Page 1

Katso hilpeät Liittopäivä-kuvat ja tutustu uuteen puheenjohtajaan! s. 36–39 KIVENKOVAT KUNTA-CASET

Joensuu houkuttelee rahaa kuntaan panemalla infran kuntoon, eikä Oulunkaan päätä palele. Lue sivut 12–13

SÄÄSTÖPOTENTIAALI TULI ESIIN

Varkaus päätti ostaa kaiken ulkoa. ”En tiedä onko meillä tuuria vai ammattitaitoa, mutta onnistuimme.” Lue sivut 16–21

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti    5/2016

HANKINTALAKI UUDISTUU

Vapausasteet kasvavat. Hyödynnä lakia kuntasi parhaaksi ottamalla kaikki irti yrityskumppaneistasi. Lue sivut 22–25

www.infra.fi/lehti

Infran kunto erottaa 2020luvun voittajakunnat ikuisista peesaajista.

TEEMANA KUNNAT OSA 1

Laadukkaat tekniset verkostot ja väylät sekä kyky ostaa parasta teknistä palvelua ja rakentamista tuovat kunnille ennennäkemätöntä kilpailuetua, ja me kerromme miksi.


2

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

3


4

INFRA-LEHTI


5

5/2 0 1 6

PÄÄKIRJOITUS

En ilosta itke

ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? TEKSTI ON JULKAISTU MYÖS BLOGISSA, JOSSA VOIT OTTAA KANTAA! INFRARY.WORDPRESS.COM

Anu Ginström Päätoimittaja

”EN TIEDÄ ITSEKÄÄN, mitä mieltä olen tästä asiasta.” LYHYESTI: KUNTAPÄÄTTÄJÄN tehtävästä tulee jatkossa ”Kyllä audimies ajaa mieluummin suoraan autolla entistäkin vaativampi. keskustaan.” Kuntalakia käsittelevässä keskustelussa toistuvat ”Se juna jää lumihankeen eikä pääse etenemään. sanat asiantuntemus, kuntakonsernin kokonaisetu ja Ihmiset tekevät myös itsemurhia junan alle hypäten. talousosaaminen. Keväällä valtuustoon pääsevän ei Se on hiljainen juna, koko Hämeenkatu on yhtä junaa. enää pitäisi pärjätä pölhöpopulismilla ja letkeillä heiKuurot ei kuule sitä.” toilla. Myös kuntien virkamiehille lankeaa suuri vas”Miljardi euroa 50 euron seteleinä painaa 17 000 kiloa. tuu lyödä pöytään lukuja ja tietoa, joiden pohjalta us­­­ Ratikkakaan ei pysty kuskaamaan sellaista määrää.” kaltaa tehdä kauaskantoisia päätöksiä. ”Tänne tulee se reilut 2 000 ihmistä, Tietoa on tarjolla esimerkiksi siitä, mutta ikävä kyllä ne on kaikki työttömiä. miten hyvät väylät, tekniset verkostot ja Tänne on helppo tulla, kun täällä on perjoukkoliikenne­­yhteydet sekä taito ostaa hanasti muitakin työttömiä. Sitten voidaan markkinoilta parasta teknistä palvelua kimpassa ajella ratikalla, kun ei ole muutatuovat kunnille merkittäviä säästöjä ja uu­­ kaan tekemistä.” sia verotuloja. ”Itse olen kyllä käynyt Wall Streetillä, ja Taloussiellä on se iso härkä, jolla on ne valtavat suunnittelun KUN SOTE-ASIAT siirtyvät maakunnille, pallit, ja kuulemma kun sitä tällä lailla pitää toteuttaa yhdyskuntatekniset palvelut nousevat kokeilee, niin saa vaurautta. Se ei ole hirkunnan toiseksi suurimmaksi menoveesti tehonnut, itse oon sen tempun nimit- kuntastrategiaa eräksi opetus- ja kulttuuritoimen jälkeen. täin tehnyt, mutta kannattaa käydä kokei- ja turvata Kuntien yhdyskuntapalvelujen nettolemassa.” kustannukset ovat Kuntaliiton mukaan Oy Kunta Ab:n ”Mihin on Kalevan ABC kadonnut karkeskimäärin 372 euroa per asukas (luku ei toiminta.” talta?” sisällä kunnan yhtiöiden aiheuttamia kustannuksia). Onko se paljon vai vähän? KESÄKUUSSA 2017 UUDEN, toissa keväänä hyväksyNipistämällä summasta vaikka vain 8,5 prosenttia tyn kuntalain pitäisi alkaa näkyä täysimittaisesti kun- esimerkiksi yrityskumppanien tehoja hyödyntämällä tien toiminnassa. keskivertokunta rahoittaisi koko nuorisotoimensa. Laki lisää poliittisen johtamisen painoarvoa. Kun- Puhumattakaan siitä, että panemalla miljoonan yhdystatalousohjelmasta tulee uusi väline valtion ja kuntien kuntarakenteensa kehittämiseen kunta houkuttelee neuvottelumenettelyssä (12 §). Kunnalla tulee olla pit- helposti viisinkertaisen määrän yksityisiä investoinkän aikavälin strategia (37 §). Toiminnan organisointi teja. (Konsultti voi mainostaa isompiakin lukuja, Infraja johtaminen nousevat valokeilaan, kun konserni- ja lehti on varovaisempi.) omistajaohjaus terävöityvät (46–48 §). Taloussuunnittelun pitää tukea strategian toteutumista ja turvata Oy ALUN SITAATIT ovat Tampereen kaupunginvaltuusKunta Ab:n toiminta. Taloussuunnitelman on oltava ton marraskuisesta kokouksesta. Keskustelun aiheena tasapainossa tai ylijäämäinen (110 §). Jos taseeseen ker- oli vuosikausia valmisteltu raitiotiehanke. Valtuusto tyy alijäämää, se on katettava neljässä vuodessa. sekosi suuresta nettiyleisöstä ja hölisi asian vierestä, Lakiuudistuksen tarkoitus on edistää kunnan toi- mutta hyväksyi lopulta hankkeen äänin 41–25. minnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestäKuntien tulevaisuus on vain ja ainoastaan fiksujen vyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoi- päättäjien käsissä. Itku voi tulla, jos tätä ei tajuta ajoissa. maa. Kunnilla säilyy laaja harkintavalta palvelujen tuotJa ei, tuleva ratikka ei uhkaa Kalevan ABC:tä. Voi se tamisessa, kunhan ne järjestetään kestävällä tavalla. tietysti tuoda sille muutaman uuden asiakkaan.


6 123RF

INFRA-LEHTI

SOKKIHOITOA. Varkaus teki diagnoosin taloustilanteestaan ja ulkoisti lopulta kaikki tekniset työt. Lääke tepsi: infratöihin ennen pantattua rahaa vapautuu nyt 600 000 euroa vuodessa muuhun käyttöön. SIVU 16

SYMMETRIAA JA SIVUVAIKUTUKSIA. Joensuu inventoi infran, otti korjausvelan haltuun ja täydennysrakentaa terveelle pohjalle visiona symmetrinen kaupunki. Oulu ulkoisti 70 prosenttia infratöistä markkinoille ja kohtasi kovan sivuvaikutuksen: omakin tuotanto tehostui dramaattisesti. SIVUT 12–13


7

5/2 0 1 6

KETJUREAKTIOITA. Kunta voi vaikuttaa menoihinsa ja verokertymäänsä jättämällä markkinakilpailun yrityksille ja suunnittelemalla palveluostonsa siten, että paikallisyrityksetkin voivat tarjota osaamistaan.

5 PÄÄKIRJOITUS Kuntalain henki vaatii valtuustosaleihin

123RF

SISÄLLYSLUETTELO

asiantuntemusta ja talousosaamista.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA Suosittu Haloo-palsta jatkaa. Soitimme

myös Taloustutkimukseen ja kysyimme, mikä olisi fiksuin tapa hoitaa kunnan infratyöt.

12 JOENSUU VETÄÄ PUOLEENSA

22

13 OULUN MALLI TUOTTAA SÄÄSTÖJÄ ”Alussa oma tuotanto oli 120 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen”, tekninen johtaja Matti Matinheikki kertoo. Nyt on paremmin.

TOMMI AHLBERG

15 TOISINAJATTELIJA Odotatko aggressiivisesti tarjouspyyntöjä?

Innovaatioyrittäjä Ari Ahonen tekisi toisin.

16 VARKAUS VALITSI VAHVAN LÄÄKKEEN Kaupunki teki diagnoosin taloudestaan

ja päätti ulkoistaa koko teknisen toimen.

23 JOUSTOA JULKISIIN HANKINTOIHIN Lakiuudistuksen tavoitteena on aiempaa

parempi tuottavuus.

27 SIDOSRYHMÄKYSELY Kerro meille suorat sanat ja voita!

PUOLITIESSÄ. RT:n Anu Kärkkäinen ja INFRAn Juha Laurila ruotivat hallituksen norminpurkua. "Poliittinen tahtotila byrokratian purkamiseksi on selvä, mutta kaikki virkamiehet eivät ole vielä omaksuneet samaa asennetta. Pienikin muutos koetaan helposti suureksi”, Kärkkäinen arvioi.

30 PURKU-URAKKA PUOLIVÄLISSÄ Hallituksen norminpurkuhanke saa

30

asiantuntijoilta arvosanan 7+.

35 JÄSENSIVUT RISTO KUIT TINEN

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 LIITTOPÄIVÄHUUMAA JOENSUUSSA 40 ISOSTI LOUHINTAPÄIVILLÄ 42 V-P TOIVIAINEN ON VUODEN YRITTÄJÄ 43 INFRA MATKAILEE EUROOPASSA

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

SKÅL! Reijo Wuorio (oik.) tarjosi kaikille Liittopäivillä kuplivat, kun Lindströmin Nina nousi INFRAn puheenjohtajaksi.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Tanja Väkevä puh. 0207 476 384 tanja.vakeva@rakennustieto.fi

36

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry


8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Maaperät puhtaaksi suomalaisittain

123RF

Doranova Oy tuo markkinoille maailman ensimmäisen modulaa­ risen pilaantuneen maan ja poh­ javeden in situ -kunnostuslait­ teen. Patentoitu laite puolittaa kunnostusajan ja minimoi kustannukset. PUHDAS MAA MYY. ”Täysin etäohjattavalla Vesilahtelainen DoAct CORE -laitteistolla Doranova käy vientineuvotteluja useikunnostuksia voidaan den globaalien tehdä usealla eri teknii­ toimijoiden kanssa. kalla yhtä aikaa. Laitteisto

mahdollistaa kunnostuksesta ker­ tyvän datan aiempaa paremman talteenoton ja analysoinnin, no­­ peuttaa töitä ja lisää ympäristö- ja työturvallisuutta”, toimitusjohtaja Antti Myllärinen sanoo. ”In situ -menetelmässä maape­ rän pilaantumat poistetaan ilman kaivutöitä ja rekkarallia. Mene­ telmä kilpailee perinteisten mas­ sanvaihtojen kanssa, jossa pilaan­ tunut maa kaivetaan ylös ja sitä käytetään esimerkiksi kaatopaik­ kojen peitemateriaalina. Kärjis­ täen voi sanoa, että in situ korjaa

ympäristöongelman ja perinteiset massanvaihdot siirtävät sitä.” Pirkanmaalaisyritys nousee innovaatiollaan edelläkävijäase­ maan yli 35 miljardin euron glo­ baalissa markkinassa. Kiinassa markkinat ovat kasva­ neet 4–5 prosenttia vuodessa. ”Kiinan ympäristöministeriön mukaan maaperästä jopa 16,1 pro­ senttia on saastunut. Euroopassa­ kin on arviolta 2,5 miljoonaa pi­­ laan­tunutta maa-aluetta. Työtä riittää suomalaisille clean­­­­techosaajille”, Myllärinen uskoo.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Pitkät päivät aherretaan Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TALOJEN ALTA POIS. Vuoreksen työmaalla murskataan kalliota ja kiveä, jotta paikalle päästään rakentamaan uusia panoraama-asuntoja.

J A A K KO J U U R A

TEKSTI: SARI OKKO

Mikrotie 49, Ylojärvi Ma 31.10. klo 13.40 Puhelimessa: toimitusjohtaja Eero Ylijoki, Pirkan Kaivin Oy Hei, missä olet? Olen juuri lähdössä hallin pi­­hasta ajelemaan kohti Lem­ päälää pitämään aloituskokousta. Mihin matka? Piiponraitin työ­ maalle. Kahden tulevan uuden ker­­ ros­­talon tontilla aloitetaan maan­ puhdistustustyöt eli saastu­­neet maat pitäisi saada pois. Laborantti ottaa näytteitä ja katsomme sitten, mihin saastunut maa-aines kuljetetaan.

Mikä on työtilanne? Kyllä se on koh­­­­­talainen. Hetki sitten näytti hil­ jaiselta, mutta nyt on taas uusia töi­ ­tä tarttunut matkaan: erilaisia maa­ rakennustöitä, kerrostalojen ja park­ ­ki­hallin pohjatöitä ja golfkentän kun­­­­­­­­nostusta. VR:lle asennetaan kaa­ pelikouruja, kaadetaan puita ja uu­­ sitaan pöllejä. Millaista talvea odotat? Ke­­­­­­­sä oli tänä vuonna vilkkaampi kuin vähään aikaan, joten odo­­­­tan sille jatkoa.

Työ­­tilanne on jonkin verran paran­ tunut, mutta ai­­­ka kädestä suuhun mennään edelleen. Sen verran hek­ tinen ala on, että vaikea on ennus­ taa tulevaa. Perheyrittäjän normipäivä? Pit­ kälti se on sellainen, että aamukuu­ delta aloitetaan ja iltakymmeneltä lopetetaan. Viikonloppuisin yrite­ tään levätä. Kesälomaa tuli pidettyä kaksi päivää, mutta talveen pitää yrittää urakkalaskennan lomaan

pidempää vapaata, ettei ala pää peh­ metä. Pitäisi myös palkata lisää väkeä, eikä yrittää tehdä itse kaik­ kea. Ehtiikö yrittäjä harrastamaan? Yrittäminen on työ ja harrastus, mut­­­­ta perjantaisin tulee läiskittyä jääkiekkoa ns. yövuorossa klo 21–22. Siitä saa virtaa. Samoin moottori­ kelkkailusta ja kalastamisesta. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Pekka Annalalle.


