30
INFRA-LEHTI
VÄLITODISTUS HALLITUKSELLE
Purku-urakka puolivälissä? Sipilän hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen byrokratian purkamisen. Miten työ etenee kaavoitusta ja rakentamista koskevien viranomaiskäytäntöjen ja lupamenettelyjen osalta? TEKSTI: JUHA SALMI, KUVA: TOMMI AHLBERG
RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N johtaja Anu Kärkkäinen ja INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurilan mukaan vielä on raivattava esteitä, jotta hallituksen norminpurkulinjaukset toteutuvat. Myönteisiäkin esimerkkejä on. Kärkkäinen pitää ympäristöministeriössä valmisteilla olevia uusia esteettömyysmääräyksiä pääosin selkeinä ja järkevinä. Lievennyksiä on tulossa varsinkin opiskelija-asuntoihin. Myötätuulessa on myös sisäministeriön hanke väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten keventämiseksi uudisrakentamisessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä syksyllä. ”Infra-alan kannalta on edistystä, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt on saatu yhteen. Jos rakennushankkeessa tai kiviainesten ottopaikalla tarvitaan sekä maa-aines- että ympäristölupaa, viime kesästä asti on riittänyt yhden luvan hakeminen. Mahdollisia valitusprosessejakin on yksi. Tämä vähentää päällekkäistä työtä niin lupien hakijoilta ja kuin myöntäjiltä”, Laurila lisää. Edistystä on sekin, että maakuntakaavoja ja kuntien yleiskaavoja ei enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitusten oikeudenkäyntimaksuja on korotettu ja elykeskusten poikkeustoimivalta on siirtynyt kunnille. Ympäristöministeriön KARALUSU-työryhmän kesäkuisen raportin toimenpide-esityksiä Kärkkäinen pitää sen sijaan monin osin riittämättöminä. Ely-keskusten rooliin ja valitusoikeuteen liittyy yhä epätietoisuutta. Hallitusohjelman mukaan keskusten valitusoikeutta rajoitetaan ja niiden rooli muuttuu konsultoivaksi. ”Virkamiehillä ja elinkeinoelämällä on eri näkemykset siitä, mitä tämä tarkoittaa. Meistä
valitusoikeus tulee joko poistaa tai siihen pitää tehdä merkittäviä rajauksia”, Anu Kärkkäinen sanoo. Hallitusohjelman mukaan kaavaprosessin viranomaiskäsittelylle ja valituslupapäätöksen saamiselle KHO:sta tulisi määräajat. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että valitukset pitkittävät rakennushankkeita merkittävästi myös jatkossa. ”Valituslupapäätös tulisi saada neljän kuukauden määräajassa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että tämä ei toteudu. Myös siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen torpattiin YM:n teettämässä selvityksessä”, Kärkkäinen harmittelee.
Kunta, vaikuta rakentamisen hintaan! Kunnat ovat norminpurkutalkoissa yhtä tärkeässä asemassa kuin valtio. Nyt kuntien tulkinnat määräysten soveltamisessa poikkeavat liikaa toisistaan. Valtion on vaikea päästä kiinni esimerkiksi tonteille rakennettavien autopaikkojen määrään. ”Olemme ehdottaneet, että maankäyttö- ja rakennuslaissa voitaisiin ainakin yleisluontoisesti säätää, kuinka pitkälle suunnitteluratkaisujen yksityiskohtiin voi mennä kaavoissa. Jos kaavoittaja ’piirtää’ kaavaan rakennuksen yksityiskohtaisesti, kaavaprosessi hidastuu. Seuraa on usein poikkeuslupahakemuksia, mikä taas hidastaa hankkeita. Kustannukset voivat nousta niin, että hanketta ei ole järkeä toteuttaa. Yliyksityiskohtainen kaavoitus koskee vain muutamia kaupunkeja, mutta niiden osuus uusista rakennushankkeista on jo lähes puolet”, Kärkkäinen sanoo. ”Toisaalta samaan aikaan kaavoihin jää merkitsemättä maa-ainesten kierrätysalueet. Rakentamisen yhteydessä yli jääviä puhtaita maa-aineksia tulisi kierrättää uuteen käyttöön, mutta ilman kierrätysalueita
”
Jos kaavoittaja 'piirtää' kaavaan rakennuksen yksityiskohtaisesti, kaavaprosessi hidastuu.”