Page 1

Mitä tekee infrayrittäjä jouluna? Olli Lipponen: ”Parasta on, kun työpuheluita ei tule.” s. 8 INFRAÄLY PORISEMAAN

Maija-Riitta Ollila kertoi Maarakennuspäivässä, onko tekoälyä olemassa ja mitä on tuuppiva infra. Sivut 10–11

KATUTYÖT SUJUVAMMIKSI

INFRAN JÄSENTEN ILMASTOTALKOOT

Kuinka saada kansalaisia jäytävät katutyöt taajamissa tehokkaasti tehtyä ja ajoissa valmiiksi? Sivut 20–23

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 

Kolme erilaista INFRAn jäsenyrittäjää kertoi, mitä he ovat tehneet pienemmän hiilijalanjäljen eteen. Sivut 30–32

    4/2019

www.infra.fi/lehti

KALLENESTORI VIERAILI INFRAN KANSSA ILMASOTAKOULUSSA

36

Olkiluoto 3:n Onkalo valmistautuu vastaanottamaan ydinjätteen. s. 14


Vähemmän vaivaa, enemmän aikaa Forcit Go mullistaa tuotteiden tilaamisen. Helppokäyttöisellä sovelluksella tilaaminen on vaivatonta. Manuaalisen työn määrä on minimoitu ja työskentely on muutenkin joustavaa. Voit tilata tuotteesi mistä ja milloin tahansa tai tehdä halutessasi muutoksia. Arkistoimme kaiken tarvittavan sovellukseen, jolloin sinun on helppo tarkastaa tilaustesi status tai vaikka tarkka saapumisaika työmaalle. Ladattavissa helmikuussa 2019 Lisätietoja forcit.fi

Item type Order summary

Order details Explosives

Delivery date Order date Delivery time Delivery address Detonators Customer order number Order status

Kemiitti 510/610 Kemiitti 510/610

Average chargeable meters/hole Hole dimension (mm) Number of holes Total chargeable meters

Kemiitti 810

Services

Add items

Save as draft

Carncel order Submit order Accessories


LETKUT PAIKAN PÄÄLLÄ!

LetkuExpress

www.hydroscand.fi

Hydroscand on Ruotsin suurin mobiilin letkupalvelun tarjoaja. Nyt LetkuExpress on saatavilla myös Pääkaupunkiseudulla!

SOITA LETKUEXPRESS LUOKSESI! Hydroscand LetkuExpress-auton avulla voit säästää aikaa ja rahaa. Asiantuntija tulee paikalle ja vaihtaa rikkoutuneen letkun. Kaikki työ tehdään työmaallasi. Palvelu on saatavilla ympäri vuorokauden!

SOITA

020-78 62 570

LETKUEXPRESS-AUTON TOIMINTA-ALUE E12 120

E18

45

E75

VANTAA E18

ESPOO

HELSINKI 51

TURVAKOULUTETUT ASENTAJAT

OLEMME MYÖS AVANNEET UUDEN TOIMIPISTEEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLE! HYDROSCAND HELSINKI

Harkkoraudantie 10, 00700 Helsinki 0207 862 573 ● helsinki@hydroscand.fi


5

4/2019

PÄÄKIRJOITUS

Pienin yhteinen nimittäjä ja yhteisöt ympärillämme Saija Syväoja Vt. päätoimittaja

YHTEISÖ on esimerkiksi elämänmuodon, taloudellisten tai aatteellisten päämäärien perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä tai yhteenliittymä.  Joukko ihmisiä, joilla on sama tavoite. Vai onko sittenkään? Osittain yhteisön sisällä haluamme samoja asioita. Yhteisöön kuuluu kuitenkin erilaisia yksilöitä ja heiltä löytyy toisistaan eriäviä mielipiteitä. Välillä voi olla vaikeaa luovia kaiken ylimääräisen, matkan varrella tarttuneen ohi ja kirkastaa se suurempi päämäärä; minkä takia yhteisö on olemassa.

VAIKKA yhteisössä keskeiset päätökset tekee enemmistö, ratkaisut pohjautuvat usein vuorovaikutukseen yhteisön jäsenten kanssa. Monet haluaisivat oman näkemyksensä mukaisia päätöksiä, mutta harva miettii päätösten seurauksia ja vastuuta. Eivätkä päätökset aina ole mustavalkoisia ja joskus päätösten seuraukset näkyvät vasta vuosikausien päästä. Energiantuotantokysymyksissä joudutaan usein valitsemaan huonoista vaihtoehdoista se pienempi paha, johon kastiin lehdessä käsitelty ydinvoimakin kuuluu.

YHTEISÖJEN suurin haaste on yhteinen MONIMUTKAISTUVASSA ja politisoitupäätöksenteko. Demokratia ei ehkä ole tarvassa yhteiskunnassa voi olla vaikea löypeeksi joustava toimintatapa, mutta lienee Uudet asiat, tää vaikuttamisen ja osallistumisen mahainoa vaihtoehto. Kaikkia täytyy kuunnella dollisuuksia ja vielä niin, että omalla toijoista saa mutta enemmistön ääni voittaa. Yhteisöön minnalla olisi selkeästi merkitystä. jää aina oppositio, jota jäytää paitsioon tietoa ja joista Toisaalta yhteisössä vaikuttaminen on jäänti. Kunnes osat kenties vaihtuvat seu- keskustellaan, helpompaa kuin ennen ja kanavia on moraavassa äänestyksessä. nia. hyväksytään Jotta yhteisössä yksilö näkee hyödyn Asioita myös kysellään aikaisempaa omalla kohdallaan, tarvitaan avointa vuo- helpommin.” enemmän, kuten Helsingin kaupunki, joka rovaikutusta – jo asioiden valmisteluvaikysyi katutöistä ja sai peräti 2 000 kehitysheessa. Uudet asiat, joista saa tietoa ja joista keskus- ehdotusta. Tässä määrässä on varmasti toteuttamistellaan, hyväksytään helpommin. kelpoisia mukana. Esimerkiksi INFRAn uusi strategia kävi tämän myllytyksen läpi. Kysyimme kaikkien jäsenten mielipi- MITÄ, jos nykyään aina esillä oleva ja Infra-lehdessädettä aiheesta, osa vastasi innokkaasti, osa ei. Se ettei kin useasti käsitelty teema, ilmastonmuutos, on vain osallistu, on myös valinta. tiedeyhteisön virhearviointi ja viherpiipertäjien propagandaa? Mitä siitä seuraa? YHTEISÖLLISYYS ei aina perustu vain ammatilliseen Hiilidioksidipäästöt vähenevät, ilma on puhtaamryhmätunteeseen, vaan myös toisilleen tuntematto- paa, maapallon neitseellistä materiaa säilyy koskematmien ihmisten sattumanvaraiseen kohtaamiseen yhtei- tomana, vedet puhdistuvat ja uusia energiamuotoja sissä tilanteissa, jossa ollaan sattumalta tai tarkoituk- keksitään. Ei paha virhe, ja se koskettaa maailman suusella. Uusyhteisöllisyys syntyy kokemuksista ja elä- rinta yhteisöä, koko ihmiskuntaa. myksistä. INFRAn Liittopäivillä tavoitamme useasti Asioista voi, saa ja tulee olla erimieltä. Pienin yhteitämän tunteen, vaikka ammatillinen ryhmätunne on nen tekijä yhteisössä on kuitenkin aina yksilö; tunteivahvasti myös esillä. neen, tietoineen ja ajatuksineen.


6 IKAN LEONID

INFRA-LEHTI

SÄHÄKKÄÄ SÄHKÖNTUOTANTOA. ”Vaikka Olkiluoto 3 myöhästyisi vielä toiset kymmenen vuotta, se on siitä huolimatta nopein ja tehokkain tapa tuottaa sähköä verrattuna mihinkään uusiutuvaan energiamuotoon.” Kuulostaa hyvälle, vaikkei ydinvoima riskitöntä ole.

SIVU

14


7

4/2019

K A N N E N K U VA : V I L L E H U U R I

SISÄLLYSLUETTELO

KAISA SALMINEN

5 PÄÄKIRJOITUS

Yhteisö yltää enempään kuin, jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Maarakennuspäivässä lokakuun alussa jaettiin iso Tömppä Kehä I Keilaniemessä -hankkeelle ja pikku Tömpät Nina Raitaselle ja Jari Pietilälle. Perusväylänpitoon tehdään 300 milj. euron pysyvä tasokorotus. Ala ei saa ukkoutua, vaikka pahalta näyttää!

14 OLKILUODON ONKALOSTA VIIMEINEN PETI YDINJÄTTEELLE

Olkiluoto 3:n voimalaitosyksikkö on melkein valmis. Onkalo puolestaan on lopullisessa muodossaan vasta reilun sadan vuoden kuluttua.

SYYSRETKELLÄ. Jäte- ja sivutuotemateriaalien kierrätystä infrarakentamisessa edistävän yhteistyöfoorumi YGOn ekskursio suuntautui Ruduksen Vantaan betonimurskeen kierrätysalueelle.

24

Helsingissä on reagoitu kansalaispalautteeseen ja lähdetty kehittämään katutöiden toteutusta Aalto-yliopiston tutkijavoimin.

S A I J A S Y V Ä OJ A

20 RATKAISUJA MONIONGELMAISIIN KATUTÖIHIN

ASFALTTI ELÄMÄNTEHTÄVÄNÄ. Timo Vainionpää on paiskinut 50 vuotta asfalttitöissä. Hänet palkittiin elämäntyöstään karikatyyrimuotokuvalla palautepäiväristeilyllä.

24 JÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI

Betonimurskeen jätestatuksesta halutaan päästä eroon.

25 TUOTTAVUUTTA DIGITALISAATIOLLA Toimitusjohtaja Ari Huusko ruotii tuottavuuden ja digitalisaation symbioosia.

27

27 ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT

Suositulla risteilyllä pohdittiin työturvallisuutta sekä tilaajaosaamista ja palkittiin ansioituneita.

29 JÄSENSIVUT VILLE HUURI

29 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 30 INFRAYRITTÄJÄN CO2-PÄÄSTÖT KURIIN 33 INFRAN UUSI STRATEGIA 34 KONEPALVELUASIAA 36 LIITTOPÄIVÄT 2019 39 ONNISELLA ON ASIAA

ERIHIENO KONE. Susanna Palonen ja Hawk-hävittäjä pääsivät yhteiskuvaan Liittopäivien tutustumiskohteena olleessa Ilmasotakoulussa.

40 SETT & HÖRT | YHTEYSTIEDOT

VT. PÄÄTOIMITTAJA: Saija Syväoja puh. 050 571 0141 saija.syvaoja@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:  puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

36

TAITTO: Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry


8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Alan arvostetuin tunnustus, MANK ry:n Iso Tömppä, meni tänä vuonna Kehä I Keilaniemessä -hankkeelle. Vuonna 2016 käynnistynyt, noin 100 miljoonan euron arvoinen suurhanke on paitsi mittava, myös rakennusteknisesti vaativa. Tunnelihankkeessa valettiin noin 70 000 kuutiota betonia, mikä tekee siitä betonimäärältään yhden Suomen suurimmista viime vuosina rakennetuista kohteista. Tunnelia varten myös louhittiin

ON SE ISO. Kehä I Keilaniemittava määrä kalliota: messä lukuina: noin 300 000 kuutiota. pituus 460, leveys 37 ja korkeus Kehä I on tunnelissa 7 metriä. suunnilleen entisellä paikallaan, mutta uudistustyön myötä se siirrettiin 5 -7 metriä syvemmälle, jotta liikenne saatiin piiloon ja katto päälle. Hankkeen tavoitteena on sujuvoittaa liikennettä sekä tiivistää ja elävöittää kaupunkiympäristöä. Liikennevaloja ja meluhaittoja on Liikenne siirtyi uuteen tunneliin nyt tunnelin ansiosta vähemmän. aikataulussaan kesäkuun alussa. Vuorokaudessa tunnelissa kulkee Työt jatkuvat vielä loppuvuoden noin 35 000 ajoneuvoa. ajan muun muassa puistokannen ja

ESPOON KAUPUNKI

Iso Tömppä, iso hanke

maisemointitöiden parissa. Hanke toteutetaan Espoon kaupungin ja Liikenneviraston yhteistyönä. Urakan toteutuksesta vastaa SRV Infra Oy.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kohti taantumaa vai ei? Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

OLLI LIPPONEN

Kuopion moottoritie pe 25.10. klo 14.15 Puhelimessa: Olli Lipponen, insinööritoimisto Karmikon Oy Missä menet? Olen auton ratissa ja kotiin päin töistä ajamassa Toivalasta Kuopion keskustaan. Työviikko alkaa olla pulkassa. Millainen viikko oli? Aika tavanomainen. Töitä oli paljon, mutta kaikki ehdittiin taas tekemään. Mitä teette? Teemme pääasiassa mittauskonsultointia, geosuunnittelua ja maaperätutkimuksia rakennusliikkeille, urakoitsijoille ja yksityishenkilöille. Töissä on kymmenen omaa ja kaksi aliurakoitsijaa. Miltä ensi vuosi näyttää? Ennustaminen on vaikeaa, koska teemme toimeksiantoja tilausten perusteella pääasiassa tuntiveloitteisesti, mutta uskoisin tilauskannan olevan jatkossakin melko hyvä. Markkina-alueellamme on paljon rakennushankkeita kesken ja uusia alkaa jatkuvasti. Tuskin maailman epävarma talousti-

lanne ihan huomenna meidän arjessamme näkyy. Teetkö pitkää päivää? Ihan normaalia työpäivää pyrimme tekemään. Töitä tehdään silloin, kun niitä on. Kun omien käsien läpi kulkee vuositasolla yli kolmesataa projektia, joille täytyy järjestää oikea-aikainen ja asianmukainen toteutus, kovin kummoista lomaa ei pysty pitämään, enkä sitä toisaalta niin kaipaakaan. Onko tekoäly arkea? 3D-työkoneohjaus on nopeuttanut työtä melkoisesti ja työnkuva mm. mittaamisen suhteen on muuttunut merkittävästi. Kun aiemmin kahden henkilön ryhmä saattoi tehdä työtä pari päivää, nyt vastaavan työn odotetaan tapahtuvan aamupäivän aikana yhden henkilön voimin. Laitteistojen ja ohjelmistojen avulla tämä toki on mahdollista, mutta työkohteita pitää sitten olla entistä enemmän. Miten yrittäjä rentoutuu? Lapset,

lemmikkieläimet, mökkeily ja muut harrastukset kuten autourheilu, moottoripyöräily, jääkiekko, musiikki sekä moottorikelkkailu pitävät mielen virkeänä. Joko joulu on mielessä? Lapset ovat siinä iässä, että joulupukkia odotellaan. Parasta joulussa on se, kun kaikki muutkin ovat lomalla, joten työpuheluita ei tule. Jouluherkuista ykkösiä ovat kinkku ja riisipuuro. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Harpa Oy:n Harri Hassiselle.

KOTIIN PÄIN. Vaikka töitä on paljon, Olli Lipponen pyrkii tekemään normaalia työpäivää.


9

4/2019

MANKin Pikku Tömpän vasTUNNUSTUSTA. taanotti Maarakennus 2019 Nina Raitanen palkittiin Pikku Töm-päivillä Nina Raitanen. pällä pitkäjänteisestä Nina on tehnyt pitkän uran työstä infra-alan eteen. infran ja liikenneasioiden parissa: liikenneministeriössä, Destiassa, TKK:lla, Aalto-yliopiskokouksista ja tyhjistä tossa ja vuodesta 2017 alkaen Suo- lupauksista vaan laittaa asioihin men Tieyhdistyksen toimitusjohtavauhtia – valintaraati perustelee. jana sekä Auto- ja tieforumin ATF:n Ninan ansioihin luetaan sekin, koordinaattorina. että Digi-infra -koulutukset saatiin ”Nina on aktiivinen ja asioihin muutama vuosi sitten menestyksektarttuva. Hän ei pidä jaarittelevista käästi käynnistettyä ja läpivietyä.

Korpikontiontie, Vantaa ma 4.11. klo 14.30

tumasta. Tämän takia reviiriä on laajennettava sinne, missä töitä on. Onko teillä tekoäly arkea? Se on tulevaisuutta, mutta jo koko ajan enemmän ja enemmän käytössämme. Milloin viimeksi lomailit? Lomat ovat jääneet viime vuosina pitämättä. Kun töitä on, vapaata on vaikeaa pitää edes viikonloppuna. Edellinen rehellinen loma taitaa olla kolmen vuoden takaa. Mikä on rehellinen loma? Sellainen loma, jossa ollaan kaksi viikkoa lämpimässä kännykkä kiinni. Ehditkö harrastaa? Kotona on kolme koiraa, jotka pitävät liikkeessä. Kesällä tulee kierrettyä festareita ja talvella käydään rock-konserteissa. Oletko jouluihminen? En erityisesti. Puolison kanssa mietimme, missä päin maailmaa joulua vietettäisiin, jos olisi mahdollisuus lomaan. Jos ollaan kotona, niin aika perinteisellä ohjelmalla mennään. Paras jouluruoka on kinkku. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Karttusen Ristolle.

