Infra 2/2022

INFRA

TEEMANA INFRA-ALAN VETO- JA PITOVOIMA. MIKÄ HOUKUTTAA OSAAJAN ALALLE, MIKÄ SAA PYSYMÄÄN SILLÄ?

TALVI 2023 SUOMEN MAA- JA VESIRAKENTAJIEN OMA LEHTI

”Pingispöydät ja fatboyt eivät kauas kanna” Yrittäjäsisarukset Gina ja Christoffer Tallqvist uskovat, että mielekäs projektityö, kehittymismahdollisuudet ja modernit työvälineet pitävät osaajan infra-alalla.

infra.fi/lehti

INFRA AMMATTINA

Jos esität muuta kuin olet, se haistetaan heti, konekuskien kouluttaja Jani Vottonen tietää.

Sivu 5

PELAAMALLA TYÖELÄMÄÄN

Kilpailu kiristyy! Yrityskylä tuo ysiluokkalaisetkin katu-, rataja louhintaurakka-apajille.

Sivu 6

SIVU

4

”VALITSEN MUTKATIEN”

Kartturi Reeta Hämäläinen ei selviäisi ilman toimivaa infraa – etenkään hiekkateitä.

Sivu 8

S.3 SORAMONTUSTA FRISBEEGOLFRADAKSI S.7 ”PALKATKAA NUORIA KESÄKSI!” S.8 SUOMEN TIESTÖ JÄI JÄLKEEN

2

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

Osaajapula ei ratkea pelkästään koulutusten vetovoimaa lisäämällä – miten infrarakentamisen valinneet myös jäävät alalle, Tiina Olin?

1

Nuoret työntekijät jäävät alalle, jos he kokevat työn mielekkääksi. Siinä auttaa mukava ja kannustava työyhteisö sekä hyvä johtaminen. Hyvä johtaminen vaatii yrityksissä aktiivisia toimenpiteitä, mutta sitä voi osoittaa hyvinkin arkisilla teoilla kuten keskustelemalla, kuuntelemalla ja olemalla läsnä.

Hyvä johtaminen edistää työhön sitoutumista ja työntekijöiden hyvinvointia. Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät viihtyvät työssään ja samalla myös työskentelevät tuottavasti.

2

Kun nuori työntekijä aloittaa, erityistä huomiota kannattaa kiinnittää perehdyttämiseen. Työntekijän on päästävä kiinni työhön ja sisälle työyhteisöön. On tärkeää, että nuorella on joku, joka ohjaa ja neuvoo ja jolta voi kysyä. Kannustus ja avoin palaute auttavat myös kehittymään työssä.

3

Kannustava palkkaus on yksi hyvä syy jäädä alalle. Palkkauksen tulisi olla sellainen, että sen perusteina ovat paitsi työntekijän osaaminen, pätevyys ja työn vaativuus, myös työn tuloksellisuus. Työntekijän työmotivaatio paranee, kun hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan palkkaansa hyvällä työsuorituksella. Kun työn tuloksellisuus näkyy palkassa, se kannustaa työntekijää lisäämään tuottavuutta. Silloin yrityskin menestyy – ja kaikki voittavat.

INFRA INFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti.

INFRA RY on infrarakentajien toimiala- ja työnantajaliitto. 1 600 jäsenyritystämme tekevät talotyömaiden maarakennustyöt, rakentavat ja pitävät kunnossa liikenneväylät ja kuntatekniset verkostot sekä tuottavat rakentamisessa tarvitut kiviainekset. Tarjolla on myös purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä materiaalilogistisia palveluja teollisuudelle, kuten kaivoksille ja energialaitoksille.

Etsi kumppanisi: www.infra.fi/hae.

PARIKYMMENTÄ asiantuntijaamme palvelevat ympäri Suomen. Kysy meiltä infra-alasta, vastaamme nopeasti: Infra.fi/yhteys!

LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi.

Painopaikka Puna-Musta, ISSN 2342-0804.

Infra kannattelee toimivaa ja turvallista arkea. Työmaille kaivataan lisää osaavaa työvoimaa merkityksellisen työn parissa.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Maailma ilman infraa ei toimi Nuorille on järjestettävä mahdollisuuksia tutustua infra-alan töihin käytännössä.”

Anu-Liina Ginström

T

iet, radat, sillat. Vesihuolto-, sähkö- ja tietoliikenneverkostot.

Järjettömillä iskuillaan Ukrainaan Venäjä saattoi saada aikaan yhden hyvänkin asian.

Jokaiselle uutisia edes joskus seuraavalle suomalaiselle on viimeistään nyt selvää, mitä on kriittinen infrastruktuuri. Moni on havahtunut huomaamaan aiemmin näkymättömät rakenteet, joiden varassa toimiva arkemme on koko ajan ollut.

KUN yhteiskuntaa käynnissä pitävät perusrakenteet murenevat, ensimmäisenä kärsivät ihan tavalliset ihmiset ja seuraavaksi maan talous.

Suomessa olemme saaneet nauttia tasaisesta menosta pitkään. Silti meilläkin nähtiin marraskuussa 2022 uutiskuvia, joissa asfaltti lohkeili pääkaupungin kaduilla valtavina laattoina ja autot vajosivat maan uumeniin.

Sabotaasiako? Ilmastonmuutos vauhdissa? No ei.

Vesijohtoverkon runkolinjaan oli tullut vaurio, joka aiheutti putkirikkojen sarjan eri puolilla kaupunkia. Sen

seurauksena vesi tulvi kaduilla ja sadat asukkaat olivat ilman käyttövettä. Suomalaisen arjen sujuvuuden pahin vihollinen onkin ehkä toinen suomalainen, joka päätti säästää väärässä paikassa.

SIVULLA 6 kerrotaan, miten infra-alaa tehdään nuorille tutuksi Yrityskylä-pelissä. Sain jälkikäteen riemastuttavia terveisiä peliin osallistuneilta nuorilta. ”En tiennyt alasta mitään etukäteen, mutta opin paljon uutta, esimerkiksi että tiet ja liikennevalot kuuluvat infraan.” ”Infra on kyllä tosi tärkeää. Ja infra helpottaa elämää.”

Mielenkiintoisimpina nuoret pitivät infrahankkeisiin liittyviä neuvotteluja ja alan mainehaasteisiin vastaamista. Eniten heitä yllätti, että infrarakentamisessa pyörii paljon rahaa – hankkeet kun eivät valmistu yhdellä joystickin pyöräytyksellä. Tarvitaan satoja massiivisia koneita ja koulutettuja ammattilaisia kuten suunnittelijoita, tarjouslaskijoita, työnjohtajia tai työkoneen kuljettajia. Työvaiheita riittää kallioiden räjäytyksistä kaivu-, maansiirto- ja vihertöihin.

