Tyypillinen infraosaaja on yhä harvemmin koneiden keskellä kasvanut maatilan poika. Keitä tulee tilalle? Miten saada osaajat riittämään tulevaisuudessa?
OIKEISSA TÖISSÄ
Kieli haastaa, mutta muuten on rentoa, Suomeen Hollannista muuttanut Michel Bakker tuumii. Sivu 5
SOPIMISEN SOLMUT AUKI
Kansainväliset sopimusehdot on mahdollista ottaa haltuun, rohkaisee lakimies Karri Kivioja. Sivu 6
KOKO SUOMI KAIVAA
Anneli Komin vinkeillä siirryt sulavasti polvesta toiseen –ihan kuin Vähätalot Liedossa. Sivu 7
KOLMEKOLMEPOINTTIAPOINTTIA
Infra rapistuu, olosuhteet muuttuvat ja samalla rahalla pitäisi tehdä yhä vaativampia projekteja. Mikä neuvoksi, Nina Raitanen?
1
Tarvitsemme uusia tuotteita ja tapoja toimia, ja se edellyttää tutkimusta ja kehittämistä. Hallitus panostaa TKI-toimintaan Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta. Infratutkimuksen rahoitus niistä on hankalaa, kun ehtona on esimerkiksi vientipotentiaali ja kansainvälisyys. Infra on kansallista pääomaa, kehittämisvastuu on suomalaisilla. Muiden maiden tutkimus ei usein meille edes sovellu, mietitään vaikka tiestön nastarengaskulutusta. Kansallisten rahoituslähteiden pitää tarkistaa rahoitusehtojaan, jotta voimme taata turvallisen ja toimivan infran ilmastonmuutoksen kaltaisten ilmiöiden edetessä.
2
Infraverkostojen omistajalla on päävastuu alan kehittämisen rahoituksesta ja etenkin tavoiteasetannasta. Voisivatko tavoitteet tulla ministeriötasolta? Miten olisi Infran korjausvelka puoliksi 2035 ja rakentaminen hiilineutraaliksi 2050? Alan toimijat ja yliopistot valjastettaisiin löytämään keinot ja luomaan TKI-hankkeet. Rahoitus tulisi valtion alalle myöntämästä 5 miljoonan euron vuotuisesta tutkimusrahoituksesta. Kun tavoite on kirkas, tutkimus saa vauhtia ja käytännön sovelluksiin edetään nopeasti.
3
Yrityksillä on vastuu oman toiminnan kehittämisestä. Se tarkoittaa digitaalisuuden, turvallisuuden ja ympäristöasioiden edistämistä. Yrityksissä kehitettyjen tuotteiden tai toimintatapojen tuominen markkinoille on valitettavasti takkuista ja tyssää usein julkisiin hankintamenettelyihin, joissa on vaikeaa kilpailla innovatiivisuudella.
INFRA
INFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) jäsenja sidosryhmälehti. INFRA kokoaa yhteen infratoimialan Rakennusteollisuus RT:ssä. 1 500 jäsentämme ovat perheyrityksiä ja isoja valtakunnallisia infrayhtiöitä. Ne rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä ja kuntainfraa, tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja asfaltin sekä tarjoavat purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä teollisuuden materiaalilogistisia palveluja. Yhdessä uudistamme alaamme vetovoimaiseksi ja vastuulliseksi. LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi. Painopaikka Sanomala Oy, ISSN 2342-0812
KANSIKUVASSA työnjohtoharjoittelija Netta Korhonen. Kuva Aki Rask.
ALKUSANOIKSI
Palikat kasassa – uutta luvassa?
RSuomalaisrakentaja sen kun jalostuu kansainvälisissä hankkeissa.”
Anu-Liina Ginström
akennusala – kotimarkkinavetoista, supisuomalaista, suomalaisilta toisille suomalaisille. Pätevätkö vanhat määritelmät, vai onko päivitysten aika? Enää ei ole ainakaan ihan kaukaa haettua sanoa, että rakentaminen kansainvälistyy kovaa kyytiä.
Asuntorakentamisen käydessä kuumana talotyömailla riitti kansallisuuksien kirjoa. Nyt puolestaan yhä useampi suomalaisyritys vie rakentamisosaamistaan ulkomaille. Infrarakentajien suosikkikohteeksi näyttää nousseen Ruotsi. Suomeen rantautuu myös koko ajan enemmän kansainvälisten rakennuttajien hankkeita.
KESKEINEN syy muutoksiin on suhdanteissa. Asuntorakentamisen huippumenon hiipuminen vapautti kapasiteettia kansainvälisiin, teolliseen rakentamiseen painottuviin hankkeisiin.
Vastuullisuuden rima korkealle
Rakennusteollisuuden uunituore vastuullisuusohjelma avaa sateenvarjon toimialan vastuullisuustyölle auttaen alan toimijoita tunnistamaan kehityskohteita ja tarvittavia toimenpiteitä. Vastuullisuustavoitteiden seuraamiseen ohjelma antaa samalla yhteiset mittarit. Ne täydentävät mittareita, joilla lukuisat alan yritykset mittaavat ja raportoivat jo nyt tekemistään.
”Pohjustimme vastuullisuusohjelmaa olennaisuusanalyysillä, jossa tunnistimme
rakennusteollisuuden olennaiset vastuullisuusteemat. Näistä muodostimme viisi strategista vastuullisuusteemaa sen perusteella, mihin rakennusteollisuudella on suurin mahdollisuus ja kyky vaikuttaa”, johtaja Merja Vuoripuro Rakennusteollisuus RT:stä sanoo.
Valitut teemat ovat ilmastonmuutos (Vähähiilinen ja ilmastoresilientti rakennettu ympäristö), biodiversiteetti (Luontoa huomioiva rakentaminen), kiertotalous (Elinkaarilähtöinen toiminta), työvoima (Monimuotoinen ja hyvinvoiva henkilöstö) ja liiketoimintaperiaatteet (Läpi-
Infrarakentamisessa puolestaan valtion väylärahoitus ehti olla niukkaa vuosikausia. Se jos mikä ajaa kohti parempia markkinoita, vaikkapa juuri Ruotsiin. Rakentamissektorin kannalta paljon toiveita herättävä selitys kansainvälistymiselle ovat vihreän siirtymän investoinnit Pohjolaan. Täällä riittää edullista, puhdasta energiaa, viileyttä ja puhdasta vettä – kaikki siirtymän välttämättömiä tarveaineita.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n keräämän datan (ek.fi/dataikkuna) mukaan Suomessa on vireillä 280 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Valtaosa on varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja vain viitisen prosenttia tuotannossa. Todella monessa taustalla on ulkomainen investori.