Vuoden 2019 toinen Pikku Tömppä meni Jari Pietilälle, joka tunneMR. TIELAITOS. taan SKAL ry:ssä Mr. TielaitokSKAL:n pitkäaikainen järjestöpäälsena sekä maarakennussiltojen likkö Jari Pietilä sai vetäjänä ja KTK-yrityksen yhtePikku Tömpän 2019. yshenkilönä. Pietilä on ollut alusta asti kuljeaina olleet tusyrittäjien yhteyshenkilönä kaiJarille tärkeimkissa tienpitoon liittyvissä asioissa. mässä roolissa. Poissaolo-termi on Hän on toiminut myös lukuisissa hänelle täysin vieras. Kun kominfra-alan luottamustehtävissä, mentteja ja näkemyksiä pyydekuten MANKissa ja PTL:ssä. tään, Jarin apuun voi aina luottaa. Valintaraadin mukaan: ”OsallisLaadukas toiminta on hänelle kuntuminen ja vaikuttaminen ovat nia-asia.”

Honkalahdenkatu 7, Kuopio ke 13.11. klo 18.05 Puhelimessa: Risto Karttunen, Maanrakennus Karttunen Oy Mitä teet? Olen auton ratissa ja työmaalle menossa pitämään palaveria, kun ei ole poikien kanssa viikkoon nähty. Mitä on tekeillä? Parhaillaan teemme teräsputkisiltoja. Yritämme tehdä niin paljon töitä talven alta pois kuin mahdollista. Millainen on työtilanne? Kohtuuhyvästi on ollut töitä, mutta talvikaudella työtahti aina hiljenee. Talvella tehdään tarpeen mukaan lumi- ja soratöitä. Miltä tuleva näyttää? Sitä on aina vaikea ennustaa, mutta jonkin sortin taantuma näyttää tekevän tuloaan. Asuntorakentaminen hiipuu ja sitä myötä maarakennustyöt. Perinteisesti kevättalvella alkaa mieleen hiipiä epäluulo töiden riittävyydestä, mutta kun historiaa katsoo, niin yhtään kesää ei olla ilman töitä oltu.

VIELÄ EHTII. Maanrakennus Karttusella paiskitaan töitä niin kauan kuin talvi ja lumitilanne sallivat.

Miten ala on muuttunut? Hirveän myöhään nykyään kysytään tarjouksia ja ennakointi on vaikeaa. Siksi se hiki nousee aina välillä pintaan. Talvella ollaan horroksessa ja yhtäkkiä keväällä alkaa kova tohina. Teetkö pitkää päivää? Pyrin pitämään viikonloput vapaana, mutta arkisin päivät venyvät. Mitä harrastat? Talvella kelkkaillen ja kesällä kruisailen vaimon kanssa ikätoveri Mustang -66:n kyydissä. Aikaa menee myös pojan jääkiekkoharrastuksen parissa, koirien kanssa lenkkipoluilla ja mökillä. Odotatko joulua? Vietämme perinteistä joulua perheen kesken. Olen 4-vuotiaan lapsenlapsen ukki, joten touhua riittää. Jouluherkuista kala on syrjäyttänyt kinkun. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Iisalmeen siskonpojalle Markku Lappalaiselle. R I S TO K A R T T U N E N

Puhelimessa: Harri Hassinen, Harpa Oy Missä olet? Vantaalla Leppäkorven koulun väistötilojen maarakennusja perustusurakkaa tekemässä. Onko iso urakka? Viime viikolla aloitettiin ja vuoden loppuun asti tehdään. Paikalla on itseni lisäksi kaivinkone ja kaksi miestä. Miten sinusta tuli yrittäjä? Aika monen sattuman summana. Valmistuin 2002 ja olen ollut siitä asti alan töissä. Viisi vuotta sitten avautui paikka, josta pääsin kätevästi siirtymään työntekijästä yrittäjäksi. Miltä yrittäjyys maistuu? Välillä paremmalta kuin toisinaan. Parasta on oma vapaus, mutta sen mukana tulevat vastuu ja riskit. Töitä ei tällä alalla ole koskaan tasaisesti, vaan niitä on joko liikaa tai liian vähän. Millainen on työtilanne? Syksyn mittaan ja talvea kohti mentäessä Itä-Suomi näyttää hiljenevän. Kyse ei ole ihan tavallisesta vuodenaikaan liittyvästä hiljenemisestä, vaan taan-

HARRI HASSINEN

TÄSTÄ SE LÄHTEE. Harri Hassinen pääsi vauhtiin koulun väistötilojen maarakennusja perustusurakan kanssa.

Pikku Tömppä Jarille

SKAL RY

TIEYHDISTYS

Pikku Tömppä Ninalle


10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Talviteillä ajetaan hitaammin Maanteillä nopeudet lasketaan talven ajaksi yleensä 80 kilometriin tunnissa. Joillakin tieosuuksilla nopeusrajoitus on pudotettu tänä

123RF

KESÄÄ ODOTELLESSA. Talvinopeudet otettiin käyttöön lokakuun lopussa. Muutokset koskevat valtaosaa maanteitä ja moottoriteitä.

vuonna 70 kilometriin tunnissa. Alempiin nopeuksiin vaikuttaa muun muassa tien huono kunto, Väylävirastosta kerrotaan. Satasta saa ajaa talvellakin pääsääntöisesti kaikilla keskikaiteisilla teillä ja moottoriteillä. Valoisuuden ja hyvien ajo-olosuhteiden mukaan vaihtelevia nopeuksia löytyy esimerkiksi valtateiltä 1 ja 7. Talvinopeudet tulivat käyttöön lokakuun lopulla. Paluu kesänopeuksiin tapahtuu tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kunhan päivät pitenevät ja kelit paranevat.

INFRAN TULEVAISUUS

Nyt pistetään infraäly porisemaan! Filosofi Maija-Riitta Ollila yllätti Maarakennuspäivillä. Puheenvuoro tulevaisuuden älykkäästä infrasta pisti miettimään. Onko tekoälyä olemassa? Mitä on tuuppiva infra? TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: OTAVA/JONNE RÄSÄNEN

O

llilan aiheeksi oli kirjattu ”Tulevaisuuden älykäs infra: ihmisäly ja tekoäly yhteistyössä – Kenestä tulee edelläkävijä?” Puheenvuoroa pidettiin jopa utopistisena. ”Ihan sellaiseksi sitä ei ollut tarkoitettu”, Ollila hymyilee. Ollilan mielestä tekoälyä ei sanan varsinaisessa mielessä ole olemassakaan. Voitaisiin puhua pikemminkin koneoppimisesta, sillä vahvaa tekoälyä, jolla tarkoitetaan ihmisen kaltaiseen, itsenäiseen ajatteluun kykenevää tietokonetta, ei vielä ole. Seurauksensa sillä kuitenkin jo on. Ollila ei puhuisi tekoälystä myöskään itsenäisenä teknologiana. ”Muihin yhdistettynä siitä on suurta hyötyä, joskin tähän asti kehitellyt ideat ovat vasta alkua”, Ollila tuumii.

esimerkiksi ajoneuvot kykenevät kommunikoimaan keskenään ja infrastruktuurin kanssa, liikenteestä saadaan sujuvampaa. Tai kun matka-aika lyhenee, ilmaan vapautuu vähemmän kasvihuonekaasuja. ”Autonomisten autojen tulo asettaa tiestölle uusia vaatimuksia, sillä robottiautot vaativat alleen älykkäitä tieverkostoja. Tämä avaa monenlaisia mahdollisuuksia”, Ollila toteaa. Kaupungeissa älykkäiden sähköverkkojen asentaminen voi kontrolloida energian kulutusta ja auttaa käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Älykkäiden rakennusten sisäänrakennetut sensorit puolestaan voivat vähentää energian käyttöä. Myös esineiden internet tuo omat mahdollisuutensa.

Robottiauto kulkee älytiellä

Infraan rakennettu tuuppiva tekoäly voisi olla ratkaisu moneen ongelmaan. Yksinkertaisin esimerkki tuuppivasta infrasta on

Niin tai näin, infra ja tekoäly ovat monessa mukana kestävää kehitystä ajatellen. Kun

Tuuppiva tekoäly vaikuttaa

tiehen rakennettu töyssy, joka saa ajajan hidastamaan. ”Tietynlaisen infran olemassaolo muokkaa jo sellaisenaan käyttäytymistä. Se, onko olemassa kevyen liikenteen väyliä, vaikuttaa siihen, valitaanko liikkumisvälineeksi polkupyörä.” Koska infralla voidaan muokata ihmisten käyttäytymistä, infran olemassaololla on merkitystä. Infran rakentaja luo ihmisille valintojen arkkitehtuuria. Suuri kysymys ilmastonmuutoksen ehkäisyssä onkin, miten ihmiset tulisivat valinneeksi ilmaston kannalta hyviä toimintatapoja ja kulutustottumuksia. ”Juuri infra voi auttaa tässä. Tekoäly voi tuuppia toimintaamme huomaamattomilla tavoilla, sillä ihminen ei aina tee tietoisia valintoja, vaikka niin luulee. Ympäristömme antaa meille koko ajan toimintavihjeitä, joita emme tietoisesti havaitse”, Ollila sanoo.


11

4/2019

300m€ Tekoälyllä tehokkaaseen tunarointiin Tekoäly ja ihmisäly kulkevat käsi kädessä. Erilaiset tekoälyratkaisut sopivat jonkin erityisen tehtävän hoitamiseen, mutta ne eivät häärää suvereenisti kaikilla toiminnan osa-alueilla kuten ihmiset tekevät. ”Ihminen on tässä mielessä ylivertainen, mutta erityisaloilla koneet jylläävät. Loogis-matemaattisissa operaatioissa koneiden kapasiteetti on ihmiseen verrattuna häikäisevä. Jo kauan sitten numeronmurskaus vakiintui koneiden toimialaksi. Kone voi oppia joissakin asioissa ällistyttävän nopeasti ihmistä paremmaksi.” Oppimisessa piilee vaaransa. Kun tekoäly voimistaa sitä, mitä olemme tekemässä, se mahdollistaa tehokkaan tunaroinnin. Ja nyt siirrytään siihen, miten etiikka liittyy tekoälyyn ja infraankin.

Vinot algoritmit ja ihmisten synnit OLETKO TÖRMÄNNYT tuuppivaan infraan? Maija-Riitta Ollila näkee siinä ratkaisun moneen ongelmaan.

Dataetiikka on kuuma puheenaihe, elämmehän datavetoisessa maailmassa. Datassa piilevät myös sinne haudatut ihmisten paheet ja synnit. ”Tekoälyn käyttämä data heijastaa ihmisten elämän moraalisia ongelmia. Se sisältää ennakkoluuloja, ajattelun vääristymiä ja syrjinnän mekanismeja, joita emme toivoisi osaksi algoritmeja, joiden kuitenkin

Väyläverkon korjausvelka on noin 2,6 miljardia euroa. Vuoden 2020 alusta perusväylänpitoon tehdään hallituksen parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus. Rahoituksella pyritään hallitsemaan korjausvelkaa ja purkamaan sitä asteittain. Lisäpotista 20 miljoonaan euroa käytetään teiden talvikunnossapidon parantamiseen. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.

annamme tänä päivänä tehdä päätöksiä yhä useammassa yhteydessä”, Ollila sanoo. Dataetiikka tutkii vinoutuneita algoritmeja. Ne voivat olla vinoutuneita joko siksi, että algoritmien suunnittelijoiden arvo- ja ajatusmaailma on vino tai siksi, että data sisältää inhimillisen ajattelun päättelyvirheet ja moraaliset ongelmat kiteytyneinä. Jos algoritmien vinoumia ei kyetä korjaamaan, ne voimistavat entisestään ihmisten vinoumia. Kun ihmiset harhaisesti uskovat, että algoritmit ovat reiluja ja heijastavat todellisuutta oikein, he luottavat algoritmien arvostelmiin eivätkä huomaa, että algoritmit itse asiassa heijastavat heidän omia ennakkoluulojaan. Näin syntyy kehä, jossa data sisältää ihmisten ennakkoluulot, jotka siirtyvät algoritmien osaksi. Ihmiset taas tekevät päätöksiä algoritmien ohjaamina ja tuottavat lisää vinoutunutta dataa, jota algoritmit käyttävät.

Jos ei kiinnosta, putoaako kelkasta? Tekoälyn tai minkään muunkaan teknologian käyttö ei ole itsetarkoitus. ”Niin kauan kuin muut menetelmät tuottavat parempia tuloksia alhaisemmin kustannuksin, niitä on mielekästä käyttää. Toisaalta, kun kilpailijat pääsevät parempiin tuloksiin tekoälyä käyttämällä, ollaan jo jälkijunassa muutoksen tekijöinä”, Ollila pohtii. Entä se klassinen uhkakuva tekoälystä ihmisen korvaajana? ”Tosiasia on, että tekoäly ei ole koskaan vienyt yhtään työpaikkaa. Ihmiset automatisoivat työtä, jos he näkevät sen tuottavuutta ja kannattavuutta lisäävänä toimena. Ihmisillä on valta ja vastuu tekoälyn käytön tavoista.”


12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Ukkoudummeko oikeasti?

123RF

Suomalaisen työvoiman ikärakenteen haasteet koskevat myös – tai oikeastaan erityisesti – infraalaa. ”Olemme huonon kokonaistilanteen sisällä JOTAIN huonossa jamassa, TARTTIS TEHDÄ. kun työvoimaamme Infraurakoitsijoiden työvoiman ikärakenne on verrataan koko maan haastava. Kuudessatoista työllisten rakenteemaakunnassa on enemmän yli 50-vuotiaita kuin koko seen”, projektipäälmaan työvoimassa keslikkö Antti Knuutila kimäärin. MANK ry:stä sanoo.

Kun mukaan lasketaan kaikki toimialat, reilut 34 prosenttia Suomen työvoimasta on yli 50-vuotiaita. Infraurakoinnissa vastaava luku on paikoin huomattavasti suurempi: Varsinais-Suomessa liki 43 ja Kymenlaaksossa sekä Etelä-Pohjanmaalla lähes 44 prosenttia. Maakunnalliset erot ovat melko suuria: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lukema on alle keskiarvon, vain hieman yli 32 prosenttia. Tänä vuonna eläkeiän saavuttaa infra-alalla hieman alle 650 henkilöä, mutta ensi vuonna jo 750.

Koska eläköitymisvauhti kiihtyy vuosi vuodelta, työvoiman tarve kasvaa. Vuoteen 2025 mennessä eläköityneitä on noin 4500. Näillä näkymin alalle valmistuvan työvoiman määrä ei kata syntyvää vajetta, mutta tarkempaa tietoa saadaan, kun LIKE julkaisee koulutusselvityshankkeen tulokset. ”Ikärakenne on samankaltainen niin urakoinnissa kuin suunnittelussa, joten kehityskulkua ei voi jäädä seuraamaan sivusta. On tärkeää, että koko ala ponnistelee yhdessä asian eteen”, Knuutila muistuttaa.

TALOUDEN NÄKYMÄT 2020

Madonluvut on isketty pöytään

TAAS TAANTUMA? ”VAIKKA TALOUS HIIPUU, SUURTA ROMAHDUSTA EI OLE NÄKÖPIIRISSÄ. TALOUDEN KEHITYKSESTÄ KANNATTAA KUITENKIN OLLA TIETOINEN”, SAMI PAKARINEN KEHOTTAA.

Talouden näkymät eivät näytä ruusuisilta. Loppuvuoden ennusteet kertovat varsin karusti, että heikosti menee ja koko ajan huonompaan suuntaan mennään. TEKSTI: SARI OKKO

E

linkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava ekonomisti Sami Pakarinen iski lokakuisilla Maarakennuspäivillä madonluvut pöytään. ”Kun tilastoja katsoo, apealta näyttää”, Pakarinen toteaa. ”Maailmankauppa kärsii epävarmuudesta ja globaali teollisuus sukeltaa. Kasvava epävarmuus leikkaa kasvua ja viennin näkymiä. Kauppapoliittiset jännitteet, Euroalueen varjostuvat talousnäkymät ja Brexit eivät tee tilanteesta ainakaan helpompaa.”

”Vaikka tilanne näyttää vielä nyt kohtuuhyvältä, loppuvuodesta totuus alkaa valjeta. Ellei maailmantaloudessa tapahdu ihmeitä, suuntana on alamäki”, Pakarinen sanoo. Lisää harmaita hiuksia tuo Suomessa väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, työllisyysasteen hiipuminen sekä valtion ja kuntien reipas velkaantumisvauhti. Maailmalla heiluvat raakaöljyn hinnat ennustavat niin ikään heilahduksia rakentamisen kustannuksiin.