INFRAN merkityksellisyyden avaaminen ei voi olla Putinin pommien varassa. Etenkin nuorille on järjestettävä mahdollisuuksia tutustua alan töihin käytännössä. Tilaajien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö auttaisi tässä, huomauttaa toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen sivulla 7. Jokaisen työvaiheen kohdalla on myös osattava kertoa, miltä maailma näyttäisi, jos työltä puuttuisi tekijä. Se maailma olisi kuin keskiajalta – täynnä uhkia ja vaaroja.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

INFRA lupaa kovia ja haluaa tukesi INFRA ry:llä on kevään eduskuntavaalien alla kolme kovaa lupausta suomalaisille.

Infraurakoitsijat lupaavat rakentaa vahvat väyläyhteydet Suomesta länteen ja varmistaa huoltovarmuudelle kriittiset reitit.

Aikomuksena on myös parantaa vientiteollisuuden logistista kilpailukykyä ja ihmisten sujuvaa liikkumista asuinpaikasta riippumatta.

Kolmantena lupauksena on rakentaa väyläratkaisujen avulla vähäpäästöisempää ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

Parhaat asiat saavutetaan

yhteistyöllä. Näidenkin lupausten lunastamiseksi taakse tarvitaan koko yhteiskunnan tuki.

Onnistumisen edellytys on, että myös Suomessa laaditaan kunnianhimoinen visio liikenneverkon kehittämiselle muiden Pohjoismaiden tapaan – ja pitkäjänteinen suunnitelma sen toteuttamiseksi.

Isoille väyläinvestoinneille on myös viimein löydettävä uusia, budjettikehyksen ulkoK U VA : A D O B E S T O C K

INFRA ry:n työmarkkinapäällikkö Tiina Olin vastaa INFRAn työmarkkinatoiminnasta ja vetää INFRAn lakitiimiä. Vapaa-ajalla Tiina viihtyy luonnossa ja valokuvaa auringonlaskuja.

K U VA : R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T

K U VA : T I I N A O L I N I N K O T I A L B U M I

KOLME POINTTIA

puolisia rahoitusmalleja.

Niissä tulee hyödyntää esimerkiksi valtion omaisuuden myyntituloista saatavaa vipuvaikutusta. Budjettikehyksen sisältä tarvitaan puolestaan riittävä vuosittainen rahoitus kehitysinvestoinneille ja perusväylänpidolle, jotta liikenneinfran korjausvaje supistuisi.

Lopuksi urakoitsijat odottavat lupaustensa toteuttamisen tueksi Suomelta

INFRA RY

edustaa infrarakennusalan työnantajayrityksiä Rakennusteollisuus RT:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa.Tutustu vaalitavoitteisiimme netissä: Rt.fi/ vaalit2023.

EU-rahoituksen systemaattisempaa ja suurempaa hyödyntämistä väylähankkeissa sekä lisää tutkimusta liikenneinvestointien dynaamisista vaikutuksista.

Yksi on varmaa: infraurakoitsija ei unohda vaalien jälkeenkään, mitä tuli luvattua.

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

3

ONKO

sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton?

Vinkkaa meille: info@infra.fi

Joko on joulu yrittäjän mielessä?

Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Otetaan selvää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: TERO HEINO JA ILKKA VALLUNEN

Lieto tiistai 15.11. klo 12

Turku torstai 17.11. klo 11.30

Puhelimessa: yrittäjä Tero Heino, Koneurakointi Heino Oy Missä menet? Työmaalla Liedossa koneen puikoissa. Työn alla on iso logistiikkahallihanke, jonka maarakennus- ja louhintaurakasta olemme vastanneet.

Riittääkö töitä? Meillä on täystyöllisyys, mutta jonkin sortin hiljentymistä alalla on havaittavissa. Tarjouspyyntöjä tulee, mutta ei ihan entiseen malliin. Mittavia hankkeita, kuntatekniikkaa, louhintaa ja paalutusta on parhaillaan menossa muun muassa Maskussa, Liedossa, Kaarinassa, Turussa ja Raisiossa. Huolta aiheuttaa juuri nyt polttoaineen hinnan nousu.

Löytyykö tekijöitä? Meiltä on noin 30 aliurakoitsijat mukaan lukien. Maarakentajia on saatu ihan mukavasti, mutta ammattitaitoisista konekuskeista on pulaa.

Riittääkö alan vetovoima? Alalle tulee nuoria, mutta kun tullaan pystymetsästä, on vaikea tarttua töihin suoraan koulunpenkiltä, jos ei ole käytännön kokemusta polkupyörää suuremmasta koneesta. Asenteesta ja innosta on aina apua, mutta työmaalle on paha mennä harjoittelemaan. Jokaisen potentiaalisen nuoren kuitenkin pitäisi löytää alalta paikkansa.

Entä pitovoimaa?

Meillä on hyvä porukka, joka on pysynyt aika hyvin. Arvostamme joustavuutta puolin

Rakentaminen ei onnistu ilman kivi- ja maa-aineksia kuten hiekkaa ja soraa. Valtaosa kiviaineksista otetaan luonnon kiviainesvarannoista.

Kiviainesten ottamisen yhteydessä on mahdollista edesauttaa luonnon monimuotoisuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. ”Ruduksen kiviainesten ottoalueet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehitty-

Tero Heino paahtaa Liedossa koneen puikoissa maarakennus- ja louhintaurakkaa viimeistellen.

Puhelimessa: yrittäjä Ilkka Vallunen, Koneurakointi Vallunen Oy Mitä kuuluu? Ihan hyvää kiitos työmaalle, vaikka muu maailma onkin oma lukunsa. Lounas on syöty ja työt jatkuvat.

Millainen on työtilanne? Nykyinen työmaa Turun Samppalinnassa on pitkäaikainen. Muitakin työmaita on mukavasti käynnissä Turussa ja lähialueilla.

Teemme talopohjia ja kaikkea muuta laidasta laitaan. Samalla valmistaudumme tulevaan laittamalla kalustoa kuntoon ja toivomalla kunnon talvea, jotta pääsisimme tekemään kunnossapitotöitä.

Mitä alalle kuuluu? Itselläni on noin 12 vuoden kokemus, josta kahdeksan vuotta yrittäjänä. Kyllä ala on muuttunut aika paljon. Erityisesti kulupuoli on noussut viime aikoina, mikä vaikuttaa kaikkien toimeentuloon. Tällä hetkellä ei uskalla tehdä isompia investointeja, joten nykyisellä kalustolla mennään. Onneksi se on hyvä ja toimiva.

