Infra 1/2023

INFRA

TEEMANA INVESTOINNIT JA NIIDEN EDELLYTYKSET. NYT TARVITAAN KUNNIANHIMOINEN VISIO JA PÄÄTÖKSIÄ!

JÄRJESTÖJULKAISU

KESÄ 2023 SUOMEN MAA- JA VESIRAKENTAJIEN OMA LEHTI

Löytävätkö investoinnit ja raha vihdoin Suomeen?

Vihreän siirtymän investoinnit saadaan putkeen, kun toimintaympäristö on infraa myöten kunnossa.

infra.fi/lehti

HALOO ONKO TYÖMAALLA?

Jade Infralla Vantaalla iloitaan viisumenestyksestä ja ratikasta kiivaan kesäsesongin keskellä.

Sivu 3

"SATSATTAVA ISOSTI"

Autoprofessori Jouni Juntunen panostaisi vetytalouteen ja uudistaisi raskaan liikenteen.

Sivu 6

SIVU

4

SOITTO KUULUU KESÄÄN

Imatran Ovaskoilla arki on urheilukenttien rakentamista ja bändihommia.

Sivu 7

S.2 KOLME POINTTIA: PÄÄSTÖT ALAS | S.7 ILO IRTI INFRAN JÄSENYYDESTÄ | S.8 SIGNMARK: PUHDAS VESI PARASTA INFRAA

2

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

Rakentamisen aikaisia päästöjä on vähennettävä. Miten se onnistuu, GRK Sverigen Mika Mäenpää?

1

Työmailla päästöt vähenevät etenkin konekantaa sähköistämällä ja biopolttoaineisiin siirtymällä. Sähkökoneisiin siirtyminen vaatii valtavia investointeja, sillä ne maksavat vähintään tuplasti sen, mitä polttomoottorikäyttöiset. Uusiutuvista raaka-aineista lähellä tuotetut polttoaineet mahdollistavat ison päästösäästön nykykalustollakin.

Elinkeinoelämä vertaa usein Suomen suoriutumista Ruotsiin. Siihen on syynsä: esimerkiksi infrassa Suomenlahden eri puolin on eri meno.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Onni on menestyvä naapuri?

Meillä sitkutellaan niillä vähillä väylärahoilla, mitä on kasaan raavittu.”

2

Yrityksillä on hyvä olla kannusteita päästövähennyksiin, mutta se edellyttää hankintojen kehittämistä. Esimerkkiä voisi ottaa Ruotsista, jossa urakoimme Trafikverketin pilottikohdetta E4 Persön–S. Råneå. Sitouduimme kohteessa tiettyyn hiilidioksidipäästötasoon, jonka pohjalta muodostui urakan hinta. Tavoitteena oli 418 tonnia CO2-päästöjä. Tavoitellun päästötason ylittämisestä seurasi sanktiota, ja alittamisesta tuli bonusta joka kilolta. CO2-vähennystä tuli lopulta yli 200 tonnia, eli noin 50 prosenttia tarjousvaiheen tavoitteesta.

3

Pilotoitu malli kannusti tutkimaan ja oppimaan. Meillä oli kohteessa kaikissa koneissa liveseuranta polttoainekulutuksesta. Näimme konkreettisesti, mitä tyhjäkäynnin vähentäminen tarkoittaa. Käytimme myös ensimmäistä kertaa GRK:n itse tuottamaa biohiiltä. Käytimme vihreää asfalttia, valitsimme ekologisemman betonin ja raudoitusmateriaalin sekä tehostimme toimintoja. E4:llä pilotoidulla hankintamallilla päästöjen vähentäminen onnistuu yrityksen näkökulmasta kustannusneutraalisti.

INFRA INFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti.

INFRA RY on infrarakentajien toimiala- ja työnantajaliitto. 1 600 jäsenyritystämme tekevät talotyömaiden maarakennustyöt, rakentavat ja pitävät kunnossa liikenneväylät ja kuntatekniset verkostot sekä tuottavat rakentamisessa tarvitut kiviainekset. Tarjolla on myös purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä materiaalilogistisia palveluja teollisuudelle, kuten kaivoksille ja energialaitoksille.

Etsi kumppanisi: www.infra.fi/hae.

PARIKYMMENTÄ asiantuntijaamme palvelevat ympäri Suomen. Kysy meiltä infra-alasta, vastaamme nopeasti: Infra.fi/yhteys!

LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi.

Painopaikka Puna-Musta, ISSN 2342-0804.

Raiteilla tavaraliikenteen volyymi on naapuruksilla samaa luokkaa. Radat kuitenkin vetävät lännessä paremmin, sillä kaksi- tai useampiraiteista rataa on huomattavasti enemmän.

Siellä missä tarpeellinen raideyhteys jo on, siitä kannattaisi rakentaa meilläkin tehokas. Lisäraiteilla luodaan edellytykset intermodaalisille kuljetuksille Ruotsin tapaan. Se tarkoittaisi Riihimäeltä Tampereelle vähintään kolmea raidetta ja Tampere–Oulu-välille kahta.

Anu-Liina Ginström

R

uotsi kehittää liikenneinfraa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana se aikoo investoida siihen liki kolme kertaa sen mitä Suomi. Samaan aikaan meillä sitkutellaan niillä vähillä väylärahoilla, mitä vaalikaudelle on kasaan raavittu.

Tierahoituksemme on ajoneuvokilometriä kohti 80 ja asukasta kohti 70 prosenttia Ruotsin määrästä. Rautateihin käytämme puolet siitä mitä Ruotsi niin asukaslukuun kuin rata- tai tonnikilometreihin suhteutettuna.

KUN kisataan vihreän siirtymän investoinneista, kohtuuhintaisen fossiilittoman energian tasainen saatavuus on tärkeä panos. Vähäpäästöiset ja turvalliset kuljetukset ovat toinen.

Nyt houkuttelemme Ruotsiin nähden puolet vähemmän ulkomaisia investointeja. Etenkin Pohjois-Ruotsi näyttää olevan vuosikymmenen Pohjois-Suomea edellä.

Sijaintimme seonneen suurvallan kyljessä ei varsinaisesti paranna asemiamme. Maayhteyttä länteen tulisi vahvistaa viipymättä ja ottaa keskusteluun myös venäläinen raideleveytemme. Ruotsin investointineuvotteluissa Venäjän varjo ei ole näin läsnä.

MISSÄ ero tuntuu? Ruotsissa on ainakin yhtenäistä 2+2tai 2+1-kaistaista tiestöä selvästi enemmän kuin meillä.

Liikenne sujuu turvallisesti ja teollisuuden kuljetukset ovat täsmällisesti perillä.