Totuus alkaa valjeta

Kuinka syvä tulevasta kuopasta sitten tulee? Puhutaanko jälleen lamasta? ”Kukaan ei ennusta näillä näkymin romahdusta. Ennusteiden mukaan talouskasvu pysyy plussan puolella seuraavat kolme vuotta”, Pakarinen vastaa. ”Mitä alamäki sitten merkitsee infra-alan

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia, mutta kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna alle yhteen prosenttiin. Pakarisen mukaan on aika herätä ruususen unesta.

Plussan puolella

yrittäjille, sitä jokaisen kannattaa miettiä omasta näkökulmastaan. Hanskoja ei kannata heittää tiskiin, mutta talouden kehityksestä kannattaa olla tietoinen.”

Ei niin pahaa, ettei… Vaikka kasvu hiipuu, Rinteen hallituksen lisäbudjetti tarjoilee 300 miljoonan euron lisäpotin korjausvelan kasvun hillitsemiseksi. Se on Pakarisen mukaan hyvä signaali. Työllisyysasteen notkahtaminen puolestaan voi helpottaa työvoiman saatavuutta myös infra-alalla. Synkkien talousnäkymien keskellä on hyvä muistaa sekin, että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa jo toista vuotta peräkkäin. ”Yleisvire säilyy kaikesta huolimatta ihan hyvänä. Asiat ovat meillä mallillaan moniin muihin maihin verrattuna”, Pakarinen sanoo.


14

Olkiluodon onkalosta

VIIMEINEN PETI YDINJÄTTEELLE lempeästi räjäyttäen

Eurajoella sijaitseva ydinvoimalatyömaa käsittää kolme erillistä kohdetta: Olkiluoto 3:n, käytetyn ydinpolttoaineen maanalaisen loppusijoituspaikan Onkalon sekä siihen olennaisesti liittyvän kapselointilaitoksen, joka on rakennushankkeista tuorein. Sen peruskivi muurattiin viime syyskuussa. Olkiluoto 3:n voimalaitosyksikkö on jo viimeisiä testauksia vaille valmis, Onkalo puolestaan on lopullisessa muodossaan vasta reilun sadan vuoden kuluttua. TEKSTI JA KUVAT: TANJA MÄÄTTÄNEN

INFRA-LEHTI


15

4/2019

SYVÄLLISTÄ. Onkalon ajotunneli yltää 455 metrin syvyyteen. Sekä leveydeltään että korkeudeltaan 6 metrin mittaisen tunnelin kaltevuus on 1:10. Olkiluodon ja Loviisan voimaloista kertyvää polttoainetta maan alle onkaloon on mahdollista sijoittaa noin 6,5 tonnia.

Pelkästään yhden reaktorin vuoden aikana tuottamalla sähköllä voisi lämmittää 750 000 omakotitaloa koko vuoden ajan.”

V

iimeisen kymmenen vuoden ajan Olkiluoto 3:n rakentamisessa yleistä huomiota on herättänyt lähinnä sen valmistumisen viivästyminen. Nyt Olkiluodon kaikki kolme laitosyksikköä omistavassa Teollisuuden Voimassa uskotaan, että viimeisetkin haasteet alkavat olla selätettyjä. Noin parisataa pakollista, käyttöönottoa edeltävää testiä kolmesta tuhannesta on tekemättä. Painekoe, jossa reaktorirakennus kesti kuuden barin paineen, tehtiin jo yli kaksi vuotta sitten. Vuonna 2005 käynnistyneen rakennushankkeen valmistumisajankohdaksi kaavailtiin alun perin vuotta 2009. ”Vaikka Olkiluoto 3 myöhästyisi vielä toiset kymmenen vuotta, se on siitä huolimatta nopein ja tehokkain tapa tuottaa näin paljon sähköä verrattuna mihinkään uusiutuvaan energiamuotoon”, Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö Pasi Tuohimaa sanoo. ”Pelkästään yhden reaktorin vuoden aikana tuottamalla sähköllä voisi lämmittää 750 000 omakotitaloa koko vuoden ajan. Kerrostaloasuntoja lämpenisi vastaavasti 5,2 miljoonaa. Tai jos esimerkiksi koko Suomen liikenne muutettaisiin kertaheitolla sähköllä toimivaksi, yksi reaktori riittäisi liikenteen pyörittämiseen koko vuodeksi”. Olkiluoto 3 ei enää edes näytä työmaalta miltään osin, vaan aivan valmiilta voimalaitokselta, vaikka polttoaineen latausta ja verkkoon kytkemistä odotellaankin vielä ensi vuoden puolelle. Rakennus itsessään on ollut valmis jo reilun parin vuoden ajan. Ulkoisesti suurimmat muutokset tapahtuivat viime kesänä, jolloin iso osa rakentamisen aikaisista suojauksista poistettiin ja monet viimeistelytyöt saatiin valmiiksi.

Yli sadan vuoden maanalainen projekti Maarakentajan näkövinkkelistä Olkiluodon kohteista >>


16

INFRA-LEHTI

STRATEGISET MITAT. Halkaisijaltaan loppusijoituskapseli on metrin mittainen, pituutta sillä on 4,8 metriä. Polttoaineella täytettynä kapselin kokonaispaino on 24 tonnia. Tämän hetkisen tiedon mukaan kapseleita tullaan tarvitsemaan noin 2900 kappaletta.

Kyseessä on maailman ensimmäinen rakennusluvan saanut ydinjätteen loppusijoituspaikka.”

kiinnostavin lienee Onkalo, jo yksinomaan sen kansainvälisen ainutlaatuisuuden vuoksi. Kyseessä on maailman ensimmäinen rakennusluvan saanut ydinjätteen loppusijoituspaikka. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 2004. ”Toisin kuin usein oletetaan, Onkaloa ei ole tarkoituskaan rakentaa kerralla valmiiksi. Ydinjätekapselin mentäviä tunneleita louhitaan vain sitä mukaa kun niille on tarvetta. Näin ollen Onkalo tulee olemaan lopullisessa muodossaan vasta noin 100–120 vuoden kuluttua, jolloin sen koko kapasiteetti on käytetty”, Pasi Tuohimaa kertoo. Aivan tarkalleen ottaen loppusijoituslaitos koostuu kahdesta osasta, maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, jossa käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja pakataan loppusijoituskapseleihin, sekä maan alla olevasta loppusijoitustilasta, jossa oleelli-

Tiesitkö? Arkipäiväisetkin esineet tuottavat säteilyä. Kodeissa eniten radioaktiivista säteilyä aiheuttava esine ei ole esimerkiksi mikroaaltouuni, televisio tai matkapuhelin, vaan varsin usein vanha tasku- tai rannekello. Kellojen viisareissa on aikanaan käytetty pimeässä hohtavaa, säteilyä tuottavaa radiumia.

sena osana ovat tunnelit, joihin kapseloitu polttoainejäte sijoitetaan. Siinä missä kapselointilaitoksen työmaa on vasta alkutekijöissään, kallioon louhittu Onkalo näyttää jo hyvinkin valmiilta, niiltä osin kuin sen on tässä vaiheessa tarkoituskin näyttää. Maanalaisesta turvallisuudesta varmistutaan muun muassa käyttämällä vain sähkö- ja dieselautoja, koska bensiinin syttymisvaara on korkeampi. Jokainen Onkaloon tuleva henkilö, olipa kyseessä sitten vierailija tai työntekijä, varustetaan tunnistimella, jonka avulla hänet voidaan paikantaa. Lähtökohtaisesti Onkalossa liikutaan aina autolla, mutta pelastautumista varten on olemassa myös hissit.

Hellävaraista louhintaa pienillä panoksilla ”Onkaloa louhitaan tavallista hellävaraisemmin. Tyypillisestihän louhintaa tehdään niin, että kallion kylkeen porataan reikiä, joihin laitetaan räjähdysainetta, jolla kivi räjäytetään rikki. Tässä tapauksessa menetelmä on muutoin vastaava, mutta reikiä tehdään tavanomaista enemmän, jolloin voidaan käyttää normaalia vähemmän räjähdysainetta.” Käytännön louhintatyötä Onkalossa kuvailee TVO-konsernin ja Olkiluodon vierailutoimen päällikkö Mika Tanhuanpää. Tällä menetelmällä pystytään varmistumaan siitä, että kallio ei halkea mistään muualta kuin juuri siitä kohdasta, josta sen halutaankin halkeavan. ”Tunne-


17

4/2019

PALJON VARTIJA. Pasi Tuohimaa esittelee Onkalon valvontakeskusta. Tapaturmataajuuden mukaan Olkiluoto 3 on yksi Suomen turvallisimmista työmaista.

Silloin kuvioon tulevat mukaan maan päältä käsin etäohjattavat työkoneet."

leita ympäröivä kalliohan on juuri se asia, joka kapseloitua polttoainetta siellä maan alla suojaa”, Tanhuanpää painottaa. Loppusijoitustunneleita louhitaan kolmen ja puolen metrin katkoissa. ”Kolmen ja puolen metrin matka edetään käytännössä yhden työvuoron aikana. Mikäli etenemistä halutaan nopeuttaa, useampi porukka otetaan tekemään samanaikaisesti useampaa tunnelia. Itse työtä ei voi tehdä nopeammin”, Tanhuanpää kertoo. ”Normaalista louhintatyömaasta poiketen, työhön tulee pakollisia taukoja kallioperätutkimuksen takia. Kun tutkimustyö on käynnissä, louhintaa ei voi tehdä. Tutkimusta tehdään aivan yhtä kauan kuin tunneleitakin, eli se on jatkuva osa rakentamista.” Jatkossa tutkimukset ovat kuitenkin enemmän todentavaa, ei enää niinkään kehittävää tutkimusta. ”Tähän mennessä on tutkittu sitä, onko tämä ylipäätään sellainen projekti, joka voi onnistua ja joka voidaan toteuttaa. Se on nyt tietenkin selvää, että voidaan. Toteutusvaiheen jatkotutkimuksissa on tarkoitus todentaa se, että kunkin kapselin loppusijoituspaikka on hyvä ja turvallinen”, Tanhuanpää jatkaa ja alleviivaa, että aivan jokaisen kapselin sijoituspaikka tutkitaan erikseen. Ensimmäisen kerran maan alla päästään tositoimiin 2020-luvun puolivälissä. Pitkän aikavälin kokeita on tehty jo useiden vuosien

ajan. Kapseleita, tässä vaiheessa tosin vielä ilman polttoainetta, on suljettu tutkimustunneliin, joka on oikeaoppisesti täytetty bentoniitilla ja tulpattu. Mukaan on asennettu noin 300 anturia, jotka mittaavat tunnelin olosuhteita, kun kapselia lämmitetään vastaavasti kuin varsinainen ydinjätekapseli lämpenisi. ”Kun loppusijoitus oikeasti alkaa, meillä on olemassa dataa olosuhteista, niiden muutoksista ja vaikutuksista kapseliin jo ainakin kahdeksan vuoden ajalta”, kertoo Tuohimaa.

Maarakentajille ei vaaraa säteilystä Louhintatyössä on silti monia työvaiheita ja -menetelmiä, jotka ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin missä tahansa maarakennushankkeessa. Eroja tulee näkymään siinä vaiheessa, kun ydinjätekapselit saavat viimeisen sijansa Onkalosta. ”Silloin kuvioon tulevat mukaan maan päältä käsin etäohjattavat työkoneet. Valmiin loppusijoitustunnelin ja polttoainekapselin välittömässä läheisyydessä ihmiset eivät voi säteilyn vuoksi työskennellä. Muutoinhan tässä työssä ei käytännössä erityistä säteilyvaaraa ole, vaikka säteilyä mitataankin jatkuvasti ja äärimmäisen tarkasti. Työntekijöiden terveyttä täällä ei tietenkään vaaranneta missään vaiheessa”, Tanhuanpää painottaa. ”Suomalaiset saavat keskimäärin 3 500 mikrosievertiä radioaktiivista säteilyä vuodessa. Kuitenkin esimer- >>


18

INFRA-LEHTI

KUILUJEN PARTAALLA. Mika Tanhuanpää esitteli 450 metrin syvyyteen ulottuvan Onkalon keskeiset osat: ajotunneli sekä kolme kuilua eli henkilökuilu sekä kaksi ilmanvaihtokuilua. Ajokuilua on valmiina noin viiden kilometrin verran, mutta kun Onkalo on kokonaan valmis, kuilu- ja tunnelikilometrejä kertyy noin kymmenkertainen määrä.

Kukaan ei voi aloittaa työtään voimalassa ilman perehdytystä, olipa kyseessä sitten lumenauraaja, sähkömies, sihteeri tai insinööri.”

kiksi Tampereella asuvat saavat sitä vastaavasti jopa 35 000 mikrosievertiä, koska Pispalan alueella on niin voimakas radonsäteily. Mutta vasta sadoillatuhansilla mikrosieverteillä alkaisi olla jonkinlaista haittavaikutusta” selventää Tuohimaa.

Koulutus ja valvonta takaavat turvallisuuden Olkiluoto on monikansallinen työyhteisö. Tällä hetkellä siellä työskentelee noin 80 kansallisuuden edustajia. Enimmillään Olkiluoto 3:n työmaavahvuus on ollut 4 500 henkilöä, tällä hetkellä työntekijöitä on 1 700. Työkieli on englanti, jonka osaamista vaaditaan kaikilta. ”Toki rakentamisvaiheessa mukaan mahtuu paljon sellaisiakin työntekijöitä, jotka eivät aivan täydellisesti englannilla pärjää, mutta edellytys on, että jokaisessa tiimissä työskentelee ainakin yksi sellainen henkilö, joka voi toimia tulkkina muille”, Pasi Tuohimaa toteaa. Tuohimaan mukaan Teollisuuden Voima on eniten työntekijöitään kouluttava yritys Suomessa. Esimerkiksi Olkiluoto 3:een tulevat operaattorit ovat oman insinöörikoulutuksensa lisäksi saaneet kolmen vuoden täydennyskoulutuksen tehtäviinsä voimalassa. ”Koulutusta päivitetään ja osaamista testataan jatkuvasti aivan samaan tapaan kuin vaikkapa lentokap-

teenien taitoja”, Tuohimaa kertoo. Olkiluodossa on oma koulutuskeskus, jossa jokainen työntekijä perehdytetään tehtäviinsä ydinvoimalatyön näkökulmasta. Kukaan ei voi aloittaa työtään voimalassa ilman perehdytystä, olipa kyseessä sitten alihankkijan leivissä toimiva lumenauraaja, sähkömies, sihteeri tai insinööri. ”Lisäksi kaikilta edellytetään nuhteetonta taustaa ja sen vuoksi jokaiselle työhön tulijalle tehdään turvallisuusselvitys”, Tanhuanpää täydentää. Niin ydinvoimalan yleinen turvallisuus kuin työntekijöiden työturvallisuuskin on monen tekijän summa; alueella valvotaan tarkasti yhteisten toimintatapojen ja menetelmien noudattamista. Niin ikään alihankkijoiden valinta ja niiden työn valvominen on huomattavasti tarkempaa kuin rakennustyömailla ja teollisuuslaitoksissa keskimäärin. Pasi Tuohimaa huomauttaa, että asiaan panostaminen näkyy myös poikkeuksellisen alhaisena tapaturmataajuutena. ”Olkiluoto 3:n työmaalla on sattunut keskimäärin alle kaksi työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämän lukeman myötä se on yksi Suomen turvallisimmista työmaista.”


19

4/2019

VALMIILTA NÄYTTÄÄ. Olkiluoto 3:n rakennus on ollut valmis jo reilun parin vuoden ajan ja näyttää aivan valmiilta voimalaitokselta. Verkkoon kytkemistä saadaan kuitenkin odotella ensi vuoteen.