Onko alalla vetovoimaa? Tulin aikanaan alalle nuoruuden innosta, sillä olen kasvanut koneiden ja laitteiden parissa. Tänä päivänä uusia osaajia pitäisi kouluttaa enemmän ja saada heitä työmaille harjoitteluun. Ala tarjoaa vaihtelevia töitä: tällä viikolla tehdään yhtä ja toisella jotain ihan muuta. Jos koneet ja laitteet kiinnostavat, se on hyvä lähtökohta, mutta parhaiten oppii tekemällä.

Entä pitovoimaa? Tärkeintä on kiinnostus alaa kohtaan sekä työntekijöistä huolehtiminen.

Teetkö pitkää päivää? Yleensä aamusta iltaan ja välillä myös viikonloppuisin.

Lomailu ja harrastaminen ovat harvinaista herkkua, mutta itsepä olen urani valinnut. Talvella vapaapäiviä tulee vietettyä lumisateiden välillä.

Joko on joulu mielessä? Ei erityisesti, sillä en ole mikään jouluihminen. Eniten odotan hyvää ruokaa: kinkkua sekä peruna- ja porkkanalaatikkoa.

Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Maskuun Marko Marelalle Maanrakennus Marela Oy:hyn.

LUE KOKO

juttu: Rt.fi/tr.

Rakennusalan biodiversiteettitiekartta valmisteilla, seuraa etenemistä: Rt.fi/kestavarakentaminen.

miselle ja säilymiselle”, kertoo Ruduksen laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki. ”Tavoitteenamme on, että luonto on monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa ottotoiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.”

Esimerkiksi Hausjärven Ryttylässä 32 hehtaarin

1,2 x

K U VA : R U D U S O Y

Soramontusta frisbeegolfradaksi

ja toisin, kuuntelemme, keskustelemme ja annamme vapauksia tehdä töitä omalla parhaalla tavalla.

Oma yrittäjätaustasi? Yritys on perustettu armeijassa metsäleirillä 22 vuotta sitten. Siitä saa olla kiitollinen, että hyviä töitä, työnjohtajia, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita riittää. Yrittäjänä teen pitkää päivää, mutta ei tässä tunteja lasketa. Yrittäjyys on oma valintani.

Joko on joulu mielessä? Ei vielä, mutta pikkujouluristeily on. Tytär (8 v.) on tehnyt pitkän kirjeen joulupukille, joten se on parasta pitää mielessä.

Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Ilkka Valluselle Koneurakointi Vallunen Oy:hyn.

Frisbeegolf toimii paahdeympäristöksi tarkoitetuilla alueilla: pelatessa tallotaan ei-toivottuja puuntaimia ja vieraslajeja, mikä auttaa pitämään alueen avoimena.

soranottoalue muuttui Ruduksen LUMO-ohjelmassa Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistamaksi Kakslammin suojelualueeksi. Alueella esiintyy nyt lukuisia uhanalaisia hyönteisiä ja niille elintär-

keitä kasvilajeja, ja se palvelee myös paikallisia ihmisiä ja urheiluseuroja. ”Luontopolku, kuntoportaat, frisbeegolfrata ja luontonähtävyyksiä”, Rauhamäki listaa alueen tarjontaa.

Suomessa on suhteessa pinta-alaan 1,2 kertaa niin paljon maantietä kuin Ruotsissa.

Lähde: Väylävisio 2050 (Infra.fi)

Ala tarjoaa vaihtelevia töitä, lupaa infrayrittäjä Ilkka Vallunen.

Suomessa käytetään rahaa tiestöön asukasta kohti 70 prosenttia Ruotsin määrästä.

70%

4

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

Pelkkä töihin tuleminen ei sovi yrityskulttuuriimme” Gina Tallqvist, Oy Tallqvist Ab:n toimitusjohtaja

Vuoden 2020 sukupolvenvaihdoksessa Gina ja Christoffer Tallqvist astuivat yrityksen johtoon. Vaihdos sujui luontevasti, ja työt jatkuvat tuttuun tapaan.

Vetovoima + pitovoima=

supervoIma! Kun toimiala onnistuu yhdistämään vetovoiman ja pitovoiman, syntyy supervoima, joka kirittää kärkipaikoille kovassa osaajakisassa.

Yrittäjäsisarukset Gina ja Christoffer Tallqvist kertovat, millaisin voimin heidän perheyrityksensä aikoo pärjätä työn murroksessa infra-alalla.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: MIKKO KÄKEILÄ

V

etovoima ja pitovoima kulkevat käsi kädessä: molempia tarvitaan, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Liitosta syntyvää supervoimaa tarvitaan enemmän kuin koskaan infra-alalla, jolta poistuu väkeä enemmän kuin uutta tulee tilalle.

Miksi alalle kannattaisi tulla, ja miten sen valinneet saadaan myös jäämään? Kokkolalaisessa Oy Tallqvist Ab:ssä asiaa on pohdittu paljon. ”Infra-ala on ensinnäkin todella monipuolinen työkenttä ihan jo siitä syystä, että rakennamme Suomessa, jossa voi yhtenä päivänä olla +30 ja toisena päivänä -30 astetta. Ylipäätään kahta samanlaista päivää alan ammattilaisille tuskin osuu,

vaikka työtehtävä olisi periaatteessa ihan sama”, toimitusjohtaja Gina Tallqvist aloittaa.

Toinen tekijä on digitalisaatio.

Se on uudistanut ja keventänyt alan tehtävänkuvia ja tuonut paljon uudenlaista osaamistarvetta. ”Kolmas positiivinen asia on se, etteivät työt lopu niin kauan kuin Suomessa rakennetaan.

Töitä ei myöskään voi siirtää ulkomaille. Ala kehittyy koko ajan ja uusille osaajille on kysyntää”, kehitysjohtaja Christoffer Tallqvist toteaa.

Pitovoiman painavat perusteet Jos infra-alan koulutukseen hakeutuu opiskelijoita enemmän kuin on aloituspaikkoja, se kertoo vetovoimasta, mutta miten on pitovoiman laita? Pitäisi-

kö esimerkiksi vanhakantaista henkilöstöhallintoa tuulettaa, jotta vetovoiman luoma imu ei lätsähdä työelämässä?

"Pitovoima on vähintään yhtä tärkeää kuin vetovoima. Sen lisäämiseksi yrityskulttuuria on uudistettava niin, että pysytään ajan hermolla kiinnostavana työnantajana, työhyvinvoinnista ja jatkuvasta kehityksestä huolehtien. Muuten työntekijät voivat äänestää jaloillaan ja vain käydä alalla”, Christoffer sanoo.

Houkutteleva yrityskulttuuri syntyy hänen mukaansa innovatiivista ja osaavaa ympäristöä rakentamalla – ei vain luomalla mielikuvaa siitä. Silloin yrityksessä voidaan haastaa, kehittää ja pallotella asioita yhdessä ilman pelkoa, että ehdotukset päätyvät silppuriin.