EK:N datan perusteella Suomessa rakennetaan nyt ja lähivuosina uutterasti etenkin tuulivoimaa, lämpöpumppulaitoksia, biojalostamoja ja siirtoverkkoja. Tulevaisuudessa yhä useampi infrarakentaja löytänee itsensä myös esimerkiksi datakeskus-, biotuote-, akkuteknologia- tai kiertotaloushankkeen perustustyömaalta.
Käsillä on siis herkullisen muuttumisleikin ainekset. Tutut väylä- ja kuntainfrahankkeet saavat rinnalleen jotain ihan uutta.
Kun uutta kohti mennään hyvin valmistautuneina, nöyrin mielin ja valmiina oppimaan uutta, suomalaisrakentaja sen kun jalostuu kansainvälisissä hankkeissa.
sen ja hallinnollisen vastuun kysymyksiin. Ympäristövastuun osalta halusimme korostaa vielä erikseen elinkaaren ja kiertotalouden merkitystä.”
Jokaiselle teemalle on määritetty haasteellinen tavoitetila ja toimenpidekokonaisuudet sekä mittarit tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusi ohjelma ohjaa myös infra-alan vastuullisuustyötä.
KAUHAAN TARTTUNUTTA
Johtava asiantuntija Nina Raitanen vastaa INFRAlla asfaltti- ja kunnossapitoasioiden kehittämisestä. Vapaalla tohtori Raitasta innostaa tanssi, hevoset ja koirat.
HALOO, ONKO TYÖMAALLA?
Vaikka läpi tuulen ja tuiskun
Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Työmaalla vain toimistolla? Otetaan selvää.
TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: KUVAT KATJA NISKAKOSKI JA NIINA KANNISTO
Muurame perjantai 29.11. kello 12
Puhelimessa: toimitusjohtaja Katja Niskakoski, KNK Networks
Missä menet? Päivän palaverit on hoidettu ja hyppäsin auton rattiin. Tie vie rautatieasemalle, josta matka jatkuu Helsinkiin.
Onko ollut kiireitä? Marraskuun Jarimyrsky aiheutti tekemiseen ison piikin muun työn oheen, kun korjasimme laajoja sähköverkkovikoja. Kaikki kynnelle kykenevät tarvittiin mukaan, ja pitkää päivää tehtiin.
Miten vuosi on sujunut? Näin loppuvuodesta voi sanoa, että voiton puolella ollaan. Kyseessä on ollut kaikkien aikojen tempoilevin ja erikoisin vuosi. Miksi näin? Energiaviraston päätös vuoden 2024 sähkönsiirtohinnoista hiljensi investointeja sähköverkkoon. Vaikutukset ovat näkyneet verkon kehityshankkeissa ja siinä, miten työntekijät saadaan pidettyä alalla. Mitä nyt tapahtuu? Vaikka töitä riittäisi, väki eläköityy kokeneemmasta päästä
ja osaamista poistuu sen myötä etenkin ilmaverkkopuolelta. Pohtimista riittää, mistä saamme uusia tilalle. Tähän asti olemme itse kouluttaneet infra-asentajamme koulun penkiltä harjoittelun kautta ammattilaisiksi. Mikä ratkaisuksi? Oppilaitosyhteistyö on edelleen tärkeää, mutta miten saada nuoret opiskelemaan? Alaa pitäisi osata markkinoida vetovoimaisesti heitä puhuttelevalla tavalla.
Miltä ensi vuosi näyttää? Yleensä rankat hetket kehittävät. Tämän vuoden hyviä puolia on se, että olemme saaneet uusia asiakkaita. Vuosi 2025 näyttää valoisammalta.
Onko joulu mielessä? Saaristolaisleivät ja laatikot ovat jo pakkasessa ja lahjat on ostettu. Meillä ”jouluksi kotiin”-slogan tarkoittaa sitä, että työmaat ovat paketissa ja kaikilla on aika hengähtää.
Yrittäjä Katja Niskakoski toivoo ensi vuodesta tätä vuotta parempaa ja tasaisempaa.
Hallitukselta
vihreää infralle
Hallituksen vuodelle 2025 esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Rakentamisella saadaan nopeita vaikutuksia. Etenkin infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, INFRA ry:stä arvioidaan.
”Digirata-hanke, Länsiradan rakentaminen sekä Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seutujen MAL-sopi-
hankkeet tuovat toteutuessaan infrarakentajille yli miljardin euron työt tulevien vuosien aikana”, sanoo toimitusjohtaja Paavo Syrjö
Hallitus antoi marraskuun lopulla eduskunnalle esityksen talousarvioesityksen täydentämisestä. Se sisälsi mittavia panostuksia väyläinfrastruktuuriin. Ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, lisäävät mahdollisuuksia työvoiman liikkumiseen kasvukeskusten välillä ja kaupunkiseutujen sisällä sekä vivuttavat merkittävästi asunto- ja muuta rakentamista.
”Tällä päätöksellä hallitus jatkaa määrätietoisesti hallitusohjelman toteuttamista
Niina Kannisto tietää kokemuksesta, ettei viherrakentaminen ole vain ruusuilla tanssimista.
HARKITSETKO INFRA RY:N JÄSENYYTTÄ?
Nyt pääset kokeilemaan rahanarvoisia jäsenetujamme määräajan maksutta! Kysy lisää toiminnanjohtajiltamme – infra.fi > INFRAn asiantuntijat –tai nakkaa meiliä: info@infra.fi
kasvun vauhdittamiseksi”, painottaa RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell ”Seuraavaksi tarvitaan myös kunnilta rohkeasti tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä", Randell kannustaa.
Rakennusalalle.fi avaa alan salat
Nyt se on täällä – yksi sivusto, joka kertoo kootusti koko rakennusalan uramahdollisuuksista!
Ajankohtaista-osiosta löydät uutiset, tapahtumat ja artikkelit, mutta myös inspiroivia uratarinoita ja videoita. Opoille-osio tarjoaa hyötytietoa kouluille, kuten linkkejä koulutusmateriaaleihin ja ohjeita työmaavierailuihin. Koulutus-osio opastaa
rakennusalan koulutuspolkuihin ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Töihin rakennusalalle -osio kokoaa yleistiedon alasta, sen työnkuvista ja yrityksistä.