Puolesta ja vastaan

”Uraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa. Millään muilla mailla kuin Suomella, se ei oo riskiä vailla”. Eppu Normaali, Suomi-ilmiö Ilmastonmuutoksen noustua tapetille, energiamuotojen vertailusta on tehty aikaisempaa näkyvämpää myös suurelle yleisölle. Siitä huolimatta esimerkiksi niiden päästövaikutuksista tiedetään melko vähän. Eri tuotantomuotojen elinkaaren CO2-päästöissä on merkittäviä eroja. Yhden kilowattitunnin verran energiaa tuotettaessa kivihiilestä syntyy hiilidioksidia 820 grammaa ja kaasusta 490 grammaa. Aurinkoenergialla päästään kymmenkertaisesti pienempään lukemaan, 48 grammaan. Voittajia tässä kisassa ovat kuitenkin vain 12 gramman tasatuloksella tuuli- ja ydinvoima. Tällä hetkellä neljäsosa Suomen sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Vaikka julkisuuden määrästä voisi toisin päätellä, aurinkovoiman osuus verkkoon tuotetusta sähköstä on ainoastaan 0,2 prosenttia. Käytetyn vesivoiman määrä riippuu vuosittain keliolosuhteista, keskimäärin sen osuus on 15–20 prosenttia. Tuulivoimaa ja kivihiiltä hyödynnetään vielä tällä hetkellä yhtä paljon. Osuudet ovat noin seitsemän prosentin luok-

kaa, mutta kivihiilen suuntaus on tästä laskemaan päin. ”Jo nyt Suomen sähköstä noin puolet on uusiutuvaa. Ydinvoima mukaan lukien 80 prosenttia siitä on käytännössä hiilidioksidivapaata. Määrä tulee nousemaan 90 prosenttiin, kun Olkiluoto 3 käynnistyy”, Pasi Tuohimaa kertoo. ”Ydinvoimalaitoksen korkeista rakennuskustannuksista huolimatta sekä hinta että ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet suhteutettuna tuotettuihin megawatteihin ja voimalan käyttöikään.” Vaikka ydinvoiman vastustus on tällä hetkellä Suomen koko voimalaitoshistorian alhaisimmalla tasolla, vain noin 15 prosentin luokkaa, energiamuotoa tarkastellaan myös kriittisestä näkökulmasta. Suurimmat huolenaiheet liittyvät Onkaloon, eli ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuteen. ”Kaikki mahdolliset uhat on analysoitu todella tarkkaan. Koko järjestelmä on tehty niin varmaksi, että mikään tämän hetkisen kokemus- ja tutkimustiedon valossa kuviteltu asia ei voi aiheuttaa Onkalossa minkäänlaista

katastrofia. Käytetty ydinpolttoaine yksinkertaisesti eristetään niin syvälle ja niin massiivisesti kaikesta elollisesta luonnosta, ettei vaaraa ole”, toteaa Mika Tanhuanpää. Pasi Tuohimaa katsoo ajassa vielä pidemmälle ja lohduttaa jopa seuraavan jääkauden odottajia. ”Peruskallio tällä alueella on 1 900 000 000 vuotta vanhaa. Jäljellä on vain se kaikkein kovin kallioaines. Planeettamme historian jääkausien jälkeen 500 metrin–kilometrin syvyydessä on jäljellä valtavia, ehjiä kalliolohkoja. Loppusijoitus tullaan tekemään vain niihin, ei koskaan niin sanottuihin ruhjevyöhykkeisiin.” Jos Eurooppa joutuu vielä kertaalleen jääkauden kouriin, täällä ei ole jäljellä enää mitään. Tai ei ainakaan mitään muuta, kuin ne maanalaiset, ehjät peruskalliolohkot. Sekin on toki hyvä muistaa, että tällä hetkellä ydinjäte ympäri maailmaa on välivarastoissa maan päällä. Riippumatta näiden varastojen huippuunsa viritetystä turvallisuudesta, maanalainen sijoitus on aina huomattavasti parempi vaihtoehto”, Tuohimaa summaa.


20

INFRA-LEHTI

RATKAISUJA

moniongelmaisiin katutöihin Helsingissä on reagoitu kansalaispalautteeseen ja lähdetty kehittämään katutöiden toteutusta Aalto-yliopiston tutkijavoimin. Nykytoimintaa analysoitaessa törmättiin monenlaisiin ongelmiin, jotka haittaavat tehokasta toimintaa. TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: KAISA SALMINEN (S. 22) JA RONJA VARAKAS

ENNAKOI JA VARAUDU. Katutöissä vilkkaassa kaupunkiympäristössä sattuu ja tapahtuu. Yllätyksiin täytyy varautua ja niiden sattuessa ongelmat olisi ratkaistava joustavasti ja nopeasti paikan päällä.


21

4/2019

K

SNYGIMPI HÄMIS TULOS. Katutyöt rassaavat usein paikallisten hermoja. Hankkeen hyvä viestintä ja selkeästi merkitty opastus auttaa asiaa. Esimerkkinä Hämeentien uudistus sai kiitosta tiedotuksesta.

adunrakennustyömaiden sujuvuus ja ympäristölle aiheutettu häiriö ovat olleet kansalaisten silmätikkuna jo pitkään, mutta nyt ovat Helsingin päättäjätkin heränneet ongelman laajuuteen. Yhtenä herättäjänä oli Mechelininkadun korjaus, joka häiritsi liikennettä useita vuosia. Kukaan ei ole rohjennut laskea seisovasta liikennevirrasta aiheutuvaa menetystä kansantaloudelle, pakokaasu- ja hiilidioksidipäästöistä puhumattakaan, mutta siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että ne ovat liian suuret. Aalto-yliopiston professori Olli Seppäsen johtamassa tutkimuksessa selvitettiin katuhankkeiden ongelmia, ja niitä löytyi monelta saralta. Hyvin menneitäkin hankkeita hänen mukaansa on, mutta tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan ongelmiin ja ratkaisuehdotusten löytämiseen niitä varten. Seppänen esitteli tutkimustaan lokakuussa Maarakennuspäivillä. ”Ongelmia löytyi niin sopimusmalleista, riskien hallinnasta, yhteistyöstä kuin töiden johtamisesta”, Seppänen totesi. Sopimusmaailma menee usein järkevän toiminnan edelle. Pelätään esimerkiksi näyttää todellista aikataulutilannetta tilaajalle tai ehdottaa ratkaisua, koska se johtaisi vastuun siirtoon urakoitsijalle. YSEn mukainen lisätyöprosessi on liian jäykkä ja aikaa vievä. Osapuolten energiaa kuluu keskinäiseen kahinointiin, vaikka se pitäisi käyttää asioiden edistämiseen. ”Katuhankkeissa ei pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä, että tulee yllätyksiä! Kun työt tökkäävät jossain, avataan uusia mestoja, etteivät koneet joudu seisomaan. Sen sijaan ongelmat pitäisi ratkaista nopeasti ja joustavasti.”

Uusia valintakriteerejä urakoitsijoille? Seppänen kyseenalaistaa, sopiiko perinteinen kokonaisurakkamuoto lainkaan katuhankkeisiin, koska

vanhat putket ja johdot eivät ole yleensä siellä missä piirustukset osoittavat, eikä maaperän laatu ole tarkasti tiedossa. Hän hakisi ratkaisua projektinjohto- tai SR-hankemuodoista, ja yhdistäisi niihin allianssihankkeista tutun kehitysvaiheen. Itse allianssihanketta pidetään pienehköihin katutöihin kuitenkin liian raskaana hankemuotona. Kehitysvaiheessa tehtäisiin perusteellisemmat maaperätutkimukset, ja saataisiin urakoitsijan tietämys riskienhallinnasta käyttöön, mikä parantaisi suunnitelmien laatua. Uudenlaiset toteutusmuodot asettaisivat vaatimuksia urakoitsijoillekin, joiden yhteistoimintakyky ja ongelmien ratkaisukyky nousisivat tärkeiksi valintakriteereiksi, perinteisten työsuunnittelutaitojen lisäksi. Oppimista yksittäisten projektien yli voisi edistää puitesopimusjärjestelyillä. Seppänen korostaa, että yhteistoiminnan parantaminen hankkeen sisällä ei vielä riitä, vaan mukaan on saatava kaupungin muut yksiköt ja projektiin vaikuttavat tahot. ”Johtotietojärjestelmissä on paljon puutteellista tai väärää tietoa. Vaikka löytyisi henkilö, joka tietää, missä johdot menevät, tietoa ei välttämättä saada projektin käyttöön. Täyttömaa voi olla ´Helsinki-moreenia’, missä on epämääräistä ainesta tiilenkappaleista lähtien.”

Kehitystäkin on tapahtunut Hämeentien hankkeessa on nimittäin otettu menneestä oppia, ja se etenee huomattavasti Mechelininkatua mallikkaammin. Yhteistyö saadaan toimimaan, kun motivaatio on kohdallaan. ”Hyvä esimerkki siitä on Kansalaistorin hanke. Kaikki tiesivät, että se on saatava valmiiksi ennen Suomen EU-puheenjohtajuuden alkua. Tällainen takaraja sai kaikki puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan tehokkaasti, ja hanke onnistui erinomaisesti”, Seppänen kehuu.

Katuhankkeissa ei pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä, että tulee yllätyksiä!”


22

INFRA-LEHTI

KAISA SALMINEN

Kannusteet avuksi riskien hallintaan

JÄRJEN KÄYTTÖ SALLITTU. Sopimukset estävät monesti järkevää toimintaa työmaalla, Olli Seppänen sanoo.

Olli Seppäsen mielestä hankkeen osapuolia pitäisi kannustaa nopeaan ongelmanratkaisuun. Nyt kiinnostuksen kohteena on lähinnä se, kuka maksaa lisäkustannukset. Yksi malli olisi muodostaa yhteinen riskipotti, jota käytetäisiin riskien hallintaan. Siitä voisi jakaa myös bonuksia, mikäli rahaa säästyy, jolloin kaikkien intressinä olisi estää riskejä toteutumasta. Se edellyttäisi jatkuvaa haittojen ja ratkaisujen dokumentointia sekä vaikutusten mittausta. Tällainen tiedonkeruu ja seuranta edistäisi myös jatkuvaa oppimista. Riskien hallinnan Seppänen nostaisi yleisesti keskeisempään rooliin projekteissa. Riskejä voisi tunnistaa ja nimetä jo tarjousvaiheessa, ja vastaavasti urakoitsijat voisivat tarjouksissaan esittää, miten he niitä ehkäisisivät. Valmistelu- ja aloitusvaiheessa tulisi varata enemmän aikaa siihen, että tarkennettaisiin ja täydennettäisiin suunnitelmia. Myös suunnittelijoita pitäisi kannustaa varautumaan tekemään ”hätätöitä” tarpeen vaatiessa. Yhtenä keinona epävarmuuksien hallintaan Seppänen nostaa esivalmisteiden käytön. Esivalmisteita ja vakioituja osia voisivat olla esimerkiksi kaivot ja niiden putkikäyräosat, sekä yhteiskäyttöiset kanaalit ja kaivot.

Tilannekuva avoimesti esille

Parantamisen varaa on siinäkin, miten töitä ohjataan ja tilanteista viestitään eri osapuolille. Seppänen oli pettynyt analysoitujen hankkeiden työnsuunnittelun tasoon. Tutkituissa hankkeissa kaikki työt olivat myöhässä, ja aikataulujen seuranta puutteellista, minkä vuoksi tilannekuva oli heikko. Jos työmaalla olikin seinällä aikatauluja ja seurantaa, tieto ei välittynyt tilaajalle ja suunnittelijoille. ”Aikataulut pitäisi saada digitaaliseen muotoon, ja tilannekuva välittymään kaikille. Hankkeissa tarvittaisiin systemaattinen tapa esittää tilannekuva reaaliaikaisesti yhteisen, kaikkia osapuolia koskevan aikataulun avulla. Katualuetta varaavat myös muut hankkeet, kuten julkisivuhankkeet, ja näiden koordinointia katuhankkeiden kanssa on kehitettävä”, hän totesi. Tutkimuksessa analysoitiin ongelmia ja etsittiin niihin ratkaisuehdotuksia. Helsingin kaupunki työstää toimintamallia tutkimuksen pohjalta ja tavoitteena on esitellä toimintamallia viimeisessä työpajassa marraskuussa. Silloin pitäisi olla selvillä ainakin suuret linjat siitä, mitä oikeasti aiotaan tehdä. ”Loppuraportti toimitetaan Helsingille marraskuun lopussa, ja se on tarkoitus julkistaa jossain vaiheessa”, Seppänen kertoo.

Hankkeissa tarvittaisiin systemaattinen tapa esittää tilannekuva reaaliaikaisesti yhteisen, kaikkia osapuolia koskevan aikataulun avulla.”


23

4/2019

Tutkittua tietoa

Helsingin katutyökyselyyn lähes 2 000 kehitysehdotusta

KYSYVÄLLE VASTATAAN. Helsinkiläiset olivat aktiivisia ja antoivat lähes 2 000 kehitysehdotusta katutöiden sujuvoittamiseen.

Helsingin kaupunki kysyi mielipiteitä katutöistä ja niiden kehittämisestä verkkokyselyllä, johon tuli yhteensä 1361 vastausta.

R O N J A VA R A K A S

Kyselyn perusteella katutöiden suurimmiksi haitoiksi koettiin hankalakulkuiset reitit, puutteellinen opastus, poikkeusjärjestelyiden aiheuttamat pidennykset matka-aikoihin, puutteellinen viestintä työmaan etenemisestä ja työmaiden kesto. Kyselyssä vastaajat pystyivät antamaan myös itse omia kehitysehdotuksiaan, joita tuli lähes 2000 kappaletta.

Yli puolet vastaajista tyytymättömiä katutyömaihin Yleinen mielikuva katutyömaista oli negatiivinen. 22% vastaajista oli katutyömaihin erittäin tyytymättömiä ja 32 % tyytymättömiä. Tyytyväisiä oli 12% ja erittäin tyytyväisiä 2% vastaajista. ”On selvää, että näin suuri tyytymättömyys ei ole syntynyt juuri nyt, vaan tyytymättömyys on kertynyt pitkän ajan kuluessa. Katutyöt eivät ole saaneet osakseen sitä mielenkiintoa mitä ne ansaitsevat. Nyt haittojen vähentämiseen haetaan aitoa muutosta maailman toimivimman kaupungin hengessä”, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

YLEINEN MIELIKUVA KATUTÖISTÄ EOS; 32%

Tyytymätön; 32%

Hämeentien uudistus sai kiitosta Hämeentien uudistuksen viestintä sai kyselyssä kiitosta ja samanlaista viestintää toivottiin muillekin katutyömaille. ”Yleensä tiedotus on ollut melko heikkoa kaikissa rempoissa, mutta nyt tässä Hämeentien rempassa se on poikkeuksellisen hyvää.” Katutyömaiden pitkä kesto oli useissa vastauksessa kritiikin kohde, mutta toisaalta myös pidempiä työaikoja, joita esimerkiksi Hämeentiellä (klo 6-22) on kokeiltu, kritisoitiin myös.

Mitä seuraavaksi? Tarkoituksena on pilotoida vielä loppuvuoden aikana joitain uusia ideoita, joilla katutöistä voidaan kehittää parempia.

Tyytyväinen; 12%

Erittäin tyytymätön; 22%

Erittäin tyytyväinen; 2%

”Nyt tehty kysely antaa lisäkeinoja niin katutöiden ohjauksen, työmaatoiminnan kuin viestinnänkin kehittämiseksi edelleen. Erityisesti kantakaupungissa meidän tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin eri toimijoiden tarpeet. Hyvällä viestinnällä on mahdollista hallita katutöiden vaikutuksia aikaisempaa paremmin”, sanoo katutöiden kehittämishankkeen projektinjohtaja Jyrki Paavilainen.

Samanaikaisesti kaupungilla on ollut käynnissä sivulla 21 kerrottu erityisesti työmaiden läpimenoaikojen lyhentämiseen tähtäävä tutkimushanke Aalto-yliopiston kanssa sekä katusuunnittelun ja hankkeiden ohjelmoinnin prosessikehityshanke. Kaupunki selvittää myös keinoja nykyistä parempaan katutöiden viranomaisohjaukseen. Daniel Helander, Helsingin kaupunki


24

NEUTRALISOINTIA. Ruduksen kivenottamon ympäristöluvassa ojaveden pH on rajoitettu välille 6–9. Jani Pieksemä esittelee, miten tämä vaatimus voidaan täyttää syöttämällä huleveteen hiilidioksidia. Betonimurskauksen ja sen varastoinnin yhteydessä materiaalista vapautuu kalkkia, mikä nostaa pH:ta hulevesissä.

BETONIMURSKEEN EOW-VALMISTELU

INFRA-LEHTI

JÄTTEESTÄ TUOTTEEKSI Betonimursketta kierrätetään pääsääntöisesti MARA-asetuksella, mutta sen jätestatuksesta halutaan eroon. Miltä prosessi näyttää betonimursketta kierrättävän yrityksen näkökulmasta? TEKSTI JA KUVA: KAISA SALMINEN

YGOFORUM on jäte- ja sivutuotemateriaalien kierrätystä infrarakentamisessa edistävä yhteistyöfoorumi. Se järjesti yhteistyössä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n kanssa ekskursion Vantaalle. Yksi vierailukohteista oli Ruduksen betonimurskeen kierrätysalue, ja yhtiön kierrätysliiketoiminnasta vastaava Jani Pieksemä piti tähän liittyen puheenvuoron betonimurskeen End-of-Waste (EoW) -valmistelusta. Tämän menettelyn läpikäynyt tuote lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu tuotteeksi. Taustalla on halu lisätä kierrätystä, ja korvata luonnon maa- sekä kiviaineksia betonimurskeella. EU-tasoisia EoW-kriteerejä on olemassa lasimurskeelle ja rauta-, teräs-, alumiinisekä kupariromulle. Joissain maissa on tehty paljon kansallista sääntelyä jätteiden tuotteistuksesta, ja Suomessakin on koettu tarvetta lisätä sitä esimerkiksi betonimurskeelle. ”MARA-asetus toimii pääsääntöisesti hyvin ja mahdollistaa kierrätyksen ilmoitusmenettelyllä. Betonimurskeen jätestatuksella on kuitenkin iso vaikutus siihen, että se ei ole niin haluttu materiaali kuin tekniset ominaisuudet antaisivat olettaa”, Pieksemä arvioi.