Teknisten menetelmien kehittäminen on infra-alallakin jatkuvaa. Kokeillaan ja kehitetään esimerkiksi uusiomateriaaleja ja kiertotaloutta tukevia menetelmiä. ”Kaiken kehityksen kyytiin ei voi keihäänkärjessä hypätä, vaan polut on valittava huolella, mutta jahkailematta.”

Gina on samaa mieltä. ”Pitovoima liittyy alan mahdollisuuksien monipuolisuuteen, monimuotoisuuteen ja muutoskykyisyyteen. Infratöissä riittää aina opittavaa eikä koskaan voi osata kaikkea. On myös nähtävä, että ala on tänä päivänä ihan toisenlainen kuin 1980-luvulla.”

Jätit täynnä tietotekniikkaa Kun alan yritykset kilpailevat samoista, vähäisistä resursseista, miten kisa voitetaan? ”Tuomme esiin sitä, että voimme tarjota monipuolisia töitä.

Lisäksi meillä työskennellään sellaisen uuden kaluston kanssa, jota ei joka pihasta löydä. Myös dronet rantautuvat pikkuhiljaa arkeemme”, Christoffer korostaa.

Nykyajan maarakennuskoneet ovat paitsi jättimäisiä, myös täyn-

nä tietotekniikkaa. Koneiden tehokas käyttö edellyttää seurantaa esimerkiksi telematiikkajärjestelmien avulla. ”Järjestelmillä kartoitetaan paikka-, polttoaine- ja muuta koneen antamaa dataa. Kalustonhallinnan myötä on syntynyt myös uusia työpaikkoja ajojärjestelyn ja logistiikka-analyysin puolella.”

Tallqvistilla pitovoimaa ohjaavat arvot: ratkaisukeskeisyys, luotettavuus, muutoskykyisyys ja käytännönläheisyys. Gina lisää yrityksen pitovoimatekijöihin myös maanläheisyyden. ”Tämä näkyy arjessa. Keneltä tahansa voi tulla kysymään apua tittelistä ja työtehtävistä välittämättä. Olemme ihan samanlaisia tavallisia tallaajia kaikki. Se on osa yrityskulttuuriamme.”

Mitä piirtoheitin kertoo pitovoimasta?

Gina nostaa esiin alan oppilaitokset, joilla voisi olla peiliin katsomisen paikka. Opetetaanko nuoria siten, että ala näyttäytyy modernina ja ajassa kiinni olevana?

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

OIKEISSA TÖISSÄ

”Meillä huolehditaan työhyvinvoinnista hullunhauskaa huumorintajua ylläpitämällä”, Gina ja Christoffer Tallqvist kertovat.

Vetovoimatekijät – Top 3

• Työn monipuolisuus • Koulutuksen kiinnostavuus

• Töitä riittää suhdanteista huolimatta

Maarakentajien kouluttaja Jani Vottonen on huomannut, miten ensimmäinen työharjoittelu usein muuttaa nuorta. Itsetunnon kasvu ja terve ylpeys loistavat kauas.

Kasin keskiarvolla konekuskiksi Opot herätys! Kouluarvosanat eivät saisi ratkaista, meneekö amikseen vai lukioon, täräyttää konkarikouluttaja.

TEKSTI JA KUVA: ANTTI KNUUTILA

Pitovoimatekijät – Top 3 ”Pitovoima liittyy alan mahdollisuuksien monipuolisuuteen, monimuotoisuuteen ja muutoskykyisyyteen”. Gina Tallqvist toteaa.

”Pitovoimaa voidaan lisätä yrityskulttuuria uudistamalla ja pysymällä ajan hermolla – kiinnostavana työnantajana”, Christoffer Tallqvist sanoo.

”Vielä joitakin vuosia sitten valmistunut infra-alan insinööri kertoi koulussa käytetyn piirtoheitintä. Tämä on toki yksittäinen tapaus, mutta uudistumista tarvittaisiin esimerkiksi johtamisen opintoihin. Jos niitä sisältyy opinto-ohjelmaan viiden opintopisteen edestä, jotakin pitää tehdä. Se, mitä tarvitaan ja se, mitä opetetaan, eivät aina kohtaa. On myös oppilaitoksia, joihin ei tänä päivänä löydy alan opettajia.” ”Onneksi on myös hyviä esimerkkejä, kuten Novia-ammattikorkeakoulu, jossa infra-alan insinöörien huutavaan pulaan on vastattu koulutusta uudistamalla. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti syksyllä 2021, mikä enteilee sitä, että lähitulevaisuudessa meillä on uusia alan ammattilaisia.”

ei sovi kulttuuriimme”, Gina ja Christoffer sanovat. ”Työltä odotetaan eri asioita kuin aiemmin. Kilpailukykyinen palkka on tärkeä, muttei tärkein.

Vippaskonstit, kuten pingispöydät ja fatboyt eivät kauas kanna.

Mielekäs projektityö mahdollistaa jatkuvan ja kestävän kehittymisen. Huolehdimme työhyvinvoinnista sekä hullunhauskan huumorintajun ylläpitämisestä.”

Kääntyykö pitovoiman eteen yhdessä yrityksessä tehty työ koko alan vetovoimaksi?

Alan pitää uudistua omalla tavallaan Tallqvistit toivovat, että infraalalla päästäisiin irti menneestä – ajatuksesta, että näin on tehty aina ennenkin. Muita aloja ei silti kannata apinoida. ”Silloin ollaan jo vähän myöhässä. Alan pitää uudistua omalla tavallaan”, Christoffer korostaa. ”Ollaksemme relevantti työnantaja meidän tulee tarjota tämän päivän ja tulevaisuuden töitä. Meillä saa haastaa itsensä: annamme vastuuta ja vapautta. Nuoria kiinnostaa tehdä työtä, jolla on merkitys. Sellainen ajattelu, että tullaan vain töihin,

• Jatkuva kehittyminen • Mielekkäät projektityöt • Nykyaikaiset työvälineet

”Kyllä. Jos joku osaa tehdä jotain oikein, se ei ole keneltäkään pois vaan päinvastoin. Kilpailu on hyvästä, sillä se pistää yrittämään enemmän ja kehittymään”, Gina ajattelee. ”Emme saisi alana siiloutua.

Tarvitsemme foorumeita, joissa voimme yhdessä edistää infra-alaa. Kun joku onnistuu ja tuo sen esiin, kyse ei ole vain henkseleiden paukuttelusta, vaan se kertoo hyvää koko alasta”, Christoffer summaa.