Meilläkin tiestö muodostaa liikennejärjestelmän ytimen, sillä kumipyörillä kulkee 90 prosenttia tavaratonneistamme. Lisäkaistat strategisilla osuuksilla, verkon digitalisointi ja kattava uusien käyttövoimien jakeluverkko tekisivät tiestöstä vähäpäästöisten kuljetusten alustan.

AIHETTA kiitollisuuteenkin on. Ilman menestyneen naapurin kirittävää voimaa emme ehkä olisi tässä missä nyt olemme.

Oli kyse jääkiekosta, euroviisuista tai elintasosta, Suomi on tullut perässä, tasaisen varmasti omien vahvuuksiensa ja erityispiirteidensä varassa petraten. Nyt on aika edetä myös infrassa.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Viisuvoitto meni, väylävoitto odottaa Euroviisupokaalia ei Suomeen tullut, mutta väylärahaa ehdimme vielä kotiuttaa, kunhan olemme vikkeliä.

Nyt on tehtävä kaikki voitava EU:n CEF-tierahoituksen saamiseksi, muistuttavat väylä- ja kuljetusalaa edustavat järjestöt INFRA ja SKAL tiedotteessaan.

Tuotanto ja asutus ovat Suomessa hajallaan, eivätkä sujuvat matka- ja kuljetusketjut onnistu ilman kattavaa ja turvallisesti liikennöitävää tieverkkoa. Muuttunut geopoliittinen asema asettaa

sekin uusia vaatimuksia saavutettavuudelle.

Nyt tiestön ongelmista aiheutuu pullonkauloja, eikä saavutettavuus toteudu.

Suomen perusteet saada EU-rahoitusta ovat poikkeuksellisen vahvat.

"Ei haeta pikkulusikalla vaan kauhalla. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on valtatiellä 4 ja kantatiellä 82 kohteita, jotka palvelisivat niin sotilaallista liikkuvuutta kuin teollisuuden kuljetuksia.

Kaksoiskäyttökohteet ovat niitä, joihin EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoitus on tarkoitettu. Muitakin tarpeita on paljon", INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

K U VA : A D O B E S T O C K

GRK Sverigen toimitusjohtaja Mika Mäenpää pienentää töissä päästöjä, ja päästää itse höyryjä urheiluharrastuksissa. Niihin kuuluu pitkien matkojen hiihto ja lenkkeily. Kuva Italiasta Val di Fiemmen stadionilta.

K U V I T U S : M A R K I O P Y LVÄ N Ä I N E N / 1 2 3 R F

K U VA : M I K A M Ä E N PÄ Ä

KOLME POINTTIA

Suomen on mahdollista saada EU:sta 50 prosenttia väyläkohteiden suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista. Järjestöt ovat valmiina vinkkaamaan viranomaisille, mitkä kohteet Brysselissä puhuttelevat.

"Raskas liikenne mukaan lukien maanpuolustuskalusto tarvitsee riittävän leveän ja hyväkuntoisen tiestön ja sujuvan yhteyden Norjaan. Vahvan hakemuksen tekemisen ei pitäisi olla vaikeaa", SKALin toimitusjoh-

taja Anssi Kujala lisää.

Rahoitushakemusten sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille tulee olla Brysselissä syyskuussa. Sitten ikkuna sulkeutuu, ja seuraavalla rahoitushakukierroksella tilanne voi olla ihan toinen.

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

ONKO

Kesä on infrarakentajan parasta aikaa

sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton?

Vinkkaa meille: info@infra.fi

Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Otetaan selvää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: TIMO TAURIAINEN JA JOHANNA JÄRVINEN

Inkoo keskiviikko 17.5. klo 9.50

Vantaa tiistai 23.5. klo 13

Puhelimessa: yrittäjä Marko Marela, Maanrakennus Marela Oy Missä menet juuri nyt? Olen Inkoossa Degerbyn ja Störsvikin välimaastossa työmaalla. Kädet ovat täynnä töitä ja koneet käynnissä.

Mitä on työn alla? Olemme poraamassa pääurakoitsijana yhdysvesijohdon ja jäteveden siirtolinjaa. Noin 11 kilometriä on jo porattu ja kaivettu, ja louhinnat alkavat ensi viikolla. Elokuussa pitäisi olla valmista. Mieluisa homma meille.

Mietitkö tulevaa? Polttoaineiden hintataso mietityttää. Ikävä ilmiö on sekin, että varastaminen on yleistynyt: kuorma-autostamme on viety polttoaineet monta kertaa ja suuntaporakoneesta on yritetty.

Jos yksi tankillinen maksaa päälle tuhat euroa, kyllä se tuntuu. Tankkia ei tänä päivänä uskalla pitää täynnä.

Pitääkö olla huolissaan? Se on vähän niin ja näin. Moniin asioihin ei voi itse vaikuttaa. Pitää seurata tilannetta ja katsoa, mitä tapahtuu. Inkoon työmaa on vahvistanut uskoamme siihen, miten poraamista voidaan tehdä. Ja kun on ryhtynyt yrittäjäksi 2006, monenmoista on vuosien varrella nähty ja jokunen uneton yö vietetty.

Puhelimessa: toimitusjohtaja Johanna Järvinen, Jade Infra Oy Onnea uuteen ratikkakaupunkiin! Miltä nyt tuntuu? En ole vielä ehtinyt asiaan syvällisemmin tutustumaan, mutta onhan se hieno edistysaskel ja investointi tulevaisuutta ajatellen. Ratikka tuo kasvua, lisää työpaikkoja ja helpottaa vähäpäästöistä liikkumista.

Miten kylän oma poika Käärijä ja Euroviisut näkyivät töissä? Meillä on sen verran tiukat vaatimukset, ettemme saaneet tuunattua työvaatteita vihreillä boleroilla. Kotisohvilla toki kannustettiin ja nautittiin Käärijä-huumasta.

Mitä muuten kuuluu? Kiirettä pitää niin kuin tähän aikaan vuodesta kuuluukin.

Alamme juuri valmistella noin 60 työmaan tulevia liikennejärjestelyjä ja liikenteenohjauksen tarpeita.

Teillä on varikolla paljon tavaraa kuten liikennemerkkejä? Kyllä vaan, liikennemerkkejä on Vantaan varikoilla tuhansia.

Kesällä varikot tyhjenevät, koska ne lähtevät työmaille ympäri Suomea ja palau-

Asfalttikoneiden kolonnat tien päällä harvinaistuvat nopeasti. ”Työntekijöitä ja kalustoa on kokonaismarkkinan laskun takia normaalia vähemmän kauden aloituksessa”, Peab Asfaltin operatiivinen johtaja Ossi Simonen vahvistaa.

