Infra 2/2023

INFRA

TEEMANA INFRARAKENTAMINEN JA LUONTO – LUONTOPOSITIIVISUUDESTAKO ALAN UUSI LIIKETOIMINTAMALLI? JÄRJESTÖJULKAISU

TALVI 2024 SUOMEN MAA- JA VESIRAKENTAJIEN OMA LEHTI

infra.fi/lehti

KESTÄÄKÖ VERKKO TULEVAA?

Maakuntien teiden ja ratojen analyysille oli tilausta, kertoo EK:n Tiina Haapasalo.

Sivu 2

”Kusessa ollaan.”

Juha Laurila, INFRA ry

Luontokadosta tuli systeeminen riski koko yhteiskunnalle.

Infratoimiala heräilee tilanteen lohduttomuuteen, mutta miksei alan keinoja luonnon elvyttämiseksi saada laajamittaisesti käyttöön?

MITÄ SAISI OLLA?

Ammattipäivät 13.−14.3.2024 tarjoavat seitsemän menuvaihtoehtoa infraosaajille.

Sivu 6

SIVU

4

EI SE VAAN ONNISTU!

Jane Hölsö reissaa juontajana ja näyttelijänä ympäri maata eikä selviäisi ilman infraa.

Sivu 8

SIVU 2 KOLME POINTTIA: UUSI PJ JUHA ARVOLA HALUAA JOJO-HOMMAN SEIS SIVU 3 HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

2

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

Saat kristallipallon ja minuutin aikaa kurkistaa infratoimialan tulevaisuuteen parin vuoden päähän. Mitä näkyy?

1

Valtion väyläinfran korjausvelan pienentämiseen on saatu vakaa rahoitustaso, joka pysyy. Yrittäjille infratuotannon parissa menee vaikeaksi, jos volyymit ovat tänä vuonna 50 ja ensi vuonna 100. Jojo-homma on saatava seis ja ennustettavuutta lisää, jotta yritykset uskaltavat investoida. Myös alan markkinointi nuorille ja muille uravalintaa miettiville helpottuu, jos voisimme kertoa, että alalla on töitä nyt ja tulevaisuudessa.

2

INFRAn jäsenet ovat tehneet läksynsä luontoasioissa ja selvästi nykyistä valmiimpia vastaamaan luontokadon haasteeseen. Minullakin on rakennusalan biodiversiteettitiekartta vielä puolitiessä. Aion lukea sen tarkasti ja haastan kaikki INFRAn jäsenet tekemään saman. Jos jotain asiaa ei nyt ymmärrä, se annetaan vielä anteeksi, ja aina voi kysyä INFRAn asiantuntijoilta apua. Muutaman vuoden kuluttua se on jo anteeksiantamatonta – ja todella huonoa bisnestä.

3

Isosta osasta maa-ainesrallia on tullut pölyistä historiaa. Uusiomateriaalien käyttö on lisääntynyt, ja sitä kautta yritykset luoneet uutta liiketoimintaa rakennusalalle ja petranneet alan mainetta. Uusiomateriaalien tuotantopaikoille järjestyy sujuvasti lupa, ja julkisissa hankinnoissa tilaajat edellyttävät laajasti uusiomateriaalien käyttöä.

INFRA INFRA-LEHTI on INFRA ry:n (Infra.fi) julkaisema jäsen- ja sidosryhmälehti.

INFRA RY kokoaa yhteen infratoimialan Rakennusteollisuus RT:n alla. Yli 1500 jäsentämme ovat pääosin pieniä ja keskisuuria perheyrityksiä ympäri Suomen. Jäsenenä ovat myös isot, valtakunnalliset infrayhtiöt.

Jäsenemme rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä ja kuntainfraa sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja asfaltin.

Ne tarjoavat myös purku-, kierrätys- ja nostopalveluja sekä materiaalilogistisia palveluja esimerkiksi kaivosteollisuudelle.

YHDESSÄ uudistamme alaamme vetovoimaiseksi ja vastuulliseksi. Kysy meiltä infra-alasta, me palvelemme!

LEHDEN päätoimittaja on Anu-Liina Ginström, anu-liina.ginstrom@infra.fi. Taitosta vastaa Aku Räty, aku.raty@akkudesign.fi.

Painopaikka Sanomala Oy, ISSN 2342-0812.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Herätys, sinä sankari siellä!

Rakennusalan tiekartat velvoittavat meitä uskomaan vastuullisuustyöhön.”

taantumassa moni yritys kuuluu hakevan säästöjä juuri ympäristön ja vastuullisuuden asiantuntemuksesta.

INFRAssa emme anna periksi. Haluamme valaa uskoa vastuullisuustyöhön infra-alalla ja tukea yrityksiä siinä. Rakennusalan hiili- ja luontotiekartat velvoittavatkin meitä tähän.

Talvella ja keväällä on uutta luvassa. Vuoden vaihteessa valmistuvat Oma INFRA -jäsenpalveluun vastuullisuussivut, joiden sisältöä olemme tuottaneet yhdessä jäsentemme vastuullisuusosaajien kanssa.

Ratekon Vastuullisuus rakennusalan pk-yrityksissä -koulutusmateriaali tulee INFRAn jäsenille maksutta tarjolle. Lue lisää perjantain viikkokirjeistä joulukuun alussa ja ilmianna kiinnostuksesi!

Vuonna 2024 käyttöön tulee myös uusi, pilvipohjainen vastuullisuusraportoinnin työkalu jäsenille.

Olemme jo pitkään keränneet jäsenyritysten tapaturmatietoja. Uudella järjestelmällä yritykset voivat tapaturmatietojen ilmoittamisen lisäksi tehdä hiilijalanjälkilaskentaa. Tämä lisää vastuullisuusdatan ajantasaisuutta ja tarkkuutta ja mahdollistaa yrityksille oman toiminnan vertaamisen muihin.

Anu-Liina Ginström

M

oni vastuullisen yritystoiminnan kehittäjä jättää syksyn taakseen ristiriitaisin ja vähän synkinkin miettein.

Syyspimeillä uutisoitiin muun muassa, että fossiilienergia-ala saa rahoitusta yhä samoilla ehdoilla kuin vähemmän saastuttavat yhtiöt. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen, sillä yleistymisestään huolimatta fossiiliton energiantuotanto riittää tyydyttämään vain murto-osan ihmiskunnan kasvavasta energiantarpeesta.

Järin mieltä ylentävä ei ollut se tuore Eurostat-raporttikaan, jonka mukaan Suomi on EU:n pohjasakkaa kiertotalouden edistämisessä.

