Infra 2/2018

Selvitys paljasti oudon jutun: kunnat tekevät itse lähes kaikki vihertyöt. s. 8 TREENAA TYÖTURVALLISUUTTA

Joko tunnet turvapuistot? Puistot Oulussa, Kuopiossa ja Espoossa tarjoavat erilaisen elämyksen.

Sivut 10–11

KOKO KETJU KUNTOON

Terrawisen työmaalla monen yrityksen muodostama toteuttajaketju huolehtii turvallisuudesta yhdessä.

Sivut 16–21

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2018

Työturvallisuus saa mennä tunteisiin.

Lisää ruumiita emme halua.

TURVALLISUUSNUMERON AIHEINA MM. TURVALLISUUS MONITOIMIJAISELLA TYÖ­ MAALLA JA VAKAVISTA TYÖTAPATURMISTA TOIPUMINEN.

UUSI SUKUPOLVI, UUSI OTE?

Onko toivo paremmasta työturvallisuudesta nuoressa rakentajapolvessa? Kysyimme jäseniltä.

Sivut 34–36

www.infra.fi/lehti

2

INFRA-LEHTI

2/2018

3

4

INFRA-LEHTI

5

2/2018

PÄÄKIRJOITUS

Väsymätön ja taipumaton puurtaja voi aiheuttaa kuolemanvaaran Anu Ginström Päätoimittaja

OLEN TEHNYT 7,5 vuotta lehtiä infrarakentamisen maa- kiven. Mieluummin kaivamme haastateltavista esiin ilmasta. Kymmeniä lehtiä, ehkä 2000 sivua. ne koskettavammat jutut. Naurattavat anekdootit uran Juttujen ja jututettavien perässä roikkuessa on tul- varrelta. Sattumukset, jotka jäivät mieleen. lut kuultua yrittäjää jos toistakin. Heitä on tietysti tavattu myös lukemattomissa tilaisuuksissa edunval- EN HALUA yleistää. Tiedän myös ison joukon yrittäjiä, vonta-asioiden merkeissä. jotka rajaavat ajan perheelle ja joutilaisuudelle, itsensä Arvaatko, mitkä ovat kolme johtavaa teemaa yrit- kehittämiselle ja harrastuksille. Tai vaikka ihan vain täjien kanssa keskustellessa? saunassa lekottelulle kesäpäivän päätNo, ensimmäinen on tietysti se, että teeksi – ei vapaa-ajan tavoitteiden tarvitse pitää parantaa. Pitää tehdä enemmän ja olla sen kummempia. Uskallan väittää, paremmin INFRAn toimistolla. ”Koska että näitä rajanvetäjiä on enemmän nuomehän teidän palkkanne maks…” jne. ren polven yrittäjissä.

Ok. Tämä on hyväksyttävä vaatimus, Moni ihannoi Miksi sitten nostan asian esiin? joka pitää ottaa varteen – jäsenten asialla Koska uuras, stahanovilainen ahertaja yletöntä, ja mandaatillahan tässä töitä tehdään. on vaaraksi itselleen ja riskeeraa myös Toinen teema sitten… se on vähän vai- rajatonta, työympäristönsä. Kellon ympäri jatkukeampi selittää. Sanotaanko, että keskus- kaikkensa vat päivät ja valvotut yöt kasautuvat kuotelukumppanini ovat olleet jollain jännitnaksi arjen rattaisiin, aiheuttaen ensin antavaa ja tävällä ja ehkä vähän itselleenkin hahmotkitinää ja lopulta, äkkiarvaamatta, saattomalla tavalla hyvin kiinnostuneita uhrautuvaa tavat lyödä pyörän lukkoon kesken kiimaas­­ta ja sen muokkaamisesta. reisimmän menon. yrittäjyyttä.”

Mikäpä siinä. On tärkeää tuntea työhön Osaan itsekin töiden haalimisen. Va­­ imua. Itse ajattelen, että rakkaus työhön voi olla vähän kavinta mitä minulle on sattunut univajeissa on, että kahjoakin. Tunnustan kirjoittavani näitä pääkirjoi- olen pyrkinyt bussiin si­­sään hieman oven vierestä. tuksiakin joskus iltamyöhällä, kun hyvä ajatus vain En tiedä millaisia raunioita olisin jo jättänyt taakseni, johtaa toiseen hyvään ajatukseen. Joku ehkä käyttäisi jos olisin ammatiltani panostaja tai vaikka dumppesanaa ”flow”. rikuski. Kukaan ei halua tietää.

”

MUTTA SE kolmas teema. Epäröin kertoa siitä, mutta koen, että on terveellistä nostaa asia esiin. Alalla moninkertaisesti minua pidempään ollut työtoverini jakaa identtisen kokemuksen, joten kyse tuskin on vain subjektiivisesta harhasta.

Tuntuu, että moni yrittäjä ihannoi (tai uskoo muiden ihannoivan?) yletöntä, rajatonta, kaikkensa antavaa ja uhrautuvaa yrittäjyyttä. Sellaista, jossa todella painetaan pitkää päivää vuodesta toiseen ja uhrataan kaikki: harrastukset, lomat, terveys – jopa perhe.

Moni yrittäjä vaatii itseltään valtavasti.

Tässä lehdessä yrittäjän raadannasta on kerrottu vähemmän. Kyse on jonkinlaisesta ennakkosensuuristakin: emme ole halunneet pönkittää odotusarvoa sankariyrittäjästä, joka menee vaikka läpi harmaan

TÄSSÄ NUMEROSSA työtapaturmien syitä etsitään tunteista, asenteista, arvoista, perhesuhteista ja vapaaajasta. Palautumisesta. Väsymys ja tiukka työtahti ovat tappava yhdiste. Uskallammeko katsoa peiliin?

Myytti sankariyrittäjästä vie väärille raiteille. Jos työssä on jatkuvasti uhrimielialalla, taakkaa on liikaa. Sitä on otettava pois. Yrittäjällä ei ole esimiestä, joka nykäisisi hihasta sivuun juttelemaan. Yrittäjältä vaaditaan vielä enemmän. Hänen on ymmärrettävä itse.

Vaikka infrarakentajan kesä on kiireinen, muistakaa myös levätä. Kauden päätteeksi on sitten kiva nähdä tuttuja Liittopäivillä Helsingissä 3.11. – rennolla mielellä. Sankariviitat voi jättää narikkaan, ja vaikka unohtaakin ne sinne.

6 123RF

INFRA-LEHTI

TURVALLISUUSKILPAILU EDISTÄÄ TYÖNANTAJIEN, TYÖNTEKIJÖIDEN JA VIRAN­ OMAISTEN HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ.

KILPAILUT LISÄÄVÄT MYÖS JOHDON MOTIVAATIOTA KEHITTÄÄ TOIMINTAA JA OVAT HENKILÖS­ TÖLLE TILAISUUS VAIKUTTAA TYÖOLOIHINSA. LUE LISÄÄ SIVULTA 31!

YRITYS A

SINUN YRITYKSESI? YRITYS B

YRITYS C

YRITYS D

YRITYS E

7

2/2018

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

F I N AV I A

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Haloo-palstalla pistäydytään turvapuistoissa.

Tiesitkö, että puistoja on Suomessa jo kolme?

14 MATCH MADE IN SWEDEN

Kustaa II Aadolfin kaivoshankkeet olivat ehkä

taloudellinen katastrofi, mutta niistä alkoi versoa moderni työturvallisuusajattelu.

16 TYÖMAA TURVALLISEKSI!

Työmaalla vilisee valvojaa, johtajaa, mestaria

ja rakentajaa jos mistäkin firmasta. Miten urakointiketjusta tehdään turvallinen?

22 KUN TURVALLISUUS JÄRKKYY

Vakava työtapaturma – työkaveri kuolee tai

loukkaantuu vakavasti. Miten tunnemyllystä selvitään ehjänä?

26 OTA TUNTEET MUKAAN TÖIHIN

Skanska juurruttaa uutta turvallisuus kulttuuria.

31 KILPAILU KIRITTÄÄ TYÖMAITA TURVALLISIKSI

Turvallisuuskisassa yritys saa

ETSI KUVASTA TYÖMAA. Vaikeaa voi olla, sillä lentoasemalla infratyöt tehdään huomaamatta ja häiritsemättä.

Sivun 16 juttu paljastaa myös, miten työmaasta tehdään turvallinen.

palautetta turvallisuustilanteestaan ja pääsee vertailemaan sitä muihin.

16

33 JÄSENSIVUT TA P I O V Ä R T T I Ö

33 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 34 NUORI YRITTÄJÄ & TYÖTURVALLISUUS 38 PÖLYRISKIT HALLINNASSA 40 RIITA POIKKI RIL SOVITTELULLA 43 HELPOTUSTA TYÖNJOHTAJAPULAAN

UUSI POLVI RATKAISEE? Emil Mäntylä ja muut nuoren polven yrittäjät pohtivat, onko toivo turvallisuuden paranemisesta nuorissa.

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

34

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tulokkaat duuniin Kotouttamisen SIB-hankkeella aiotaan työllistää 2 500 maahanmuuttajaa 3 vuodessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kokeilu tehostaa maahanmuuttajien työllistymistä yksityisellä pääomalla, hyödyntäen vaikuttavuusinvestoimisen SIB-mallia (Social Impact Bond). Varat toimintaan kerätään sijoittajilta, jotka kantavat myös hankkeen taloudellisen riskin. Valtio maksaa vain tuloksista eli julkiselle

sektorille kertyneestä säästöstä.

SIB-hanke yhdistää yritykset ja työntekijät ja räätälöi kotoutumiskoulutuksen työpaikan tarpeiden mukaan. Kokeiluun osallistuu yrityksiä aloilta, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa, kuten ra­­ kennusalalta. Kokeilu toteutuu jo Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, ja sitä laajennetaan tarvittaessa alueil­le, joissa on työvoimapulaa. SIB-kokeilua hallinnoi Epiqus Oy. Se etsii työpaikat, kouluttaa maahanmuuttajat ja kerää rahoituksen toiminnalle.

Kunnan työt jakoon?

Puistoissa ja yleisillä alueilla kuntien viheralueita hoitavat lähes aina kunnan omat työntekijät. Vihertöistä vastaa kunnan oma palvelutuotanto noin 70-­­ pro­­­­s enttisesti. Lopun hoitavat pääosin paikallisyritykset. Tiedot ilmenevät INFRAn Taloustutkimuksella teettämästä kuntainfraselvityksestä. ”Vihertyöt ovat kunnan verokertymää kartuttavaa paikallistoimintaa, ja paikallisyritykset

palkkaavat kesätöihin alueen nuoria, mutta jostain syystä niiden panos ei kelpaa”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö ihmettelee.

Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi uskoo, että yksityisellä sektorilla olisi erittäin hyvät edellytykset tehdä jatkossa enemmän vihertöitä kunnille. ”Viheralan yritystoiminta on voimistunut ja monipuolistunut nopeasti. Koko alan arvo on 2 miljardia ja yritysten liikevaihto

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Jaksaa jaksaa kaivaa!

Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

K A I V U T Y Ö P E S O N E N OY

Laitaatsilta, Savonlinna ke 2.5. klo 15.15

KESÄTYÖT MIELESSÄ.

Markku Pesonen paiskii töitä, kun muut lomailevat. Kesän työtilanne näyttää hyvältä.

Puhelimessa: yrittäjä-toimitusjohtaja Markku Pesonen, Kaivutyö Pe­­ sonen Oy Missä menet? Työn touhussa ollaan Saimaalla Destian Vt14 Laitaatsillan työmaalla, järvipenkkaa täyttämäs­ ­sä. Hankkeessa siirretään syväväylää Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen.

Väylä oikenee, levenee ja paikalle rakennetaan kaksi siltaa liikenteen sujuvoittamiseksi. Siltojen pituus on 500 metriä ja alikulkukorkeus reilut 24 metriä.

Onko iso homma? No onhan se. Liki pari vuotta sitten aloitettiin elokuus­ ­sa 2016 ja vielä on vuosi töitä jäljellä. Juuri nyt työkapasiteetti on sa­­ taprosenttisesti myyty ja tulevaisuus näyttää hyvältä.

Kauanko olet yrittänyt? Liki 30 vuotta. On tässä nähty vuosien saatossa niin ylä- kuin alamäkiä. Kaikkea tehdään kunnallisteknisistä kaivutöistä niittohommiin.

Ovatko turvallisuusasiat kunnos­ ­sa? Suojavarusteet ovat aina käytössä. Ilokseni voin sanoa, että 28 vuotta on mennyt ilman tapaturmia.

Aiotko kesälomailla? Kesällä ei malta, kun on töitä tarjolla. Usein tulee vietettyä kaivukoneen puikoissa viikonloputkin. Sitä on niin tot­­tunut tekemiseen, ettei osaa jouten olla vaikka olisi vapaatakin.

Miten yrittäjä rentoutuu? Vapaaajan tärkeisiin hommiin kuuluu juuri nyt lapsenlapselle Kertulle rakenteilla oleva leikkimökki. Tammikuus­ ­sa oltiin Vietnamissa lomalla, Thaimaassa on tullut käytyä 16 kertaa.

Akkuja ladataan auringossa.

Joko grillikausi on avattu? Avattu on ja talven ruosteet grillistä poltel­ ­tu pois. Yleensä grilliin menee pos­­ sua ja laavulla tulee paistettu mak­­ karaa.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soittele Jouni Terävälle.

9

2/2018

JOUNI TERÄVÄ

ran nykymuotoinen toiminta pitäisi pystyä perustelemaan ääneen.

KARU TULOS. Turussa vastaavan Taloustutkimus kaltainen toihaastatteli 50 kunnan asiantuntijaa ja teki luotminta yhtiöitettamushenkilöille kyselyn, tiin markkijohon vastasi 99 päättäjää. Tulos: vihertyötä noille. Vaihtoehei mielellään ulkoistoja on, mutta teta. meillä tehdään perinteisesti paljon asioita siksi, että niin on aina tehty.”

Tutustu selvitykseen osoitteessa Infra.fi.

Everlahdentie, Savonlinna pe 4.5. klo 10.30

Aisakatu, Mikkeli ma 7.5. klo 15.20

KEVÄTHOMMISSA. Jouni Terävä kävi katsomassa, kun Eerik Törn tasoitteli viheraluetta Schaumanintiellä.

on ihan kohtuullisesti ja tarjouspyyntöjä tulee. Eteenpäin mennään mies+kone-tyylillä.

Miten työturvallisuus? Sen merkitys on korostunut koko ajan. Jos miettii asiaa 30 vuotta sitten ja nyt, niin onhan ero kuin yöllä ja päivällä.

Yksi isompi tapaturma on vuosien varrella sattunut, mutta siitäkin selvittiin säikähdyksellä ja ilman työkyvyn menetystä.

Joko kesäloma alkaa olla mie­ lessä? Kesäaikaan ei lomailla, kun on sesonki päällä, mutta kevättalvella sitten. Viimeksi käytiin pojan luona Japanissa.

Onko grillikausi käynnistynyt?

Pi­­­­hanuotio on pistetty tulille ja te­­ rassilla syöty. Grilliin menee makkaran sijaan pikemminkin kanaa ja kasviksia.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soita Pentikäisen Jukalle.

KAUKO­L ÄMPÖÄ PUTKEEN. Kun Jukka Pentikäinen (vas.) ja Jani Myyryläinen kävivät saneeraustyömaalla, mukana oli myös uusi iPad.

yrittäjäksi 1998. Syksyllä tulee 20 vuotta täyteen.

Mitä on työn alla? Töitä riittää ka­­ tu- ja vesihuollon rintamalla niin isoilla kuin pienillä työmailla. Ennen tehtiin konevuokrausta ja aliurakoi­ ­ta, nykyään valmiita tuotteita alusta loppuun asiakkaiden toiveiden mu­­ kaan.

Onko kilpailu kovaa? Kyllä kilpailu riittää ja niin pitää ollakin, sillä se kuuluu alaan.

Miten työturvallisuusasiat on hoidettu? Jos alkuvuosiin vertaa, niin tänä päivänä kirjataan pienimmätkin asiat, olipa sitten roska silmässä tai nilkka nyrjähtänyt, ja hyvä niin. Lisäksi nykyään kiinnitetään paljon huomioita työhyvinvointiin.

Joko grilli käy kuumana? Ensimmäiset makkarat on paistettu. Kun jäät lähtevät järvestä, rantasauna on lämmitetty ja ruokaa on grillissä, niin sitähän on kuin pienellä lomalla.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Lahden Timolle Mikkelin Autokuljetukseen.

V E S A P Y LV Ä N Ä I N E N

Puhelimessa: yrittäjä-toimitusjohtaja Jouni Terävä, Kaivu ja Kuljetus Terävä Oy Mitä kuuluu? Savonlinnan kaupungille tehdään keväthommia. Talven ja lumiaurojen jälkiä korjataan ja viheralueita kunnossapidetään.

Kauanko olet ollut alalla? Reilut 30 vuotta. Onhan tämä ala ehtinyt siinä ajassa muuttua moneen kertaan. Suuri muutos on juuri nyt se, että opettajankoulutuslaitos muuttaa Savonlinnasta Joensuuhun, ja sitä myötä 800 opiskelijaa lähtee kaupungista. Asuntoja jää tyhjilleen vanhoista kerrostaloista, joten purkuhommille olisi kysyntää.

Mikä on muuttunut? Digitaalisuus muuttaa työnkuvaa. Samoin se, että ennen tehtiin töitä tuntien mukaan, tänä päivänä tarjousten perusteella urakoita.

Miltä tulevaisuus näyttää? Töitä

Puhelimessa: yrittäjä-toimitusjohtaja Jukka Pentikäinen, Maanrakennus Talpa Oy Ehditkö jutella? Mikäs tässä. Uusi iPad on juuri saatu kuntoon ja lähden sitä viemään harjoittelijana työhön osallistuvalle työnjohtajalle.

Milloin tulit alalle? Aloitin Mikkelin kaupungilla alan töissä vuoden 1980 alussa. Loppuvuodesta siirryin tämän yrityksen edeltäjälle töihin.

Työnjohtaja- ja toimitusjohtajapestien kautta ryhdyin omistajaksi ja

PETRI JUNTUNEN

1,2 miljardia euroa. Kuntien tuottajaorganisaatioiden liikevaihto on noin 120 miljoonaa ja viheralueiden nettokäyttökustannukset 200 miljoonaa euroa”, Närhi luettelee. ”Yrityksissä olisi kapasiteettia ja kykyä. Samalla kunnat voisivat saada viherpalveluihinsa uudenlaisia joustavuutta ja tuoreita innovaatioita.”

Paavo Syrjö kaipaa perusteluja kuntien nykyisille ratkaisuille. ”Esimerkiksi Helsingissä Sta-

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Löydä reiät digillä

LAURI ASANTI

Louhintaporauksissa vastaan tulee usein kinkkinen tilanne.

Poraaja ja panostaja pyörivät saman kallion kimpussa, mutta työvaiheet ovat toisistaan erilliset, ja eri vaiheiden tekijät työmaalla eri aikaan.

Jos panostaja ei löydä SE ON SIINÄ! kaikkia poraajan räjäyKun työvaiheet tallennetaan diginä, tystä varten tekemiä reikä on helppo jälreikiä, koko räjäytysjittää – ja rahaa säästyy! työ voi epäonnistua.