Sivuston on tuottanut ja sen ylläpidosta vastaa Rakennusteollisuus RT.
ONKO sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton? Vinkkaa meille: info@infra.fi
Etsikkoaika on alkanut
Tie vie kohti kansainvälistymistä ja monimuotoistumista
Infrarakentaminen kansainvälistyy ja monimuotoistuu – totta vai tarua? Kun väki Suomessa vähenee, muutos on väistämätön. Se vie kuitenkin aikansa, jota ei ole hukattavaksi. On aika toimia.
TEKSTI: SARI OKKO KUVAT: AKI RASK JA PEXELS
Syntyvyys on kutistunut huippuvuodesta 1947 nykyiselle, 1820-luvun alkua vastaavalle tasolle. Se tarkoittaa sitä, että infra-alaltakin loppuvat osaajat. Siksi alan tulee kansainvälistyä ja monimuotoistua.
”Totta. Syntyvyystilastot kertovat, että 4–5 vuoden kuluttua opiskeluikään tulevat ikäluokat romahtavat. Tuohon tilanteeseen verrattuna nykytilanne on vielä erinomainen”, rakennustekniikan professori Pauli Kolisoja Tampereen yliopistosta sanoo.
”Ehdottomasti totta. Koska infra-alalta eläköityy seuraavien vuosien aikana jopa puolet enemmän osaajia kuin alalle valmistuu, kansainvälistyminen ja monimuotoistuminen on oikea suunta”, Destia Oy:n HRD-asiantuntija Lotta Lukka vahvistaa.
”Pitkällä aikavälillä totta, mutta vielä nyt pitkälti tarua, kun ajatellaan pienempiä, 20–40 henkilöä työllistäviä alueellisia yrityksiä”, INFRA Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Tuukka Liukko lisää.
Aikaa ei ole hukattavaksi
”Infra-alan kansainvälistymisen etsikkoaika on nyt”, Kolisoja korostaa.
Tampereen yliopistossa tilanteesta on otettu koppia avaamalla uusi polku infra-alan kansainvälisille opiskelijoille. Kun haku tänä vuonna avattiin, hakemuksia tuli 300. Hakijoista 20 valittiin, joista viisi otti paikan vastaan. He tulevat kaukaa Sri Lankasta, Intiasta, Iranista ja Pakistanista.
”Opiskelijoita haastatellessa kävi ilmi, että heillä oli vahva motivaatio hakeutua nimenomaan Suomeen. He olivat tehneet hyvinkin perusteellista
Nyt on tosi kysymyksessä. Etsikkoaika on käytettävä huolella hyödyksi.”
Pauli Kolisoja taustatyötä tutustuessaan maahan. Yksi opiskelijoista oli jopa aloittanut suomen kielen opinnot ennakkoon.”
Tampereelle etsittiin nimenomaan Suomeen jääjiä oikeanlaisella taustalla.
”Valittujen opiskelijoiden taustalta löytyy vahva rakennusalan perustutkinto ja osalta myös työkokemusta, joten diplomiopinnoille on hyvä pohja. He ovat lahjakkaita, motivoituneita sekä aktiivisia, ja jokaisella on ensisijainen tahtotila työllistyä Suomessa. Tämä on myös uuden opintopolun perimmäinen tavoite.”
Kortti on katsottava nyt Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on vielä pieni, mutta Kolisoja näkee sen hyvänä.
”Pääsemme näin harjoittelemaan asiaa ja kätilöimään yksilöllisesti työllistymistä. Opiskelijat ovat sopeutuneet Suomeen yllättävän hyvin, vaikka kukaan heistä ei ollut aiemmin edes käynyt Euroopassa.”
”Kansainvälisille opiskelijoille tulee löytyä kesä- ja diplomityöpaikkoja, mikä edellyttää tiivistä yritysyhteistyötä. Kun aikanaan keskustelimme yritysten kanssa pääaineopintojen sisällöistä ja työllistymispoluista, saimme paljon kannustusta. Nyt seuraamme mielenkiinnolla, miten puheet muuttuvat opiskelijoille tarjottaviksi mahdollisuuksiksi. Tämä
kortti yritysten kannattaa katsoa huolella.”
Moni haluaisi yhä pitää kiinni siitä, että suomea on osattava sujuvasti, jos mielii Suomessa työllistyä. Jatkossa voi olla realismia tinkiä tästä.
”Kieliopinnot ovat tärkeässä roolissa, mutta niihin ei yliopisto-opinnoissa voi valtavasti panostaa. On parempi, että meillä on päteviä ammattilaisia puutteellisella kielitaidolla kuin sujuvasti suomea puhuvia epäpäteviä ammattilaisia.”
Lisää monimuotoisuutta
Lotta Lukka korostaa kansainvälistymisen ohella monimuotoisuuden vahvistamista, sillä tekniikan alat ovat perinteisesti varsin sukupuolittuneita.
Tekniikan ala on ollut tähän asti harvan naisen ensimmäinen valinta, mutta naisten osuus on vuosi vuodelta kasvanut.
Destian henkilöstöstä noin 15 prosenttia on naisia, ja kesäharjoittelijoiden myötä osuus jopa tuplaantuu. Vuosittain taloon otetaan noin 250–300 harjoittelijaa.
Kaikkia tarvitaan – väestön vanheneminen ja vihreä siirtymä takaavat infraosaajien kovan kysynnän tulevaisuudessa. Työnjohtoharjoittelija Netta Korhonen Kruunusiltojen työmaalla Helsingissä syksyllä 2024.
mien erilaisuus muun muassa iän, sukupuolen, toimintatyylin, kansalaisuuden, taustan, kokemuksen ja persoonallisuuden osalta on positiivinen kehityssuunta”, Lukka kertoo.
”Koska infra-ala on monenlaisten ihmisten työpaikka, teemme ahkerasti töitä koulujen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sen eteen, että ala tulisi tutuksi jo varhain ja alalle hakeutuisi erilaisia ihmisiä erilaisine taustoineen, persoonineen ja sukupuolineen.”
Ei vain infra-alan haaste Oppilaitosten ja yritysten yhteispeliä tarvitaan yhä enemmän kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi suomalaiseen työelämään. Mitä nopeammin ja ennakoidummin lähdetään ottamaan pieniä askelia, sitä paremmin pärjätään pitkässä juoksussa, kun puhutaan esimerkiksi digitalisaatioon, tekoälyyn, vihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyvästä osaamisesta.