Varainhoitoyhtiö Blackrockin raportti puolestaan kertoi fossiilittomaan talouteen siirtymisen johtavan pulaan monista tutuistakin raaka-aineista ja nostavan niiden hintoja, mikä voi näkökulmasta ja ilmastoahdistuksen asteesta riippuen olla itkun tai ilonkin aihe.

Kurjaa on ollut tarjonta myös puskaradiossa. Nyt jos koskaan tarvitaan ilmaston ja luonnon pelastajia, mutta

RAKENNETUN ympäristön ja rakentamisen vaikutus sekä ilmastoon että luontoon on suuri.

Sinä joka luet tätä, voit olla ihmiskunnan tarinassa yksi tämän hetken sankareista. On aika tunnistaa oma ja omien sidosryhmien rooli ratkaisijana ja tehdä yhdessä tarinalle hyvä loppu.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Vihreä siirtymä vaatii hyvää infraa Energiamurrokseen liittyviä investointiaikeita Suomeen on jo yli 216 miljardin euron edestä, kertoo EK:n vihreiden investointien dataikkuna.

Moni investointi esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan, vetyyn, akkuteknologioihin, biokaasuun ja kiertotalouteen edellyttää toteutuakseen hyviä väyliä.

Erityisen riippuvaisia väylistä ovat esimerkiksi metsäteollisuuden vihreät investoinnit.

Elinkeinoelämän järjestöt, Destia ja Correct Consulting

julkaisivat syksyllä 2023 Maakuntien tie- ja rata-analyysin, joka kampaa läpi investointisuunnitelmat ja suhteuttaa ne väyläverkon kuntoon. ”Olen erityisen innoissani siitä, että saimme uutta tietoa vihreän siirtymän investointiaallon edellyttämistä liikenne- ja infratarpeista eri alueilla. Investoinnit ovat Suomelle valtava mahdollisuus, joka ei saa jäädä kiinni liikenneinfrasta. Nyt tarvitaan ratkaisuja väyläverkon korjausvelkaan”, sanoo työtä koordinoinut johtava asiantuntija Tiina Haapasalo EK:sta.

Millaisen vastaanoton

K U VA : R O B E R T Ö R T H É N

Kiviaines- ja valmisbetonitoiminnan maajohtaja Juha Arvola Peab Industrista on INFRA ry:n hallituksen uusi puheenjohtaja. Vapaalla Juhan juttuja ovat moottorikelkkailu ja -pyöräily, veneily, laskettelu ja golf.

K U VA : 1 2 3 R F

K U VA : P E A B O Y

KOLME POINTTIA

Monista vihreistä investoinneista seuraa niin toteutus- kuin tuotantovaiheenkin aikana tie- ja jonkin verran myös rautatiekuljetuksia, muistuttaa EK:n Tiina Haapasalo.

raportti on saanut? ”Se herätti kovasti kiinnostusta maakunnissa ja mediassa. Alueellisella tiedolla oli uutuusarvoa.”

Elinkeinoelämän järjestöt ovat aiemmin julkistaneet vuoteen 2050 ulottuvan väy-

lävision. Nyt julkaistu maakuntatason tarkastelu tarkentaa kuvaa. Jatkoakin on luvassa: keväällä valmistuu visio väyläverkon kunnossapidosta.

 TUTUSTU NETISSÄ: INFRA.FI > JULKAISUT

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

ONKO

sinulla infratyömaa, josta haluat kertoa – pieni, suuri, tavanomainen tai tavaton?

Vinkkaa meille: info@infra.fi

Infra-vuosi vuoristoradalla Infrarakentaja löytyy sieltä, missä tapahtuu. Hän rakentaa, korjaa ja parantaa kaiken aikaa, tekee tarjouksia ja suunnittelee tulevaa. Missä hän on tänään? Otetaan selvää.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: MIKKO MÄKELÄ JA HESKA KORHONEN

Tampere perjantai 10.11. kello 8.15

Ylöjärvi 14.11. kello 12.00

Puhelimessa: toimitusjohtaja Mikko Mäkelä, Asfalttikallio Oy Missä menet juuri nyt? Tänään olen Tampereen konttorilla, mutta paljon tulee käytyä myös pääkonttorilla Vantaalla ja kiertämässä työmailla eri puolella Suomea.

Mitä on työn alla? Valmistaudumme kauden päätökseen. Pöydällä on ensi vuoden suunnitelmia ja jatkuvan liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita.

Miten vuosi on mennyt? Olosuhteisiin nähden hyvin. Määrärahojen niukkuus tiedettiin jo vuosi sitten, joten olemme puhuneet välivuodesta. Hyvää on, että olemme saaneet rauhassa rakentaa uutta pakettiamme yrityskauppojen myötä. Huonoa on työmäärien väheneminen 25 prosentilla. Olemme pyrkineet tasaamaan töitä siten, että saisimme pidettyä kaikki ammattilaisemme.

Mitä muuttaisit Suomessa? Kaikki tykkäävät vuoristoradasta, mutta liiketoiminnan kannalta se on hankala huvi. Työmäärät eivät saisi vaihdella näin paljon vuosittain. Valtion tulisi olla sitoutuneempi pitämään huolta liikenneinfrasta. Tavoitteena on parantaa tieverkos-

Puhelimessa: toimitusjohtaja Joonas Kilpinen, Kiviset Oy Missä olet? Konttorilla Ylöjärvellä urakkalaskentaa tekemässä ja tulevia töitä tuumailemassa.

Millainen on työtilanne? Vuosi 2023 on ollut meille kasvuvuosi: isoja ja pienempiä työmaita on riittänyt monipuolisesti.

Tulos pysyy positiivisena, joten olemme tyytyväisiä. Lempäälässä teemme juuri nyt Saikan Asuntomessualueella katua sekä kunnallistekniikkaa ja Vantaalla kevyen liikenteen väylää.

Miltä vuosi 2024 näyttää? Hyvillä mielin siirrymme uuteen vuoteen. Talveksi riittää töitä, joilla mennään pitkälle kevääseen ja kesäänkin.

Miten talvi vaikuttaa? Pieni pakkanen ja lumimäärä eivät haittaa, mutta jos lunta tupruttaa oikein reilusti, puomit kannattaa pitää suorina. Kun pakkaslukemat huitelevat 20 asteen tienoilla, on fiksua jäädä kannattavuussyistäkin kotiin.

