Page 1

Somejytky pohjalaasittain: 50 infraosaajaa 30 euron rekrytointibudjetilla. s. 10 BITUMIA JA BITTEJÄ

Asfalttiala ottaa digiloikkaa. Liikenneviraston piloteissa digitalisaatio istui päällystysprosessin joka vaiheeseen. Sivut 20–22

TAMPEREEN MAAUIMALA

Uimalla iloiseksi! Hämäläisillä kesti liki 60 vuotta hankkia oma maauimala. Lopulta sen teki heille INFRAn jäsen. Sivut 24–25

KOULUTUSKIERTUE TALVELLA

INFRAn konepalveluvaliokunta ja laitevalmistajat tuovat 3D-kone­ ohjauskoulutuksen lähelle sinua. Sivut 30–32

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti    3/2018

Voiko tästä kaivaa? Johtotiedon saaminen on yhä tiukassa. s. 14

www.infra.fi/lehti


2

INFRA-LEHTI


3/2018

3


4

INFRA-LEHTI


5

3/2018

PÄÄKIRJOITUS

Susta tuli aiheesta ylpee

KAIPAATKO APUA SOMEN KÄYTTÖÖN YRITYS­­ MARKKINOINNISSA? LIITTO­ PÄIVÄSSÄ 3.11. TARJOAMME MAARAKENTAJILLE RÄÄTÄLÖI­ DYN RESEPTIN SOMEN VAL­ LOITTAMISEEN. KURKISTA TAKAKANTEEN!

Anu Ginström Päätoimittaja

SOMEKOULUTUKSESSA pomo tunsi piston sydämesRakennusalan toimijat eivät aina ole tässä parhaimsään ja päätti viimeinkin laittaa LinkedIn-profiilinsa millaan. Jaetaan kuvia koneista ja työmaista. Silloista kuntoon. tai radoista siellä jossain. Parin kolmen viikon kuluttua oltiin jo pitkällä: proVaikka kirjoittaakin rakentamisen maailmasta, se fiiliin oli lisätty oma kuva, ja 500 kontaktiakin oli ka­­ olisi hyvä onnistua tekemään niin, että asia tuntuu sassa. Oli vain yksi ongelma. ”En oikein tiedä mitä siellä tutulta myös muilla sektoreilla. Vain siten voi päästä tehdään.” oman somekuplansa ulkopuolelle. Aloin miettiä miten voisin auttaa. Miltä tänään työmaalla tuntui? Mitä kivaa ja ehkä ”Näitä meidän lehden juttuja kannattaa vähän sankarillista (ainakin alaa tunteainakin jakaa”, aloitin. ”Esimerkiksi turvalmattoman silmissä) alaiseni tänään teki? lisuusnumeron pääkallokansi sai aikanaan Millaista rohkaisevaa palautetta tuli asiak­ paljon tykkäyksiä ja huomiota kun jaoin ­kaalta meidän jengin palveluasenteesta? sen.” Näin meillä päätettiin kehittää turvalliMutta mitä muuta nopeasti suosiotaan Jos et suutta / sisäistä viestintää / henkilöstökasvattavalla netin verkostoitumisväli- kehtaa tyytyväisyyttä – olisiko tässä ideaa teilleneellä voi tehdä? kin? kehua ”Linkkari” on otollinen alusta pohdiskeKonkreettisista työn hedelmistä on luille työelämästä. Kategorisesti kaikki tosielämässä, myös aina hauska kertoa: Hei nyt meille työntekemiseen, työn tai työtapojen kehit- niin tee tuli tämä lehti painosta, katsokaa tätä kestämiseen, ammattietiikkaan ja koulutuk- se edes kiaukeamaa! Täällä sitä valmistaudutaan seen, työrooleihin ja omaan työarkeen liittyömaan loppukatselmukseen, katsokaa tyvät asiat ovat siellä varmaa jakotavaraa. somessa.” miten palaverissa posket punoittavat Moni kyselee kollegoiden mielipidettä innosta! itseä askarruttaviin työelämän kysymyksiin. TyypilTyö, työyhteisö, tekijät -kulma edellä ja ilon kautta listä on avata ensin vähän omaa näkökulmaa ja sitten – näillä eväillä ei LinkedInin valloitus voi mennä vi­­ heittää palloa muille: Mitä sinä tästä ajattelet? Miten kaan. teidän työyhteisössänne tämä asia on ratkaistu? Asialinjaisissa keskusteluissa asioita lähestytään EHKÄ LINKEDIN vapautti suomalaiset tekemään sitä, yleensä positiivisen kautta. Joskus näkee jaettavan esi- mitä olisimme voineet tehdä jo vuosikymmeniä: kehua merkiksi asiakaspalvelukokemuksia, etenkin yliver- ja kannustaa toisiamme, niin kollegoita, alaisia, kumptaisesta palvelusta. Negatiiviset kokemukset pitää jakaa paneita kuin asiakkaitakin. Ehkä joskus hellänä hettaiten: LinkedIn ei ole mikään Kansanradio, pettymyk- kenä vähän kilpailijaakin. sentunteiden Tonava. Kannustava palaute ja rohkaisu vie toimialoja ja suomalaista työelämää eteenpäin tuhat kertaa varmemTAITAVIMMAT verkostoitujat löytävät kaikkeen yhtei- min kuin ainainen märinä. söpalvelussa jakamaansa sisältöön yleisemmän kosJos et kehtaa kehua ja hehkuttaa tosielämässä, niin ketuspinnan: näkökulman, jonka voi tunnistaa oma- tee se edes sosiaalisessa mediassa. Kyllä rakentajien kohtaisesti, oli sitten talousjohtaja, kirjastonhoitaja hommat ovat niin tärkeitä ja mielenkiintoisia, että tai vaikka palomies. niistä voi olla ihan aiheesta ylpee.


6 123RF

INFRA-LEHTI

14

USKO TAI ÄLÄ. Vielä vuonna 2018 kaivuyrittäjä joutuu kyselemään useista pai­ koista tietoja maan alla kulke­ vista johdoista ja kutsumaan paikalle näyttäjän osoitta­ maan kaapeleiden tarkem­ man sijainnin. Näyttöä voi joutua odottamaan useita päiviä.


7

3/2018

K A N N E N K U VA : 1 2 3 R F

SISÄLLYSLUETTELO

että niistä voi olla ihan aiheesta ylpee.

TESTAUSTA. Asfalttiala näytti Lii­ kennevirastolle digival­ miutensa kesällä 2017 ja 2018. Viraston asiantuntija Katri Eskola ja YIT:n jyrä­ kuski Mika Ylitalo pilo­ toinnin pauloissa.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA Haloo-palstalla sukelletaan yhä syvemmälle

Savoon ja paljastetaan Suomen ja maailman ero.

13 HUOMISEN LIIKENNE RATKAISTAAN JO TÄNÄÄN Sanavalmiit ruotivat liikenne- ja viestintä

K AT R I E S KO L A

5 PÄÄKIRJOITUS Rakentajien hommat ovat niin tärkeitä,

20

ministeriön runkoverkkoehdotusta.

S U S A N N A LY LY

14 MISSÄ KAAPELI KULKEE? Ennen kuin kaivu-urakoitsija voi iskeä kauhansa maahan, tietoa maanalaisista johdoista ja kaapeleista pitää metsästää monesta paikasta.

20 ASFALTTITÖISSÄ OTETAAN DIGILOIKKIA Nyt se on testattu: asfaltoinnissa voidaan

hyödyntää digitalisaatiota työn kaikissa vaiheissa.

24 MAAUIMALA TUO ILOA ELÄMÄÄN Hämäläisillä kesti liki 60 vuotta hankkia oma

maauimala. Lopulta sen teki heille INFRAn jäsen.

26 EI PÖLJEMPI TSAARI! Mistä on maarakentajien nimet tehty?

PITÄISI PYSYÄ. Tampereen maaui­ malan betonisen hyp­ pytornin alla on 600 metriä teräspaalua.

24 29 JÄSENSIVUT

29 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

ARTTU NURMI

30 3D-KONEOHJAUSKOULUTUS TULEE! 35 PORISSA PUITIIN VÄYLÄRAHOITUSTA 36 YRITTÄJÄN JÄTEHUOLTO SUJUVAKSI

DRAIVI PÄÄLLÄ. Viime suvena INFRA golfasi Hyvinkäällä ja huristeli prätkillä Kainuussa.

37 INFRA HARRASTAA

39 NETIN JÄSENPALVELUT TUTUKSI

37

40 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry


8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Metrillä säästöä Syvempi meriväylä tuo miljoo­ nasäästöt kuljetuksiin, uutisoi Lii­ kennevirasto. ”Otetaan kaksi meriväylää, 10 ja 12 metriä syvät. Vaikka eroa on vain kaksi metriä, syvemmällä väylällä voi kuljettaa tuplamäärän irtolastia”, laskee vesiväylänpi­ don asiantuntija Olli Holm. Tämä tarkoittaa pienempiä kul­ jetuskustannuksia, parempaa kil­ pailukykyä vientituotteille ja vähemmän ympäristörasitusta.

Suomen rannikko on rahtialuk­ sille hankala. Matalikkoja riittää. ”Väylien syvennyshankkeet ovat helpottaneet tilannetta, mutta tehtävää on yhä. Esimer­ kiksi Kokkolan meriväylällä suu­ rimmat alukset eivät ole voineet kulkea väylän mataluuden takia täydessä lastissa”, Holm toteaa. Pian ruumaan ei tarvitse jättää turhaa tyhjää tilaa Kokkolassa­ kaan, sillä meriväylän kulkusy­ vyys kasvatetaan 14 metriin. Eroa vanhaan on vain yksi metri, mutta vaikutukset ovat suuret.

”Kokkolassa käy paljon isoja alukset ovat saattaneet lähteä Panamax- ja Capesize-luokan jopa 25 prosentin vajauksella aluksia, jotka ovat joutu­ satamasta. Jos ennen tarvittiin neet lähtemään neljä käyntiä satamassa, jat­ satamasta kossa voi riittää kolme. KUN KOKKOLAN MERIVÄYLÄ SYVENEE vajaalla lastilla. Infrahankkeeseen inves­ METRIN, RAHTIALUKSIIN Tähän saadaan toidut eurot tulevatkin VOI PAKATA 10 000 HENKILÖ­ AUTON PAINON VERRAN LISÄÄ muutos 2020, takaisin hyötyinä. LASTIA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA kun syvennys­ Kokkolan väylää ja JA PIENENTÄÄ KULJETUS­ TEN ILMASTOVAIKU­ hanke valmis­ satamaa syventää suo­ TUKSIA. tuu”, Liikennevi­ malaisen Wasa Dredgin­ raston ylitarkastaja gin ja hollantilaisomisteisen Olli Lehtinen kertoo. Van Oord Kokkola JV:n työyh­ 80 prosenttia Suomen tavara­ teenliittymä. Urakka maksaa noin liikenteestä kulkee meritse. Isot 63 miljoonaa euroa.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Pitkät piuhat, pitkä pinna Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

KASAN KUPEESSA. Timo Lahti kävi työ­ maan hiljennyttyä kat­ sastamassa Valkokallion kiviaineksen otto­alueen Mikkelin Valkea­ järvellä.

M A R I A L ATO K A R TA N O

TEKSTI: SARI OKKO

Kinnarikatu 2, Mikkeli ma 20.8. klo 10.15 Puhelimessa: toimitusjohtaja Timo Lahti, Mikkelin Autokuljetus Oy Mitä kuuluu? Hyvää kuuluu kiitos, normipäivä ja viikko aluillaan. Mitä on tekeillä? Mikkelissä työ­­ tilanne on juuri nyt hyvä. Olemme mu­­kana valtatie 5:n parannushank­ keessa, mikä työllistää mukavas­­ti pari–kolme vuotta. Ylipäätään kai­ kenlainen rakentaminen on kaupun­ gissa varsin vilkasta, joten ei ole syy­ ­tä synkistelyyn.

Kauanko olette toimineet? Vuo­ desta 1947. Meillä on pitkät perin­ teet ja välillä on tarvittu pitkiä piu­ hoja ja pitkää pinnaakin. Viime vuon­­na juhlittiin yrityksen 70-vuo­ tispäivää. Onhan se kunnioitettava ikä yritykselle. Mikä on muuttunut? Koko toimi­ ala on mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Menetelmät ja tekniikat ovat muuttuneet ja sähköiset järjes­ telmät tulleet. Töiden kokoluokka

on kasvanut ja tekemisestä on tul­ lut hektisempää. Osittain toimimme edelleen hyvinkin perinteisesti eli nostamme kiviaineista lavalle ja kip­ paamme sen johonkin. Toimintaa tu­­­­lee kuitenkin kehittää koko ajan, etteivät kilpailijat mene ohi vasem­ malta ja oikealta. Miten kesähelteet vaikuttivat? Kuivuuden takia pölyä oli paikoin tavallista enemmän, mutta muutoin vain myönteisesti. Jos meidän pitäisi

valita pouta- ja sadekesän välillä, va­­­­litsisimme ehdottomasti poudan. Ehditkö lomailla? En ole kovin lo­­ mailevaa tyyppiä, eikä kiivaimman sesongin aikana maltakaan. Millaista syksyä odotat? Hyvää ja vilkasta. Uusia töitä haetaan aktii­ visesti koko ajan, koska urakoilla on taipumus aina joskus päättyä. Kenelle seuraavaksi soitellaan? Soittele kollegalleni Tapio Ruotsalai­ ­selle Iisalmeen.


9

3/2018

Hanaa hangille!

I I S A L M E N A U TOT I L A U S OY

Kivirannantie 20, Iisalmi ti 21.8. ja klo 9.45

kaisina, kuten auto­ maattiohjaukseen tai etäseurantaan”, markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen Valtralta kommentoi. Nopeusennätyksessä saatiin arvokasta tietoa, joka palvelee tulevaisuuden automaat­ tiohjausteknologoiden tutkimus­ työtä. NÄIN KÄY MAAILMAN NOPEIN AURAUS KUSKITTOMALLA ÄLYTRAKTORILLA: youtu.be/xKNPmXWDvlE

Vammelkujan työmaa, Iisalmi ma 27.8. klo 10.30

POSTIA PUKKAA. Tapio Ruotsalaisen työ­ päivä käynnistyi säh­ köpostia selaten. Urakkalaskentaa riittää.

valimolle maisemointiurakkaa. Mikä mietityttää? Niin urakkalas­ kenta kuin urakointi on tänä päivänä yhä hektisempää. Jos jotain saisin muuttaa, niin hidastaisin vähän tah­ tia. Kausivaihtelu saisi olla pienem­ pää ja töitä tasaisemmin ympäri vuoden. Eikä sekään haittaisi, vaikka kilpailua olisi vähän vähemmän. Oliko kesä hyvä? Kesä oli säiden puolesta paras miesmuistiin ja töi­ den kannalta erinomainen viime vuoden sadekesään verrattuna. Kan­­­­tavuus ajoteillä ja työmailla oli kuivuuden ansiosta erinomainen. Ehditkö lomailla? Parissa pätkässä yhteensä kolme viikkoa. Hyvä kesä antaa virtaa. Lo­­­­­­ma meni kesämökil­ ­lä järvenrannassa, puuhommissa, saunoen ja paljuillen. Talven pimeyt­ ­tä katkaistaan sitten etelänlomalla. Kenelle seuraavaksi soitellaan? Soita Markku Lappalaiselle.

Puhelimessa: toimitusjohtaja Markku Lappalainen, Louhinta ja Maansiirto M. Lappalainen Oy Missä olet? Koneella kevyesti, työn touhussa. Ajan kaivinkonetta ja hoi­ dan välillä puhelimitse muita töitä. Miten viikko on käynnistynyt? Maanantait ovat joskus sellaisia päi­ viä, jolloin sattuu kaikenlaista, vaik­ kapa kalustoon ja työvuoroihin liit­ tyen. Mitä on tekeillä? Olen hoivakodin työmaalla louhintatöissä. Listoilla­

TYÖN TOUHUSSA. Markku Lappalai­ nen oli maanantaina hoivakodin työmaalla kaivukoneen pui­ koissa.