9

5/2 0 1 6

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

Kiinasta silkkitietä pitkin Karjalaan Suomalaiset yritykset tuovat Kii­ nasta paljon tavaraa. Meriteitse tavaratoimitukset kestävät noin kuusi viikkoa. Vaihtoehdoksi on noussut rautatie, jota kautta tavarat siirtyisivät noin kymme­ nessä päivässä. Kiinan silkkitieksi ristityn juna­­ reitin avautuminen tarjoaisi yri­ tyksille huikeita mahdollisuuksia. ”Olemme pitkään pohtineet asiaa Pohjois-Karjalassa tullin,

rajavartiolaitoksen, kauppakama­ rakentamisen Kiinasta Kazaksta­ rin, kehittämisyhtiöiden ja yritys­ nin, Venäjän, Valko-Venäjän ja ten kesken. Koejuna Kazakstanin Puolan kautta Saksaan. Kiinan ja halki Kiinaan on osoittanut Euroopan välinen moottori- ja rautatievyöhyke luo voimansa. Nyt toivomme saavamme lisää puh­ perustan, johon myös PORTTI ITÄÄN tia asiaan”, toimi­ Pohjoismaat haluavat JA ETELÄÄN. Jos kaikki menee hyvin, tusjohtaja Anne mukaan. Karjalan silkkitie avaa Vänskä Pohjois”Suunnitelman yti­ uusia näkymiä jo vuoden kuluttua. menä ja ratkaisevana Karjalan kauppaka­ marista kertoo. tekijänä on Pohjoismai­ Mantereelle uuden den markkinoiden kytke­ silkkitien varrelle sijoittuvat minen logistisesti Kiinan uuteen suunnitelmat sisältävät modernin silkkitiehen. Tätä me nyt aktiivi­ sesti työstämme”, Vänskä toteaa. kauttakulku- ja kauppareitin

A R I R A N TA-A H O

Sarankulmankatu 10, Tampere To 3.11. klo 13.10

Teiskontie, Tampere Ti 1.11. klo 14.45

kun verran töitä, mutta en odota täyttä volyymia. Kiireisen kesän ja syksyn jälkeen talven ei tarvitse olla yhtä kiireinen. Pidätkö lomaa? Syksyllä pidin vii­ kon loman, jolloin käytiin perheen voimin etelässä rentoutumassa ja ottamassa aurinkoa. Yrittäjä on yleensä aina töissä, joten kyllä lomat ovat aika harvinaista herkkua. Nor­ mipäivä on semmoiset 12 tuntia vä­hintään, johon mahtuu monen­ moista työnjohdosta urakkalasken­ taan ja autokuskin tuuraamiseen. Haluatko lähettää terveisiä? Juu, kollegoille terveisiä: tehdään työt hyvin ja koetetaan pitää hintataso jonkinmoisena Pirkanmaalla ko­­ vasta kilpailusta huolimatta. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Vehkakosken Janille Tampe­ reelle.

MAATA NÄKYVISSÄ. Maanrakennus Vehkakoski tekee tilaa uudelle teollisuushallille. Maata siirtyy noin 40 tonnin edestä ja mursketta saman verran.

mailla. Hinnoittelu taitaa olla koh­ dillaan. Talvikausikin näyttää hy­­ vältä, joten ei voi töiden vähyyttä valittaa. Ehtiikö yrittäjä lomailla? Jaa, lomia ei ole tullut pidettyä kuuteen vuoteen, mutta kyllä tässä pikkuhil­ jaa alkaisi olla pienen loman aika. Täytyy sovittaa se johonkin väliin. Pidätkö joululomaa? Pyhäpäivät pidetään, mutta ei sen enempää. Mitä toivot joululahjaksi? Eikö­ hän joululahjat ole jo tähän ikään mennessä saatu, joten nyt panoste­ taan lasten lahjoihin. Kyllä meillä jo joulupukkia odotellaan. Milloin yrittäjä rentoutuu? Yrit­ täjän työpäivä on semmoiset 15–16 tuntia, joten ei siihen nukkumisen lisäksi juuri harrastuksia mahdu. Vii­ konloppuisin relataan, jos ehtii. Muuttaisitko jotain, jos kaikki olisi mahdollista? Itse olen omat valintani tehnyt, joten näillä kor­ teilla mennään. Se on yrittäjän va­­ pautta tehdä paljon töitä. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Toivosen Anterolle.

J A N I V E H K A KO S K I

Puhelimessa: yrittäjä Pekka An­­ nala, Annala Yhtiöt Oy Missä menet? Teiskontiellä olen parhaillaan rekalla liikenteessä. Mihin menossa? Kaupin urheiluken­ tälle. En urheilemaan, vaan sorakuor­ maa hakemaan. Jalkapallokentällä tehdään sa­­nee­­raustöitä, jotka val­ mistuvat jou­­luksi. Joko on joulu mielessä? No kyllä. Tulisi vaan, niin pääsisi kinkkua nauttimaan ja viettämään aikaan lasten seurassa. Riittääkö töitä? Työtilanne on ollut monta vuotta hyvä ja on edelleen. Teemme pääasiassa erilaisia kunnal­ ­listeknisiä töitä. Hyvä tilanne johtuu kai rohkeudesta tarjota, kovasta yrittämisestä ja riskinkin ottami­ sesta. Odotatko talvea? En ole sitä vielä niin miettinyt. Hyvä jos riittää jon­

JOULUA ODOTELLESSA. Kaupin urheilukentän saneeraustyöt valmistuvat jouluksi. Sen kunniaksi voi jo haaveilla kinkusta ja pikkulomasta.

Puhelimessa: yrittäjä-toimitusjoh­ taja Jani Vehkakoski, Maanraken­ nus Vehkakoski Oy Missä olet? Olen työmaalla katso­ massa, miten kaverit pärjäävät. Nä­­ köpiirissä on muun muassa putki­ hommia ja maan kaivuuta. Teemme täällä pu­­hallintehtaan uuden halli­ rakennuksen pohjia. Maata liikkuu noin 40 tonnia ja mursketta liki sa­­ man verran. Onko työtilanne hyvä? Kyllä vaan. Meillä on työtekijöitä noin 45 ja koneet ahkerassa käytössä eri työ­

Edellytykset yhteisen sävelen löytymiselle Suomen ja Venäjän välillä ovat olemassa. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on edistää vientiä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kan­ sainvälistymistä sekä kaupan­ käyntiä Aasiaan päin. ”Kiinnostusta on ja toiminta­ tavat löytyvät. Tarvitsemme vielä hieman lihaa luiden ympärille. Jos kaikki menee hyvin, portti itään ja etelään avautuisi rauta­ teitse ehkä jo vuoden kuluttua”, Vänskä pohtii.


10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Konenäöstä apua viheralueille Liikennevirasto testasi, mitä lisä­ arvoa videokuviin perustuva inventointi ja konenäkö voivat tuoda viheralueiden hoitoon. Samalla selvitettiin, saataisiinko pensasistutusten pinta-aloista ja kunnosta kustannustehokkaasti tietoa erityistä hoitoa vaativilla niitto- ja taajama-alueilla. ”Jos yksityiskohtaisempaa hoi­ totyötä vaativista alueista on kat­ tavat tiedot, urakoitsijat voivat

tehdä tarkempia tarjouksia. Tek­ niikan avulla on mahdollista saada helposti tukea suunnitte­ luun ja nykyistä tarkempaa tietoa myös siitä, kuinka paljon eri aluei­d en hoitoon tarvitsee varata aikaa”, toimitusjohtaja Markus Melander tutkimuksen toteutta­ neesta Vionice Oy:stä kertoo. Kuvantamiseen perustuvan tekniikan valttina perinteiseen inventointiin verrattuna on vai­ vattomuus. Videokuvaa voidaan kerätä kätevästi työn ohessa, kunhan kamera on kiinni työnte­

kijän kypärässä tai takissa. Tie­ don keräämisen kustannukset pysyvät alhaisina. ”Tulosten perusteella istutus­ ten tunnistaminen ja paikoittami­ nen onnistuvat videoista auto­ maattisesti ja manuaalisesti. Videokuvaa on mahdollista hyö­ dyntää myös suunnittelussa. Pinta-alatiedon kerääminen on mahdollista ainakin osin auto­ maattisesti ilmakuvista, mutta ei videoista”, tutkimuksen tekninen projektipäällikkö Petri Hienonen toteaa.

Projekti osoitti, että yksittäiset kasvilajit voidaan tunnistaa kone­ näön keinoin. Kaupallisesta näkö­ kulmasta näyttää kuitenkin siltä, ettei tunnistuksen arvo riitä tuot­ teen tai palveluratkaisun kehittä­ miseen. Niittojen pinta-alatie­ dolla sen sijaan on suurempaa kaupallista potentiaalia. Maanteiden viheralueiden hoito maksaa tienpidon kesähoidon kus­ tannuksina noin 10–15 miljoonaa euroa vuosittain. Valtiolla on maanteitä 78 000 kilometrin edestä, joten tekemistä riittää.

KUNNISSA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA?

Älä tule paha infra Kuntien tavat hoitaa infraa eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Taloustutkimus selvitti alan kirjavia käytäntöjä. Mikä tapa on tuottavin, mikä heikoin? TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

K

untien infaratoimessa keskeistä on pääoman tuottavuus. Tekevätkö kuntien omistamat ko­­ neet ja laitteet töitä mahdollisimman paljon? Taloustutkimus selvitti kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta INFRAn, Rakennusliiton, Koneyrittäjien liiton ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Lähteenä olivat kuntien julkiset tilinpäätöstiedot, jotka kattavat kaikki kunnan toimialat, sekä kuntien omistamien infratoimialan liikelaitosten, virastojen ja osakeyhtiöiden tiedot niiltä osin kuin ne olivat saatavilla julkisista lähteistä. Taloustutkimuksen infraselvityksen tä­­ hänastisten tulosten tulkinta on tutkimusjohtaja Pasi Holmin mukaan vaikeaa. Selkeää on se, että toimintatapoja on nyt liki yhtä monta kuin kuntia. Vaikeaksi on osoittautunut eri toimintamallien vertailu ja pa­­ remmuusjärjestykseen paneminen. ”Poliitikkojen on hankala seurata kuntatekniikan tuottavuutta omassa kunnassa,

mutta myös verrata käytäntöjä kuntien välillä. Monimuotoinen vyyhti vaatisi laajaa kaupallista koulutusta. Pakkaa sekoittaa myös kuntien haastava taloustilanne. Moni päättäjä on ihmeissään, miten tehostaa toimintaa niin, etteivät ydintoiminnot vaarannu”, Holm pohtii.

Infra ei herätä intohimoja Ihannetapauksessa kuntakonsernin omistamat koneet ja laitteet ovat töissä mahdollisimman paljon, mieluiten 24/7. Tämä to­­ teutuu harvoin. ”Tehokkuusseuranta on kunnissa usein lapsen kengissä. Kun määräraha hankintaan on saatu, seurantaa ei välttämättä ole, jolloin laskentatoimessa tyydytään käyttökateseurantaan pääoman käytön ohjaamisen sijaan”, Holm sanoo. ”Kunnan palvelutuotannon taloudellinen seuranta ei aina ole ajan tasalla siten, että se realisoituisi päätöksenteossa. So­­­ siaa­­li- ja terveystoimi sekä opetus ja varhaiskasvatus saavat enemmän huomiota,

ja ne herättävät enemmän intohimoja kuin kunnallistekniset palvelut.” Holmin mukaan kuntien väliset erot ovat pitkälti historian perua. Jos rahaa oli, alettiin tehdä itse. Jos rahaa ei ollut, mietittiin kustannustehokkaita ratkaisuja. Merkitystä oli silläkin, oliko kunnassa konealan yrittäjiä, joilta ostaa palveluja.

Hajanaista toimintaa Taloustutkimus vertasi selvityksessä kuntien infratoimialan yksiköitä yksityisen sektorin toimijoihin. Mukana olivat energiahuolto, jätehuolto, puistot ja yleiset alueet­, liikenneväylät, kiinteistöt ja niiden huolto sekä vesihuolto. Selväksi kävi, että erot ovat suuret. Kyse on Holmin mukaan siitä, tehdäänkö itse vai ostetaanko ja myös siitä, mikä on kunnan politiikka organisoida kuntainfraa ja tehdäänkö liikevoittoa vai ei. Organisointitavat vaihtelevat valtavasti: on virastoa, liikelaitosta, kuntayhtymää, kunnan tai kuntayhtymän osa­­­­­­­­keyhtiötä.


11

5/2 0 1 6

300

LISÄÄ INFRAN REKKAKIERTUEESTA: WWW.MAARAKENNUSALALLE.FI

Ilmestyikö pihaan rekallinen maaraken­ nuskonesimulaattoreita? Mene kokeile­ maan! INFRA ry:n Voittaja-roadshow tekee infra-alaa tutuksi ammatinvalin­ taa pohtiville. Kiertuerekasta saat kou­ raan etu­­setelin, jolla tuleva työnantajasi ostaa sinulle 300 eurolla koulutusta.

TEHOKÄYTÖSSÄ VAI TYHJÄNPANTTINA? Etenkin infratöissä tarvitaan paljon koneita, laitteita ja hallitiloja, joiden käyttötarve vaihtelee voimakkaasti. Ostopalvelut voivat olla toimiva täsmälääke, jos käyttö jää kauas 24/7-tasosta. Lisää rohtoja kuntien talousahdinkoon: Infra.fi/ resepti

”Osa kuntien kuntainfratoimijoista on erityisen kannattavia yksityisen sektorin toimijoihin verrattuna, kun ne käyttävät hyväksi monopolivoimaansa. Osa näyttää toimivan nollavoittoperiaatteella. Osalla os­­topalvelujen osuus liikevaihdosta on suuri, jopa yli kolmannes.” Selvitys paljasti, että etenkin Helsinki ja Pori tuottavat enemmän palveluita omalla henkilökunnallaan ja hyödyntävät vä­­ hemmän ostopalveluita kuin muut vertailukunnat. Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla tilanne vaikuttaa olevan päinvastainen. ”Mitä enemmän kunta tekee esimerkiksi infratöitä omatoimisesti, sitä enemmän täytyy ostaa aineita, tavaroita ja tarvikkeita. Mitä enemmän tehdään itse, sitä suuremmat ovat myös henkilökuntamenot”, Holm kiteyttää. ”Keskimäärin vertaillut kunnat ostavat aineita, tavaroita ja tarvikkeita vuodessa 420 eurolla kuntalaista kohden. Helsinki ostaa noin 800 eurolla. Koneita ja laitteita

omistetaan kuntalaista kohti keskimäärin 116 euron edestä. Helsingissä vastaava lukema on 290, Vantaalla 85 ja Espoossa 75 euroa.” Oma tuotanto vaikuttaa lisäävän kunnan materiaali- ja henkilöstömenoja sekä nostavan selvästi koneisiin ja laitteisiin sidotun pääoman määrää – juuri sitä, jonka tuottoa ei yleensä seurata.