Mitä muuttaisit infra-alalla? Vuosikelloa voisi rukata siten, että urakat laskettaisiin loka–joulukuussa ja työt aloitettaisiin maaliskuussa. Kun hommat saadaan käyntiin toukokuussa, hyvästä työajasta on menetetty jo pari kuukautta. Mitä enemmän tehdään epäedullisten säiden aikana, sitä enemmän kustannukset nousevat ja kannattavuus laskee.

Mikä hiertää? Kustannukset ovat nousseet ja budjetit tiukentuneet. Pirkanmaalla ei vielä tiedetä ensi vuoden

toa 4000 kilometrillä vuosittain. Tänä vuonna päästiin noin 1500 kilometriin eli päällystettiin suunnilleen saman verran kuin 1960-luvulla. Tästä on helppo laskea, miten korjausvelka kasvaa.

Millä mielellä ensi vuoteen? Luotamme tulevaisuuteen ja hallituksen lupauksiin liikenneinfran rahoituksen merkittävästä kasvusta. Odotamme vilkasta vuotta ja olemme valmiita kasvaviin työmääriin uusin kuvioin.

Kerro ympäristötyöstänne. Ympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä. Olemme asfalttialan kärkipäässä kierrätysmateriaalien käytössä. Panostamme energiatehokkaaseen kalustoon ja vaihtoehtoisiin energialähteisiin.

Oletko luontoihminen? Tietenkin. Luontoharrastuksiin kuuluvat mökkeily ja siellä kalastaminen.

Joko on joulu mielessä? Ei vielä. Aatonaattona paistetaan kinkku, laitetaan laatikot ja lahjat kuntoon, ja aattona sitten rauhoitutaan. ”Asfalttikallio on sataprosenttisesti suomalainen perheyritys ja ylpeä siitä”, Mikko Mäkelä sanoo.

määrärahoja eikä käynnistettäviä hankkeita. Toivoisin polttoaineiden hintojen tasoittumista. Sodan myötä polttoöljyn hinta nousi viikossa eurosta kahteen, mikä tarkoitti isoa kustannusten nousua.

Mietittekö ympäristöasioita? Vastuullisuus on tätä päivää, jossa teemme osamme: ei tuhlata kiviainesta eikä kuskata massoja ympäri kyliä, kierrätetään ja uusiokäytetään. Kun tehdään kustannustehokkaasti ja materiaaleja säästävästi, se on yleensä myös ympäristöystävällistä. Tätä edellyttävät asiakkaatkin.

Millainen luontoihminen olet? Olen maalta kotoisin ja tykkään uida puhtaassa järvessä sekä liikkua luonnossa.

Kierrätys on tuttua kotona ja töissä.

”Ympäristöasiat ovat tänä päivänä osa arkea. Haluamme tehdä osamme”, Joonas Kilpinen kertoo.

Saamelaismuseo Siidan museonjohtaja Taina Pieski kokosi INFRAn blogissa vinkit, joilla Lapin teillä pärjää – ja pääsee vaikkapa museokäynnille. Mielitkö pohjoiseen? Revi ästä talteen halpa henkivakutuus!

1. Huolehdi, että autossasi on hyvät talvirenkaat. Pääteillä pärjää kitkoillakin, mutta jos liikut niiden ulkopuolella, nastarenkaat parantavat ajoturvallisuutta.

2. Tankkaa ajoissa ja tarkista akku. Mitä pohjoisemmaksi ja syrjemmäksi matkaat, sitä harvemmassa ovat

bensa-asemat, latauspisteet ja asutus. Muista myös mahdollinen talvidiesel jo etelässä – ja auton lämmittimen johto!

3. Varaudu nopeisiin säävaihteluihin ja sovita ajonopeus sään mukaiseksi. Kun pluskeli vaihtuu kovaan pakkaseen, musta jää voi yllättää pimeiden teiden kaarteissa.

4. Suhtaudu poro- ja hirvivaroitusmerkkeihin vakavasti. Hiljennä ajonopeutta ja lisää turvaväliä. Jos tien reunoilla näkyy poron jälkiä, varaudu äkkipysähdyksiin. Älä aja väsyneenä, jotta valppautesi säilyy.

5. Unohda kiire. Lapin teillä

on monenlaista liikkujaa, osa tottumattomiakin talviliikenteessä. Varsinkin loma-aikoina kannattaa varautua ruuhkiin ja yllättäviin tilanteisiin. Kerro etelän turvaväli kolmella.

6. Pukeudu lämpimästi ja pidä autossa mukana eväitä, lisävaatteita, heijastinliivejä tai heijastimia ja taskulamppua. Haaverin sattuessa on tärkeää, että sinä ja ajoneuvosi erotutte tien laidassa.

K U VA : TA I N A P I E S K I

Museojohtajalta vinkit Lapin teille

Lappi vetää matkailijoita ja teiden turvallisuus on yksi alueen matkailuelinkeinon elinehdoista, kirjoittaa Taina Pieski INFRAn blogissa. Lue Saamelaismuseo Siidan johtajan koko blogiteksti: infran.blog!

Luontoa huomioiden rakentamassa – miten?

Katso keissit!

Rt.fi/luontoahuomioiden

27.

Suomi pitää perää Eurostatin 27 EU-maan kiertotalousvertailussa.

Korkein kierrätysaste on Hollannissa (27,5 %), toiseksi korkein Belgiassa (22,2 %) ja kolmanneksi korkein Ranskassa (19,3 %). Suomen (0,6 %) kanssa häntäpään paikoilla ovat Romania (1,4 %) ja Irlanti (1.8 %).

EU-maiden erot kierrätysasteessa perustuvat myös kansantalouksien rakenteellisiin tekijöihin, Eurostat muistuttaa 14.11. julkaistussa tiedotteessa.

3

4

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

Luontopohjaisessa rakentamisessa ennallistetaan ja rakennetaan uusia elinympäristöjä paikallisille lajeille. Kosteikon rakentamista Raaseporissa. Hanke oli osa vesienhoitoa, jossa myös kivettiin uomaa ja rakennettiin tulvavesialueita.

Kohteen suunnitteli ja toteutti Ralf Ajalin Oy.

Mikään ei ole niin kuin ennen Luontokato nousi systeemiseksi riskiksi myös rakennusalalle

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus hupenee, ja se haastaa rakennusalan. Systemaattisilla muutoksilla koko arvoketjulla alan on mahdollista uudistua niin, että se tuottaakin luonnolle hyötyä.