Betonimursketta tuotetaan Suomessa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia, ja sen käytöstä on pitkä kokemus. Myös hyviä teknisiä määrittelyjä löytyy. Pieksemä ei siihen nähden pidä ihmeenä, että betonimurskeesta halutaan tehdä Suomen ensimmäinen kansallisen lainsäädännön materiaalikohtaiset kriteerit täyttävä EoW-tuote. EoW-menettelyllä haetaankin betonimurskeelle korkeampaa statusta, joka monipuolistaisi ja nopeuttaisi sen hyötykäyttöä infrakohteissa.

JÄTTEEKSI luokitetulle materiaalille voi nykyisin hakea tuotestatusta myös ympäristölupamenettelyssä, mutta se on koettu liian hitaaksi. Ympäristöministeriö on tilannetta helpottaakseen julkaissut elokuussa muistion, millä tavalla materiaalin luokitus voidaan tapauskohtaisesti muuttaa jätteestä tuotteeksi. Materiaali siirtyisi sen myötä tuotelain piiriin, eikä ympäristölupaa sen käyttöön tarvittaisi. Tuotestatusta hakevan on toistaiseksi täytettävä jätelain ehdot; onko jätteeksi luokiteltu materiaali käynyt läpi hyödyntämistoimen, onko sille käyttötarkoitus, löytyykö kysyntää, ja täyttääkö materiaali vastaavien

tuotteiden tekniset sekä sovellettavien säädösten vaatimukset? Eniten keskustelua ovat herättäneet terveys- ja ympäristöhaittoihin liittyvät kysymykset. ”Betonimurskeen haitta-aineille on ehdotettu EoW-asetusvalmistelussa tiukempia raja-arvoja kuin MARA-asetuksessa. Ne ovat vielä pohdinnassa, mutta vaikuttavat mielestäni toteutuskelpoisilta”, Pieksemä kertoi. Toimialalla on toivottu, että jätestatuksen poisto onnistuisi tulevaisuudessa ilmoitusmenettelyllä. Tämä ei ole sellaisenaan Pieksemän henkilökohtainen mielipide. jokin nykyistä käytäntöä sujuvampi menettely olisi hänestäkin tarpeen. ”Olemme tuottaneet ympäristöministeriölle raja-arvoihin liittyvää dataa kansallisen lainsäädännön valmistelua varten. Odotamme, että asetusluonnos saataisiin mahdollisimman pian lausunnolle ja käytäntöön. Lisäksi toiveena on järkevät raja-arvot, jotka ottaisivat huomioon betonin luontaiset ominaisuudet”, sanoo Pieksämä. ”Toivon myös, että laadunvarmistuksen toimet viritetään riittävän korkealle tasolle – jopa niin, että käytettäisiin kolmannen osapuolen valvontaa.”


25

4/2019

DIGITALISAATIO RAKENNUSALALLA

Tuottavuutta digitalisaatiolla Monitahoiseen rakennusalan tuottavuusongelmaan on haettu ratkaisua digitalisaatiosta. Siinä ei ole kuitenkaan vielä onnistuttu. TEKSTI: ARI HUUSKO, KUVA: VMSV OY

TUOTANNOLLISESSA toiminnan kehittämisessä kaiken lähtökohta on kannustimet. Niiden on yksinkertaisesti oltava kunnossa. Vain sitä kautta tuottavuutta voidaan saada nostettua. Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa tuottavampaan suuntaan. Jos työntekijä ymmärtää, mitkä ovat asiakkaalle arvoa tuottavia asioita, ollaan aika vahvoilla. Kun hänelle annetaan vielä mahdollisuus parantaa omaa tuottavuuttaan sekä palkitaan tuottavuuden noususta oikeudenmukaisesti, on malli toimiva. Työn tuottavuus määritellään tuotoksen ja panoksen suhteena, eli tuotoksen arvo suhteessa käytettyihin työtunteihin. Jos tuottavuutta on tarkoitus kasvattaa, pitää tuotoksen parantua/lisääntyä ja/tai panoksen pienentyä. Tästä alan keskusteluun on pesiytynyt ajatus siitä, että digitaalisuudella haetaan nimenomaan panospuolen pienentämistä, mikä kääntää ajatuksen kansan suussa helposti lomauttamisiksi ja irtisanomisiksi. Siitä ei kuitenkaan tarvitse olla kysymys. Panospuolta voidaan tehostaa myös irtisanomatta ketään, jolloin työntekijän panos ohjautuu arvoa tuottavaan työhön. PERINTEISESSÄ tuotantofunktiossa tuotosta eli tavaroita tai palveluita saadaan aikaan yhdistelemällä työtä ja raaka-aineita (fyysistä ja henkistä) vallitsevan toimintatavan tai teknologian puitteissa: Q = F (K, H, L, R) Tässä yhtälössä Q=tuotos, K=pääomapanos, H=henkinen pääoma, L=työpanos ja R=muut panostekijät. F puolestaan on se tapa, jolla panokset yhdistel-

lään tuotokseksi. Sillä tarkoitetaan kaikkea kyseisen yrityksen tuotannossa olevaa osaamista ja välineistöä. Yhtälö on eräänlainen resepti tai toimintafilosofia, jolla yritys toimii saadakseen tavoitteensa täytetyksi. Ja tähän funktioon liittyy myös kaikkein olennaisin kysymys digitaalisuudesta ja sen merkityksestä: yrityksen on mietittävä, haetaanko ekstensiivistä kasvua (lisää tekemistä samalla reseptillä) vai intensiivistä kasvua KÄRKI KAUKANA. (uudenlaista tuotantoa ja palveJos vertaillaan toimilua uusilla resepteillä). alojen digitaalisuutta EU:n alueella, rakennusala löytyy On selvää, että kumpaakin tulosten häntäpäästä juuri tarvitaan. ennen metalliteollisuutta. Tarvitseeko rakennusala Tarvitaan perinteistä resepPalaan vielä tuotantodigitalisaatiota, ja miksi, Ari Huusko kysyy. tiä, jossa tekemisen meininki funktioon ja etenkin sen näyttelee isoa osaa ja porukka määritteisiin: yhtälössä on tekee parhaansa tavoitteiden saavutmainittu pääoma, henkinen tamiseksi isolla sydämellä. Voitaisiin kai pääoma, työpanos ja muut panossanoa, että tarvitaan talvisodan henkeä, tekijät. Nämä ovat erittäin tärkeitä palasia, jolla on vuosikymmenet tätä maata raken- kun koostetaan yritystä toimivaksi. Tämä nettu. Tähän tietysti uskovat kaikki, eten- resepti ratkaisee lopulta yrityksen meneskin nuo rakennusalan vanhat parrat, jotka tymisen. vannovat edelleen yhä tiukemman kurin ja seurannan nimiin. TEKNOLOGISEN kehityksen on osoitettu Tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista selittävän vähintään 95 prosenttia hyvinreseptiä, sellaista, jossa havahdutaan maa- voinnin kasvusta tuottavuuden kasvun ilman muuttumiseen ja mietitään, mitä katalysaattorina. Näyttäisi siltä, että kehiasioita voisi tehdä järkevämmin uuden tek- tys jatkuu entisenlaisena. Siispä pitkällä nologian voimin? Voisiko digitaalisuus olla aikavälillä rakennusyrityksen pelastaa tässä muutoksessa avaintekijä, joka avaa vain innovatiivisuus ja tuotannollinen rakennusyhtiölle mahdollisuuksia myös tehokkuus. globaalissa kilpailussa? Jos pyritään kasvattamaan kokonaistuot- Kirjoittaja on Varpaisjärven Maansiirto ja tavuutta ilman työ- ja pääomapanoksen Vesitekniikka Oy:n toimitusjohtaja. Kirjoitus lisäämistä, on väistämättä kysymys jon- on osa hänen blogisarjaansa Digitalisaatio kinlaisesta tuote-, prosessi- tai organisa- rakennusalalla. Ari Huusko kirjoittaa blogia torisesta innovaatiosta. osoitteessa vmsv.fi.


TUTUSTUMISTARJOUS: 4 NUMEROA

20€

KIINTEISTÖLEHTI

apuna taloyhtiön arjessa

Suomen Kiinteistölehti on taloyhtiöiden oma lehti. Se on oiva neuvonantaja vaikkapa silloin, kun tarvitset ajankohtaista tietoa, kun olet menossa osallistumaan taloyhtiösi yhtiökokoukseen. Eikä vain silloin, koska myös muulloin Kiinteistölehti käy samassa ajassa kuin taloyhtiön vuosikello. NYT 4 NUMEROA UUSILLE TILAAJILLE TUTUSTUMISHINTAAN 20 €

TILAA osoitteessa www.kiinteistolehti.fi/tilaa-kiinteistolehti/

Suomen.Kiinteistolehti

Kiinteistolehti

suomen_kiinteistolehti

www.kiinteistolehti.fi


27

4/2019

ASFALTIN ASIANTUNTIJAT RISTEILYLLÄ

Asfaltin palautepäivillä pohdittiin työturvallisuutta ja tilaajaosaamista Noin 180 asfalttialan asiantuntijaa kokoontui suositulle Palautepäiväristeilylle marraskuussa. TEKSTI JA KUVA: SAIJA SYVÄOJA

ASFALTIN turvallisuuskilpailun arvioinnissa käytettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna uudistettua Asfalttimittaria, jossa arvioitiin erikseen koneasemia ja levitystyömaita. Molemmissa sarjoissa oli YIT Teollisuus Oy voittoisa. Koneasemien sarjan jaetulla ykköstilalla yltivät YIT Teollisuuden Jyväskylän asfalttitehdas ja NCC Industryn Tampereen asfalttitehdas tulosindeksillä 85. Kolmantena oli GRK Roadin Oulun koneasema. Levitystyömaasarjan ykkösen YIT Teollisuuden pihatyömaan tulosindeksi oli 89, toisena GRK Roadin VT 23 työmaa Pieksämäellä tuloksella 88 ja kolmantena Skanska Industrial Solutions VT 4 työmaa Kuivaniemellä tuloksella 84. ”Tässä kisassa ei ole häviäjiä ainoastaan voittajia”, Juha Merjama Tapaturvasta painotti esitellessään turvallisuuskisassa tehtyjä havaintoja. ”Koneasemilla kiinnitimme huomiota tuloteiden ja kuljettimien turvallisuuteen. Levitystyömailla on edelleen ohiajava liikenne suuri riskitekijä. Huomioitavaa oli, että mitä enemmän ajoneuvoilla oli tilaa ajaa työmaan ohi, sitä suurempi oli nopeus. Kapeammalla ohiajotilalla saatiin hiljaisempi ohitusvauhti. Lisäksi suojaamattomista koneen osista tuli huomautuksia.” ”TUTUSTUIN viime keväänä päällysteasiakirjojen laadintaan pirkanmaalaisessa kunnassa. Opin itse paljon ja sain vision hankinta-asioiden oppimisalustasta, joka olisi helposti kaikkein päällystehankintoja teke-

PALKITUT. Antti Lyytinen palvien kuntien virkamiesten vaa asiaa. Osalla kunnista kitsi turvallisuuskilpailun käytössä”, Anne Valkonen käytössä oleva sähköinen voittajat. YIT Teollisuuden palkinnot levitys- ja asfaltVia Blanca Oy:stä totesi. kilpailutusjärjestelmä Cloutitehdaskilpailussa ottivat ”Hyvät käytänteet ja tieto diakin on oma lukunsa hanvastaan Risto Jylhä ja Antti Mäkinen. Olli Ruotsalaipitää saada kaikkien käytkintalaista puhumattakaan”, nen (vas.) otti vastaan töön verkkoalustalle. Lisäksi luettelee Anne Valkonen NCC:n palkinnon. alustaa pitää päivittää jatku”Alalla pitkään olleet ovat vasti muuttuvien säännösten usein kokemuksen kautta saaneet mukaiseksi.” asiat haltuun. Jos yksi toimihenkilö Kunnissa on yleensä varoja niukasti käy- tulee ja toinen lähtee samalla oven avauktettävissä hankintoihin ja päällystyssuun- sella, jää paljon hiljaista tietoa siirtämättä.” nitelmat pitää olla valmiit, kun lumi on Anne Valkonen herätteli urakoitsijoita vielä maassa. Näin sulasta maasta ja vähistä ja kuntapuolta kertomaan, minkälaisia tievaroista saadaan kaikki tehot irti. Tavoit- topaketteja alustassa pitäisi olla. ”Nyt teena tulisi olla, että töihin päästäisiin jo pitäisi kartoittaa yhdessä kuntien, elyjen toukokuussa. ja urakoitsijoiden kanssa tarvetta ja tahto”Sopimusasiakirjat ovat yleensä aika- tilaa, mitä tietoa ja hyviä käytänteitä saamoinen härdelli. InfraRYL, normit, YSE ja taisiin tiivistettyä yhteen paikkaan kaikmuut ehdot ovat paksu pinkka omaksutta- kien käyttöön.”


✓ ✓ ✓

Kaikki kulutusosat korvattu uusilla DEUTZ alkuperäisosilla Kaikki komponentit on päivitetty uusimpaan versioon Laatu sekä takuu ovat samat kuin uusilla DEUTZ -moottoreilla

Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden!

VALMISTAUDU TALVEN URAKOINTIIN.

UUSI HEITTÄVÄ NIVELAURA > FMG NAH350-NIVELAURA Traktorikäyttöinen nivelaura sopii tien avaamiseen umpihankeen, teiden ja kevyenliikenteen väylien auraukseen sekä pihojen puhdistamiseen. • voit kerätä ja aurata lunta • siivet V-muotoon tai kärkiauraksi

> Tekniset tiedot: Malli: Leveys: Korkeus: Työleveys: Oma paino:

NAH350 350 cm 110 cm 258-350 cm 860 kg

> FMG -TIENHOITOLAITTEET MYY AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.agcosuomi.fi

> KATSO TARKEMMAT TUOTETIEDOT JA PYYDÄ TARJOUS! www.fmg.fi


29

4/2019

JÄSENSIVUT INFRAYRITTÄJÄT TALKOISSA

Jokainen infrayrittäjä voi tehdä jotain yrityksensä hiilijalanjäljen pienentämiseksi. s. 30

INFRAN UUSI STRATEGIA

INFRAsta tulee jäsentensä näköinen. Visio on jämäkkä ja painopisteet selvillä. s. 33

TUUKKA LIUKKO KÄÄRI HIHAT

Tuukka aloitti Konepalveluvaliokunnan vetäjänä. ”Jos infra-asiat askarruttaa, ota yhteyttä”. s. 35

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

INFRAn uusi toimintamalli Strategian päivittämisen rinnalla INFRAlle luotiin uusi toimintamalli. INFRAN uudistetussa strategiassa keskiöön nostetaan edunvalvonta ja jäsenpalvelut. INFRAn uusi toimintamalli perustuu kolmeen vastuualueeseen. 1) Työmarkkinat, 2) Elinkeinopolitiikka sekä 3) Jäsenpalvelut ja aluetoiminta Keskeinen muutos nykymalliin on jäsenpalveluiden ja aluetoiminnan nostaminen kolmanneksi vastuualueeksi nykyisten työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen vaikuttamisen rinnalle sekä tälle vastuualueelle palkattava uusi johtaja. Toinen keskeinen muutos liittyy piiriyhdistysten rooliin valtakunnallisten palveluiden toteuttajina. Piiriyhdistysten toiminnanjohtajille tulee kullekin valtakunnallisia vastuualueita, joiden koordinoimisesta ja toteuttamisesta he vastaavat koko jäsenkunnan osalta. Työmarkkinat-vastuualueetta johtaa varatuomari Mika Kortene. Mikan vastuualue laajenee nykyisestä käsittämään myös keskustoimiston jokapäiväisen johtamisen ja jatkossa Mika toimii myös toimitusjohtajan sijaisena. Elinkeinopolitiikka-vastuualuetta johtaa DI Juha Laurila. Juha vastaa infra-alan teknisestä substanssista eli valiokuntien ja jaostojen toimintojen koordinoinnista ja niissä käsiteltävien asioiden yhteensovittamisesta sekä tutkimuksesta ja kehi-

tyksestä, laadusta ja digitalisaatiosta. Jäsenpalvelut ja aluetoiminta -vastuualuetta johtamaan on valittu DI Kari Muhonen, joka aloittaa INFRAssa 15.1.2020. Kari tulee INFRAan Hämeenlinnan kaupungin palveluksesta, jossa hän on työskennellyt yhdyskuntajohtajana. Tätä ennen Kari on työskennellyt muun muassa Uudenmaan piirin jäsenen, Louhintahiekka Oy:n varatoimitusjohtajana. Kari vastaa INFRAn jäsenpalvelukokonaisuudesta sekä nykyisten ja uusien jäsenpalveluiden tuotteistamisesta. Hän vastaa myös INFRAn aluetoiminnasta ja toimii toiminnanjohtajien esimiehenä. Kolmen päävastuualueen lisäksi keskeisenä kaikkea tekemistä läpileikkaavana toimintona jatkaa viestintä ja markkinointi, jota vetää viestintäpäällikkö, YTM ja pian myös KTM Anu Ginström. Toimitusjohtaja, DI, KTM Paavo Syrjön vastuualueeseen kuuluvat järjestön johtamisen lisäksi erityisesti yleinen ja yhteinen edunvalvonta sekä sidosryhmäsuhteet ja kumppanuudet. Paavo vastaa myös INFRAn hallituksen ja edustajiston päätösten toimeenpanemisesta.