Mersuja vai nissaneita? Tuottavatko omalla kalustolla ja omilla organisaatioilla toimivat kunnat sitten parempia palveluita kustannustehok­­ kaammin kuin muut? Jos Helsinki käyttää asukastiheyteen nähden jopa tuplasti enemmän euroja viheralueiden ylläpitoon kuin Järvenpää, ovatko Helsingin viher­­ alueet paremmassa kunnossa laadullisesti kuin Järvenpäässä? ”Laatuun liittyviä vertailuja ei nykytiedoilla voida kunnolla tehdä. Emme siis voi sanoa, ovatko Espoon tiet mersuja ja Vantaan vaikkapa nissaneita. Laatupolitiikkaa

ja seurantaa pitäisi jatkossa kehittää”, Holm vastaa. Holm peräänkuuluttaa kunnilta ryhtiliikettä ennen kaikkea siihen, miten kustannusseurantaa hoidetaan ja pääomien ohjaus otetaan haltuun. ”Kannattaa pohtia ostopalveluiden hankkimista. Yrityksen voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita ja laitteita erilai­­sis­ ­sa hankkeissa 24/7 siellä, missä kysyntää on sen sijaan, että koneet lojuvat tyhjänpant­ tei­­­­­­na kunnan omia töitä odotellessa.” ”Jos infratoiminta osoittautuu kunnassa tehottomaksi, ostaminen ja erilaiset kumppanuudet kannattavat. Ja jos tehdään itse, yhtiömuoto kannattaa, koska silloin toimintaa voidaan helpommin verrata yksityiseen”, Holm summaa. Taloustutkimuksen vertailussa oli mu­­ kana 21 kuntaa: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.


12

INFRA-LEHTI

UUTTA TERVEELLE POHJALLE

VALOA YÖHÖN. Joensuun Penttilänrannan asuinalue uusine siltoineen on tuonut kaupungille uuden ulottuvuuden. Kiitos kuuluu myös olemassa olevan infran hyödyntämiselle.

Joensuu vetää puoleensa Joensuu on tehnyt sen, mistä moni muu vain haaveilee. Kaupunki kasvaa ja vetää puoleensa verotuloja. Uutta rakennetaan vauhdilla, mutta myös vanhasta infrasta pidetään hyvää huolta. Miten tähän on tultu? Miten päättäjät saatiin näkemään muutostarve? TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: JOENSUUN KAUPUNKI

T

austalla ovat kaupungin kasvusopimukset, joihin on kirjattu pyrkimys poistaa esteitä kehittämisen tiel­­tä sekä lisätä vetovoimaa viihtyisää elinympäristöä rakentamalla”, tekninen johtaja Anu Näätänen kertoo. Joensuun kaupungin strategian mukaisesti uutta rakennettaessa hyödynnetään olemassa olevaa infraa. Tätä ajattelua edustaa esimerkiksi Penttilän uusi asuinalue, joka rakentuu vanhalle sahateollisuus­ alueelle. Uuden sillan kautta Penttilänrannasta on torille vain kilometri. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen on Näätäsen mukaan edullista ja järkevää koko yhdyskuntatalouden kannalta. ”Tämä hyödyttää niin kuntaa kuin kuntalaisia. Asukkaat arvostavat sitä, että palvelut ovat lähellä, mikä puolestaan vä­­ hentää autolla liikkumista.”

Joki keskelle kaupunkia Penttilänrannan asuinalue istuu Joensuun Symmetrisen kaupungin visioon, jonka tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itärannalla. Numeroissa tavoitellaan 3 500 uutta työpaikkaa ja 6 000 uutta asukasta. ”Käytännössä siirrämme joen keskelle kaupunkia kehittämällä keskustamaista rakentamista uusille alueille. Vireillä on jo

useita isoja hankkeita”, Näätänen sanoo. Symmetrisen kaupungin kehittäminen tarkoittaa euroissa noin miljardin kakkua, josta julkista rahaa on noin 200 ja yksityistä 800 miljoonaa euroa. ”Uskomme vahvasti, että tavoitteemme toteutuvat.”

Investoinnit tarpeen mukaan Joensuu on ottanut mallikkaasti haltuun myös infran inventoinnin. Palveluntuottajan kanssa on määritelty katuomaisuuden kunto, arvioitu korjausvelan määrä sekä laadittu analyyseja ja ennusteita. ”Tarkoituksena on ollut kehittää omaisuuden kunnonhallintaa, laatia yhdenmukaiset kuntoluokitukset, selvittää korjausvelan määrä ja arvioida sen kehittymis­­­­­­tä sekä hyödyntää tuloksia investointien suun­­­­­­nittelussa ja rahoituksen ohjauksessa.” ”Nyt tiedämme, kuinka paljon tulee in­­ vestoida saadaksemme katuomaisuuden kohtuulliseen tai uutta vastaavaan kuntoon. Koska investointirahat ovat rajallisia, pystymme tiedon avulla kohdentamaan investoinnit sinne, missä tarve on suurin.”

Faktat purevat päättäjiin Näätänen korostaa, että korjaustarpeet ja investointien kohdentaminen tulee osata perustella tietoon pohjaten. Suurin tarve ei välttämättä ole siellä, mistä löytyvät äänekkäimmät ihmiset.

”Faktat purevat poliittisessa päätöksenteossa. Yhdellä vaalikaudella ei tapahdu ihmeitä, joten omaa viestiä pitää muistaa toistaa uudestaan ja uudestaan vaalikaudesta toiseen, vaikka välillä tuntuisikin siltä, että onhan tämä jo kerrottu.” ”Uuden rakentaminen on helppo nähdä, mutta myös vanhan ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää.”

Yksityiset palvelut avuksi Moni kunta joutuu painimaan kuntaliitoksien kasvattaman korjausvelan kanssa. Millainen tilanne on Joensuussa? ”Tilanne on tuttu. Joensuuhun on liittynyt neljä kuntaa, joita on rakennettu ja hoidettu eri tavoin. Erityisesti liitosalueiden asuntokaduissa on aika paljon ongelmia”, Näätänen vastaa. ”Yhtenäinen työkalu on tarpeen, jotta osaamme laittaa rahoitusta akuutteihin paikkoihin. Koska hajanaisilla liitos­alueella on vähän henkilökuntaa, olemme kokeneet yksityisen palveluntuotannon alueiden hoidossa toimivaksi malliksi. Kun toimintatavat ja sopimusmallit ovat yhtenäiset, pystymme toimimaan tasapuolisesti ja huolehtimaan yhtenäisestä laatutasosta.” Alueurakat tuottavat tulosta. Katujen ja yleisten alueiden hoidossa toimintamalli on alentanut kustannuksia urakka-alueella noin 15 prosenttia.


13

5/2 0 1 6

KUMPPANIT KIRITTÄJINÄ

Oulun malli tuottaa säästöjä ja lisää tehoja

EI MIKÄÄN MATTI KUKKAROSSA. Matti Matinheikki on vuoden 2016 Rotuvaari. Oulun Liikekeskus myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on aktiivisesti kehittänyt kaupungin ydinkeskustan toimintaa.

Oulussa on saatu positiivisia kokemuksia infrahankintojen kilpailuttamisesta markkinoilla. ”Hinnat ovat edullisemmat kuin kaupungin omana työnä tehden”, Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki sanoo. TEKSTI: SARI OKKO JA ANU GINSTRÖM, KUVA: OULUN KAUPUNKI

K

un puhutaan infrahankintojen kilpailuttamisesta markkinoilla, puhutaan Suomen kuntien talouskriisistä. Nyt eläm­­me sa­­ manlaista tilannetta kuin 2000-luvun alussa, jolloin Ouluun kehitettiin tilaajatuottajamalli ja eri vaiheiden jälkeen perustettiin Oulun tekninen liikelaitos Tekli”, Matinheikki kertoo. Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan julkisten palveluiden tuotannon organisoimista siten, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho, esimerkiksi kunta. Tuottajana voi toimia joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla.

Omakin tuotanto tehostui Oulun nykyiseen malliin kuuluvat infran rakentaminen, katu- ja viheralueiden ylläpito, vesihuoltoverkostojen ylläpito sekä kiinteistöjen ylläpito ja rakentaminen. ”Ennen mallin kehittämistä Oulussa tehtiin lähes kaikki itse. Tänä vuonna noin puo­ ­­­let katujen kunnossapidosta ja viheralueiden hoidosta teetetään yksityisillä yrityksillä. Samalla olemme saavuttaneet isot säästöt ja tehostamisvaikutukset”, Matinheikki toteaa.

Maarakentamisessa oman tuotannon osuus on laskenut vuoden 2002 vajaasta 100 prosentista noin 30 prosenttiin. Kaupunki on linjannut, että oman infratuotannon osuus laskee edelleen 10 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Palveluntuotantomallin kehittäminen johti kaupungin oman toiminnan tehostumiseen. ”Oman tuotannon ja yksityisten yrittäjien työt tehdään samalla laatutasolla ja samoilla tarjouspyyntö-, sopimus- ja työmaakokouskäytännöillä. Yksityisten ja oman tuotannon palveluiden laatu- ja hintakehitystä on seurattu vuosittain 2002 lähtien. Alussa oma tuotanto oli 120 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Nyt olemme päässeet 10–15 prosentin eroon, mikä on huikea saavutus. Olemme myös onnistuneet pitämään hinnat kurissa, eli ne eivät ole nousseet viime vuosina.” Eläkepoistumaa on käytetty lähes maksimaalisesti yli kymmenen vuotta. Oman tuotannon henkilömäärä on pienentynyt yli 200 henkilöllä ja kalustomäärä on puolittunut. Poistuma on korvattu yksityisellä palvelutarjonnalla.

Tehdään entistä fiksummin Jotta hintoja voitaisiin vertailla, toiminnan ohjaamiseen tarvitaan Matinheikin mukaan yhtenäiset sopimukset, asiakirjat, laatu-

vaatimukset ja työmaakäytännöt. Kustannuseroihin vaikuttavat kiinteät kustannukset, kuten toimipisteiden, kaluston, tukitoimintojen ja henkilöstö määrä. Oulussa mietittiin yhdessä henkilöstön kanssa, miten asioita voitaisiin tehdä fiksummin. ”Kun esimerkiksi huomasimme, että aamuisin kello 7.30 puisto-osasto hakee roskat pois omalta alueeltaan ja varttia ­myöhemmin katuosasto teki saman omal­ ­ta alueeltaan, mietimme, olisiko fiksumpaa hoitaa homma yhdellä porukalla. Näinhän se oli ja näin myös tehtiin.”

Ei mikään uskon asia Matinheikki muistuttaa, ettei kyse ole vain rahasta, vaan myös laadusta ja ammattiylpeydestä. Työn kehittäminen on ollut koko henkilöstöä voimaannuttava tekijä. ”Olemme satsanneet työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen paljon, minkä ansiosta sairauspoissaolot ovat pienentyneet merkittävästi ja työtyytyväisyys kasvanut. Säästöä on kertynyt eläkepoistuman kautta 20–25 prosenttia, joten emme ole joutuneet turvautumaan irtisanomisiin.” Matinheikki suosittelee Oulun mallin kaltaista tilaaja-tuottajamallia kaikille. ”Tämä ei ole mikään uskon asia. Mallin tu­­ loksellisuutta ei myöskään tarvitse arvuutella, sillä meillä on näyttää selkeitä numeerisia säästöjä.”


14

INFRA-LEHTI


15

5/2 0 1 6

TOISINAJATTELIJA

123RF

TEKESIN INNOVAATIOSETELILLÄ PK-YRITYS VOI OSTAA 5 000 EUROLLA INNOVAATIO-OSAAMISTA. LUE LISÄÄ: TEKES.FI/RAHOITUS/PK-YRITYS/INNOVAATIOSETELI

Odotatko aggressiivisesti tarjouspyyntöjä?

INFRA-ALAA PIDETÄÄN muuttumattomuuden symbolina, jossa vain valtio ja kunnat ovat tilaajia ja urakointi on liiketoimintaa. Urakointi on kuitenkin eri asia kuin yrittäjyys. Urakoitsija tekee mitä pyydetään, yrittäjä yrittää muutakin. Emme kai me odota, että digitaalisuuden tulevat ratkaisut päättää ja tilaa vain valtio ja kunnat? Monen yrityksen strategia perustuu yhä pysähtyneisyyden aikaan: odotamme aggressiivisesti tarjouspyyntöjä. Markkinat eivät kuitenkaan varmasti kasva vain odottamalla maankaivua ja maansiirtoa. Kukaan ei tarvitse vuotta kestävää kiertotietä sillan korjauksen ajaksi. Kukaan ei tarvitse valokuidun kaivamista heti asfaltoinnin jälkeen.

Kaikki haluavat palvelua, uusia ideoita ja lopputuloksia mahdollisimman tehokkaasti.

MITEN VOIMME saada loppukäyttäjät oikeasti arvostamaan omaa aikaansa ja vaatimaan infrahankkeilta nopeutta? Voisimmeko tarjota esimerkiksi sosiaalisen median kautta loppukäyttäjille tietoa siitä, miten työt etenevät ja mitä mielenkiintoista eri työvaiheissa on edessä? Kaikkia kiinnostaa lähiympäristön uudistuminen. Jokaisella suomalaisella on vähintään yksi kännykkä tai tabletti. Kaikki ihmiset voi ta­­ voittaa. Haaste on saada ihmiset mukaan ideoimaan ja positiivisiksi infra-alan asiakkaiksi. Kohdistuuko aggressiomme sitten muutosten estämiseen vai innovaatioiden vaatimiseen? Voisimmeko tarjota laajempaa ­palvelua, tiedottamista, loppuasiakkaiden ­ideoi­mien uusien tarpeiden täyttämistä? INNOVAATIO ON kaupallistettu idea – ei siis pelk­ ­kä tutkimustulos vaan mikä tahansa idea, jonka voi kaupallistaa. Tehdään infra-alasta uu­­distusten mahdollistaja ja otetaan loppukäyttäjät ideointiin mu­­kaan. Tilaajatkin ovat heräämässä pyytämään uusia ehdotuksia. Tässä on nyt alan mahdollisuus muut­­taa asennetta ja imagoa. Kaikissa yrityksissä, joita olen ollut johtamassa, parhaat tulokset on saatu liiketoimintaa lisäämällä, ei kustannuksia säästämällä. Jokaisen on päätettävä, onko intohimona museoida urakointi vai uudistaa liiketoiminta. Haastan infra-alan urakoitsijoita ja kaikkia toimijoita yrittäjiksi ja tulevaisuuden tekijöiksi. Aletaan vaikka Tekesin innovaatiosetelin avulla miettiä tulevaisuuden liiketoimintoja.