­ i on kymmenkunta kaveria ja ko­­ n net­­ta, jotka ovat parhaillaan muun muas­­­­­sa katutyömailla Pieksämäel­ ­lä, Kuopiossa ja Raahessa sekä jää­ hallin työmaalla Kajaanissa. Kauanko olet ollut alalla? Noin 30 vuotta, joista yrittäjänä parinkym­ mentä. Yleisesti menee hyvin, kun ei valita. Yritämme aina tehdä par­ haamme ja sen, mitä on sovittu. Millainen kesä oli? Kiirettä piti, joten työn merkeissä se meni ja vis­ syä kului säiden ansiosta tavallista enemmän. Kesällä painetaan töitä ja talvella voidaan sitten ottaa tar­ vittaessa rennommin, vaikka kyllä­ hän me vilkasta talvikautta toi­ vomme viime talven tapaan. Ehditkö lomailla? Viikon loman pidin elokuussa. Se hurahti mökillä Levillä ja Jänkhällä Jytisee -tapah­ tumassa Saariselällä. Jytisikö jänkhä? Pohjois-Suomen suurimmassa moottoripyörätapah­ tumassa jytisee väkisinkin. Hyvin meni ja mukavaa oli. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Soraliike Ikola Oy:n Pasille Vieremälle. M A R K K U L A P PA L A I N E N

Puhelimessa: toimitusjohtaja Tapio Ruotsalainen, Iisalmen Autotilaus Oy Hei, mitä kuuluu Iisalmeen? Koh­ talaisen hyvää, kiitos. Rakentami­ nen on hieman hiljaisempaa kuin viime vuonna, mutta tilanne on hy­­ vä, sillä kaikki autot ovat ajossa ja koneet käytössä. Iisalmi on ko­­ koonsa nähden vireä kaupunki. Paljonko kalustoa teiltä on? Noin 25 autoa ja 10 maarakennuskonet­ ­ta. Kuulumme koko maan kattavaan yksityisten kuljetusyrittäjien omis­ tamaan ketjuun ja KTK-järjestel­ mään. Kuljetamme kaikkea, mitä ku­­­­­­­­­­mipyörillä voi kuljettaa sekä teem­­­me maarakennusurakointia ja ki­­­­­vi­­­aineskauppaa. Mitä on työn alla? Kolmevuotinen Vuohiniemen jätepuhdistamon sa­­ neerausurakka. Lisäksi teemme Ge­­ nelecille maarakennus- ja Suomi­

NOKIAN TYRES

Ovatko omat, tutut lumenauraus­ vehkeet alkaneet tuntua jo antiik­ kisilta? Miltä tuntuisi lumenauraus au­­ tomaattiohjauksella? Se ei onnis­ tune yleisillä alueilla vielä ensi talvena, mutta vallankumous on jo työn alla. Tähän viittaa Nokian Renkaiden ja Valtran tekemä lu­­ menaurauksen maailmanennätys automaattiohjauksella toimivalla traktorilla. Ennätys tehtiin maaliskuussa

2018 Valtra T254 Versulla. Trak­ tori aurasi lunta suljetulla tiellä ilman kuljettajaa 73,171 kilomet­ rin tuntinopeudella. T254 Versussa on vakiona kos­ ketusnäyttöön perustuva, intuitii­ vinen SmartTouch-hallintajärjes­ telmä, jota ei tosin maailmanen­ nätyksen saavuttamiseen tarvittu. ”Monille asiakkaillemme SmartTouch-kyynärnojan helppo­ käyttöisyys on madaltanut kyn­ nystä investoida tekniikoihin, joita oli aiemmin pidetty vain kivana lisänä tai liian monimut­

EI TURHAA PÖLINÄÄ. Tavan­ omaisen ajonopeuden ylittäminen liukkaalla pin­ nalla traktorilla, jossa on keu­ laan asennettuja työvälineitä, on haaste niin traktorille kuin sen renkaille. Nokian Renkai­ den ja Valtran tuotekehi­ tystiimit saivat kitkat kohdilleen.


10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Somejytky pohjalaasittain ”Huomenta! Nyt alkaa Laivalla tapahtua ja voidaan vihdoin sanoa että nyt ois töitä, eli jos oot aina halunnu ammattimaiseksi kullankaivajaksi niin nyt siihen on mahdollisuus!” Ab Tallqvist Oy:n somepäivitys keskikesällä räjäytti potin: lähes 300 tykkäsi, useat kymmenet jakoivat ja kommentoivat. Laiva­ kankaan kultakaivokselle Raa­ heen haettiin kiviauton, pusku­

traktorin, kaivurin ja pyöräko­ neen kuljettajia sekä porareita ja panostajia. Epämuodollinen somerekry­ tointi ohittaa tehokkuudessa jo perinteisemmät kanavat. ”Jaoimme viestin vain Faceboo­ kissa ja LinkedInissä. Hakemuksia tuli vajaat 400, joista palkka­ simme lyhyen ajan sisällä viitisen­ kymmentä ihmistä. Kampanja maksoi 30 euroa ja minulta meni siihen tunti työaikaa”, myynti- ja markkinointipäällikkö Christof­ fer Tallqvist ynnäilee.

Palveluala haluaa hyvät keuhkot Palvelualojen elinkeino- ja työ­ markkinajärjestö Paltalla oli halli­ tukselle budjettiriihen alla infra­ terveisiä: työpaikkojen ja työvoi­ man kohtaamista pitää parantaa. Panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oi­keaan suuntaan. Palta tukee esimerkiksi kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien kehittä­ mistä. Hyvänä tavoitteena se pitää tunnin junayhteyden kehit­

tämistä niin Helsingin ja Turun kuin Helsingin ja Tampereenkin välillä. ”Toimiva liikenneinfra on talouden keuhkot. Kaupunkien välisten yhteyksien nopeutumi­ nen helpottaa työvoiman liikku­ vuutta”, totesi toimitusjohtaja Tuomas Aarto Paltan tiedot­ teessa. ”Ratkaisuja on myös löydettävä perusväylien korjausvelan vähen­ tämiseen.” Keuhkot puhtaiksi ja toimi­ maan!

DIGITALISAATIO

Suomen ja maailman ero Suomi on infra-alan digitalisaatiossa maailman kärjessä. Miten säilyttää teknologinen etumatka ja saada kaikki mukaan? Tarvitaan porkkanaa ja vähän keppiä, mutta ennen kaikkea tahtoa. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: 123RF

I

nfrarakentamisen digitalisoimiseen erikoistuneen Infrakitin myyntijohtaja Pasi Joensuu sanoo Suomen olevan digitalisaatiossa kymmenen vuotta muuta Eurooppa edellä, vaikka vielä joitakin vuosia sitten kentällä ihmeteltiin alan hidasta ja jopa mahdottomana pidettyä kehitystä – ”kun eihän siellä kaikki yritykset käytä edes sähköpostia”. ”Kymmenen vuotta on provosoivasti sa­­ nottu, mutta se on lukuna paljon lähempänä kuin vuosi tai kaksi. Edistyksellisyyttä ei voi mitata yhdellä mittarilla, mutta mittakaava on oikea. Meiltä löytyy oikeasti maailmanluokan meininkiä”, Joensuu to­­ teaa. ”Olemme edistyksellisiä etenkin siinä, miten digitalisaatio on tuotu työmaille hyödynnettäväksi. Ruotsi ja Norja ovat lähellä, mutta muut eivät ihan vielä nurkan takana.”

”Suomessa on menty sanojen sijaan teot edellä käytäntöön eli mallipohjaisesta suunnittelusta mallipohjaiseen rakentamiseen. Tässä on Suomen ja muun maailman suuri ero. Kun muualla työstetään suunnittelua, suomalaiset ovat jo tekemäs­ ­sä. Edelläkävijyys näkyy siinä, mitä työmaalla tapahtuu”, Joensuu tiivistää. Esimerkiksi Destia on Pasi Joensuun mukaan tehnyt infra-alan digitalisoinnissa sekä urakoitsijana että tilaajana uraauurtavaa työtä jo 10–15 vuotta. ”Isot päätökset esimerkiksi koneohjauksen käyttöönotosta työmailla ovat ohjanneet pk-yrityksiä mukaan. Myös Liikennevirasto on tukenut vahvasti digitalisoitumista. Vuonna 2015 voimaan tulleet yleiset inframallivaatimukset räjäyttivät pankin lopullisesti.”

Teoriasta työmaalle

”Suomen yleisestä edistyksellisyydestä huolimatta pk-yritysten digitalisaatio on vaihtelevaa. Usein suureksi kysymykseksi nousee esimerkiksi kaivukoneisiin asen­net­tavat ohjausjärjestelmät”, Joensuu muo­­­­­­toilee.

BIMiä on työstetty maailmalla pitkään. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa mallipohjaista standardointia on kehitetty erityisen hartaasti ja edistyksellisesti.

Porkkanaa ja keppiä

”Pk-yritykset tekevät tyypillisesti paljon pienehköjä hankkeita ja aliurakointia, joissa mennään edelleen paperisuunnitelmilla. Jos tilaaja ei vaadi digitaalisuutta, pk-­yri­ ­tyksetkään eivät välttämättä näe syytä työn digitalisointiin ja sen edellyt­­tä­­miin in­­ vestointeihin.” Siksi pk-yritykset tarvitsevat Joensuun mielestä ennen kaikkea digiporkkanoita, mutta ehkä hieman myös keppiä. ”Porkkana voi olla bonus hy­­vin tehdystä työstä, sillä yleensä eurot kiinnostavat. Yrittäjä joutuu investoimaan jo­­ ­­takin, mutta siitä saatavan hy­­­vän tulee sitten näkyä myös viivan alla. Se motivoi.” ”Keppinä toimii esimerkiksi se, että urakka-asiakirjoissa edellytetään aliurakoitsijalta toimivia prosesseja ja kunnossa olevaa tiedonhallintaa. Elleivät asiat ole kunnossa, urakkaa ei synny.”


49

11

3/2018

milj. € Ei tullut takkia, tuli tuluskukkaro. Ensin linjattiin parla­ mentaarisesti, että perusväylänpitoon tarvitaan vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus korjausve­ lan nujertamiseksi ja väylien turvallisuuden takaamiseksi. Kaikki myhäilivät tyytyväisyyttään. Sitten vuodelle 2019 sovittiin liikennepaketti liikenneturvallisuuden ja tiestön talvikunnossapidon parantamiseksi. Paketissa oli – oho ja hups – 49 miljoonaa. Töyssyinen meno jatkuu.

Jarrupomot hidasteena

TÄÄLTÄ PESEE. Rakentamisen digi­ talisaatio on Suomessa maailman luokkaa. Digita­ lisaatio on nopeuttanut inf­ rahankkeita, parantanut laatua ja pienentänyt kustannuksia.

Joensuu uskoo, että digitalisaation puute on enemmän henkilökysymys kuin koko yrityksen haaste. Suomalaisiin valttikortteihin kuuluvat ”pienet porukat”. Kun kaikki likimain tuntevat toisensa, asioista on helppo sopia. Pienessä porukassa on myös helppo nousta vaikuttajaksi. ”Pieni populaatio voi kuitenkin olla myös jarru. Meillä ei oikein uskalleta tehdä eri tavalla kuin ennen tai toiset. Olemme myös tottuneet kuuntelemaan kovaäänisiä johtajia”, Joensuu pohtii. Haasteeksi pomo tulee siinä vaiheessa, kun hän pystyy py­­säyt­­tämään kehityksen. Joensuu kutsuu tällaisia pomoja henki­­löjarruiksi, jotka voivat muu­­­­­­tos- ja ke­­hi­­ tysvastaisi­­­na pahimmillaan tu­­hota yrityksen tulevaisuuden. ”Työnjohtajat ovat ratkaisevassa roolissa, koska heillä on avaimet kehittää tai jäädyttää työmaan tiedonhallinnan prosessit.”

Suunnittelusta johtamiseen Suomalaista infra-alan di­­ gi­­osaamista voisi viedä maailmalle. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka, ja lisää on pinnan alla tuloillaan. Joensuu nostaa esiin muun muassa koneohjausjärjestelmien valmistajana ja kouluttajana tunnetun Novatronin, paikkatiedoilla johtamiseen erikoistuneen suunnitteluyritys Sitowisen sekä oman yrityksensä DCS Finlandin,

jonka Infrakit-palvelu leviää maailmalle riippumattomana pilvipalvelualustana infrahankkeiden tiedonhallintaan. ”Meidän tulisi ottaa nyt lisävauhtia. BIMstandardit tulevat 5–10 vuoden sisällä, joten nyt on pidettävä kiinni teknologisesta kilpailuedustamme. Kymmenen vuoden ku­­ luttua sitä ei enää ole.” BIM tulee sanoista Building Information Modeling, mutta Joensuu on oppinut puhumaan siitä myös tiedonhallinnan prosessina, joka kattaa suunnittelun lisäksi koko rakentamisen kunnossapitovaiheeseen asti. ”Digitalisaation edetessä tulisi muistaa, että BIM ei ole ainoastaan suunnitelmien 3D-mallintamista. Kyse on tänä päivänä myös Building Information Managementista.”

Ekan aamun eka tunti Digitalisaatio tuo hyötyjä työmaille mo­­ nessa muodossa: paperia on koko ajan vä­­ hemmän, epätietoisuus suunnitelmista vähenee ja työmoraali kehittyy. Kustannuslaskelmat pitävät paremmin kutinsa, rahaa säästyy, laatu paranee ja urakan valmistuvat jopa huomattavasti etuajassa. Tulevaisuuden ennustaminen onkin sitten vaikeampi rasti. Tulevaisuustutkija Pat­ rick Dixonin mukaan olemme nähneet digitalisaation ensimmäisestä aamusta vasta ensimmäisen tunnin. ”Tämä kertoo kirjaimellisesti siitä, että digitalisaatio vaikuttaa paljon enemmän kuin osaamme nyt edes kuvitella”, Joensuu pohtii. LUE MYÖS NETISTÄ PASI JOENSUUN BLOGI INFRAN DIGITULEVAISUUDESTA VINKKEINEEN: infran.blog


12

INFRA-LEHTI

Upea Kivimieskalenteri 2018 alkaa valmistua. Kalenterissa on runsaasti Geologian tutkimuskeskuksen tuottamaa tietoa Suomen kivilajeista ja louhoksista sekä INFRA ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen kokoamaa ajankohtaista tietoa sekä paljon muuta. Pöytäkalenteri on tarkoitettu kaikille maarakennuksen ja kiviainesten parissa toimiville ja niistä kiinnostuneille: rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille, viranomaisille jne.   Kalenterin koko on 505 x 128 mm. 10 kalenteria 124 euroa + alv 24 % 1 kalenteri 21 euroa + alv 24 %   Kivimieskalenteri ilmestyy viikoilla 49–50, jolloin kalenterit postitetaan tilaajille.   Tilaukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


13

3/2018

SANAVALMIIT

Huomisen liikenne ratkaistaan jo tänään Väylien palvelukyvyssä uhkakuvana on kohtalokas romahdus, josta nähtiin jo enteitä viime talven rospuutossa. Nykyisen hallituksen pitää onnistua valmistelemaan päätöksentekopaikat seuraajalleen, jotta liikenteen rahoitus ja ylläpito ehditään turvata tuleviksi vuosikymmeniksi. TEKSTI: ALEKSI RANDELL JA PAAVO SYRJÖ

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ julkisti syksyn alkajaisiksi luonnoksen teiden ja ratojen runkoverkosta. Kaikkialla ei voi olla ykkösluokan väyliä. Runkoverkkoon onkin valittu ne osuudet, jotka päätetään pitää parhaassa kunnossa tulevaisuudessa. Nyt ehdotettu runkoverkko tarjoaa erinomaisen pohjan suomalaisen liikenne­­ infran jatkokehittämiselle. Se on riittävästi priorisoitu ja tukee sellaisena vahvasti ajatusta pitkäjänteisestä, yli hallituskausien ulottuvasta liikenneinfran kehittämisestä. Samalla verkon määrittely on odotettu ja konkreettinen avaus siihen, millaista kokonaisuutta tulevassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa aletaan kehittää. ”Suomi nelikaistaiseksi ja kaksiraiteiseksi” on hyvä ohjenuora runkoverkon jatkokehittämiseen. Aina nelikaistaisuuden ei tarvitse tarkoittaa moottoritietä. Se voi olla myös vastaavaa sujuvuutta ja turvallisuutta, josta nyt nautitaan esimerkiksi Luumäki–Imatra-välillä. Kartalle nyt valittuihin osuuksiin pystytään kuitenkin oikeasti panostamaan ja niiden hoitotaso pitämään riittävänä vain, jos rinnalla kehitetään määrätietoisesti myös infran rahoitusta. TÄLLÄ HETKELLÄ liikennekeskustelu ja etenkin keskustelu liikenteen rahoituksesta käy vilkkaana. Liikenteen ratkaisuista tulee varmasti myös yksi ensi vuoden keskeisistä vaaliteemoista. Erityistä on, että väyläkeskustelua käydään harvinaisen laajalla rintamalla. Yksit-

täisten, aktiivisten kansanedustajien li­­­­­­säk­ ­si liikenne- ja viestintäministeriö on pitänyt yllä kokonaiskuvaa, ja viime aikoi­­­­­­na myös valtiovarainministeriö on ottanut vah­­­­vasti roolia liikenteen rahoituskysymyk­ sissä. Näkemysten vaihdon siitä, miten väylien kehittäminen ja perusväylänpito pitkällä aikavälillä hoidetaan ja rahoitetaan, pitääkin olla laajaa ja perusteellista. Tätä on kaivattu, sillä väyläpolitiikka on ollut iät ja ajat lyhytjänteistä ja arvaamatonta, ja tu­­ levaisuuteen on nähty käytännössä vuosi kerrallaan. Nyt on tärkeää, että vilkas puhe onnistu­ ­taan kanavoimaan nopeasti päätöksiksi, jotka ohjaavat jatkossa myös toimintaa. Vielä tämän hallituksen pitää pystyä linjaamaan Suomen perusväylänpidolle ja liikennejärjestelmän kehittämiselle realistiset, rahoitusmallin sisältävät toteutusvaihtoehdot. Niiden pohjalta seuraavan hallituksen on voitava tehdä välttämättömät päätökset väylien palvelukyvyn ja turvallisuuden ta­­ kaamiseksi lähivuosikymmeninä.