Tilanne johtuu päällystysmäärien vähenemisestä. 15 viime vuoden aikana teitä on päällystetty Suomessa keskimäärin 3000 kilometriä vuodessa. Väyläviraston mukaan tänä vuonna uusi pinta tulee enintään 1500

Maanrakennuksen moniosaaja luottaa suuntaporaukseen, joka aiheuttaa vain vähäistä häiriötä liikenteelle sekä ympäristölle.

kilometrille. Korjausvelan pysäyttäminen edellyttäisi 4000 kilometrin päällystämistä.

Töiden väheneminen uhkaa osaajien rekrytointia tulevaisuudessa: ”Heitä on ollut aiemminkin vaikea löytää, ja nykyinen tilanne lisää haasteita merkittävästi”, Simonen arvioi.

GRK:n tekninen johtaja Matti Honkonen huomauttaa, että alalla on ollut heikko pitovoima, koska työmääriä on ollut vaikea ennustaa. Tänä vuonna kauden lyheneminen tuo lisähaastetta. ”Työkausi loppuu osalla todella aikaisin, jopa elo-

K U VA : M A A R I T K Y T Ö H A R J U

Pikihommat pian historiaa?

Riittääkö alalle tekijöitä? Ei oikein. Esimerkiksi hyvät kaivinkoneenkuljettajat ovat jossain määrin kiven alla. Työmaalla ei riitä se, että on kuljettaja, vaan pitäisi pysyä myös lapio kädessä. Meillä saa tehdä ja opetalla kaikkea. Hyvät tekijät ovat palkkansa ansainneet.

Ehtiikö yrittäjä lomailla? Joku viikko täytyy ottaa vähän rauhallisemmin, mutta nyt tehdään pitkää päivää. Vapaapäivinä voisi vaikka hakata halkoja. Kesälomasta ei minulle ole vielä kerrottu.

Joko grillikausi on korkattu? Makkaraa on grillattu, mutta hieman erikoisempana versiona myös pizzaa.

Suomen tiestössä on korjausvelka reilun 1,5 miljardin euron edestä. Kun perusväylänpidosta tingitään, kalliiden peruskorjausten tarve kasvaa.

tuvat sitten taas jossain vaiheessa kotiin.

Millainen on työntekijätilanteenne?

Tällä hetkellä hyvä. Olemme panostaneet rekrytointiin ja saaneet hyvin porukkaa töihin. Meitä on nyt noin 170 ja lisää osaajia tarvitaan, kun työmaiden määrä kasvaa. Työntekijöiden keski-ikä oli viime vuonna 36 vuotta, mutta tekijöitä löytyy laajalla ikähaitarilla.

Mitkä ovat yrityksenne valttikortit?

Pystymme reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti. Meillä on osaaminen ja kaikki tarvittavat työvälineet hallussa sekä hyvä meininki.

Mitä toivot tulevalta? Lisää rahaa päällystystöihin. Investoinnit ovat koko maan etu ja tuovat meillekin lisätöitä.

Mikä on paras kesäherkkusi? Tämä on helppo. Loma pidetään talvella, mutta kesää juhlistetaan kotimaisilla mansikoilla.

Jade Infra on siellä, missä päällystetään eli eri puolilla Suomea. Kesä on infrarakentajan parasta aikaa.

kuulla. On ymmärrettävää, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin taloudellisista syistä”, Honkonen pohtii.

Asfalttikalliolla henkilöstöä on jouduttu vähentämään viime vuosina noin 30 prosentilla: ”Osa on luonnollista poistumaa, osa ammattilaisia, jotka eivät enää usko alaan ja hakeutuvat muihin töihin. Sitä on ollut erittäin huolestuttavaa seurata”, toimitusjohtaja Mikko Mäkelä summaa.

Vähäpäästöisen kotimaisen tuotannon ylösajo voi osoittautua hankalaksi, kun tiestön korjausvelkaa lähdetään aikanaan paikkaamaan, yrityksistä todetaan.

Kesä lukuina

60 Saman verran teitä kuin kesällä 2023 päällystystettiin viimeksi 60 vuotta sitten.

3

4

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

"Infra luo tehokkuutta, se on rasva koneessa." Teollisuuden ja kaupan edustajilla on selvä näkemys, miten vihreän siirtymän investoinnit saadaan putkeen ja tuottamaan Suomelle kilpailukykyä.

Investointiputki tukossa?

Strategisia infrapäätöksiä tarvitaan enemmän kuin koskaan

Uutiset teollisuuden investointihaluista Suomeen tulivat ryminällä uutisvirtoihin tänä keväänä. Teollisuuden ja kaupan edustajat tietävät, että Suomen saavutettavuudella on tärkeä rooli investointipäätöksissä.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVAT: 123RF, SUOMEN MALMIJALOSTUS JA VÄYLÄVIRASTO

M

illä täsmätoimilla Suomi voi helpottaa teollisuuden ja kaupan investointipäätösten syntymistä? Strategiset päätökset esimerkiksi väylähankkeista voivat olla sellaisia.

Suomen Malminjalostuksen arvion mukaan Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan on syntymässä merkittävä akkuarvoketjun teollisuuskeskittymä. Vastuullisuus-, HR- ja viestintäjohtaja Katri Kauppila muistuttaa, että uudet tehdashankkeet edellyttävät infrastruktuurin kehittämistä paikallistasolla. ”Kehittämistoimista pitää pystyä kertomaan jo siinä vaiheessa, kun potentiaaliset investoijat käyvät ensimmäistä karsintakierrostaan ja vertailevat Euroopan maita ja paikkakuntia.”

Pelkkä maa-alan näyttäminen ei riitä.

”Infrastruktuuri pitää pystyä avaamaan kokonaisuutena. Mitä valmiimpia ratkaisuja pääsemme esittelemään, sen vakuuttavampi tarinamme on potentiaalisen kumppanin korvissa.”

Akkuteollisuuden avainalueita Suomessa ovat Kymenlaakso, Vaasan seutu ja Keski-Pohjanmaa. ”Näillä seuduilla on teollisuuden houkuttelemiseksi tehty jo paljon infrastruktuurin kehittämistyötä. Edelleen meillä Suomessa on varaa parantaa muun muassa työvoiman ja tavaran liikkumista tukevaa raideliikennettä sekä tietoliikenneyhteyksiä”, Kauppila sanoo.

Kilpailuvaltteja on, mutta turvallisuus pohdituttaa Kauppila pitää Suomen kokonaiskuvaa hyvänä: ”Euroopan laajuisesti tarkasteltuna alue on hyvin kehittynyttä ja pystyy kilpailemaan myös infrastruktuurillaan.”