Tekstin takana JUHA NURMELA

INFRA-ALA ON yksi mielenkiintoisimpia tulevaisuuden aloja. Ennen infraksi luettiin suurin piirtein vain maantiet, rautatiet ja vesitiet. Oi­­ keasti ala on kaikkea sitä, mikä palvelee alustana ihmisiä. Meidän pitää vain ideoida alalle avoimesti uutta ja tehdä siitä vielä innostavampi. Kaikki toistavat, että digitaalisuus muuttaa maailman – ja ovat siinä todellakin oikeassa. Mutta kuka tekee alustan, jolla bitit kulkevat? Se on tietysti meidän toimialamme. Odotammeko siis tarjouspyyntöjä? Digitaalisesta liiketoiminnasta on sa­­nottu, että se on maailman ainoa toimiala, jossa raaka-ainemäärä kasvaa. Kaikki muut raaka-ai­neet ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? vä­­henevät käytettäessä, mutta MENE BLOGIIN datan määrä kasvaa, mitä INFRARY.WORD­ PRESS.COM JA OTA enem­­­­män sitä käytetään. KANTAA. Voisiko siis digitaalisuus olla inf­ra-alan mahdollisuus?

Ari Ahonen TkT Ari Ahonen toimi pitkään johtotehtävissä rakennuttamisen, rakennus­liiketoiminnan ja kiinteistönpidon parissa. Toisen uran Ahonen on teh­ nyt innovaatioalalla: ensin Tekesin johtajana ja viimeksi rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) toimitusjohtajana. Nyt Ahonen on yhdistänyt johtamiskokemuksensa palveluiksi, joita hän tarjoaa Innovation Heaven -yrityksessään.


16

VARKAUS VALITSI VAHVAN LÄÄKKEEN

Varkauden kaupunki teki diagnoosin taloustilanteestaan ja valitsi hoidoksi lääkkeistä väkevimmän: teknisten töiden täysulkoistuksen. Säästöjä tuli ja laatukin parani. TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: 123RF JA VARKAUDEN KAUPUNKI

INFRA-LEHTI


17

5/2 0 1 6

Ulkoistaminen toi kaupungin kassaan 600 000 euron vuosisäästön. Laatutaso parani.”

E TOIMIVA TROPPI. Omiin koneisiin, halleihin ja henkilöstöön sidottuja resursseja vapauttamalla Varkauden kaupungille jää 600 000 euroa vuodessa muuhun käyttöön. Palvelujen ulkoistamisessa tärkeintä on luottamus.

nsin muuttui väritys ja nimi koneiden kyljessä. Vähitellen katukuvaan alkoi ilmestyä uudempaa kalustoa. Nämä olivat ensimmäisiä merkkejä, joista Varkauden asukkaat huomasivat kaupungin teknisten palvelujen tuottajan muuttuneen. Pian kaupungin suunnalle alkoi tipahdella myönteistä palautetta. Viheralueet olivat muuttuneet siistimmiksi, ja lumien aurauksen koettiin toimivan aiempaa paremmin. ”Teknisten palvelujen ulkoistaminen toi kaupungin kassaan 600 000 euron säästön vuositasolla. Samalla laatutaso parani”, Varkauden tekninen johtaja Arto Lehtonen tiivistää. Päätös teknisten palvelujen ulkoistamisesta syntyi Varkaudessa jo vuonna 2007. Puunjalostusteollisuuteen vahvasti nojaavan kaupungin talous oli ajau­tunut syöksykierteeseen muun muassa tehtaiden irtisa­ nomisten vuoksi. Uusi kaupunginjohtaja Hannu Tsu­­­­ pa­­ri velvoitti hallintokunnat valmistelemaan mittavan säästöohjelman. ”Teknisten palvelujen ulkoistus oli osa laajempaa kokonaisuutta. Ohjelmaan oli koottu toimenpiteitä kaikilta toimialoilta”, Lehtonen muistelee. Ajatus ulkoistamisesta heräsi koulun penkillä. Lehtonen oli paria vuotta aiemmin suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja selvittänyt päättötyönään teknisen toimen tehostamisen mahdollisuuksia. Päättötyön havaintojen pohjalta ulkoistus nousi yhdeksi vaihtoehdoksi. >>


18

INFRA-LEHTI

Pitkäaikaistyöttömät kaupungin hommiin?

Työllistäminen huolettaa Varkauden päättäjiä Ulkoliikuntapaikkojen hoito päätettiin irrottaa Varkauden ulkoistetusta infraurakasta ja palauttaa kaupungin työksi aiemmin tänä vuonna. Taustalla oli huoli pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Synergiaetu painoi vaa'assa, kun Var­ kauden ulkoliikuntapaikkojen hoito päätettiin palauttaa kaupungin omiksi töiksi; sisäliikuntapaikkojen hoito kun oli jo ennestään kaupungin kontolla. Työllistäminen on kuitenkin pitkään hiertänyt päättäjien mieltä. Ul­­kois­­­­ tettujen teknisten palvelujen toimin­ taan ollaan tyytyväisiä, mutta sa­­maan aikaan työttömyysaste on Var­­­­­­kau­ dessa korkea, liki 16 prosenttia. ”Kesätyöpaikat ja työllistäminen eivät enää ole meidän käsissämme. Isoja yhtiöitä ei kiinnosta vastuu paik­ kakunnan nuorista tai työttömistä”, kaupunginvaltuuston toinen varapu­ heenjohtaja Janne Kuronen (kd) arvioi. Tuoreimman kilpailutuksen valmis­ teluvaiheessa pohdittiin, voitaisiinko esimerkiksi nurmikoiden leikkuu pa­­

lauttaa kaupungin omaksi toiminnak­ ­si. Näin ei kuitenkaan tehty. ”Pelkäsimme epäselvyyksiä vas­ tuu- ja työturvallisuuskysymyksissä. Lisäksi meidän olisi pitänyt hankkia koneita ja kalustoa sekä järjestää työnjohto”, kaupungininsinööri Jani Viljakainen perustelee. Varkauden kaupunki maksaa 2,2 miljoonaa euroa vuodessa Kelalle työl­­listämissakkomaksua, koska kau­ pungissa on paljon pitkäaikaistyöttö­ miä. Kaupungin tehtäviin kuuluu kun­ touttavien palvelujen järjestäminen työttömille, mutta sen mahdollisuu­ det työllistää ovat rajalliset. Mikä voi­­si olla yritysten rooli? ”Infratyöhön tarvitaan aina paikal­ lisia tekijöitä, ja yritykset voivat työl­ listää alasta kiinnostuneita, vaikka koulutuskin puuttuisi. Jos kaupunki haluaa itse tukea esimerkiksi nuor­ ten kesätyöllistymistä, myös siihen jää yhä välineitä. Kaupunki voi vaikka lupautua maksamaan osan nuoren palkasta”, työnantajayrityksiä edus­ tavan INFRA ry:n työmarkkinapääl­ likkö Mika Kortene sanoo.

Kilpailutus valmisteltiin neuvottelemalla

Varkaudessa haluttiin edullisia tarjouksia. Siksi kaupunki oli valmis jakamaan myös riskejä.”

Varkauden ensimmäisen kilpailutuksen voitti YIT Rakennus vuonna 2009. Keväällä 2016 urakkaan tarttui Destia. Vuosien kokemus on osoittanut, että tehtyä päätöstä ei ole tarvinnut katua. Ulkoistusta lähdettiin viemään käytäntöön kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka osoittautui hy­­ väksi valinnaksi. Käytännössä kaupunki kutsui ensin urakasta kiinnostuneet yritykset työpajoihin muotoilemaan yh­­des­ ­sä tarjouspyynnön sisältöä. Jos tilaaja sysää kaikki riskit urakoitsijalle, se näkyy väistämättä urakkahinnassa. Varkaudessa haluttiin edullisia tarjouksia. Sen vuoksi kaupunki oli valmis jakamaan myös riskejä. Esimerkiksi urakkahinta päätettiin sitoa maarakennuskustannusindeksiin. Näin huomioitiin talouden kehittyminen pitkän sopimuskauden aikana. Lisäksi kaupunki maksaa urakasta tasasummat kuukausit-

TÄTÄ HOITAA NYT FIRMA. Varkauden kaupunki ulkoisti tekniset palvelut seitsemän vuotta sitten. Nyt ollaan jo toisella sopimuskaudella. Henkilöstö ja päättäjät saatiin muutoksen taakse avoimella keskustelulla ja asioiden huolellisella valmistelulla.

tain, vaikka kesäkunnossapito on talvikunnossapitoa edullisempaa. ”Urakka alkoi keväällä. Urakoitsija sai kesän aikana puskuria omaan kirjanpitoonsa ennen kalliimman talvikauden alkua. Urakoitsijat ovat antaneet tästä kiitosta”, kaupungininsinööri Jani Viljakainen tiivistää. Neuvottelussa urakka-aika täsmentyi seitsemään vuoteen. Sen nähtiin mahdollistavan urakoitsijalle koneinvestointien kuoletus urakka-aikana. Vakuudet asetettiin maltillisiksi. Kaupungin omistuksessa ollut varikko vuokrattiin urakoitsijalle. Käyttöomaisuus myytiin tasearvosta. Asfaltointityöt jätettiin urakasta pois, koska ne toimivat jo ennestään hyvin laajemman hankintarenkaan osana.

Laatu parani Laatu parani infrapalvelujen ulkoistamisen myötä. Tätä selittää kaupungin palvelujen tarkka läpikäyminen ja dokumentointi tarjouspyyntövaiheessa. Laatu


19

5/2 0 1 6

Varkaus lukuina

•• •• •• •• •• sidottiin kilpailutuksessa esimerkiksi viheralueiden hoidon virallisiin laatuvaatimuksiin. ”Aiemmin työt tehtiin enemmän tai vähemmän perstuntumalla. Nyt tarjouspyynnössä määriteltiin selkeät rajat, joita on pystytty seuraamaan”, Viljakainen­ kuvaa. Matkan varrella kaupungin edustajat ovat kirjanneet muistiin kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Ne pyritään huomioimaan kilpailutuksessa, jotta toimivia malle­ ­ja ei menetetä, vaikka urakoitsija vaihtuisi. Varkauden saama 600 000 euron säästö on merkittävä suhteessa urakan kokonaislaajuuteen eli 3,8 miljoonaan euroon. Säästöä arvioitaessa otettiin huo­ mioon ulkopuolisen tuottajan valvomiseen tarvittava resurssit. Säästöä selittää osaltaan markkinoiden toimivuus. Vuonna 2009 tarjoajia oli kolme. Vuoden 2016 kilpailutuksessa kaupunki sai neljä tarjousta. Kilpailu pitää hinnat kurissa.

Perustettu 1929, kaupunkioikeudet 1962 Sijainti Pohjois-Savon maakunnassa valtateiden 5 ja 23 risteyksessä Asukasluku noin 21 600 Pinta-ala 524,93 km² Rantaviivaa 940 kilometriä Asukastiheys 60,7 asukasta/maakm² Tuloveroprosentti 20,75 Työttömyysprosentti 15,6 Työpaikkaomavaraisuus 111,5 % Taloudellinen huoltosuhde 191 (vrt. koko maa 141)

Henkilöstö ja päättäjät saatiin mukaan Varkaus on vahvasti vasemmistolainen kaupunki. So­siaalidemokraatit ovat suurin ryhmä valtuustossa, ja vasemmistoliitollakin on vankka kannatus. Julkisten palvelujen ulkoistukset ovat perinteisesti olleet vaikeita poliittiselle vasemmistolle. Varkaudessa vasemmisto siunasi Suomen mittakaavassa harvinaisen laajan teknisten palvelujen ulkoistuksen. Liikkeenluovutuksen hetkellä 32 kaupungin teknisen toimen työntekijää siirtyi urakan voittaneen YIT:n palvelukseen. Sopimuksessa turvattiin henkilöstön työsuhdeturva kahdeksi vuodeksi. Avain henkilöstön sitouttamiseen oli pääluottamusmiehen ottaminen mukaan urakoitsijoiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Ratkaisu mahdollisti kipukohtien läpikäymisen jo ennalta. ”Valtuutimme teknisen henkilöstön pääluottamusmiehen neuvottelemaan yhdessä kaupungin kanssa henkilöstöasioissa tulevan työnantajan kanssa. Kau-

Infratyöhön tarvitaan aina paikallisia tekijöitä.”

>>


20 P E K K A M A K KO N E N

INFRA-LEHTI

VAIN OTETTU LÄÄKE AUTTAA. Monissa kunnissa Varkauden taloutta tervehdyttänyt malli kiinnostaa virkamiehiä, mutta päättäjien sitouttamisessa riittää vielä töitä.

VÄHEMPIKIN RIITTÄÄ. Kaupungininsinööri Jani Viljakainen uskoo, että jo osittaistenkin ulkoistusten kautta olisi mahdollista saada säästöjä aikaan kunnissa.

pungininsinöörin kanssa keskityimme neuvottelemaan teknisistä asioista”, Arto Lehtonen kertoo. Luottamushenkilöiden sitoutumista selittää eniten kaupungin vaikea taloustilanne. Vaikka kaikki eivät suhtautuneet ulkoistukseen suopeasti, parempiakaan keinoja talouden tasapainottamiseen ei löydetty. ”Kunnia kuuluu kaupunginjohtajalle. Hän toi asiaa esille päättäjille jatkuvasti eri tilanteissa”, Arto Lehtonen sanoo. Myös luottamushenkilöiden keskuudesta nousee kiitosta kaupunginjohtajalle prosessin läpiviemisestä. Poliittiset ryhmät olivat tietoisia, missä mentiin ja miten päämäärää tavoiteltiin. Keskustelua kiitetään avoimeksi.

Ongelmat on pystytty ratkaisemaan paikallisesti Mikä on kaikkein tärkein ulkoistamisesta saatu oppi? Mallin ideoinut Lehtonen nostaa ensimmäisenä esiin keskinäisen luottamuksen rakentamisen. Luottamus tarkoittaa sitä, että tilaaja ei etsimällä etsi tilaisuutta urakoitsijan moittimiseen. Vastaavasti urakoitsija ei hae sopimuksesta porsaanreikiä.

Aukottomia urakkasopimuksia ei ole olemassa vähänkään monipuolisemmissa urakoissa.”

”Aukottomia urakkasopimuksia ei ole olemassa vähänkään monipuolisemmissa urakoissa”, Lehtonen muistuttaa. Käytännössä havaitut ongelmat on pystytty ratkaisemaan paikallisesti ruohonjuuritasolla säännöllisissä työmaakokouksissa. Urakan valvontaan ei ole tarvinnut panostaa niin paljon, kuin olisi voinut odottaa. Lehtonen on käynyt luennoimassa ja konsultoimassa kuntakollegoitaan ympäri Suomea. Hänen kokemuksensa mukaan virkamiehet ymmärtävät, että palvelujen ulkoistus voisi olla usein järkevää. Asia kuitenkin yleensä pysähtyy poliittiseen päätöksentekoon. Ulkoistuksiin ei uskalleta lähteä, vaikka on toteutettu kalliita selvityksiä niiden eduista. Kunnan henkilöstö tai paikalliset yritykset voivat nähdä ulkoistuksen uhkana. ”Ulkoistamisesta on myös negatiivisia esimerkkejä. Sellaisen kohdalla päättäjien ja virkamiesten on katsottava peiliin ja kysyttävä, osattiinko ulkoistus tehdä oikein.” ”En tiedä, oliko meillä tuuria vai ammattitaitoa, mutta kunnallistekniikan osalta koen, että onnistuimme”, Lehtonen tiivistää.