PÄÄTÖKSIÄ PÄÄSTÄÄN TEKEMÄÄN kreivin aikaan. Liikenneverkossa arvioidaan olevan 2,5 miljardin euron korjausvelka, joka kasvaa 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Ihmisten ja tavaran turvallinen ja saumaton liikkuminen alkaa olla uhattu­ ­na yhä useammalla alueella, nyt jo päätieverkollakin. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti taannoin korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron

vuosittaista tasokorotusta. Perusväylänpitoon kuten päällysteiden uusimiseen käytettäisiin silloin vähintään 1,3 miljardia eu­­ roa vuodessa aiemman miljardin sijaan. Yhteensä investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulisi olla vähintään 2,3 miljardia euroa, mikä vastaa suuruusluokaltaan yhtä prosenttia BKT:sta.

OLENNAISTA ON HUOMATA, että liikenteeseen pantu raha ei katoa. Se tuottaa lisää rahaa kansantalouden tilinpitoon. Strategisesti valitut uudet liikennein­­ves­ ­toinnit kuten tunnin juna Helsingistä Turkuun tai Tampereelle ovat välineitä te­­hostaa maankäyttöä ja lisätä asuntorakentamista oikeassa paikassa. Ne ovat myös keino tukea työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta – työ­ ­tä kun tohtii hyvien yhteyksien ansiosta hakea kauempaakin. Mikä tärkeintä, fiksuilla liikennepäätöksillä pienennetään ihmisten liikkumistarpeesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Suorat, häiriöttömät yhteydet hyväkuntoisilla väylillä tuottavat merkittävästi pienemmät päästöt kuin huonokuntoiset kiertoreitit täynnä pakollisia pysähdyksiä ja äkkijarrutuksia. Liikenteellä on keskeinen rooli myös EU:n ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. On lupaavaa, että nyt myös valtiovarainministeriö on mukana tutkimassa tunnin ju­­­­nan toteutusvaihtoehtoja. Tämän työn lop­­­­putuotteena syntyy toivottavasti rahoitusmalleja, joilla vastaavia hankkeita saadaan liikkeelle jatkossa lisää. Randell on Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja ja Syrjö INFRA ry:n toimitusjohtaja.


14

MISSÄ KAAPELI KULKEE? Yrittäjän pankki- ja veroasiat hoituvat nykyisin sujuvasti netin kautta. Miksi infrayrittäjän tarvitsemia johtotietoja ei edelleenkään saa yhdestä paikasta, vaikka asiasta on puhuttu jo kymmeniä vuosia? TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: SEPPO ANTTONEN

INFRA-LEHTI


15

3/2018

Pieniä urakoita ei ole järkevää ottaa, jos kahdeksan tunnin työn valmisteluun menee viisi tuntia.”

J

os kaivukoneen kauha nirhaisee vahingossa kaapelin poikki, seuraukset ovat pahimmillaan dramaattiset. Jo lyhyt sähkökatkos voi aiheuttaa merkittävää haittaa niin työpaikoilla kuin kodeissakin. Kuitukaapelin katkeaminen voi kaataa satojentuhansien suomalaisten nettiyhteydet. Kaapeleita viedään maan alle yhä enemmän. Silti maarakentaja joutuu etsimään tietoa niiden sijainnista monista eri lähteistä. Aina yrittäjä ei edes tiedä, mistä kaikkialta tietoa maanalaisista rakenteista pitäisi kysyä. Esimerkiksi maaseudun pienistä valokuituverkoista tai vesiosuuskunnista ei välttämättä ole tietoa edes paikallisilla toimijoilla. Kun tietoa ei ole käytettävissä, vahingon riski moninkertaistuu. ”Olisi hyvä, että kaikki tiedot saisi samasta paikasta ja ne näkyisivät samalla kartalla”, yrittäjä Esa Alanen Kinnasviikki Oy:stä tiivistää monen maarakentajan ajatukset.

EPÄKOHTA. Ennen kuin kaivu-ura­ koitsija voi iskeä kauhansa maahan, tietoa maanalai­ sista johdoista ja kaapeleista pitää metsästää monesta paikasta. Digiaikakaan ei purkanut hankalaa vyyhteä.

Kaapelinäytöt juoksuttavat yrittäjää Johtotietojen kyselyn lisäksi kaivuyrittäjä joutuu kutsumaan paikalle näyttäjän, joka tutkii ja osoittaa maan alla olevien kaapeleiden tarkemman sijainnin. Kaapelinäyttöä voi joutua odottamaan useita päiviä. Suuntaporauksiin erikoistuneen Kinnasviikki Oy:n urakointialue yltää itärajaa pitkin Virolahdelta Nurmekseen ja sieltä Kuopion ja Jyväskylän kautta Helsinkiin. Erilaisia alituksia tehdään pääasiassa sähköliikkeille ja sähköyhtiöiden rakennuttajayhtiöille. Laaja työalue tarkoittaa myös sitä, että urakoitsija ei aina pääse työmaalle samaan aikaan näyttäjän kanssa kuittaamaan näyttöä vastaanotetuksi. Usein Alanen saa käyttöönsä kartat, joihin on merkitty maanalaisten rakenteiden sijainti. Lisäksi näyttäjä tekee maastoon tarkemmat merkinnät johtojen ja putkien sijainnista. Yhteydessä ollaan puhelimitse. >>


16

INFRA-LEHTI

VIESTINTÄ­V IRASTO JÄRJESTÄÄ VUODEN YHTEIS­R AKENTAMISTEKO -KIL­ PAILUN VUODELLE 2019. TAR­ KOITUKSENA ON NOSTAA ESIIN HYVIÄ YHTEISRAKENTAMI­ SEN KÄYTÄNTÖJÄ ERI PUOLILTA SUOMEA. LISÄTIETOJA OSOIT­ TEESSA WWW.YHTEISRAKEN­ TAMINEN.FI

MAAN ALLE. Keri­ mäen taajamaan asen­ netaan noin 19 kilometriä pien- ja keskijänniteverk­ koa. Samaan kaivantoon tulee paikallisen verk­ koyhtiön BLC:n kuitu­ kaapeli.

TYÖN TOUHUSSA. J-P Kotilaisen työporu­ kalla on Savonlinnassa noin kahdeksan kilometrin kaivu-urakka. Perheyritys myös levittää kaapelit ja siistii jäljet.

”Jos on huono tuuri, piennarleikkaaja sattuu tulemaan juuri siinä välissä ja merkinnät häviävät. Sitten ollaan vain karttojen varassa.” Juostavaa riittää kaikilla osapuolilla, ja se nakertaa työn tuottavuutta. Arviot Suomessa vuosittain tehtyjen näyttöjen määrästä vaihtelevat 150 000 molemmilla puolilla. Tarkkaa tietoa hajanaisesta kokonaisuudesta ei ole kellään.

Pienurakoitsija pahassa välikädessä Näyttöbyrokratia konkretisoituu erityisesti pienimpien yritysten kohdalla. Välillä yrittäjä saa hypätä samalle työmaalle viisikin kertaa ottamaan vastaan eri toimijoiden kaapelinäyttöä. Se tarkoittaa poissaoloa muilta työmailta. ”Pieniä urakoita ei ole enää järkevää ottaa, jos kahdeksan tunnin kaivu-urakan valmisteluun, tietojen

Näyttäjä ajoi päivien odotuksen jälkeen Pietarsaaresta Mikkeliin kertomaan, että maassa ei ole hänen yhtiönsä kaapeleita.”

hakuun ja näyttöihin menee viisi tuntia. Asiakkaat eivät näistä ennakkotöistä maksa”, Olli Hämäläinen sanoo. Maanrakennus ja kuljetus T & O Hämäläinen Oy Mikkelissä työllistää yrittäjän lisäksi 1–2 henkeä ja lisäksi kausityövoimaa. Yritys tekee alihankintaa isommille työmaille ja omaa penimuotoista urakointia yhden sora-auton ja parin kaivukoneen voimin. Joskus näytön odottaminen viivästyttää uuden työmaan aloitusta. Pahimmillaan koneet seisovat ja työntekijät pyörivät toimettomina. ”Viime vuonna näyttäjä ajoi neljän päivän odotuksen jälkeen Pietarsaaresta Mikkeliin kertomaan, että maassa ei edes ole hänen edustamansa yhtiön kaapeleita”, Hämäläinen havainnollistaa. Rahalla näytön saa nopeamminkin. Se kuitenkin nostaa lyhyen tienalituksen tai muun kaivu-urakan hintaa usealla sadalla eurolla. Kuka lisähinnan maksaisi – pienyrittäjä vai pääurakoitsija?


17

3/2018

Gallup 123RF

YHDESSÄ KARTALLA. Palvelupäällikkö Ville Huttunen Elverasta (vas.) ja toimitusjohtaja JuhaPekka Kotilainen tutki­ vat saneerauskohteen tietoja.

Mitä mieltä keskitetystä johtotietopisteestä? ”Olisi hyvä, että kaiken tiedon saisi valtakunnallisesti yhdestä paikasta. Toisaalta jos on vain yksi toimija, ei synny markkinakilpailua eikä kellään ole välttämättä enää motiivia kehittää toimintaa.” Arto Pajunen, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen Energia

TUTUILLA MÄTTÄILLÄ. Näyttöbyrokratia kismit­ tää, mutta paikallinen toi­ mija ja tutut tekijät saavat savonlinnalaisurakoitsijalta kiitosta joustavuudesta.

”Ajatus yhdestä tietopisteestä on hyvä, jos se koskee kaikkia toimijoita, joilla on infrastruktuuria maan alla. Yhteispiste ei saa lisätä kustannuksia kaapelien omistajille tai heikentää nyt tarjolla olevaa laatua. Myös digitalisaation tuomiin kehitysnäkymiin tulee pystyä vastaamaan.” Ville Viherä, osastopäällikkö, Telia ”Yhteinen johtotietopiste on järkevä ratkaisu sekä maarakennusalan että tietoturvallisuuden ja kyberturvallisuuden näkökulmasta. Luontevaa olisi, että samasta paikasta saisi tiedon maan alla olevista rakenteista ja myös tarvittaessa niiden yhteisnäytön. Keskitetty ratkaisu ei synny ilman viranomaisten antamaa velvoitetta.” Petri Nuutinen, toimitusjohtaja, Johtotieto ”Yhden luukun periaate olisi erinomainen kaapelitietojen saannissa. Näyttöjen keskittämistä pitää kuitenkin miettiä. Jos yksi yhtiö näyttää kaikki verkot ja operaattorit, alkukesään tulee todennäköisesti kovia ruuhkia.” Mika Pajunen, suunnittelupäällikkö, Elvera

Vakuuttamisen tärpit – tarkista nämä

Kun koneohjaus yleistyy, olisi järkevää, että ajantasainen tieto kaapelitilanteesta tulisi suoraan purkkiin.”

Hämäläinen muistuttaa, että vielä kymmenisen vuotta sitten maarakennusalalla puhuttiin vuorokauden näyttövelvoitteesta. Siitä ollaan tultu reilusti taaksepäin. Hämäläisen mielestä näyttö pitäisi saada kahden vuorokauden sisällä tilauksesta. ”Ja joku tolkku pitäisi saada siihen, ettei työmaalla käy viittä eri miestä peräjälkeen. Samanlaiset kaapelitutkat, lähettimet ja vastaanottimet siellä on kuitenkin joka ukolla.”

Paikallinen näyttäjä saa kiitosta Miten kaapelitietojen tilaaminen sitten käytännössä tapahtuu ja paljonko siihen uppoaa yrittäjän aikaa? Kun Juha-Pekka Kotilaisen luotsaama Vesihuoltotekniikka Kotilainen Oy aloitti maarakentajana Kerimäen taajaman saneeraustyömaalla Savonlinnassa, tietopyyntö kaapelien sijainnista lähti Johtotiedon johtotietopankkiin ja Geomatikkin verkkoselvitykseen.

• •

Varmista vakuutuksiesi sisältö ja ehdot riittävän tarkasti. Vastuuvakuutukseen voi sisältyä rajoitusehto työn kohteena tai suojausvelvoitteen alaisena olevalle omaisuudelle aiheutuvista vahingoista. Vakuutuskielinen ilmaisu tarkoittaa, että kyseinen vakuutus ei välttämättä kata esimerkiksi jo esillä olevien kaapelien vaurioitumista työn aikana. Niille on kuitenkin mahdollista hankkia erillinen vakuutus. Ole erityisen tarkka, jos työskentelet alueella, jossa tuotantolaitokseen kulkee yksittäinen kaapeli. Vahingonkorvausvaatimukset nousevat, jos kaapelivahinko ja tuotannonmenetys kohdistuvat samalle, yksittäiselle taholle. Tällöin yrittäjän vastattavaksi voi tulla myös esimerkiksi sähkökatkon vuoksi pilalle menneitä tuotteita tai tuotannon keskeytyksestä aiheutunutta tulonmenetystä. Tämä tarkoittaa omavastuuosuuden kasvamista. Vakuutusvinkit antoi yritysten vastuuvakuutusten asiantuntija Artturi Mikkonen Fenniasta.

>>


18

INFRA-LEHTI

TÄMÄ ON INFRAN JÄSENEN TOIVEJUTTU, JOHON VINKKI TULI FACEBOOK-SIVUIL­ LAMME. KIITOS!

KAAPELI PIILOON. Mika Tiainen kaivaa uraa uusille kaapeleille. Jarkko Tiainen huhkii lapio­ hommissa. Ahkerien kaivajien hommia hidastaa vain kaa­ pelinäyttöihin usein liit­ tyvä turha byrokratia ja odottelu.

Isolla operaattorilla voi olla yksi näyttäjä Joensuun ja Lappeenrannan välillä. Tehokasta operaattorin näkökulmasta, ei urakoitsijan.”

Johtotiedon kautta yrittäjä sai tiedon Järvi-Suomen Energian sähkökaapeleista, Savonlinnan kaupungin katuvaloista, kaukolämmöstä sekä Elisan ja paikallisen verkkoyhtiö BLC:n kaapeleista. Geomatikkin kautta tuli tieto Telian verkosta. Lisäksi piti vielä ottaa yhteyttä Itä-Savon Veteen, joka vastaa vesihuollosta Kerimäellä. Erillinen yhtiö juontaa juurensa aikaan, jolloin Kerimäki oli vielä oma kuntansa. ”Tällä kertaa ei tarvinnut onneksi kysyä armeijalta ja VR:ltä”, Kotilainen kertoo. Yhteensä näyttöjä sovittiin työmaalle kolme. Elisalla ja Telialla on omat näyttäjänsä, jotka ajavat paikalle kauempaa. Paikallinen toimija Elvera Oy näytti muut kaapelit kerralla. Tieto vesi- ja viemärilinjoista saatiin karttaan merkittynä. ”Elveralla näytöt toimivat näpsäkästi, kun kyseessä on paikallinen toimija ja tutut tekijät”, Kotilainen kiittää. Kotilaisen mukaan tietopyyntöjen tekemiseen me­­ nee aikaa yhteensä noin puoli tuntia. Suurempi ai­­ kasyöppö on näyttöjen aikataulujen sopiminen ja

useam­­man ihmisen vastaanottaminen työmaalle. ”Isommilla operaattoreilla voi olla yksi näyttäjä Joensuun ja Lappeenrannan välillä. Se on ehkä tehokasta operaattorin näkökulmasta, mutta ei urakoitsijan kannalta. Aina näyttöjä ei pysty ennakoimaan viikkoa etukäteen”, Kotilainen summaa.

Yhteisrakentaminen tuo kaapelit samoihin kaivantoihin Yhteisrakentaminen voi tarjota jatkossa helpotusta johtotietojen kanssa nyt tuskailevalle infrayrittäjälle. Kun useamman omistajan kaapelit kulkevat samassa urassa, ne on helppoa näyttää samalla kerralla. Esimerkiksi Kerimäen taajaman saneeraustyömaalla asennetaan samaan kaivantoon Järvi-Suomen Energian sähkökaapeleita, Savonlinnan kaupungin katuvalaistusta sekä BLC:n kuitukaapeli. Savonlinnassa yhteisrakentamisella on jo reilun kymmenen vuoden perinteet. Alan keskeiset toimijat ja kaupungin hallintokunnat istuvat säännöllisesti saman pöydän ääreen keskustelemaan tulevista suunnitelmista. Aikatauluissa myös joustetaan puo-


19

3/2018

Kohti yhtä luukkua

Kansallinen johtotietopalvelu olisi ratkaisu Viestintäviraston Klaus Nieminen pitää tärkeänä, että kaapelitiedot saisi tulevai­ suudessa yhdestä paikasta. Konkreettisia siirtoja yhden luukun suuntaan ei ole silti vielä luvassa.