Myös hyvät meriyhteydet Manner-Euroopan satamiin ja tähän liittyvät logistiikkapalvelut ovat Kauppilan mukaan Suomen kilpailuvaltti.

Viime aikoina keskustelu Itämeren turvallisuusriskeistä on kuitenkin lisääntynyt. Elinkeinoelämä on korostanut tarvetta vahvistaa vaihtoehtoisia maayhteyksiä pohjoisen kautta. ”Pahimmassa skenaariossa Itämeri ei ole käytössä, jolloin maayhteydet Pohjois-Suomen kautta olisivat ainoa ohut elämänlankamme”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo. ”Yritysten toimintavarmuus ja Suomen huoltovarmuus edellyttävät maayhteyksien vahvistamista pohjoisesta Suomesta Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan ja sieltä edelleen eurooppalaisille ja globaaleille markkinoille. Elinkeinoelämällemme saisi tästä vaihtoehtoisen ulkomaankaupan reitin myös normaalioloissa.”

TIESITKÖ?

Suomessa investoinneista 60 prosenttia kohdistuu rakentamiseen. Rakentaminen ruokkii talouskasvua. Alan hallitusohjelmatavoitteet: Bit.ly/RTHO23

Osana kokonaisuutta Syrjö parantaisi myös Suomen sisäistä saavutettavuutta. ”Nostamalla palvelutasoa pääradalla sekä valtateillä 4 ja 8 saataisiin akkuteollisuuden avainalueista Vaasan seutu ja KeskiPohjanmaa paremmin tulevan pohjoisen vientiyhteyden piiriin.”

Väylien lisäksi tarvitaan puhdasta energiaa Katri Kauppila huomauttaa, että myös päästöttömän energian saatavuus on yksi merkittävimpiä Suomen valtteja. Hiilijalanjäljen minimointi on koko akkuarvoketjun avaintavoitteita kaivokselta sähköautojen valmistukseen saakka.

Erityisesti Kotkaan kaavaillut katodiaktiivimateriaali- ja akkukennotehtaat tulevat toteutuessaan käyttämään huomattavan

määrän sähköä, mikä luo vaatimuksia paikallisen jakeluverkon parantamiselle ja saavutettavuudelle esimerkiksi verkon huollon näkökulmasta.

Energiaintensiivisiä ovat myös teräs- ja kemianteollisuus, metallintyöstö sekä kalkin-, sementin- ja betonintuotanto. Kaikki ne haluavat päästöt alas.

Jotta uusiutuvaa energiaa riittää teollisuudelle, tarvitaan muun muassa vihreää siirtymää kohti vetytaloutta. Se taas edellyttää julkisia investointeja vedyn jakeluverkkoon. Valtio-omisteisen Gasgridin on määrä rakentaa vedyn siirtoverkosto länsirannikolle ja Kaakonkulmalle.

EK:n mukaan investointeja vetyyn on Suomessa vireillä 3,8 miljardin euron edestä. Valtaosasta puuttuvat investointipäätökset, ja projekteista kisaa moni muukin maa.

Pisimmällä on P2X Solutionsin elektrolyysilaitos Harjavallassa, jonka on määrä olla käytössä ensi vuonna. Toimitusjohtaja Herkko Plitin mukaan siirtoverkosto mahdollistaisi monta asiaa. Ennen kaikkea vetytalous saisi Suomessa jalansijaa ja voisi laajeta.

Vihreä siirtymä edellyttää paljon rakentamista, ja Plit haluaa

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

OIKEISSA TÖISSÄ

”Minulla oli iso stressi, saanko valmistuttuani työpaikkaa infra-alalta mutta nyt on helpottanut”, Destialla työnjohtajana työskentelevä Karoliina toteaa.

Vastavalmistunut tarvitsee työpaikan!

Suomeen vai muualle? Vihreän siirtymän investointiaikeiden toteutumiseen Suomessa liittyy merkittävää epävarmuutta.

Saavutettavuus – tiet ja raiteet – vaikuttavat osaltaan yksityisen investoinnin sijoittumiseen. Yläkuva Terrafamen akkukemikaalitehtaalta.

"Alalle on todella hankala päästä, jos yritykset eivät palkkaa vastavalmistunutta", Karoliina Huusko lataa. Karoliina pääsi nollakokemuksella työnjohtajaksi.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVA: KAROLIINA HUUSKO

korostaa sen alueellista työllisyysvaikutusta. ”Esimerkiksi Harjavallassa urakoitsijat ovat merkittävissä määrin paikallisia. Kun näitä investointeja tulee, se tarkoittaa alueellisia työpaikkoja.”

Edelleen meillä Suomessa on varaa parantaa muun muassa työvoiman ja tavaran liikkumista tukevaa raideliikennettä sekä tietoliikenneyhteyksiä.”

”Infra on rasva koneessa”

järvelle on suunnitteilla päivittäistavarakaupan logistiikkakeskus Kolmostien eli Hämeenlinnan moottoritien varteen. Kahden kohteen välimatka Kolmostien käytävää pitkin on kymmenen kilometriä.

Keskukset tulevat hyvien yhteyksien äärelle, mutta kun ne toimivat täydellä teholla 2030luvulla, raskaan liikenteen määrä arviolta kaksinkertaistuu valtatiellä 25 Hyvinkää−Mäntsälä. Tien palvelutaso ei riitä tuleviin tarpeisiin. ”Kapea, ei ohituskaistoja, näkyvyys huono, alhainen nopeus”, Sivula luettelee puutteita.

Vihreän siirtymän rakentamisinvestoinnit edellyttävät sujuvia kuljetuksia väylillä. ”Tietyt putket, johdot ja osat pitää saada tukusta työmaalle juuri oikeaan aikaan. Työmaalla ei ole tilaa niitä varastoida, ja ne olisivat siellä alttiina säälle”, Keskon aluejohtaja Mika Sivula perustelee.

Kauppa on käytännössä tavaravirtoja ja niiden ohjaamista tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti niin, että tavaraa on juuri oikea määrä tarjolla suhteessa kysyntään. Toimiva logistiikkaa vähentää hukkaa ja kustannuksia sekä parantaa tavaroiden ja palveluiden saatavuutta. ”Infra luo tehokkuutta, se on rasva koneessa. Näimme kaikki, mitä tapahtui, kun yksi laiva juuttui Suezin kanavaan; koko globaali talous oli hetken aikaa tukossa. Moni tavaravirroista on myös huoltovarmuuskriittisiä. On tuotteita, joita pitää olla koko ajan saatavilla.”