21

5/2 0 1 6

Näin se meni Varkauden kunnallistekniikan palveluntuotantoa ulkoistettaessa liikkeenluovutus sisälsi

•• ••

liikenneväylien kunnossapidon viherympäristön kunnossapidon työmaamittaukset kunnallistekniikan rakentamisen.

Asfaltointi on rajattu urakasta pois.

Pienet ja keskisuuret kunnat etujoukkona

Ulkoistaminen on kasvava trendi Kuntien infrakilpailutuksia aitiopaikalta seuraavan Navico Oy:n Teemu Perälä herättelee kuntien teknisen toimen johtoa pohtimaan palveluntuotannon tulevaisuutta. ”Teknisen sektorin viranhaltijoilla pitäisi olla visio, missä halutaan olla viiden vuoden päästä. Jos päättäjät eivät anna poliittista mandaattia etenemiseen, voi ainakin sanoa, että on yrittänyt”, projektipäällikkö Teemu Perälä sanoo.

Perälä kertoo, että erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat poh­ tivat nyt palvelujen ulkoistamista. Tyypilliset urakat koskevat esi­ merkiksi katujen ja kevyen liiken­ teen väylien kesä- ja talvihoitoa. Usein siihen liitetään myös viher­ alueiden hoito. Perälän mukaan kunnissa on huomattu, että oma tuotanto ei pysty kilpailemaan ostopalvelu­ jen kanssa. Esteenä kumppanien hyödyntämiselle on usein kuiten­ kin pelko paikallisten yrittäjien syrjäyttämisestä.

”Kilpailutus voidaan suunnitel­ l­a niin, että myös pienemmät pai­ kalliset yritykset pystyvät osallis­ tumaan siihen. Toisaalta paikalli­ set yritykset voisivat osallistua kilpailutukseen yhteistarjouksel­ ­la”, Perälä muistuttaa. Navico Oy kilpailuttaa yhdessä kuntien kanssa infraan liittyviä palveluja ja tekee muun muassa teknisen toimialan kehittämissel­ vityksiä. Yrityksen asiantuntijat ovat kehittäneet laatulupauskon­ septin laadun arviointiin tekni­ sissä urakoissa.

”Laatua on hankalaa arvioida urakoitsijoiden lähettämien laa­ tusuunnitelmien pohjalta”, Perä­ ­lä sanoo. Laatulupauksessa urakoitsijat antavat itselleen laatupisteitä tilaajan määrittelemän mittaris­ ton mukaisesti. ”Tämä on keveä, nopea ja yksi­ selitteinen systeemi, josta on han­ kalaa valittaa markkinaoikeu­­­­teen. Tilaajat ovat kokeneet mallin mie­ lekkääksi.” Lisää näkökulmia aiheeseen: www.infra.fi/resepti

JANI VILJAKAINEN

PEILIN ETEEN. ”Ulkoistamisesta on myös negatiivisia esimerkkejä. Sellaisen kohdalla päättäjien ja virkamiesten on katsottava peiliin ja kysyttävä, osattiinko ulkoistus tehdä oikein”, tekninen johtaja Arto Lehtonen tiivistää.


22

INFRA-LEHTI

VAPAUS! Hankintalaki antaa vapautta tehdä hankintoja omalla tyylillä, kunhan hankintatapa ja tarjousten vertailukriteerit on läpinäkyvästi kuvattu ja perusteltu.


23

5/2 0 1 6

JULKISISTA HANKINNOISTA joustavampia Hankintalain muutoksilla tavoitellaan parempaa tuottavuutta. Lain odotetaan tulevan voimaan uudistuneena viimeistään ensi keväänä. TEKSTI: RISTO PESONEN, KUVAT: 123RF

HANKINTALAKIUUDISTUSTA työ- ja elinkeinoministeriön ohjausryhmässä seurannut Hannes Snellman Oy:n asianajaja Mika Pohjonen pitää vanhan lain suurimpana heikkoutena sen vaatimaa hyvin muodollista hankintamenettelyä. Lain uudistuessa astutaan kohti kehittyneempiä hankintatapoja. ”Kansallisten hankintojen kilpailutusmenetelmiä joustavoitetaan, innovaatiokumppanuus tulee mahdolliseksi ja neuvottelumenettelyn käyttöä voi laajentaa. Nämä ovat merkittäviä parannuksia, joskin viimeksi mainitussa myös prosessin ohjeistus tiukentuu”, Pohjonen tarkentaa. ”Keskusteluja vaativat vielä in-house-kysymys sekä hallituksen kaavailema uusi valvontaviranomainen, joka näyttäisi lisäävän hallinnollista taakkaa. Meidän nähdäksemme nykyisen tasoinen valvonta riittäisi”, Hankinnan ohjaus -yksikön päällikkö Virpi Kangasniemi Liikennevirastosta arvioi.

Kuntien tuotantoyksiköt kilpailevat jatkossakin Pahin kipupiste lainvalmistelussa on ollut julkisen sektorin kuten kuntien omien tuotantoyksiköiden toiminta vapailla kilpailumarkkinoilla. Elinkeinoelämä sulkisi in-house-yksiköt mieluusti pois urakkakisoista, mutta uusi laki antanee niille mahdollisuuden ottaa liikevaihdosta 5 prosentin siivu kilpailumarkkinoilta, kuitenkin enintään 500 000 euron arvosta. EU-direktiivi mahdollistaisi 20 prosentinkin. ”EK:n kanta on jyrkkä ja myös RT haluaisi pitää julkisen sektorin jopa kokonaan pois kilpailumarkkinoilta. Emme koe oikeaksi, että yksiköt, jotka itse toimivat suljetussa markkinassa, saavat samanaikaisesti tulla sotkemaan urakoitsijoiden kilpailukenttää. Kyse

on kilpailuneutraliteetin toteutumisesta”, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Juha Terho perustelee. Myönteisenä pyrkimyksenä laissa hän korostaa suositusta, joka ohjaa hankintayksiköt tutustumaan yritysten arkipäivään tekemällä markkinakartoituksen ennen hankintamenettelyn alkua. ”Kun hankintayksiköt ovat paremmin tietoisia työtilanteesta, kustannustasosta ja urakan jakamismahdollisuuksista, tarjousprosessin läpimeno varmistuu ja tavoitteisiin päästään paremmin niin työn sujuvuuden kuin lopputuloksenkin osalta. Nyt rohkeasti vaan, puolin ja toisin, selvittämään näkymiä!” Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen korostaa julkisessa kilpailuttamisessa valintaperusteiden läpinäkyvyyttä. ”Jouston lisääminen ja neuvottelumenettelyiden keventäminen on selkeä parannus. Niiden menestyksekäs käyttö ja luottamuksen säilyttäminen urakoitsijakenttään päin asettaa tilaajille kuitenkin kasvavan paineen määritellä kriteerit siten, että kaikkien on helppo hyväksyä tehdyt valinnat. Olisihan se alalle etu, jos saataisiin lyhennettyä allianssimalleissa käytetyt kuukausien valintaprosessit, joihin on sidottava nimillä runsaasti henkilöstöä.”

Kun tilaajat ovat tietoisia markkinatilanteesta ja urakan jakamismahdollisuuksista, tavoitteisiin päästään paremmin.”

Innovaatiokumppanuus tukee kehitystä Täysin uutena hankintamuotona uusi hankintalaki tarjoaa innovaatiokumppanuutta. Sitä käytetään neuvottelumenettelyn tyyppisesti, mutta se koskee sellaisia tuotteita, palveluita tai urakoita, joita ei ole markkinoilta saatavilla. Suurin muutos aikaisempaan tilaajan ja toimittajan yhteiseen tutkimus- ja kehitystyöhön on se, että syn-

>>


24

INFRA-LEHTI

WIN-WIN. Miksi sanella, miten työ tulee tehdä, kun voi ottaa myös palvelun tarjoajan ällin käyttöön? Fiksuimmat hankinnat syntyvät yhteistyössä.

tyvää uutta ratkaisua ei tarvitse kilpailuttaa laajalti, vaan hankintasopimus tehdään innovaatiokumppanin kanssa. ”Ja innovaatio on direktiivissä määritelty hyvin laajasti. Teknisten ratkaisuiden ohella se voi esimerkiksi edesauttaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista tai sillä voi olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Menettelylle löytyy varmasti käyttöä ja se tulee kehittämään rakentamista”, arvioi Mika Pohjonen. Uuden menettelyn käyttöönotto vaatii aina opettelua. Virpi Kangasniemi epäilee haasteita tulevan, koska kukaan ei tiedä, miten menettelyä sovelletaan. ”Katsotaan, kuka ehtii ensimmäisenä käyttämään innovaatiokumppanuutta. Liikennevirasto pilotoi dynaamisen hankintajärjestelmän, joten virastossa on kyllä tahtoa uusien menettelyjen kokeiluun. Infran puo­­lella tätä kumppanuutta voisi käyttää vaikkapa radan kunnossapitoon tai turvalaitteisiin liittyvien pilottien tai keksintöjen hankinnassa.”

Kilpailuetu syntyy kehitystyön tuloksista Destian Hannu Leinosen mukaan mukaan innovaatiokumppanuus on lähtökohtaisesti hyvä suuntaus. Kumppanuus antaa toivottavasti oikeasti mahdollisuuden rakentaa kilpailuetua. ”Markkina on pikemminkin toiminut niin, että jos joku kehittää kilpailukykyä parantavan menetelmän tai ratkaisun, se pyritään yleistämään kaikille. Ja jos tämä ei onnistu, pyritään estämään ratkaisun käyttö.” Leinonen ei pidä perusteltuna, että mitään hankintamuotoja käytetään siksi, että se on muodikasta. Eikä varsinkaan siten, että niillä tosiasiallisesti mahdollistetaan siirtyminen objektiivisesta valintaprosessista subjektiiviseen, jolloin läpinäkyvyys kärsii. ”Uudessa laissa painotetaan esimerkiksi hankintojen pilkkomista ja laadun preferointia hinnan kustannuksella, mutta ne ovat kuitenkin vain suosituksia, eikä tehdyistä ratkaisuista voi niiden osalta valittaa. Pitää myös estää älyttömyydet, kuten yhteisösakko yksioikoisena kilpailusta poissulkemisen perusteena.”

Innovaatio on direktiivissä määritelty hyvin laajasti. Teknisten ratkaisuiden ohella se voi esimerkiksi edesauttaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista.”

Isoissa organisaatioissa yksilön virhe voi Leinosen mielestä johtaa kohtuuttomuuteen muun organisaation osalta. Eri juttu on, jos osoitetaan, että toiminta on ylhäältä määrätietoisesti johdettua, tai että rikoksiin syyllistyneitä ei saada organisaatiosta ulos.

Urakoita jakamalla tilaa pienille Uudessa laissa on pyritty helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyä. ”Kaikki toimet, joilla kilpailua avataan, ovat hyvä asia pk-yritysten kannalta. Nykymuotoista allianssia kevyempi yhteistyömalli olisi pienempien urakoitsijoiden kannalta mielekäs hankintamenettely. Allianssit vaativat isot panostukset jo tarjousvaiheessa, eikä pienemmillä toimijoilla ole mahdollisuutta osallistua näihin, vaikka vaatimukset täyttyisivätkin”, Pohjola Rakennus Oy Infran toimitusjohtaja Kalle Tamminen kertoo. Tilaajalle tulee myös mahdollisuus jakaa urakoita pienemmiksi osasiksi ja saada siten lisää kilpailua. Hankintayksiköiden tulee olla Kalle Tammisen mielestä kuitenkin tarkkana, jotta projektinhallinta ei kärsi liiallisesta jakamisesta. Urakkamuotojen ja -laajuuksien pitää olla tarkoituksenmukaisia. ”Joustavuus hankintamenettelyissä on mielestäni kaikkien toimijoiden kannalta hyvästä, kuten myös hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen. Innovaatiokumppanuus puolestaan vaikuttaa positiivisesti koko alan tuottavuuteen ja kilpailuetu syntyy niille, jotka panostavat kehitykseen.”

Jakaminen on taitolaji Juha Terho pitää urakoiden jakamisessa tärkeänä tavoitella järkevää paloittelua, joka antaa erikoistuneille pienyrityksille mahdollisuuden tarjota osaamistaan. ”Uskomme, että hankintayksiköt kyllä osaavat ja haluavat jakaa urakoita sellaisiin osiin, että kokonaisuus voidaan hallita järkevästi projektinjohtomielessä” Virpi Kangasniemi kertoo, että Liikenneviraston hankinnoissa jakamatta jättäminen voi olla perustel-


25

5/2 0 1 6

Katsotaan, kuka ehtii ensimmäisenä käyttämään innovaatiokumppanuutta.”

tua etenkin liikenneväylien kehittämishankkeissa, joissa hankinnan riittävä koko mahdollistaa innovatiivisen ja tehokkaan toteutuksen. Samoilla linjoilla on Destian Leinonen, joka pitää sudenkuoppana sitä, että liian pienissä tai epäloogisissa kokonaisuuksissa hukataan suuruuden ekonomia ja tehdään hommasta yhteiskunnan kannalta kallista. ”Laki on EU:sta lähtöisin, ja siellähän suuri urakka on satoja miljoonia tai miljardi. Rakentamisen suuruuden ekonomia on projektin kokoekonomiaa, ei yrityksen kokoekonomiaa.”

Tilaajalle lupa kehittää hankintamenettelyjä Pk-yrityksiä tukevana lisämenettelynä Mika Pohjonen kertoo lakiin sisältyvästä pienhankintojen puitejärjestelystä, joka ei ole ollut julkisuudessa paljon esillä. ”Valittuaan yhdestä muutamaan yritystä puitejärjestelykumppanikseen tilaaja voi näistä kumppaneista valita toteuttajan alle 150 000 euron pienurakkaan.