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVAT: PERHEYHTIÖ R. AJALIN JA NCC

J

os pitää lyhyesti sanoa, niin kusessa ollaan.”

INFRA ry:n Juha Laurila tiivistää luontokadon tilanteen kahteen sanaan, ja löytää ilmaisulle monta perustetta. ”Kolmasosa luonnosta uhkaa tuhoutua maapallolta 2050 mennessä. Massasukupuutto on jo käynnissä ja miljoona lajia katoamisvaarassa. Biodiversiteetin köyhtymisestä on tullut systeeminen riski koko yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Rakennusalakin on kärsijöiden joukossa, jos emme muuta tapaamme toimia.”

Surkea tilanne johtuu ihmisen toimista, eikä mikään toimiala pysty kiertämään vastuutaan.

Esimerkiksi rakennusalalla käytetään lähes kolmasosa kaikista Suomessa käytetyistä raaka-aineista, ja ala aiheuttaa puolet metsäkadosta. Alan toi-

milla on suuri tai melko suuri vaikutus yli viidesosaan Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Ala vaikuttaa myös eri toimialoista viidenneksi eniten maankäyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikuttamista siihen, miten suurella osalla maankamarasta on jotain ihmisen rakentamaa, ja millaiset edellytykset luonnon monimuotoisuudelle tämä rakennettu ympäristö tarjoaa. ”Rakennusalan sisällä etenkin infratoimiala on monilla mittareilla erittäin merkittävä tekijä luontokadossa. Kääntäen: jos infra-alalla onnistutaan muuttamaan toimintatapoja, siitä hyötyy Suomen luonto laajasti”, INFRAssa elinkeinopolitiikan tiimiä vetävä Laurila sanoo.

Maarakentaminen jättää jäljen luontoon Infrayritysten koneet ohjastajineen rakentavat ja pitävät kunnossa väylät, satamat ja termi-

Kuka

• Juha Laurila, 39 • ympäristötekniikan DI • INFRAlla vuodesta 2016 • Perhe: kolme lento-

palloilevaa lasta ja vaimo

• Harrastus:

lentopallovalmennus

CALL ME!

INFRAn jäsen, pohditko miten tuoda luontoteema yrityksesi arkeen?

Kutsu Juha kylään!

Yhteystiedot löydät Infra.fi:stä tai Omainfra.fi:stä.

naalit. Koneilla rakennetaan myös perusta uusille taloille ja asuinalueille sekä luodaan puistot ja viheralueet. Niitä tarvitaan energia- ja vesihuoltoverkostojen rakentamiseen ja huoltoon sekä kaivosten ja muun teollisuuden materiaalilogistiikan pyörittämiseen.

Nytkin järeät masiinat irrottavat tai siirtelevät tonnikuormin maa-aineksia ja kivipohjaisia luonnon materiaaleja ympäri Suomen. Työ maansiirron parissa on monen hiekkalaatikkoikäisen haaveammatti. Siinä missä kauhat ja lapiot muokkaavat hiekkalaatikon maisemaa, oikeakin maarakentaminen jättää ihmisjäljen ympäristöön.

Yksittäisen INFRAn jäsenyrityksen vaikutusmahdollisuudet tuntuvat silti aika kapeilta. Eikö maarakentaja tee vain sen, mitä tilaaja tilaa?

”Kukaan ei yksin muuta tätä alaa. Uusi rakennusalan biodiversiteettitiekarttakin painottaa systeemistä ajattelua ja koko rakentamisen arvoketjun mukaan saamista”, Juha Laurila pohtii.

Tiekartta tarjoaa alan suunnaksi luontopositiivisuutta. Se tarkoittaa, että alan tulisi tuottaa luonnolle enemmän hyötyjä kuin haittoja monimuotoisuutta elvyttäen. Tilaajan vastuu siinä on suuri. ”Infrarakentamisesta noin 60 prosenttia tehdään julkisin varoin. Käytännössä ala tuottaa valtiolle ja kunnille palveluita noin 6 miljardilla eurolla vuodessa. Jos tällä rahalla rakennettaisiin ja korjattaisiin ympäristöä luontoa lisäten, sillä olisi valtava vaikutus.”

Millaisia ratkaisuja infratuotannon hankintakriteereissä sitten tulisi suosia? ”Esimerkiksi luonnonmateriaaleja säästäviä kierrätysmateriaaleja, jotka perustuvat kierrätettyyn betoniin, tuhkiin ja teollisuuden sivuvirtoihin”, Laurila mainitsee. ”Yrityksiä pitää myös kannustaa päästövähennyksiin. Hankkeen suunnittelussa tulee laskea hiilijalanjälki, ja laittaa kilpailu-

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

OIKEISSA TÖISSÄ

Anette Knuutila on ollut aina kiinnostunut viherrakentamisesta. Ura alkoi 14-vuotiaana kesätöissä isän ympäristörakennusyrityksessä.

Viheralalle uusi pätevyyskoulutus Anette Knuutilalla on jo 19 vuoden kokemus viherrakennusalalta – ja nyt takataskussa uusi pätevyys.

NCC loi Loviisan Vanhakylän kiviainesalueelle lahokon, joka tarjoaa elintilaa hyönteisille. Uhanalainen hietaneilikka (vas. alhaalla) huomattiin puolestaan ennen R. Ajalinin tasoristeystyömaata, ja esiintymä evakuoitiin onnistuneesti.

Luonnontilaiset virtavedet (oik. alhaalla) ovat etelässä harvassa. Niitäkin voidaan rakentamalla ennallistaa.

Tieto ratkaisuista on saatava leviämään.

Tilaajien lisäksi suunnittelijat ovat avainasemassa: ratkaisut on tunnettava ja osattava käyttää niitä.”

Juha Laurila

tuksessa urakoitsijat laskemaan oman toteutuksensa jälki. Vähemmistä päästöistä pitää saada kilpailuetua.”

Ratkaisuja on, mutta tunnetaanko ne?

Infra-alan keinoja tukea luontoa on myös erilaisten luontotyyppien tuominen lajistoltaan köyhtyneeseen rakennettuun ympäristöön. Niin ikään alan ratkaisuilla voidaan ohjata runsastuneita sateita takaisin luonnon kiertokulkuun ja helpottaa kuivuutta. Biohiiltä on mahdollista hyödyntää viheralueilla esimerkiksi hule- ja valumavesien käsittelyssä, maanparantamisessa ja maaperän sekä vesistöjen puhdistamisessa. ”Tieto ratkaisuista on saatava leviämään. Tilaajien lisäksi suunnittelijat ovat avainasemassa: ratkaisut on tunnettava ja osattava käyttää niitä”, Laurila sanoo. ”Muutos kohti uusien toimintatapojen yleistymistä on todella iso ja vie paljon aikaa. Mahdollistavaa toimintaympäristöä rakentamaan tarvitsemme suunnittelijan, tilaajan ja rakentajan lisäksi lainsäätäjät, kaavoittajat ja lupaviranomaiset.”