Pitkien työsuhteiden talo Gina ja Christoffer Tallqvistin isoisä alkoi 1950-luvulla kärrätä hiekkaa auton ja kolmen lapioijan voimin. Oy Tallqvist Ab on nyt yksi isoimmista yksityisomisteisista maarakennusliikkeistä työllistäen noin 130 osaajaa. Palveluihin kuuluu infrarakentaminen, rakennusurakointi, kaivostoiminta sekä kuljetus ja huolto.

Sukupolvenvaihdoksessa 2020 Ginasta tuli perheyrityksen toimitusjohtaja ja Christofferista kehitysjohtaja. Isä-Mikael jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

Iso apu ja tuki muutoksessa ovat olleet jopa vuosikymmeniä talossa viihtyneet työntekijät. ”Perheyritys on merkittävä arvo, jota tulee vaalia. 40 vuoden osaamista ei voi oppia parissa vuodessa”, yrittäjäsisarukset sanovat.

Henkilökunnan koko elää jonkin verran tilanteen mukaan. Rekrytointi sujuu vaihtelevasti: ”Välillä onnistumme, välillä emme. Keskimäärin olemme pärjänneet ihan ok”, Gina ja Christoffer tuumivat. ”Onnistuminen riippuu siitäkin, missä projekti sijaitsee. Toimimme ympäri Suomea, mutta projektien tulisi olla mieluiten paikallisia, sillä työntekijät eivät aina ole valmiita reissuhommiin ja vaihtamaan paikkaa projektin päättyessä”, Christoffer kertoo.

 INFRAN JÄSEN, OTA KÄYTTÖÖN SÄHKÖINEN JÄSENPALVELU OMA INFRA (OMAINFRA.FI) JA LUE LISÄÄ TALLQVISTIN SUKUPOLVENVAIHDOKSESTA!

A

misopiskelijan polku voi olla haastava, mutta kasvutarinat palkitsevat. ”Meillä opiskeli kerran nuori todella rikkonaisesta taustasta. Muutaman vuoden ajan kaikki oli haastavaa: kaverin perään sai soitella koko ajan, ja tuntui, ettei oikein mistään tule mitään”, Työtehoseura TTS:n kouluttaja Jani Vottonen muistelee.

"En silti heittänyt hanskoja tiskiin, vaan uskoin, vaadin ja ohjasin. Kolmantena vuotena jotain tapahtui.

Opiskelija valmistui, sai töitä ja pärjäsi erittäin hyvin.

Myöhemmin hän otti yhteyttä ja kiitti erikseen siitä, että kaikesta huolimatta häntä oli tuettu ja rohkaistu, ja että häneltä myös vaadittiin.”

Joskus työmailta kantautuu viestiä, ettei nuorten kanssa osata toimia. Heitä ei tunneta eikä oikein osata johtaa. 12 vuotta maarakentajia kouluttanut Vottonen ei näe nuorten muuttuneen. Digitaidot osataan toki nyt paremmin, mutta samat perusasiat pätevät kuin aina. ”Aikuisen pitää olla oma itsensä. Jos esität jotain mitä et ole, se haistetaan heti. Toiseksi nuorelle pitää antaa vastuuta – kohtele häntä kuten aikuista, arvostaen. Kolmanneksi ole itse luottamuksen arvoinen: tee minkä lupaat.”

Vottonen on huomannut, että nuoret usein pitävät rajojenkin asettamisesta. Se koetaan välittämiseksi. Lisäksi tarvitaan huumoria: "Nuorilla on metkunsa, eikä kaikesta pidä provosoitua.”

Kasin kaverikin voi haluta työkonealalle Jos tarinoissa amispolku on kivinen, valtaosalla opinnot sujuvat oikeasti suunnitellusti. TTS:llä on ollut huippuoppilaitakin, jotka ovat nykyään menestyviä yrittäjiä.

Huippukeskiarvolla hakeneet ovat silti vähissä. ”Oppilaanohjaus toimii sillä tavalla. Kasin opiskelija ohjataan puolipakolla lukioon, vaikka konekuskin ammatti olisi elinikäinen haave ja henkilö sopisi tehtäviin hyvin.”

Yhteisöpedagogi Vottonen on ollut nuorten kanssa tekemisissä aina. Gradu on viittä vaille valmis, ja ajatuksiin ovat lipuneet tohtoriopinnotkin. ”Nuoren ohjauksen ongelma kiinnostaa minua. Jos kasin kaveri kokee jonkin asian omakseen, miksi ohjaus puskee toiseen suuntaan? Ohjaajan pitää pystyä tunnistamaan oppilaissa tiettyjä piirteitä, motivaatiota ja sopivuuksia, eikä toimia oman tai yleisen perusoletuksen mukaan.”

“Haluaisin tutkia tarkemmin, miten ohjaus tapahtuu, ja miten sitä voisi kehittää niin, että henkilöt päätyvät juuri heille sopiviin koulutuksiin ja ammatteihin.”

Omasta ammatistaan Jani ei aio luopua: ”Tykkään niin paljon tästä hommasta ja tehdä töitä nuorten eteen.”

5

6

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

Nuorten yrityksissä tulos ja maine ratkaisevat

Infra-alan asiantuntijat auttoivat luomaan Yrityskylä-pelin, jossa pääsee johtamaan infra-alan yritystä.

Arkeologinen löytö voi pysäyttää kaivutyön

Infran työnkuviin tutustuminen kannattaa, sillä infra-alalta eläköityy tällä hetkellä kaksi kertaa enemmän työntekijöitä kuin uusia saadaan tilalle. ”Teemme alalla monenlaista vetovoimatyötä, mutta mikään ei voita käytännön tekemistä esimerkiksi harjoittelijana alan

TATin pedagogiset suunnittelijat jalostavat substanssiosaajien toimialatuntemuksen ja ammattiosaamisen nuorille sopivan haastavaksi ja mielekkääksi pelikokonaisuudeksi.

Kilpailevat johtoryhmät laskevat älytaululle kustannuksia ja katteita, käyvät rahoitusneuvotteluja ja jättävät lopulta tarjouksen, jonka toivovat voittavan tarjouskisassa.

Hankkeet myös toteutetaan.

Jännityksen takaavat silloin tosielämästäkin tutut muuttujat kuten kustannustasojen muutokset ja jopa kaivutyön keskeyttävät arkeologiset löydökset.

Hankkeiden menestyksekäs hoitaminen, ympäristön huomi-

Pelaaminenkin vaatii perehdytyksen Ennen peliä nuoret opettajineen perehdytetään aiheeseen. Opiskeltuaan asiat ensin itse, opettajat pitävät aiheesta viisi oppituntia nuorille ennen pelipaikalle tuloa. Näin infra-ala on jo osallistujille tuttu hektisen pelin alkaessa.

TATissa infrapelin käsikirjoitusta suunnitellut Jasmiina Tuominen korostaa ennakkokoulutuksen tärkeyttä.