Tässäkään ei silti saa mennä paikallisten yritysten suosimiseen. Siinä suhteessa laki ei salli poikkeamia. Suuremmat urakat tulee puitejärjestelyn sisällä tilata esimerkiksi ranking-listan tai kevennetyn kilpailutuksen kautta.” Uusi laki antaa tilaajalle vapauden kehittää omiakin hankintamenettelyjään. Kun ollaan alle 5 225 000 euron kynnysarvon urakoissa, ei olla sidottuja vanhoihin malleihin. ”Tilaaja saa aina käyttää neuvottelua tai kehittää oman kilpailutusversionsa, kunhan kertoo siitä etukäteen ja etenemisvaiheet ovat selvillä. Hankintayksikkö voi esimerkiksi pyytää työstä kirjalliset tarjoukset ja valita tarjoajista kaksi yritystä, joiden kanssa jatketaan neuvotteluja.” Tämä tuo nykymuotoon verrattuna joustavuutta ja mahdollistaa oma-aloitteellisuuden myös urakoitsijoilta. Heiltä odotetaankin ehdotuksia urakan jakamisesta ja realistisista aikatauluista. Hyöty tulee olemaan molemminpuolinen.

Välivaihe venähtää Julkisten hankintojen lain voimaantuloa on hidastanut etenkin julkishallinnon ja elinkeinoelämän näkemyserot ns. in-house-yksiköiden kilpailuasemasta.

KOTIIN PÄIN. Taitava ostaja paloittelee hankkeen niin, että paikallisosaajatkin voivat tarjota. Kun markkinat toimivat, kunnan verokertymä kasvaa.

Jähmeä eteneminen viivästyttää lakiuudistusta lähes vuodella ja rakennusala saa odottaa vieläkin tovin EU-direktiiviin perustuvan lain tuomia parannuksia. Eduskunnan päätösten arvioidaan syntyvän helmikuussa, kuitenkin viimeistään ennen vappua. Lainvalmistelun viivästyminen synnytti välivaiheen, joka päättyy vasta lain astuessa voimaan. Välivaiheen aikana hankintayksiköiden on noudatettava nykyistä lakia tiukempia direktiivin säännöksiä, koska ne ovat ehdottomia, mutta toisaalta myös lakia, jos se on direktiiviä tiukempi. Ilmeisesti välivaihe sujuu ongelmitta, sillä markkinaoikeuteen ei ainakaan Hannes Snellmanin asianajaja Mika Pohjosen tietojen mukaan ole tullut valituksia. Kuitenkin välivaiheessa 5 225 000 euron ylittäviä hankkeita koskee kaksi tärkeää velvoitetta: Tarjousasiakirjat tulee julkaista sähköisesti ja ne pitää olla netissä heti kaikkien saatavilla rajoituksetta. Tätä lienee noudatettu varsin hyvin. Toisen velvoitteen osalta käytäntö on vaihdellut. Sen mukaan EU-kynnysarvon ylittävissä hankkeissa kaikkien tarjoajien tulisi osoittaa tilaajalle soveltuvuutensa käyttäen hankalaksi koettua 20-sivuista ESPD-lomaketta. ”Hankintayksiköt ovat vielä käyttäneet vanhojakin menettelyjä, kun ne ovat epäilleet ESPD-lomakkeen olevan tarjoajille liian vaikeaselkoisen. Parannusta tulee, kun lomakkeesta saadaan uusi versio tämän vuoden puolella”.


26

INFRA-LEHTI


27

5/2 0 1 6

INFRA ry:n sidosryhmäkysely Vastattuasi irrota sivu, taita, teippaa kiinni ja pistä postiin! Voit vastata myös netissä www.infra.fi. Kaikkien 31.12.2016 mennessä vastanneiden kesken arvomme 20 palkintoa. Pääpalkintona on 100 euron lahjakortti. 1) Miten hyvin seuraavat sanat kuvaavat INFRA ry:tä ja sen piiriyhdistyksiä? (1=Ei lainkaan, 2=Huonosti, 3=Kohtalaisesti, 4=Hyvin, 5=Erittäin hyvin) 1 2 3 4 5 Asiantunteva Yhteistyöhakuinen Palvelualtis Tuloksellinen vaikuttaja Minulle tuttu

5) Mitä terveisiä haluat lähettää INFRAlle ja sen vaikuttajille? Ajatuksesi liiton viestinnästä, markkinoinnista ja lehdestä?

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________ 2) Mihin suuntaan nämä asiat ovat kehittyneet INFRAssa ja piiriyhdistyksissä viiden viime vuoden aikana? (1=Selvästi heikompaan, 2=Heikompaan, 3=Ei muutosta, 4=Parempaan, 5=Selvästi parempaan suuntaan) 1 2 3 4 5 Asiantuntevuus Yhteistyöhakuisuus Palvelualttius Tuloksellisuus Tuttuus 3) Miten tiiviisti seuraat INFRA ry:n seuraavia viestikanavia? (1=En lainkaan, 2=Harvoin, 3=Jonkin verran, 4=Melko säännöllisesti, 5=Säännöllisesti) 1 2 3 4 5 Infra-lehti Infra.fi-nettisivut Facebook Twitter INFRAn blogi Muu some-kanava Uutiskirje (email)

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

6) Jos olet INFRAn jäsen, miksi kuulut liittoon? Muistatko jonkin konkreettisen tapauksen, jossa sait INFRAsta tärkeää apua?

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

4) Jos olet INFRAn jäsen, miten seuraavat väitteet pitävät mielestäsi paikkansa? (1=Ei lainkaan, 2=Huonosti, 3=Kohtalaisesti, 4=Hyvin, 5=Erittäin hyvin) 1 2 3 4 5 INFRAn jäsenyydestä on hyötyä Voisin suositella jäsenyyttä muillekin Kuluneen vuoden aikana olen saanut konkreettista apua jäsenyydestä

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________

TAUSTAKYSYMYKSET: Edustan ensisijaisesti... INFRA ry:n jäsenyrityksiä Muuta yrityskenttää

Valtionhallintoa Kuntaa, kuntasektoria

Järjestökenttää Koulutus- ja tutkimussektoria

Ostan työssäni infrapalveluja: kunnossapitoa, hoitoa tai rakentamista

Kyllä

En

Ikäni

50–59 v

Yli 60 v

Alle 30 v

30–39 v

40–49 v

Mediaa Jotain muuta

Yhteystieto, jolla minut tavoittaa, jos voitan arvonnassa:_______________________________________________________________________________________________________________________________


28

INFRA-LEHTI

Vastaanottaja maksaa postimaksun

INFRA ry Tunnus 5000086 00003 VASTAUSLÄHETYS


5/2 0 1 6

29


30

INFRA-LEHTI

VÄLITODISTUS HALLITUKSELLE

Purku-urakka puolivälissä? Sipilän hallitus otti yhdeksi kärkihankkeekseen byrokratian purkamisen. Miten työ etenee kaavoitusta ja rakentamista koskevien viranomaiskäytäntöjen ja lupamenettelyjen osalta? TEKSTI: JUHA SALMI, KUVA: TOMMI AHLBERG

RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N johtaja Anu Kärkkäinen ja INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurilan mukaan vielä on raivattava esteitä, jotta hallituksen norminpurkulinjaukset toteutuvat. Myönteisiäkin esimerkkejä on. Kärkkäinen pitää ympäristöministeriössä valmisteilla olevia uusia esteettömyysmääräyksiä pääosin selkeinä ja järkevinä. Lievennyksiä on tulossa varsinkin opis­ke­­lija-asuntoihin. Myötätuulessa on myös si­sä­mi­nisteriön hanke väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten keventämiseksi uudisraken­­­­­ta­misessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa e­­dus­­kun­­nalle vie­­lä syksyllä. ”Infra-alan kannalta on edistystä, että maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt on saatu yhteen. Jos rakennushankkeessa tai kiviainesten ottopaikalla tarvitaan sekä maa-aines- että ympäristölupaa, viime kesästä asti on riittänyt yhden luvan hakeminen. Mahdollisia valitusprosessejakin on yksi. Tämä vähentää päällekkäistä työtä niin lupien hakijoilta ja kuin myöntäjiltä”, Laurila lisää. Edistystä on sekin, että maakuntakaavoja ja kuntien yleiskaavoja ei enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Maankäyttö- ja rakennuslupapäätösten valitusten oikeudenkäyntimaksuja on korotettu ja elykeskusten poikkeustoimivalta on siirtynyt kunnille. Ympäristöministeriön KARALUSU-työryhmän kesäkuisen raportin toimenpide-esityksiä Kärkkäinen pitää sen sijaan monin osin riittämättöminä. Ely-keskusten rooliin ja valitusoikeuteen liittyy yhä epätietoisuutta. Hallitusohjelman mukaan keskusten valitusoikeutta rajoitetaan ja niiden rooli muuttuu konsultoivaksi. ”Virkamiehillä ja elinkeinoelämällä on eri näkemykset siitä, mitä tämä tarkoittaa. Meistä

valitusoikeus tulee joko poistaa tai siihen pitää tehdä merkittäviä rajauksia”, Anu Kärkkäinen sanoo. Hallitusohjelman mukaan kaavaprosessin viranomaiskäsittelylle ja valituslupapäätöksen saamiselle KHO:sta tulisi määräajat. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että valitukset pitkittävät rakennushankkeita merkittävästi myös jatkossa. ”Valituslupapäätös tulisi saada neljän kuukauden määräajassa, mutta valitettavasti näyttää siltä, että tämä ei toteudu. Myös siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen torpattiin YM:n teettämässä selvityksessä”, Kärkkäinen harmittelee.

Kunta, vaikuta rakentamisen hintaan! Kunnat ovat norminpurkutalkoissa yhtä tärkeässä asemassa kuin valtio. Nyt kuntien tulkinnat määräysten soveltamisessa poikkeavat liikaa toisistaan. Valtion on vaikea päästä kiinni esimerkiksi tonteille rakennettavien autopaikkojen määrään. ”Olemme ehdottaneet, että maankäyttö- ja rakennuslaissa voitaisiin ainakin yleisluontoisesti säätää, kuinka pitkälle suunnitteluratkaisujen yksityiskohtiin voi mennä kaavoissa. Jos kaavoittaja ’piirtää’ kaavaan rakennuksen yksityiskohtaisesti, kaavaprosessi hidastuu. Seuraa on usein poikkeuslupahakemuksia, mikä taas hidastaa hankkeita. Kustannukset voivat nousta niin, että hanketta ei ole järkeä toteuttaa. Yliyksityiskohtainen kaavoitus koskee vain muutamia kaupunkeja, mutta niiden osuus uusista rakennushankkeista on jo lähes puolet”, Kärkkäinen sanoo. ”Toisaalta samaan aikaan kaavoihin jää merkitsemättä maa-ainesten kierrätysalueet. Rakentamisen yhteydessä yli jääviä puhtaita maa-aineksia tulisi kierrättää uuteen käyttöön, mutta ilman kierrätysalueita

Jos kaavoittaja 'piirtää' kaavaan rakennuksen yksityiskohtaisesti, kaavaprosessi hidastuu.”


31

5/2 0 1 6

VÄLITODISTUKSEEN 7. Anu Kärkkäinen: ”Arvosanani perustuu toteutuneisiin TOIMII! Sanoista INFRA tekoihin on päätöksiin. Pohjois-Savon matkaa, mutta kiitettävään pääsee puheenjohtaja Kari per vuosi.” parantamalla numeron Vikelä (vas.) kertoo Juha Laurila: ”Moniyritasia on vielä täjien olevan Olen tyytyväiprosessissa. silti toiveikas siä YSAOn opiskelijoiden varsinkin yhden luukun periaatosaamiseen. Oikealla lupameteen toteutumisesta Pekka Lyytikäinen. nettelyssä.”

se ei onnistu. Päästöjen ja rakentamisen kustannusten hillitsemiseksi kaavassa voisi määritellä senkin, miten kaukaa rakentamisessa tarvittavaa kiviainesta voi rakennettavalle alueelle kuskata”, Laurila huomauttaa. Hyvänä esimerkkinä valtion ja kuntien tiivistyneestä yhteistyöstä Kärkkäinen ja Laurila pitävät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia MAL-sopimuksia, joita valtio on sopinut Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.

15 kohdan korjauslista INFRA ry on Juha Laurilan mukaan listannut 15 kehitysehdotusta, joilla rakentaminen nopeutuu ja halpenee ja päästöt vähenevät byrokratiaa purkamalla. Listalla kuvataan kunkin muutoksen hyödyt sekä ehdotus toteutustavasta. Ehdotukset koskevat valitusaikojen rajaamisen ohella esimerkiksi asfalttiasemien rekisteröintiaikoja, erikoiskuljetuslupia sekä kivenlouhinnan ja -murs­ kauksen ympäristönsuojelua. ”Moni ehdotus tähtää jätemateriaalien järkevämpään hyödyntämiseen, mikä loisi edellytykset kiertotaloudelle. Keskusteluja on käyty hyvässä hengessä. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhdistäminen tuntuu etenevän, mutta lupamenettelyn ja YVAn yhdistämisessä riittää vielä työsarkaa”, Laurila toteaa.