Jos taas tiedot työn kai-

kista vaiheista tallennetaan digitaaliseen muotoon, reiät paikantuvat helposti, virheettömästi ja nopeasti.

Pulman nosti esiin Infrakitin perustaja ja toimitusjohtaja Teemu Kivimäki KIRA-digi 360 -tilaisuudessa porauksiin liittyvää KIRA-digi-kokeiluhanketta pitchatessaan.

Kivimäen varovaisenkin arvion mukaan tietojen digitalisointi tuo 20 prosentin säästön kustannuksiin. Arvio säästöstä perustuu siihen, että mittaajia tarvitaan työ-

maalla vähemmän ja koneet pystyvät hoitamaan työtä auto­­­­­­m a­­tisoidusti, ilman mittaajien odottelua.

KIRA-digissä on etsitty ja löydetty uusia ratkaisuja digiajan rakennustyömaalle. Ratkaisuissa hyödynnetään tietomallinnusta, digitaalista työmaan seurantaa, koneohjausta, sähköistä kaupankäyntiä ja logistiikkaa sekä robotiikkaa ja 3D-tulostusta.

LUE LISÄÄ: Kiradigi.fi

TURVAPUISTOT

Treenaa työturvallisuutta Työturvallisuutta voi, pitää ja kannattaa harjoitella ennakkoon. Turvapuisto tarjoaa tähän puitteet. Puistot ovat suomalainen keksintö, muualla ei vastaavia tunneta.

TEKSTI: SIRKKA SAARINEN, KUVA: RUDUS

T

urvapuistoja Espoossa ja Ou­­ Koulutusradan rinnalla kaikissa kollussa sekä Työturvallisuuden messa nousee tärkeäksi turvallisuusasioiharjoitusaluetta Kuopiossa den kertaaminen ja palaute ennen ja jälkäyttää jo iso joukko ra­­ keen kierrosten. Inhimillisten kärsiken­­­nusalan yrityksiä. mysten välttäminen on iso asia, MITEN PÄÄSEN Monta yritystä kuitenkin vielä mutta ra­­hakin motivoi. KustanTREENAAMAAN puuttuu joukosta, etenkin pknuksia ei tule vain tapaturman TURVAL­L I­S UUTTA, MITÄ SE MAKSAA, MITEN ISO yrityksiä. hoidosta ja sairauslomasta, JOUK­KO MAHTUU MUKAAN? Syy ei ole ainakaan raha: vaan myös rakennustyön häiSUURI TURVAPUISTOVERTAILU NETISSÄ: muutaman tuhannen euron riöstä ja korvaavasta työstä.

51.f/turva vuosimaksu on vain kolmasosa Tämä koskee kaikenkokoisia yhden työtapaturman aiheuttayrityksiä. masta keskiarvokustannuksesta.

Espoo-Oulu-Kuopio-kolmikon yhteis- Turvallisuudessa ei työ toimii hyvin. Oppia ja kehittämis­ideoita tietoa pantata haetaan ja annetaan avoimesti. Tavoite on ”Työturvallisuus paranee harjoittelemalla, yhteinen: rakennusalan pitää parantaa työ- ennakoimalla ja oikealla asenteella”, korosturvallisuuttaan. taa työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva Kolmikon koulutusradat muodostuvat Rudukselta. noin 20 rastikokonaisuudesta, joista suuri Lohva on ollut mukana Suomen ja Eu­­ osa on kopioita oikeasti tapahtuneista työ- roopan ensimmäisen turvapuiston kehittapaturmista. Tapaturma pysäyttää, mutta tämisessä alusta asti. Rudus Turvapuisto tärkeintä on, että rastilla näkee myös, miten Espoon Ämmässuolla suunniteltiin alun jokainen vahinko olisi ollut vältettävissä. perin palvelemaan omaa yritystä. Kun LohKonstit eivät ole vaikeita, asenteiden muut- van pu­­helin alkoi vuonna 2009 pidettyjen taminen sen sijaan on. avajaisten jälkeen soida tiuhaan, päätet-

tiin ­kiin­­­­­­nostuneet ottaa mukaan yhteis­ ­­­työ­­kumppaneiksi. Nyt heitä on ­35.

Uu­­­­simpana mu­­kaan on tu­­lossa Työ­ ­­­­turvallisuuskeskus.

Suurin osa kumppaneista on rakentanut puis­­­­toon rastin yrityksen omalta toimialueelta.

Sama periaate on Oulussa ja Kuopiossa.

Lohva korostaa, että kaikki rakennusalan työ­tur­­val­­li­­suu­ ­teen liittyvä tie­­to ja osaaminen on yh­­­teistä. ”Meilläkin on turvapuistossa kumppaneita, jotka lii­ ke-elämässä ovat kilpailijoitamme, mutta turvallisuudessa ei tietoa pantata.”

Oulussa pk-yrityksille sekaryhmiä Vuonna 2014 avattua Pohjois-Suomen turvapuistoa pyörittää yhdistys, jossa on jo runsaat 80 jäsentä: yrityksiä, organisaa­ tioita, oppilaitoksia. Oulun kaupunkikin on jäsen.

11

2/2018

700 000 Suomessa sattuu vuosittain 700 000 lääkärikäyntiä vaativaa tapaturmaa, joista työssä ja työmatkalla tapahtuu 200 000. Kansantaloudellisesti kustannukset ovat merkittäviä. Tapaturmiin käytetyillä rahamäärillä saisi esimerkiksi 30 000 asuntoa tai 125 000 autoa.

Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto

TUO TIIMI RASTEILLE. Pieni tai jätti – yrityskoosta riippumatta ensimmäinen edellytys työturvallisuuden parantamisessa on johdon täydellinen sitoutuminen turvallisuuteen. Pk-yrityksiä kaivataan turvapuistotoimintaan. Kuvan kaveri päivystää Ruduksen turvapuistossa.

”Turvapuistokoulutuksen idea ei ole kertoa kaikkea kaikesta, vaan aikaansaada ajatukset liikkeelle saava työ­tur­­val­­li­­ suuskokemus. Kier­roksella opittavia teknisiä yk­­­­­­­­­­si­­­­­­tyiskohtiakin tärkeämpää ovat koulutusrastien ja keskustelujen virittämät uudet näkökulmat ja työturvallisuuden omakohtainen kokemus”, korostaa turvapuistoprojektin vetäjä Olli Airaksi­ nen, joka on myös INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja.

Turvapuisto on hänen mu­­kaansa äärimmäisen hyvä työturvallisuuden kehittämistyökalu. ”Tekniset asiat ovat tärkeitä, mutta ihminen ei saa jäädä taka-alalle. Kun yritys liittyy turvapuiston jäseneksi, työntekijät pääsevät po­­ rukkaan, jossa on osaamista ja tietoa.” ”Olemme myös koonneet jä­­senten kanssa sy­­ ventävän kurssikoko­ naisuuden, jos­sa on ai­­ heita perusasioista ja la­­­­ki­vaatimuksista aina ih­­misten ja itsensä johtamiseen. Kursseja to­­ teutetaan myös se­­­­­­­­­­ka­­­­ ryhminä. Näin pk-yri­­­­­­tyk­ ­­­sillä on mahdollista saa­­da henkilöstölle koulutuksia, joita perinteisesti on to­­teu­ tettu vain yrityskohtaisina toteu­tuksi­na.”

Airaksisella on yrityksille myös lisäporkkana. ”Tutkimukset ovat osoittaneet, että ne joiden työpaikassa työturvallisuus on korkealla tasolla, joutuvat vapaa-ajallaankin harvemmin tapaturman uhriksi.”

Kuopiossa Pelastusopisto perusti Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalue TTHA avattiin elokuussa 2017. Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen rakennettu alue on uusi avaus työturvallisuus- ja pelastusalojen yhteistyölle. Toimintaa rahoittavat ja aluetta käyttävät sopimuskumppanit. Kumppaneina on yrityksiä, julkis- ja viranomaistoimijoita, oppilaitoksia sekä toimialajärjestöjä ja -liittoja. Lisäksi vuoden 2018 loppuun on käynnissä Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Savon ely-keskuksen rahoittama kehittämishanke. ”Kuopiossa on hieno harjoitusalue, jonka varustelut ja kehittämismahdollisuudet ovat oivalliset. On esimerkiksi monikerroksinen rauniotalo, johon on rakennettu rakentamisen rasteja. Myös luokkahuoneet, auditorio ja ruokala palvelevat käyttäjiä”, kertoo Kimmo Anttonen, TTHA:n toiminnassa tiiviisti mukana ollut Rakennusteollisuus RT:n aluepäällikkö. ”Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin.

Haemme mukaan yhteistyöhön uusia sopimuskumppaneita hyödyntämään alueen mahdollisuuksia”, jatkaa projektipäällikkö Maarit Manninen Pelastusopistolta. Verkkosivuilta saa hyvän kuvan toiminnasta.

Työturvallisuuden harjoitusalueeseen pääsee myös tutustumaan sovittaessa.

Nyt on yritysten vuoro näyttää, että työturvallisuus otetaan tosissaan. ”Liian moni ajattelee, että työturvallisuuskortti täyttää tarpeen. Sitä se ei todellakaan tee. Koulutusta tarvitaan. Työntekijöiden koulutus on yritykselle myös hyvä keino kilpailla osaavasta työvoimasta. Työturvallisuuskoulutus jos mikä on osoitus siitä, että yritys välittää oikeasti työntekijästään”, Anttonen vinkkaa.

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Tasaisella kulkee!

passa noin 9 300 ajoneuvon päästöjen edestä vuosittain.

Tasainen ja hyvin hoidettu tienpinta vähentää vierintävastusta ja sitä kautta auton polttoaineen kulutusta sekä CO2-päästöjä. Huonokuntoisten teiden aiheuttamat turhat äkkijarrutukset ja väistöliikkeet lisäävät nekin polttoaineen kulutusta ja sitä kautta tieliikenteen päästöjä.

Bonuksena tasainen tie lisää tieturvallisuutta sekä vähentää liikennemelua ja ajoneuvojen korjaustarvetta.

REILU KILPAILU

Lisää kilpailua kehiin EK:n tuore Markkinat auki -raportti kokoaa kilpailuongelmia eri toimialoja edustavista jäsenliitoista ja -yrityksistä sekä listaa 19 ratkaisua ongelmien korjaamiseksi. EK:n mukaan osa julkisista toimijoista ei noudata kilpailuneutraliteettia koskevaa sääntelyä.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

E

K kysyi taannoin jäseniltään, pääosin pk-yrityksiltä, miten kilpailu toimii eri sektoreilla. Vastaajista lähes 40 prosenttia il­­ moitti, että kilpailu toimii huonosti tai ei lainkaan. Heistä puolet ilmoitti syyksi samoilla markkinoilla epäreilusti kilpailevan julkisen toimijan.

Yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia koskeva sääntely on EK:n mukaan pääosin kunnossa.

Osa julkisista toimijoista ei kuitenkaan noudata kilpailu-, hankinta- ja kuntalain pelisääntöjä.

EK esittää kilpailuraportissaan julkisille toimijoille tehokkaampia hallinnollisia sanktioita – kuten sakkoja – sääntelyrikkomuksista.

Kuntayhtiöiden liikevaihto tuplaantui vuosikymmenessä Hankinnoissa on otettava kunnianhimoisempi ote, jotta vuosittaiselle 35 miljardin veroeuropotille saadaan paras vastine. Nyt kuntayhtiöiden liikevaihto on tuplaantu-

nut vuosikymmenessä lähes 10 miljardiin euroon. ”Kehityssuuntana on, että kunnat os­tavat palveluja ilman kilpailuttamista naapurikunnan enemmistöomistamalta yh­­tiöltä.

Kuntalaisten verot valuvat naapu­­­­­­­­­­­ri­­­­­­­kunnan kassaan, eikä vastine ole vält­­­­­­tämättä sitä, mitä kilpailulla saataisiin. Käytäntöihin on puututtava, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt”, EK:n kilpailuasiantuntija Jukka Lehtonen painottaa.

Myös infra-alalla on kilpailua vääristäviä rakenteita.

Esimerkiksi Helsingissä Staran nykymuotoinen toiminta pohdituttaa yrittäjiä. ”Turussa vastaavan kaltainen toiminta yhtiöitettiin markkinoille”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö huomauttaa. ”Toimialakohtaisessa sääntelyssä on edelleen lukuisia säännöksiä, jotka perusteetta asettavat julkisen toimijan yksityistä parempaan asemaan. Tilanne ei ole parantunut vuodesta 2016, jolloin EK viimeksi listasi epäreiluja säännöksiä”, arvioi Lehtonen.

EK:n kilpailupoliittiset linjaukset julki Markkinat auki -raportissa EK julkaisi kilpailupoliittiset linjauksensa. Ne tu­­­kevat markkinoiden avaamista, alalle tulon helpottamista ja verovarojen tehokasta käyttöä. ”Kunnille ja maakunnille on tarjolla mah­­­­­­­­­­­­dollistajan rooli suotuisan toiminta­ ympäristön luomisessa ja terveen kilpailun virittämisessä. Tähän ei päästä yksin lainsäädännöllä. Tarvitaan mutkatonta yh­­ teistyötä julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten välillä”, EK:n johtaja Hannu Rautiainen korostaa. ”Kyky markkinavuoropuheluun ratkaisee. Tähän kuuluu avoin keskustelu tulevista hankinnoista paikallisen yrittäjäkentän kanssa. Yrittäjillä voi olla ehdotuksia parhaasta toteutustavasta. Ehdotusten kuuleminen voi säästä sievoisesti kunnan rahaa”, Paavo Syrjö kertoo esimerkin infraalalta.

Tutustu EK:n raporttiin netissä osoitteessa 51.fi/linjaukset

MAARIT KYTÖHARJU

pantaisiin kuntoon edes kahdella tiekilometrillä kolmesta.

Kuvittele, jos Euroopan teiltä Näin arvioivat eurooppalaikatoaisi yli 9 000 saasset tiealan järjestöt ja tuttavaa autoa. Vaikuttutkimuslaitokset JOYSTICK. tavuudeltaan tätä Eapa (www.eapa.

Päällystyshomma se vastaavaan ilmastoorg), EUPAVE (www. käy kuin silkkiä vaan, ja silkkisellä tiellä tekoon päästäisiin eupave.eu) ja Fehrl myös rullaa kevyesti. panemalla tiet kun(www.fehrl.org). toon.

Uudehko diesel­ Liikenteen hiilidioksiauto tuottaa keskimäädipäästöt voisivat olla rin noin kolme tonnia hiiliEuroopassa jopa 28 miljoonaa dioksidipäästöjä vuodessa. Teitä tonnia nykyistä pienemmät vuoparantamalla liikenteen päästöjä sittain, jos teiden päällysteet voitaisiin siis vähentää Euroo-

2/2018

13

14

INFRA-LEHTI

SANAVALMIIT

Match made in

SWEDEN

Työmaa + turvallisuus = parempi bisnes. Turvallisuusajattelumme periytyy Ruotsin vallan ajalta.

Historia hyvän turvallisuuskehityksen takana tahtoo kuitenkin unohtua, miettii Etelä-Suomen avin työsuojeluinsinööri Jukka Hietavirta. Juuri nyt työsuojeluvalvonnalla ei mene kovin hyvin.

TEKSTI: JUKKA HIETAVIRTA, KUVA: 123RF

1600-LUVULLA RUOTSI oli alueellinen suurvalta.

Kuningas Kustaa II Aadolfin ulkopolitiikkaa ohjasi vallankaappauksessa Ruotsin kruunun menettäneen Puolan kuninkaan Sigismundin pelko. Sotilaallisen iskukyvyn vahvistamiseen tarvittiin taalereita, joita Kustaa päätti takoa perustamalla kaivoksia.

Samoihin aikoihin vuoriteollisuuden perustamisen kanssa alettiin säätää rajoituksia ammattikuntajärjestykseen perustuviin töihin pääsemiseen. Tietyt työt haluttiin rajata vain ammattilaisille.

Näin syntyi Suomen ensimmäinen työelämää käsittelevä kirjoitettu säädös.

Kustaan kaivoshankkeet osoittautuivat taloudelliseksi katastrofiksi, mutta moderni hallinto ja lainsäädäntö alkoivat kehittyä. 1700-luvulla annetiin ensimmäinen puhtaasti työturvallisuuteen liittyvä määräys: ”Määräys erityisistä varokeinoista työntekijän varjelemisesta vuorityössä uhkaavilta tapaturmilta”. Kruunulla oli selkeä tavoite: pidetään tuottavat kaivosalan ammatti-ihmiset työkykyisinä – talonpojista ei niin väliä.

Tavoitteen toteuttamisessa kuninkailla oli yksi iso ongelma. Lainsäädännön valvomiseksi ei ollut virkakoneistoa.

Ongelma alkoi ratketa 1800-luvulla, kun Suomi oli jo osa Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 1889 annettiin ensimmäisenä varsinaisena työsuojelusäädöksenä pidetty ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus teollisuusammateissa olewain työntekijäin suojelemisesta”.

Siinä rajoitettiin lasten työaikaa ja kiellettiin lapsen tai nuoren naisen työnteko maanalaisissa kaivoksissa ja kivilouhimoissa.

”

Kruunulla oli selkeä tavoite: pidetään tuottavat kaivosalan ammattiihmiset työkykyisinä.”

Vuonna 1916 tuli voimaan asetus ammatin vaaralta suojelemisesta, jonka nojalla Senaatti antoi 1927 järjestysohjeet kivenlouhintaa, -hakkuuta ja -hiontaa varten. Panostajan ja räjäyttäjän tointa saivat hoitaa vain virallisen hyväksynnän saaneet luotettavat henkilöt. Järjestysohjeet sisälsivät määräyksiä räjähdysaineista, sytytysvälineistä, reikien poraamisesta, panostamisesta, sähkösytytyksestä sekä louhitun kiven käsittelystä ja kuljetuksesta.

ENSIMMÄISESTÄ SÄÄDÖKSESTÄ ehti kulua pari vuosisataa, kunnes valtiovalta alkoi valvoa organisoidusti turvallisuusmääräysten noudattamista. Modernin työsuojeluvalvonnan perustana oli runsas sata vuotta aiemmin perustettu ammattientarkastus.

1970-luvun alussa perustettiin Työsuojeluhallitus ja työsuojelupiirit. Näiden tehtävät ja toimivalta määriteltiin työsuojelun valvontalaissa. Pääasiallinen tavoite oli valvoa työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia.

Alku ei ollut lupaava. Työsuojeluhallinto ”hajasijoitettiin” Tampereelle, minkä johdosta puolet virkamiesten työajasta meni Helsinki–Tampere-junassa istumiseen. Toinen puolikas kului pitkillä lounailla.

1970- ja 1980-luvuilla työsuojelun painopisteenä oli tapaturmien torjunta. Tavoitteena oli toimittaa tarkastuksia vaarallisimmilla aloilla kuten rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Hallinnon strategia ei ollut paljon muuttunut sitten 1700-luvun, eikä työturvallisuus viranomaisaloitteisesti paljoa parantunut. Tapaturmataajuudet olivat korkeat ja kuolemantapauksia sattui rakentamisessa pahimmillaan noin yksi viikossa.

2/2018

”

Kun turvallisuuskilpailut alkoivat, yritysten tapaturmataajuus oli noin 50.