”Monikulttuurisuuden lisääminen edellyttää yhteistä kieltä työnantajan, työntekijän ja asiakkaan välillä. Pystyisimmekö infra-alan yritysten kanssa taklaaman tätä siten, että tunnistaisimme ne tehtävät ja työroolit, joissa voi aidosti olla esimerkiksi englannin kielellä toimivia osaajia? Olisi tärkeää myös jakaa kokemuksia moni-
kulttuurisissa tiimeissä toimimisesta sekä hyvistä käytänteistä ja oppia toisiltamme.”
Oppilaitosten opintosisältöjä kannattaa Lukan mukaan suunnitella yhdessä yritysten kanssa työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan.
”Teknisen osaamisen rinnalle on noussut vahva tarve muun muassa ihmissuhde-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidoille”, hän huomauttaa.
Myös Lukka peräänkuuluttaa kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen tulemisen helppoutta: ”Jos lupa-asioiden käsittelyprosessi on muualla joustavampi ja nopeampi, hakuvirrat saattavat kääntyä sinne. Tämä on yhteiskunnallinen, ei vain infra-alan haaste.”
Pitkässä putkessa mennään Tuukka Liukko katselee infraalan kehitystä erityisesti Kaakkois-Suomen ja noin 20–40 työntekijää työllistävien pk-yritysten näkökulmasta. Infratöissä ulkomaisen työvoiman osuus on tällä hetkellä noin 10 prosenttia.
”On päivänselvää, että uutta työvoimaa tarvitaan, kun yrittäjät ikääntyvät ja eläköityvät. Pitkässä putkessa kuitenkin on vielä monien yritysten kansainvälistyminen. Asia on ajankohtainen kasvuhakuisissa yrityksissä, mutta tilanne on toinen, jos yrityksen elinkaari on yrittäjän ikääntymisen myötä loppupäässään eikä toiminnalle ole jatkajaa”, Liukko sanoo.
Liukon mukaan kansainvälistyminen lähtee yrityksen johdon tahtotilasta työllistää maahanmuuttajataustaisia ja kansainvälisiä osaajia.
”Se puolestaan edellyttää, että usein aika ohuiksi ja tehokkaiksi hiottujen pk-yritysten organisaatioista löytyy resursseja uusien työntekijöiden ohjaamiseen ja perehdytykseen.”
Uutta apua alan yrityksiin
Liukko muistuttaa, ettei kansainvälistyminen ole pk-yrityksissäkään uutta – ovathan infrarakentajat hakeneet leipään-
OIKEISSA TÖISSÄ
Infra ry:n uusi tulevaisuus- ja digiryhmä starttaa vuonna 2025.”
Tuukka Liukko
sä ulkomaita myöten aina. Kansainvälistymisen tiellä korostuu nyt aktiivinen verkostoituminen, johon löytyy mahdollisuuksia niin INFRA ry:n kuin alueellisten yritysten kautta.
”Jos ajatellaan esimerkiksi aurinko- ja tuulipuistoja, datakeskuksia, akkutehtaita ja vetyyn liittyviä hankkeita, osallistuminen hanketoimijoiden infotilaisuuksiin on äärimmäisen tärkeää. Näin siksi, että yrityksissä tiedetään, mitä hankkeet edellyttävät: löytyykö sopivaa kalustoa, osaamista ja tekijöitä.”
Moni yrittäjä kohtaa kansainvälistyessään tilanteita ja haasteita, joista ei yksin selviä. Apua saa oman alan työnantajaliitolta, Suomessa käytännössä INFRA ry:ltä. Vuoden 2025 alussa INFRAlla starttaa uusi tulevaisuus- ja digiryhmä, jossa on mukana alan yrityksiä ja alueellisia oppilaitoksia.
”Tehtävänämme on tunnistaa sellaisia tulevaisuuden kehityslinjoja, joihin yritysten tulee reagoida sekä kehittää uusia konkreettisia työkaluja ja käytänteitä yritysten toimintamahdollisuuksien edistämiseksi”, ryhmää vetävä Liukko kertoo.
INFRA ry:n tulevaisuus- ja digiryhmään? Ryhmässä kehittämään ja uudistetaan infra-alan toimintamalleja. Nappaa auki lomake QRkoodista ja ilmoita 10.1. mennessä, jos haluat kuulla lisää. Ryhmän painopisteet päätetään 2025 aikana.
Suomi on hyvä paikka tehdä töitä
Hollantilainen Michel Bakker tuli
Suomeen kolme vuotta sitten, osti metsää, rakensi talon ja sai töitä.
TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: BRENDA VAN VLIET
Vuonna 1972 Hollannissa syntyneen Michelin isoisällä ja isällä oli maansiirto- ja maisemointitöitä tekevä urakointiyritys, joten Michel kasvoi kaivukoneiden, kuormaajien ja puskutraktoreiden parissa.
”Aloitin alan opinnot 16-vuotiaana, työskentelin alalla yli 30 vuotta ja perustin oman yrityksen”, Michel kertoo. Elämä muuttui kahdeksan vuotta sitten.
”Menimme työporukalla tekemään asfalttitöitä paikalle, jossa suomalainen rekkakuski nukkui rekassaan. Kävin kysymässä, voisiko hän siirtyä hieman.”
Se kysäisy osoittautui kohtalokkaaksi. Hollantilainen ja suomalainen jäivät juttelemaan, ja heistä tuli ystäviä. ”Kun ystäväni pyysi vierailulle, lähdin ja rakastuin heti Suomeen. Reissun jälkeen päätin myydä yritykseni Hollanissa ja aloittaa Suomessa uuden elämäni.”
”Suomessa on rennompaa”
Ensin Michel osti metsän ja rakensi talon. ”Siitä on nyt kolme vuotta ja olen joka hetki onnellinen, että tein sen.” Työn löytäminen infra-ammattilaiselle ei ollut kovin vaikeaa, joskin Michel kokee olleensa myös hyvin onnekas: ”Sain naapuriltani tiedon, että hänen työnantajansa Juha Mäkinen Mäkinen Worksilta etsii työntekijää. Sovimme tapaamisen ja loppu on historiaa.”