Luvat yhdeltä luukulta sähköisesti Isot toiveet kohdistuvat yhden luukun periaatetta julkishallinnossa koskevaan kärkihankkeeseen. Ympäristöministeriön lainsäädäntöhankkeella al­­ kava uudistus koskee muun muassa rakennuslupia, ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä ja ympäristövai-

Maa-ainesten ottolupa, ympäristölupa ja ympäristövaikutusten arviointi voisivat olla samassa paketissa.”

kutusten arviointia. Tavoite on, että hallituksen esitys yhdennetyistä ympäristömenettelyistä on eduskunnassa keväällä 2018. ”Kuulemisia ja hakemusasiakirjoja pitää yhdistää ja viranomaisten välistä yhteistyötä lisätä. Maa-ainesten ottolupa, ympäristölupa ja ympäristövaikutusten ar­viointi voisivat olla samassa paketissa. Yhdeltä luukulta saisi hankeluvan, joka sisältää monta pienempää lupaa”, Juha Laurila tiivistää. Sähköinen käsittely ja digitalisointi ovat yhden luukun periaatteen perusedellytys. On tärkeää, että kaikki luvat voi hakea sähköisesti ja prosessista tulee avoin ja läpinäkyvä. Hakija voi milloin vain tarkistaa, missä lupakäsittely etenee ja kuka sitä kulloinkin hoitaa. ”Parhaimmillaan lupahankkeella olisi koordinoiva viranomainen, ’projektipäällikkö’ joka pyörittää hankeluvitusta: kerää eri viranomaisten näkemykset ja lausunnot, asettaa aikataulun ja varmistaa, että se myös pitää. Ennakoitavuus ja etukäteistieto käsittelyajoista ovat yrityksille kaikki kaikessa.” ”Esimerkiksi rakennusmateriaaleja tuottava yritys voisi hoitaa koko hankkeen luvituksen sekä toiminnan aikaisten seurantatietojen, selvitysten ja raporttien toimittamisen yhden järjestelmän kautta. Toimitettu tieto olisi kaikkien viranomaistahojen käytettävissä ja hyödynnettävissä myös lupaa uusittaessa.” Anu Kärkkäinen muistuttaa vielä, että olisi hallitusohjelman hengen mukaista saada luvan käsittelylle määräaika. ”Jos viranomainen ei voi sitoutua hoitamaan asiaa tietyssä ajassa, olisi ainakin oltava palvelulupaus siitä, mitä tietyntyyppisen luvan hakeminen suunnilleen kestää. Turhat kyselyt viranomaisille vähenisivät, jos voisi luottaa hommien etenevän järkevästi ja kohtuuajassa.” >>


32

INFRA-LEHTI


33

5/2 0 1 6

Välitodistus hallitukselle – missä mennään nyt? SAKARI PIIPPO

Ensin lakimuutokset, sitten asenteet Kiriikö hallitus vielä kiitettävään arvosanaan? Miten hallitusohjelman poliittiset linjaukset etenevät käytännössä, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen? Hallitusohjelma: Kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa siirrytään menettelyyn, jossa valitusoikeus korkeimpaan hallin­ to-oikeuteen edellyttää ensin va­­­­litusluvan saamista. Ministeri Kimmo Tiilikainen: ”Valituslupajärjestelmän laajen­ tamista ympäristöasioihin on val­ misteltu ympäristöministeriön johdolla yhteistyössä oikeusmi­ nisteriön kanssa. Tarkoitus on ulot­­taa valituslupamenettely ym­­ päristönsuojelulain ja vesilain mukaisiin lupa-asioihin. Samassa yhteydessä päivitetään valituslu­ pamenettely maankäyttö- ja ra­­ kennuslain mukaisissa asioissa. Uudistuksen myötä valituslu­ pamenettelystä tulee pääsääntö kaikissa ympäristöasioissa. Ehdo­ tus hallituksen esitykseksi on läh­ dössä lausuntokierrokselle lop­ puvuodesta ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa kevätistunto­ kaudella 2017.” Hallitusohjelma: Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. KT: ”Professori Eija Mäkinen sel­ vitti ympäristöministeriön toi­ meksiannosta kunnallisvalituk­ sen muuttamista hallintovalituk­ seksi. Selvityksen johtopäätös oli, että muutos ei jouduttaisi merkit­ tävästi kaavoitusta. Hallintovali­ tukseen siirtyminen voisi lopulta toimia hallitusohjelman tavoit­ teen vastaisesti eli käytännössä pidentää kaavoitusaikoja.” Hallitusohjelma: Ely-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamis-

asioissa muutetaan VAIN MUUTOS PYSYY. Hallitus esitkonsultoivaksi. tää ympäristöasioihin KT: ”Ympäristömi­ tulevaisuudessa kahta merkittävää toimijaa: maakunnisteriön asetta­ tia ja uutta valtion lupa-, massa työryhmässä ohjaus- ja valvontavirastoa, ministeri Kimmo on valmisteltu ehdo­ Tiilikainen kertoo. tus maankäyttö- ja rakennuslain muutok­ siksi, joilla to­­teutetaan hal­ litusohjelman ta­­voitteita kaavoi­ tuksen ja ra­­ken­­tamisen menette­ lyjen sujuvoittamiseksi. Ely-keskusten valvontatehtä­ tettavia määräaikoja on tarkas­ vää ehdotetaan rajattavaksi niin, teltu YVA-menettelyä koskevassa että keskukset valvoisivat jat­ lainsäädäntöuudistuksessa. Jo kossa kuntien alueidenkäyttöä ja nykyisessä YVA-laissa on säädetty rakentamista vain siltä osin kuin määräajat keskeisille viranomais­ ratkaisulla on valtakunnallisia tai vaiheille, kuten lausunnon anta­ merkittäviä maakunnallisia vai­ miselle. kutuksia.” Määräaikojen vaikutusta käsit­ telyaikoihin tarkastellaan myös Hallitusohjelma: Ely-keskusten ympäristöllisten menettelyjen valitusoikeutta kaavapäätök- yhden luukun hankkeessa. Siinä sistä rajoitetaan. kiinnitetään huomiota toimin­ KT: ”Ely-keskukset hakivat tojen aloittamista edeltävien eri vuonna 2015 kho:lta muutosta menettelyjen kokonaiskestoon. vain yhteen asiaan maankäyttö- Erillisten, usein peräkkäisten me­­ ja rakennuslain nojalla ja kol­ nettelyjen sijasta pyritään yhdis­ meen asiaan ympäristönsuojelu­ tämään eri menettelyjä yhdelle lain nojalla. luukulle, ettei juoksuteta toimi­ Keskusten valitusoikeutta on joita useamman eri lupaviran­ tarkoitus rajata koskemaan nii­ omaisen luona.” den toimialaa koskevia asioita kaavojen ja rakennusjärjestysten, Hallitusohjelma: Valituslupasuunnittelutarveratkaisujen ja päätöksen saamiselle asetetaan poikkeamispäätösten osalta. Pur­ sitova määräaika. kamisluvissa valitusoikeus kos­ KT: ”Valituslupapäätöksen tekee kisi valtakunnallisesti tai maakun­ korkein hallinto-oikeus. Sitovan nallisesti merkittäviä rakennuk­ määräajan asettaminen ylimmäl­ sia. ­le tuomioistuimelle päätöksen­­ Maisematyölupia koskeva vali­ tekoa varten herättää oikeusop­ tusoikeus on tarkoitus poistaa. pineissa lukuisia kysymyksiä. Hal­ Ely-keskuksille kuuluva maan­ lintolainkäytön kehittäminen käyttö- ja rakennuslain 18 §:n kuu­­­­luu oikeusministeriölle.” mukainen ohjaustehtävä ehdote­ taan poistettavaksi kokonaan.” Hallitusohjelma: Sujuvoitetaan lupa- ja valitusprosessit ja anneHallitusohjelma: Viranomaiskä- taan niitä koskeva palvelulusittelylle asetetaan kaavoitus- paus. prosessissa, mukaan lukien KT: ”Palvelulupaus on jo huomi­ YVA, sitovat määräajat. oitu virastojen ensi vuoden tulo­ KT: ”Viranomaistoiminnoille ase­ sohjauksessa myös ympäristöhal­

linnossa. Ympäristöministeriö on asettanut oman toimialan valtion viranomaisille (aluehallintovi­­ rastot ja ely-keskukset) tulosoh­ jauksen kautta tavoitteelliset käsit­telyajat, joiden toteutumista seu­rataan säännöllisesti. Pal­­ve­­ lu­­lupauksessa korostetaan lisäksi ennakkoneuvottelun käyttöä var­ sinkin merkittävissä hankkeissa ja myös tätä seurataan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennuslupa-asiat si­­ sältyvät yhden luukun periaat­ teen toteuttamiseksi käynnistet­ tyyn hankkeeseen. Rakennuslu­ pien sähköinen menettely on jo tällä hetkellä käytössä yli sadassa kunnassa ja neljänkymmenen kunnan rakennusvalvonnat ovat ottamassa sähköistä asiointia käyttöön. Lisäksi kymmenien kun­ ­tien yleisten alueiden tai ym­­pä­­ ristötoimen lupia valmistellaan ja voi hakea sähköisesti. Sähköisiä asiointialustoja lupien hakuun ja valmisteluun tarjoavat ainakin Lupapiste.fi ja Trimble (Tekla).” Kiriikö hallitus vielä kiitettävään? KT: ”Hyvin todennäköisesti. Vaa­ likauden alkupuoliskolla on toteu­ tettu ja parhaillaan toteutetaan menettelyjä sujuvoittavat lainsää­ däntömuutokset. Sen jälkeen on vuorossa toimintatapojen ja asen­ teiden muutokset, joilla menet­ telyjä sujuvoitetaan ja kevenne­ tään käytännön tasolla.” (JS)


34

INFRA-LEHTI


35

5/2 0 1 6

JÄSENSIVUT INFRAN UUSI PUHEENJOHTAJA

Nina Lindström haluaa kaudellaan pöyhiä sopimuskulttuuria ja opettaa neuvottelutaitoja yrittäjille. s. 39

SYVEMMÄLLE, PIDEMMÄLLE

Louhintapäivillä kuultiin isoista infrahankkeista, joissa haasteet eivät ole edes hidaste. s. 40

MATKALLA EUROOPASSA

Laavaa ja fudista Islannissa, vanhoja autoja Ranskassa ja hitaita nosturei­ta Italiassa. INFRA matkoilla. s. 43–44

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Mission impossible? Keväällä on kuntavaalit. INFRAssa keräämme tietoa ehdokkaille vaalityön tueksi. Jos sitä ei ole saatavilla, teetämme tutkimuksia. NYT TILASIMME yhdessä sidosryhmiemme kanssa Taloustutkimus Oy:ltä selvityksen tavoista organisoida kuntainfran rakentaminen ja kunnossapito. Toimeksiantoon kuului myös kunnan oman palvelutuotannon vertailu yksityisiin palveluntarjoajiin. Taloustutkimus lähti murskaamaan tilinpäätöslukuja julkisista, käytännössä Tilastokeskuksen tiedoista. Annettu tehtävä osoittautui todella hankalaksi. Tapoja organisoida ja hoitaa kuntainfraa oli tasan yhtä monta kuin oli tutkittavia kuntiakin. Kun yrittää juontaa tunnuslukuja ja vertailua kuntien sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien välillä, päätyy hetteikölle. JOS KUNTAA käsitellään yhtenä kokonaisuutena tutkien sen kaikkia hankintoja markkinoilta sekä oman työn osuutta koko palvelutuotannosta, päästään jonkinlaiseen, hyvin karkeaan yleistykseen. Pystymme varmuudella vertailemaan kuntien yleistä hankintapolitiikkaa; totea­ maan, että kunnan oma tuotanto näyttää kasvattavan henkilöstömenoja, lisäävän tavaroiden, tarvikkeiden ja aineiden ostoja

sekä vähentävän palvelujen ostoja. Yhtäläisyysmerkin vetäminen kuntien infratoimen ja yleisen hankintapolitiikan välille ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti oikein. Savolaisittain sanottuna: ”Voe olla, vuan voe olla olemattannii.”

OULUN KAUPUNKI on hyvä esimerkki. Siinä missä Oulu ostaa väkilukuun suhteutettuna paljon tavaroita, tarvikkeita ja aineita ja vähän palveluita, on kaupungin infrapuolella jo vuosien ajan menestyksekkäästi ja yhä kasvavassa määrin käytetty yksityisiä palveluntarjoajia. Taloustutkimuksen selvitys ei antanut yksiselitteisiä vastauksia kuntien infrayksiköiden tehokkuudesta, mutta se herätti mielenkiintoisen kysymyksen. Kuinka yksittäinen kunnanvaltuutettu voi saada tästä mitään tolkkua, jos Taloustutkimuskaan ei saa? Kunnanvaltuutettujen pitäisi kuitenkin kyetä tekemään kunnan, kuntalaisten ja paikallisen elinkeinoelämän kannalta elintärkeitä päätöksiä. Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry

LIITTOPÄIVÄT S. 36 | UUSIA INFRALAISIA S. 38 | V-P TOIVIAINEN, ATLAS COPCO S. 42


36

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄT JOENSUUSSA

CHA, CHA, CHA. Infrayrittäjät ovat tunnetusti kovia tanssimaan. Paikallisen yhdistyksen INFRA Pohjois-Karjalan yrittäjä Pentti Ratilainen ja tanssipartnerinsa näyttivät mallia, kuinka jalalla pistetään koreasti.

Rokin, tangon ja kuntainfran jytkettä Liittopäivillä lokakuun lopussa jorattiin, pohdittiin suhdanteita sekä julkaistiin INFRAn kunta­ vaaliteemat. Kaikista mukavinta oli kuitenkin tavata infrayrittäjäystäviä. TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: RISTO KUITTINEN


37

5/2 0 1 6

INFRA-NAISIA. Pohjanmaan Infra-Kissat ja Pohjoisen Infra-Ladies saivat Hyvä työ –tunnustuksen toiminnastaan. Juttua kissoista ja leideistä Infra-lehdessä 3/2016.

KONKARIT SAVOSTA. Esa Torppavirta (vas.) ja Jouko Vartiainen illallisella.

SUOMIROKKI-ILOA. Länsisuomalaisten pöydässä hauskuus tiivistyy.

PERJANTAI-ILTANA rokattiin ja otettiin rennosti. Asian ytimeen mentiin Karjalantalolla Ilosaaressa, Joensuun popmuusikoiden estradilla ravintola Kerubissa. Tarjolla oli Kerubin palkittu burgeribuffa ja suomalaisittain popahtavaa rokkia. Kolmihenkinen coverbändi O´Jess veti settinsä hienosti.

Seminaariasiaa KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANILLE. Suomen Rakennuskoneen Kari Kokkonen kertoi, miksi illallispöydistä löytyi Komatsun pienoismalleja.

ANSIOITUNUT LUOTTAMUSMIES. Tuomas Näkki Kaakkois-Suomesta saa INFRAn hopeisen ansiomerkin takin kaulukseensa.

Lauantaiaamupäivän seminaarin ensimmäinen tunti vietettiin kuntainfran parissa. INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö esitteli INFRAn kuntavaaliteemat. Joensuun kaupungin tekninen johtaja Anu Näätänen kertoi, kuinka Joensuu ylläpitää ja kehittää omaa infraansa. Voit lukea lisää Joensuun tilanteesta lehden alkupään uutissivuilta. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen kertoi, että meillä menee nyt hyvin. Rakentaminen on tällä hetkellä Suomen nousujohteisen talouskasvun ve­­ turi. Ympäristöhuollon sovelluksia kehittävä Enpros Oy antoi jätteiden sähköisestä Zerowaste-siirtoasiakirjasta huipputarjouksen INFRAn jäsenille. Jos Zerowasten ottaa käyttöön vielä 2016, kuukausimaksua tai käyt-

töönottomaksuja ei veloiteta tänä vuonna. Liittopäiväsponsorit Suomen Rakennuskone ja Neste Oyj pitivät seminaarin lopuksi vielä omat ajankohtaiskatsauksensa.

Karjalasta maailmalle Veekmas Oy:n toimitusjohtaja Esa Halttunen kertoi seminaariyleisölle, mitä aito kiinnostus tekniikkaan ja yrittäjyyteen saa aikaiseksi. Esan tarina oli huumorilla höystetty kertomus siitä, kuinka montusta kiivetään kukkulan kuninkaaksi. Esa aloitti vuonna 1974 yhden miehen kuljetusyrittäjänä. Yritys on kasvanut Pohjoismaiden ainoaksi tiehöyliä valmistavaksi kansainväliseksi konserniksi. Liittopäiväekskursio suuntautui vartin bussimatkan päähän Ylämyllylle Mantsinen Oy:n toimi- ja tuotantotiloihin. Mantsinen on paikallinen perheyritys, joka valmistaa materiaalinkäsittelykoneita sekä nostovälineitä kotimaahan ja kansainvälisille markkinoille. Seuralaisten ohjelmassa oli tutustuminen kahden kauppaneuvoksen, Antti Mustosen ja Petter Parviaisen yli sata vuotta sitten asuinkäyttöön rakentamaan Joensuun taitokortteliin. Nykyään Taitokortte- >>


38

INFRA-LEHTI

LISÄÄ KUVIA 51.FI/LIITTOPAIVAKUVAT

lissa on käsityöputiikkeja, kahviloita ja Taito Pohjois-Karjalan toimitilat.