Vuonna 2017 taajuudet olivat laskeneet jopa alle kymmenen.”

15

LÄNNESTÄ TUULEE. 1990- JA 2000-LUVULLA tilanne alkoi draylijohtajan mielestä turvallisuuskilKustaa II Aadolfin kaivoshankkeet olivat ehkä pailuihin osallistuminen ei kuulu vi­­ maattisesti parantua. taloudellinen katastrofi, Työsuojelun tasoa ei suinkaan nostaranomaisten tehtäväkenttään, koska mutta niistä alkoi versoa moderni työtur­ ne eivät toteuta viranomaisten perusneet viranomaisten tarkastukset, vaan vallisuusajattelu. yritysten omaehtoinen kehitystyö turvaltehtävää eli lainsäädännön valvontaa lisuuden parantamiseksi. Tapaturmat ja ja toimenpanoa. huono työturvallisuuden taso alettiin yleisesti Perustelu ontuu. Virkamiesten toteutmieltää kustannuksia lisääväksi tekijäksi. tama kilpailu on juuri ylijohtajankin peräänInfra-alalle kehitettiin turvallisuuden tasoa mit- kuuluttamaa turvallisuusmääräysten valvontaa. taava MVR-mittari samanaikaisesti talopuolen TRTyösuojeluhallinnon nimenomaisena tavoitteita mittarin kanssa. Nyt oli ensimmäistä kertaa nume- on saada työpaikkatapaturmien määrää alennettua raalista ja yhteismitallista dataa turvallisuuden tasosta. 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. TurvallisuusMittarien avulla oli myös helppo huomata korrelaa- kilpailujen avulla alenema on ollut merkittävästi suutio tapaturmien sattumisen ja mittari-indeksin välillä. rempi.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella tapaturmataajuus puolittui, kun indeksi nousi 50:stä AVARUUSAJAN INFRA-ALAN valvonnan vaikeudet eivät 90:een prosenttiin. rajoitu rationaalisten hankkeiden kuten turvallisuusOlosuhdemittareihin perustuen kehitettiin 20 kilpailuiden alasajoon. vuotta sitten merkittävä työsuojelun innovaatio: turValvonnan laatua ja vaikuttavuutta heikentävät työvallisuuskilpailut. Ensimmäistä kertaa työntekijöillä, suojeluhallinnon virkarakenne ja virkamiesten puuttyönantajilla ja viranomaisilla oli yhteinen työturval- teellinen substanssiosaaminen. ”Infra”-termin alle lisuutta edistävä hanke – 300 vuotta Ruotsin kunin- on työsuojeluhallinnossa kuulunut tavanomaisen kaan vuorityötä koskevaa asetusta myöhemmin. maa- ja vesirakentamisen lisäksi muun muassa räjäyKun turvallisuuskilpailut alkoivat, maarakennus- tys- ja louhintatyöt, kaivos- ja kiviainestoimiala sekä yritysten tapaturmataajuus oli noin 50 miljoonaa työ- pilaantuneiden maiden kunnostaminen. Asioihin tuntia kohden. Talorakentamisessa luku oli noin 80. vih­­kiytyneet virkamiehet vain puuttuvat: hallinnon Vuoden 2017 turvallisuuskilpailussa taajuudet oli- viimeinen vuoriteknikko-ylipanostaja jäi eläkkeelle vat laskeneet jopa alle kymmenen. vuonna 2017. Korvaajalle ei nähty tarvetta.

Ruotsin kuningas piti kaivosalaa ammattilaisten VALTIOVALLAN JA työsuojeluviranomaisten olettaisi työnä. Moderni työsuojeluhallinto puolestaan kelolevan tyytyväisiä turvallisuuskilpailuiden saavutuk- puuttaa kaivosten ja muun infran valvontaan lähes siin. Näin ei kuitenkaan ole. kenet tahansa. Pohjolan leijona Kustaa II Aadolf on Vastikään eläköityneen STM:n työsuojeluosaston liikanimensä ansainnut.

16

INFRA-LEHTI

TYÖMAA TURVALLISEKSI!

Turvallisuuden pitää olla työsuhde-etu. Näin uskotaan TerraWisen työmaalla Helsinki-Vantaan lentoaseman kyljessä. Tällä työmaalla eri yrityksistä muodostuva tuotantoketju tekee yhdessä työmaasta turvallisen. Millä eväillä se onnistuu?

TEKSTI: ILONA SAVITIE, KUVAT: FINAVIA (PÄÄKUVA), MIRA HAKOMÄKI (KASVOKUVAT S. 18–19) JA ILONA SAVITIE

17

2/2018

”

Työmaa on parhaalla paikalla, terminaalirakennuksen kyljessä.

Se näkyy ja kuuluu.”

H

elsinki-Vantaan kakkosterminaalin rajatarkastustiloja laajennetaan 2400 neliömetrillä, koska rajanylitysliikenne kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2017 rajanylittäjiä oli jo 5,23 miljoonaa ja kasvua edellisvuoteen 15 prosenttia.

Finavia valitsi hankkeen toteutusmuodoksi projektinjohtopalvelun, jonka tuottaa Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. HTJ vastaa siis työmaan johtamisesta.

Laajennus toteutetaan osaurakoina, joista TerraWise toteuttaa perustus- ja maarakennustyöt sekä maanpinnan alle tehtävät talotekniset asennukset.

TerraWisen urakka valmistuu suunnitelman mukaan elokuussa.

Töitä keskellä matkustajaliikennettä TerraWisen työmaa sijaitsee konkreettisesti lentoaseman kyljessä. Kaivannot alkavat heti T2-terminaalin nykyisen ulkoseinän vierestä lentoaseman landsidepuolella.

Aivan työmaan läheisyydessä on kaksi EI SAA HÄIRITÄ. hotellia, ja matkustajien kävelyreitit termiKun työmaa on lentokentän tuntumassa, naaliin kiertävät työmaa-alueen laitaa. Tiirakentajalta vaaditaan erivis sijainti edellyttää omia turvallisuusrattystarkkuutta. Työmaaturvallisuuden lisäksi matkaikaisuja paitsi työmaalla toimiville, myös lijoiden turvallisuus tai alueen muille käyttäjille. matkanteon sujuvuus ei saa vaarantua.

Kaikessa liikkumisessa ja työskentelyssä on huomioitava laajennustyömaan vaikutukset hotellien ja lentoaseman ympäristön toimintaan ympäri vuorokauden. ”Työ tehdään lentokenttäympäristön ehdoilla. Työmaan omat turvallisuusvaatimukset tulevat automaationa, mutta lisäksi otetaan huomioon kaikki ekstra: välittömässä läheisyydessä oleva matkustajaliikenne, kahden ison hotellin asiakasliikenne, bussi- ja junamatkustajat. Työmaamme ei saa millään tavalla häiritä tätä muuta toimintaa”, HTJ:n projekti-insinööri Kati Lindén luettelee. >>

18

INFRA-LEHTI

TARRA NUPPIIN. Kypärään saa tarran, kun työmaaperehdytys on suoritettu. Ajan mittaan tarroja kertyy ala­ urakoitsijan kypärään enemmänkin.

TOIVOA ON. TerraWisen Kati Kaskiala suhtautuu toiveikkaasti turvallisuuden paranemiseen rakennusalalla. Turvallisuustyöhön tarvitaan mukaan kuitenkin koko urakointiketju.

”

Moni kävelee työmaan ohi vain kerran, ja on täysin työmaaopastuksen varassa.”

Lindén toimii myös työmaakohteen turvallisuuskoordinaattorina. ”Työmaa on ikään kuin parhaalla paikalla, toimivan terminaalirakennuksen kyljessä. Väkisinkin se näkyy ja kuuluu vieressä liikkuville, mutta yritämme minimoida haittoja ja vältämme esimerkiksi meluavia työvaiheita iltapäivän ruuhkahuippuna”, Lindén sanoo.

Yhtään valitusta työmaasta ei ole Lindénin mukaan tullut.

Työmaa lentokentän kyljessä on erityislaatuinen ympäristö toimia, vahvistaa myös TerraWisen työpäällikkö Tomi Piironen. ”Esimerkiksi louhinta täytyy ajoittaa niin, että sitä ei tehdä yhtä aikaa turvatarkastusten kanssa, koska turvatarkastuslaitteet asettavat tarkkoja vaatimuksia tärinälle. Jokaisesta kaapelista täytyy olla täysin varma ennen kuin sille tehdään mitään. Jos kävisi haaveri,

sillä voisi olla vaikutuksia myös lentoliikenteeseen”, hän kuvailee. ”Jossain muussa työkohteessa ohikulkijat voivat tottua työmaaliikenteeseen, koska kulkevat ohitse monen kuukauden ajan ehkä päivittäinkin. Täällä moni kävelee työmaan ohi vain kerran, ja on täysin työmaata kiertävän opastuksen varassa”, TerraWisen infrarakentamisen liiketoimintajohtaja Ari Kivistö täydentää.

Turvavartit ja mobiilisovellukset apuna Työmaan sisäisen turvallisuuden takaavat aktiivinen opastaminen ja viestintä. Perehdytyksen lisäksi käytössä ovat monelle työmaalle vakiintuneet turvavartit. Ne tuovat keskustelua työmaan ja johdon välille. ”TerraWisen turvavarttikäytäntö on yrityksen ja työmaan tarpeisiin opinnäytetyön pohjalta kehitetty ja

19

2/2018

NIIN MAAN PÄÄLLÄ KUIN… Ilmakuopat tiedetään, mutta kuopat ovat riski myös maan päällä. Jos infraalalla sattuu vakava tapaturma, syynä on usein kaivannon sortuminen tai sinne putoaminen. Tiedosta missä työmaalla on turvallista liikkua!

KESKELLÄ KAIKKEA. Infratyömaalla on huomioitava kaikki kulkijat.

Kun työmaan ajoväylä kulkee hotellin vierestä ja porttien ohi käy päivittäin lukuisia matkailijoita, konekuskeilta vaaditaan tarkkuutta.

SULAUTUMISTA. TerraWise perustettiin joulukuussa 2015, ja siihen on fuusioitu seitsemän yritystä. Näin muodostui noin 340 työntekijän keskisuuri toimija infra-alalle.

Kuvassa infrarakentamisen liiketoimintajohtaja Ari Kivistö.

”

Turvallisuushavainnointiin on erittäin hyvä mobiilisovellus, jota käyttävät myös alaurakoitsijat.”

lähtöisin työntekijöistä ja työnjohdosta, jotka varsinaista työtä tekevät. Siksi se myös toimii”, Tomi Piironen kuvailee.

Viikoittainen turvavartti on työmaan yhteinen hetki, jossa vaihdetaan ajankohtaiset työturvallisuuteen liittyvät kuulumiset. TerraWisella vartti kokoaa yhteen omat ja alaurakoitsijoiden työntekijät, toimihenkilöt ja johdon.

Mobiilisovellukset ja avoin tiedottaminen edistävät myös työturvallisuutta. Niiden ansiosta tieto jakautuu tasaisesti kaikille.

Kun HSEQ-päällikkö Kati Kaskiala siirtyi suuryrityksestä TerraWisen palvelukseen, hän oli jopa vähän yllättynyt siitä, miten edistykselliset sähköiset apuvälineet turvallisuusviestintään yrityksessä oli käytettävissä. ”Turvallisuushavainnointiin on käytössä erittäin

hyvä mobiilisovellus. Samalla järjestelmällä voidaan kirjata myös muun muassa MVR-mittaukset, työmaaperehdytykset, työmaapäiväkirjat ja niiden sähköiset allekirjoitukset. Samaa sovellusta käytämme sekä me että kaikki alaurakoitsijat.” Äkilliset tiedot voidaan välittää lisäksi tekstiviestillä, joka lähetetään kaikille työmaalla työskenteleville kerralla, myös alaurakoitsijoille ja heidän työntekijöilleen.

TerraWisen sisäistä tiedonkulkua tehostamaan avataan pian koko henkilökunnalle avoin intranet, johon pääsevät niin toimihenkilöt kuin työntekijätkin.

Hyvät käytännöt monistettavaksi TerraWise syntyi seitsemän pk-yrityksen fuusioista.

Kaikki sulautuneet toimijat toivat mukanaan omat työturvallisuuskulttuurinsa, joista rakennetaan nyt yh­­ >>

20

INFRA-LEHTI

Alaurakoitsijan näkökulma

Luottamus työntekijöihin on peruslähtökohta Alaurakoitsijayritys toimii monen­ laisilla työmailla. Teräsponttituen­ taan erikoistunut Maanrakennus­ liike Arno Ruusunlehti Oy on mu­­ kana myös TerraWisen Hel­­­­sin­­kiVantaan työmaalla.

Ruusunlehdellä luottamus omien alais­­­­ten huolellisuuteen on korkealla. ”Meillä on niin kokeneet, pitkäaikaiset työntekijät, että he tietävät hyvin, miten toimia. He osaavat myös kertoa, jos tarvitsevat jotakin työturvallisuuteen liittyvää, ja me voimme sitten korjata puutteet”, työnjohtajana perheyrityksessä toimiva Antti Ruu­ sunlehti sanoo.

Tapaturmat kaivukoneenkuljettajilla ovat Ruusunlehden mukaan sa­­ moja, jotka ovat työtapaturmatilastoissa muutenkin tyypillisiä: kompastumisia, talvella liukastumisia, raajaan osuneita työkaluja. ”Työ itsessäänhän on lopulta mel­ ­ko kevyttä istumatyötä. Hiljattain meil­

”

Nollaan tapaturmaan tähdätään, mutta pitää olla rehellinen ja kirjata silti kaikki puutteet, jotta ne voidaan korjata.”

l­ä oli yksi pidempi sairauspoissaolo.

Se johtui liukastumisesta talvikelillä ennen kuin työntekijä oli edes ehtinyt työmaalle.”

Alaurakoitsijan työntekijät ovat tottuneet omaksumaan nopeasti uuden työmaan turvallisuuskäytännöt ja toimimaan niiden mukaisesti.

Yhteiset pelisäännöt tulevat työmaalta, mutta myös Ruusunlehden koneenkuljettaja tuo työmaalle ohjeita oman työpisteensä työturvallisuuteen liittyen.

Ruusunlehti Oy on laatinut työmaalle vietäväksi oman, erityisalaan­ ­sa pontitukseen liittyvän turvallisuusasiakirjan. ”Se tehtiin, kun kysyntää oli, ja se on nyt kolmatta vuotta käytössä”, Antti kertoo. ”Siinä on meiltä tietoa ja ohjeistusta muille työmaan työntekijöille ja työnjohdolle esimerkiksi siitä, mitä turvallisuusriskejä voi liittyä ponttikaivannon lähellä liikkumiseen.”

teistä toimintatapaa. Kati Kaskialan mukaan ollaan jo hyvällä polulla. ”Eri yrityksissä on tehty älyttömän hyviä juttuja työturvallisuuden suhteen; on ollut paljon hyviä käytäntöjä, joita voidaan nyt monistaa muillekin. Eri työmaiden erityyppiset toiminnot huomioiden otetaan käyttöön aina ne fiksuimmat tavat toimia.”

Isompien käytäntöjen rinnalla yritys tekee pieniä arjen valintoja. Esimerkiksi työhyvinvointiin liittyy pieni konkreettinen päätös: TerraWisen kaivukoneet ovat savuttomia. ”Ei tarvitse mennä kovin monta vuotta taaksepäin, kun oli ihan normaalia, että osa työntekijöistä tupakoi koneissa ja työmaakopeissakin”, työpäällikkö Tomi Piironen huomauttaa.

Sekä TerraWise että Finavia ovat sitoutuneet tavoittelemaan nollaa tapaturmaa vuodessa. ”Siihen tietysti tähdätään, mutta mielestäni tässäkin pitää olla rehellinen ja kirjata silti kaikki puutteet ja havainnot, jotta ne voidaan korjata ennen kuin mitään sattuu”, Kaskiala linjaa.

TerraWise on mukana myös alan työturvallisuuskilpailussa, mutta Kaskiala ei näe kilpailumenestystä itseisarvoksi. ”Siitä ei saa sellaista imagohyötyä kuin

BONGAUS. Finavian työmaalla oli jutuntekohetkellä hiljaista, mutta löytyi sentään maarakentaja Jyri Sälekari (keltainen asu), jota Tomi Piironen jututti.

ehkä suuret rakennusalan konsernit saavat”, hän pohtii.

Kaskiala edustaa TerraWisea myös INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnassa varapuheenjohtajana ja Rakennusteollisuus RT ry:n turvaryhmässä jäsenenä.

Koulutus luo turvallisuutta Urapolku ja kouluttautuminen on TerraWisella mahdollista koko henkilökunnalle. ”Maarakennusalalla työntekijällä ei välttämättä ole koulutusta juuri tälle alalle. Meillä annetaan mahdollisuus kouluttautua. Työntekijä pystyy itse vaikuttamaan työturvallisuuteensa, kun ymmärtää paremmin mitä on tekemässä ja tiedostaa myös alan vaarat. Moni tapaturmahan sattuu silloin, kun vaaran paikkaa ei ole tiedostettu”, Ari Kivistö arvioi.

Kivistö korostaa myös työnjohdon ammattitaitoa ja kykyä lukea työympäristön olosuhteita. On tunnistettava vaaranpaikat ja arvioitava jatkuvasti, onko esimerkiksi kaivannossa turvallista työskennellä. ”Ei tarvita kuin yksi sadeviikko, niin olosuhteet muuttuvat ja tilanne työmaalla saattaa olla täysin erilainen kuin mitä suunnitelmassa esitetään. Infra-alalla sää muuttaa olosuhteita ja maan käyttäytymistä, ja ris-

21

2/2018

Uutta työmaille: UPA-arviointi

Tilaaja ja toimittaja turvallisuusyhteistyöhön Tilaajan ja toimittajan yhdessä tekemä UPA-tarkistuslista kannus­ taa työmaan toimijoita sitoutu­ maan turvallisuuden kehittämi­ seen. Menettelyn virallinen nimi on alihankinta- ja palveluyritysten turvallisuusarviointi eli UPA.

UPA ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ YRITYS HALUAA KEHITTÄÄ TYÖTUR­ VALLISUUTTA. KUN UPA-ARVI­ OINTI ON HYVÄKSYTTY, TIETO KIRJATAAN TYÖTURVALLISUUS­ KESKUKSEN REKISTERIIN, JOSSA SE ON VOIMASSA VIISI VUOTTA. MYÖS RALA-PÄTEVYYSREKISTE­ RISTÄ NÄKYY, ONKO YRITYK­ SELLÄ VOIMASSA OLEVA UPA-MERKINTÄ.

”

Infra-alalla sää muuttaa olosuhteita ja maan käyttäytymistä, ja riskit muuttuvat sen myötä päivittäin.”

Arvioinnin ideana on kiinnittää huomio työmaalla seikkoihin tai olosuhteisiin, jotka vielä vaativat parannusta.

Se auttaa myös hahmottamaan, millainen työturvallisuuskulttuuri yrityksessä on, ja kuinka työturvallisuus­ asioita siellä hallitaan ja kehitetään.