Paavo Syrjö, Mika Kortene & Juha Laurila Uudistunut INFRA ry

KAAPELINHAKULAITTEET TESTISSÄ S. 34 | LIITTOPÄIVÄT S. 36 | ONNISELLA ON ASIAA S. 39


30

INFRA-LEHTI

INFRAYRITTÄJÄN CO2-PÄÄSTÖT KURIIN

Kuinka infra-alan yrittäjä voi osallistua

ILMASTOTALKOISIIN? Kolme erilaista INFRAn jäsenyritystä, kolme näkökulmaa, miten vähentää hiilijalanjälkeä. Hongisto, Tapojärvi ja Kreate kertovat, mitä heillä on tehty. . TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: HONGISTO OY, TAPOJÄRVI OY

INFRA-ALAN yrittäjän voi olla vaikea tehdä kaikkia asioita hiilidioksidipäästöjensä pienentämiseksi, mutta jokainen voi tehdä jotain. Usein ekologinen toiminta on edullista myös yritykselle, ja se voi olla kilpailuvaltti alan markkinoilla.

Hongisto Oy – dieselit vaihtoon Hongisto Oy on oululainen vuonna 1954 perustettu perheyritys. Yrityksen päätoimiala on kokonaisvaltaiset nostopalvelut, ajoneuvonosturien vuokraus ja erikoiskuljetuspalvelut. ”Kalustomme käsittää ajoneuvonostureita 30–200 tonniin, kurottajia, henkilö-

nostimia ja erikoiskuljetuslavetteja sekä muita perävaunuja”, ”infra-alan yritys hiilineutraaliksi” -idean isä Sakari Yrjö-Koskinen kertoo. Sakari on Hongisto Oy:n osakas ja yrittäjä kolmannessa polvessa. ”Olin jo pitkään miettinyt, miten pienentää meidän yrityksemme kasvihuonepäästöjä. Pitkän pähkäilyn tuloksena siirryimme käyttämään Nesteen uusiutuvaa MY-dieseliä. Se oli suorin ratkaisu päästövähennyksiin.” ”Lisäksi olemme suunnitelleet tuotantotilojen valaistuksen muuttamista kokonaan led-valaisimiin ja olemme sitoutuneet kompensoimaan päästöjä metsäistutuksin”, täydentää Sakari.

Suurin osa nostoalan yrityksen kasvihuonepäästöistä aiheutuu polttoaineista. Hongiston kalusto käyttää vuosittain yhteensä noin 75 000 litraa dieseliä ja polttoöljyä. Tämä määrä vastaa noin 10 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vuosittain noin 165 tonnia. Hongisto Oy korvaa Neste MY:lla kaiken käyttämänsä fossiilisen dieselin, noin 25 000 litraa vuosittain. Neste MY uusiutuva diesel valmistetaan sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä. Päästömme pienentyvät dieselin vaihtamisen osalta noin 25 prosenttia koko polt-


31

4/2019

EKOTEKOJA TARVITAAN. ”Haluamme kannustaa muita alan yrityksiä miettimään, mitä he voivat tässä ja nyt tehdä oman hiilijalanjälkensä ja ympäristöarvojen eteen. Esimerkiksi jätteiden kierrättäminen alan yrityksissä vaihtelee paljon ja on lähinnä viitsimisestä kiinni”, toteaa Sakari Yrjö-Koskinen.

toaineiden tuottamasta hiilidioksidimäärästä. Tähän päälle sähkön ostoenergiamäärä pienenee LED-valaistuksen myötä kokonaisuudessaan noin 80 prosenttia. Sakari näkee, että ilmastotalkoissa kannustimet ovat pitkän päälle houkuttelevampia ja sitouttavampia kuin pakkobyrokratia tai lainpykälät. ”Kuluttajille pitää antaa tietoa infra-alan tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjäljestä kuten osasta elintarvikkeitakin jo nykyään annetaan. Tämä olisi valveutuneille yrityksille yksi markkinointikeino”, Sakari pohtii. ”Jos yrittäjillä olisi Ilmoitusvelvollisuus hiilidioksidipäästöistä, asiakas voisi itse

vertailla tuotteiden ympäristöystävällisyyttä.” Muutos ympäristöystävällisempään suuntaan ei ole ilmainen. ”Uusiutuva diesel kustantaa meille noin 5 000 euroa enemmän vuodessa mutta se on meidän arvojemme mukaista ja ilmastonmuutosta vastaan täytyy ottaa ripeitä askelia.” ”Valtiovallalle sen verran terveisiä, että polttoaineverotus voisi olla kannustavampaa. Esimerkiksi valtioenemmistöisen Nesteen uusiutuvan dieselin biokomponentit voisivat olla kevyemmin verotettuja, jotta uusiutuvan dieselin käytöstä tulisi houkut-

televampaa. Nyt esimerkiksi MY-dieselin hinta on 19 senttiä kalliimpi kuin normaalin dieselin, löpöstä puhumattakaan.”

Kreate Oy – massat kiertoon Kreate Oy on yksi Suomen suurimmista infrarakentajista ja yrityksessä työskentelee yhteensä noin 400 rakentamisen ammattilaista. Kreaten liikevaihto oli vuonna 2018 noin 200 miljoonaa euroa. Kreatella on oma ympäristörakentamisen ja kiertotalouden yksikkö, joka on keskittynyt ympäristöasioihin aina tarjouksen laskennasta työmaan toteutukseen asti. ”Meillä pyritään massatasapainoon työ- >>


32

INFRA-LEHTI

mailla ja pyrimme korvaamaan neitseelliset materiaalit aina kierrätys- tai uusiomateriaaleilla. Ylijäämämaat pyritään käyttämään omilla taikka muiden työmailla. Sitten vasta mietimme muita hyödyntämismahdollisuuksia ja loppusijoituspaikkoja ”, Kreate Oy:n johtaja Tuomo Joutsenoja sanoo. ”Ympäristöasioiden huomioon ottaminen rakentamisessa on meille aivan normaali toimintapa ja osa työmaan toimintajärjestelmiin kirjattua työmaan ympäristösuunnitelmaa.” Yrityksen kalusto on suurelta osin omaa ja täyttää uusimman päästöluokituksen. Kalusto huolletaan säännöllisestä ja Kreate huomioi ympäristönäkökulman hankinnoissaan. ”Meillä on alihankkijoille samat laatu- ja

POHDITTAVAA PÄÄSTÖISTÄ

• • • • •

Millainen on koneiden kunto ja millaista polttoainetta ne käyttävät? Kierrätetäänkö mahdolliset ylijäämämassat omilla tai muiden työmailla? Onko jätteiden kierrätyksestä huolehdittu työmailla? Voisiko kierrätysmateriaalien käyttöä lisätä työmailla? Seurataanko työkoneiden ajotapaa? Onko koneiden käyttö optimoitu ja oikean kokoluokan kone käytössä kussakin kohteessa. Onko tuotantotilojen valaistus ja lämmitys mahdollisimman ympäristöystävällinen? Onko jätteiden lajittelusta huolehdittu?

ympäristövaatimukset kuin omalle toiminnalle. Perusvaatimus on, että pystyy samaan laatuun kuin me”, jatkaa Joutsenoja. ”Vinkkinä sellaiselle yritykselle, joka vielä pohtii ympäristönäkökohtia yrityksen ja työmaan toiminnassa. Minimoi työmaalta syntyvä materiaaliylijäämä. Jos materiaalia jää, pyri kierrättämään. Useasti materiaalin tarvitsija löytyy läheltä. Muista, että pitkät kuljetusmatkat lisäävät aina päästöjä.”

Tapojärvi Oy – sivuvirrat takaisin tuotantoon Torniolainen Tapojärvi Oy toimii teollisen kiertotalouden parissa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 500 ja yhtiön liikevaihto puolitoista vuotta sitten loppuneella tilikaudella oli 115,7 miljoonaa euroa. Tapojärvellä on yhteensä kymmenen toimipistettä: kahdeksan Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Italiassa. ”Materiaalikierrätyksen kärkiyritys tarkoittaa monipuolista toimintaa kaivos- ja teollisuuspalvelujen alalla. Työskentelemme sekä maanalaisilla kaivoksilla että avolouhoksilla sekä terästehtailla osana tuotantoa. Esimerkiksi terästehtaalla kuona käsitellään ja tuotteistetaan, jotta teollisuuden sivutuotteet saadaan minimoitua ja samalla saadaan metalleja takaisin tuotantoon”, Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö selventää. ”Pyrimme huomioimaan koko arvoketjun ja hyödyntämään tuotannon sivuvirtoja.” Tapojärvellä mietitään myös yrityksen muun toiminnan hiilijalanjälkeä. ”Olimme tuudittautuneet siihen, että

PROSESSI HALLUSSA. Tapojärvellä on Outokummun Tornion tehtaalla kaksi rikastamoa. Ferrokromirikastamolla valvotaan prosessia, jonka ansiosta loppusijoitettavaa jätettä ei pääse syntymään.

tuotteillamme teemme ekotekoja mutta emme olleet laskeneet yrityksen omaa hiilijalanjälkeä. Moni asia meillä tehdään jo matalalla hiilijalanjäljellä mutta sitä ei ole varsinaisesti kirjattu toimintatavaksi. Olemme kuitenkin käyttäneet maalaisjärkeä ja toimineet tehokkaasti. Tehokkuus on usein ekologista”, lisää Mari Pilventö. Raskas teollisuus mielletään yleensä suureksi päästöpommiksi. Tapojärvelle olikin Vuoden yrittäjä 2019 -palkinnon saanti miellyttävä yllätys, kun perusteluina oli maininta: ”Tapojärvi on teollisen kiertotalouden edelläkävijä. Yritys palvelee tehtaita ja kaivoksia vähentäen ilmaston kuormitusta ja säästäen luonnon neitseellisiä materiaaleja.” ”Olemme koko 64-vuotisen taipaleemme ajan toimineet näin, koska se on järkevää, tehokasta ja tuottavaa. On hienoa, että ekologisuus on noussut otsikoihin myös trendinä.”, kertoo Mari Pilventö yhtiön toimintatavasta. ”Meillä satsataan kehitykseen ja tutkimme, mitä kaikkea kuonatuotteista ja sivuvirroista voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kemian-, paperi- ja metsäteollisuudessa. Itsekin välillä yllätymme siitä. Tuntuu, että vain taivas on rajana, kuinka paljon voitaisiin säästää luontoa käyttämällä valmiiksi kierrossa olevia materiaaleja.”


33

4/2019

INFRAN UUSI STRATEGIA

INFRAsta tulee jäsentensä näköinen INFRAn uusi strategia esiteltiin jäsenistölle liittopäivillä Jyväskylässä. Jäsenten kanssa työstetyn strategian painopisteinä ovat edunvalvonta ja jäsenpalvelut. Toimintatavat INFRAssa muuttuvat. STRATEGIATYÖ käynnistyi, kun vanha strategiakausi alkoi tulla päätökseen. Avuksi uuden strategian kehittelyyn valittiin strateginen viestintätoimisto Ellun Kanat. Prosessin punaisena lankana oli jäsenten laaja osallistaminen ja kuuleminen. Yhteinen sävel löytyi nopeasti, kun selvisi, että jäsenyrittäjät ajattelevat INFRAsta ja tulevaisuudesta varsin samalla tavalla jäsenyystaustastaan riippumatta. Aluksi päätettiin muodostaa realistinen kuva INFRAn nykytilasta ja määritellä keskeiset muutostarpeet. Tähän liittyi sähköinen jäsenkysely, johon saatiin noin kolmesataa vastausta. Helmikuussa piiriyhdistysten hallitukset keskustelivat Peurungassa INFRAn tavoitteista. Lisäksi Ellun Kanat haastatteli luottamushenkilöitä, sidosryhmiä ja INFRAn henkilöstöä. Näiden lähtötietojen pohjalta Ellun Kanat toteutti jäsenille työpajat Seinäjoella, Oulussa, Helsingissä, Turussa, Himoksella, Kouvolassa ja Vantaalla. Pajoihin osallistui mukavasti kaikenkokoisia jäseniä. Aikataulusyistä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan osuus päädyttiin tekemään luottamushenkilöiden puhelinhaastatteluina. INFRAn Helsingin toimiston henkilökunnallekin pidettiin omat pajansa. TYÖPAJOISSA pohdittiin, miten megatrendit kaupungistuminen, teknologinen kehitys, ilmaston muutos ja poliittinen epävakaus vaikuttavat INFRAn jäsenpalveluihin ja vaikuttamistyöhön, ja miten INFRAn tulee asemoida itsensä suhteessa niihin. Jos haluamme alana selviytyä tulevista haasteista, meidän on tehtävä asioita eri tavalla, mutta myös osittain eri asioita. MENESTYVÄN etujärjestön jäsenineen on pystyttävä rakentamaan luottamusta eri lähtökohdista kuin ennen, oli sitten kyseessä jäsenistön keskinäinen luottamus, luottamus alan muihin toimijoihin tai toimintaamme ulkopuolelta seuraavan yleisön luottamus alaa ja sen toimijoita kohtaan. Saavuttaaksemme luottamuksen meidän on oltava yhtenäinen ja kaikessa toiminnassamme avoin järjestö, joka luo kumppanuuksia ja ottaa vastuun alan ja omalta

osaltaan koko yhteiskunnan kehittämisestä. Strategisten valintojemme kautta luomme maineen itsellemme ja koko infra-alalle.

osiemme summa. Infralainen arvostaa toista infralaista ja kumppaneitaan. Vastuullisuus. Kannamme kaikessa tekemisessämme vastuuta ihmisistä, työturvallisuudesta ja ympäristöstä. Rakennamme työllämme alan yleistä mainetta.