Keskon omatkin investoinnit ovat isoja. Sivula nostaa esimerkin Riihimäentien varresta Hyvinkään pohjoispuolelta. Onnisen ja K-auton käyttöön nousee sinne teknisen tukkukaupan keskus. Samaan aikaan Nurmi-

Katri Kauppila, Vastuullisuus-, HR- ja viestintäjohtaja

Tienpätkän parantaminen on esimerkki täsmäinvestoinnista, joka takaa merkittävän jatkoinvestoinnin työpaikkoineen. ”Silmiinpistävää liikennepoliittisessa keskustelussa on, että kaikki myöntävät, että liikenteen rahoitus ei ole riittävä.

Rahaa ei ole verkon kehittämiseen, vaan juuri ja juuri ylläpitämiseen. Tämä on ihmeellinen dilemma ja elinkeinoelämän kannalta hämmentävää”, Sivula pohtii. ”Meidän tyyppiselle pitkälle maalle tämä on elämän ja kuoleman kysymys, jotta pärjätään.”

Dataikkuna tulevaan on auki ”Vauhti kiihtyy”, ”Veristä kisaa vihreistä investoinneista”, ”Historiallinen tehdasinvestointi”. Alkuvuoden uutisotsikoiden perusteella Suomea saavuttaa samantapainen investointivirta, joka on jo nähty Ruotsissa. Investointipäätöksiä mahdollistavalla lupaja talouspolitiikalla on kiire. Esimerkiksi vetyinvestoinnit ovat Suomessa lilliputtikokoa, vaikka maa voisi tuottaa jopa kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä 2030 mennessä.

Se johtaisi energiaomavaraisuuteen ja energian vientiin.

EK:n dataikkuna vihreän siirtymän investointeihin näyttää, miten Suomeen tarjolla olevat investoinnit jakautuvat kartalle ja toimialojen kesken. Ovatko yhteydet kunnossa siellä, missä investointien arvo on korkea?

 TUTUSTU: EK.FI/TUTKITTUA-TIETOA/VIHREAT-INVESTOINNIT/

K

aroliina Huusko, 23, valmistui toukokuussa 2022 Oulun ammattikorkeakoulusta yhdyskuntatekniikan rakennusinsinööriksi. Hän valitsi mielenkiintoisen infra-alan toisena opiskeluvuotenaan. ”Kun pääsin opiskelemaan, ajattelin päätyväni taloja rakentamaan. Infra alkoi kiinnostamaan opiskelun edetessä”, Karoliina Huusko kertoo. ”Inframaailma on kiehtovampi ja kiinnostavampi kuin talopuoli. Lisäksi infra-alalla voi työskennellä muuallakin kuin työmaalla. Esimerkiksi rakennusinsinöörinä voi työskennellä monipuolisesti erikoistyöyrityksissä. Vaihtoehtoja on.”

Kun Karoliina pääsi tiepuolen konsulttiyritykseen harjoittelijaksi, ala oli vienyt lopullisesti sydämen. ”Halusin päästä rakentamaan infraa”, summaa Karoliina.

"Propsit naisvoittoisista työmaista" Tällä hetkellä Karoliina toimii Destia Railin ratatyömaalla työnjohtajana. Destian työmaat ovat hänestä yllättävän naisvoittoisia, vaikka OAMK:n infra-alan opiskelijoista naisia oli melko vähän. Talopuolella tilanne oli tasapuolisempi. ”En tiedä, onko tämä erityisesti Destian linja − propsit siitä heille! Tilanne ei välttämättä ole yhtä tasapuolinen muilla infratyömailla.” ”Työmaalla olen huomannut, että avoin kommunikaatio on kaiken A ja O. Ilman sitä hommat eivät toimi. Kommunikaation puutteesta johtuvat vahingot saattavat olla suuria euroissa, työturvallisuudessa sekä työilmapiirissä.”

Karoliina Huusko on tyytyväinen, että pääsi harjoittelijaksi infra-alalle jo opiskeluaikana ja nollatyömaakokemuksella työnjohtajaksi. ”Alalle on todella hankala päästä, jos yritykset eivät palkkaa vastavalmistunutta töihin. Destialla minuun luotettiin ja pääsin näyttämään, mitä osaan”, kehuu Karoliina työnantajaansa. ”Minua motivoi työmaalla erityisesti vastuunkanto.

Se pitää mielenkiinnon yllä töihin. Lisäksi haluan oppia monipuolisesti erilaisia alan töitä.”

5

6

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

Vetytalous muuttaa maailman Jouni Juntunen tunnetaan autoprofessorina ja ex-rekkamiehenä, joka haluaa tuulettaa keskustelua. ”Uuden ekosysteemin tulee rakentua uusiutuvien energioiden ja digitalisaation päälle”, Juntunen sanoo.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: ADOBE STOCK JA JOUNI JUNTUNEN

J

ouni Juntusen plakkarissa on tuplatohtorin paperit sekä uniikki autoalan liiketoiminnan professuuri Oulun yliopistossa. Hän sanoo olevansa mielellään mukana kaikissa keskusteluissa, jotka koskevat tulevaisuuden infraa. ”Meidän tulee tehdä oikeita päätöksiä, jottemme sössi lastemme tulevaisuutta. Ainakin itselläni on suuri halu jättää perinnöksi parempi maapallo.”

Keskustelun on tarkoitus startata elinkeinoelämän – INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALin ja Tieyhdistyksen – väylävisiosta vuosille 2025−2050. Se on ensimmäinen digiajalla tehty pitkän aikavälin liikennevisio Suomessa.

Ensin Juntunen haluaa kuitenkin palata hetkeksi autoalan sähköistymisen ja vetytalouden tulevaisuuteen.

”Käsittämätön määrä vetyä” VTT julkaisi maaliskuussa 2023 tutkimusprofessori Juha Lehtosen luotsaamana tutkimuksen autoteollisuuden sähköistymisestä ja vetytalouden tulevaisuudesta Suomessa.

”VTT:n mukaan Pohjois-Pohjanmaan vuodelle 2030 arvioitu tuulivoimakapasiteetti tuottaa kolminkertaisen määrän energiaa Suomen tarpeisiin. Vetyä voidaan tuottaa jopa 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on ihan käsittämätön määrä”, Juntunen innostuu.

Kun lasketaan yhteen luonnonvoimat ja vety, puhutaan voitokkaasta yhdistelmästä. ”Tuuli- ja aurinkovoimalla vetyä voidaan valmistaa vedestä ilman päästöjä. Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan vedyn tuottaminen on Suomessa edullisempaa kuin Keski-Euroopassa, mikä on meille suuri mahdollisuus houkutella investointeja maahan edullisen energian ja toimivan logistiikan yhdistelmällä”, Juntunen sanoo. ”Siksi vetytalouden edistämiseen tulisi satsata isosti. Jos sitä ei tehdä, investoinnit menevät muualle. Pahin skenaario on, että annamme nykyisen infran rapistua ja samalla investoimme kohteisiin, jotka ovat jo valmistuessaan vanhentuneita.”