”Teemme paljon erilaisia infra-alan töitä. Talvikuukausiksi lähden Hollantiin, koska Suomessa maansiirtotyöt vähenevät. Tulen kuitenkin aina takaisin juhlimaan kollegoideni kanssa sitä, mitä kutsutaan pikkujouluksi.” Suomessa riitti opittavaa esimerkiksi maaperän suhteen. Työllistymiseen liittyvää byrokratiaa Michel ei sen sijaan kohdannut; Hollannissa sitä on kuulemma paljon enemmän. Pätevyysvaatimusten kuten työturvallisuuskortin hankinta hoitui työnantajan avulla.
”Ennakkoluuloihinkaan en ole juuri törmännyt. Suomalaisilla on kohtelias ´odota ja katso´ -asenne, eivätkä he siksi tuomitse nopeasti. Pidän siitä. Työelämä on myös Suomessa rennompaa kuin Hollannissa, jossa ´ei ole aikaa´ käydä lounaalla, vaan juostaan kilpaa kelloa ja aikatauluja vastaan.”
Kieli haastaa edelleen
Suomen kielen opinnot Michel aloitti jo Hollannissa. Kolmen vuoden opintojen jälkeen kieli on yhä vaikeaa. ”Suomeen tullessa piti opetella infra-alan sanasto ja oppia lukemaan piirustuksia. Se oli työlästä. Ilman suomalaisten apua asettuminen olisi ollut vaikeaa, mutta kun työskentelet ahkerasti ja opettelet jatkuvasti suomea, tämä on hyvä paikka asua ja työskennellä.”
Aurinko- ja tuulipuistoja, datakeskuksia, akkutehtaita – infra-alalla monimuotoistuu niin tekijäkunta kuin hankekantakin.
Michel Bakkerilla on nykyään Suomen kansalaisuus ja hän on löytänyt paikkansa infra-alalta. ”Kaikki on järjestynyt ihmeen hyvin.”
”Yksi ei voi pelata Unoa ja toinen šakkia”
Sopimusehdot hitsaavat kansainvälisen työmaan yhteen
Kun Suomessa käynnistyy kansainvälinen datakeskushanke, kaivukoneen kauha heilahtaa siinä missä perisuomalaisessa tiehankkeessakin – mutta millaisin sopimusehdoin? Infrahankkeiden monikansallistuminen on tulevaisuutta, joka on jo täällä. Se muuttaa sopimuskulttuuria.
Rakennusyritysten juridiseen neuvontaan erikoistunut lakimies ja yrittäjä Karri Kivioja on pannut merkille, että kansainvälisiin projekteihin ja esimerkiksi FIDIC-ehtoihin liittyviä kyselyitä tulee yhä enemmän.
”Tämä on ollut usean vuoden prosessi, joka on kiihtynyt parin viime vuoden aikana.”
Kansainväliset hankkeet pakottavat päivittämään sopimusosaamista. Vuosikymmenten saatossa kotoisissa väyläja kuntainfrahankkeissa opittu ei usein päde.
”Monikansalliset rakennuttajat edellyttävät yhä useammin kansainvälisten sopimusmallien ja -ehtojen käyttöä ja sitä, että sopimusketjussa kaikki toimivat samoilla pelisäännöillä. Back-to-back-malli, jossa kaikki merkittävimmät kumppanit koko ketjulla sidotaan vastaavilla ehdoilla kuin pääurakkasopimuksessa, on selvästi yleistynyt. Pääurakkasopimuksesta otetaan vähintään mausteita aliurakkasopimukseen.”
Kivioja pitää yhtenäisyydenvaatimuksia loogisina: ”Ei tätä ilkeyttään tehdä. Yhteisillä ehdoilla varmistetaan, että ketjuun ei tule katkoksia. Hankkeessa yksi ei voi pelata Unopeliä ja toinen šhakkia.”
Kun kansainvälisiä sopimusehtoja verrataan perinteisesti infraurakoissa käytettyihin sopimusehtoihin, eroja on usein takuuajoissa, viivästyssakoissa, vastuurajoituslausekkeissa, laadun varmennuksessa, maksuehdoissa, vakuuksissa, menettelytapamääräyksissä ja riidanratkaisulausekkeissa.
Kivioja korostaa etenkin menettelytapamääräysten eroja ja niihin perehtymisen tärkeyttä. Niillä on kv-hankkeissa suuri rooli, eikä niitä osaamatta voi hankkeissa pärjätä.
”Tilaajalla on usein esimerkiksi oikeus päättää sopimus vapaan harkintansa mukaan vaikka kesken urakan. Urakoitsija on silloin oikeutettu korvaukseen vain siihen asti tehdystä työstä”, hän mainitsee esimerkin.
Toisaalta kansainvälisissä sopimusehdoissa hankekohtaiset poikkeukset ja räätälöinti on yleistä: erot sopimuksissa voivat olla hyvin yksilöllisiä.
Terveisiä ”Möttösille”
Uskaltaako pienyritys, vaikka Maija Möttösen Maarakennus, lähteä hankkeeseen, jossa noudatetaan kansainvälisiä, räätälöityjä sopimusehtoja?
”Kansainvälisiä urakoita tehdään erilaisilla pelisäännöillä, mutta kyllä nämä ovat opittavissa huolellisesti perehtymäl-
lä. Sopiminen on näissäkin ihan järkeenkäyvää ja loogista toimintaa. Vaikka asiaa halutaan joskus mystifioida, kyse ei ole vielä ydinfysiikasta”, Karri Kivioja rauhoittelee.
Juristilla on silti Möttöselle selkeä viesti.
”Sopimus pitää ottaa vakavasti. Ehdot ovat välillä ankariakin; esimerkiksi jos et tee jotain tiettyä ilmoitusta kahden tai kolmen päivän kuluessa, menetät vaadeoikeuden. Möttösenä käännättäisin sopimukset ja lukisin ne läpi omin silmin, ei niin että joku tulkitsee ne minulle. Ottaisin myös hyvän ja kirjaustaitoisen työmaainsinöörin hankkeeseen.”
Monissa hankkeissa on saatu hyviä kokemuksia hankkeen alussa pidetyistä kick-off-tilaisuuksista, joissa käydään työmaaorganisaation kanssa yhdessä läpi hankekohtaiset erityiset riskit, käytetyt ehdot ja tärkeät menettelytapamääräykset. Joskus tilaisuuden pohjalta on tehty vielä erillinen huoneentaulu sopimuksen keskeisimmistä kohdista työmaakopin seinälle. Siinä vastataan mitä jos -kysymyksiin, kuten mitä jos tulisi muutostyötarve tai välttämätön este työn jatkamiselle – miten silloin tulee toimia.
