eettiseen, ja puhtaaseen luonnonkosmetiikkaan.
Lähteet www.dropbox.com/s/gfc2yy69spvgghr/luonnonkosmetiikka.pdf www.luonnonkosmetiikka.fi http://www.ecocert.com/en/natural-and-organic-cosmetics 23
http://www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti/ www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/luonnonkosmetiikan-maaritelma/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka http://www.naps.fi/hiuksenvauriot.htm http://www.cosmetic-check.com/ http://incihaku.fi/ http://sukupuutto.blogspot.fi/2008/11/haitallisia-kemikaaleja-kosmetiikassa.html#imidazolidinyl http://www.naturalcosmeticnews.com/new-ingredients/the-most-popular-natural-preservatives-2/ http://www.teknokemia.fi/kosmetiikkasanasto/?ltr=8 http://sukupuutto.blogspot.fi/2008/11/haitallisia-kemikaaleja-kosmetiikassa.html#imidazolidinyl http://www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/luonnonkosmetiikan-maaritelma/ http://www.ekolo.fi/info/luonnonkosmetiikka/29/ fi.wikipedia.org/wiki/Sellakka http://www.nordickoivu.com Henriette Kress Prakticum: Yrttejä Hiuksille 10.2013 -luentomateriaali http://pientakotoilua.blogspot.fi/2011/06/diy-suolasuihke.html http://www.naturalcosmeticnews.com/new-ingredients/the-most-popular-natural-preservatives-2/ http://www.madaracosmetics.fi/fi/asiantuntijat/kaikki-artikkelit/article:luontainen-alkoholikosmetiikassa-myytit-ja-faktat/ http://www.naturalcosmeticnews.com/new-ingredients/the-most-popular-natural-preservatives-2/ Maria Lempinen, Prakticum: Omien tuotteiden valmistus. Lainsäädäntö, luvat, mistä, miten? Eu:n kosmetiikkalainsäädäntö -luentomateriaali Feeja Haarmann, Prakticum 19.03.2013. Ekokampaajan arkea-luentomateriaali
24