”Lopetetaan osaoptimointi” Juntunen tunnustautuu kaikenlaisen kehittämisen kannatta-

Meidän on investoitava vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä uudistettava tiestö kuntoon niin, että siellä on edellytykset raskaan liikenteen digitalisoinnille ja uusien energiamuotojen jakelulle.”

Jouni Juntunen, autoalan liiketoiminnan professori, Oulun yliopisto

jaksi, kunhan kehitys perustuu faktoihin. ”Vetytalous ja digitalisaatio – vaikkapa puhtaalla energialla letka-ajossa kulkevat rekat – potkaisevat jakkaran alta monilta vain viisi vuotta vanhoilta perusteluilta sille, miten eri liikennemuotoja tulisi kehittää tai verottaa.”

Juntunen korostaa raskaan liikenteen modernisoinnin merkitystä. Tulevaisuudessa vetykäyttöiset ajoneuvoyhdistelmät voivat kuljettaa rahtia halvalla ja päästöttömästi. ”Esimerkiksi sillä rahalla, jolla suunnitellaan yksittäistä rataa, voitaisiin saada vauhtia raskaan liikenteen ja päästöjen vähentämiseen, nykyisen tiestön kunnossapitoon ja vaikkapa 1500 vetyrekan investointiin”, hän sanoo. ”Edellytyksenä kuitenkin on, että investoimme vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä uudistamme tiestön sellaiseen kuntoon, että siellä on edellytykset raskaan liikenteen digitalisoinnille ja uusien energiamuotojen jakelulle.” ”Jokaisella asialla on eturyhmänsä, jotka ajavat omaa asiaansa. En vastusta mitään investointeja, jos ne on hyvin suunniteltu. Tärkeää olisi lopettaa osaoptimointi ja lähteä ison muutoksen kautta uuteen suuntaan.”

Juntunen peräänkuuluttaa oikeudenmukaista, eri kuljetusmuotojen tasa-arvoista ja faktoihin perustuvaa keskustelua uusista vaihtoehdoista.

”Hutia ei tule missään kohdassa”

”On aika tunnistaa muuttunut maailmantilanne ja energiamurros. Kerätään faktat, tehdään päätökset tasapuolisesti ympäristö huomioiden sekä osaoptimoinnit ja vanhat mielikuvat unohtaen”, Jouni Juntunen sanoo.

Yksi asia on selvä: nykyinfra pitää saada hyvään kuntoon, mutta se vaatii investointeja. Juntusen mukaan on tärkeää, että infraan käytettävä raha nähdään investointina, ei kustannuksena.

”Kuten elinkeinoelämän väylävisiossa todetaan, investoinnit ovat tärkeitä ja väylät ovat tärkeä investointikohde. Tärkeä kysymys on se, mihin kannattaa investoida, jotta saadaan nykyisestä väylästöstä kaikki hyöty irti ja Suomeen järkeviä logistisia ratkaisuja.” ”Autojen siirtyminen digiaikaan ja uudet käyttövoimat muuttavat kaiken. Siksi myös digitalisaatio tulisi ottaa käyttövoimien rinnalla keskusteluun, sillä pitkällä tähtäimellä se on energiamurrostakin suurempi mullistus.”

Juntusen mukaan investoinnit muuttavat tulevaisuutta.

Tehdäänkö niitä fossiilisiin polttoaineisiin vai vetytalouteen perustuen, siinäpä kysymys. Kyse on lopulta siitä, millaista maailmaa halutaan rakentaa. ”En hae vastakkainasettelua eri energiamuotojen välillä, sillä se vain hidastaisi vihreää siirtymää. Mutta jos investoimme vanhentuneilla perusteilla johonkin kohteeseen, se on pois vetytulevaisuuden edistämisestä ja latausinfran rakentamisesta.”

Palataan vielä elinkeinoelämän väylävisioon. Onko näky-

vissä hittejä tai huteja? ”Hutia ei tule missään kohdassa. Näkökulmat ovat oikein, mutta ne tulee päivittää tuleva energiamurros ja digitalisaatio huomioiden.

Kun vetyenergiamurros toteutuu, väyläpäätösten tulee olla sen mukaiset.”

”Ajatellaan tulevaisuutta” Väylistä puhuttaessa Juntunen haluaa nostaa esiin vielä Suomen huoltovarmuuden ja Euroopan pisimmän Nato-rajan.

Hänen mukaansa pitää pohtia, millainen väyläverkko tukee näitä parhaalla tavalla, ja mikä on viisain vaihtoehto ympäristön, kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta. ”Liikenteen verotuskin on asia, jota pitää katsoa tänään eri näkökulmasta kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhakantainen ajattelu voi rajoittaa kiinnostusta uusia investointeja kohtaan”, Juntunen pohtii. ”Kerätään faktatiedot, tehdään päätökset tasapuolisesti eri näkökulmista, energiamurros ja ympäristö huomioiden sekä osaoptimoinnit, ideologiat ja vanhat mielikuvat unohtaen.

Ajatellaan tulevaisuutta.”

Poimintoja Väylävisiosta 2025−2050 INFRAn, EK:n, Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKALlin ja Tieyhdistyksen väylävisio vuosille 2025–2050 viitoittaa tien väyläpolitiikkaan, jossa modernit pääväylät ovat hiilineutraalin liikenteen, saavutettavuuden, huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden perusta. ”Teimme vision malliksi ja herättelyksi – koska muuten sitä olisi ehkä saatu odotella vielä vuosia”, elinkeinoelämän väylävisiotyössä mukana ollut toimitusjohtaja Paavo Syrjö INFRAsta sanoo.

Elinkeinoelämä odottaa uuden hallituksen käynnistävän puoluerajat ylittävän visiotyön Suomen liikenneverkon pitkän aikavälin kehittämiseksi.

 LUE LISÄÄ: INFRA.FI

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

ME OLEMME INFRA

KOKO SUOMI KAIVAA

Hyvä olla INFRA jäsen – miksi?

INFRA kuvasi uusia jäsenmarkkinointivideota kesän korvalla Jyväskylässä. Videoilla yrittäjät paljastavat INFRAn jäsenyyden hyödyt. Kolme, kaksi, yksi, nolla – kamera käy!

K U VA : A LVA R O A C O S TA

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA

”Ukonniemen urheilukentällä ei kierretty esteitä vaan ylitettiin ne tarkasti”, Mikko ja Jarkko Ovaska muistelevat juoksuradalla mieleenpainuvinta työmaataan.