Kun urakoitsija on UPA-rekisterissä, tilaaja näkee yrityksen panostaneen turvallisuuskulttuurin kehittämiseen arvioinnin avulla. Rekisteriä ylläpitää ja arviointeja koordinoi Työturvallisuuskeskus. Arviointi sisältää alaurakoitsijan itsearvioinnin, jonka jälkeen pääurakoitsijan kanssa tehdään varsinainen arviointi. ”Monissa yrityksissä on ollut kysyn-

kit muuttuvat sen myötä päivittäin”, Kivistö huomauttaa. ”Eikä työnjohto edes ole aina vieressä opastamassa.

Siksi hyvä perehdytys ja turvavartit ovat supertärkeitä, jotta saadaan se turvallisuustieto varmasti kaikkien kaaliin”, Kaskiala lisää.

Työntekijät osaavat vaatia Vielä 30 vuotta sitten mietittiin, miten suhtautua juopuneeseen työkollegaan. Sittemmin opeteltiin pitämään suojakypärää ja sen myötä muitakin turvavarusteita. Muutaman viime vuoden aikana työturvallisuudessa on edetty pitkälle. ”Työntekijätkin ovat tietoisempia oikeuksistaan turvallisuuskysymyksissä. He osaavat vaatia enemmän ja ymmärtävät, että turvallisuus on kaikkien omaksi parhaaksi eikä välttämätön paha. Asenne on muuttunut positiivisemmaksi”, Kivistö arvioi.

Kaskiala uskoo, että rakennusala on jo muuttunut pysyvästi suuntaan. Työturvallisuus nähdään tärkeänä, alalle sisäänrakennettuna asiana ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on lisääntynyt. ”Työturvallisuuden merkitys ymmärretään muuallakin kuin turvallisuustyöryhmissä. Se otetaan huo-

tää ja kiinnostusta UPA-menettelylle.

Tarve huolehtia ja sparrata myös toimittajia on selkeästi tunnistettu”, Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Henri Litmanen sanoo.

Lisää yrityksiä toivotaan mukaan.

Litmanen arvioi UPAsta olevan eniten hyötyä pienille tai toimintojaan vasta järjesteleville yrityksille. ”Jo itsearvioinnin aikana saattaa syttyä lamppuja sen suhteen, kuinka eri asiat kytkeytyvät yhteen ja ovat paitsi tilaajan vaatimia, myös työturvallisuutta koskevan lainsäädännön edellyttämiä toimintoja.” ”Tilaajan puolelta näkisin UPAn sopivan yritykselle, joka haluaa itse varmistaa ja sparrata alaurakoitsijan­ ­sa toimintaa tälläkin saralla.”

UPA-arvioinnissa ei ole kyse yksisuuntaisesta pisteytyksestä. ”Tähän voi suhtautua pikemminkin toimijoiden välisenä kehityskeskusteluna, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittyä puolin ja toisin.”

mioon suunnittelusta asti. Ammattilaisten huolellisesti suunnittelema ja suunnitelman mukaan toteuttama työvaihe on turvallinen.” ”Ainakin isommissa yrityksissä yritysjohto on tiedostanut työturvallisuuden merkityksen. En usko, että mitään asennevammaa enää on, ja asennehan on se tärkein. Epäkohtien hiljainen hyväksyminen on saatava pois myös yritysjohdosta”, Ari Kivistö tiivistää.

Turvallisuuden tärpit – tarkista nämä

• • •

Työmaa siistiksi. Jätteet pois! Yleinen siisteys ja työpisteen jättäminen valmiiksi seuraavaa tekijää varten vähentää hukkaa ja parantaa työolosuhteita.

Suunnittele. Hyvin laadittu työmaasuunnitelma vähentää riskejä ja vaaranpaikkoja työmaalla sekä työmaaliikenteessä.

Kulkutiet kuntoon. Jätteen poistaminen kulkuväyliltä vähentää kompastumisia. Talvella liukastuminen on yleisimpiä työtapaturmia. Hiekoittaminen on helppo tapa vähentää tapaturmia.

Työpäällikkö Tomi Piironen ja työnjohtaja Ilkka Koskinen, TerraWise

22

INFRA-LEHTI

MENEE TUNTEISIIN. Vaikka suunta on jatkuvasti parempaan, rakennustyömailla tapahtuu yhä tapaturmaisia kuolemia. Kun pahin tapahtuu, koko työyhteisön turvallisuuden tunne voi järkkyä.

Vaikeiden asioiden käsittelyä ei voi ulkoistaa.

23

2/2018

TAPATURMASSA turvallisuus järkkyy Mistä työkaverin tapaturmainen kuolema kertoo ja miten siitä voidaan päästä yli?

Voidaanko turmalle antaa hintalappu? Nyt puhutaan vakavista asioista.

Työtapaturma koskettaa koko työyhteisöä.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: 123RF JA MIKKO HEISKALA (SIVUN 23 KUVA)

”

Työkaverin loukkaantuminen tai kuolema aiheuttaa helposti reaktion: Tämä olisi voinut tapahtua minullekin.”

KAKSI TAVARAHISSIN ASENTAJAA putosi nostokorista noin 19 metrin korkeudesta. Toinen kuoli. Paalutuskoneen kuljettajan apumies jäi paalun alle puristuksiin ja kuoli. Työntekijä jäi kaatuneen siilon alle ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Nämä kolme ikävää uutista ovat rakennustyömailta tältä vuodelta.

Viime vuonna kuolemaan johti rakennusalalla neljä tapaturmaa. Timanttisaha osui korjausrakennustyömaalla työnVALVOTTUJA ÖITÄ?

Työtapaturmat kulketekijään. Omakotitalotyömaalla vat käsi kädessä muun hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen nuori mies kuoli pudottuaan talon ja jaksamisen kanssa. ”Emme ole katolta. Rivitalon korjaustyömaalla koskaan vain sitä, mitä olemme töissä. Esimerkiksi huonosti nukukaivanto sortui, ja työntekijä hautut yöt voivat vaikuttaa merkittätautui maa-aineksen alle. Elementvästi työkykyyn ja tarkkaavaisuuteen”, työterveyspsykologi titehtaalla mies sai sähköiskun voiNina Lyytinen muis­t uttaa. malinjasta.

Vuonna 2016 rakennusalalla tapahtui viisi kuolemaan johtanutta tapaturmaa ja vuonna 2015 vieläkin useampia.

Työntekijä jäi kaivukoneen alle, lapiomies sortuneen penkan alle. Kaivukone kaatui jyrkässä rinteessä Työterveyspsykologi on erikoistunut työn psyykkija kuljettaja jäi ohjaamoon puristuksiin. Työntekijä jäi siin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Vastaanotolle voi tulla tukimuurin ja traktorin kauhan väliin. Työntekijä esimerkiksi silloin, kun tarvitaan tukea työssä jaksaputosi tikkailta ja löi päänsä. Työntekijä sai sähköis- miseen ja stressin hallintaan, kärsitään univaikeukkun. Paalutuskone putosi mereen ja kuljettaja kuoli. sista, voimakkaista peloista tai ahdistuneisuudesta tai Traktori vajosi jäihin, kuljettaja hukkui. tarvitaan kriisitukea.

Karua luettavaa, mutta totta. ”Tällaisia tilanteita voi syntyä työpaikalla monestakin syystä, mutta usein juuri silloin, kun yrityksessä Pienet resurssit, isot ongelmat? tapahtuu jotain akuuttia, kuten vakava työtapaturma. ”Olemme valitettavasti vielä kaukana nolla tapatur- Tavoitteena on aina auttaa omalla erikoisosaamisella maa -tilanteesta”, työterveyspsykologi Nina Lyytinen yrityksen johtoa, esimiehiä ja työntekijöitä”, Lyytinen Terveystalosta toteaa. sanoo. >>

24

INFRA-LEHTI

Vakavat tapaturmat

”Alkuun tunteita tai kehollisia tuntemuksia ei välttämättä tunnisteta, mutta myöhemmin esiin voi tulla yllättäviäkin reaktioita: pelkoa, kiukkua tai jopa vihaa työnantajaa kohtaan.

Miten tämän annettiin tapahtua?”

Puhutaan vähän euroista Tapaturman kokonaishinta on mo­­ nisyinen asia, eikä turmille ole helppoa lyödä hintalappua. Vaka­ vimpia onnettomuuksia saatetaan maksaa vuosikymmeniäkin.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tietokanta-analyytikko Janne SysiAho sen tietää, vaikka ei haluakaan puhua vain euroista. Jos kuitenkin niistä aloitetaan, niin: ”Vanhin tapaturma, josta edelleen maksetaan, on vuodelta 1935. Suuri osa tapaturmista on pieniä ja ohimeneviä, mutta ne vakavat ovat sitten todella vakavia”, Sysi-Aho toteaa.

Tilastojen mukaan noin 70 prosenttia palkansaajien työtapaturmista on sellaisia, joissa päiväraha-, hoito- ja lääkekulukorvaukset ovat alle 900 euroa. Yritykselle kokonaiskustannus on välillisine kuluineen ja haittoineen silti suurempi. ”Kustannukset ovat osittain ansiosidonnaisia, joten johtajan tai kiireapulaisen päivärahat painivat ihan eri hehtaareilla, vaikka hoitokulut ja työkyvyttömyysaika olisivat verrannollisia. Jos taas työtapaturma johtaa kuolemaan, korvattavia hoitokuluja tai päiväraha- tai eläkekorvauksia ei juuri tule. Tapaturmilla on kuitenkin paljon monisyisempiä vaikutuksia yrityksen toimintaan kuin pelkät taloudelliset kustannukset”, Sysi-Aho muistuttaa.

Turvallisuus ei synny kertarykäisyllä Fennian riskipäällikkö Kimmo Salo­ joki on samoilla linjoilla.

”Yhtä hintalappua on mahdoton antaa, koska kustannuksiin vaikuttaa niin moni asia. Jos esimerkki halutaan, niin elävästä elämästä kertoo 14 henkilön pk-yritys, jossa menetettiin tapaturmien ja sairauslomien takia pelkästään laskutettavaa työtä 250 000 euron edestä. ”On myös laskettu, että yhden työntekijän poissaolopäivä voi merkitä tuhatta euroa liikevaihdossa.”

Salojoen mukaan infra-alalla uudisrakentamisessa töiden suunnittelu turvallisuuden näkökulmasta hallitaan paremmin kuin korjausrakentamisessa. Useimmiten isoissa rakennusalan yrityksissä työturvallisuuteen voidaan myös panostaa enemmän kuin pienemmissä yrityksissä. ”Rakentamisessa ollaan kaukana nollasta tapaturmasta, mutta tilastojen mukaan tilanne on parantunut.

Tapaturmien määrä seuraa suhdanteita. Kun rakentamista on enemmän, myös tapaturmat lisääntyvät”, Salojoki sanoo.

Sysi-Aho kysyy, kumpi on tärkeämpää: tehdä turvallisesti vai halvalla, vaikka saataisiin sama tuotto. ”Turvallisuus ei ole pysyvä olotila eikä sitä saa kuntoon millään kertarykäisyllä. Turvallisuus vaatii jatkuvaa työtä ja se vaikuttaa suoraan yrityksen tulokseen.”

Piku-tapaturmakustannuslaskuri on kehitetty yritysten käyttöön ja tapaturmien aiheuttamien koko­ naiskustannusten laskemiseen.

Klikkaa itsesi osoitteeseen piku. ttl.fi ja tutustu!

Lyytisen mukaan nykypäivän yrityksissä on varsin yleistä, että resurssit on vedetty alas ja töistä pyritään selviämään pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla.

Kun tekijöitä ei ole riittävästi työmäärään nähden, kiire korostuu. Ja kun aikataulut ovat tiukat, aikaa ei jää pa­­ lautumiseen. ”Resurssien tulisi olla kohdillaan yrityksen koosta riippumatta. Ihannetilanteessa yrityksissä varaudutaan vuosikellon mukaan niin flunssakauden tuloon, kiirehuippuihin kuin loma-aikojen jaksotukseen.”

Kun perusturvallisuus järkkyy Vakava työtapaturma, onnettomuus tai muu äkillisesti ja arvaamattomasti tapahtuva tilanne ravistelee aina koko henkilöstöä. Toisia enemmän kuin toisia, mutta aina perusturvallisuus järkkyy. ”Perusturvallisuuden järkkyminen kertoo yleisen turvattomuuden tunteen lisääntymisestä. Työkaverin loukkaantuminen tai kuolema aiheuttaa helposti reaktion: Tämä olisi voinut tapahtua minullekin”, Lyytinen sanoo.

Kun kriisi kohtaa, seuraukset voivat olla monenlaisia, kuten keskittymis- tai univaikeuksia. ”Alkuun tunteita tai kehollisia tuntemuksia ei välttämättä tunnisteta, mutta myöhemmin esiin voi tulla yllättäviäkin reaktioita: pelkoa, kiukkua tai jopa vihaa työnantajaa kohtaan. Miten tämän annettiin tapahtua?”

Tässä vaiheessa eletään Lyytisen mukaan tapaturman jälkeisiä tärkeitä aikoja. ”Miten asiaan reagoidaan, miten siitä puhutaan, miten toimitaan, miten työntekijät kohdataan? Jokaisella yrityksellä tulisi olla suun-

25

2/2018

EI ENEMPÄÄ.

Tapaturmaisten kuolemien määrä rakennustyömailla on laskenut tasaisesti vuodesta toiseen. Viime vuonna niitä sattui neljä, mutta tänä vuonna on jo kasassa kolme. Säilytä laskeva trendi: pidä huolta itsestäsi ja kaveristasi!

”

Jos yrityksessä ruokitaan täydellisyyttä, virheistä ei uskalleta puhua.

Virheiden tekemisen pelko voi altistaa tapaturmille.”

nitelma tämänkaltaisen kriisin varalle”, Lyytinen korostaa.

Esimies ei ole lääkäri tai terapeutti Kriisissä tärkeintä on ihmisten kohtaaminen kasvokkain: kerrotaan avoimesti, mitä on tapahtunut ja pysähdytään miettimään, miksi.

Turvattomuuden tunteeseen tulee tuoda turvallisuutta. Tapahtuneesta huolimatta työn tekemisen pitäisi normalisoitua mahdollisimman no­­ peasti. ”Asioiden käsittelyä ei voi ulkoistaa, vaikka helpommalta voisi tuntua juosta pakoon. Esimiehille on tarjolla tukea työterveyshuollosta, sillä ei voida olettaa, että he ovat kaikkien alojen asiantuntijoita, lääkäreitä, terapeutteja tai psykologeja”, Lyytinen muistuttaa.

Kriittiset tilanteet ovat vaativia monin tavoin. Miten lohduttaa henkilökuntaa? Miten ottaa yhteyttä tapaturman kohdanneen henkilön perheeseen? Miten valaa uskoa tulevaisuuteen? ”Helpottavia tekijöitä voivat olla rituaalit, kuten hiljaiset hetket ja muistaminen. Henkilöstöä auttavia keinoja voivat olla myös ryhmämuotoiset tai henkilökohtaiset käsittelyt”, Lyytinen sanoo. ”Lisäksi on pohdittava, miten tapaturman kohdannut henkilö palaa töihin. Vaikka tapaturmasta olisi toipunut fyysisesti, henkisesti paluu voi olla vaikeaa. Toisaalta monelle töihin paluu voi tukea toipumista. Töi-

hin palaajaa ei kuitenkaan saa jättää yksin ja kuvitella, että kaikki olisi kunnossa. Tapaturmasta aiheutuvia tunnereaktioita voi tulla vielä myöhemminkin ja yllättävissä tilanteissa.”

Älä ruoki täydellisyyttä, virheistä saa puhua ”Emme ole koskaan vain si­­tä, mitä olemme töissä. Esimerkiksi huonosti nukutut yöt voivat vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja tarkkaavaisuuteen. Tapaturmissa inhimillisellä tekijällä on aina mahdollisuus”, Lyytinen muistuttaa.

Hyvä työilmapiiri tukee työhyvinvointia, mutta huo­ ­no voi altistaa tapaturmille. ”Jos yrityksessä ruokitaan täydellisyyttä, virheistä ei uskalleta puhua. Virheiden tekemisen pelko taas voi altistaa tapaturmille. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta on tärkeää, että ikävistäkin asioista uskalletaan puhua.” ”On myös huolehdittava, että turvallisuusasiat ovat yrityksessä oikeasti kunnossa. Jos sääntöjen mukaan kuuluu pitää kypärää, sitä myös käytetään. Säännöistä pitää aika ajoin myös muistuttaa”.

Lyytinen puhuu varhaisesta tuesta. ”Hoitamattomana moni asia voi vaikuttaa siihen, että tapaturmista aiheutuu isoja kustannuksia, jotka olisi säästetty ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Turvallisuusasiat tulisi nähdä aina pitkän tähtäyksen investointeina.”

26

INFRA-LEHTI

OTA TUNTEET mukaan töihin Työpaikoilla puhutaan nyt kulttuurista. Turvallisuuskulttuurin muutos on seuraava askel työturvallisuuden kohentamisessa ja se tapahtuu vain, jos kaikki osallistuvat keskusteluun – tunteet mukana.

TEKSTI JA KUVAT: TOMMI AHLBERG

SKANSKA INFRAN maa- ja pohjarakentamisen yksikönjohtaja Tero Pyssysalo havahtui syksyllä 2016 johonkin, josta ei ollut koskaan aiemmin uransa aikana kuullut. Ei, vaikka kokemus rakentamisesta alkoi karttua jo kouluaikana 36 vuotta sitten mittamiehen apulaisena.

Pyssysalo oli kohdannut LIFEn ensimmäistä kertaa.

LIFE on Skanskan oma turvallisuuskulttuurin kehityshanke, jossa halutaan havahduttaa ihmiset ajattelemaan uudella tavalla omaa käyttäytymistään suhteessa turvallisuuteen. ”Eihän sitä aluksi oikein ymmärtänyt mistä on kyse.

Sitten minut pyydettiin projektiryhmään mukaan suunnittelemaan, miten uusi turvallisuuskulttuurin kehittämishanke viedään Suomen oloissa läpi. Asia alkoi pikku hiljaa avautua”, Pyssysalo kertoo. ”Siinä sukelletaan ihmisen pään sisään. Opitaan tuntemaan työkavereita paremmin, mutta ensin pitää op­­ pia tuntemaan itsensä ja tunnistamaan omat tapansa”, hän raottaa asiaa ja vakuuttaa, että on huomannut jo omissakin asenteissaan muutosta parempaan.

Keskustelua, ei käskyttämistä Taru Lankinen tuli Skanskaan LIFE-hankkeen vetäjäksi puolitoista vuotta sitten. Aiemmin hän toimi työsuojelupäällikkönä ja turvallisuusasiantuntijana Työterveyslaitoksella. ”Meillä on jo hirveän hyvä välineet, prosessit ja ohjeet turvalliseen työskentelyyn. Meillä on myös hirveän hyvät työntekijät. Näistä huolimatta tapaturmia sattuu edelleen joka vuosi”, Lankinen kertoo. ”Tarvitaan siis jotain uutta, jolla päästään tavoittee-

”

Turvallisuuteen sitoutuminen on henkilökohtainen valinta. Voit tehdä omassa roolissasi paljon, jotta välittämisen kulttuuri lisääntyy.”

seen eli tapaturmattomaan työympäristöön. Mitään muuta emme halua hyväksyä, ja LIFE voisi olla se ratkaiseva seuraava askel sitä kohti, Lankinen perustelee hanketta.