"Opettajilta saatu palaute on ollut hyvää. Aihe on nähty hyvin haastavaksi, eikä nuorilla ole ollut siitä ennakkotietoa. Opettajat ovat kiitelleet, että on tärkeää saada tietoa myös aloista, joista nuoret eivät muuten juuri tiedä”, Jasmiina kertoo.

"Mikään ei voita käytännön harjoittelua"

Kilpaileva ryhmä tekee älytaululle urakan kustannuslaskentaa omaa tarjoustaan valmistellen.

yrityksissä tai tällaisten pelien parissa. Nämä ovat tehokkaita keinoja tutustuttaa nuoria alaan syvällisesti”, INFRAn koulutuksesta ja oppilaitosyhteistyöstä vastaava asiantuntija Antti Knuutila sanoo. ”Ennakkoon annetut oppitunnit, itse pelipäivä ja sen jälkeen pidettävä palautetunti tarjoavat paljon pohdittavaa mahdollisten urasuunnitelmienkin suhteen”, Antti pohtii.

Infrarakentaminen kehittää neuvottelijaksi Palautekyselyn mukaan kolme neljästä Yrityskylän kävijästä ymmärsi pelin jälkeen, mistä infrarakentamisen kustannukset muodostuvat. Kaksi kolmesta koki ymmärtävänsä vastuullisen liiketoiminnan vaikutukset yhteiskuntaan.

Peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi kiinnostuneensa johtamastaan yrityksestä tai sen toiminnasta, ja lähes puolet koki neuvottelutaitojensa kasvaneen.

Pelipäivän päätteeksi eniten tuottoa ja mainepisteitä ansainnut johtoryhmä voittaa pelin.

Tuotto määräytyy laskennallisen kateprosentin ja hankkeiden aikana tapahtuneiden järkevien investointien perusteella. Ihan niin kuin oikeassa elämässäkin.

Yrityskylät opettavat nuorille työelämässä tarvittavia taitoja Yrityskylässä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset simuloivat pelillisessä oppimisympäristössä suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaa. Pelin tiimellyksessä pääsee tekemään tärkeitä päätöksiä eri ammattirooleissa. Yrityskylät ovat TAT talous ja nuoret -organisaation ylläpitämä, maailmallakin palkittu oppimismalli.

K U VA : A N T T I K N U U T I L A

oiminen sekä onnistunut viestintä sidosryhmille ja alueen asukkaille lisäävät yrityksen mainepisteitä.

Teknologian ja osaamisen merkitys kasvaa rakentamisessa jatkuvasti. Yrityskylässäkin hankkeen läpivienti voi edellyttää lisäinvestointeja koulutukseen tai uusien ohjelmistojen hankintaa.

Tarjouskilpailun voiton kunniaksi on paikallaan paiskata kättä.

K U VA : I I R O R A U T I A I N E N / Y R I T Y S K Y L Ä Y L Ä K O U L U

K

un koululaisryhmät kilpailevat katualueiden suunnitteluja rakentamisurakoista, louhintaurakoista ja ratarakentamisen urakoista, paras voittaa kuten oikeassakin elämässä.

Infra-alan konkarit olivat mukana luomassa TAT Yrityskylään omaa peliä infrarakentamisesta. Ammattilaisten ansiosta peli vastaa toimintalogiikaltaan oikeaa infrarakentamisen maailmaa.

Peli-idean takana on TAT talous ja nuoret -organisaatio. Sen luoma Yrityskylä-konsepti tarjoaa nuorille pelillisen oppimiskokonaisuuden taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

INFRA ry on yhtenä pääyhteistyökumppanina mukana ysiluokkalaisille suunnatussa Yrityskylässä. Sopimuskauden aikana 2 000 nuorta hyppää infra-alaa simuloivaan peliin, kuvitteellisen Tulevaisuuden Infra Oy:n johtoryhmään.

Firman puikoissa nuoret oppivat infrahankkeiden merkityksestä yhteiskunnassa, urakoiden kustannuslaskennasta, hankeviestinnästä, investoinneista, alan työtehtävistä ja niiden vaatimuksista.

Infrarakentamista voi ihailla vaikka isojen väylä- tai siltahankkeiden äärelle pysähtymällä. Käytännön taituruutta työkoneiden parissa voit seurata myös Taitaja-kisassa Espooseen Tapiolan urheilupuistossa 8.–11.5.2023.

K U VA : A N T T I K N U U T I L A

SEURAA!

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM

Yrityskylä tarjoaa pelillisen oppimiskokonaisuuden taloudesta, työelämästä ja yrittäjyydestä.

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

ME OLEMME INFRA

KOKO SUOMI KAIVAA

”Kysymyksiä tulee vuosi vuodelta enemmän”

K U VA : A N U - L I I N A G I N S T R Ö M

Hyvä tapa herättää into infraan on tarjota mahdollisuus kokeilla alan töitä. Mikä työnantajia mietityttää nuorten palkkaamisessa?

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVAT: INFRA RY

OSALLISTU

Uutuustuotekilpailun voiton vastaanotti YT21:ssä Risto Aitto-oja, Simo Perttunen, Kari Sarkonen ja Satu Hyötylä. Tänä vuonna Jokisen innovointi Nokian veden kanssa tuotti hapetuskaivon pesurin, joka hapettaa ja pesee samaan aikaan.

Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn Jyväskylässä 10.– 11.5.2023. Lisäinfoa: yhdyskuntatekniikka.fi.

Innovatiivinen YT-näyttelykonkari INFRAn jäsen Maanrakennus Jokinen Oy voitti edellisessä Yhdyskuntatekniikka-näyttelyssä Uutuustuotekilpailun Kaivojen elvytys -palvelullaan. Kiitos asiantuntevan henkilöstön.

K

aivojen tukkeutuminen on yleinen ongelma Suomen vesilaitoksissa. Liuenneen raudan ja mangaanin saostuessa kaivon rakenteisiin ja kaivon ulkopuoliseen maaperään aiemmin hyvätuottoisen kaivon tuotanto laskee asteittain ja lähes huomaamatta. ”Malli kaivojen elvytykseen on haettu Saksasta, ja sitä on kehitetty Suomen oloihin sopivaksi.” Maanrakennus Jokisen työpäällikkö ja kaivojen saneerauksesta vastaava Kari Sarkonen kertoo.

Maanrakennus Jokinen on hakenut palvelulle hyödyllisyysmallisuojan eli ”pikkupatentin”. Hyödyllisyysmalli antaa Suomessa tuotesuojan palvelulle kymmeneksi vuodeksi. ”Suomessa on paljon puhdistuksen tarpeessa olevia kaivoja.