Niemisen mukaan keskitettyyn johtotieto­ palveluun tulisi yhdistää velvoite alan toimi­ joille tietojen toimittamisesta samaan järjes­ telmään. Muuten palvelusta ei saada katta­ vaa.

nettavista rakenteista saataisiin tieto mahdol­ lisimman tarkasti verkkotietojärjestelmiin ja myös z-koordinaatin osalta?

Viestintävirasto on selvittänyt kansallisen joh­ totietopalvelun toteutusta Suomessa. Kehi­ tyspäällikkö Klaus Niemisen mukaan EU-­ alueella ei ole tällä hetkellä keskitettyä johto­ tietopalvelua, jonka voisi kopioida Suomeen sellaisenaan. Hyvistä kokemuksista kannat­ taa silti ottaa oppia. ”Kansallinen piste olisi tavoittelemisen ar­­ voinen ja siitä olisi hyötyä koko toimialalle. Esimerkiksi Ruotsissa yhteinen toimija vähensi kaivuvahinkoja 60–80 prosenttia, vaikka jär­ jestelmässä ei ole tietoa kaikista kaapeleista”, Nieminen tiivistää. Toteutuspäätöstä yhdestä kaapelitietopis­ teestä ei vielä ole tehty. Nieminen ei myös­ kään halua ottaa kantaa asian etenemisen aikatauluun. ”Toivon, että tämä saataisiin ratkaistua lä­­ hitulevaisuudessa. Päätös pitää kuitenkin tehdä harkiten. Kyse on mittavasta investoin­ nista, johon liittyy paljon avoimia kysymyksiä toteutuksesta ja turvallisuudesta.”

Digitaalisuus avaa mahdollisuuksia

On selvää, että kaikkea tietoa maanalaisista rakenteista ei voi julkaista avoimesti tai luo­ vuttaa kenelle tahansa. Klaus Niemisen mu­­ kaan turvallisuuskysymyksiä on kuitenkin mahdollista ratkaista. ”Tietojärjestelmien turvallisuuden takaa­ minen on tärkeää. Lisäksi tiedon luovuttami­ seen tarvitaan omat sääntönsä. Esimerkiksi vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta voidaan seurata, kuka tietoa kysyy.” Muina keinoina Nieminen mainitsee kyse­ lymäärien rajaamisen ja sen, missä laajuu­ dessa tietoa luovutetaan. ”Urakoitsijan ei esimerkiksi tarvitse välttä­ mättä tietää, kenen omistama kaapeli on tai mitä kyseisessä rakenteessa kulkee. Kaapelin tai putken tyyppi on tarpeellisempi ja vähem­ män arkaluontoinen tieto.”

Ruotsissa yhteinen toimija vähensi kaivuvahinkoja 60–80 prosenttia.”

Ihannetulevaisuudessa kaivukoneen kuljet­ taja voisi tehdä kyselyn kaapeleista koneen ohjaamosta. Johtotieto saataisiin automaat­ tisesti koneen järjestelmään ja näkyisi näy­ töllä kaivutyötä ohjaavana tietona. Vastaavasti tieto kaapelin linjasta ja syvyy­ destä kulkisi suoraan työkoneen paikantimes­ ­ta tietojärjestelmään ilman erillistä dokumen­ tointia. ”Kaivaminen karttatiedon pohjalta edellyt­ tää, että saatavat johtotiedot ovat tarkkoja”, Nieminen muistuttaa. Tiedon sujuva liikkuminen eri järjestelmien välillä edellyttää yhteisiä käsite- ja tietomal­ leja. Viestintävirasto laatii parhaillaan muiden rahoittajien kanssa verkkoinfran kä­­si­­te­­mal­­­­ lia. Työn on tarkoitus valmistua marraskuussa 2019. Nieminen heittää haasteen myös maara­ kennusalan suuntaan. Miten maan alle asen­

lin ja toisin silloin kun se on toiminnallisesti mahdol­ ­lista. Uudemmilta työmailta saadaan myös aiempaa tarkempaa tietoa kaapelien sijainnista. Järvi-Suomen Energian verkostoinsinööri Pentti Leinosen mukaan urakoitsijat tekevät loppudokumentoinnin suoraan yhtiön maastosuunnittelu- ja dokumentointijärjestelmään. ”GPS-tarkkuudessa on vaihtelua alueittain, eli sijaintitarkkuus asettuu kymmenen sentin ja metrin välille”, Leinonen tiivistää.

Lupa kaivutyön aloitukseen Savonlinnassa paikalliset kuviot näyttävät rullaavan joustavasti. Kaupungin rakennuspäällikkö saattaa kuitata ripeästi sähköpostilla, että kaivutyön voi aloittaa, vaikka viralliset lupapaperit tulevat vasta muutaman päivän päästä. Uusien työmaiden GPS-paikannus mahdollistaa sen, että kaapelitietoa voidaan käsitellä jatkossa yhä paremmin digitaalisesti. Se avaa mahdollisuuksia myös tietojen joustavampaan saantiin.

Turvallisuuskysymykset voidaan ratkaista

KÄSITEMALLINNUKSELLA LUODAAN YHTENÄINEN MALLI VERKKOTOIMIALAN KÄSITTEISTÄ, JOTTA SAMOISTA ASIOIS­TA KÄYTETTÄISIIN SAMOJA TERMEJÄ. LUE YHTEIS­ RAKENTAMISVERKOSTON UUTISKIRJE: http://51.fi/c0g

”Kun koneohjaus yleistyy, olisi järkevää, että ajantasainen tieto kaapelitilanteesta tulisi suoraan purkkiin. Koneohjauslaitteet alkavat olla jo niin hyviä ja kohtuuhintaisia, että tämä voisi jo toimia”, Kotilainen arvioi. Näytöistä ei silti päästä ihan heti eroon. Suuri osa kaapelitiedoista ei ole sähköisessä muodossa eikä sijaintitiedon tarkkuuskaan ole välttämättä kovin täsmällinen. Riittävän tarkkaa sijaintia joudutaan selvittämään jatkossakin työmaalla kaapelitutkan avulla. Kotilainen toivoo kaapelitietoihin ja -näyttöihin lisää kokonaisajattelua. Kaikkea tietoa ei voi turvallisuussyistä luovuttaa avoimesti kaikille. Ammattimaarakentajat ovat kuitenkin rajattu joukko, jolla voisi olla pääsy tietoihin nykyistä joustavammin. Osa yleistä turvallisuutta kun on myös se, että tärkeät kaapelit eivät vaurioidu tiedon puuttumisen vuoksi. ”Kaikkien osapuolten pitäisi miettiä asiaa enemmän yhteisen infran rakentamisen näkökulmasta. Jos tietoa on tarjolla joustavasti, silloin myös rikotaan vähemmän”, Kotilainen tiivistää.


20

INFRA-LEHTI

Asfalttitöissä OTETAAN DIGILOIKKIA Nyt se on testattu: asfaltoinnissa voidaan hyödyntää digitalisaatiota työn kaikissa vaiheissa. Vielä tarvitaan kuitenkin monta askelta, ennen kuin digitaalinen tiedonkeruu on osa jokaista tulevaa päällystysurakkaa. TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: KATRI ESKOLA

LIIKENNEVIRASTON DIGIPILOTIT ovat osoittaneet, että teiden päällystysprosessi on digitalisoitavissa asfalttiasemalta aina levitykseen ja tiivistykseen asti. Pilotoinnin tavoitteena on tehostaa tiedon keruuta päällystyskohteista ja saada tieto ohjaamaan myöhemmin myös tien kunnon seurantaa ja korjaustoimien suunnittelua. Piloteissa haluttiin oppia mahdollisimman paljon kokeilemalla. ”Halusimme miettiä yhdessä alan toimijoiden kanssa, millaista tekniikkaa on jo valmiina ja mitä pitää vielä kehittää”, päällysteiden ylläpidon hankinnan asiantuntija Katri Eskola Liikennevirastosta kertoo. Valtaosa piloteista tehtiin urakoitsijoiden kanssa osana ely-keskusten kilpailuttamia päällystysurakoita vuonna 2017. Kokeiluja jatkettiin kauden 2018 aikana. ”Reaaliaikainen tiedonkeruu tarkoittaa, että urakoitsijoiden ei tarvitse työstää raportteja jälkikäteen. Lopullinen tavoite on kustannustehokkaampi toiminta ja parempi teiden laatu tienkäyttäjille”, Eskola tii­­­­­­vistää.

Massa voidaan jäljittää hyvinkin tarkasti Tiedonkeruuteknologiaa on jo saatavilla useammilta toimittajilta. Esimerkiksi massan valmistusta ja kuljetusta pystytään seuraamaan hyvinkin tarkasti.

Reaaliaikainen tiedonkeruu tarkoittaa, että urakoitsijoiden ei tarvitse työstää raportteja jälkikäteen.”

Käytännössä jokaiselle massa-annokselle annetaan tunnistenumero. Numeron perusteella pystytään katsomaan, mitä annos sisältää. Jokaisesta annoksesta on mahdollista saada valmistus- ja lastauslämpötila. Edelleen pystytään seuraamaan, mikä massa-annos on lastattu mihinkin autoon ja mihin kyseinen kuorma kipataan. ”Pieni ongelma on se, että meidän laitteet toimittavat sijaintitiedon koordinaatteina, kun taas tiestön paikkatieto on perinteisesti perustunut tierekisteriin. Näitä ei pysty suoraan yhdistämään”, aluemyyntipäällikkö Kai Suomi Amomaticilta kertoo. Kun asfalttimassaa kuljettavassa autossa on paikannin, sen liikkeitä pystytään seuraamaan. Parhaimmillaan levittimen kuljettaja näkee massaa tuovan auton liikkeet ja pystyy sen myötä säätelemään omaa nopeuttaan. Kun levittäjän ei tarvitse pysähtyä, massaan ei tu­­le epäjatkuvuuskohtia. ”Tiedon avulla kaluston määrä ja ajoreitit saadaan mitoitettua oikein. Ajallista hukkaa ei kerry niin paljon kuin aiemmin”, T&K-toimintaa INFRA ry:ssä edistävä johtaja Heikki Jämsä arvioi.

Massamenekki hallintaan jyrsinsyvyyden mittauksella Digipilottien myötä päällystysalan toimijat pystyivät kokeilemaan uutta tekniikkaa. Esimerkiksi REMIX-


21

3/2018

Tiedon avulla kaluston määrä ja ajoreitit saadaan mitoitettua oikein.”

pintauksessa testattiin jatkuvasti tietoa keräävää laitteistoa. NCC Industryn raportin mukaan laitteesta saatiin paikkatietoon yhdistettyä tietoa kuumennetun vanhan tienpohjan ja sekoittajan lämpötiloista, sekoittajasta tulevan massan ja levitetyn massan lämpötilasta sekä jyrsintäsyvyydestä. Jyrsinsyvyyden mittauksella pystytään hallitsemaan massamenekkiä. Lisäksi lämpötilamittauksella pystytään optimoimaan nestekaasun kulutusta ja varmistutaan sekoitetun asfaltin riittävästä lämpötilasta. Pilotit toivat esiin myös kehityskohteita. Esimerkiksi NCC:n jyrsinnän 3D-koneohjauksen pilotoinnissa havaittiin tarve korjata mittaustarkkuutta. ”Huomasimme myös, että anturien komponenttien pitää kestää paremmin kuumuutta. Jäimme myös pohtimaan niiden parempaa sijoittelua”, digitalisaatiosta vastaava Manu Marttinen NCC:ltä kertoo.

Voiko poranäytteet korvata jyrien tuottamalla datalla? Tuoreimpana pilottina kokeiltiin vielä tiedonkeruutekniikoita asfaltin jyräyksessä. Viisi jyrätoimittajaa tuli esittelemään uusinta teknologiaansa Orimattilan koekohteeseen elokuussa 2018. Asfalttijyriin oli kytketty anturi- ja sensoriteknologiaa, jolla pystytään seuraamaan päällysteen pinta­

RUUHKAA KONTTORILLA. YIT:n jyränkuljettaja Mika Yli­ talo saa opastusta uuden tek­ nologian käyttöön Volvon edus­ tajilta. Niko Sekki seuraa tilannetta vierestä pilotti­ kohteessa.

lämpötilaa ja laskemaan muun muassa ylityskertoja. Jyrän kuljettaja näkee näytöltä, missä hän on käynyt ja mistä pitää jyrätä lisää. Jyräkokeilusta valmistuu diplomityö Tampereen teknillisestä yliopistosta kuluvan lukuvuoden aikana. Itsekin asfalttialalla työskentelevä Niko Sekki tarkastelee työssään sitä, millaista dataa uusista jyristä saadaan irti ja mitä kerätyn datan hyödyntämisessä pitää ottaa huomioon. Työn tilaaja on Liikennevirasto. Perinteisesti tien päällä on käyty ottamassa poranäytteitä asfaltista. Nyt näitä näytteitä verrataan jyrien antamaan informaatioon ja tarkastellaan, voitaisiinko jyrien datalla korvata perinteisiä laatumittauksia. Jos näin on, tilaaja voi vaatia jatkossa esimerkiksi jyräyksen tiiveyskartan päällystysurakan tekijältä. Tietoa pitää osata yhdistää ja tulkita oikein. Esimerkiksi jyräyksen hyvä tiiveysarvo ei välttämättä pidä paikkaansa, jos samaan aikaan jyräyslämpötila on ollut liian alhainen. Sekki suosittelee kokeilujen jatkamista ennen lopullisten vaatimusten määrittelyä urakoitsijalle. ”Kokeiluilla pystytään varmistamaan, että laitteet toimittavat haluttua tietoa luotettavalla tavalla. Samalla nähdään, mitä tilaajan täytyy huomioida tiedon tulkinnassa.” >>


22

INFRA-LEHTI

DIGILLÄ HETI OIKEIN. Jyränkuljettaja näkee näytöltä yhdellä silmäyk­ sellä, missä hän on jo käynyt, ja missä pitää vielä jyrätä lisää.

Mikä tieto on tarpeellista?

Tilaajan pitäisi pystyä määrittelemään itselleen tärkeän tiedon tarve sen verran pitkäjänteisesti, etteivät vaatimukset muutu joka vuosi.”

Kun tietoa kerätään automaattisesti, sitä kertyy valtavia määriä. Esimerkiksi asfaltin työnaikaisen jyrsintäsyvyyden mittauskokeilussa jyrsimeltä tallentui mittausdataa sekunnin välein. Se tarkoittaa satojentuhansien rivien mittaista tiedostoa jo lyhyeltä työ­­ kohteelta. ”Nyt pitäisi miettiä, mikä tieto on sellaista, että se hyödyttää tilaajaa ja urakoitsijaa”, laatupäällikkö Antti Lyytinen Skanskalta tiivistää asfalttialan toimijoiden ajatukset. Tietoja kerätään jo nyt. Ne menevät kuitenkin hajautettuihin tietovarastoihin ja sellaisessa muodossa, että niiden jatkohyödyntäminen on epätodennäköistä. Liikennevirastolla on keskeinen rooli digitalisaation edistämisessä. Jos tilaaja vaatii tiedonkeruuta urakoissaan, urakoitsijat investoivat tietoa kerääviin laitteisiin ja laitevalmistajat kehittävät niitä. ”Tilaajan pitäisi pystyä määrittelemään itselleen tärkeän tiedon tarve sen verran pitkäjänteisesti, etteivät vaatimukset muutu joka vuosi”, Heikki Jämsä muistuttaa.

Yhteinen tiekartta jatkosuunnitelmista Liikennevirastossa on tarkoitus pureskella päällystyspiloteista saatuja tuloksia kuluvan syksyn aikana. Tähtäimessä on teiden ylläpidon sähköinen toimintamalli suunnittelusta kilpailutukseen ja urakoiden toteutukseen.

Samalla määritellään, millaista tietoa jatkossa kerätään ja millä tarkkuudella niistä raportoidaan tilaajalle. ”Teemme tiekartan jatkoon yhdessä INFRA ry:n kanssa, jotta kaikilla olisi tieto siitä, mitä tietoja minäkin vuonna tullaan vaatimaan. Ensimmäinen luonnos on valmis myöhemmin syksyllä”, Eskola lupaa. Piloteissa mukana olleet toimijat toivovat, että vastaavia kokeiluja järjestettäisiin myös jatkossa. Lisäksi toiveena on ylipäätään parempi ennakoitavuus. ”Jos teiden kunnostukseen olisi tasaisesti rahaa, urakoitsijoilla olisi parempi mahdollisuus ennakoida tulevaa ja varustaa laitteensa digiloikkaan vaadittavilla varusteilla”, myyntipäällikkö Ari Tulus Wirtgren Groupilta pohtii.