Yksi asia on varmaa: toimintamallit rakennusalalla muuttuvat. Yritykset, jotka tunnistavat muutoksen nyt, menestyvät huomenna.

Rakennusalan biodiversiteettitiekartta ohjeistaa yritykset integroimaan biodiversiteetin

eli luonnon monimuotoisuuden osaksi liiketoimintastrategioitaan ja -mallejaan. ”Infratuotannon parissa toimivan yrityksen tulisi ensinnäkin pohtia, miten luontoteema vaikuttaa tämänhetkiseen päätöksentekoon omassa toimintaympäristössä. Johdon pitää huolehtia, että teema on läsnä strategiassa ja liiketoimintasuunnitelmissa, ja että oman

toiminnan vaikutukset luontoon on tunnistettu ja niihin liittyen on asetettu tavoitteet, joita seurataan ja raportoidaan.”

Viime kädessä tärkein muutos tapahtuu yksittäisten ihmisen korvien välissä. Mikä ihmisen asenteissa on pahinta myrkkyä luonnolle? ”Ajatus siitä, että voimme jatkaa toimintaamme ihan kuten ennen.”

 RAKENNUSALAN BIODIVERSITEETTITIEKARTTA VIITOITTAA TIEN ALAN LUONTOPOSITIIVISEEN MUUTOKSEEN. TUTUSTU JA KATSO JULKISTUSTILAISUUDEN VILKAS PANEELIKESKUSTELU: RT.FI/LUONTO.

6x stop luontokato 1. Kierrätysmateriaalit ja hiilijalanjäljen laskenta laajasti käyttöön infrarakentamisessa. ”Etenkin hiilijalanjäljen laskenta on edennyt harppauksin, ja hiilijalanjälki on kilpailukriteeri ensimmäisissä valtion hankkeissa jo 2024”, Juha Laurila kertoo.

2. Minimoidaan käyttöön otettava alue ja tarpeeton maanmuokkaus. ”Yksi esimerkki: syrjäiselle taukopaikalle tehtiin 300 auton pysäköintialue, jolle ei ollut aitoa tarvetta. Ei enää näitä.”

3. Tunnistetaan vaarantuvia elinympäristöt jo suunnittelun alkuvaiheessa. ”Nyt luontokartoitusta ei tehdä riittävän usein, ja rakentamisen alle jää vääriä alueita.”

4. Tuetaan elinympäristöjä lähialueilla ja lisätään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä. ”Ratkaisuja on, ja suunnittelussa on alettava painottaa niitä. Lisää osaamista tarvitaan. Myös olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen ja tukeminen on tunnistettava luonnon monimuotoisuuden edistämiskeinoksi.”

5. Kannustetaan kierrätysmateriaalien käyttöön. ”Nyt tätä ei käytännössä tehdä juuri ollenkaan. Suomi on kiertotaloudessa EU-vertailun peräpäässä.”

6. Tunnistetaan kaikki oma roolimme muutoksessa. "Vastuu jakautuu monelle taholle. YM:n sivuilla on hyvä yhteenveto: ym.fi/ luonnon-monimuotoisuus-ja-luonnonsuojelu."

TEKSTI SAIJA SYVÄOJA, KUVA: VRJ LÄNSI-SUOMI

H

ämeen Ammattikorkeakoulussa HAMKissa käynnistyi tammikuussa 2023 maisemarakentamisen työnjohtajakoulutus. Koulutusoikeuden myönsi puolueeton henkilöpätevyyspalvelu FISE. Ensimmäisten opiskelijoiden joukossa oli VRJ Länsi-Suomen vastaava työnjohtaja Anette Knuutila. ”Koulutus oli hyvä mutta hieman vajavainen. Tämä tietysti on ymmärrettävää, koska koulutus oli ensimmäinen laatuaan”, Anette arvioi koulutuksen antia. ”Koulutuksessa käytiin läpi esimerkiksi viestintää ja vuorovaikutusta sekä erilaisia urakkamuotoja. Laadunvarmistuksen, johtamisen ja työehtosopimuksen aineisto oli selkeästi teollisuusalaan soveltuvaa. Jäin kaipaamaan laajempaa näkökulmaa viherrakentamiseen.”

Noin kolmen kuukauden mittainen koulutus antaa maisemarakentamisen työnjohtajan pätevyyden. Se voi olla valtti niin yritykselle kuin työntekijällekin. ”VRJ:n yhteistyökumppanit saivat pätevöitymisestäni tiedon, ja yritys voi nyt kertoa sillä olevan maisemarakentamisen työnjohtoon pätevöitynyt henkilö. Toivon, että pätevöitymisestäni on minulle henkilökohtaisesti tulevaisuudessa paljonkin hyötyä”, Anette summaa.

Kolme vuotta VRJ:llä viihtynyt Knuutila on erikoistunut betonisen kannen päällisiin viherrakenteisiin. ”Erityisen ylpeä olen Tampereen Puuvillatehtaankadun kansirakenneurakasta. Projektin osat 1 ja 2 valmistuivat viime vuonna ja kolmas osa on valmis tänä vuonna. Urakka on isoin ja hankalin, joka minulla on ollut.”

”Jos on hoppu, sen näkee jäljestä” Knuutila palkittiin Puuvillatehtaankadun urakasta vuoden viherrakentajana 2022. Perusteluissa mainittiin muun muassa, että kohteessa oli erittäin haastavia kansirakenteita ja se oli useassa osassa toteutettu.

Anetten hyvin hallittu esihenkilötyö, aikataulutus ja logistiikka olivat avainasemassa työmaan onnistumisessa. ”Laatu edellä mennään aina. Organisointi ja töiden suunnittelu takaavat, ettei tule turhanpäiväinen kiire, ja laatu säilyy työn jäljessä. Eri työmailla käydessäni huomaan, missä hankkeessa on tullut hoppu. Jälki ei ole silloin viimeisteltyä.”