LIFE on turvallisuuskulttuurin kehityshanke, jossa halutaan havahduttaa ihmiset itse miettimään omaa ajatusmaailmaansa ja käyttäytymistään arjessa suhteessa turvallisuuteen. ”Halutaan päästä eroon siitä, että turvallisuutta tehtäisiin vain siksi, että sitä vaaditaan ja valvotaan ulkoa­ päin. Sen tilalle halutaan tuoda ajatusmaailma, jossa jokainen haluaa omaehtoisesti valita turvallisen toiminnan, Lankinen kertoo LIFEn perusteista.

Kun tämä taso on saavutettu, henkilö suhtautuu niin työssä, liikenteessä kuin vapaa-ajallakin turvallisuuteen aina samalla tavalla: vastuullisesti. ”Tämä merkitsee eri ihmisille hieman eri asioita, mutta yhteisenä päämääränä on saavuttaa jonain päivänä täysin tapaturmaton työympäristö. Itselleni LIFE on ennen kaikkea työmaalla vallitseva turvallisen tekemisen kulttuuri, jossa välitetään sekä itsestä että vie­ rus­­kaverista”, Tero Pyssysalo täydentää. ”Rakennusalalla on jo vuosia puhuttu, että pitäisi päästä pureutumaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta oikeita työkaluja ja toimintatapoja on ollut vaikea löytää. Nyt LIFEssä lähdetään ihan käytännön tasolla toteuttamaan kulttuurin muutosta, ja sen eteenpäin viemiseksi on laadittu tiekartta.”

Ryhmätyötä LIFEä viedään eteenpäin Skanskassa ryhmäkeskustelujen kautta.

27

2/2018

VISUAALISUUS TÄRKEÄÄ. Äiti, isä, isoisä, sisko, veli, ystävä.

Uudet työtakit viestivät, että olemme monille tärkeitä myös työajan ulkopuolella, Taru Lankinen esittelee.

”

Siinä sukelletaan ihmisen pään sisään.

Opitaan tuntemaan itseä ja työkaveria paremmin.”

”Tässä ei tuoda mitään uutta metodia, eikä tarkoitus ole opettaa uutta tietoa tai osoittaa ketään sormella.

Sen sijaan esille nostetaan tuttuja asioista, mietitään yhdessä, miten ne näkyvät arjen valinnoissa itse kullakin. Siitä sitten jokainen lähtee miettimään asioita omasta lähtökohdastaan”, Taru Lankinen selventää. ”Halutaan myös liittää työ- ja kotimaailma toisiin­ ­sa, sillä monille omaakin turvallisuutta tärkeämpi syy tehdä työnsä turvallisesti on oma lähipiiri. Me ha­­­­­­luamme saada ihmiset miettimään, miten oma suhtautuminen turvallisuuteen vaikuttaa omaan lähipiiriin.”

LIFEn tuomat asiat eivät poista tai vähennä tähänastista turvallisuustyötä, vaan tuovat siihen oman lisänsä. Skanskan arvoissa korostetaan ihmisistä ja ympäristöstä huolehtimista. ”Tämä on tapa, miten näitä arvoja tuodaan arkiseen työskentelyyn mukaan. Teemmekö TTS:ää sen takia, että näin on määrätty ja se pitää saada mappiin, vai sen takia, että oikeasti mietimme, miten voimme toimia turvallisesti”, Lankinen sanoo.

Lankinen esittelee Bradleyn käyrää, joka kuvaa turvallisuuskulttuurin eri kehitysvaiheita. ”Kun käyrällä siirrytään ihmisen henkilökohtaisen vastuun ja välittämisen alueelle, ollaan yleensä yrityksen määräysvallan ulkopuolella. Silloin yrityksen tehtävä on havahduttaa ihmisiä itse miettimään, että otan itse itsestäni vastuun, ja myös kavereistani.”

Järki ja tunteet Kun LIFEsta alettiin kehittää Suomen versiota, sille laadittiin ensin tavoitteet ja nostettiin kolme arvoa esiin.

”Turvallisuudesta pitää keskustella nykyistä enemmän. Turvallisuuteen sitoutuminen on henkilökohtainen valinta. Jokainen voi tehdä omassa roolissaan paljon, jotta välittämisen kulttuuri lisääntyy”, Lankinen luettelee.

Kun kaikki arvot toteutuvat, turvallinen toiminta on itsestäänselvyys sekä töissä että vapaa-ajalla.

Rakennusalalla on totuttu kehittämään turvallisuutta erilaisten tietopakettien ja työmenetelmien avulla.

Hankkeen kehittäjien haasteena on ollut, miten pehmeitä arvoja saadaan ujutettua tällaiseen toiminta­­ ympäristöön. ”Pääasia on, että ihmisiä keskustelutetaan keskenään. Eri ryhmissä keskustelut saattavat suuntautua eri suuntiin, ja se on tarkoituskin. Näin henkilöt oivaltavat omakohtaisesti erilaisia asioita ja muita haastetaan mukaan. Voimme antaa mahdollisuuden ajatella uudella tavalla: mitä se oikeasti tarkoittaa, jos minulle tai kaverille sattuu jotain.” ”Kun tähän asti on toimittu järkitasolla, halutaan nyt herättää ihmiset ottamaan tunteet mukaan, kun tullaan aamulla töihin”, Lankinen summaa.

Muutos tulee vaiheittain Skanskassa odotetaan muutoksen näkyvän työmaan ilmapiirissä, jota mitataan henkilöstökyselyssä, mutta ajan myötä myös tapaturmataajuudessa. ”Kun ennen keskustelutiin turvallisuudesta vasta kun jotain sattui, nyt se tule ihan luonnollisesti pu­­ heeksi vaikka ruokapöydässä”, Pyssysalo kuvaa ylpeä­nä työntekijöissä jo havaitsemaansa muutosta. >>

28

INFRA-LEHTI

MUUTOSAGENTIT. Uusi turvallisuushanke yllätti kokeneen Tero Pyssysalon (vas.). Taru Lankiselle rakennusala tuli tutuksi, kun hän siirtyi Skanskalle turvallisuuskulttuurin kehittämishankkeen vetäjäksi. Työntekijöitä uuteen kulttuurin johdatteleva Ville Sihvonen tuli taloon Skanskan oman koulutusohjelman kautta vuonna 2011.

Skanska Infran työmaapäällikkö Ville Sihvonen on vetänyt LIFEn ajatusriihiä infratyömailla ja tietää, miten uusi asia on työmailla otettu vastaan. ”LIFE on vähän kuin rakennustyömaiden uusi ky­­ pärä. Joku ottaa sen omakseen heti ja toisia pitää vähän suostutella. Isot muutokset vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä”, Sihvonen hymähtää. ”Jokaisella meistä on omia tehtäviä rakennustyömaalla. Vaikka minulla työmaapäällikkönä on päävastuu, ei se tarkoita, että olisin koko ajan sanelemassa, mikä on oikea työtapa tai -järjestys. On kaikille paljon mielekkäämpää, että jokainen saa hoitaa oman osuutensa niin hyvin kuin pystyy ja ymmärtää, että on tekemisistään itsekin vastuussa. Se vaatii keskinäistä luottamusta.”

Aalloilla eteenpäin Uutta turvallisuusajattelua viedään eteenpäin neljässä aallossa.

Ensimmäiseen aaltoon kuului infrarakentamisen työntekijät. Nyt on alkanut kakkosaalto, ja kolmosaalto starttaa syksyllä.

Aallossa ihmiset tutustutetaan LIFEn ajattelutapaan.

Sitten sen pitäisi alkaa elää omaa elämäänsä ja jatkua luonnollisena osana työmaan arkea. Infrassa ollaan nyt tässä siirtymävaiheessa, ja se jännittää Taru Lankista. ”Se on yksi kriittisiä pisteitä, ettei aalto sammu”, hän sanoo.

Aaltojen jokaiseen keskustelutilaisuuteen on haluttu

”

Työnjohdon pitää ensin herättää luottamus työntekijöissä, että tämä on meille tärkeä juttu.”

saada mahdollisimman monimuotoinen ryhmä ihmisiä keskustelemaan. Mitä monimuotoisempi ryhmä, sitä parempaa keskustelua ja enemmän oivalluksia.

Jokainen aalto alkaa kick off -päivällä, jossa ylin joh­ ­to miettii oman itsensä ja yksikkönsä kannalta, mitä muutos tarkoittaa juuri sille ja mitä se vaatii. Johto ja noin viidesosa yksikön työntekijöistä käy yhdessä läpi kahden päivän työpajan. Sen jälkeen pidetään LIFE-riihiä, joiden vetäjinä toimivat omat työntekijät. Jokainen skanskalainen käy läpi riihen eli nelituntisen työpajan.

LIFE tehdään ensin tutuksi omalle väelle, sitten urakoitsijoille. Alaurakoinnin kanssa on jo käynnissä muutama pilottiprojekti.

Hankkeessa on tunnistettu muutama avainkohderyhmä, joille halutaan antaa muita enemmän: työnjohdolle ja keskijohdolle järjestetään omaa koulutusta muutosjohtajina. ”Meillä on pitkän linjan työntekijöitä, jotka ovat urallaan nähneet jo monta hanketta ja koulutusta. LIFE tuo tullessaan uutta ajattelua, johon he eivät ole ennen törmänneet. Siksi pitää edetä varovasti. Työnjohdon pitää ensin herättää luottamus työntekijöissä, että tämä on meille tärkeä juttu”, Sihvonen pohtii hankkeen jalkauttamista.

Ylimmän johdon sitoutuminen on LIFEn elinehto.

Tero Pyssysalo on lähtenyt itse hankkeeseen avoimin mielin. ”Näin tärkeälle asialle raivataan aina tarvittaessa kalenterista tilaa. Myös resursseja pitää varata riittävästi. Aikaa ja rahaa palaa, mutta silloin pitää myös nähdä, että siitä saadaan vastaava hyöty.”

2/2018

29

30

INFRA-LEHTI

31

2/2018

TURVALLISUUSKILPAILUT

Kilpailu kirittää työmaita turvallisiksi Turvallisuuskilpailuilla on kehitetty turvallisuusjohtamista ja muutettu asenteita rakennusalalla jo vuodesta 1991. Infrarakentajilla erilaisia kilpailuja on useita.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

U

sein turvallisuuskilpailuissa on mukana vain muutamia, vakiintuneita yrityksiä – sa­­ mat,­­ aina huipputuloksiin yl­­ tävät isot nimet. Uskaltaako pk-yritys lähteä kisaamaan? ”Ehdottomasti. Turvallisuuskilpailuun osallistuva yritys saa arvokasta palautetta turvallisuustilanteestaan ja pääsee vertailemaan sitä alan yleiseen tasoon. Tämä on kuin ilmaista konsultaatiota, joka kannattaa hyödyntää”, INFRAn turvallisuusasiantuntija Ari Kähkönen rohkaisee.

Kähkönen vinkkaa pk-yrityksille myös tänä vuonna alkaneesta uutuuskisasta. ”INFRAn, Fennian ja ELOn ’Turvallinen työpaikka’ -kampanja poikkeaa huomattavasti muista kisoista. Siinä ei ole MVR-mittausta ja INFRAn piiriyhdistykset kilpailevat keskenään. Tämä jos mikä koskettaa koko jäsenkuntaa.”

Turvallisuuskilpailuihin osallistuvien vertailemiseksi on kehitetty vakioidut turvallisuusmittarit. Esimerkiksi MVR-mittari on maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuuden arviointimenetelmä, jota yritys voi

käyttää myös työmaan lakisääteisen, viikoittaisen kunnossapitotarkastuksen tekemiseen.

Viranomaisten kanssa kehitetyt mittarit ohjaavat huomiota työtapoihin, kalustoon, suojaimiin ja varoalueisiin sekä siisteyteen ja kulkuväylien turvallisuuteen.

Turvallisuuskilpailut ovat kirittäneet inf­ ­ratyömaita turvallisuudessa. ”Kilpailujen avulla on kattavasti poistettu pahimmat tapaturmiin johtavat vaaratekijät työmailta. Vain silmäsuojainten käytöstä tulee yhä risuja”, Kähkönen toteaa.

Turvallinen infratyömaa -kilpailu

Asfalttialan turvallisuuskilpailu

Kiviainesalan turvallisuuskilpailu

Uudenmaan turvallisuuskilpailu

Turvallinen työpaikka -kampanja

Milloin?

Joka 2. vuosi, seuraavan kerran 2019. Seuraa INFRAn uutiskirjettä!

Joka 2. vuosi, seuraavan kerran 2019. Seuraa INFRAn uutiskirjettä!

Joka 2. vuosi, käynnissä tänä vuonna.

Ilmoittautumisaika päättynyt.

Vuosittain, ilmoittautuminen alkukeväästä. Seuraa uutiskirjettä!

Käynnissä ensimmäistä kertaa.

Lue s. 37 alareuna ja osallistu!

Arviointiperuste

MVR-mittari

Asfalttimittarit (oma mittari tehtaille ja levitystyömaille)

Murskamittari

Mm. MVR-mittaus ja yrityksen tapaturmataajuus.

Tehtyjen turvallisuushavaintojen ja riskinarviointien määrä.

Kuka arvioi?

Avin tarkastaja

Ulkopuolinen palkattu arvioija

Ulkopuolinen palkattu arvioija

Avin tarkastaja

Pistelaskenta.

Ks. tarkemmin netissä 51.fi/sivu37

Erityistä

Kaksi sarjaa: maanalaiset ja maanpäälliset työmaat.

Vastikään uudistetut mittarit ovat juuri koe­­käytössä.

Kilpailu oli hetken tauolla, mutta nyt mennään taas!

Kilpailutyömaat valitsee avi ennak­koilmoitusten perusteella.

Joukkuekilpailu: INFRAn piiriyhdistykset kisaavat toisiaan vastaan.

Ra­­­ha­­palkinnot!

32

INFRA-LEHTI

33

2/2018

JÄSENSIVUT INFRAN UUSI JA VANHA

Jäsentarinat ovat Infra-lehden suola.

Esittelyssä Maavakio ja Maanrakennus Jorma Länkisen alkutaru. s. 39

RIITA HALKI JA VOITA VÄLIIN

INFRA ry ei voi ottaa kantaa jäsen­ ten välisiin Kiistoihin. RIL Sovittelu voi. s. 40–41

LÄÄKETTÄ TYÖNJOHTAJAVAJEESEEN

YSAO antoi ensiavun ja aloitti työnjohtajien rekry- ja täsmäkoulutuksen piipaa-autoa odotellessa. s. 43

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Totista asiaa Rakennusalan työturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan koko toimialan panosta tilaajasta aina työntekijään asti.

VUOSI SITTEN kirjoitin tällä palstalla työtapaturmista ja niiden lisääntymisestä alan panostuksesta huolimatta. Valitettavasti vuoden aikana ei isompaa muutosta parempaan päin ole tapaturmataajuustilastojen valossa tapahtunut.

Turvallisuuden osalta tilanne on edelleen hajanainen. Osa yrityksistä toimii vastuullisesti ja panostaa työturvallisuustyöhön, mikä näkyy vähäisinä työtapaturmina ja heijastuu myös yrityksen tuottavuuteen, tulokseen ja työilmapiiriin.

Osassa yrityksiä taas työturvallisuus ei ole niin vakava asia, ja tapaturmat ovat kuin luonnonlaki ja ”kuuluvat työn luonteeseen”. Näiden ääripäiden väliltä löytyy sitten suurin osa INFRAn jäsenyrityksistä.

TURVALLISUUSAJATTELUN ja -asenteen saaminen yhtenäiselle tasolle kaikissa yrityksissä on haasteellinen tavoite. Viranomaiset ja muut sidosryhmät tulee saada mukaan talkoisiin.

Rakennusteollisuuden turvallisuusryhmä pohti asiaa ja Nolla tapaturmaa 2020

-hankkeen tavoitteiden saavuttamista työpajassaan huhtikuussa.

Työpajan lopputulemana kehkeytyi viisi teemaa, joita lähdetään nyt viemään eteenpäin: 1.) asenteisiin vaikuttaminen 2.) turvallisuustyön edistäminen pk-yrityksissä 3.) viranomaisiin, rakennuttajiin sekä suunnittelijoihin vaikuttaminen 4.) turvallisuussano­man saavutettavuus ja 5.) turvallisuuslinjausten jalkauttaminen koko rakennusalalle.

Tässä tarvitaan meitä kaikkia.

Turvallisempaa loppuvuotta 2018!

Ari Kähkönen asiantuntija, INFRA ry

TYÖHYVINVOINTI S. 37 | PÖLYRISKIT S. 38 | 3D & MARA S. 42 | PIIRIPIKNIK & MP-TOUR S. 44

34

INFRA-LEHTI

NUORI YRITTÄJÄ & TYÖTURVALLISUUS

Uusi sukupolvi –

parempi työturvallisuus Onko toivo paremmasta työturvallisuudesta nuoressa rakentajapolvessa? Onko yrityksen koolla väliä turvallisuudessa? Kysyimme INFRAn jäseniltä. Yleensä paremmin menee, kun ei tehdä ”niin kuin aina ennen” tai ”silleen ihan äkkiä vaan”. Turvallisuutta voi kehittää jopa saunan lauteilla.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: TAPIO VÄRTTIÖ (S. 35)

JOKA PAIKAN HÖYLÄKSI itseään kutsuva Kalajoen Neliveto Oy:n toimitusjohtaja Ville-Matti Vuollet harmittelee rakennusalalla sattuvia vahinkoja, vaikka työturvallisuusasioihin panostetaan alalla yhä enemmän. ”Isoissa yrityksissä panostetaan näkyvämmin ja isompina projekteina, kun taas pienissä yrityksissä ollaan monesti omistajien perehtyneisyyden tai kiinnostuneisuuden varassa. Toisaalta pienissä yrityksissä jokaisen työntekijän työskentelytavat tunnetaan ja niihin on helpompi puuttua”, yrittäjänä vuodesta 2002 asti toiminut Vuollet toteaa. ”Turvallisuuteen tarvitaan yrityksessä ihan kaikki mukaan. Nuorten tehtävänä on toimia alalla esimerkkeinä ja osoittaa, että turvallisuus on kaiken alku ja keskiössä.

Asiasta pitää puhua, mutta on myös teh-

tävä konkreettisesti jotain. Pk-yrityksissä omistajilla on ratkaiseva merkitys. Työmaalla ei oteta riskejä – ei edes ns. mää äkkiä vaan -tilanteissa.”

Vuollet tietää mistä puhuu. ”Itseltäni katkesi kerran käsi kahdesta kohtaa, kun lähdin iltahommina ottamaan kuorma-auton katolta vilkkupaneelia pois.

Kolmen kuukauden poissaolo töistä kirpaisi, sillä päiväraha oli pienillä YEL-maksuilla minimi. Vahinko tuli kalliiksi myös vakuutusyhtiölle, joten se seurasi meitä vakuutusmaksuissa ja vakuutusten kilpailutuksessa pitkään. Se opetti, mitä työturvallisuus on.”

Kalajoen Nelivedossa työturvallisuuden perusasioihin kuuluvat hyvät vaatteet, varusteet, työvälineet ja suojaimet sekä puhtaus ja järjestys niin hallilla, koneessa kuin työmaalla. Asioista keskustellaan ja

aiempaa parempia käytäntöjä haetaan.