Päällystyspilotit pähkinänkuoressa

•• • • •

Osa Liikenneviraston laajempaa digitalisaatiohanketta. Hankeaika: 2016–2018 Tavoitteena kehittää uusia, automatisoituja tiedonkeruun prosesseja tukemaan väylien kunnon hallintaa ja uudistaa väylätietojen tietojärjestelmiä sekä digi-­ talisoida suunnittelun & hankinnan prosesseja. Päällystystyömaiden digipilotteja toteutettiin yhteensä 15. Raportit päällystyspilottien tuloksista ovat saatavilla Liikenneviraston nettisivuilta.


3/2018

23


24

INFRA-LEHTI

ALLAS KAIKILLE. Suomen suurimpiin lukeutuvassa Tampe­ reen maauimalassa on neljä allasta: lastenallas, kahluuallas, hyppyallas ja 50 metrin allas.

MAAUIMALA

tuo iloa elämään Voi sitä ilon päivää, jota oli odotettu jo liki 60 vuotta. Elokuun alussa avattu Tampereen maauimala teki maailmasta taas hieman paremman paikan. TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: SUSANNA LYLY

SUOMESSA ON NOIN PARIKYMMENTÄ maauimalaa, mutta Tampere oli kesään 2018 asti niitä harvoja isoja kaupunkeja, joista se vielä puuttui. Ei ihme, että maauimalaa odotettiin kuin kuuta nousevaa. Kaupungin keskustan kupeeseen, Kalevan uintikeskuksen naapuriin asettunut maauimala oli pääurakoitsijana toimineelle Suomen Maastorakentajat Oy:lle monin tavoin aivan erityinen hanke. Liki 30 vuotta eri puolilla Suomea toiminut yritys oli perustanut vuodenvaihteessa 2016–2017 Pirkanmaalle uuden aluetoimiston. ”Se, että voitimme heti kärkeen maauimalan urakkakilpailun, oli huippujuttu. Maauimala on mer­kittävä referenssi yhtiömme osaamisesta erikoisra­ken­tamista vaativissa kohteissa. Kyllä kohteen moni muukin olisi halunnut rakentaa”, Pirkanmaan toi­­­­­­­­­­mi­­­­­­ala­­­­joh­­taja Vesa Nuora hymyilee.

Teräsaltaat pieninä palasina

Kyllä kohteen moni muukin olisi halunnut rakentaa.”

Työt käynnistyivät pienten viiveiden jälkeen kesäkuussa 2017. ”Se oli merkittävä hetki”, Nuora toteaa. Hanke haastoi urakoitsijan ja aiheutti vipinää aikatauluihin, mutta myös palkitsi tuottaen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Haastaviin ja erityisen mielenkiintoisiin osakokonaisuuksiin lukeutuvat itseoikeutetusti maauimalan teräsaltaat. Suomesta ei löydä kyseistä osaamista, joten kokonaisuus tuotettiin Saksasta suomalaisen yhteistyökumppanin voimin. ”Altaat rantautuivat Suomeen laivakonteissa ja saapuivat tontille pieninä palasina. Asennustyön suorittivat saksalaiset asentajat, jotka hitsasivat altaat betonista valettujen kaukaloiden sisään. Toleranssit olivat aika pieniä, joten olihan se erityistä tarkkuutta vaativa työvaihe”, Nuora kertoo.


25

3/2018

TUNKUA. Tampereen maauimala tavoittelee keskimäärin paria tuhatta kävijää päivässä. Yhteensä maauimalassa arvioidaan käyvän noin 200 000 kävijää vuodessa.

Hyppytornista maamerkiksi Toisen mieleen jäävän kokemuksen tuotti betoninen hyppytorni, jonka anturan alla on 600 metriä teräspaalua. Paaluanturan päälle torni valettiin paikallavaluna neljääntoista metriin ja torniin toteutettiin hyppytasot kolmeen, viiteen, seitsemään ja puoleen sekä kymmeneen metriin. ”Hyppytornista tuli erittäin onnistunut. Se on koko maauimalan upea maamerkki ja vetovoimainen koh­ ­de”, Nuora toteaa. Maauimalan erikoisuuksiin kuuluu myös kiinnostava arkkitehtoninen yksityiskohta. Hyppytornin runkoon tehtiin aukot, joiden kautta auringonvalo muodostaa alueelle valokuvioita vuorokauden eri aikoina. ”Uudenlaisia ulottuvuuksia tekemiseen tuotti vedenkäsittelytekniikka, joka käytännössä vastasi vedenkäsittelylaitoksen rakentamista. Omat haasteensa toi si­­ vu-urakoitsijoiden aikataulujen sovittaminen sekä huhtikuulle jatkunut pitkä talvi pakkasineen”, Nuora lisää.

Talo täynnä, tyytyväinen olo Jos hankkeessa riitti haasteita, riitti siinä hauskuuttakin. Parasta oli Nuoran mukaan se, että maauimala vih­­doin saatiin keskustan tuntumaan pitkän odottelun jälkeen ihmisten iloksi. ”Homma eteni aikataulussaan. Maauimala luovutettiin sovitun mukaan 31.7., ja avajaisia vietettiin jo seuraavana päivänä. Aikataulu oli kieltämättä tiukka, mutta kaikki meni suunnitellusti.” Nuora korostaa, ettei maauimalan rakentaminen ollut mikään yhden miehen show. Mukana oli sivuurakoitsijoita ja suunnittelijoita sekä tekijöitä ja toimijoita.

Maauimala tarjoaa kaupunkilaisille elämyksellisen vaihtoehdon järvenrantojen ja uimahallin väliin.”

”Tuloksellinen rakentaminen henkilöityy tekijöihin, joten haluan nostaa hattua kaikille ja nimeltä mainiten erityisesti vastuulliselle mestarillemme Petri Raussille ja työmaamestarillemme Kauko Virkkuselle.” Nuoralle ei tullut intensiivisen rakentamisjakson päätteeksi tyhjä, vaan tyytyväinen olo. Maauimala tuntuu ja näyttää hyvältä.

Luvassa vain pientä säästöä Tampereen kaupungin liikuntapäällikkö Mikko Hei­ nonen on ollut mukana rakennusprojektissa alusta asti ja muun muassa pitänyt huolta siitä, että kaupunkilaisten toiveet otetaan huomioon. Heinonen on lopputulokseen hyvin tyytyväinen. ”Asiakkailta saamamme palaute on 99-prosenttisesti kiittävää. Ensimmäisen kuukauden aikana maauimalassa kävi noin 34 000 uimaria eli keskimäärin yli 1 000 päivässä, parhaina päivinä 3 000, joten kyllä tämä kaikki toiveemme ja tavoitteemme toteuttaa”, Heinonen summaa. Noin 20 vuotta kaupungin liikuntapalveluissa työskennellyt Heinonen on ottanut vuosien saatossa hankkeen omakseen. ”Upeaa, että hanke lopulta onnistui näin upeasti. Maauimala tarjoaa kaupunkilaisille elämyksellisen vaihtoehdon järvenrantojen ja uimahallin väliin.” Tänä kesänä uimarit totuttelivat talon tavoille elokuun alusta, mutta ensi keväänä päästään vauhtiin jo toukokuussa. ”Otamme opiksi tämän vuoden kokemuksista, teemme pientä säätöä, toteutamme beachvolley-kentät ja ulkokuntoilualueet sekä saamme käyttöön sen viimeisenkin nurmialueen, joka vielä tänä vuonna oli kas­­vamassa”, Heinonen sanoo.


26

INFRA-LEHTI

NÄMÄ MAINIOT YRITYSNIMET LÖYTYIVÄT OSOITTEESTA Infra.fi/hae

EI PÖLJEMPI TSAARI! Yritysten nimistä on moneksi. Usein nimi viittaa yrittäjään tai paikkaan, mutta se voi syntyä myös pilke silmäkulmassa saunan lauteilla. Kyselimme infra-alan yritysten nimien perään.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF

”HYVÄ YRITYSNIMI kiinnittää huomion. Nimi tarjoilee mahdollisuuden kertoa siihen liittyvän tarinan, joka jättää ihmiseen tunnejäljen ja jää siksi mieleen”, brändin ja asiakaskokemuksen kehittäjä Susanna Paloheimo sanoo. ”Infra-yritysten esimerkkinimistä osa jää heti mieleen ja osa kertoo todennäköisesti, millä toimialalla mennään. Mielelläni kuulisin esimerkiksi Tsaarin tai Pöljän Pommin ja Pamauksen tarinan”, Paloheimo hymyilee. Otetaan selvää.

Koirien hoitoa? ”Yrittäminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten koirahoitolasta. Myöhemmin mukaan tuli maansiirtoa ja kuljetusta, autonkorjaus- ja konepajatoimintaa sekä traktoriurakointia. Pulkkilan Koirahoitola on jäänyt nimenä elämään, kun ei ole tullut sitä oikaistua. Yritys löytyy myös ni­­mellä J.J. Koskela Ky. Ei nimi töiden tekemiseen vaikuta eikä töitä meille nimen avulla tule.” Jukka Koskela, yrittäjä Urakoitsija Jukka Koskela, Pulkkilan Koira­hoitola

Kuin Aku Ankasta? ”Yritys perustettiin, kun louhintapalvelut oli aika erottaa maatilan toiminnasta omaksi yrityksekseen. Nimi sai alkunsa saunan lauteilla. Rallia harrastavat kaverit

totesivat, että voisivat sponsoroida yritystä, jonka nimi olisi Pöljän Pommi ja Pamaus. Pöljä on kylän nimi, Pommi ja Pamaus kuvaavat toimialaa. Kyllä nimi hilpeyttäkin herättää ja joskus nimeä saa varmistella useampaan otteeseen. Nimi erottuu muista ja jää mieleen. Joku asiantuntija on joskus komeasti kommentoinut, että yrityksen nimihän on kuin Aku Ankasta.” Ari Roivainen, toimitusjohtaja Pöljän Pommi ja Pamaus Oy

Safarilla on superia? ”Yrittäjätaustani on valo­ kuvissa ja alan tuotteissa. Maalle muuton myötä ta­­ loon hankittiin 80-luvulla en­­ simmäiset kaivinkoneet. Työt veivät mennessään: arkena kaivettiin ja viikonloppuisin kuvattiin. 90-­lu­vun lo­­ pulla to­­teutin extreme-safarin Coast to Coast Ha­­mina– Jäämeri. Tuolloin syntyi Super Safari. Nimen keksin itse. Tänä päivänä yritys tekee muun muassa ve­­sistöurakointia. Mielestäni maanpinnan ra­­kentaminen on taidetta siinä kuin valokuvaaminenkin.” Tuomas Alanko, toimitusjohtaja Super Safari Oy

Nelivedolla pääsee? ”Yritys syntyi, kun minun ja veljeni koneurakointi yhdistettiin kahden kaverin koneura-


27

3/2018

koinnin kanssa. Nimiä pyöriteltiin jos jonkinlaisia. Eräässä saunaillassa joku puolihuumorilla heitti, että eikös se voisi olla Neliveto, kun teitä on neljä ja käytettävä kalustokin nelivetoista. Nimi erottuu joukosta, jää mieleen ja taipuu moneen. Kaverit vitsailevat, että seuraavaksi voisimme pistää pystyyn baarin Kalajoen Hiekkasärkille. Nyt keskitymme muun muassa piennarmurskeen levitykseen ja maansiirtotöihin haastavissa kohteissa.” Ville-Matti Vuollet, toimitusjohtaja ja jokapaikan höylä Kalajoen Neliveto Oy

Pappia kyydissä? ”Yrityksen nimen Pappis-osa tulee sukunimeni ystävällisestä väännöksestä, jota yksi työkaverini käytti jo 80-luvun puolivälissä. Kun perustin yrityksen, keksin tuosta 25 vuoden takaisesta nimestä pilke silmäkulmassa yritykseni nimen, joka myös kuvaa työtämme. Tarvikeostojen yhteydessä tulee kuitin kirjoittajille toisinaan lukihäiriöitä, joista seuraa uusia hupaisia nimiä kuten Konetoppis, Konenappis ja Konepeppis. Vääräleuka-kaverini ovat vääntäneet nimen myös muotoon Konepahis.” Timo Papinniemi, yrittäjä Konepappis

Metso murskaa? ”Ihan itse keksin yrityksen nimen aikanaan. Olen ollut koko ikäni maarakennusalalla ja tehnyt louhintaa yhä enemmän kiilaamalla ilman räjäytystä, varsinkin sa­­ neerauspuolella. Siksipä mietin, miksei yrityksen nimikin voisi liittyä kallion rikotukseen. Nimi herättää uteliasta huomiota, kun murskaan kalliota pieneksi. Monet asiakkaat ovatkin sanoneet, että onpa osuva nimi.” Jyrki Metso, toimitusjohtaja Metson Murskaus Oy

Itse karhu töissä? ”Aloitin työt aikanaan vanhalla tiekarhulla, joten ajattelin, että jos teen töitä ilman konetta, niin silloinhan mies itse on karhuna. Nimi on itse keksitty ja se on tosinaan herättänyt hilpeyttä. On esimerkiksi kysyt­­­­ ­ty, että täälläkö niitä karhunpalveluksia tehdään. Pää­ asiassa teen asfaltinpohjia, mutta myös kaikenlaista kaivutyötä ja kuljetuksia.” Jari Hagström, toimitusjohtaja Karhuntyöt Oy

Paavillista palvelua? ”Yrityksen nimestä haluttiin lyhyt, ytimekäs ja työnkuvasta kertova. Lännen Pohja ja Perustus tuntui hy­­ vältä idealta. Siitä tuli sitten aputoiminimi ja PoPe Oy:stä varsinainen yhtiön nimi. Ajattelimme, ettei yhtiön nimessä pidä olla henkilön nimeä tai paikkakuntaa. Nimi on herättänyt ihmetystä ja arvailua, mistä se on peräisin. Paaviuttakin on ehdotettu. Teemme maarakennusta, ok-talojen pohjatöitä, viemäröintejä ja vesijohdotustöitä.” Mikko Kauppi, toimitusjohtaja Pope Oy

Pop cornia ja leffoja? ”Popparista tulee kieltämättä mieleen elokuvat. Yhtiön nimi tulee kuitenkin ensimmäisestä koneesta, jolla näitä töitä touhuttiin. Bobcatia monet kutsuvat Poppariksi. Lehtimyyjät joskus kyselevät, liittyykö yhtiön toiminta jotenkin musiikkiin. Ei huono kysymys, sillä yrityksen slogan ´Vakaval naamal alansa paras´ on saanut inspiraationsa Cheekin biisistä, jossa on tekemisen meininkiä. Samalla asenteella mekin väännämme töitä kerralla kuntoon. Teemme muun muassa kiinteistöjen pi­­hatöitä ja salaojia sekä kunnallistekniikan uudis- ja saneerauskohteita. Marko Saukko, toimitusjohtaja Poppari Oy

Tsaarillista menoa? ”Yrityksen nimen taustalla on graafikkoystävä, jon­­ka kanssa pyörittelimme vaihtoehtoja. Ajattelimme, että maarakentamisen ohella yrityksen nimi sopii laa­­­­­jempaankin yhteyteen. Aina välillä kysellään nimen alkuperää ja moni myös hoksaa, että se on leikkimielinen väännös sukunimestäni. Juuri nyt kaivamme kuitukaapelia työmaalla, rakennamme koirapuistoa ja teemme omakotitalon pohjia. Keisarillinen tunnus näkyy logoa komistavasta kruunusta.” Risto Saari, toimitusjohtaja Tsaari Oy

Lapanen lahdessa? ”Pohdimme nimeä, joka ei tarkoittaisi mi­­tään ja jonka alle voisi vi­­rittää monenlaista toimintaa. Velipoika ehdotti nimeä, joka on napattu vanhasta karttapohjasta. Täällä Vironlahden Ravijoella on Kinnasviikin lahden pohjukka, jossa meillä on myös lomamökkejä vuokrattavana. Maarakennuspuolella teemme suuntaporausta JA ONHAN NIITÄ MUITAKIN: Bimu, ja tien­alituksia. Hörkky, Lunki, Kai­ Nimi herättää uteliaisuutta ja jää vinpari, Ketterä Kaivuu, Mursu, Ruusunlehti, Posti, asiakkaiden mieleen. On sitä suomenPusku, Miesjakone, Finn­ nettu Lapaslahdeksi ja Tumppulahsukellus, Jyräys ja tasaus, Kojak, Multamesta, Napa­ deksikin sekä väännetty muotoon Kinpiirin Kuljetus, Osmon nasvippi.” Lumi ja Nurmi… Esa Alanen, toimitusjohtaja-juoksupoika Kinnasviikki Oy

Rahajahdissa? ”Monta vuotta mietin nimeä osakeyhtiölle. Kun yhtenä yönä ajoin lunta Joensuun tiedepuistosta, jota myös yrityshautomoksi kutsutaan, se vain pälkähti päähäni. Huikkasin pyöräkonemiehelle, että mitäs sanot. Kaveri nauroi koko yön. Nimi liittyy rahaan, sillä kaikkihan me sen perässä juoksemme. Nimi herättää huomiota etenkin kesäisin asfalttityömailla. Kyllä se huumorilla osataan ottaa.” Jussi Tahvanainen, toimitusjohtaja-yrittäjä Manijahti Oy


28

INFRA-LEHTI


29

3/2018

JÄSENSIVUT MITTAA JA PEREHDYTÄ TYÖMAALLA

Keskeiset infratyömaan turvallisuusmittarit on päivitetty ja ePerehdytys täytti vuoden. Tutustu! s. 33

NÄPIT IRTI VÄYLÄRAHOISTA!