Anette kokee, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja vähähiilisyys ovat viherrakentamisessa jo arkipäivää. ”VRJ:llä on kerran vuodessa työmaa, jossa käytetään pelkästään sähköisiä työkoneita ja -laitteita. Pihoja suunnitellessamme pohdimme vihreyden lisäämistä sekä monimuotoisuuden säilyttämistä ja jopa lisäämistä.

IKEAn työmaalla Tampereella toimme esimerkiksi hyönteishotelleja piha-alueelle.”

5

6

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

Pöytä on pian katettu!

6

Maaliskuiset INFRAn ammattipäivät kattavat jokaisen infratoimialan edustajalle jotakin – unohtamatta verkostoitumista yhteisessä alkupalapöydässä. Minkä menun valitset?

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: 123RF JA INFRA RY

I

NFRA ry on vuosikymmenten saatossa järjestänyt useita teemakohtaisia ammattitapahtumia, joissa alan toimijat kohtaavat ja päivittävät osaamistaan.

Ensi keväänä INFRAn perinteiset toimialapäivät, ja yksi uusikin, järjestetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan ja samassa paikassa.

Uusi INFRAn ammattipäivät 13.−14.3.2024 tarjoaa infra-ammattilaisille luentoja, tietoiskuja, keskustelua ja yhdessä viihtymistä. Alan opiskelijoilla on tapahtumassa tärkeä rooli puheenjohtajina, haastajina ja uuden näkökulman tuojina. Opiskelijat auttavat myös tapahtuman järjestelyissä.

”Rautaisannos tietoa” Ammattipäivät alkaa kaikille yhteisellä ajankohtaisosiolla, jonka huipentaa rakennusriitojen sovittelua käsittelevä paneelikeskustelu. Keskustelun moderoi kokenut sovittelija Pirita Virtanen Private Mediatorista. ”Tämän jälkeen omassa ammattitapahtumassa saa rautais-

annoksen tietoa juuri oman työn tueksi. Esitysten välillä on mahdollisuus tavata kavereita ja vaihtaa ajatuksia laajemman joukon kanssa” INFRAn johtava asiantuntija ja ammattipäivien vetäjä Nina Raitanen lupaa. ”INFRAn ammattipäivät tarjoaa huomattavasti laajemmat mahdollisuudet verkostoitua aiempiin erillistapahtumiin verrattuna. Tällaista tapahtumaa ei ole aiemmin nähty!”

Pikantteja makuja Uutena tapahtumana INFRAn ammattipäivät tarjoaa HR-päivän. Paljon toivottu Urakointipäivät tekee paluun. Vanhoja tuttuja ovat Kiviainespäivät, Louhintapäivät, Nosturipäivä, Konepalvelupäivä sekä Päällystekurssi. Kysyimme alatapahtumien koordinaattoreilta maistiasia tulevasta.

1

”PÄÄLLYSTEKURSSIN ohjelma sopii päällystysalan syvän päädyn ammattilaisille mutta myös niille, joiden työnkuvaan päällysteet liittyvät vain pienenä osana, kuten kun-

tatoimijoille. Käsittelemme vastuullisuutta ja pohdimme myös alan tulevaisuutta maailmassa, jossa olosuhteet muuttuvat ja raaka-aineet loppuvat.”

Nina Raitanen, Päällystekurssi

2

”HR-PÄIVÄ on ensimmäinen laatuaan. Käymme läpi sairauspoissaolojen perusteita, varhaisen puuttumisen mallia ja kolmikantaneuvottelujen järjestämistä. Käsittelemme myös yrityskulttuuria ja työhyvinvointia laaja-alaisesti. Infraalan HR-väki, nyt kannattaa tulla kuulolle!”

Tiina Olin, HR-päivä

3

”LOUHINTAPÄIVÄT on ainutlaatuinen tilaisuus saada tuoreimmat tiedot ajankohtaisista hankkeista ja sukeltaa tulevaisuuden näkymiin.

Avauspäivä huipentuu Vuoden panostajan palkitsemiseen. Toisena päivänä fokus on louhin-

tatekniikassa, ja tarkastelemme kestävän kehityksen alalle tuomia muutoksia.”

Kati Kaskiala, Louhintapäivät

4

”KONEPALVELUPÄIVÄ kutsuu kehittämään toimintaa ja strategiaa sekä rakentamaan uusia ammatillisia suhteita. Keskustelemme muun muassa urakoiden tyyppivaatimuksista ja yleisistä sopimusehdoista. Ammattipäivät on paikka oppia, verkostoitua ja viihtyä yhdessä!”

Tuukka Liukko, Konepalvelupäivä

5

”NOSTURIPÄIVÄ tarjoaa ajankohtaispaketin nosturien maailmasta. Aiheina ovat muu muassa erikoiskuljetusten luparyhmä osana sähköistä asiointia, koneeseen tehtävät muutokset ja torninosturin etäohjaus.”

Antti Astrén, Nosturipäivä

”KIVIAINESPÄIVILLÄ teemme läpileikkauksen Suomen ja EU:n luonnonvarapolitiikasta. Mietimme päästöjen vähentämistä, luvituksen kehitysnäkymiä ja sitä, mistä otamme kiviainekset tulevaisuudessa. Toisen päivän pyhitämme tuotteille ja standardeille.”

Juha Laurila, Kiviainespäivät

7

”URAKOINTIPÄIVÄT tekee paluun! Päivitetyssä tapahtumassa tapetilla ovat suhdannetilanne ja kustannukset, hankinnat, vihreä siirtymä, digitalisaatio, laatu ja työturvallisuus. Aihekenttä on laaja, ja niin on alakin. Tule poimimaan tärpit keskeisistä infra-alan urakoitsijaa koskettavista kysymyksistä!”

Kari Muhonen, Urakointipäivät

Katso koko menu!

Ohjelma ja ilmoittautuminen: omainfra.fi/ammattipaivat.

Osallistumismaksu INFRAn jäsenille 380−480 €, muille 480−580 €, opiskelijat 100 €.

Hintoihin lisätään alv 24 %.

Ammattipäivien mediayhteistyökumppani on Rakennuslehti. Kiinnostaako tapahtumakumppanuus? Kysy lisää: nina.raitanen@infra.fi.

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

ME OLEMME INFRA

KOKO SUOMI KAIVAA K U VA : WA S A D R E D G I N G

Louhintaa pinnan alla INFRA Pohjanmaan jäsenyrittäjä, Wasa Dredging Oy Ltd on kehittynyt parissa vuosikymmenessä pienestä paikallisesta yrityksestä kansainväliseksi toimijaksi.