Kunnossapitoa suurella sydämellä INFRAn jäsenyrittäjä Koneurakointi Ovaska pitää Imatralla katuja ja liikuntapaikkoja kunnossa sekä teollisuusalueita siistinä.

Vapaa-ajalla hoituvat myös soittohommat.

K

oneurakointi Ovaskaa pyörittävät veljekset Mikko ja Jarkko Ovaska. Vanhempi veli Mikko toimii toimitusjohtajana ja Jarkko vastaa hankinnoista.

Mikko nostaa yrityksen menestystekijöiksi hyvät työntekijät ja yhteishengen.

Molemmat mainitsevat mieleenpainuvimmaksi urakaksi Imatran kaupungille vuonna 2018 tehdyn Ukonniemen urheilukentän saneerauksen. ”Ei olisi etukäteen uskonut, että se on niin timantin tarkkaa ja vaativaa hommaa. Esimerkiksi juoksuradan pohja tehtiin pieteetillä”, Mikko muistelee. ”Koko miljöö rakennettiin käytännössä uudelleen”, jatkaa Jarkko.

päiväunia kopin takaosassa ja söimme leipiä. Niillä eväillä ei voinut muuta kuin hakeutua itsekin alalle. Jo silloin huomasin, kuinka merkityksellistä työtä kunnossapito on. Peruskoulun jälkeen olisin päässyt Joensuun konservatorioon opiskelemaan, mutta veli sai ylipuhuttua jäämään yritykseen töihin", Jarkko kertoo.

Mikko taas on saanut puusepän koulutuksen, mutta sora-auton ajaminen tuntui nuoresta miehestä niin mielekkäältä, että puutyöt jäivät. Yrityksen veljet perustivat vuonna 2000.

Kesän kiireitä – cha, cha, cha Kesä on infrassa sesonkiaikaa, ja näin on Ovaskoillakin.

Jarkkoa pitää kesällä kiireisenä töiden lisäksi soittokeikat.

Hän soittaa rumpuja ”Oman kylän miehet” - yhtyeessä. ”Innostuin soittamisesta noin kymmenvuotiaana. Siskon miehellä oli bändi ja näin ensimmäistä kertaa rummut. Se oli menoa!”

Nykyisellä kokoonpanolla Oman kylän miehet on kiertänyt vuodesta 2020. ”Bändin solisti Mika Hammaren on ollut yrityksessäm-

Ukonniemen kentän laidalla on kyltti, jossa kerrotaan, kuka kentän saneerauksen on tehnyt. ”Se lämmittää erityisesti, koska saimme hyvää palautetta urakasta. Meillä oli urakan lopuksi uudella kentällä jalkapallomatsi Imatran kaupungin kanssa. Kaupunki jäi sillä kertaa kakkoseksi”, Jarkko kertoo.

Ovaskoilla on liikuntapaikkojen rakentamiskokemusta enemmänkin: ”Viime viikolla luovutimme kesän Power Cup -turnausta varten noin sata lentiskenttää. Power Cup pelataan Imatralla 8.–11.6., ja pelaamassa on noin 850 joukkuetta.” ”Kaikki hankkeet, jotka on saatu kunnialla maaliin ovat omalla tavallaan mieleenpainuvia. Jos vielä sekä urakoitsija että varsinkin tilaaja ovat tyytyväisiä niin avot”, Mikko mainitsee.

Isän viitoittamalla tiellä Veljesten rakkaus lajiin syttyi aikanaan isän traktorissa.

"Isäukko teki traktorilla kunnossapitoa. Siellä me vedimme

TUTUSTU

palveluihin ja etuihin 24/7 jäsenpalvelussa: Omainfra.fi

Hallituksen puheenjohtaja Sanna Luostarinen, Kuopion Kallio- ja Maarakentajat KKMR ”INFRA neuvottelee kaikki infra-alalla yleisesti käytetyt työehtosopimukset ja on tietysti niiden paras tuntija. Pk-yrityksillä ei ole omia laki- tai hr-osastoja, mutta INFRAn jäsenenä se ei haittaa. Saan nopeasti tes- tai lakiasiantuntijan kiinni ja voin tarkistaa, miten työehtosopimusta tulkitaan.”

Koneurakointi Ovaska Oy

• Kotipaikka Imatra • Työntekijöitä 34 • Liikevaihto 4–5 milj. € • INFRAn jäseneksi 2012

Ovaska tarjoaa kokonaisvaltaista urakointia, tuntitöitä ja kunnossapitoa lähinnä Imatran kaupungille ja paikalliselle teollisuudelle.

K U VA : N E S T O G R A P H Y, N E S T O R I L Ö N N G R È N

Palaute lämmittää

me jo 20 vuotta töissä. Basisti Terho Nevalainen oli myös pitkään meillä töissä. Kitaraa soittaa Jouni Pellinen", Jarkko kertoo. ”Kesällä menisi soittaessa kaikki viikonloput, jos näin haluaisimme. Pakko on perheellisen ja töissä käyvän kuitenkin välillä levätä ja puuhata muuta. Kesällä vietän kaiken mahdollisen vapaa-aikani mökillä ja matkustelen mielelläni.”

Mikko Ovaskallakin sydän sykähtelee musiikin rytmiin.

Hän on nuoruudessaan harrastanut aktiivisesti kilpatanssia. ”Siitä on tosin jo aikaa. Nykyisin hurauttelen sähköpyörälenkkejä, kun töiltäni ehdin”, Mikko Ovaska kertoo.

Saija Syväoja

Yrittäjä Juha Mäkinen, Mäkinen Works ”Nuorelle yrittäjälle verkostoituminen on tärkeää. INFRA avaa mittavan kontaktiverkoston, ja jäsenyyden myötä olenkin jo nuorena päässyt seuraan, jossa jaetaan hyödyllistä tietoa ja josta löytyy liikekumppaneita. Näin INFRA luo edellytyksiä liiketoiminnan laajentamiselle ja syventämiselle.”

Oman kylän miehet (vas. Nevalainen, Hammaren, Pellinen ja Ovaska) viihdyttävät INFRA23-tapahtumassa 3.–5.11. Holiday Club Saimaalla. Oletko jo ilmoittautunut? Lue lisää omainfra.fi/INFRA23

Kehitysjohtaja Taina Piiroinen, NCC ”Yksittäisen yrityksen on aika mahdotonta päästä pöytiin, joissa linjataan alan sääntelyä. INFRAn luottamustehtävissä on ihmisiä eri infrasektoreilta ja eri puolelta Suomea. Niiden kautta alan näkemys saadaan päättäjien tietoisuuteen. Liitolla on hyvät yhteydet niin viranomaisiin kuin lainsäätäjiinkin.”