Sopimuskulttuurin muuttuminen edellyttää urakoitsijal-
ta kansainvälisten sopimusehtojen tuntemusta ainakin karkealla tasolla. Sopimusmuotojen eroja on tunnistettava ja sopimustekniikkaa hallittava aiempaa monipuolisemmin. Englannin kielen taito korostuu.
Puhe- ja kirjoitustaito kunniaan
Ehkä hieman yllättäen tärkeiksi taidoiksi nousevat, sopimuksen tarkan lukemisen lisäksi, puhuminen ja kirjoittaminen.
”Jos kyseessä ei ole julkinen hanke, sopimusehdoista on pystytty myös neuvottelemaan ja tuomaan niihin reaalinäkökulmia. Esimerkiksi sopimukseen on voitu kirjata tilaajan oikeus siirtää jotain työvaihetta pelkällä ilmoituksella, mikä ei välttämättä onnistu Suomen ilmastossa. Tällaisissa tapauksissa on osattava avata suu ja tuotava esiin näkemyksensä. Kokemukseni mukaan urakoitsijoiden näkökulmia on aika ajoin hyvinkin kuunneltu.”
Yrityksissä tarvitaan lisäksi yhä lujempaa panostusta projektinhallintaan ja raportointiin.
”Pelkkä rakentaminen ei enää riitä, vaan projektia hallitaan myös kirjallisella jäljellä, joka kokonaisuudesta syntyy.
Jatkuvasti koko hankkeen ajan pitää jäädä kirjallinen jälki siitä, mitä on tehty.”
Kustannusseuranta, ennusteet, poikkeamat – ajantasaraportointi näistä on esimerkki kirjallisesta jäljestä, jota rakentajan tulee työstään jättää.
Se mikä tiedon kirjaamisen hetkellä maistuu byrokratialta, voi koko hankkeen tasolla lisätä tehokkuutta: ”Tiukoillakin
Tulevaisuudessa yhä useampi infrarakentaja voi löytää itsensä esimerkiksi kansainväliseltä datakeskus-, biotuote- tai akkuteknologiahankkeen työmaalta. Se edellyttää uudenlaisen sopimuskulttuurin opettelua, tietää Karri Kivioja.
määräajoilla tarkoituksena on oikea-aikainen asioiden esille nostaminen. Pulinat pois, jos et toimi oikein. Ei näitäkään ilkeyttään ole tehty.”
Kivioja haluaa korostaa myös rakennuttajan roolia.
”Jos menettelytapamääräysten takia joudutaan jatkuvasti menemään pelkästään tiettyyn muodolliseen raportointiin ja reklamointiin, alkaa itse rakentaminen tökkiä. Sekä rakennuttajan että urakoitsijan on tunnettava pelin henki. Asioita on ratkottava aktiivisesti yhdessä työmaalla. Parhaassa tapauksessa jokainen asia, erimielisyys, ongelma ja häiriö ratkotaan erikseen niin, että niistä ei ehdi tulla lumipalloja.”
Kyllä suomalainen pärjää Vaikka sopimusmaailma muuttuu, Kivioja luottaa suomalaisten rakentajien pärjäämisen. Vihreän siirtymän investointien Suomeen saaminen ei varmasti kilpisty suomalaisen infra- tai muun rakennussektorin kokemattomuuteen kv-hankkeissa.
”Osaamista meiltä tuntuu löytyvän hankkeissa pärjäämiseksi. Nyt kun on tullut uusia, laajoja kansainvälisiä hankkeita, koko ajan myös tietomäärä kasvaa. Iso hanke on kuin yliopisto: sen kautta osaaminen leviää koko kenttään.”
Isommaksi uhkakuvaksi investointien saamisen kannalta Kivioja näkee sen, miten vakaa sääntely- ja verotusympäristö Suomessa on.
”Tämä on enemmän yleispoliittinen kysymys. Suomalaisilla on hyvä kyky oppia uutta ja pärjätä.”
Maanrakennusliike Vähätalo tarjoaa maarakennusurakointia, teiden talvihoitoa, maa-aineskuljetuksia ja työkonevuokrausta Lounais-Suomen alueella. Vanha isäntä Tomi ja jatkaja Tatu Vähätalon on helppo hymyillä, kun sukupolvenvaihdos on maalissa.
Sujuvan omistajanvaihdoksen ABC
Onnistuneet omistajanvaihdokset varmistavat infra-alan jatkuvuuden. Sujuva kapulanvaihto on yrityksen ja yhteiskunnan etu.
TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT MAANRAKENNUSLIIKE VÄHÄTALO JA SUOMEN YRITTÄJÄT
Kun yrityksessä omistajanvaihdos ajankohtaistuu, pelissä on paljon: yrityksen ja isossa kuvassa koko alan jatkuvuus ja kasvu, työpaikkojen säilyminen ja uusien luominen sekä alueellinen elinvoima. Perhesuhteetkin voivat olla koetuksella. Yrittäjän tärkeässä etapissa pitää olla apua helposti tarjolla.
Valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi, ov-foorumi, on perustettu helpottamaan ja vauhdittamaan yrityskauppoja ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksia Suomessa. Foorumi on 27 organisaation yhteistyöverkosto, jossa myös INFRA ry on mukana.
Omistajanvaihdosfoorumia koordinoi Suomen Yrittäjät.
”Ostajaa etsiessä kannattaa katsoa ulkopuolisen ostajapotentiaalin lisäksi oman alan sidosryhmiä, omia asiakkaita, työntekijöitä sekä muita alan toimijoita”, Yrittäjien omistajanvaihdostoiminnan päällikkö Anneli Komi neuvoo.
Omistajanvaihdos tuottaa tutkitustikin kasvua yritykseen. Uusi omistaja tuo mukanaan usein uusia ideoita ja investointeja sekä kehittää yrityksen liiketoimintaa.
”Tutkimusten mukaan noin puolet omistajanvaihdoksia tehneistä yrittäjistä raportoi vähintään 10 prosentin toteutuneesta liikevaihdon vuosikasvusta. Muista yrittäjistä kasvusta kertoi vain noin kolmasosa.”
Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti tänä syksynä Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan lopettaessa.
Selvityksen mukaan yrittäjistä 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle ja 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen, eli aikoo siirtää yrityksen perheen sisällä. 20 prosenttia vastaajista uskoi yritystoiminnan päättyvän kokonaan.
”Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristy-
1. Lähde liikkeelle tarpeeksi ajoissa. Prosessi voi olla pitkä ja vaativa hoitaa liiketoiminnan ohella. Siihen on hyvä varata useita vuosia.
2. Käytä asiantuntijaa apuna. Oikeanlaista apua käyttämällä pääset joustavasti hyvään lopputulokseen.
3. Kerro myyntiaikeista julkisesti. Ostajan löytäminen on helpompaa, kun yritys on esimerkiksi julkisilla kauppa-alustoilla.
Yhä useampi tähyää Ruotsiin
Ruotsi vetää taas suomalaisia, nyt infran pariin. Mistä on kyse, ja mitä lähtijän on hyvä tietää?
TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM
Janne Mäenpää, toiminnanjohtaja, INFRA Pohjoinen
INFRA ry:n jäsenten yhteydenotot Ruotsin markkinoille laajentamisesta ovat olleet kasvussa. Kyselyt koskevat esimerkiksi urakkasopimuksia, työsuhdeasioita, henkilö- ja konevakuutuksia, viranomaisraportointia ja verotusta. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa painottuvat, mutta yksittäisiä kyselyitä tulee kaikkialta Suomesta. Kynnys lähteä Ruotsiin on todennäköisesti madaltunut, kun suuret, kasvuhaluiset suomalaisyhtiöt ovat käynnistäneet siellä isoja urakoita ja perustaneet tytäryhtiöitä. Pienemmät jäsenet kokevat, että on helpompi mennä suomalaistaustaisen päätoteuttajan kumppaniketjuun. Ruotsiin lähteneet korostavat ennakkovalmistelua; siihen panostettu aika ja raha näkyvät urakan aikana. INFRAn opas Ruotsissa urakointiin auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja tunnistamaan asiat, joista pitää ottaa selvää.
neet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen ja yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen.”
Vähätalojen yritys sulavasti polvesta toiseen
Lietolaisessa 12–14 työntekijää työllistävässä Maanrakennusliike Vähätalo Oy:ssä sukupolvenvaihdoksen pohdinta alkoi syksyllä 2019.
”Kävimme erilaisissa tilaisuuksissa kuuntelemassa vaihtoehdoista sekä toteutuneista tapauksista”, yrityksen vanha isäntä, Tomi Vähätalo, kertoo.
”Kävimme myös konsultin puheilla, ja lopullinen päätös aloituksesta tehtiin samana syksynä”, jatkaja Tatu Vähätalo lisää.
”Konsulttitoimiston avulla löytyi kolme erilaista vaihtoehtoa, kuinka toteuttaa sukupolvenvaihdos. Vaihtoehdoista valitsimme meille sopivimman. Käytännön työn teki konsulttitoimisto.”
Omistajanvaihdos saatiin valmiiksi syksyllä 2024, jolloin yrityksen koko omistus siirtyi Tatulle.
”Suunnittelu kannattaa aloittaa riittävän ajoissa ja ammattilaisen apu on ehdottoman tärkeää, että kaikki menee suunnitellusti ja oikein”, painottavat Tatu ja Tomi.
OV-FOORUMIN VERKOSTOT, NEUVONTA JA KOULUTUKSET OVAT INFRAN JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ. KUN OMISTAJANVAIHDOS ON AJANKOHTAINEN, OMA INFRA AUTTAA: OMAINFRA.FI/OMISTAJANVAIHDOS.
Nina Mänty-Sorvari, opiskelija (rakennustekniikka, infrarakentaminen), TAMK Työskentelin kesän Kreate Sverigellä Tukholman ohitustien tunnelityömaalla projekti-insinöörinä. Tehtäviin kuului mm. työmaapäiväkirjan pitoa, henkilöstö- ja koneresurssien hallintaa, aikataulutusta ja raportointia. Työkulttuurissa korostui sosiaalinen kanssakäyminen; fika-hetket eli kahvitauot olivat suuressa arvossa ja lounas pyrittiin syömään yhdessä. Käytössä oli "skandinaviska språk" – ruotsia ja norjaa suloisessa sopusoinnussa. Tarpeen mukaan täydennettiin englannilla, ja työmaalla kuuli myös puolaa ja viroa. Itselläni ruotsin kouluarvosana oli kiitettävä, käytännön kielitaito ehkä kohtalainen. Kirjallinen viestintä sujuu paremmin. Työtehtäviini ruotsinkielentaitoni riitti silti hyvin. En olisi arvannut, että infraopinnot vievät heti ulkomaille töihin. Kun tällaisen mahdollisuuden saa, kannattaa siihen tarttua rohkeasti ja kertailla ruotsin kieltä jo etukäteen. Itse olen ehdottoman kiitollinen tästä arvokkaasta oppimiskokemuksesta.
Risto Takkinen, yrittäjä, Ripasto Suomalaisten infrayritysten kiinnostus Ruotsiin on kasvanut viime vuodet. Syyt ovat samat kuin virolaisilla tulla Suomeen tai ukrainalaisilla mennä Viroon: mennään kohti parempia markkinoita. Suomalaisten mahdollisuudet Ruotsissa ovat varmasti hyvät. Tärkeintä on tehdä asiat oikein jo laajentumispäätöstä suunniteltaessa. Toiseen maahan ei kannata lähteä projektiluonteisesti kokeilemaan. Ruotsalaiset julkiset tilaajat lobbaavat ulkomailla hankkeitaan, ja virallisesti ulkomaiset toimijat ovat erittäin tervetulleita, mutta käytännössä asia ei aina ole näin ruusuinen. Olen törmännyt myös ennakkoluuloihin. Paras keino vastata niihin on kunnioittaa maan toimintatapoja ja määräyksiä. Niistä pitää ottaa selvää ennalta. On harhaluulo, että kaikkialla tehdään asiat samoin tai oma tapa toimia kelpaa uudessa maassa. Nöyryys on aina tervettä, kieli- ja ammattitaito välttämättömyys. Ruotsiin ei kannata mennä kuvitellen, että englannilla pärjää. Suomalaistoimijan voi olla vaikea rekrytoida henkilöstöä, mutta paikallisen henkilöstön löytäminen on edellytys pitkäjänteiselle toiminnalle.