W

Mitä ajatuksia herätti rakennusalan uunituore biodiversiteettitiekartta (rt.fi/luonto)?

TEKSTI: ANU-LIINA GINSTRÖM, KUVAT: INFRA RY

ASA Dredgingin päätoimialat ovat ruoppaus ja vedenalainen

louhinta. ”Teemme yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, koska vaikutamme suoraan merenkulun turvallisuuteen”, Wasa Dredgingin projektipäällikkö ja yhtiön osakas Michael Backlund toteaa. ”Vesiväylät ovat tärkeitä. Valtaosa maailmankaupasta, viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse ja vesiväylillä.”

Yhtiön tärkeimpiä tilaajia ovat Väylävirasto ja vastaavat pohjoismaiset viranomaiset, kunnat ja kaupungit sekä satamat.

Wasa Dredgingin omistaa neljä ruoppaajaa, joista kolmessa on poravaunu-kaivukoneyhdistelmä ja yhdessä kaivukone. ”Rakennamme pääsääntöisesti kaluston itse. Minimissään olemme suunnitelleet ja modifioineet kaluston omaan käyttöömme”, kertoo Michael.

”Luontokato koskettaa kaikkia”

Michael Backlundia ei koulu nuorena kiinnostanut, mutta hän on oppinut alan työtä tehden. ”Olen tehnyt pari vuotta konekuskin, porarin, panostajan ja työnjohtajan hommia. Nyt olen toiminut viitisen vuotta projektipäällikkönä ja 2022 alkaen toimitusjohtajan sijaisena.”

”Nykyään enenevässä määrin ruoppausmassat nostetaan maanpinnalle ja vähemmän käytetään meriläjityksiä. Vedenalaisessa louhinnassa pitää ympäristötekijät ottaa todella tarkasti huomioon. Seuraamme sääennusteita silmä kovana, ja sääriskit huomioidaan jo töiden suunnittelussa”, Michael Backlund avaa vedenalaisen louhinnan erityispiirteitä.

YRITYS on kasvanut luonnollisesti vuosien varrella. Kasvun myötä on panostettu systemaattisesti digitalisaatioon, henkilöstöasioihin, laatuun sekä turvallisuuteen. ”Meillä on käytössä esimerkiksi Foreshore 3D -ohjausjärjestelmä. Se on suunniteltu erityisesti ruoppauksiin, ja toimit-

taja on kehittänyt sitä meidän toiveidemme pohjalta”, kertoo Michael. ”Pystymme Vaasasta käsin seuraamaan, mitä työmailla tapahtuu. Minun ja muiden projektipäälliköiden reissaaminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina hyvien digitaalisten järjestelmien ja etäpalaverien ansiosta.”

INFRA RY on omalta osaltaan ollut kasvumme tukena. ”Erityisesti työsuhdeasioissa hyödynnämme INFRAn palveluita”, jatkaa Michael. ”Vapaa-ajalla rauhoitun kotona avopuolison ja pienen tyttären kanssa. Perheen kanssa rentoudumme samoilemalla metsissä ja veneillen.”

Saija Syväoja

Toiminnanjohtaja Satu Alajärvi, INFRA Länsi-Suomi Kartta kertoo alan vastuunkannosta.

Eniten mahdollisuuksia näen vastuullisessa maankäytön suunnittelussa, jossa suunnittelijat, rakennuttajat, viranomaiset ja rakentajat tekevät yhteistyötä ympäristönäkökohtien huomioimiseksi rakentamisesta aina ylläpitoon asti. Riskejä liittyy siihen, mitä metsien, kosteikkojen ja muiden herkkien ekosysteemien muuttaminen rakennuskäyttöön tekee alueiden biodiversiteetille. Luontokato koskettaa kaikkia, koska se vaikuttaa moniin ekosysteemipalveluihin kuten ruoantuotantoon, vesihuoltoon ja ilmaston säätelyyn. Viimeaikaiset kampanjat kuten ”pelasta pörriäinen” ovat ilahduttaneet minua; ne tuovat vekkulilla tavalla esiin vakavia ja hälyttäviä asioita.

Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko, INFRA Kaakkois-Suomi Tiekartan hyvien tarkoitusten käytäntöön vienti vaatii koko toimialan panosta ja yhteistoimintaa. Koska olemme konservatiivisella ja käytännönläheisellä alalla, asian ”myymiseen” voi mennä hetki. Biodiversiteettityö ei saa olla fysiikan ja luonnonlakien vastaisia silmänkääntötemppuja. Riski on sekin, ettei luonnon monimutkaisia keskinäisriippuvuuksia ymmärretä, ja yksinkertaistus ja omaan näkökulmaan keskittyminen johtaakin epätoivottuun lopputulemaan. Omassa työssäni luonnon monimuotoisuus nousee esiin etenkin vesirakentamisessa ja vesiensuojelussa. Kalastus ja vesillä & luonnossa liikkuminen ovat aina kuuluneet vapaa-aikaani, mutta nyt työ haukkaa niin paljon aikaa, että kireät siimat ovat vähissä.

INFRAn jäsen Kalle Sipilä on yksinyrittäjänä rakentanut monipuolisen palvelurepertuaarin.

Johtava asiantuntija Nina Raitanen, INFRA ry Olen ylpeä siitä, että vaikeaan asiaan on tartuttu, ja tiekartta on täynnä konkreettisia toimia. Nyt suurin riski on, että kartta jää tahdonilmaisuksi. On tärkeää, että ala sidosryhmineen ryhtyy toimenpiteisiin yhteisrintamassa ja heti. Työssäni olen jo huomannut, että asenteet ovat muuttuneet. Etenkin luonnonvarojen säästäminen ja kierrätys ovat keskiössä; hiljan julkaistussa Väylävisiossakin painotettiin pitämään huolta jo rakennetusta infrasta uuden rakentamisen sijaan. Itse olen onnekas: asun sananmukaisesti keskellä metsää. Lapsena liikuin metsässä kartta ja kompassi kädessä, myöhemmin useimmiten hevosen selässä. Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa!

KALLE Sipilä kaivaa, kuljettaa ja tekee traktoritöitä kesät talvet Turussa ja lähikunnissa. ”Olen ylpeä siitä, että tilaajat ovat tyytyväisiä. Jos lupaan jotain, pidän siitä kiinni”, Sipilä kertoo ammattiylpeydellä. ”Pidän kalustosta hyvää huolta uusimalla ja huoltamalla koneita riittävän usein. Hommat hoituvat rehdisti ja asiallisesti.”