Rahoituslähteet ehtyvät ja korjaus­ velka jatkaa kasvuaan. Nyt on luvatun uudistuksen paikka. s. 35

JÄTEHUOLTO HÄMMENTÄÄ

Kunnallista jätehuoltoa puidaan kiivaasti. Infra-alan pk-yrittäjä luovii sääntöhetteikössä. s. 36

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Infra muuttaa Suomea Liikennejärjestelmää muokkaamalla Suomi voi mullistaa ihmisten arkisen liikkumisen ja leikata päästöt. MITÄ HYÖTYJÄ toisi tunnin junayhteys Turusta ja Tampereelta Helsinkiin? Ramboll selvitti asiaa kaupunkien ja työelämän järjestöjen toimeksiannosta. Selvityksen mukaan nopeampi raideliikenne avaisi ovia yksityisille investoinneille ja työssäkäynnille nykyistä laajemmalla alueella. Raidehankkeet tukisivat samalla kaupungistumista ja sitä kautta kasvua. Suomessakin innovaatiot ja BKT syntyvät pääosin siellä, minne ihmiset ja heidän osaamisensa pakkautuvat: kaupungeissa. Fiksut ja harkitut infrahankkeet tukevat vahvasti tätä kehitystä. TUNNIN JUNIEN hyödyt tietysti kasautuvat vain kasvukolmioon, moni manaa. Tätä näkemystä on syytä haastaa. Infrakentamisella on kansantalouteen kauaskantoisia dynaamisia vaikutuksia. Esimerkiksi Seinäjoki, Kokkola ja Vaasa hyötyisivät Tampereen tunnin junasta. Talouden näkövinkkelistä on koko Suomen etu, että Etelä-Suomen työssäkäyntialue toimii. Ja mikä hauskinta: kerrankin voitamme Pohjoismaiden maaottelussa.

RUOTSIN JA Norjan suurimmat kaupungit on kuin haulikolla kartalle ammuttu. Meillä etelän isojen kaupunkien välimatkat taas ovat pienet. Tiiviys luo mahdollisuuksia. Ratojen varteen saadaan runsaasti asuntoja ja elämää: uusia, pienempiä kasvukeskuksia. Lohja olisi junalla ajallisesti lähempänä Stadia kuin Karjaa nyt, Nummelasta isolle kirkolle junailisi puolessa tunnissa. Työmatkaliikennettä siirtyisi raiteille. Jokainen raiteille saatu matkalainen on ilmastoteko. Suomen on mahdollista päästä sille asetettuihin CO2-päästötavoitteisiin liikennejärjestelmäänsä kehittämällä. INFRA MUUTTAA Suomea paremmaksi: nopeammaksi, toimivammaksi, vähäpäästöisemmäksi. Tarvitsemme vain uskallusta tarttua näihin mahdollisuuksiin. Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry LUE RAMBOLLIN RAPORTTI: 51.fi/tunti

3D-KONEOHJAUSKOULUTUS S. 30 | MP-TOUR & INFRA GOLF S. 37 | JÄSENPALVELUT TUTUKSI S. 39


30

INFRA-LEHTI

MITTAAJASTA MALLINTAJAKSI. Essi Lempiäinen aloitti Maan­ rakennus ja Kuljetus Nylun­ dilla mittaajana, mutta tekee nyt tietomalleja. ”Hienoa, että INFRA ry järjestää koulutusta, niin ei enää tarvitse oppia yrityksen ja erehdyksen kautta”, Essi kiittelee.


31

3/2018

3D-KONEOHJAUSKOULUTUS

Koneohjaus ja 3D-maailma tutuksi Infraprojektien tilaajat vaativat yhä enemmän 3D-koneohjausosaamista, mutta ongelmaksi on koettu vähäinen koulutustarjonta. Nyt sitä on saatavilla; INFRA järjestää kaksiosaisen 3D-koneohjauskoulutuksen, jonka toiseen osaan ehtii vielä mukaan.

TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: KAISA SALMINEN (S. 30), ANU GINSTRÖM (S. 32)

INFRAN KONEPALVELUVALIOKUNTA järjesti toukokuussa 2018 yhdessä laitetoimittajien kanssa koulutuskiertueen, jonka tavoite oli antaa yleiskuva 3D-koneohjauksen maailmasta. Koulutus järjestettiin yh­­ teistyössä Leica Geosystemsin, Novatronin ja Trimblen kanssa. ”Yli 50 prosenttia INFRAn jäsenistöstä on konepalveluyrittäjiä ja koulutukselle oli selvä tarve”, konepalveluvaliokunnan pu­­ heenjohtaja Jussi Tuohino kertoo. ”Me halusimme saada kerralla konepalveluyrittäjät paikalle, jotta niidenkin, joilla ei ole koneohjausta vielä käytössään, olisi helpompi tehdä hankintapäätös. Tehtävä­ nämme on edistää jäsenkuntamme toimintaedellytyksiä ja 3D-koneohjauskou­­ lutus päätettiin ottaa tämän vuoden tee­­­­ maksi.”

Koneohjauksen tarpeet selville Toukokuussa järjestetyt koulutustilaisuudet vetivät mukaansa yhteensä viitisen-

kymmentä osallistujaa, vaikka konepalveluyrittäjät pitivätkin ajankohtaa kevätkiireiden vuoksi hieman hankalana. Yksi heistä oli Essi Lempiäinen Maanrakennus ja Kuljetus Nylund Oy:stä. Hän osallistui Vantaan tilaisuuteen, kaksi muuta koulutusta järjestettiin Jyväskylässä ja Ou­­ lussa. Maanrakennus Nylundilla on Leica Geo­ ­systemsin koneohjauslaitteet viidessä kaivukoneessa. Koneohjausta käytetään Essin mukaan aina, kun se on mahdollista, koska se nopeuttaa työntekoa merkittävästi. Käyttöönottovaihe oli kuitenkin haastava. ”Kun Destia alkoi muutama vuosi sitten vaatia koneohjausta urakoissaan, olin pu­­ lassa, koska koulutusta ei tuntunut löytyvän mistään. Lopulta Raision mittamiesten kautta tuli tieto, että Novatron järjestää koneohjauskoulutusta. Kun kysyttiin, ha­­ luan­­ko mennä koulutukseen, vaikka kyse on ’väärän firman’ koulutuksesta, niin totta kai se kiinnosti”, hän kertoo.

INFRAn koulutukseenkin hän ilmoittautui heti, kun sai siitä mainoksen. ”Se oli hyvä peruskoulutus, josta sai kerralla laajan yleiskäsityksen koneohjauslaitteista. Kurssin käytyäni ymmärsi paremmin koneohjauksen tarpeet. Lisäksi sieltä sai tietoa laitetoimittajien mallinnuskursseista.”

Mittaajasta mallintajaksi Alun perin Essi Lempiäinen kertoo tulleensa Maanrakennus ja Kuljetus Nylundille mittaajaksi, mutta koneohjausjärjestelmien yleistyttyä hän on siirtynyt tekemään tietomalleja. Vaikka Suomessa kehitetty inframalliformaatti, Inframodel, on mahdollistanut sen, että suunnittelijalta tuleva aineisto on parhaimmillaan työmaakelpoista, Essillä riittää työtä niiden muokkaamisessa. ”Yleensä malleissa on vain kaivopistetiedot ja keskilinjat valmiina, kun suunnittelija lähettää ne minulle. Piirustuksista >>


32

INFRA-LEHTI

OPETTAVA KOKEMUS. YPR Yleinen pohjaraken­ nus Oy:n Elisabeth Weck­ ström kehui INFRAn koulutuk­ sessa saamaansa oppia. ”Tosi hyvin ja selkeästi käytiin läpi 3D:n perusteet. Tätä voisi olla kaksikin päivää!”

KOULUUN KESKEN KIIREEN. Kevät on konepalvelu­ yrittäjille kiireistä aikaa. Kiinnostava aihe veti silti parikymmentä inno­ kasta opiskelijaa Van­ taan tilaisuuteen.

saan lisäksi tiedot materiaalikerrosten paksuuksista ja rakennan mallit näiden tietojen pohjalta. Lisäksi käyn tarkastamassa, että kauhan lukemat ovat oikein ja otan tarkkeet kaivopisteistä”, hän kertoo. ”Aikaisemmin en ehtinyt lyödä aina mittatikkuja maahan ja pojat saattoivat kaataa niitä, mutta nyt tieto on koko ajan kaikkien saatavilla. On hyvä, että koulutusta järjestetään, ettei joudu oppimaan pelkästään yrityksen ja erehdyksen kautta. Vanhemmat kaivukonekuljettajat osaavat onneksi lukea paperipiirustuksia ja antaa palautetta, jos he löytävät malleistani virheitä.”

Kaikki hyöty laitteista irti Myös INFRAn asiantuntija Magnus Frisk arvioi, että tietomallinnus ja koneohjaus ovat lisääntyneet viimeisen parin vuoden aikana valtavasti, paikkakunnasta riippuen. Yhä enemmän käytetään myös Infrakit-pilvipalvelua, jonka avulla esimerkiksi tilaa­ja voi seurata kaivutyön laatua reaaliaikaises­ ­ti riippumatta siitä, minkä laitetoimittajan koneita käytetään. Vastaavasti kaivukoneen kuljettaja saa mallit nopeammin ko­­neel­­ leen. Koneohjauskoulutuksia koordinoiva Mag­­­­nus Frisk kertoo, että kevättalvella 2019 järjestettävä 3D-koneohjauskoulutus tulee olemaan laajemman sisältönsä vuoksi hieman pidempi kuin toukokuun puolen päivän koulutus.

”Ensimmäinen koulutustilaisuus oli oiva paikka tutustua 3D-maailmaan. Toisessa tilaisuudessa on tarkoitus porautua syvemmälle laitekohtaisiin mahdollisuuksiin”, Jussi Tuohino täydentää. ”Toki tilaajatkin arvostavat osaamista, mutta näkisin, että eniten siitä on hyötyä

yrittäjälle itselleen, kun tämä saa täyden hyödyn irti laitteistaan. Valitettavan moni kaivukoneen kuljettaja käyttää tänä päivänä vain perustasolla koneohjausjärjestelmiään. Ne ovat todella monipuolisia ja niillä voi tehdä muutakin kuin perusmittaamista, esimerkiksi massalaskentaa.”

Ilmoittaudu

3D-koulutukseen INFRAn konepalveluvaliokunta järjestää yhdessä laitevalmistajien Leica, Novatron, TopCon ja Trimble kanssa 3D-koneohjaus-koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on lisätä 3D-laitteiden käyttäjien käytännön taitoja. Koulutus on maksuton ja siihen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet Koulutus järjestetään tammi–helmikuussa 2019 neljällä paikkakunnalla; pääkaupunkiseudulla la 19.1., Tampereella la 2.2., Kuopiossa la 16.2. ja Oulussa la 23.2. Lisätietoa ja ilmoittautumiset magnus.frisk@infra.fi tai 050 912 7373


33

3/2018

INFRA RY

AJANKOHTAISTA TURVALLISUUDESTA

Ota käyttöön päivitetyt turvallisuusmittarit MVR-mittari, Murskamittari ja Asfalt­ti­ mittari on päivitetty vastaamaan työmaan turvallisuushaasteisiin. INFRA-ALAN TYÖMAIDEN turvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen on käytössä MVR-mittari maa- ja vesirakennustyömail­ ­la, Murskamittari murskauslaitoksilla ja -työmailla sekä Asfalttimittari päällystystyömailla ja asfalttiasemilla. Mittareiden ajanmukaisuus muun muas­ ­­sa lainsäädännön osalta tarkistetaan säännöllisesti. Vuonna 2017 päivitettiin MVRmittari, ja tänä vuonna päivityksessä ovat olleet Murskamittari ja Asfalttimittari. MURSKAMITTARIN PÄIVITYSTARPEET liittyivät työntekijöiden henkilökohtaiseen suojautumiseen ja pienkalustoon. Päivitettävää oli myös laitoksen ja ympäristön pölyämisen ja pölyntorjunnan tason havain-

noinnin osalta. Murskamittarin pääperusteet ja havainnointi ovat pysyneet kuitenkin samoina. Myös asfalttimittarissa perusta on sama kuin aikaisemmin. Isoimpana muutoksena nyt on tehty erikseen oma mittari levitystyömaalle (Asfalttimittari – levitystyömaa) ja asfalttiasemalle (Asfalttimittari – tehdas). Uutena kohtana molemmissa asfalt­­ timittareissa on ergonomia, jonka tavoitteena on ammattitautien väheneminen sekä konevalmistajien saaminen paremmin mukaan myös ergonomian kehittämiseen. Kriteerejä on muilta osin täsmennetty huomioiden vuoden 2015 ja 2017 asfaltin turvallisuuskilpailujen kokemukset.

TURVALLISUUDEN VÄRISUORA. Turvallisuusmittareita käytetään työmailla työ­ olosuhteiden ja -turvalli­ suuden arviointimenetel­ mänä ja lakisääteisten viikkotarkastusten tekemiseen.

Asfalttimittarit ovat olleet koekäytössä vuoden 2018 päällystyskaudella. Mittarei­ ­ta päivitetään ja viimeistellään saatujen ko­­­­­­kemusten perusteella.

KAIKKI TURVALLISUUSMITTARIT löytyvät osoitteesta infra.fi/turvallisuusmittarit. Uutta Murskamittaria saa myös painettuna INFRAn toimistolta; voit tiedustella sitä netin palautelomakkeella tai osoitteella info@infra.fi. Asfalttimittarit löytyvät toistaiseksi ainoastaan sähköisinä. Ari Kähkönen

Missä menee vuoden markkinoilla ollut ePerehdytys? ePerehdytys on liittojen, turvallisuusviranomaisten ja AVIn yhteistyönä tehty yleisperehdytys. ”ePEREHDYTYSTÄ ON tilattu yli 11 000 kertaa, ja sitä käyttää lähes 1 000 yritystä. Perehdytyksiä on suoritettu noin 5 000” RATEKONn koulutuskordinaattori Panu Tuominen kertoo. ”Käyttäjämäärät kasvavat tasaisesti, uusia tilauksia tulee lähinnä alkavilta työmailta.” ePerehdytys on rakennustyömaan työturvallisuuden yleisperehdytys. Siinä oh­­ jeistetaan muun muassa, kuinka työturvallisuusriskejä voi välttää ja miten työmaalla kuuluu toimia. ePerehdytykseen kuuluu myös 20 kysymyksen tentti. Läpipääsyyn tarvitaan vähintään 18 oikeaa vastausta. ePerehdytys ei korvaa työmaalla tehtävää työpaikkakohtaista perehdytystä. ”Kun yleinen osio on tehty etukäteen netissä, voidaan työmaalla keskittyä nimenomaan kyseisen työmaan erityispiirteisiin”, jatkaa Panu.

INFRA UUSIMAAN jäsenyrittäjän Yleinen Pohjarakennus YPR Oy:n toimitusjohtaja Roope Sirén on tutustunut ePerehdytykseen alaurakoitsijan roolissa. ”Helsingin messukeskuksen työmaalla toukokuussa törmättiin tähän. Pääurakoitsija vaati ePerehdytyksen tekemistä ennen kuin pääsi tekemään työmaan perehdytyksen.” Roope Sirénin mukaan hyviä puolia ePerehdytyksessä on, että se on verkossa, huolellisesti tehty ja sen voi suorittaa kahdeksalla eri kielellä. ”Kannatan kaikessa paperittomuutta ja ePerehdytyksen voi tehdä verkossa esimerkiksi edellisenä iltana ennen työmaalle me­­ noa”, jatkaa Sirén. Roope Sirén kehittäisi ePerehdytyksen hinnoittelua yrityskohtaisen hinnoittelun suuntaan henkilöhinnoittelun sijaan.

”Lisäksi se voisi olla voimassa kauemmin kuin vuoden voimassa. Kaikkia yleisperehdytyssovelluksia voisi myös virtaviivaistaa ja yhdistää esimerkiksi työturvallisuuskortin kanssa.”

PANU TUOMISEN mukaan yhteisesti alan yritysten ja liittojen kanssa on sovittu voimassaoloaika. Lisäksi ePerehdytykseen tu­­ lee vuosittain vaihtuva teema-osio ja sisältöä päivitetään jatkuvasti. ”Läpikäytävät asia ovat sellaisia, että ne on syytä jokaisen Suomessa rakennustyömaalla toimivan osata. Tämä on etenkin ulkomaisen työvoiman kohdalla ensiarvoisen tärkeää.” Saija Syväoja AIHEESTA ENEMMÄN: eperehdytys.fi


34

INFRA-LEHTI

WIHURI

MALAGASTA METKOON...