STRATEGIATYÖN myötä INFRAn visiota hiottiin entistä jämäkämmäksi: INFRA rakentaa pohjaa koko Suomen elinvoimalle ja tekee kestävämpää maailmaa. Mitä se STRATEGIAN toteuttamisessa onnistumitarkoittaa? sen mittarit on valittu niin, että pystymme Suomi elää ihmisten, tavaroiden ja raa- INFRAna ja infralaisina itse vaikuttamaan ka-aineiden liikkeestä. Ilman toimivia väy- mitattaviin asioihin. Strategiakauden ailiä, tietoliikennettä ja kuntateknisiä ver- kana mittaamme jäsenmäärän vakautta, kostoja ei olisi vientiteollisuutta eikä jäsen- ja sidosryhmien tyytyväisyyttä, tuontia. Infrarakentaja varmistaa työturvallisuutta, koulutusten ja jokaisen talon, väylän ja siltarumtapahtumien relevanttiutta sekä KIINNOSTUITKO OMA PESÄ PUHmun pohjalle neljä vuodenaikaa vaikuttamistyön onnistumista. TAAKSI -PILOTISTA? ILMOITTAUDU kestävät ratkaisut, joilla taataan Seuraavaksi käynnistetään INFO@INFRA.FI sujuva arki ja huoltovarmuus. strategiapilotit eli kokeilut, joissa Suomalainen infrarakentaja strategisia linjauksia lähdetään tekee merkittäviä ratkaisuja ilmasviemään käytäntöön: tonmuutoksen hillitsemiseksi. INFRA ry • Vaikuttamispilotissa rakennetaan sparon alan kiertotalouden ja ympäristöratkairausohjelma, jossa halukkaat pääsevät sujen asiantuntija ja auttaa jäseniään tekesuunnittelemaan uuden strategian mään ympäristöystävällisiä valintoja. mukaista edunvalvontaa. Visioon päästään tukeutumalla strategi- • Osaamisen jatkuva kehittäminen. Työsiin painopisteisiin ja yhteisiin toimintapajoissa korostui tarve pysyä kiinni alan periaatteisiin. Strategiatyössä tunnistetmuutoksissa ja ammattitaidon kehittätiin kolme painopistettä: misessä. Tässä pilotissa testataan sähVaikuttava INFRA tarkoittaa sitä, että köistä koulutusta tuottamalla Infrarakenjäsenistön etujen ajaminen yhteiskunnaltajan työmaakansiosta ja TES-soveltalisessa päätöksenteossa on järjestömme misoppaasta sähköiset koulutuskokotärkein tehtävä. Oppiva INFRA tarkoittaa, naisuudet ensi vuoden aikana. että jäsenistö on strategian toteutumisen • Oma pesä puhtaaksi. INFRAn jäsenille tukiranka. Jos yhtenäinen, osaava ja osaayksi tärkeimmistä asioista on rehti ja reilu mistaan kehittävä jäsenistö ei aja yhteisiä toiminta. Sen halutaan näkyvän niin järetuja, ei sitä tee kukaan. Yhdistävä INFRA jestössä kuin työmailla. Sisäisen sovitteviittaa siihen, että muutosta ei saa aikaan lun pilottiin valitaan kaksi INFRAn jäsenyksin. Hyvät kumppanit niin järjestön yritystä, joilla on eriävä näkemys yhteisisällä kuin sen ulkopuolella ovat keskeisen urakan menettelytavoista. Sovittelua nen menestystekijä. johtaa RIL Sovittelu, jonka kanssa INFRAlla on sopimus jäsenhintaisesta sovitINFRAN toimintaperiaatteet jatkossa ovat telupalvelusta. Pilotissa sovittelijan palkjäsenkunnan muokkausten jälkeen seukion maksaa osallistujien puolesta INFRA, raavat: ja opit analysoidaan jatkotyöstöä varten. Edelläkävijyys. INFRA on kaikessa tekemisessään edelläkävijä ja alan uudistaja. PILOTEISSA jäsenistö pääsee osallistumaan INFRA tekee vaikuttavaa edunvalvontaa ja strategian toteuttamiseen vastaavasti kuin nostaa infrarakentamisen merkitystä jul- strategian luomiseenkin. INFRAn edustakisessa keskustelussa. Reilu toiminta. INF- jiston syyskokous päätti osoittaa strategiaRAn vaikuttavuus syntyy yhteisön voi- ja tulevaisuusrahastosta rahoitusta pilotmasta. Yhdessä olemme enemmän kuin tien toteuttamiseen.


34

INFRA-LEHTI

KONEPALVELUASIAA

Kaapelinhakulaitteet pikatestissä Infra-lehti osallistui kaapelinhakulaitteiden pikatestiin espoolaisella työmaalla. Paikantamalla kaapelit ja putket huolellisesti voidaan ehkäistä turhia kustannuksia ja turvallisuusriskejä. ESPOOLAISELLE kerrostalotyömaalle on tilattu VJ Maa-aineksen toimesta kolme eri merkkistä – Leica, C.Scope ja C.A.T. - kaapelinhakulaitetta. Ne edustavat maarakentajien suosimia perusmalleja, joiden pitäisi olla suunniteltu siten, että lähes kuka tahansa voi niitä käyttää. Kaivukoneen perämies Joakim Lindgren nostaa pakettiautosta kolme samankokoista kassia. Niiden sisällä on kaapelinhakulaitteita lisävarusteineen. Hän pitää kaapelinhakulaitetta työssään välttämättömänä apuvälineenä - ellei kyse ole ihan joutomaasta. ”Tänä päivänä kaivutöissä vaaditaan toki kaapelinäyttöjä, mutta niiden tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Yleensä jos sähkökaapeli hajoaa, sitä ei ole paikannettu kunnolla”. ENSIMMÄISENÄ testattava C.Scopen kaapelinhakulaite alkaa surista välittömästi, vaikka maan alla ei sillä kohtaa pitäisi olla kaapeleita tai putkia. Lindgren kertoo etsivänsä lähinnä sähkökaapeleita. ”Jos laite hälyttää liian herkästi, se voi ottaa signaaleja yläilmoista ja mistä vaan. Näin käy usein, koska liikkeelle lähdetään yleensä melko suurella herkkyydellä ja sitä pudotetaan, kunnes kaapeli tai putki löy-

tyy. Ideana on seurata näytöstä signaalin voimakkuutta”, hän kertoo. Jokaisen testatun laitteen kyljestä löytyy käyttöohje ja laukussa on myös pikaopas, josta saa tarvittaessa lisätietoa kaapelin paikan hakua varten. Kaikki kolme kaapelinhakulaitetta toimivat samalla perusperiaatteella; ne löytävät kaapelin, jos laitteen asento on poikkisuunnassa kaapelia vastaan. ”Näistä ohjeista löytyy kaikki oleellinen tieto, mitä käyttöönottoa varten tarvitaan. Opastus saattaa tosin olla tarpeen, jos ei ole mitään kokemusta kaapelinhakulaitteista”, Lindgren arvioi.

paikantamiseen. Ilmassa kulkeva radiosignaali voi tarttua myös esimerkiksi pitkään kylmäkaapeliin tai metalliputkeen, joka alkaa toimia sen jälkeen antennina. ”Merkittävä ero oli sekin, että C.Scope hakee erikseen virta-, radio- ja lähetinsignaaleja, kun taas Leica skannaa signaaleja yhtä aikaa. C.A.T. voi joko hakea signaalit erikseen tai radio- ja virtasignaalit voi myös skannata yhtä aikaa.” C.Scopelta kerrotaan, että heiltäkin löytyy skannaavia kaapelinhakulaitteita, vaikka tämä ominaisuus puuttuikin testatusta laitteesta.

KAIKKI kolme laitetta ovat melko saman näköisiä kantokahvoineen ja suurehkoine näyttöineen, mutta erojakin löytyi. ”Helppokäyttöisimpiä olivat C.A.T. ja C.Scope, ehkä sen vuoksi että ne ovat keskenään melko samankaltaisia ja olen käyttänyt C.Scopea aiemminkin. Leican laitteessa eniten hämmensi herkkyyden säädön automatiikka, koska en ollut tottunut siihen enkä ehkä osannut näin lyhyellä koeajalla sitä käyttää. Hyviä vehkeitä ne ovat kuitenkin varmasti kaikki”, hän arvioi. Lindgren kertoo käyttävänsä pääasiassa virtahakua sähkökaapeleiden paikantamiseen ja joskus radiohakua telekaapeleiden

LINDGREN kertoo odottavansa kaapelinhakulaitteelta ennen kaikkea toimintavarmuutta. ”Jossain toisessa kohteessa olisi saattanut löytyä enemmänkin eroja laitteiden välillä, mutta se on tietysti tärkeintä, että sähkökaapelit löytyvät varmasti kaikilla testatuilla laitteilla”, Lindgren puolestaan arvioi. ”Olen käyttänyt lähetintä joskus linjasaneeraustyömailla. Siellä on vähän joka puolella kaapeleita ja on oltava tarkkana, ettei mitään niistä rikota. Kaikkein hankalimpia ovat kuitenkin valokuitukaapelit; niiden paikannus on liki mahdotonta, jos valokuituun ei ole kytketty teräslankaa.”

KAAPELINHAKULAITTEET, VERTAILU Listahinta (ei sisällä lähetintä, signaalipihtejä eikä signaalijohtoa) Takuuaika Paino paristojen kanssa Haetaanko virta-, radio- ja lähetinsignaalit erikseen vai skannataanko ne yhtä aikaa? Miten signaalin voimakkuus ilmoitetaan? Miten herkkyyttä säädetään? Akun kesto yhtäjaksoisessa käytössä Miten syvältä löydetään putket, joissa ei ole metallia? Lähetinmalli Missä laitteet huolletaan?

Leica DD 120 895 € + ALV 24 %

C.Scope DXL3 995 € + ALV 24 %

C.A.T 4+ n. 850 € + ALV 24 %

1 v. 2,7 kg Skannataan yhtä aikaa

3 v. 2,9 kg Haetaan erikseen

1 v. 2,3 kg Haetaan erikseen, tai radio ja virta voidaan myös skannata

Viuhka- ja numeronäytöllä sekä äänimerkillä**) Automaattisesti N. 15 h: hakulaite ja lähetin 0,3–3 metristä putkeen työnnetyn lähettimen avulla Leica DA 220 Tehtaan oma huolto Espoossa

Viuhkanäytöllä ja äänimerkillä

Viuhkanäytöllä ja äänimerkillä

Manuaalisesti säätöpyörällä N. 40 h: hakulaite ja lähetin Max. 5 metristä sondin tai lähettimeen kytketyn seurantakelan avulla C.Scope SGA3 Tehtaan valtuuttamat huoltopisteet eri puolilla Suomea (6 kpl) Valmistaja Leica Geosystems, Sveitsi C.Scope, Englanti Maahantuoja, jolta laite tilattiin Leica Geosystems Trafino Yhteystiedot Vaihde: (09) 415 40 200 Juha Johansson, 045 673 5034 juha.johansson@trafino.fi **) Numeronäytön perusteella voi päätellä, mistä kaapelista tai putkesta on kyse, mutta se vaatii hieman kokemusta.

Manuaalisesti kiertokytkimellä N. 40 h hakulaite, lähetin 30 h 2–8 metrin syvyydestä, sondista riippuen (työntövarsikelan päähän kytketyllä sondilla) Genny4 Huollon laajuudesta riippuen joko Suomessa (Nummelassa) tai tehtaalla Radiodetection, Englanti H. Vesala (valmistaa itsekin mm. sondeja) jari.hakli@vesala.fi


35

4/2019

ANU GINSTRÖM

Tuukka Liukko vetää Konepalveluvaliokuntaa

VALIOKUNTA KOOLLA. Vasemmalta Jussi Tuohino (pj), Aleksi Juola, Jarmo Pahkakangas, Jorma Länkinen, Kimmo Laukkanen (INFRA ry), Marko Pakarinen, Vesa Kesäniemi, Jari Soininen, Juha Pasanen, Ville Sainio, Tuomo Piekka, Juho Säävälä, Antti Ruusunlehti, Tuukka Liukko (valiokunnan vetäjä). Kuvasta puuttuvat valiokunnan jäsenet Mikko Sallinen, Ville-Matti Vuollet, Tuomo Kemppe, Pekka Kostea ja Sami Kyllönen.

Mitä tekee Konepalveluvaliokunta? Missä asioissa voin olla valiokuntaan yhteydessä? Kuka on valiokunnan vetäjä ja miten saan häneen yhteyden? KONEPALVELUVALIOKUNTA ylläpitää ja kehittää konepalvelu- ja pieniurakoitsijoiden toimintaedellytyksiä urakointiketjussa. Valiokunta tuo järjestön käsittelyyn näille yrityksille tärkeitä asioita. Konepalveluvaliokunta on niin sanottu matalan yhteydenottokynnyksen valiokunta. Kuka vain pienehkö yrittäjä, jolla on tärkeää alan asiaa sydämellään, voi olla valiokunnan vetäjään tai sen jäseniin yhteydessä. Konepalveluvaliokuntaa syksystä asti vetänyt Tuukka Liukko on INFRA Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja. Kaakkois-suomalaiset konepalveluyrittäjät tuntevat Tuukan jo hyvin mutta muun Suomen yrittäjät eivät niinkään. Millainen ihminen olet Tuukka? – Olen 41-vuotias perheellinen konetekniikan dippainssi Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta vuosimallia 2004. INFRAssa olen kuudetta vuotta töissä. Ennen INFRA ry:tä tein yli 10 vuotta mekaanisen metsäteollisuuden tuotekehitystehtäviä Metsä Groupilla, yliopistolla ja UPM:llä. Harrastuspuolella sydäntä lähellä on höntsälentopallo sekä -tennis, juniorin jalkapalloharrastus sekä kitaran rämpyttely. Työroolissa pyrin tasapuolisuuteen sekä ratkaisukeskeisyyteen. Mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä maailmaan mahtuu. Mielestäni meidän Infralaisten tärkeimpiä teh-

täviä on kuunnella, opastaa ja etsiä ratkaisuja niihin asioihin, jotka vaikeuttavat jäsenyritysten toimintaedellytyksiä. Millaisia yrittäjiä ovat INFRAn konepalveluyrittäjät? – Liikevaihdoltaan suurin ryhmä on 100 000–500 000 euroa tienaavat yrittäjät. Heitä on noin 360. Kaiken kaikkiaan konepalveluja tarjoavia yrityksiä on INFRAn jäseninä ympäri Suomen noin 900. Voikin sanoa, että yli puolet INFRAn 1 600 jäsenyrittäjästä on ilmoittanut toimivansa konepalvelu-toimialalla. INFRAssa tapaamani konepalveluyrittäjät ovat erittäin aktiivisia, maanläheisiä sekä asiansa osaavia yrittäjiä. Konepalveluvaliokunnalla, joka koostuu piiriyhdistyksistä eri puolilta Suomea valituista luottamushenkilöistä, on vahva tahto vaikuttaa INFRA ry:n kehittymiseen entistä paremmaksi edunvalvontajärjestöksi sekä myötävaikuttaa alan yhteisten asioiden kehittymiseen parempaan suuntaan. Millaisia ovat konepalveluvaliokunnan kokoukset? – Valiokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Kokouksessa käsitellään piireissä esiintyneitä, ajankohtaisia ja käytännönläheisiä ongelmia sekä monia muita asioita, jotka koskettavat jäsenyritysten arkea sekä tulevaisuuden toimintaympäristöä. Kokouksiin saa tulla vaikka suoraan työmaal-

ta. Meillä ei turhia pönötetä vaan pitäydytään asioissa ja niiden edistämisessä. Millaisia asioita on tänä vuonna käsitelty valiokunnan kokouksissa? – Olen aloittanut syksyllä valiokunnan sihteerinä, joten kokemusta on toistaiseksi vain yhdestä kokouksesta. Koossa oleva luottamushenkilöporukka vaikuttaa erittäin aktiiviselta ja heillä on selkeästi halua kehittää toimintaa entistä paremmaksi. Viimeisessä kokouksessa tapetilla oli jäsenmaksuasiat, INFRAn uusi strategia sekä kaapelinäyttö-projekti, joka on ollut yksi tämän vuoden kärkiteemoista. Työ näiden parissa jatkuu. Teen parhaani, jotta saamme konepalveluvaliokunnan tavoitteita asioissa tuotua esiin sekä kaikkien laariin satavia yhteisiä asioita vietyä eteenpäin. Millaisia terveisiä lähettäisit INFRAn konepalveluyrittäjille? – Teette tärkeää työtä. Kun jokin asia askarruttaa, on epäselvä tai haluatte vaikuttaa, ottakaa rohkeasti yhteyttä joko minuun tai konepalveluvaliokunnassa toimivaan luottamushenkilöön piiriyhdistyksessäsi. Olemme olemassa teitä varten. Tuukka Liukon yhteystiedot: puh. 0400 251 365, sposti tuukka.liukko@infra.fi Saija Syväoja


36

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄT 2019

KÄY ILMOJEN HALKI. Liittopäivien yksi kohokohdista oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua Ilmasotakouluun Tikkakoskella.

PERHEPOTRETTI . Eija Maukonen, Kallenestori ja Jorma Länkinen voittivat kantri-illan pukukisan. Perhe on pitkään vastannut Volvon mukanaolosta Liittopäivillä. INFRA muisti heitä lauantain iltajuhlassa.

KANTRIELEGANSSIA LÄNSI-SUOMESTA. Marja-Liisa ja Hannu Jokisalo ovat pitkänlinjan liittopäiväkävijöitä Noormarkusta.

LAUNTAI-ILLAN HUUMAA. Anne Puronaho, Junnu Vainio, Leena Dubb ja Pär Fjäder malttoivat pysähtyä hetkeksi tanssin lomassa.


37

4/2019

AINA TUNNELMASSA MUKANA. Infralaiset lähtevät hienosti mukaan perjantai-illan teeman tunnelmiin. Yhdessä olemme kokeneet 70-luvun keihäsmatkat, merimiestunnelmat, kasarihitit, suomipopit ja halloweenin. Tänä vuonna oli vuorossa kantri – mitähän seuraavaksi?

Jyväskylässä tahkottiin strategiaa ja parkettia Liittopäivillä esiteltiin INFRAn uusi strategia ja kuultiin terveysasiaa. Juhlailtoina nostettiin kannat kattoon herkullisen ruuan, juoman ja erinomaisen musiikin tahdittamana.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA KUVAT: VILLE HUURI, SAIJA SYVÄOJA

TERVETULOA. Hallituksen pj Nina Lindströmin tervetulotoivotus. Ensi vuonna toivottamassa Ville Routama.