INFRAN JÄSEN, HALUATKO LISÄTIETOA URAKOINNISTA RUOTSISSA? KOKOSIMME AINEISTOA AVUKSESI OMAINFRA.FI:HIN. AINEISTON TARKASTELU EDELLYTTÄÄ KIRJAUTUMISTA. OMAINFRA.FI/ETUSIVU/RUOTSIIN-URAKOIMAAN
Rikollisuus kulkee yli rajojen
Vuoden Poliisi 2024, rikosylikonstaapeli Mirka Törhönen työskentelee Europolissa Hollannin Haagissa. Miten infra näkyy Törhösen työssä ja arjessa?
TEKSTI:
1
Europolin tärkeimpiä tehtäviä on tukea jäsenmaiden yhteistyötä rikostorjunnassa. Se tarkoittaa muun muassa tiedon analysointia ja vaihtamista maiden välillä. Rikollisten työkaluja ovat tänä päivänä kännykät ja tietokoneet, joten teemme paljon töitä tietoverkoissa.
2
Infrarakentajia koskettavia rikoksia tehtaillaan kansainvälisesti tilaustöinä; pienkaivukoneita varastetaan, isommista viedään arvokasta laitteistoa kuten ajotietokoneita ja satelliittipaikantimia. Näitäkin selvitämme yli rajojen.
3
Hollannissa asuu pienellä alueella liki 18 000 000 asukasta, joten infran merkitys arjessa korostuu. Joukkoliikenne toimii jouhevasti kaikissa tilanteissa: jos rataosuus suljetaan, tilalle tulee heti korvaava vaihtoehto. Vain jos sataa lunta, kaikki menee kiinni.
4
Vesi ja vajoava savinen maaperä tuottavat täällä runsaasti töitä. Jopa viidennes asukkaista asuu merenpinnan alapuolella.
5
Ilmastonmuutokseen varaudutaan jo monin tavoin: patoja vahvistetaan, pengerryksiä korotetaan, jokiuomia syvennetään, asfalttia poistetaan, kasvillisuutta lisätään, viemäreitä kunnostetaan ja sadevesikerääjiä asennetaan.
6
Tuulipuistot ovat voimissaan, sillä Hollannissa tuulee aina. Aurinkoenergiankin osuus kasvaa koko ajan. Sähkökatkoksista ei ole riesaa eikä maanpäällisiä sähköverkkoja ole näkyvissä.
7
Sesonkiaikaan paikallinen matkatoimisto lennättää joka viikko 6–7 koneellista hollantilaisia Lappiin. Suomessa on aina tilaa ja puhdasta luontoa; kun Hollannista löytyy hyvä paikka, siellä on heti miljoona ihmistä.
”Vuoden Poliisi -valinta on merkittävin kunnianosoitus, jonka poliisi voi uransa aikana saada”, Mirka Törhönen sanoo.
Nyt riittäisi raidetöitä – mistä osaajat?
Rataverkolla piisaa korjattavaa, ja raitiotietkin pitäisi rakentaa. GRK:n projektipäällikkö Eija Laukkanen pohtii rataosaajien riittävyyttä.
TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVA: EIJA LAUKKANEN
1. Rataosaamiselle on valtava kysyntä – loppuuko se kesken? Se on vaarana. Mikään oppilaitos ei kouluta asentajia suoraan ratarakentamiseen tai -kunnossapitoon. Ammattiin ponnistetaan muiden perustutkintojen kautta työssä oppien. Kun pitkän linjan rata-ammattilaisia jää eläkkeelle ja arvokasta tietotaitoa häviää, korvaavia resursseja ei ole valmiina.
2. Mitä taitoja tarvitaan eniten?
Osaamista tarvitaan tasaisesti kai-
killa sektoreilla. Itse olen havain nut haasteita löytää etenkin asen tajatason tekijöitä. Turvalaitea sentajan tehtäviin saa sähkö- ja automaatioalan perustutkin non suorittaneita, jotka työn ja turvalaiteasentajan päte vyyskoulutuksen myötä oppivat ammattiin. Tilanne on heikompi radan päällys rakenteiden asennuksessa. Työnjohtotehtäviinkin on ajoittain vaikea saada pätevää henkilöstöä.
3. Miten osaajapula ratkeaa?
Tarvitaan lisää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä: teoriaa, perusteita ja it-taitoja koulusta, käytäntöä yrityksessä. Nyt koulutus on pitkälti työantajien ja radanpidon pätevyyskoulutuksia tarjoavien koulutuslaitosten vastuulla. Infra-alan oppilaitosten koulutusohjelmissa ei juuri ratarakentamista huomioida; omaa opintosuuntaa ei ole, ja vapaavalintaiset opinnotkin ovat harvassa. Työvoimakoulutuksia työnantajan ja koulutuslaitoksen yhteistyönä ja joitakin oppisopimuskoulutussopimuksia on ollut. Muutama
Ratasosaamisen varmistamiseksi GRK on osallistunut aktiivisesti oppilaitosja rekrytapahtumiin, kiertänyt ammattikorkeakouluja ja tarjonnut kesäharjoittelupaikkoja, Eija Laukkanen kertoo.
YRITYS! Kehitä koulutuslaitosyhteistyötä, tarjoa harjoittelupaikkoja, panosta osaamistarpeidesi ennakointiin ja mahdollista tekijöillesi monipuolinen työkokemus ja referenssit!
TIESITKÖ?
Mirka Törhönen työskentelee analyytikkona ja asiantuntijana Europolissa eli Euroopan poliisivirastossa, jonka päätarkoituksena on tehdä Euroopasta turvallisempi. Se tukee jäsenvaltioita terrorismin, kyberrikollisuuden sekä muun vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
korkeakoulu tarjoaa rata-alan opintokokonaisuuksia. Tarjontaa tarvitaan lisää.
4. Mihin asti pätevyyskoulutus voisi paikata tilannetta?
Useat koulutuslaitokset tarjoavat radanpidon pätevyyskoulutuksia valtion rataverkon haltijan osaamis- ja pätevyysvaatimusten mukaisesti. Ne eivät ole ammattitutkintoja, vaan osoittavat vain tietyn ratatyössä tarvittavan työpätevyyden hallinnan. Jotkin pätevyydet saadaan vasta vuosien työkokemuksen jälkeen. Pätevyysvaatimuksissa on ollut havaittavissa selkeää tiukentumista; koulutukseen on vaikeampi päästä ja työkokemusta saatetaan vaatia enemmän. Tiukennuksilla varmistetaan lähtötaso kouluttautumiselle, mutta voidaan myös hankaloittaa pätevyyden saantia. Alan toiveena on myös vaihdepätevyyden palauttaminen omaksi pätevyydekseen.