Wihurin vieraana Malagan lämmössä Ryhmä jäsenyrittäjiä viidestä eri piiri­stä suuntasi heinäkuun alussa Malagaan Wihurin demopäiville. MUKANA OLI osallistujia INFRA LänsiSuomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan sekä Hämeen alueilta. Ranskassa riehunut ukkosmyrsky hieman viivästytti keskiviikkoista matkaanlähtöä, ja perille kohteeseen päästiin vasta torstaina aamuyön puolella. Varsinainen demopäivä oli onneksi perjantaina, joten matkaväsymys ei ryhmäläisten kokemusta haitannut.

WIHURIN DEMOKENTTÄ on tullut tutuksi monelle infralaiselle, toimintaa kun on ollut paikassa jo kymmeniä vuosia. Infralaisten lisäksi vieraita oli yhdeksästä eri maasta ja väki mahtui hyvin noin 200 henkeä vetävään katsomoon. Allekirjoittanut oli itse ensimmäistä kertaa paikan päällä todeten, että esitys oli todella hyvin kasattu. Lop­­­­pumatkasta osa ryhmästä kävi vielä

LÄMPÖ-ÖVERIT. Vaikka Suomen kesä osoittautui hyvin läm­ pöiseksi, kävi 20 hengen jäsenryhmä hakemassa lisähehkua Espan­ jasta.

Gibraltarilla sekä tutustumassa Benalmádenan rannikolta Ca­­lamorron kukkulalle nou­­­­­­­­sevaan köysirataan.

KIITOKSET OSALLISTUJILLE mukavasta matkasta sekä ryhmän puolesta Wihuri Oy Tekniselle Kaupalle ja Kari Uusinokalle. Antti Astrén

JANNE SUNTIO

Näyttäviä koneita, messuhumua ja mestarikuljettajia Järjestyksessään 17:s FinnMETKO -näyttely veti runsaasti yleisöä Jämsänkoskelle seuraamaan koneenkuljettajien SM-kisaa. NÄYTTELYN PÄÄTÖSPÄIVÄNÄ 1.9. kisattiin maarakennuskoneenkuljettajien Suomen mestaruudesta. Kilpailussa mitattiin kuljettajien taitoja kahdella maarakennuskoneella: pyöräkuormaajalla ja kaivukoneella. Ensimmäisessä osiossa kilpailijan täytyi tuuppia 21-tonnisella kaivukoneella kak­ si pölliä kinkkistä minigolfrataa muistuttavan reitin läpi. Pöllinkuljetuksen jälkeen kaivukoneen kauhaan piti kahmaista keilojen päältä koripalloja, jotka oli donkattava kauhalla koriin. Tässä kohdassa yleisö yltyi taputtamaan on­­­­nistuneille suorituksille.

YHTEISVOIMIN. Rakennus- ja kiin­ teistöpalvelualan Veto­ voima ry organisoi ykkös­ kuskikilpailun yhdessä Gradian kanssa. Junio­ rien käytössä olleen kai­ vukoneen sponsoroi Volvo.

Pyöräkuormaajalla kilpailijoiden oli kannettava trukkipiikissä täyttä vesiämpäriä konstikkaan ja kuoppaisen reitin läpi. Lo­­ puksi ämpäriin läikkymisen jäljiltä jäänyt vesi oli kaadettava toiseen astiaan. Nopein ja eniten vettä maaliin saakka tuonut kilpailija vei tehtävän voiton. Kokonaiskilpailun voitti Juhani Niemi­ aho, toiseksi tuli Mikko Jokinen ja kolmanneksi Jani Raja. Kaikkiaan ykköskuskikilpailuun osallistui 19 kilpailijaa. Ykköskuskikilpailun järjestelyistä vastasi tällä kertaa GRADIA Jyväskylä. Komatsun koneet kilpailuun toimitti Suomen Ra­­ kennuskone Oy. Kilpailun viidensadan eu­­

ron pääpalkinnon lahjoitti Koneyrittäjien liitto ry.

METKO-NÄYTTELYSSÄ oli yli 400 näytteilleasettajaa, joiden tarjontaan tutustui kolmen päivän aikana 34 700 kävijää. Näytteilleasettajista suurin osa oli metsäkone- ja puunkorjuualalta, mutta mukana oli myös maarakennus- ja kuljetusalan yrityksiä. Lisäksi alueella oli metsä- ja maarakennuskoneiden työnäytöksiä sekä haketus- ja murskausnäytöksiä. Seuraava FinnMETKO-näyttely pidetään Jämsässä 3.–5.9.2020. Saija Syväoja


35

3/2018

MERJA VUORIPURO

...PORISSAKIN POIKETEN

Porista jyrähti: Älkää viekö väylärahoja! Väyläverkon rahoituksen uudistaminen puhutti INFRA Länsi-Suomen ja INFRA Pohjanmaan keskustelutilaisuudessa Porissa 18.7. ”TÄMÄ HALLITUS on tehnyt tehtävänsä, mutta meiltä puuttuu tulevaisuus. Tämän vuoden jälkeen rahoitustaso romahtaa”, Harri Kailasalo synkisteli sankalle kuulijakunnalle INFRAn tilaisuudessa Porissa. RT:n hallituksen puheenjohtaja ennakoi tarkasti: vain reilu kuukausi myöhemmin hallitus sinetöi väylärahoituksen rajun pu­­ dotuksen. Budjettiriihessä sovittiin 49 miljoonan euron liikennepaketista, mutta kun vuosien 2016–2018 korjausvelkaohjelma reilun miljardin euron infrapaketteineen samalla päättyy, väylärahaa on ensi vuonna noin 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuotena. ”Urakoitsijoiden pitäisi käytännössä al­­ kaa myydä koneitaan ja varautua töiden vähenemiseen. Rahoja hukataan nyt säheltämiseen, kun päätöksiä tehdään näin ly­­­ hyel­­lä aikajänteellä. Tiet hajoavat, reikiintyminen lisääntyy ilmastonmuutoksen myö­­­­­­tä”, Kailasalo latasi. Hän piti käyttäjämaksuja yhtenä ratkaisuna väylien rahoitusalijäämään. ”Ruotsissa se toimii, kun maksujen vaikutus ja kohdentaminen näkyy.” TIMO KALLI toi tilaisuuteen paikallisen kansanedustajan näkemystä. Keskustan edustaja nasautti, että tulevalla hallituskaudella väylärahoitukseen tarvitaan selkeä tahtotila: ei enää selvitellä, vaan lähdetään jo te­­ kemään. ”On voitava käyttää budjetin ulkopuolista rahoitusta tai muuten ongelmat jatkuvat. Nyt edetään vain lyhyin askelin tilanteessa, jossa kaikki muut maat rakentavat joustavaa liikennettä, joka lisää vetovoimaa ja parantaa turvallisuutta”, Kalli sanoi. ”Nyt on päätettävä, halutaanko olla luomassa vastaavia edellytyksiä kuin kilpailijamaat ja hakea keinoja niiden toteuttamiseksi. Parlamentaarinen työ on käynnis­

s­ ä, mutta toivottavasti linja kestää myös hallitusneuvotteluissa. Se on selvä, että jotenkin rahoitus on ratkaistava, eikä maksaja voi olla muu kuin käyttäjä. Budjet­ tirahoitus tai lainanotto ei ole vastaus tarpeisiin.” Kallin kollega Ari Jalonen (sin) olisi valmis lainaamaankin, jotta perusväylänpidon rahoitus saadaan kasaan. Tienpitoon käytetty ylimääräinen raha ei hänen mu­­ kaansa näy valitettavasti missään, koska korjausvelka on niin iso ja nyt on vielä normaalia isommat routavauriot. Jalosen mallissa perusväylänpito sai­­­­si 300 miljoonan lisärahoituksen, joka maksaisi itsensä takaisin logistiikkakustannusten kutistumisena. Rahalla muun muassa parannettaisiin siltojen kantavuutta, jotta HCT-rekatkin pääsisivät kulkemaan suorinta reittiä kantaverkolla sekä risteyksiä, koska ”joka ikinen hidastus risteyksiin synnyttää kustannuksia”.

LIIKENNE KIINNOSTAA. Päättyneen kesän kirjaimellisesti kuumin liikennekeskus­ telu käytiin Porissa heinä­ kuussa, ja tietysti infra­ laisten aloitteesta. Tupa oli ääriään myöten täynnä.

INFRAN HALLI­ TUKSEN puheenjohtaja Nina Lind­ ström vaatii parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän esit­­­­tämiä rahoituksen uudistuksia pikaisesti toteutukseen. Ryhmä esitti tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseksi vähintään 300 miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta. Pe­­rus­­väy­­län­­pitoon kuten päällysteiden uusimiseen ja muuhun väylien korjaamiseen käytettäisiin silloin vähintään noin 1,3 miljardia eu­­roa vuodessa aiemman alle miljardin si­­jaan. ”Nyt liikenneverkon 2,5 miljardin euron korjausvelka jatkaa kasvuaan 100 miljoonan euron vuosivauhdilla. Ihmisten ja tavaran turvallinen ja saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammilla alueilla”, Lindström kiteytti kaikkien keskustelijoiden huolen. Anu Ginström ja Merja Vuoripuro

Maakuntien rooli vähäinen? UUSI MAANTIELAKI säätää tienpidon maa­ kuntien tehtäväksi. ”Tieverkko ja tienpitäjän vastuu säilyvät silti valtiolla, eivätkä maakunnat voi tehdä juuri mitään itsenäisesti”, muistutti Etelä-Pohjan­ maan ely-keskuksen johtaja Anders Öster­ gård INFRAn tilaisuudessa Porissa. ”Elyjen väyliin liittyvät tehtävät siirtyvät Lii­ kennevirastoon, ei maakunnille. Maakunnille myönnetään tienpitoon erillisraha, jonka käy­ töstä on tehtävä joka vuosi erillinen sopimus. Valtion ohjaus on hyvin voimakasta.” Vaikka maakuntien tienpidon toiminta on vielä avoin ja organisointi kesken, Östergård

piti pitkäjänteisyyttä erittäin hyvänä asiana ja viittasi 10–12-vuotiseen liikennejärjestelmä­ suunnitelmaan, jonka valmistelusta rahoitusja toimenpideohjelmineen vastaa LVM. URAKOITSIJOILLE ON tärkeää, että muu­ tosten myllerryksessäkin tilaajaosaaminen säilyy ja kehittyy. INFRA Länsi-Suomen pu­­­ heenjohtaja Tuomas Hannuksela nosti esi­ merkkinä asfaltointipäätösten hankalan ajoi­ ­­tuksen. ”Päätökset tehdään nykyisin vasta keväällä. Urakoitsija ei silloin ehdi hankkia tarvittavaa kiviainesta lähialueilta tai saada lupia ajoissa.”


36

INFRA-LEHTI

Kohti avoimuutta kunnallisessa jätehuollossa

MARATONMATKA. Ensi vuoden alusta voi­ maan tulevien jätelain muutosten odotetaan ajan myötä helpottavan infrayrit­ täjän jätehuollon järjestä­ mistä. Merkittäviä jätevir­ toja syntyy esimerkiksi purkutoiminnassa.

Suomessa käydään vilkasta keskustelua jätehuollon järjestämisestä ja erityisesti kunnallisen toimijan rajoista. Kuntien roolia jätehuollossa on rajattu perustelluista syistä. SUOMALAISESSA jätehuoltojärjestelmässä jätteen haltija vastaa jätehuollon järjestämisestä. Pääsääntö on, että yritykset vastaavat toiminnassaan syntyvistä jätteistä, ja ostavat tarvitsemansa jätehuollon toisilta yrityksiltä. Kunnan palvelu- ja viranomaistehtävät jätehuollon järjestämisessä kohdistuvat yhdyskuntajätteeseen. Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvää tai ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa jätettä. Kunta voi tarjota muita jätehuollon palveluja vain laissa säädetyin ehdoin. Kilpailun tasapuolisuuden varmistamiseksi ja yksityisen yritystoiminnan mahdollistamiseksi laki rajaa kunnan mahdollisuutta kilpailla yritysten jätehuoltopalveluista. KUNTA OTTAA vastaan yrityksiltä myös muuta kuin yhdyskuntajätettä, jos yk­­ sityistä jätehuoltoa ei ole saatavilla mark­­ kinoilta ja jäte soveltuu kunnalliseen jä­tehuoltojärjestelmään. Tätä kutsutaan kunnan toissijaiseksi jäte­­huol­­to­vel­vol­ lisuudeksi eli TSV-palveluksi. Merkittäviä jätevirtoja ovat esimerkiksi pilaantuneet maat sekä rakennus- ja purkujäte. Tällä hetkellä TSV-palveluista ei ole saatavilla julkista tietoa. Ongelmallista avoimuuden puuttuessa on, että TSV-palve­­­­lun tuottamista ei lasketa markkinoille suuntautuvaksi toiminnaksi. Kunta voi näin

tuot­­­­taa merkittävissä määrin elinkeinotoiminnalle suunnattuja palveluita ja estää yksityisen palvelutarjonnan syntymistä.

ENSI VUODEN alusta kunnan vastuulla olevaa jätehuoltoa rajataan keväällä käsittelyssä olleen jätelakiehdotuksen mukaisesti. Samalla asetetaan rajat sille, kuinka paljon kuntayhtiöllä voi olla markkinoille suuntautuvaa toimintaa. Nykyisen hankintalain mukaan kuntayhtiö voi kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään 5 prosentin tai 500 000 euron edestä ilman, että kuntavastuullisia palveluita tarvitsee kilpailuttaa. Hankintalaista poiketen kunnallinen jä­tehuoltoyhtiö voi toimia markkinoilla vuoteen 2030 asti 10 prosentin osuudella omasta liikevaihdostaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella yli 4 miljoonan euron markkinoille suuntautuvaa toimintaa. PARHAILLAAN ODOTETAAN hallituksen esitystä lakimuutoksen toisesta vaiheesta. Siinä säädetään jätteiden ja sivuvirtojen sähköisestä tietoalustasta sekä avoimuutta lisäävästä kuntien jätehuollon kirjanpidon täsmentämisestä. Muutosten toivotaan erityisesti selkeyttävän TSV-tarpeen osoittamista. Kaikki esillä olevat muutokset parantavat yritysten asemaa jätehuollon järjestä-

misessä sekä kilpailuolosuhteita julkisen ja yksityisen toimijan välillä. Kuntien jätelaitokset ovat vahvoin sanakääntein vastustaneet avoimuuden lisäämistä ja markkinoilla toimimisen rajaamista. Varsinkin pk-yritykset ovat joutuneet keskelle melkoista informaatiosotaa. Jätelaitosten porteilla on peloteltu pk-yrityksiä jätehuollon kustannusten kasvulla ja byrokratian lisääntymisellä. On annettu ymmärtää, että jäte pitäisi viedä satojen kilometrien päähän. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos markkinaehtoista palvelua ei ole, kunnan vastaanottoa voi edelleen käyttää. Jokaista kuormaa ei viedä erikseen tietoalustaan, vaan järjestelmä on joustava.

EHDOTETUT MUUTOKSET parantavat jätehuollon toimivuutta ja avoimuutta. Avoimen tiedon lisääntyessä yritykset voivat arvioida liiketoimintamahdollisuuksia ja investoida uusiin palveluihin. Jo nyt yritykset ovat reagoineet, ja uusia käsittelylaitoksia on suunnitteilla. Vilkas kilpailu on paras vaihtoehto myös jätteen tuottajan näkökulmasta. Se johtaa tehokkuuteen ja kustannussäästöihin. Ympäristö kiittää palvelujen monipuolistuessa ja kierrätyksen tehostuessa. Juha Laurila, INFRA ry Otto Lehtipuu, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

P I X A B AY

I L O N A S AV I T I E

YRITTÄJÄN JÄTEHUOLTO SUJUVAKSI


37

3/2018

AIKKU ESKELINEN

INFRA HARRASTAA

Mutkapätkiä ja mäkiä kainuulaiseen tapaan INFRAn motoristit kokoontuivat Kainuun kesäisissä maisemissa helteisessä heinäkuussa. INFRA POHJOISEN järjestämä INFRAn Mp Tour keräsi lähes 30 jäsenyrittäjää eri puolilta Suomea; Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista, Hämeestä, Pohjois-Savosta, Varsinais-Suomesta ja Pohjois-Karjalasta. Fennia oli myös päässyt mukaan kruisailemaan. MAJOITUIMME Rokuan kylpylähotellilla. Rokuan upeat maisemat ja hyvä ajokeli loivat mukavat puitteet retkiajolle. Lauantaina 13. heinäkuuta ajoimme Ka­­ jaaniin ja tutustuimme ajoneuvotietoko-

Mailat heiluivat Hyvinkäällä

vyjä sekä muuta legendaarista kevyen musiikin rekvisiittaa.