Palvelulle on ollut runsaasti ky-

syntää, vaikka sitä ei ole juurikaan ehditty markkinoida. Onneksi olemme palkanneet uusia nuoria työntekijöitä.”

MAARAKENNUS Jokisen päätuote on siiviläputkikaivot. Yritys saneeraa myös vedenottamoita sekä tekee pohjaveden alennuskaivoja ja kaasunkeräyskaivoja jätteenkäsittelyalueille. ”Teemme myös jonkin verran perusmaarakennusta lähialueilla, yrityksen toimitusjohtaja Satu Hyötylä sanoo.

50-vuotiaalla yrityksellä on pitkäaikaisia työntekijöitä, joilla on vankka asiantuntemus.

“Suomesta ei löydy sellaista koulua, joka valmistaisi tämän alan vaativiin töihin. Kun omaa perustaidot, loput oppii töiden parissa.”

Maanrakennus Jokisella työntekijät ovat suurelta osin reis-

sutöissä, joissa työpäivät voivat venähtää pitkiksi.

“Onneksi työmaat ovat usein lyhyitä. Maksamme myös kilpailukykyistä palkkaa ja pyrimme joustamaan esimerkiksi työajoissa, jos se vain on mahdollista. Jousto toimii siis molemmin puolin”, kertoo Satu.

YLI 30 vuotta INFRAn jäsenenä ollut yritys on osallistunut Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn useasti. ”Olemme mukana ihan jo näkyvyydenkin takia. Siiviläkaivoja ei tarvita joka vuosi. Kun tarvitaan, on hyvä, että yritys on muistissa”, Hyötylä kertoo. ”Jos tekee kunnille tai julkiselle sektorille töitä, kannattaa olla mukana YT-näyttelyssä.

Siellä ne ostoista päättävätkin ovat”, täydentää Sarkonen.

Saija Syväoja

IMUA RAKENNUSMESTARIKSI

Rkm-koulutus jytkytti JAMKissa Sitkeällä yhteistyöllä 173 ensisijaista hakijaa 20 aloituspaikalle! ”RKM- eli rakennusmestarikoulutus lopetettiin 90-luvun laman jälkimainingeissa mutta palautettiin rakennusalan vaatimuksesta”, Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) rakennustekniikan lehtori Panu Putkonen kertaa.

JAMK sai tiedon tutkinnonanto-oikeudesta kesällä 2021.

Tammikuussa alkavaan koulutuksen haettiin kuluvan syksyn yhteishaussa. ”Markkinoimme koulutusta paikallisesti sekä Rakennusteollisuus RT:n ja yritysten kautta.

Yritysten apu on ollut elintärkeää sekä markkinoinnissa että opetussuunnitelmien teossa.”

KOULUTUS kestää kolme ja ten työssä pätevöityneet voipuoli vuotta. Toisena vuotena vat edetä työnjohtotehtäviin. tulee ilmoittaa, suuntautuu- Opiskelijoista 15 prosenttia vako talonrakennukseen vai inf- litaan tästä ryhmästä ammatilra-alalle. Opiskelija voi suorit- lisen polun kautta. Sama määrä taa myös molemmat suuntau- tulee yo-polun kautta ja loput tumisvaihtoehdot. valtakunnallisesta hausta.” ”Varsinkin infra-alan raken”Palkatkaa kesä- ja harjoittenusmestareista on valtakun- lutöihin myös nuoria työntekinassa huutava pula”, pitkän- jöitä. Jopa 16-vuotiaita voi ottaa linjan yrittäjä ja INFRAn jäsen, harjoittelijaksi, kun ottaa huoJukka Tuominiemi sanoo. mioon tietyt turvallisuusasiat”, Tuominiemi on ollut muka- lähettää Jukka Tuominiemi kolna aktiivisesti nostamassa kou- legoilleen terveisiä. lutuksen arvostusta ja tunnet”Mistä saamme uusia alan tuutta. työntekijöitä, jos emme tarjoa ”Koulutuksen avulla esimer- heille oppimismahdollisuukkiksi aiemmin ammatillisen sia?!” Saija Syväoja koulutuksen saaneet tai muu-  LISÄINFOA: OMAINFRA.FI

Lakimies Mikaela Aaltonen INFRAn lakitiimi ”Yrityksistä kysellään, millaista työtä nuorella saa teettää, mitä työaikoja tulee noudattaa ja mikä olisi oikea palkka. Lainsäädäntö kieltää tiettyjen vaarallisten töiden teettämisen alaikäisellä, eikä yötyötäkään voi tehdä, mutta kyllä sopiviakin tehtäviä aina löytyy.

Usein resurssipula hankaloittaa nuoren palkkaamista, kun sesonkiaikaan ei ole aikaa ohjata kokematonta työntekijää.

Tilaajiltakin voi tulla vaatimuksia esimerkiksi työmaalle pääsyn ja pätevyyskorttien suorittamisen osalta. Itse korostan aina työsuojelua: nuori pitää perehdyttää työhön huolellisesti. Työturvallisuusasiat on käytävä nuoren kanssa ajatuksella läpi ja huolehdittava suojavarusteista. Mielestäni kysymyksiä nuorten palkkaamisesta tulee vuosi vuodelta enemmän. Uskon, että erilaiset Kampanjat palkkaamismuodot, kuten tutusta ja tienaa -tyyppiset madaltavat kampanjat ovat madaltapalkkaamisen neet nuorten palkkaamikynnystä” sen kynnystä.”

Toiminnanjohtaja Antti Astrén INFRA Häme ja INFRA Keski-Suomi ”Etenkin pienissä yrityksissä hankaluutena on aloittelijan ohjaaminen ja opastaminen. Se vie yhden henkilön työpanoksen. INFRAlla on tehty työnantajille erittäin hyvä opas nuorten palkkaamisesta. Kun ja jos sen päälle herää lisäkysymyksiä, neuvon ottamaan rohkeasti yhteyttä alan oppilaitoksiin tekijöiden löytämiseksi, tai kysymään lisää vinkkejä alueen toiminnanjohtajalta. Esimerkiksi INFRA Hämeen alueella on kaikilla opintoasteilla useampikin hyvä oppilaitos, joissa opetus on laadukasta.

Tampereen ammattikorkeakoululla on maan laajuinen maine infrasektorin kouluttajana. Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan alueella on myös erinomaiset mahdollisuudet työllisOta yhteys tyä, ja täältä on helppo rohkeasti käydä töissä infrahanktoiminnanjohtajiin!” keissa ympäri Suomen.”

Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen INFRA Pohjois-Savo ja -Karjala ”Kova sääntely vaikeuttaa työelämään tutustumista infra-alalla ja jopa ammattiin opiskelevien nuorten harjoittelua työmailla. Kun vielä urakkakilpailut ovat tiukkoja eikä urakoiden sisään ole rakennettu mahdollisuuksia harjoittelupaikoille, yrityksillä tai hankkeilla ei ole varattuna resurssia nuorten ohjaamiseen. Toivonkin työn tilaajien ja alueiden yrittäjien ja oppilaitosten välille yhteistyötä hankintamenettelyjen kehittämiseksi niin, että nuorille tulee lisää mahdollisuuksia harjoitella infrahankkeissa. Tulijoita olisi; Ylä-Savon ammattiopiston ja Riverian infra-alan opinnot ovat vetovoimaisia. Ensisijaisia hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja. Amk-opintojen vetovoima on hyvä Savoniassa. Koulupudokkaista kannan huolta; käsisKannan huolta tään taitavia nuoria ei saa koulupudokjäädä työelämästä sivuun. kaista – löytyisikö Löytyisikö polku opintoihin ja töihin vaikka infrasta?” polku infrasta?”

7

8

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 3

Ei päivää ilman infraa

Kartturi arvostaa Suomen teitä

”MAAILMALLA

liikkuessa oppii arvostamaan suomalaista infraa. Meillä on maailman parhaat hiekkatiet”, kartanlukija Reeta Hämäläinen sanoo.

Reeta Hämäläinen ottaa tuntumaa suomalaiseen infraan niin kartanlukijana kuin ratsastajana.

Yllättävääkin vertailupintaa löytyy maailmalta.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: MARKO MÄKINEN

1

Infraa ei tule ajatelleeksi niin kauan kuin se toimii. Mitä enemmän matkustan rallin takia, sitä enemmän arvostan suomalaista infraa. Juuri nyt asia on mielessä valmistautuessani kisamatkalle Japaniin.

2

Maailmalla infran tärkeyden huomaa. Kaikkialla ei ole viemäröintiä tai salaojia, ja sateella tulvivat rallireitit voivat yllättää.

3

Puhdas vesi on Suomessa arkea! Kisamatkoilla hanasta voi tulla ruskeaa tai vain kylmää vettä tai ei vettä ollenkaan.

4

Arvostan sitä, että Suomesta löytyy paljon kunnossapidettyjä hiekkateitä, koska liikun paljon hevosten kanssa luonnossa. Arvostan myös hoidettuja maisema-alueita, puistoja ja viheralueita.

5

Rallin näkökulmasta suomalaiset hiekkatiet ovat ihan omaa luokkaansa. On hienoa, että kisojen jälkeen tiet kunnostetaan vähintään yhtä hyvää kuntoon kuin ne olivat ennen kisoja.

6

Autoilen paljon melkein päivittäin.

Liikkumista nopeuttaa se, että Helsingistä poispäin menevät moottoritiet ja Kehätiet toimivat hyvin ruuhka-aikoinakin – kiitos hyvin suunniteltujen liikenneyhteyksien.

7

Pidän siitä, että voin valita joko moottoritien tai maisemareitin melkein mihin tahansa päin Suomea ajaessa. Itse valitsen pienemmän mutkatien aina, kun se on mahdollista.

Rallinuotit tunteva kartanlukija Reeta Hämäläinen kilpailee Emil Lindholmin kanssa rallin WRC2-luokassa. Kaksikko varmisti maailmanmestaruuden kauden viimeisessä osakilpailussa Japanissa marraskuussa. Ralliuransa lisäksi Reeta on entinen kilpatason kouluratsastaja, joka harrastaa edelleen hevosia.

VIIVAN ALLA

Suomi joutui takariviin Suomi oli Euroopan kartalla näin syrjässä viimeksi Neuvostoliiton aikoina. Ukrainan sodan myötä liikenneinfran kehittämisestä tuli turvallisuuskysymys, johon ei ole helppoja vastauksia.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: INFRA RY

”Vientiteollisuutemme on Ruotsiakin riippuvaisempi tiestöstä, mutta silti käytämme siihen rahaa ajoneuvokilometreihin suhteutettuna viidenneksen vähemmän kuin Ruotsi”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö vertailee.

Eniten Suomi jää jälkeen kehittämisinvestoinneissa: kymmenen seuraavan vuoden aikana ne ovat Ruotsissa liki kolminkertaiset Suomeen verrattuna.

Suomessa on useita kymmeniä eripituisia tieosuuksia, joissa on

kaksi kaistaa, mutta liikennemäärä ylittää selvästi Väyläviraston suositukset. Elinkeinoelämän selvityksen mukaan alimitoitettujen osuuksien määrä tuplaantuu nykyrahoituksella vuoteen 2030 mennessä. ”Geopoliittinen riski toteutui” Suomen jälkeenjääneisyys erityisesti tieinfrassa nousi uuteen valoon Venäjän hyökättyä Ukrainaan talvella 2022. ”Venäjän hyökkäyssodan seurauksena moni Suomen geopoliitti-

seen asemaan liittynyt riski toteutui kertaheitolla. Suomesta tuli nopeasti Euroopan pussinperä. Ei tarvita isoa selkkausta Itämerellä, kun paitsi vientiteollisuutemme, myös välttämättömyystarvikkeiden tuonti on vaarassa”, Syrjö muistuttaa.

Uusi tilanne vaatii vahvan vision Liikenneyhteydet Suomesta länteen kehittyvät Syrjön mukaan vain pitkän aikavälin liikennevisiolla. Merikuljetuksiin pohjaavalle viennille ja tuonnille on oltava vaihtoehtoja Itämeren rauhan rikkoutumisen varalta. ”Toimivat, nopeat ja turvalliset yhteydet keskeisille markkina-alueille tukevat huoltovarmuutta ja kilpailukykyä. Ne varmistavat investoinnit Suomeen uudessakin tilanteessa”, Syrjö perustelee.

Tähän asti Suomella on ollut visiot vähissä.

Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA varatoimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT

INFRA,

EK, Keskuskauppakamari, SAK, SKAL ja Tieyhdistys teettivät Suomelle liikennevision. Vision mukaan pääväylien modernisointi mahdollistaisi hiilineutraalin liikenteen ja parantaisi Suomen saavutettavuutta, huoltovarmuutta, kuljetusten taloudellisuutta ja liikenneturvallisuutta.

Tutustu: Infra.fi

”Koko 2000-luvun olemme alimitoittaneet perusväylänpidon. Tieinvestoinnit on puolitettu 1990-luvun alun tasosta. Nyt tiestö tarvitsee modernisointia, joka vastaa niin huoltovarmuuden, turvallisuuden kuin liikenteen uusien käyttövoimien tarpeisiin.”

Elinkeinoelämä ei kiirehtisi rakentamaan uusia yhteysvälejä, vaan korostaa vanhojen modernisointia.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan uusia avauksia.