Rakennusalan turvallisuuskilpailut eivät oikein nappaa, sillä ne koetaan usein kiireisen yrittäjän arjessa tarpeettomana ajankuluna. ”Turvallisuusasiat saadaan jalkautettua ilman kilpailujakin. Meillä saunaillat ovat yksi hyvä työturvallisuusasioiden keskustelupaikka.”

”Asenne ratkaisee tässäkin” Yrittäjä-toimitusjohtaja Marko Pakarinen Meri-Porin Kuormaus Oy:stä ajaa vuosittain liki 60 000 kilometriä, joten tien päällä on tullut nähtyä kaikenlaista.

Valitettavan usein Pakarinen törmää edelleen ja erityisesti kesäaikaan liikenneväylien infratyömaihan, jotka on näennäisesti hyvin eristettyjä muusta liikenteestä, mutta joissa tapaturmariski on käytännössä suuri. >>

35

2/2018

MUISTA EDES TÄMÄ. ”Malttia mukaan.”

Emil Mäntylä

INFRA-LEHTI

M AT T I I M M O N E N

MUISTA EDES TÄMÄ. ”Pienestä haaverista voi tulla pitkä muistutus”.

Ville-Matti Vuollet

MUISTA EDES TÄMÄ. ”Kiire pois työmaalta.”

Ville Kivelä

M A R KO PA K A R I N E N

V I L L E - M AT T I V U O L L E T

36

MUISTA EDES TÄMÄ. ”Työturvallisuus on jokaisen asia.”

Marko Pakarinen

”Olen miettinyt monesti, miten infrarakentamiseen turtuneet tielläliikkujat saataisiin mukaan turvallisuustalkoisiin ja hidastamaan riittävästi työmaiden kohdalla. Mahtava mainos viime vuosilta on esimerkiksi se, jossa lapsi pyytää ajamaan työmaalla hiljaa, koska isi työskentelee siellä.”

Pakariselle itselleen työturvallisuus tuli aikoinaan tutuksi ikävällä tavalla. ”Sain tulikasteeni työturvallisuusasioihin 1990luvun lopulla työskennellessäni tehtaalla, jossa nuori palomies kuoli tulipalossa.

Tapahtuma jätti ikuisen jäljen, jonka takia olen aina suhtautunut työturvallisuuteen tärkeänä osana laajaa kokonaisuutta.” ”Muistan kuulleeni useamman kerran turvallisuusasioihin liittyvän kommentin, että kukahan tämänkin maksaa. Nuorilla asenne on mielestäni muuttunut siinä mielessä, että turvallisuusasioita ei koeta enää niinkään erilliseksi osaksi työn tekemistä ja urakointia kuin aiemmin, vaan oleelliseksi ja kiinteäksi osaksi sitä. Kyllä meissä keski-ikäisissäkin on potentiaalia kehittää ja kehittyä, mutta nuorilla ei ole sitä samaa painolastia, mitä vanhemmilla on.”

Pakarisen mukaan aiemmin työmaan turvatasosta saattoi päätellä ilman urakoitsijatietoja, onko kyseessä iso yritys vai pkyritys. Nykyisin erot ovat kaventuneet. ”Meillä työturvallisuus on päivittäinen työkalu ja kaikki lähtee siitä, ettei työtapaturmia tapahdu. Työantaja voi huolehtia

työturvallisuudesta tiettyyn pisteeseen saakka, mutta suuri osa on työntekijöiden itsensä harteilla. Asenne ratkaisee myös tässä.”

”Ei tehdä aina näin” Toimitusjohtaja Ville Kivelä Maanrakennus Kivelä Oy:stä on ollut alalla 20 vuotta.

Toivonkipinä turvallisuustason kehittämisestä voi Kivelän mukaan olla nuoremman polven käsissä. ”Muutos on helpompi ottaa vastaan, kun ei ole sitä asennetta, että ainahan näin on tehty”, Kivelä toteaa. ”Suurimpia ongelmia ovat liukastumiset talvella, joita etenkin isoilla infratyömailla on erittäin vaikea estää. Isot yritykset eivät ota riittävän hyvin huomioon ala­ ­urakoitsijoiden työturvallisuutta varsin­­kaan, jos pääurakoitsijalla on monta ala­ urakoitsijaa.”

Oman yrityksensä työturvallisuustasoon Ville on tyytyväinen. Turvallisuutta parannetaan perehdytyksellä, MVR-mittauksilla, huoltamalla ja uusimalla koneet ajallaan sekä huolehtimalla henkilökunnan kouluttamisesta. ”Meillä jokaisella työntekijällä on käytynä vähintään työturva, tieturva ja hätäensiapu.”

Vaikka rakennusalan turvallisuuskilpailut nähdään fiksuina turvallisuuden kehittämisenkeinoina, niihin pk-yrityksillä on Kivelän mukaan harvoin resursseja. ”Ei ole aikaa osallistua, kun urakat kestävät vain

hetken yhdestä kuukaudesta muutamaan kuukauteen.”

Pienillä voi mennä paremmin Reilut kymmenen vuotta alalla toiminut Emil Mäntylä tuusulalaisesta Mäntylä E&E Ky:stä luottaa nuoriin, mutta näkee samalla konkareiden näkökulman. ”Kokeneemmat alan toimijat muistavat paremmin ajat, jolloin työturvallisuuteen ei välttämättä kiinnitetty huomiota, joten ehkä he näin myös ymmärtävät paremmin nykyisen työturvallisuuden kehityssuunnan”, Mäntylä sanoo. ”Huomion kiinnittäminen turvallisuusasioihin ja mahdollisiin epäkohtiin on kasvanut viime vuosina, mikä on hyvä asia.

Enemmän olisin huolissani siitä, kohdistuuko lisääntynyt huomio isoissa yrityksissä aina oikeisiin asioihin. Pk-yrityksissä työturvallisuustoimenpiteet kohdentuvat useammin ja ehkä jopa paremmin työn kannalta merkityksellisiin asioihin”, Mäntylä tuumii.

Mäntylä kehittäisi työturvallisuutta erityisesti pk-yrityksissä yksilöimällä ja kohdentamalla työturvallisuuskoulutusta työntekijäkohtaisesti itse työhön. ”Lavetin päällä voi liukastua, mutta sa­­ moin samassa työssä voi rikkoa selkänsä nostelemalla raskaita asioita väärin. Meil­lä työturvallisuudesta huolehditaan koulutuksella, kunnon varusteilla se­­­­kä työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin yhdis­­­­­tä­mi­sel­­­­lä.”

37

2/2018

123RF

YHTEISTYÖJÄSENILLÄ ON ASIAA

Esimies, rakenna luottamusta arjessa

KOLME VINKKIÄ VARHAISEEN VÄLITTÄ­ MISEEN: 1) RAKENNA LUOT­ TAMUSTA, ANNA PALAUTETTA. KYSELE KUULUMISIA JA OLE LÄSNÄ. 2) OLE ITSE ESIMERKKI. NÄYTÄ, MITÄ ON TOISTEN KUN­ NIOITTAMINEN JA TOISISTA VÄLIT­ TÄMINEN ARJESSA. 3) JOS TYÖN­ TEKIJÄN KÄYTÖS MUUTTUU JA HUOLETTAA, OTA SE PUHEEKSI.

Esimiehellä on lupa ja velvollisuus ottaa työntekijän työkyky puheeksi, jos se huolettaa. ”KÄYTÄNNÖSSÄ varhaisessa välittämisessä on kyse lupa puhua -mallista. Se tarkoittaa kaikkea, mikä näkyy työssä ja työkäyttäytymisessä – miten olemme työpaikalla ja kuinka kohtelemme toisiamme”, INFRAn yhteistyöjäsenen Ilmarisen työkykypäällikkö Annamari Mäki-Ullakko kertoo.

Perinteisesti varhainen välittäminen on nähty esimiehen tehtävänä ottaa puheeksi esimerkiksi työntekijän työkykyyn liittyvät asiat, jos huolta on ilmassa. Seurattavia asioita ovat olleet muun muassa sairauspoissaolot ja työstä suoriutumiseen liittyvät haasteet. ”Nämäkin ovat tärkeitä seurattavia asioi­ ­ta, mutta valitettavasti jälkijättöisiä. Mittarointi ei saisi jäädä vain työkyky-työkyvyttömyysakselille, koska silloin olemme auttamattomasti myöhässä. Tärkeää on pohtia, miten seuraamme esimerkiksi sitoutumista työhön, aloitteellisuutta, osaamisen jakamista ja kehittämistä sekä panostamista työyhteisön kehittämiseen”, Mäki-Ullakko kuvailee.

TYÖNANTAJAN edustajana esimiehellä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta pidetään huolta. On myös lupa ja velvollisuus ottaa puheeksi huoli työntekijän työkyvystä. ”Ennen kaikkea esimies on kuitenkin esimerkki. Hän näyttää käytännössä, mitä on toisista välittäminen ja toisten kunnioit­ ­taminen”, Mäki-Ullakko painottaa.

Sairauspoissaolot ovat perusasia, jota pitää seurata. Yhtä lailla puheeksi ottamista vaatii se, jos työntekijä ei suoriudu työtehtävistään entiseen tapaan.

Mäki-Ullakko kertoo, että selkeisiin työkykyyn liittyviin merkkeihin kuten sai­ rauspoissaoloihin puuttuminen tunnistetaan yrityksissä melko hyvin. Monesti saatetaan silti pohtia, miten näistä asioista pitäisi puhua työntekijän kanssa.

Jos huoli töiden sujumisesta herää, työn­­tekijä pitää ottaa mukaan miettimään tähän ratkaisua. Tärkeätä on selvittää taustasyyt.

MONESTI työpaikoilla työstä ja sen tekemisen tavoista ei ole keskusteltu riittävästi. ”Työn tavoitteista, sisällöstä ja sijoittumisesta työn tekemisen ketjussa voi olla hyvin erilaisia käsityksiä. Kun työtä tehdään nykyisin paljon ajasta ja paikasta riippumatta, on entistä tärkeämpää, että työn tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt ovat kaikille selvät”, Mäki-Ullakko korostaa.

Mäki-Ullakko kannustaa laittamaan ih­­ misten, työn ja suorituksen johtamisen perusasiat kuntoon: esimerkiksi palaut­­ teen­­anto ja kehityskeskustelut ovat tärkeitä työkaluja. ”Anna paljon positiivista palautetta ja tarvittaessa hyvin konkreettista korjaavaa palautetta. Näytä, että välität ja olet kiinnostunut ja arvostat”, Mäki-Ullakko kehottaa. ”Kun perusta on kunnossa, on ihan erilainen tilanne puhua myös vaikeista asiois­ ­ta. Silloin myös yhteisymmärrys löytyy helpommin, samoin tahtoa lähteä hakemaan yhdessä ratkaisuja tilanteeseen.”

Annukka Lalu

Turvallinen työpaikka -kampanja jatkuu Turvallisuuskampanjan kilpailuaika on 1.3.2018–28.2.2019. Paras piiriyhdistys palkitaan.

KUOLEMAAN JOHTANEET työtapaturmat vähenivät viime vuonna. Niitä sattui koko rakennusalalla ennätyksellisen vähän, neljä. Yksikään kuolonturmista ei sattunut infra-alalla.

Tämä vuosi alkoi kuitenkin hyvin murheellisesti. Peräti kolme kuolemantapausta rakennustyössä vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Näin ei voi jatkua.

INFRA RY ja INFRAn yhteistyöjäsen Fennia yhdessä Elon kanssa ovat järjestäneet työ-

turvallisuuskampanjan, jossa palkitaan kolme parasta piiriyhdistystä. Kilpailukriteereinä ovat työturvallisuushavainnot ja riskien arviointi.

Maaliskuun alussa käynnistyneen kampanjan tavoitteena on saada yritykset kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota työturvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi yrityksiä ja työntekijöitä halutaan kannustaa ottamaan käyttöön uusia, työturvallisuutta edistäviä apuvälineitä.

Palkintona paras piiriyhdistys saa 6 000, toiseksi paras 4 000 ja kolmanneksi paras 2 000 euroa. Palkintoraha käytetään yh­­ dessä piiriyhdistyksen ja Fennian / Elon kanssa sovittavaan tarkoitukseen piiriyhdistyksessä. Päätöksen käyttökohteesta tekevät piiriyhdistyksen toiminnanjohtaja ja Fennian aluejohtaja.

Lisätietoja Ari Kähköseltä, ari.kahkonen@ infra.fi, 050 511 6770 ja Kari Björklöviltä, kari.bjorklov@fennia.fi, 050 558 1359.

Ari Kähkönen

38

INFRA-LEHTI

I L O N A S AV I T I E

PÖLYRISKIT HALLINNASSA

KYYTIÄ PÖLYLLE. Siisteys on yksi työmaan tärkein yksittäinen työturvallisuutta lisäävä tekijä.

Esimerkiksi VaBen betonitehtaassa lastalla siivotessa pöly ei nouse ilmaan kuten harjaa käytettäessä.

LISÄÄ NETISSÄ www.nepsi.eu/fi

Pöly puhuttaa EU:ssa Kiteinen piioksidi, yleisimmässä muodossaan kvartsipöly, on kaikessa rakentamisessa läsnä.

Pitkäaikainen ja jatkuva altistuminen kvartsipölylle voi olla terveysriski.

PIIOKSIDI on maan kuoren yleisin ainesosa. Sitä on kuoresta peräti 12 prosenttia, ja enin osa tästä on kvartsia.

Kaikkialla missä kiviaineksia Suomessa käsitellään, kvartsipitoisen pölyn esiintyminen on siis mahdollista.

Pölyä voi kohdata työssään niin maarakentaja, louhija kuin asfaltin tekijä. Rakennustyömailla kvartsia on kaikkialla: tiilissä, laasteissa, betonissa, kiviaineksissa. Se on pulmana monella muullakin teollisuuden alalla.

Kiinteästä kvartsista ei ole harmia, mutta pölyksi hankautuessaan siitä voi tulla terveysriski.

Leijuvista kvartsipölyhiukkasista karkeat osat jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat elimistöstä. Riski liittyy hienojakoisimpiin osiin niiden päätyessä keuhkoihin.

Jos työntekijä altistuu hienojakoiselle kvartsipölylle systemaattisesti 10–20 vuoden ajan tai pidempään, kasvaa riski kivipö­ ­lykeuhkosairauteen eli silikoosiin.

Silikoosi on tiettävästi maailman vanhin ammattitauti. Jatkuva pölylle altistuminen lisää myös keuhkosyöpäriskiä.

SUOMEN lainsäädäntö ei aseta kvartsipölyaltistukselle sitovaa raja-arvoa. Sosiaalija terveysministeriö on kuitenkin antanut suosituksen, jonka mukaan haitallisen piioksidipitoisuuden raja on 0,05 mg/m3.

EU-tasollakaan sitovaa säädäntöä ei ole ollut, mutta tähän on tulossa muutos. ”Direktiivitasolla määritettävä pitoisuus on jatkossa 0,1 mg/m3. Suomella on kahden vuoden siirtymäaika saada oma lainsäädäntö direktiivin mukaiseksi”, INFRA ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila kertoo.

Suomessa kiinteän EU-raja-arvon asettaminen nähdään hyväksi asiaksi. Suuria muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ei meillä pitäisi olla tulossa. ”Oma suosituksemme ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat jo riittäviä. Pölyntorjunta on otettu huomioon niin perehdytyksessä, työtavoissa kuin jatkuvassa seurannassakin, niin ympäristö- kuin työturvallisuudenkin näkökulmasta. Seuranta toki varmasti lisääntyy entisestään”, Laurila arvioi.

HAITTAAVA pölyäminen on mahdollista estää. Yksinkertaisinta on korvata pölyiset

työprosessit vähemmän pölyä tuottavilla prosesseilla aina kun mahdollista. Esimerkiksi kuivaprosessin voi korvata märkäprosessilla tai automatisoida pölyävät työvaiheet.

Pölyä tukahdutetaan myös vettä, höyryä tai sumua käyttäen sekä syklonien, pesurien, suodattimien ja pölynimurien avulla.

Kapselointi ja erilaiset eristystekniikatkin vähentävät altistumista.

Työnkierrolla voidaan varmistaa, että samat henkilöt eivät altistu pölylle jatkuvasti vuodesta toiseen.

Tärkeää on myös henkilökohtaisten suojavarusteiden kuten hengityssuojaimien ja suojavaatteiden käyttö. Työnantajan tulee järjestää ne kaikille, jotka joutuvat työssään pölylle alttiiksi, ja opettaa henkilöstölle suojaimien oikea käyttö.

Turvallinen työskentely varmistetaan omavalvonnalla ja lisäämällä jatkuvasti tietoa haitallisen pölyämisen ehkäisemisestä.

Rakentajan apuna on Eurooppa-tasoinen Nepsi.eu-sivusto, jossa on listattuna parhaat käytännöt.

Anu Ginström

39

2/2018

TARKKAA PUUHAA. Infra- ja rakennusmittaaja Eevert Helkiö Hämeenlinnan kaupungin Asemanrannan katu- ja kunnallistekniikkaurakan mittaustehtävissä helmikuussa 2018.

Maavakio Oy toteuttaa urakan kaikki tarke-, katu-, kunnallistekniikka- ja kantavuusmittaukset.

Vakioituja mittauspalveluita Hämeenlinnasta

EMILIA SEPPÄLÄ

JÄSENTARINOITA

Maavakio Oy liittyi INFRA ry:n jäseneksi maaliskuussa 2018, koska yritykselle on tärkeää olla järjestäytynyt työantaja.

MAAVAKIO OY aloitti toimintansa vuonna 2016 yhden miehen yrityksenä. Yrityksen perustaja oli nykyinen pääomistaja Jari Mustonen.

Toiminta laajentui huimasti vuoden 2018 alussa, kun yrityksen palvelukseen astui ryhmä rakennus- ja inframittaajia sekä hallinnon henkilökuntaa. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee 10 henkilöä.

Maavakio tekee rakennusliikkeille isojenkin rakennushankkeiden mittauksia ja tarjoaa yksityissektorille myös kartoitus-, merkintä- ja pintavaaituspalveluita. Mit­­ tauskalustona on Trimblen S-sarjan ja Leican TS16 -takymetrit sekä Trimblen GPSmittalaitteet.

Yrityksen palveluihin kuuluvat rakennus- ja inframittaukset, kantavuusmit­­ taukset, kartoitukset ja maastomallit, koneohjausmallit sekä infrasuunnittelu. ”KANTAVUUSMITTAUKSET ovat väheksytty mutta tärkeä osa infrahankkeiden ja perus-

tuspohjien laadun valvontaa. Kantavuusmittaajamme tekevät riippumattomina laadunvarmistajina kokeet kohteesta ja raportoivat meille niiden tuloksista”, Maavakion toi­­­­­mitusjohtaja Emilia Seppälä ko­­ rostaa. ”Läpäisty kantavuusmittaus luo turvaa hankkeen jatkolle. Kantavuusmittaajillamme on usean vuoden kokemus mit­­ tauksista levykuormitus- ja Loadman-laitteistoilla.”

Maavakion referenssilista (katso osoitteesta www.maavakio.fi) on vaikuttava.