Projektipäällikkö Marcus Fjäder, Fjäder Group ”INFRAn jäsenenä pystymme ajantasaisen datan pohjalta perustelemaan kantojamme ja antamaan asiakkaille laadukkaita tarjouksia. Kaikki hyötyvät, kun sopimukset ovat realistisella pohjalla: tulee valmista aikataulussa ja budjetissa.

Indeksit, tarjouslaskennan tuki − näitä jäsenpalveluja hyödynnämme jatkuvasti.”

7

8

I N F R A- L E H T I K E SÄ 2 0 2 3

Ei päivää ilman infraa

MARKO

Vuoriheimo on kehittänyt Chabla-mobiilitulkkauspalvelun, joka mahdollistaa kuuroille samanlaiset mahdollisuudet kommunikoida 24/7 kuin kuulevilla jo on.

Elämää ja infraa viittomakielellä Viittomakielinen hiphop-artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo olisi pulassa ilman tietoliikenneverkkoa.

Mutta mikä on artistin lempi-infraa?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: VANESSA RIKI JA 123RF

1

Infraa ei tule mietittyä, kun elää Suomessa. Jos olisi pakko valita yksi monien joukosta, se olisi puhdas vesi.

2

Joku kuoppa tiessä saattaa ärsyttää, mutta kun on liikkunut Afrikassa, Australiassa, Amerikassa ja Japanissa, saa perspektiiviä.

Etiopiassa 200 kilometrin matkaan meni kuusi tuntia ja kun Mosambikissa missasi junan, seuraava saattoi tulla parin päivän päästä.

3

Infra merkitsee paljon: voi juoda vettä hanasta ja lähteä lasten kanssa puistoon sen sijaan, että pitäisi hakea kaupasta juotavaa tai rakentaa takapihalle oma leikkipaikka.

4

Infra vaikuttaa myös hyvinvointiin. Jos terveys pettää, infra ratkaisee, miten nopeasti saa apua ja pääsee hoitoon.

5

Itse en soittele puhelimella vaan käytän videopuheluja, sähköpostia sekä Chabla-palvelua.

Jos tietoliikenneverkko katoaisi elämästäni, olisin pulassa!

6

Innokkaana hiihtäjänä arvostan latuverkostoa. Toivoisin Etelä-Suomeen lisää hyväkuntoisia rullahiihdolle tarkoitettuja teitä.

7

Infra mietityttää erilaisten liikkujien näkökulmasta: ovatko reitit valaistuja, onko kävelysiltoja riittävästi, pääseekö pyörätuolilla kiskojen yli? Ihmiset, joilla on vamma, kohtaavat vaikeuksia yksinkertaisten tehtävien hoitamisessa päivittäin. Esimerkiksi hätäpuhelut ovat kuuroille avoinna klo 8−20, vaikka elämä rullaa 24/7.

Signmark tunnetaan maailman ensimmäisenä kansainväliselle levy-yhtiölle levyttäneenä viittomakielisenä kuurona hiphop-artistina. Tällä hetkellä Marko Vuorenheimo keskittyy juontokeikkoihin sekä tekee edelleen satunnaisesti livekeikkoja.

VIIVAN ALLA

Johda työmaasi kohti turvallisuutta Turvallisuuden järjestelmällinen johtaminen läpi koko arvoketjun kuulostaa hienolta, mutta mitä se tarkasti ottaen on?

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: INFRA RY

Kuka ja miten voi johtaa turvallisuutta koko arvoketjulla?

Rakennuttaja on avainasemassa asettaessaan vaatimuksia hankkeen eri osapuolille. Paras lopputulos tulee yhteistyössä eri toimijoiden kanssa; yhteistoiminnallisissa urakoissa on usein alitettu budjetti ja tavoiteaikataulu ja onnistuttu turvallisuudessakin.

Kun työt suunnitellaan huolellisesti, resurssit määritellään oikein ja työntekijöillä on tarvittava osaaminen ja oikeat varusteet käytettä-

vissä, on mahdollista keskittyä turvalliseen työsuoritukseen ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Hyvin suunnitellussa ja johdetussa hankkeessa jokainen tietää, mitä ja miten ollaan tekemässä ja vaaranpaikat osataan tunnistaa.

Mikä on yksittäisen yrityksen rooli?

Yksittäisen työnantajan vastuulla on opastaa ja ohjata työntekijöitään hallitsemaan rakennustyön keskeiset vaaratekijät ja olosuhteet sekä

Kati Kaskiala elinkeinopoliittinen asiantuntija INFRA ry

varmistaa työntekijöidensä riittä- myös erottamalla toisistaan henkivät koulutukset ja pätevyydet. Työn- löliikenne ja ajoneuvoliikenne. antajan velvollisuus on selvittää työn vaarat, Mitä tämän jutun lukija hankkia henkilövoi tehdä työturvalliUUDENMAAN työturvallisuojaimet ja varussuuden eteen heti suuskilpailun infteet, huolehtia seuraavaksi? rasarja oli korkeatasoinen − lue tulokset ja koneiden ja laitJos olet esihenkilö, ilmoittaudu tämän teiden asianmupohdi johtamistasi vuoden kisaan: Infra.fi kaisuudesta ja tarturvallisuuden näkökulkastuksista sekä ramasta. Johdatko esimerportoida turvallisuuskilläsi arjen turvallisuutta, puutteista omalle tilaaonko turvallisuus korkealla jayritykselleen. agendallasi ja luotko luottamuksen ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla Millaisia onnettomuuksia oma itsensä kaikkine ajatuksineen? rakennusalalla tapahtuu?

Jos olet työntekijä, huolehdi niin Kaatumistapaturmat korostuvat. omastasi kuin työkavereidenkin turNiistä iso osa liittyy kulkemiseen ja vallisuudesta ja terveydestä. Mikäli kulkuteihin. Näitä parantamalla ja huomaat vikoja tai puutteita, ilmoita oikeaoppisesti kiristetyillä nilkkuri- niistä työnantajallesi tai työsuojemallisilla turvakengillä on tehok- luvaltuutetullesi silloinkin, kun kykekaasti pystytty vähentämään tapa- net korjaamaan tilanteen itse. Jos turmia. Työkoneesta laskeutuessa eteen tulee laiterikko tai muu ongelkannattaa muistaa kolmipisteote: matilanne, tuumaa hetki ennen toikolme raajaa on kiinni koneessa meen ryhtymistä. Hyvä suunnittelu koko ajan. Turvallisuus paranee luo turvallisuutta.