AJOKILOMETREJÄ kertyi lauantain aikana noin 280. Lauantai-illan kruunasi maittava illallinen kylpylähotellilla. Kokemuksia vaihdettiin, karaokea laulettiin ja sovittiin jo alustavasti, että kesällä 2019 tapaamme Lapissa. Kiitos mahtavasta viikonlopusta! Aikku Eskelinen INFRAn Mp Tour, Kainuun tiimi

PARHAAT. Voittoisassa jouk­ kueessa kilpailleet Janne Aspinen ja Pauli Piirala kannustivat Sanna Hyyryläisen myös piste­ bogey-kilpailun voit­ toon. Ensi vuonna pela­ taan Hyvinkäällä 13.6.2019.

ARTTU NURMI

INFRA GOLF järjestettiin 14.6.2018 Hyvi­ Golfissa Hyvinkäällä. Kisaan osallistui nelisenkymmentä innokasta golffaria. Kilpailumuotoina oli 18 reiän pistebogey ja lyöntipelikilpailu. Pisimmän draivin sponsoroi Fennia, lähimmäksi lippua -kisan Volvo, ja ideaaleimman avauksen Nordea. Paras scratch-tulos palkittiin RTA Trophy -kiertopalkinnolla, jonka vei tänä vuonna YIT:n Jukka Vahtokari. Pistebogey-kilpailussa voittajaksi selviytyi Sanna Hyyryläi­ nen Ratapaja Oy:stä. Pisimmän draivin vetäisi Mikko Lempiäinen Fennialta, lähimmäksi lippua osui Paupekin Pekka Piirala ja ideaaleimman avauksen löi RTA Trophynkin voittanut Jukka Vahtokari. Joukkuekisan voitti ryhmä, jossa pelasivat Sanna Hyyryläinen, Janne Aspinen Buildercomista Juha Mäntynen Rakennusteollisuus RT:stä ja Pauli Piirala Paupekilta. Kiitos osallistujille ja erityisesti yhteistyökumppaneille Fennialle, Elolle, Nor­ dealle ja Volvolle. Saija Syväoja

neiden valmistaja Sunit Oy:n tuotantoon. Aamupäiväkahvien lomassa toimitusjohtaja Jukka Suutari esitteli Sunitin historiaa ja nykypäivää mielenkiintoisesti ja värikkäästi. Toinen lauantain vierailukohteemme oli säveltäjä Kassu Halosen taidetalo Manamansalon saaressa. Kassun entisessä luokkahuoneessa sijaitsevan kultalevysalin esittely oli hyvin mieleenpainuva ja antoisa kokemus. Salissa on esillä ainutlaatuinen kokoelma Haloselle myönnettyjä kulta-, timantti- ja platinale-

AJOKELIT KOHDILLAAN. Lossimatkaa Oulu­ järven yli siivittivät viime kesänä harvi­ naisempi ilmiö: sadepilvet.


38

INFRA-LEHTI

T U U K K A L I U K KO

INFRAN TAPAHTUMIA

Kaakkois-Suomen kesäpäivät Kuutisenkymmentä jäsenyrittäjää puolisoineen saapui juhlimaan KaakkoisSuomen 41. kerran järjestettäviä kesäpäiviä Mikkelin Anttolanhoviin. ELO–SYYSKUUN vaihteessa vietetyn tapahtuman ohjelmassa oli vuosikokous, leikkimielinen kisa, rantasauna ja uintia Saimaan vilvoittavissa vesissä sekä illallisjuhla tansseineen. Vuosikokouksessa vieraana ollut Destian Jari Lievonen esitteli osallistujille mielenkiintoisen ajankohtaiskatsauksen paikallisesta VT5 Mikkeli–Juva -väylähankkeesta. Ylä-Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen ja HR Mentoreiden Päivi Savolainen kertoivat maarakennuksen täydennys- ja rekrykoulutushank-

keesta, jota käynnistellään Etelä-Savossa. Asiantuntija Magnus Frisk toi terveiset INFRA ry:n keskusliitosta, minkä jälkeen käytiin läpi virallinen vuosikokousprotokolla. Vuosikokouksessa valittiin piiriyhdistykselle muun muassa uusi puheenjohtaja, Jouni Terävä Savonlinnasta.

PÄIVÄN VIRALLISEN kokousosuuden jälkeen siirryttiin vapaamuotoisempaan ohjelmaan. Jäsenyrittäjien nokkeluutta, päättelykykyä sekä nopeutta ja tiimityöskentelytai-

ERÄTAIDOT KUNNIAAN. Kippa­ rin kisoissa testattiin muun muassa kykyä liik­ kua luonnossa. Parhaiten viisi kinkkistä rastia suoritti tiimi Kauhakakkonen. Jae­ tulle kakkossijalle jäivät Välppä ja Nenän­ kaivajat.

toja testattiin Kip­ ­­­­­­­parin ki­­sois­­sa. Illallisjuhlassa tarjoiltiin käsintehtyjä lähiruokaherkkuja paikallisilta tuottajilta ja Illallisjuhlan päätteeksi Marko Karvonen Duo tarjosi laajan kattauksen ikivihreitä tanssihittejä. Piiriyhdistys kiittää kaikkia juhliin osallistuneita vanhoja konkareita sekä ensikertalaisia kävijöitä ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi kesäjuhliin tulevina vuosina. Tuukka Liukko

J U K K A A N N E V I R TA

SANO SE KUKKASIN. Jazzkatu toivotti län­ sisuomalaiset tervetul­ leeksi ja otti syleilyynsä tuhansin kukkasin.

INFRA Länsi-Suomi taas vauhdissa Länsisuomalaiset tutustuivat Porin asuntomessuihin ja jatsasivat Kirjurinluodolla 21.7. PORI JAZZ ja INFRA Länsi-Suomen kesätapahtuma ovat lähes erottamaton parivaljakko. Yhdistelmällä on pitkä ja vakiintunut paikka tapahtumiemme joukossa. On seilattu Kokemäenjokea ristiin rastiin aina Selkämeren ulapalle asti unohtamatta luonnonkaunista Selkämeren kansallispuistoa ja Ruukin aluetta.

PERINTEISEN kolmivaiheisen kesätapahtumamme ensimmäisessä osiossa kokoonnuimme Porin Suomalaiselle Klubille nauttimaan maittavasta lounaasta. Lounaan jälkeen haimme erilaisia vinkkejä vuoden 2018 asuntomessuilta, jotka tänä vuonna olivat sopivasti Porissa. Asuntomessukierroksen jälkeen alkoi

tapahtuman kolmas virallinen osuus: siirtyminen kohti Kirjurinluotoa nauttimaan Jazzkadun sekä luodon konserttien leppoisasta tunnelmasta. Kiitos jälleen kerran kaikille kesätapahtumaan osallistuneille. Ensi kesänä uudet kujeet. Jukka Annevirta


39

3/2018

JÄSENPALVELUT TUTUKSI Infralainen ELCAn johdossa

Ota kaikki irti jäsenyydestäsi! Tiesithän, että netin jäsen­ palveluun (Infra.fi/jasenelle) on koottu infrarakentajan keskeisimmät elinkeinon harjoittamista tukevat palvelut? Puuttuuko jotain? Vinkkaa asiasta info@infra.fi. JOS SINULLA EI vielä ole tunnuksia INFRAn jäsenpalveluun, klikkaa INFRAn sivujen (www.infra.fi) yläkulmassa kohtaa ”Uusi käyttäjä”. Ota jäsennumerosi valmiiksi esiin, tarvitset sitä rekisteröityessäsi. Jos taas olet unohtanut tunnuksesi tai salasanasi, kirjautumissivun alareunassa on linkki ”Unohditko salasanasi”. Klikkaa sitä, niin saat uuden salasanan ja voimassa oleva käyttäjätunnuksesi sähköpostiisi. Tilaa aina rohkeasti uusi salasana, jos muisti pettää – liian monta väärää yritystä lukitsee tunnuksesi. INFRAn tunnuksilla pääset myös kaikkiin Rakennusteollisuus RT:n jäsensisältöihin. MITÄ KAIKKEA HYÖDYLLISTÄ jäsenpalvelussa sitten on? Jäsentiedotteista voit hakea esimerkiksi kaikki INFRAn elinkeino- ja työmarkkinatiedotteet. Rajaimina voit käyttää myös piiriyhdistystä tai tiettyä vuotta. Perjantaisin jäsentiedotteista kootaan jäsenille Uutiskirje. Kirjeet löytyvät koottuna Jäsentiedotteet-sivun linkistä, mutta ne kannattaa li­­ säksi tilata sähköpostiin. Tes- ja lakipalvelut -osiosta löytyvät kaikki voimassa olevat INFRAn neuvottelemat työehtosopimukset soveltamis­oh­­ jeineen. Täällä on myös webinaari maa- ja vesirakennusalan työntekijöiden uuden työehtosopimuksen muutoksista (suora nettiosoite webinaariin 51.fi/tesmuutokset). Indeksit ja kustannustietoa -kohdasta löytyvät uusimmat rakennusalan indeksit, kuljettaja- ja sosiaalikustannukset, tietoa polttonesteiden hinnoista sekä excel-taulukko koneen tuntihinnan muodostumisesta.

Lomakkeet-sivulla ovat kaikki infrarakentajan keskeiset lomakkeet liittyen työehtoasioihin, tietosuojaan, työturvalli­ suuteen, urakointiin, kone- ja nostotöihin, louhintaan, konekauppaan ja ympäristöasioihin. Etkö löydä kaipaamaasi lomaket­ ­ta? Ota yhteys (info@infra.fi) niin mietitään, pitääkö tarjontaa vielä täydentää. Julkaisuista ja ohjeista löydät esimerkiksi Maarakentajan työmaakansion sekä oppaat pienurakointiin ja pienyrittäjän liiketoiminnan suunnitteluun. Uusin toimintakertomus ja INFRAn säännöt ovat täällä. Usein kysyttyä -palstalta eli UKK:sta saat vastauksen yleisimpiin infrayrittäjää askarruttaviin kysymyksiin. Vastaukset on jaoteltu aihealueittain. Jos et löydä pulmaasi vastausta, ota yhteys piiriyhdistykseesi tai INFRAn lakimiehiin! Jäsenalennuksia on neuvoteltu lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Jäsenenä ostat edullisesti esimerkiksi vakuutuksia, poltto- ja voiteluaineita, polttones­ ­­te- ym. säiliöitä, kulutusosia ja renkaita. Val­­­­­taosa alennuksista on neuvoteltu piiriyhdistyksissä ja niistä kannattaa kysyä omalta toiminnanjohtajalta. Valtakunnallisista eduista mainittakoon Tilaajavastuun vuosimaksun maksaminen jäsenten puolesta. Omat tiedot saat auki klikkaamalla omaa käyttäjätunnustasi sivun oikeassa yläreunassa. Sivun alareunasta on kohta Jäsentietojen muuttaminen ja jäsentodistuksen tulostaminen. Saman linkin takana annetaan myös vuosi-ilmoitus. Saija Syväoja Etkö jaksanut lukea? Jäsenpalvelun käyt­ töopas löytyy nyt myös videolla osoitteessa Infra.fi/jasenelle.

Henrik Bos on toiminut vuodesta 2017 ELCAn eli European Land­ scape Contractors Associationin korkeimman hallintoelimen Com­ mittee of Firmsin puheenjohta­ jana. ELCA on perustettu vuonna 1963 eri maissa toimivien mai­ sema- ja viherrakentamista har­ joittavien yritysten kattojärjes­ töksi. Sen tehtävänä on edistää viherrakentamiseen liittyvää tie­ totaitoa ja yhteistyötä sekä toi­ mia eurooppalaisen viherkulttuu­ rin kehittäjänä. Henrik Bos toimii myös INFRA Hämeen hallituksessa ja INFRAn edustajistossa sekä ympäristöva­ liokunnassa.

INFRA lobbaa Botnian käytävää Ruotsi ja Suomi ovat ehdotta­ neet, että EU:n laajuista TEN-Tliikenneverkkoa laajennettaisiin Botnian käytäväksi kutsutulla reitillä, joka muodostuisi Suo­ messa Helsingin ja Tornion väli­ sestä radasta. Paavo Syrjö tapasi 6.9. yh­­ dessä INFRAn neuvonantajan Juha Tervalan kanssa meppi Henna Virkkusta (kok). Virk­ kunen on uudistuvan Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusväli­ neen raportööri ja pääsee avain­ paikalla edistämään Suomen etua EU:n liikennerahajaossa. ”Tavoitteena on, että kaikki tulevalle rahoituskaudelle tar­ koitettu CEF-raha ei valuisi ko­­ heesiomaille eli vanhoille ItäEuroopan maille, vaan että Suo­ mikin saisi riittävän osuuden. Tällä hetkellä esim. Baltian maat saavat Rail Balticaan liittyviin hankkeisiin 85 % tukea, kun Suo­ men on mahdollista saada omiin kansallisiin hankkeisiinsa 20 % EU-tukea”, Syrjö kuvailee. Kun Botnian käytävä on hy­­ väksytty TEN-T-liikenneverkon ydinverkkokäytäväksi, Suomen on mahdollista saada EU-tukea pääradan Helsinki–Oulu–Tornio parantamiseen.


40

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Förbundsdagen 3.11.2018 LÖRDAGEN bekantar vi oss i de möjligheter som social media ger oss. Kommunikationskonsult Christina Forsgård berättar under förmiddag, hur man kan dra full nytta av de kostnadsfria marknadsförings- och påverkningskanalerna i social media. I slutet diskuterar vi en tema som berör alla, välmående i arbete. INFRAs samarbetspartnerstorg är öppet under hela dagen. Lunch har vi i hotell Scandic Park. Till följeslagare har vi reserverat en gui­ dad rundtur i Nationalmuseum (på finska). Kvällsfesten firar vi avspänd i restaurang Hima & Sali med tema halloween. Deltagaravgift är 150 €/pers (alv 0 %). Anmäl dig till Hanna Johansson senast den 25.10. per epost hanna.johansson@infra.fi eller tel. 0400 343 155. Inkvartering är reserverad i hotell Scandic Park, där det finns en kvot till INFRA 2.–4.11.2018.Kvotens ressereveringskod är BINF021118. Reserveringen kan göras från denna länk 51.fi/BINF021118 senast den 22.10.2018.

Infrastruktur förändrar Finland ENLIGT en utredning av Ramboll skulle en ­snabbare tågförbindelse mellan Åbo och Tam­ merfors öppna dörren för privata investeringar och arbetspendling inom ett större område än nu. Järnvägsprojekten skulle samtidigt stödja urbaniseringen och därmed tillväxten. Även i Finland genereras innovationer och BNP främst där människor och kompetens ­samlas: ­ i städerna. Smarta och genomtänkta infrastruk­ turprojekt är ett starkt stöd för denna utveckling. Infrastrukturbyggande har långtgående dyna­ miska effekter för samhällsekonomin. Till exem­ pel Seinäjoki, Karleby och Vasa skulle gynnas av entimmeståget till Tammerfors. Med tanke på ekonomin är det bra för hela landet att pend­ lingsområdet i södra Finland fungerar. Och för en gångs skull vinner vi den nordiska landskampen. De största städerna i Sverige och Norge ligger mycket utspridda. Hos oss är avstånden mellan de stora städerna i söder däremot små. Detta skapar möjligheter. Järnvägarna för med sig mera bostadsområden och liv: nya, mindre till­ växtcentra. Varje resenär som övergår till att använda spårtrafik är en klimatgärning. Finland kan uppnå de uppställda målen för minskade CO2utsläpp. Infrastruktur gör Finland bättre: snabbare, mer fungerande, mer utsläppssnålt.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ LIITTOPÄIVÄ 3.11.2018 Scandic Park, Helsinki

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄ 8.−9.11.2018, M/S Mariella

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 17.−18.1.2019 Hotelli Haaga, Helsinki

AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 25.1.2019 Sokos Hotel Torni, Tampere

EUROOPAN RÄJÄHDEINSINÖÖ­ RIYHDISTYKSEN EFEEN 1O. MAAILMANKONGRESSI 15.–17.9.2019 Marina Congress Center, Helsinki


3/2018

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

41


42

INFRA-LEHTI


3/2018

43


44

INFRA-LEHTI


3/2018

45


46

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin. Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.


3/2018

47


48

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


3/2018

49


50

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Seuraava lehti ilmestyy 30.11. Ilmoitusvaraukset 26.10. mennessä: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


3/2018

51


52

INFRA-LEHTI

HELL

SINKI kutsuu! Liittopäivä 3.11. Halloween-huumaa ja rutkasti asiaa! Neuvomme kädestä pitäen, kuinka hyödynnät sosiaalista mediaa yrityksesi markkinoinnissa. Puhumme hyvinvoinnistasi. Tanssimme kannat kattoon. Ilmoittaudu 25.10.2018 mennessä hanna.johansson@infra.fi Lisätietoa INFRA.fi/Liittopaiva2018 #infralainen #infranjäsen #infratoimii

RISOOKO LOGO? LIITTOPÄI­ VÄSSÄ AVAAMME JÄSENÄÄNES­T YKSEN SIITÄ MITÄ SILLE TEHDÄÄN!

Profile for Infra-lehti

Infra 3/2018  

Infra 3/2018