Emilia Seppälä nostaa työmaista esille erityisesti Sokos Hotel Flamingo Wingin, Kauppakeskus Lohen ja Olympiastadionin louhintamittaukset. ”Kohteista on jäänyt parhaiten mieleen Flamingo Wingin uusi banaaninmuotoinen lisärakennus, jossa suoria linjoja ei ole juuri ollenkaan. Lähes kaikki mittaukset piti tehdä takymetrillä. Tampereen raitiotien mittaukset aloitamme ensi viikolla, ja

toivottavasti olemme mukana koko hankkeen ajan.”

MAAVAKIO OY liittyi INFRAan, koska yrityksen mielestä on tärkeätä olla järjestäytynyt työnantaja, ja koska INFRA on sopiva työnantajayhdistys mittausalan yritykselle. ”Olemme jo ehtineet tutustua toimintaan. Olimme INFRA Hämeen koulutusviikonlopun vietossa Himoksella ja mukavaa oli. Lisäksi osallistuimme INFRAn tietosuoja-asetuswebinaariin huhtikuun lo­­ pulla.”

Jäsentilaisuuksissa Maavakion väki toivoo tapaavansa runsaasti muita infra-alan yrittäjiä. ”INFRA ry:n kautta toivomme saavamme uusia yhteistyökumppaneita. Näin pystymme tuomaan omaa osaamistamme infrahankkeissa paremmin esille ja voimme vaihtaa alan kuulumisia”, sanoo Emilia Seppälä.

Saija Syväoja

L Ä N K I S E N KO T I A L B U M I

Lentäjä vai kaivurikuski?

INFRA Keski-Suomen pitkäaikainen jäsen Jorma Länkinen Pylkönmäeltä mietti uravaihtoehtojaan 50 vuotta sitten.

VUONNA 1969 nuorella Jorma Länkisellä oli kolme asiaa ylitse muiden: lentokoneet, traktorit ja kaivukoneet.

Jyväskylässä armeijan pilotit kouluttivat iltahommina siviililentäjiä. Pitkien keskustelujen jälkeen Jorma sai isältään varat koulutukseen. Saman vuoden loppuun mennessä lupakirja oli taskussa.

Kauhavan ilmasotakouluun ei sitten mentykään pelkillä lentotaidoilla, kun koetta valvonut majuri totesi, että ”olisi ehkä kannattanut lukea”.

TOUKOKUU 1969– MAALISKUU 2018.

Kuinka moni pääsee lentämään samaa lentokonetta 50 vuotta myöhemmin? Lentokone on ranskalainen Morane-Saulnier AMS 880 RALLEY.

Varusmiesaikana aukeni silti tilaisuus jatkaa lentoharjoituksia. Har­­­­joitteluksi se jäi, sillä nyt isä rahoittajana tyrmäsi kymmeniä tu­­hansia maksaneen am­­mat­­ti­ ­len­­tä­­jän koulutuksen. Näillä rahoilla pi­­haan il­­mestyi sen sijaan kaivukone.

Jorma Länkinen on tuttu näky infra-alan tapahtumissa. Hän on INFRAn konepalveluvaliokunnan jäsen ja tekee Volvon kanssa yhteistyötä INFRAn eri tilaisuuksissa.

Antti Astrén

40

INFRA-LEHTI

123RF

RIITA POIKKI RIL SOVITTELULLA

JÄSENTEN TOIVOMAA. Jäsenkunnasta on pyydetty sovittelumahdollisuutta jäsenten välisiin riitoihin. INFRA ry on itse jäävi asiassa ja tarjoaa RIL Sovittelua ratkaisijaksi.

Kohti tarkoituksenmukaisempaa riidanratkaisua

INFRAN JÄSEN! SAAT 15 % ALENNUKSEN RIL SOVITTELUN TUNTIHIN­ NOISTA. JÄSENHINTA ALLE 100 000 €:N RIIDOISSA 230 €, 100 000–100 000 000 €:N RII­ DOISSA 290 € JA TÄTÄ ISOM­ MISSA 350 € PER TUNTI (ALV 0).

INFRA ry ei voi ottaa kantaa jäsentensä välisiin riitoihin. INFRA onkin sopinut RIL Sovittelun kanssa yhteistyöstä. RIL Sovittelu tarjoaa taloudellisen vaihtoehdon riidoissa, joiden ratkaisemiseen tarvitaan perusteellista rakennusalan ja -juridiikan tuntemusta.

YHTEISKUNNASSA ja erityisesti liiketoiminnassa etsitään jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja. Tämä koskee myös riidanratkaisua, joka esimerkiksi ra­­ kennusalalla on liian usein tapahtunut projektien jo päätyttyä alkavissa pintapuolisissa sovintoneuvotteluissa. Niissä osapuolet ovat esittäneet vaatimuksensa, usein valmiiksi latautuneessa tunnelmassa. So­­ vintoneuvotteluiden päätyttyä tuloksettomana osapuolet ovat ulkoistaneet riidan juristiteille, jotka ovat jatkaneet sitä joko tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa.

Perinteisissä riidanratkaisumenettelyis­ ­sä konfliktit elävät edelleen liian usein jopa vuosia ilman, että kumpikaan riidan osapuolista olisi tehnyt konfliktista asianmukaista konfliktidiagnoosia. Diagnoosissa olisi tullut analysoiduksi, millaiseen konfliktinratkaisumenettelyyn asia olisi ollut tarkoituksenmukaisinta saattaa.

Viime vuosina kysymys tarkoituksenmukaisesta konfliktinratkaisumenettelystä on noussut yleiseen keskusteluun. Osasyynä on sovittelun yleistyminen konfliktinratkaisumenettelynä eri yhteiskunnan alueilla.

SOVITTELU ON 2000-luvulla Suomeen rantautunut riidanratkaisumenettely. Sen käyttö on lisääntynyt erityisesti viime vuosina.

Esimerkiksi tuomioistuimessa soviteltiin viime vuoden aikana lähes 2 000 riitaasiaa. Määrä on suunnilleen sama kuin käräjäoikeuksissa annettujen laajojen eli varsinaisten riita-asioiden ratkaisujen mää­ ­rä. Käräjäoikeuksissa vireille tulleet var­­ sinaiset riita-asiat ratkeavatkin lähes 80 prosenttisesti muulla kuin käräjäoikeuden an­­tamalla ratkaisulla. Valtaosa kärä­­jä­­oi­­ keudessa käsiteltävistä riidoista päättyy osapuolten väliseen sovintoon, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Muutos kertoo siitä, että riidan osapuolet tarvitsevat ratkaisuja ja haluavat välttää pitkiä ja raskaita oikeudenkäyntejä ja oikeuden antamia tuomioita. Tähän on paljon syitä. Riitely oikeudessa ja myös välimiesoikeudessa on hidasta ja kallista. Oikeudenkäynnin lopputulokseen sisältyy merkittävä prosessiriski silloinkin, kun asian pitäisi olla varma. Oikeudenkäynnin lopputulos on yllättävän usein epätyydyttävä myös voittaneille osapuolelle.

Lisäksi päätösten täytäntöön pano on hidasta. Perintään liittyy monesti luottotappion riski, joka olisi voitu välttää tai hallita ulosottoa paremmin aikaisen sovinnon ja vapaaehtoisen maksujärjestelyn avulla.

Ratkaisun ”räätälöiminen” osapuolten kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ei ole sekään mahdollista toisin kuin vapaaehtoisessa sovinnossa.

Konfliktiteoriassa puhutaan lopputulosten ns. Parato-tehokkuudesta, jota modernissa konfliktinratkaisussa haetaan lain mukaisen ratkaisun sijaan tai sen lisäksi.

Ratkaisu on tehokas silloin, kun kenenkään osapuolen asemaa ei voida parantaa huonontamatta toisen asemaa. Kokemukseni mukaan oikeuden tai välimiesoikeuden antama tuomio on liian usein kaukana Pa­­ rato-optimaalisesta ratkaisusta, kun taas laadukkaissa sovittelumenettelyissä tähän voidaan päästä hyvinkin nopeasti ja kustannustehokkaasti.

RIL SOVITTELU perustettiin noin 20 vuotta sitten vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin. Se tarjoaa erilaisia ratkaisupalveluita, jotka voidaan edelleen rää­tälöidä jo­­ kaiseen riitaan yksilöllisesti tekemällä riidan ratkaisumenettelystä yk­­­­sinkertainen sopimus.

RIL Sovittelun peruspalvelut on suunniteltu sellaisiksi, että niissä toteutuisi konfliktinratkaisun ja ratkaistavana olevan konfliktin edellyttämä asiantuntemus, nopeus, edullisuus, joustavuus, yksityisyys ja mahdollisimman vähäinen haitta sekä liiketoiminnalle että liikesuhteille.

Palvelut soveltuvat sekä yksityisiin että julkisiin hankkeisiin sekä projektin aikana että sen päätettyä.

Antti Heikinheimo

41

HANNES SNELLMAN

2/2018

VIERASKYNÄ.

Jutun kirjoittanut laamanni Antti Heikinheimo on ollut RIL Sovittelija vuodesta 2008. Lisäksi hän on osaaikainen käräjätuomari Espoon käräjäoikeudessa keskittyen vain sovitteluihin. Takana on myös lähes 35 vuoden asianajajaura Hannes Snellmanilla.

SOVITTELU KANNATTAA. Antti Heikinheimolla on kokemusta yli 70 sovittelusta, joista yli 80 prosenttia on johtanut sovintoon.

RIL Sovittelu tarjoaa seuraavia konfliktinratkaisupalveluita: Konfliktidiagnoosi

Ennakointimenettely

Konfliktidiagnoosissa RIL Sovittelu antaa perustellun näkemyksensä siitä, mikä tai mitkä ratkaisumenettelyt olisivat arvioitavaksi tuodulle konfliktille tehokkaimpia, ja millaisiin lopputuloksiin konfliktinratkaisussa tulisi pyrkiä. Tämä edellyttää perehtymistä paitsi itse konfliktiin, myös sen osapuolten taloudelliseen ja muuhun tilanteeseen.

Ennakointimenettelyssä arvioidaan parhaaseen asiantuntijanäkemyksen perustuen, miten tuomioistuin tai välimiesoikeus ratkaisisi konfliktin, jos se saatettaisiin niiden ratkaistavaksi.

Fasilitatiivinen sovittelu Fasititatiivisessa sovittelussa osapuolet ­pyrkivät itse sovittelijan johdolla ja hänen avustuksellaan löytämään ratkaisun konfliktiin. Syntyvä sovinto perustuu tällöin paitsi osapuolten oikeuksiin, myös heidän intresseihinsä.

Evaluatiivinen sovittelu Evaluatiivisessa sovittelussa RIL Sovitte­­lun nimeämä ja osapuolten hyväksymä sovittelija antaa osapuolia sitovan ratkaisun tai sitomattoman ratkaisusuosituksen. Tulokseen voi sisältyä elementtejä, joilla pyritään toteuttamaan osapuolten intressejä, eikä se useinkaan perustu vain puhtaasti oikeudelliseen arvioon konfliktista.

Yksipuolinen asiantuntijalausunto Yksipuolisissa asiantuntijalausunnossa RIL Sovittelun nimeämä asiantuntija tai asiantuntijat, jotka asiakas on hyväksynyt, antaa teknistaloudellisen tai oikeudellisen asiantuntijalausunnon tietystä yksittäisestä ky­­ symyksestä.

Tulkintapaneeli Jo ennen ensimmäistäkään erimielisyyttä projektin tilaaja, urakoitsija ja usein rakennuttajakonsulttikin voivat muodostaa jo projektisopimuksessa tulkintapaneelin, jon­­ka tehtävänä on avustaa projektin ku­­ luessa mahdollisti syntyvien konfliktien no­­peassa ratkaisussa. Paneeli aktivoidaan vain konfliktien syntyessä. (AH) LISÄÄ NETISSÄ rilsovittelu.fi

Olkiluoto 3:n sovinto Esimerkkinä julkisuudessa olleista infraprojektista syntyneistä ja sovituista riidoista voidaan mainita Olkiluoto 3. Kaikkien aikojen yritysriidaksi ristitty konflikti päättyi sovintoon, jolla laitostoimittaja maksaa vain kolmen vuoden viivästyksiä, vaikka voimala valmistuu noin 10 vuotta myöhässä.

On varsin todennäköistä, että sovinto osapuolten välillä perustuu enemmän osapuolten intresseihin kuin asian puhtaaseen oikeudellisen arvioon.

Helsingin Sanomien asiaa koskevan artikkelin mukaan sovintosopimuksen yksityiskohdista on luettavissa, että TVO oli valmis tinkimään huomattavastikin oikeudellista vaatimuksistaan saadakseen ranskalaiselta Arevalta ja Ranskan valtion energiayhtiö EDF:ltä takeet siitä, että Olkiluoto 3 todella valmistuu.

Tämän tärkeän intressin varmistamiseksi TVO oli valmis hyväksymään murto-osan alkuperäisistä vaatimuksistaan siitä huolimatta, että yhtiön katsottiin olleen vahvoilla välimiesmenettelyssä, jossa riitaa ratkottiin.

Sovintosopimukseen sisältynyt toinen intressiperusteinen, ei välttämättä oikeusperusteinen, elementti oli kannustin voimalatöiden nopeasta loppuunsaattamisesta.

Mikäli Areva saa voimalan valmiiksi nykyisessä aikataulussaan, sovintosopimuksen mukaan TVO maksaa sille 150 miljoonan euron bonuksen. Mikäli työt sitä vastoin edelleen venyisivät eikä voimala valmistuisi vielä ensi vuonna, Areva joutuisi maksamaan TVO:lle jopa 400 miljoonan euron lisäkorvauksen.

Sopimus ei todennäköisesti perustu kuin kor­­keintaan osaksi urakkasopimukseen ja on todennäköisesti hyvinkin erilainen kuin olisi ollut ratkaisu, jonka välimiesoikeus olisi aikanaan antanut. Osapuolet halusivat kuitenkin päättää jo kymmen vuotta jatkuneen välimiesmenettelyn ja ratkaista sen itselleen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella molempien osapuolten intressejä mahdollisimman optimaalisesti toteuttavalla tavalla.

Sovintosopimus edustaa tyypillistä intresseihin perustuvaa ajattelua, jossa ratkaisu räätälöidään konfliktin osapuolille mahdollisimman optimaaliseksi. Ratkaisun hakemiseen ei tällöin tarvita kuukausia eikä vuosia, vaan niitä voidaan vaikeissa useankin osapuolen välisissä riidoissa saada ammattimaisen sovittelijan johdolla viikoissa. (AH)

42

Viimeinen kuulutus lennolle 3D! Tulevaisuudessa työnteko infra-alalla pohjautuu tietomallinnukseen. Yrittäjien on osattava 3D-koneohjauksen perusteet.

KONEOHJAUS on jo nyt monella tilaajalla vaatimuksena urakoitsijaa valitessa.

Pienille urakoitsijoille uuden tekniikan käyttöönotto voi olla suuri ponnistus. Yrityksessä on oltava vähintään yksi ihminen, joka osaa koneohjausmallien luonnin sekä suunnitelmien muokkauksen ja siirron työkoneisiin. Koneohjauksen käyttöönoton kustannuksetkin ovat kohtalaiset.

Käyttöönoton jälkeen järjestelmän edut ovat kuitenkin huomattavat. Tietomallin-

INFRA-LEHTI

V E S A T O I VA N E N

OPPIA IKÄ KAIKKI

PK-YRITTÄJÄ, LUE TÄMÄ!

Tämä juttuaihe tuli INFRAn konepalveluvaliokunnalta.

Valiokunta toimii pienten kone­ palveluyrittäjien parhaaksi tuoden esille heidän liiketoiminnassaan tärkeitä teemoja. Kun eteesi tulee asia, josta pitäisi tiedottaa, soita valiokunnan pj Jussi Tuohinolle 0400 292 800!

PAKKO OSATA 3D! 3D-konohjaus tuli ja valloitti infra-alan. Et voi jäädä kyydistä, jos mielit jatkaa menestyksekkäästi infra-alan pk-yrittäjän uraa.

nus lisää tuottavuutta ja tarkkuutta maarakennushankkeissa.

Kustannussäästöt voivat olla parhaimmillaan useamman kymmenen prosentin luokkaa. Pienen yrittäjän sijoitus maksaakin itsensä nopeasti takaisin.

INFRA RY järjesti toukokuussa kaksi koulutusta koneohjauksesta yhteistyössä laitetoimittajien Leica Geosystems, Novatron ja SITECH Finland kanssa. Tilaisuuksien

tarkoituksena oli kartoittaa kou­­­lu­­­tustarve sekä kehittää koulutusta kaikkien markkinoilla olevien laitetoimittajien kanssa.

Jos et ehtinyt mukaan toukokuun koulutuksiin, koulutusta saa yhä mainituilta laitetoimittajilta sekä oppilaitoksilta ja yksityisiltä kouluttajilta.

Ota yhteyttä oman alueesi toiminnanjohtajaan ja kysy lisää.

Saija Syväoja

S A I J A S Y V Ä OJ A

MARA-asetuksen soveltaminen askarruttaa MARA-asetus tuli voimaan vuoden alusta. Sen soveltaminen aiheuttaa päänvaivaa maaraken­tamisen ja ympäristöteollisuuden asiantuntijoille.

MARA-ASETUKSEN tavoitteena on lisätä jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa ja siten edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja kiertotaloutta.

Asetusta sovelletaan ainoastaan jätteiden ammattimaiseen ja suunnitelmalliseen hyödyntämiseen maarakentamiskohteissa, jotka toteutettaisiin siitä riippumatta, onko jätemateriaalia tarjolla.

Asetusta ei siis sovelleta, jos ensisijainen tarkoitus on jätteen loppusijoittaminen.

PARISENKYMMENTÄ kiinnostunutta asiantuntijaa osallistui paikan päällä asetuksen kiemuroita käsitelleeseen INFRAn ja

FIFTY-FIFTY. Puolet osallistujista oli paikan päällä Fennian tiloissa ja loput sähköisesti ruotimassa MARAn soveltamisen ongelmia. Tilaisuus oli INFRAn ensimmäinen ”virallisesti” striimattu koulutus.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n järjestämään koulutukseen. Toinen mokoma osallistui koulutukseen sähköisesti etänä.

YTP ja INFRA ry toivovat jäseniltään tietoa MARAn käytännön soveltamisesta ja erityisesti alueellisista tulkintaeroista. Liittojen yhteinen, keskitetty ongelmakohtien ratkominen on hyvä tavoite, josta huhtikuinen tilaisuus on oiva esimerkki.

Vilkkaassa keskustelussa nousi esille etenkin asetuksen epäselvä vaatimus rakennekerroksen suojaetäisyydestä pohjaveden enimmäiskorkeudesta. Tämä on

jo nyt rajannut useita hyviä kierrätysmateriaalien hyödyntämiskohteita pois käytöstä.

Lisäksi osallistujat kummeksuivat, että kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen tuhkat voidaan hyödyntää, mutta rinnakkaispolton tuhkat eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan.

MARA-KOULUTUKSEN veti ansiokkaas­­­­ti Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä. Koulutu­­­­k­­ sen materiaaliin voi tutustua osoitteessa https://adobe.ly/2FfRh5l.

Saija Syväoja

43

2/2018

YSAOn työnjohtaja­ koulutus starttasi INFRAn yhteistyöjäsen Ylä-Savon ammatti­opisto YSAO vastasi infrayrittäjien avun­huutoon ja aloitti työn­johtajakoulutuksen loppuvuonna 2017.