LIITTOPÄIVÄPERJANTAINA pidettiin hallituksen ja edustajiston kokoukset. Edustajisto valitsi ensi vuodelle hallituksen jäsenet. Hallituksen 2019 varsinaiset jäsenet ovat Jussi Janhunen (Häme), Ari Rikama (Keski-Suomi), Jouni Terävä (Kaakkois-Suomi), Kaj Hemming (Pohjanmaa), Per Fjäder (Länsi-Suomi), Olavi Järvenpää & Jussi Tuohino (Pohjoinen), Jari Turunen (Pohjois-Karjala), Risto Huttunen (Pohjois-Savo), Juha Halonen, Nina Lindström & Martti Smalén (Uusimaa), Heikki Vuorenmaa (YIT Teollisuus Oy), Jarkko Salmenoja (YIT Suomi Oy), Petri Kotkansalo (TerraWise Oy), Ville Routama (Rudus Oy), Pertti Peltomaa (NCC Industry Oy).

Hallituksen puheenjohtajana toimii Ville Routama, I varapuheenjohtajana Olavi Järvenpää ja II varapuheenjohtajana Jarkko Salmenoja. Perjantai-iltana tunnelmoitiin kantrin hengessä Villa Jääskelässä. Väkeä tanssitti teemanmukaisen saundin säestyksellä kantrirockbändi Memphis Breakdown.

LAUANTAINA aamupäivällä esiteltiin jäsenistölle INFRAn uusi strategia. Lisäksi yhteistyökumppanit kertoivat ajankohtaisista palveluistaan. Lauantain ekskursio suuntautui ilmasotakouluun Tikkakoskelle, johon saimme ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua. Matkalla Tikkakoskelle katsas- >>


38

TIMANTTISTA TOIMINTAA 30 VUOTTA. Jaakko Uunila INFRA Pohjoisesta sai INFRAn timanttimerkin.

INFRA-LEHTI

ILO TULEE POHJANMAALTA. Pohjanmaan naiset Tarja Leppälä ja Maria Sjöblom-Lillqvist tanssivat riemurinnoin Maria Tyysterin ja Riversoundin säestämänä. S A I J A S Y V Ä OJ A

INFRAN ANSIOMERKIT. Kultaisen ansiomerkin saaminen edellyttää, että on tehnyt vähintään kymmenen vuotta talkootyötä - ja hopeisen kolme vuotta - joko keskusliiton tai piirin virallisissa toimielimissä.

TYHY-MITTAUS. Fennian hyvinvointipisteellä mitattiin Hannu Jokisalon ja Keski-Suomen pj Jukka Tuominiemen puristusvoimaa.

timme Destian vt4 työmaan. Seuralaiset kävivät Jyväskylä-kiertoajelulle ja Pandan tehtaan myymälässä. Lounas oli katettu ravintola Vesilinnaan, jossa heitä viihdytti Kruuvaus-duo. Lauantain Iltajuhlaa vietettiin Ravintola Fanerissa parhaassa seurassa. Ansioituneista kollegoista olivat paikalla timanttimerkin saanut Jaakko Uunila, kultaisen ansiomerkin saaneet Ari Laivola, Juha Helkala, Seppo Matilainen, Erkki Viren ja Tapio Leinonen sekä hopeisen merkin saajista Antti Kankaanpää, Samu Kummala, Kimmo Salminen, Antti Niskakoski, Jouni Karjalainen ja Timo Paavilainen. KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANIT. Liittopäivillä oli tänä vuonna mukana pääyhteistyökumppanin VOLVON lisäksi Fennia, ELO, Kiho, Firstbeat ja West Coast Road Masters Oy sekä Infra-Botnia.

LIITTOPÄIVIEN KUVAT: 51.FI/LIITTOPAIVAT2019


39

4/2019

Sähköistyvä Suomi vaatii toimivan latausinfran Julkinen latausverkosto madaltaa kynnystä sähköauton hankkimiseen ja tekee sähköautoilusta mahdollista eri puolilla Suomea. Latausinfran rakentamisessa Onninen kumppaneineen on hyvässä vauhdissa. SUOMI on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vastuullisuudessa voimme olla esimerkki muulle maailmalle. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa merkittävä rooli on liikenteen päästövähennyksillä, jota edistää muun muassa liikenteen sähköistyminen. ”Onninen on parin viime vuoden aikana toimittanut satoja latauspisteitä eri toimijoille ympäri Suomen. Samaan aikaan K-ryhmä on rakentanut latausasemia julkiseen ja valtakunnalliseen verkostoonsa yli 70 K-kaupan yhteyteen. Uskon, että ensi vuonna Onnisen toimittamien latauspisteiden määrä nousee yli tuhanteen”, Onnisen Infra-yksikön johtaja Jukka Saarenpää sanoo. ”Tällä hetkellä julkista latausverkostoa rakentuu erityisesti sinne, missä sille on luontaista ja kasvavaa kysyntää. Moni myös haluaa ladata sähköautonsa kotona tai työpaikalla.” Julkisten latauspisteiden määrä on tällä hetkellä lähes 3000 ja ne ovat pääasiassa Pori–Tampere–Imatra-linjan eteläpuolella. Latauspisteitä tarvitaan erityisesti asuintalojen läheisyyteen. Norjalaistutkimuksen mukaan sähköautoja ladataan 94-prosenttisesti kotipihalla.

Toimivin latausverkosto palvelee monipuolisesti TOIMIVIN latausverkosto rakentuu sinne missä ihmiset luontaisesti liikkuvat: kotona, työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja esimerkiksi kauppojen yhteydessä. EU-direktiivi määrää, että kaikkien ei-asuinkäytössä olevien kiinteistöjen, joissa on yli 20 autopaikkaa, on tarjottava latauspaikkoja viimeistään vuoden 2025 alussa. ”Arvelen, että sähköistyvän Suomen

NYT ON INFRAN AIKA. Onnisen infrayksikön johtaja Jukka Saarenpää on työskennellyt infran parissa lähes 30 vuotta. ”Koskaan ei alalla ole tapahtunut niin paljon kuin nyt,” kertoo Jukka.

rakentamiseen tehdään jo lähivuosina mil- tointi ja muu infratyö”, jatkaa Saarenpää. jardien eurojen investoinnit”, Saarenpää ”Tulevaisuutta ajatellen pitäisi heti alussanoo. sa katsoa yksittäisen pikalatauspisteen Jotta kiinteistöt lähtisivät asiassa mer- taustainfraa ja kokonaisuutta. Jos fiksusti kittävästi liikkeelle, tarvitaan kannustavia tehdään niin taustainfra tehdään alusta lähtukia. Fiksut taloyhtiöt ovat jo löytäneet tien siten, että se soveltuu tulevaisuuden ARA-tuet, joilla taloyhtiöt saavat parhaim- vaatimuksiin. Latausteknologia kehittyy millaan 30 prosenttia tukia latausinfran erittäin nopeasti.” rakentamiseen. Latausasemaverkoston laajentamiselle Kuntapuolella tilanne on hankala, sillä ei ole teknisiä esteitä, ja poliitikot päättäjulkisella sektorilla on lukuisia rahareivät rahasta. Heidän vallassaan on, miten kiä homekouluista rapistuviin vejulkista latausinfraa rakennetaan silaitoksiin. Haasteena on myös ja miten tuetaan latausasemien se, ettei suurtenkaan julkisten rakentamista. Lopulta tullaan KIINNOSTUITKO YHTEISTYÖJÄSENYYDESTÄ? rakennushankkeiden suunyksittäisen kansalaisen pääLUE LISÄÄ INFRA.FI/LIITY nittelussa huomioida lataustöksiin. JA KATSO, KETKÄ OVAT JO MUKANA. VOIT LAITTAA MYÖS pisteitä. ”Kun kuluttajat, asukkaat, SÄHKÖPOSTIA ”Pitäisikö latausverkoston työntekijät ja kaupunkien INFO@INFRA.FI. rakentaminen olla kaupungin asukkaat luovat painetta päättehtävä samalla tavalla kuin täjille ja ilmaisevat halunsa, että katuvalot vai tulisiko koko latausähköautoilu ja toimiva latausasesinfra antaa yksityisen toimijan hoitoon maverkosto on ilmastonmuutoksen torkuten huoltoasemat,” Saarenpää kysyy. junnan vuoksi heille tärkeä asia, on päättäjien kuultava tämä kutsu ja ryhdyttävä Kansalaisten valinta toimiin”, Saarenpää sanoo. LATAUSINFRAN rakentamisessa katsotaan Jukka Nortio usein pelkän latauslaitteen hintalappuun: 1 500, 4 000 vai yli 10 000 euroa. TULE INFRA-RISTEILYLLE ”Kun pikalatausasemia asennetaan, käy usein niin, ettei sähköpääkeskuksen teho Kuule lisää latausinfrasta ja muista infrariitä. Se yksin on iso investointi. Pikalaalan ajankohtaisteemoista INFRA ry:n tausaseman investointihinnan lisäksi tulee ja Onnisen järjestämällä Infra-risteilyllä vielä sähköpääkeskuksen tehon nostami23.–25. Tammikuuta m/s Viking Gabriellalla. Lisätietoa: infra.fi/risteily2020 nen, vahvemmat kaapeloinnit ja kiinteistökohtaiset muuntamot sekä kaivuu, asfal-

ONNINEN

YHTEISTYÖJÄSEN ONNISELLA ON ASIAA


40

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

INFRAs nya verksamhetsmodell INFRAs förnyade strategi placerar intressebevakning och medlemstjänster i centrum. INFRAs nya verksamhetsmodell bygger på tre ansvarsområden. 1) Arbetsmarknaden, 2) Näringspolitik och 3) Medlemstjänster och regional verksamhet En central förändring jämfört med den nuvarande modellen är att medlemstjänster och regional verksamhet lyfts fram som ett tredje ansvarsområde vid sidan av de nuvarande arbetsmarknadspåverkan och näringspolitisk påverkan samt att en ny chef anställs för detta ansvarsområde. En annan central förändring gäller distriktsföreningarnas roll som utförare av riksomfattande tjänster. Varje verksamhetsledare vid distriktsföreningarna kommer att tilldelas riksomfattande ansvarsområden och ska ansvara för deras samordning och utförande med tanke på hela medlemskåren. Ansvarsområdet Arbetsmarknaden leds av vicehäradshövding Mika Kortene. Mikas ansvarsområde kommer att utvidgas så att det också omfattar den dagliga ledningen av centralkontoret och framöver kommer Mika också att fungera som vd:s ställföreträdare. Ansvarsområdet Näringspolitik leds av DI Juha Laurila. Juha ansvarar för den tekniska substansen i infrastrukturbranschen, dvs. för koordineringen av utskottens och sektionernas funktioner, liksom för samordningen av de ärenden som behandlas i dem, samt för forskning och utveckling, kvalitet och digitalisering. DI Kari Muhonen har utsetts att leda ansvarsområdet Medlemstjänster och regional verksamhet, och han börjar på INFRA den 15 januari 2020. Kari kommer till INFRA från posten som samhällsdirektör i Tavastehus stad. Tidigare har Kari bland annat arbetat som vice vd för Louhintahiekka Oy, som är medlem i Nylands distrikt. Kari kommer att ansvara för INFRAs medlemstjänster och för att produktifiera både nuvarande och nya medlemstjänster. Han ska också ansvara för INFRAs regionala verksamhet och kommer att vara chef för verksamhetsledarna. Utöver de tre huvudsakliga ansvarsområdena kommer den centrala och övergripande funktionen kommunikation och marknadsföring att kvarstå, och den leds av kommunikationschef Anu Ginström, pol. mag., snart även ekon. mag. Förutom ledningen av organisationen omfattar vd, DI, ekon. mag. Paavo Syrjös ansvarsområde i synnerhet allmän och gemensam intressebevakning samt intressentrelationer och partnerskap. Paavo ansvarar också för att verkställa beslut av INFRAs styrelse och representanter.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström Opintovapaalla 4/2020 asti Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

Hyviä joulunpyhiä ja parhainta uutta vuotta toivottaa INFRA ry


41

4/2019

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ Pohjoismaiden johtava raideinfra-alan asiantuntija

www.nrcgroup.fi

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

Kiitos yhteistyöjäsenet Amomatic Oy, A-Vakuutus Oy, Epiroc Finland Oy, Fimpec Oy, Kekkilä Oy, Ilmarinen, Fennia, Nynas Oy, Onninen Oy, Peikko Finland Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Robit Finland Oy,Rotator OySuomen Tilaajavastuu Oy, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö TAKK, Työeläkeyhtiö Elo, Uponor Infra Oy, Garantia, Henki-Fennia, Viher- ja ympäristörakentajat ry, Volvo Construction Equipment Finland Oy, Wihuri Oy Tekninen Kauppa, Ylä-Savon ammattiopisto Yhdessä teemme infrarakentamisesta helpompaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää sekä kehitämme alan osaamista. Yhteistyömme on täyttä rautaa! Kiinnostuitko yhteistyöjäsenyydestä? Kysy lisää: info@infra.fi


42

INFRA-LEHTI

Vesihaka Oy Vipusenkatu 15 15230 Lahti Puh. +3583872211 www.vesihaka.fi


4/2019

43


44

INFRA-LEHTI


45

4/2019

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

Maa- ja pohjarakennustyรถt Purkutyรถt Kiviainestoimitukset Nosturi- ja vaihtolavapalvelut Merilinja 2, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi


46

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin. Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.


47

4/2019

Viinikankaari 9, 01530 VANTAA Puh. 044-7272 640 • www.stminfra.fi


48

INFRA-LEHTI

Kallio- ja betonirakentamisen erikoisjoukot Menemme läpi harmaan kiven, rakennamme kestäviä maanalaisia tiloja, lujitamme betoni- ja kalliorakenteet sekä jatkojalostamme kalliolouhinnasta syntyvän louheen laadukkaiksi kiviaineksiksi. Vastuullisesti, ekologisesti ja asiantuntevasti. kalliorakennus-yhtiot.com


Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin inf rahankkeiden nostopalveluiden toimittaja. Joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään inf ratyömaalla, ja Havator on vastannut mm. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen nostotöistä. Inf rahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta: mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Havator nyt myös Oulussa! Lue lisää verkkosivuiltamme: www.havator.fi/uutiset/oulu

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi


RT tuotetieto tarjoaa yhteisen toimintamallin, mikä helpottaa työmaan arkea - siksi käytämme palvelussa mukana olevia kumppaneita. Olli Niemelä, hyväntekijä Bonava Suomi Oy

RT tuotetieto

uudistaa rakennusalaa RT tuotetieto on uusi sähköinen palvelu, josta löytyvät rakennustuotteiden ajantasaiset tuotetiedot standardoidussa muodossa, muutamalla klikkauksella. RT tuotetietoa käyttävät rakennusalan johtavat toimijat, jotka noudattavat hyvää rakennustapaa, tekevät hyvää jälkeä, hyviä tuotteita ja hyvää tulosta.

ALAN S U N N RAKE

Rakennusalan Hyväntekijät löytyvät RT tuotetiedosta. Jos et ole vielä mukana, niin soita 029 309 3100 tai jätä yhteydenottopyyntö netissä, niin korjaamme asian helposti.

hyvantekijat.rakennustieto.fi


✓ ✓ ✓

Kaikki kulutusosat korvattu uusilla DEUTZ alkuperäisosilla Kaikki komponentit on päivitetty uusimpaan versioon Laatu sekä takuu ovat samat kuin uusilla DEUTZ -moottoreilla

Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden!

VALMISTAUDU TALVEN URAKOINTIIN.

UUSI HEITTÄVÄ NIVELAURA > FMG NAH350-NIVELAURA Traktorikäyttöinen nivelaura sopii tien avaamiseen umpihankeen, teiden ja kevyenliikenteen väylien auraukseen sekä pihojen puhdistamiseen. • voit kerätä ja aurata lunta • siivet V-muotoon tai kärkiauraksi

> Tekniset tiedot: Malli: Leveys: Korkeus: Työleveys: Oma paino:

NAH350 350 cm 110 cm 258-350 cm 860 kg

> FMG -TIENHOITOLAITTEET MYY AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.agcosuomi.fi

> KATSO TARKEMMAT TUOTETIEDOT JA PYYDÄ TARJOUS! www.fmg.fi


INFRA MOBIILI TUO EDUT JA UUTISET TASKUUSI. Jäsen, löydä ja hyödynnä etusi! INFRA Mobiili tuo ne taskuusi. Tavoitat myös näppärästi oikean asiantuntijan, selaat tapahtumia ja koulutuksia sekä luet jäsentiedotteesi. Lue lisää: www.infra.fi/mobiili

SAAT ILMOITUKSEN, KUN INFRAN VIIKKOKIRJE TUPSAHTAA MOBIILIISI. HUOM. MUISTA HYVÄKSYÄ ”SALLI ILMOITUKSET” SOVELLUKSESSA.

Profile for Infra-lehti

Infra 4/2019  

Infra 4/2019