Infrakentamisella on Kallen mielestä tärkeä rooli yhteiskunnassa. ”Olen vuosien varrella pikkuhiljaa sisäistänyt infran merkityksen, ja sen että infrasta säästämien on aivan väärä kohde.”

Toiminnanjohtaja Mauritz Knuts, INFRA Pohjanmaa Tiekartassa kuvataan todella kunnianhimoiset tavoitteet ja aikataulu on suhteellisen tiukka. Olen ollut mukana jalkauttamassa erilaisia tiekarttoja rakennusalalla ketjun viimeiseen lenkkiin asti, ja usein silloin työn määrä ja resurssit aliarvioidaan. Onkin erittäin tärkeää, että jokainen toimija koko rakentamisen arvoketjussa saa nyt sen tuen, jota tarvitsee edetäkseen. Oma viestini kaikille alan sidosryhmille on, että nyt tarvitaan hyviä esimerkkejä, jotka nostetaan esille ja joille annetaan näkyvyyttä.

Esimerkkien kautta ymmärrys kasvaa ja pystyy muuttamaan omia toimintatapojaan. Työssäni luontokysymys nousee. hyvin usein esille, mutta on myös paljon epätietoisuutta siitä, mitä tämä oikeasti merkitsee alalle ja mitä pitäisi tehdä.

VEDENALAISISSA töissä ympäristöasiat ovat todella keskeisiä. Yhtiö hyödyntää niissä konsulttipalveluita.

KUUKAUDEN JÄSENYRITTÄJÄ

Monipuolista osaamista Länsi-Suomesta

SIPILÄ osti ensimmäinen ko-

neensa maataloustöiden tueksi 1990-luvun alussa. ”Kävin tuolloin maarakennuskoneenkuljettajan kurssin, ja 1992 perustin sitten oman yrityksen. Maarakennushommat saivat tuulta alleen ja maanviljelys väheni.”

Kalle Sipilä on ollut INFRAn jäsen vuodesta 1999. ”Haen jäsenpalvelu Oma INFRAsta tietoa ja luen viikkokirjettä joka perjantai. Osallistun ahkerasti INFRAn järjestämille reissuille. Olen ollut myös jokaisella INFRA Länsi-Suomen piiripiknik-risteilyllä.”

TÖIDEN vastapainona Kalle Sipilän pihassa lämpiää tynnyri-

Kalle Sipilä tunnetaan Länsi-Suomessa Tykkimies Sipilänä.

sauna joka viikonloppu ja monta kertaa viikollakin. Kallen itse tekemä uima-allas vilvoittaa löylyjen lomassa. ”Välillä vaan täytyy ottaa lomaa ja reissata, vaikka osaan kyllä rentoutua kotisohvallakin.” Saija Syväoja

7

8

I N F R A - L E H T I TA LV I 2 0 2 4

Ei päivää ilman infraa

Infra kuuluu jokaiseen päivääni Näyttelijä-juontaja Jane Hölsö on työnsä puolesta paljon tien päällä. Vastapainoksi voi tehdä jotain ihan muuta.

Mikä on Janen lempi-infra, jota ilman elämästä ei selviä?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: ESKO TUOMISTO JA 123RF

1

Infraa en ole miettinyt koskaan. Se on elämässä niitä asioita, jotka huomaa vasta, jos se vietäisiin pois. Nyt, kun ajattelen, infra kuuluu jokaiseen päivääni.

2

Haluan pitää itsestäni huolta, joten juon vettä 2–3 litraa päivässä. Hanasta tuleva puhdas vesi on Suomessa suuri etuoikeus, jonka soisi kaikille maailmassa. Suihkussa käydessäkään ei tarvitse pitää suuta kiinni, vaan voi vaikka rauhassa laulella.

3

Vedenpaine on toinen asia, josta saa olla kiitollinen. Asuin Jenkeissä aikanaan muutaman kuukauden, jolloin tajusin, ettei siellä voinut samaan aikaan laittaa astianpesukonetta päälle ja mennä suihkuun.

4

Reissaan työni puolesta ympäri Suomea. Ajaminen merkitsee vapautta. Moottoritiet ovat hyvässä kunnossa,

mutta pienemmillä teillä riittää railoja ja koloja, joihin ei ole kiva ajaa. Kaipaan myös liikenneympyröitä ja kunnon katuvaloja turvallisuutta lisäämään.

5

Matkustan paljon junallakin. Se toimii Suomessa pohjois-etelä -suunnassa hyvin, mutta poikittaisliikennettä tarvittaisiin lisää. Metrolla tulee kuljettua päivittäin.

6

Vapaa-ajalla rentoudun vaikkapa katsomalla sarjoja ja leffoja. Arvostan myös hyviä ja valaistuja lenkkipolkuja kotimaastossani.

7

Mitä tekisin, jos läppäristäni tai kännykästäni loppuisi virta? En voisi vastata sähköposteihin tai ostaa edes bussilippua. Ilman sähköä ja nettiä töistä eikä paljon muustakaan tulisi mitään.

Jane Hölsö reissaa juontajana ja näyttelijänä ympäri Suomea. Arkea siivittää muun muassa toimiva infra niin tien päällä kuin raideliikenteessä.

INFRAN AMMATTI

PÄIVÄT

7=1

INFRAn ammattipäivät 13.−14.3.2024 Tampere-talolla niputtaa yhteen INFRA ry:n toimialatapahtumat.

Valitse mihin tapahtumaan osallistut ja tule oppimaan & verkostoitumaan! ✔ Louhintapäivät ✔ Kiviainespäivät ✔ Päällystekurssi ✔ Urakointipäivät ✔ Konepalvelupäivä ✔ Nosturipäivä ✔ HR-päivä Päivät alkavat yhteisellä ajankohtaisosiolla, jonka paneelissa on teemana rakennusriitojen sovittelu.

Keskustelemassa Mari Mannila, hallintojohtaja, Länsimetro, Petri Saarinen, yksikönjohtaja, YIT, Tuukka Hämäläinen, lakiasiainjohtaja, Jatke ja Joachim Lindholm, liiketoimintajohtaja, Havator.

Paneelin moderoi Pirita Virtanen Private Mediatorista.

Hinta INFRAn jäsenille 380−480 €, muille 480−580 €, opiskelijoille 100 €. Hintoihin lisätään alv 24 %.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Omainfra.fi/Ammattipaivat.

JANE HÖLSÖ

tunnetaan televisiosta ja teatterista. Hän on tuttu näky myös erilaisten tapahtumien juontotehtävissä.