ENNEN VIRALLISTA päätöstä kahdeksan paikallista yritystä sitoutui työllistämään tutkinnon suorittaneet opiskelijat. Infrayrittäjät tarjosivat koulutukseen myös suunnitteluapua ja työssäoppimispaikan.

INFRA Pohjois-Karjalan jäsenyrittäjä Maarakennus Niemeläinen Joensuusta on mukana hankkeessa. ”Olin mukana sisällön luomisessa kommentaattorina ja esitin joitain asiakokonaisuuksia mukaan. Lisäksi yrityksemme toteutuneita kohteita käytettiin koulutuksessa esimerkkityömaina”, toimitusjohtaja Kari Niemeläinen kertoo panoksestaan. ”Meiltä kävi myös työpäällikkö Riku Ali­ tupa kertomassa projektiasiakirjoista sekä aikatauluista. Itse pidin luennon pieniläpimittaisesta teräsputkipaalutuksesta.

Lisäksi meiltä on toimitettu oppimateriaaliksi muun muassa turvallisuussuunnitelmia”, Niemeläinen jatkaa.

TYÖNJOHTAJAKSI voi kouluttautua sekä rekry- että täsmäkoulutuksella. Tänä vuon­ ­na on koulutettu kymmenen työnjohtajaa täsmäkoulutuksessa ja viisi valmistuu rekrykoulutuksen kautta heinäkuussa.

Rekrykoulutukseen kuuluu kaksi lähiopetus- ja kaksi työssäoppimisjaksoa.

Ensimmäisellä jaksolla opiskelijoille kerrotaan muun muassa työmaan käynnistämisestä sekä turvallisuussuunnitelmasta ja maarakennustyömaan työturvallisuusvaatimuksista.

Lisäksi koulutuksessa selvitetään yrityksen tuloksellisen toiminnan perusteet sekä laatu- ja ympäristövaatimukset. Myös työmaakokouskäytäntöjä ja tietysti johtamistaitoja harjoitellaan.

Sekä rekry- että täsmäkoulutuksessa tehdään opiskelun päätteeksi opinnäytetyö.

Työnjohtajakokelaat tekevät esimerkiksi toteuttamiskelpoisen kunnallistekniikan rakentamisurakan laskelmat työsuunnitelmineen.

Kokelaasta kuoriutuu työmaamestari, joka voi toimia vastaavan mestarin alaisuudessa. Sekä rekry- että täsmäkoulutuksesta on mahdollisuus jatkaa halutessaan suorittamaan maarakennusalan ammatti- tai erikoisammattitutkintoa näyttötutkintona.

”TURVALLISUUSASIOITA käytiin hyvin paljon yleisesti läpi kaivantotyöskentelystä lähtien. Lisäksi opetettiin kaapelien läheisyydessä työskentelyä ja käytännössä turvallisuuteen vaikuttavia asioita”, Kaisu Hoti­ nen kertoo. Hotinen on yksi viidestä täs-

MITEN VOI KOULUTTAUTUA TYÖNJOHTAJAKSI? Rekrykoulutus

Täsmäkoulutus

Milloin? 6.11.2018–16.7.2019 (max 10 hlöä ja 10 yritystä)

Milloin? 2.1.–29.3.2019 (10 yritystä)

Kenelle? Yrityksen ulkopuolisille henkilöille.

Vaatimuksena rakennusalan teknillinen koulutus tai pitkäaikainen kokemus työkoneen kuljettamisesta. Yrittäjät haastattelevat hakijat. Jos sopiva hakija löytyy, aloitetaan koulutus. Haku Pohjois-Karjalan te-palvelun kautta.

Kenelle? Yrityksen henkilökuntaan kuuluville, jotka työnantaja haluaa kouluttaa työnjohtotehtäviin. Yrittäjät ilmoittavat suoraan Pohjois-Karjalan te-toimistoon koulutettavat henkilöt. Yrityksen maksuosuus on noin 30 % eli noin 1100 € + alv 24 % per opiskelija.

mäkoulutuksen tämän vuoden alussa aloittaneista opiskelijoista. ”Lisäksi opiskeltiin työnjohdolle kuuluvia aiheita kuten työmaakohtaisten turvallisuussuunnitelmien tekoa, perehdytystä, MVR-mittausta ja työnjohdon vastuuta.

Kurssiin kuului myös erilaisia korttikoulutuksia. ” Kaisu Hotinen opiskeli rakennustekniikkaa Karelia amk:ssa, josta valmistui vuoden vaihteessa. Opintojen ohessa hän työskenteli Maarakennus Niemeläisellä, joten yritys oli tuttu ennestään. ”Rakennustekniikan koulutukseen sisältyi hyvin vähän maarakennuspuolen asioita. Tarve täsmäkoulutukselle oli olemassa, ja työnantaja ehdotti koulutukseen osallistumista”, kertoo Kaisu. ”Koulutus on hyödyllinen ja antaa mahdollisuuden jatkokouluttautua työnjohdon tehtäviin ilman kovia pohjakoulutuksia.

Esimerkiksi koneenkuljettaja voisi hyvinkin kouluttautua työnjohtoon”, Kaisu kuvailee YSAOn työnjohtajan täsmäkoulutusta.

KAISUN työnantaja ja esimies Kari Niemeläinen kehuu koulutusta hyväksi paketiksi. ”On suuri merkitys, että kouluttajilla on ollut oikeata kokemusta ja ammattitaitoa opettamistaan aiheista. Tämä koulutus on erittäin tervetullut alalle, koska hyvistä kenttätyönjohtajista on huutava pula. Joillakin yrityksillä se on jopa kasvun este.” ”Tämänkertainen rekrykoulutus päättyy 17.7.2018. Infra-alan yrityksille tehdyn koulutustarvekyselyn pohjalta olemme yrittäjien kanssa yhteistyössä tehneet yhteishankintaesityksen te-toimistoon ja elyyn, jotta seuraava saadaan alkamaan syksyllä 2018”, YSAOn vastuukouluttaja Peter Torn sanoo. ”Joensuussa on lopetettu teknillisessä oppilaitoksessa jo muutamia vuosia sitten muun muassa infra-alan insinööri- ja teknikkokoulutukset. Yrittäjien työnjohtajien tarve on kuitenkin ilmeinen.”

Saija Syväoja

PETER TORN

HELPOTUSTA TYÖNJOHTAJAPULAAN

TOIMIVAA OPETUSTA. Kaisu Hotisen mielestä koulutus tuki insinööritutkintoa sopivasti ja antoi hyvät valmiudet toimia joukon vastuullisena vetäjänä. Kari Niemeläinen komppaa.

44

INFRA-LEHTI

J U K K A A N N E V I R TA

INFRAN TAPAHTUMIA

”Kuustoista vuotta mää oon mukana ollut… ” Ai missä? No tietysti INFRA LänsiSuomen suosittuakin suositummalla piiripiknikillä.

MAALISKUISENA lauantaiaamuna Silja Linen terminaali alkoi täyttyä INFRA LänsiSuomi ry:n jäsenistöstä. Perinteinen ja järjestyksessään jo kuudestoista piknik-risteily Maarianhaminaan odotti matkustajien laivaan nousua.

M/S Galaxyn kokoustiloissa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuomas Han­ nula toivotti lähes 150 henkisen seurueen tervetulleeksi risteilylle yhdessä toiminnanjohtaja Jukka Annevirran kanssa.

Menomatka Maarianhaminaan vierähti perinteiseen tapaan yhteistyökumppaniemme mielenkiintoisten alustusten merkeissä. Sitten vaihdettiin laivaa bränikälle

M/S Baltic Princessille, vietiin ylimääräisiä tavaroita hytteihin ja siirryttiin yhteisruokailuun.

Ruokailun jälkeen jatkettiin perinteiseen tapaan joustavasti laivan eri tarjoilupisteille tanssilattiaa unohtamatta. Toisin sanoen tämänkertaisen risteilyn viimeinen osio, verkottuminen ja virkistäytyminen, oli alkanut ja kesti aina laivan Turkuun saapumiseen asti, ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, ehkä vielä vähän pidempäänkin.

KIITOS kaikille matkaan osallistuneille, teitte matkasta viihtyisän.

Suuri kiitos myös mukana olleille yhteis-

KUIN YHTÄ SUURTA PERHETTÄ.

Siskokset Hanna ja Maria-Anna Turun Siirtomurskeelta piknikristeilyn iloisissa tunnelmissa.

työkumppaneille: Ilmarinen, Fennia, Teboil, Kiertomaa, Via­­ nor, Meltex, Elpac, Kivi-Labra ja West Coast Road Masters, Varsinais-Suomen Kalliotekniikka, Ramirent sekä Varsinais-Suomen ely.

Jääkäämme jälleen innolla odottamaan vuoden 2019 piiripiknikkiä!

Jukka Annevirta Toimituksen huomio: me emme vain ymmärrä, miten vuosi toisensa jälkeen länsisuomalais­ ten piiripiknik on niin suosittu. Jatkakaa sa­­ maa rataa tai paremminkin väylää!

KALEVI KAIPIA

Tien päälle taas – INFRAn Mp-tour 13.–15.7.2018 Yli 20 vuotta INFRAn motoristit ja yhteistyökumppanit ovat reissanneet mielenkiintoisissa kohteissa ympäri Suomen. Tänä vuonna päristellään pohjoisen teillä.

TOURIN OHJELMA PERJANTAI 13.7. Saapuminen Rokuan Kylpylähotellille. Rokua Health & Spa Rokua Geoparkin ainutlaatuisella alueella on Suomen ainoa matkailualue, joka on saanut UNESCO Global Geopark -statuksen. Hotellin osoite: Rokua Health & Spa Hotel, Kuntoraitti 2, Rokua. Tervetuliaismalja ja iltapalasalaatti hotellilla klo 20.00.

LAUANTAI 14.7. Aamiainen klo 7.00. Ko­­ koontuminen hotellin pihassa klo 8.45 ja lähtö Kajaaniin klo 9.00 (n. 120 km). Kajaanissa tutustuminen ajoneuvotietokoneiden valmistaja Sunit Oy:n tuotantoon. Lounas nautitaan klo 12.30–13.30 Kajaanissa.

Lähtö Manamansalon saareen klo 13.30 (n.

85 km), jossa tutustuminen Kassu Halosen Taidetalon kultalevysaliin ja pannukakkukahvit. Paluu klo 16.00 kylpylähotelliin (n.

85 km). Ruokailu noutopöydästä hotellilla klo 19.00.

SUNNUNTAINA 15.7. Aamiainen klo 7.30 alkaen ja paluu kotipaikkakunnille vapaavalintaista reittiä.

MAJOITUS. 55€/yö 2hh/hlö | 90€/yö 1hh/ hlö. Hintaan sisältyy majoitus, kylpylän ja kuntosalin käyttö, sisäänpääsy ravintolaan karaoke-, levy- ja orkesteritansseihin.

Hoitoja voi varata ennakkoon kylpylän

SOPIVASTI KILOMETREJÄ. Vanhat motoristikonkarit kaipaavat uutta pärinäporukkaa reissuun mukaan.

Vuonna 2013 kruisailtiin Kainuun korpiteillä.

verkkokaupasta, www.rokuashop. com. Lisätietoja: myynti@rokua.com tai puh. 020 7819 200.

ILMOITTAUTUMINEN ja majoitusvaraus 12.6.2018 mennessä toiminnanjohtaja Olli Airaksiselle, puh. 0400 382 655, olli.airaksinen@infra.fi. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruoka-aineallergiat.

INFRAn motoristit kaipaavat joukkoonsa uusia kuskeja. Reissussa on aina hauskaa ja joka kerralla sattuu ja tapahtuu. Kaikki halukkaat joukolla mukaan!

Aikku Eskelinen

45

2/2018

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Arkipyhäkorvaukset MAA- JA VESIRAKENNUSALAN työehtosopimuksen mukaan korvattavia arkipyhiä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja ensimmäinen joulupäivä.

Asfalttialan työehtosopimuksen mukaan korvataan edellisten lisäksi myös tapaninpäivä.

Arkipyhäkorvauksen maksaminen edellyttää, että työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, ja että työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi ollut pois työstä arkipyhää edeltäneenä tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työnantajan luvalla.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tilanteissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.

Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai palkallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvilta arkipyhiltä.

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta, mikäli arkipyhä muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.

ASFALTTIALAN työehtosopimuksen mu­­ kaan työntekijälle maksetaan hänen työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä

KORTENE

LAUKKANEN

työtunneiltaan arkipyhäkorvauksena ai­­ kapalkkataulukon mukainen tuntipalkka, mi­­käli arkipyhä muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Tuntipalkka maksetaan ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman am­­ mattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää.

TOIMIHENKILÖIDEN osalta nämä vapaapäivät eivät vaikuta kuukausipalkkaan.

Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstä, eikä arkipyhäkorvausta makseta. (TO)

Tietosuoja-asetuksen soveltaminen EU:N tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa 25.5.2018. Tästä alkaen henkilötietojen käsittelyn tulee olla tietosuoja-asetuksen mukaista ja se tulee pystyä lisäksi osoittamaan dokumentoidusti.

Tietosuoja-asetus koskee kaikkia, jotka käsittelevät henkilötietoja. Sitä sovelletaan riippumatta esimerkiksi henkilötietojen käsittelyn laajuudesta, käsiteltävien henkilötietojen luonteesta tai käytetystä teknologiasta.

Käytännössä jokaisessa yrityksessä käsitellään henkilötietoja ja muodostetaan niis­ ­tä rekistereitä.

Lisätietoja tietosuoja-asetuksen soveltamisesta saat muun muassa INFRA ry:n elinkeino- ja työmarkkinatiedotteesta 15/2018.

(TO)

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

Uusi paalutustyön turvallisuusohje Paalutuskoneiden työturvallisuus on ollut esillä Espoossa helmikuussa tapahtuneen, kuolemaan johtaneen työtapaturman vuoksi.

Muistissa on myös vuonna 2015 Helsingissä Isoisän sillan rakentamisen yhteydessä mereen kaatunut paalutuskone ja kuljettajan hukkuminen.

Näiden pysäyttävien äärita­ paus­ten lisäksi paalutustöissä ta­­ pahtuu runsaasti vakavia ja hieman lievempiä työtapaturmia.

Monesti nämä liittyvät paalutusalustaan tai paalujen katkaisuun.

Paalutustöiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota RILin Paalutusohjeen päivityksessä 2016.

Ohjeeseen tuli täsmennyksiä ja täydennyksiä turvallisuusasioihin. Tarve erilliselle turvallisuusohjeelle on kuitenkin olemassa.

INFRA ry, Suomen Geoteknil­­ linen Yhdistys SGY ja Liikenne­­ virasto ovat päättäneet tehdä tiiviin ja havainnollisen paalutustyön turvallisuusohjeen. Ohje jul­­­­­­­­kistetaan Paaluseminaarissa lop­­puvuodesta. Ohjelinkki tulee jakoon INFRAn nettisivuilla ja uu­­ tiskirjeessä.

Jari Honkanen EFEEn puheenjohtajaksi Vuonna 1970 perustetun louhintakonsultointiyrityksen Oy Finnrock Ab:n toimitusjohtaja, DI Jari Honkanen on valittu Euroopan räjäytysinsinöörien järjestön EFEEn (European Federation of Explosives Engineers) uudeksi puheenjohtajaksi. Finnrockilla on pitkät perinteet EFEEn luottamustehtävissä. Aiemmin Suomea on edustanut tohtori Raimo Vuolio sekä tekniikan lisensiaat­ ­ti Pentti Sainio. Hekin toimivat Finnrockin toimitusjohtajina.

EFEE on perustettu 1988 ja se toimii keskustelu- ja kehitysfoorumina Euroopan räjäytys- ja lou­­hinta-alan ammattilaisille.

EFEEn 10. juhlakonferenssi pidetään syyskuussa 2019 Helsingissä. INFRA ry on EFEEn kansallinen jäsen.

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Seriösa säkerhetsfrågor ATT FÅ SÄKERHETSTÄNKANDET och säkerhetsattityderna på en enhetlig nivå i alla företag är ett utmanande mål. Det gäller att få myndigheter och andra intressentgrupper med i arbetet.

Under en workshop i april funderade en säkerhetsarbetsgrupp inom Byggnadsindustrin på saken och på hur målen i projektet Noll olycksfall 2020 kunde uppnås.

Arbetet i workshopen utmynnade i fem teman som man kommer att arbeta vidare med: 1) påverka attityderna, 2) säkerhetsfrågor på agendan även i SME-företag, 3) påverka myndigheter, byggherrar och planerare, 4) säkerhetsbudskapets tillgänglighet och 5 ) förankra säkerhetsriktlinjerna i hela byggsektorn.

Lös tvister med RIL Sovittelu INFRA RF kan inte ta ställning i tvister mellan medlemmar i föreningen. Därför har INFRA avtalat om samarbete med medlingsorganet RIL Sovittelu.

Finlands Byggnadsingenjörsförbunds medlingsorgan RIL Sovittelu grundades för 20 år sedan och tillhandahåller ett ekonomiskt alternativ i tvister där lösningen kräver ingående kunskaper om byggsektorn och byggjuridik.

INFRAs medlemmar får 15 procents rabatt på RIL Sovittelus timpriser.

Kontakta lagman Antti Heikinheimo, +358 40 544 8784, antti.heikinheimo@sovittelijat.fi.

Kvartsdamm kan vara en risk LAGSTIFTNINGEN I FINLAND har inte fastställt något bindande gränsvärde för kvartsdammsexponering. Social- och hälsovårdsministeriet har emellertid gett en rekommendation enligt vilken gränsen för skadlig kiseloxidhalt är 0,05 mg/m3.

På EU-direktivnivå kommer gränsvärdet framöver att vara 0,1 mg/m3. Finland har en övergångsperiod på två år för att implementera direktivet i den egna lagstiftningen.

Det är möjligt att förebygga skadligt dammande. Det enklaste sättet är att så långt möjligt ersätta dammande arbetsprocesser med processer som genererar mindre damm.

Det är också viktigt att använda personlig skyddsutrustning, såsom andningsskydd och skyddskläder. Arbetsgivaren bör se till att alla som i sitt arbete utsätts för damm har sådan utrustning samt lära personalen att använda den korrekt.

Webbplatsen Nepsi.eu (även på svenska), innehåller information om dessa frågor, bland annat om bästa praxis.

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ INFRA-GOLF 14.6.2018 HyviGolf, Hyvinkää Lisätietoa: infra.fi/golf

ASFALTTI-ALAN PALAUTEPÄIVÄ 8.−9.11.2018 M/S Mariella Miten päällystyskausi meni?

INFRAN MP-TOUR 13.–15.7.2018 Lisätietoa s. 44.

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 17. −18.1.2019

LIITTOPÄIVÄ 3.11.2018 Scandic Park Helsinki

HUOM. Päivämäärä on vaihtunut.

2/2018

47

48

INFRA-LEHTI

2/2018

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

49

50

INFRA-LEHTI

2/2018

51

52

INFRA-LEHTI

2/2018

53

54

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

2/2018

55

56

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

2/2018

57

58

INFRA-LEHTI

59

2/2018

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Seuraava lehti ilmestyy 28.9.

Ilmoitusvaraukset 24.8. mennessä: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

60

INFRA-LEHTI