Lauantai-illan huumaa

Ensi vuonna Liittopäivät järjestetään INFRA Pohjoisen alueella. Vaihtoehtoja pitopaikoiksi on monia. INFRA Pohjoisen varapuheenjohtaja Olavi Järvenpää yritti selvittää asiaa järjestämällä huuto-

Liittopäiväillallinen nautittiin Hotelli Kimmelissä. Hallituksen väistyvä puheenjohtaja Harri Kailasalo toivotti vieINFRAN MIEHIÄ. raat tervetulleiksi iltajuhlaan. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vas.) on Kaupunginjohtaja Kari Karjalairakennustekniikan DI ja toinen kertoi lyhyesti Joensuun minut teknisenä johtajana. Paavo Syrjö ja Pohjois-Karkaupungin terveiset. jalan pj. Kari Huttunen lahIltajuhlan väkeä viihdytti mu­­ joittivat hänelle INFRAn solmioneulan. siik­­kiesityksillään Tuula ja Peter Torn sekä juonnollaan Juha Ilmakari. Päivätyönään Peter Torn opet­­taa INFRAn yhteistyö­­jäsenen Ylä-Savon am­­ mat­­ti­opis­­ton infra-alan ai­­kuis­­oppilaita. INFRAn kultaisten ansiomerkkien saajista oli paikalle päässyt Jarmo Hirvonen, Risto Huttunen, Martti Smalén ja Harri Kailasalo. Hopeisten merkkien saajista paikalla olivat Tuomas Näkki, Seppo Kärki, Tuomas Hannula ja Jyrki Makkonen. Pentti Laukkasen, Juha Halosen, Jarmo Yletyisen ja Jarkko Salmenojan merkit jaetaan muis­ ­sa tilaisuuksissa.

UUTTA ENERGIAA. Juha Laurila (vas.) ja Antti Knuutila aloittivat molemmat lokakuun alussa latauksen INFRAn akkuihin.

INFRAn ympäristöpäällikönä aloitti Juha Laurila ja MANKin nuorisovastaavana Antti Knuutila. DI JUHA LAURILA astui 1. lokakuuta INFRAn palvelukseen Eija Ehrukaisen siirryttyä Sitoon uusiin tehtäviin. Juha, 32, tulee INF­ RAan Swecolta, jota ennen hän on ollut Ruduksen palveluksessa. Kiviainesala ympäristöhaasteineen on Juhalle hyvin tuttu, samoin edunvalvontakuviot. ”Olen ollut mukana INFRA ry:n ympäristövaliokunnassa. INFRA on aina merkinnyt minulle kanavaa alaa koskeviin isojen linjojen vaikuttamiseen ja toisaalta mahdollisuutta päästä tasoittamaan jäsenyritysten etenemistä välillä kivikkoisella tiellä”, Juha kertoo. ”INFRA saa minusta alan ympäristö­

asioiden parissa painineen, kaikkien osapuolten näkökulmat hyvin hahmottavan, yhteistyökykyisen ja helposti lähestyttävän työntekijän.”

ANTTI KNUUTILA astui Panu Tuomisen saappaisiin Panun siirryttyä Ratekolle töihin. Antti, 30, on hallintotieteiden maisteri. Antin tie vei ensin Liikenneviraston henkilöstö- ja hallinto-osastolle. ”Kiinnostus liikenne- ja infra-alaan he­­ räsi välittömästi, ja kun LIKE-projektin projektipäällikön paikka tuli avoimeksi, innostuin heti”, Antti kertoo. ”Infran parissa on paljon haasteita liittyen henkilöstön saatavuuteen. On todella

tärkeää varmistua siitä, että myös tulevaisuudessa urakoitsijoille, suunnittelijoille ja tilaajille riittää osaavaa henkilöstöä.” Antin mielestä on hienoa päästä edistämään alan vetovoimaa sekä antaa konkreettisia eväitä alaa miettivien nuorten valintoihin. Tärkeä osa työtä on myös alan toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Antin toimipaikka on INFRA ry:n tiloissa Unioninkadulla. Hän on INFRAn palkkalistoilla, vaikka toimii varsinaisesti MANK ry:n LIKE-projektin projektipäällikkönä. Antin tavoittaa sähköpostilla antti.knuutila@ mank.fi tai numerosta 040 414 5444. Saija Syväoja

TOMMI AHLBERG JA ANT TI KNUUTILA

Uusia kasvoja INFRA ry:ssä

äänestyksen. Tulos jäi vielä epäselväksi. Odotamme jännityksellä päätöstä ­asiasta. Loppuillan innokkaita tanssijoita säes­­ti Karjalan oma tyttö Jenna Bågeberg, tangokuningatar vuosimallia 2007.


39

5/2 0 1 6

Sopimalla menestykseen

S A I J A S Y V Ä OJ A

INFRAN YKKÖSNAINEN

KAKTUKSEN KUKKA. Pitkään siinä meni mutta nyt aika oli kypsä. Maa- ja vesirakentajat saivat ensimmäisen naispuheenjohtajansa.

Nina Lindström on INFRAn hallituksen uusi puheenjohtaja. INFRA saa johtoonsa tinkimättömän sopimuskulttuurin uudistamisen puolestapuhujan. RTA-YHTIÖT ON todellinen perheyritys. Toimitusjohtaja Nina Lindströmin puolison Jarmon palkkasi aikoinaan töihin Ninan isä Raimo T.A.Virtanen. Veli Harri Virtanen on tekninen johtaja ja sisko Päivi Virtanen johtaa taloutta. Nina Lindström yrittää opastaa työntekijöitä itsensä johtamiseen, pois seuraajien kulttuurista, kuten hän asian ilmaisee. Lindström valmistui oikeustieteen maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1999. Lopputyön aiheena oli paikallinen sopiminen ja työaikalaki. ”Siitä se sopimuskulttuurin pöyhiminen lähti. Siinä vaiheessa kypsyi myös päätös jatkaa perheyrityksessä”, Nina kertoo. ”Peräänkuulutan paikallisen sopimisen tärkeyttä työpaikoilla. Mitä enemmän jätetään pelivaraa sopia asioiden ytimessä työmaalla, sitä enemmän sekä yritys että työntekijä voittavat. Winwin-tilanteessa ei pääse muodostumaan perinteistä vastakkainasettelua. Perinteiset tai ylhäältä annetut mallit eivät edes sovi kaikille työpaikoille.” RAKENNUSALA ON täynnä vastapareja; tilaaja–urakoitsija, urakoitsija–aliurakoitsija, työnantaja–työntekijä. Neuvottelutaitoja tarvitaan, jotta asiat saadaan luistamaan työmaalla. ”INFRA ry:n jäsenyrittäjät, varsinkin pkyrittäjät, tarvitsevat INFRAlta välineitä neuvotteluihin. Neuvottelutaidot ja yleisten sopimusehtojen sekä työehtosopimusten sisältöjen osaaminen kehittävät parhaiten pk-yhtiöitä ja mahdollistavat osapuolten

välisen hedelmällisen vuorovaikutuksen”, Lindström tähdentää.   Myös urakoiden suunnittelussa on paljon kehittämisen tarvetta. Jos jokin on varmaa työmaan alkaessa, niin suunnitelmamuutokset. ”Peräänkuulutan tilaajien vastuuta nostaa hankkeiden suunnittelun tasoa. Tilaaja vaikuttaa suunnittelun koordinointiin. Koska suunnitelmamuutokset työmaalla ovat sääntö eikä poikkeus, tilaajan pitää vastata tähän haasteeseen nopeasti ja am­­ mattitaidolla.”

RTA-YHTIÖILLÄ on tällä hetkellä käynnis­ ­sä niin vaativia pohjarakennus-, kaukolämpö- kuin kunnossapitokohteitakin. Isoin rakennusurakka on Vantaan Länsisalmen 400 kilovoltin kytkinlaitoksen ja toisen muuntamon rakentaminen. Hoidon kokonaisurakoita RTA-Yhtiöillä on Vantaan Korsossa ja Helsingissä Kulosaari–Herttoniemi–Laajasalo alueella. Uu­­ tena urakkakohteena on alkanut kotipaikkakunta Hyvinkää. ”Kunnan asukkaana ja yrittäjänä haluan tietysti, että työt tehdään tehokkaasti ja tuloksellisesti”, Nina painottaa. ”Kunnat ovat kaikki hyvin erilaisia ja niiden vertailu on vaikeaa. Yksi yhteinen piirre kuitenkin löytyy; hankintoihin ja urakoiden valvontaan käytetään mielellään konsulttia. Väitän, että kunnilta löytyisi usein osaaminen omasta takaa, ja konsultin käyt­ ­tö vain lisää byrokratiaa.” ”Kuntalaisena ja yrittäjänä odotan, että kunnat selvittävät oman toimintansa kus-

tannukset sekä kilpailuttavat ja vertaavat, mitä mahdollisuuksia ulkoistaminen antaa kuntien taloudelle. Keskittymällä hankintaosaamisen kehittämiseen ja urakoiden valvontaan kunnat saavat merkittäviä säästöjä.”

LINDSTRÖM NOSTAA puheenjohtajakautensa tavoitteeksi vielä työturvallisuuden ja ennen kaikkea läheltä piti -tilanteiden tilastoinnin kehittämisen. ”Tapaturmien seurannassa keskitytään jo sattuneiden tapaturmien kirjaamiseen, tapaturmataajuuteen. Maito on silloin jo kaa­­tunut maahan. Tapaturmataajuus kohtelee lisäksi isoja ja pieniä yrityksiä eri ta­­ valla, jolloin lukujen vertailu on harhaanjohtavaa. Jotta oikeasti päästään nolla tapaturmaa -tavoitteeseen, pitää keksiä keinot puuttua tehokkaammin läheltä piti -tilanteisiin.” ”KONKRETIAA JA NEUVOTTELUTAITOJA tarvitaan niin työelämässä kuin kotona 8-vuotiaan Anteron, 9-vuotiaan Matildan ja 15-vuotiaan Anninan kanssa”, Nina kuittaa lopuksi. Saija Syväoja RTA-Yhtiöt lukuina

•• ••

Liikevaihto 20 milj. € Työntekijöitä 70 Perustettu 1968 INFRA Uusimaan jäsenyrittäjä vuodesta 1974


40

INFRA-LEHTI

LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT TERJE ANDREASSEN

PAREMPI MYÖHÄÄN… Tunnelia Stadin niemen läpi ehdotettiin ensimmäisen kerran jo 1874. Vuonna 2013 se lisättiin Norjan kansalliseen liikenteen investointiohjelmaan. Katso video tunnelihankkeesta 51.fi/ Skipstunnel.

Infrahankkeissa ajatellaan isosti Louhinta- ja kalliotekniikan päivillä oli esillä joukko uraauurtavia infrahankkeita. Esteinä ei nähdä tunnelin pituutta, leveyttä, korkeutta eikä edes reiän syvyyttä. UTOPIASTA JA UNELMISTA lähemmäs toteutusta on siirtynyt ajatus 85-kilometrisen Helsinki–Tallinna-tunnelin raken­ tamisesta. Tulevaisuudessa junamatka ­Helsingistä Tallinnaan saattaa taittua 45 ­mi­­nuutissa meren alitse, sillä EU myönsi ke­­­­­­säkuussa 2016 hankkeelle kolmisen miljoonaa euroa tutkimusrahaa. ”Se mahdollistaisi myös sujuvat junayhteydet Riikaan ja sitä kautta Suomen logistinen tavoitettavuus nousisi uudelle ta­­ solle”, arvioi Ossi Ikävalko, yhdyskuntarakentamisen erikoisasiantuntija Geologian tutkimuskeskuksesta. Junatunneli Helsingistä Tallinnaan ei ole Ikävalkon mielestä ylipitkä; lähteehän Helsingistä muitakin pitkiä tunneleita, kuten 120-kilometrinen Päijänne-tunneli. ”Tarvitsemme kuitenkin vielä tarkempia kannattavuuslaskelmia, joita työste­­­­tään

tämän ja seuraavan vuoden aikana EUrahan turvin. Eniten projektin hintaa nostaa se, että tarvitsemme kaksi tunnelia molempiin suuntiin tapahtuvaa liikennettä varten ja lisäksi huoltotunnelin”, Ikävalko totesi. Junaliikenne kulkisi suunnitelmien mu­­ kaan Helsingin Pasilasta Tallinnaan, missä on eri vaihtoehtoja. ”Pidän Viimsin niemekettä fiksuimpana valintana, koska alueelle on suunniteltu isoa logistiikkakeskittymää. Sieltä voisi järjestää myös nopeat yhteydet Tallinnan keskustaan.”

SUOMEN ENSIMMÄISTÄ geotermistä lämpövoimalaa rakennetaan jo Espoon Otaniemeen. Ideana tässä St1:n pilottihankkeessa on hyödyntää 5–7 kilometrin syvyydeltä tulevaa lämpöenergiaa. ”Tavoitteena on etsiä taloudellisia mene-

telmiä porata syviä reikiä. Jos reiät voidaan tehdä nopeasti, tehokkaasti ja halvalla, tämä energiamuoto on mahdollisesti käyttökelpoinen”, Helsingin yliopiston geofysiikan professori Ilmo Kukkonen totesi. Vielä on paljon kysymysmerkkejä, kuten mikä on vedenjohtavuus syvemmälle mentäessä. Tällä on vaikutusta siihen, miten paljon on tehtävä hydraulista murtamista – eli pumpattava kalliorakoihin vettä korkealla paineella, jotta saadaan synnytettyä keinotekoinen vedenjohtavuus. ”Se luo maanjäristysriskin, mutta jos edetään varovasti eikä paineita nosteta kohtuuttoman suuriksi, prosessi voidaan pitää hallinnassa”, Kukkonen arvioi. Muille kaupungeille hän antoi neuvoksi etsiä geotermistä reikää varten sellainen paikka, jossa vedenjohtavuus on luonnostaan hyvä.


41

5/2 0 1 6

PANOSTAJISTA PARHAIN. "Vuoden panostaja -tunnustus on alalla hyvin tunnettu, joten totta kai olen otettu tästä saamastani kunniasta. En edes tiennyt olevani ehdolla", iloitsee palkittu Reijo Pelkonen.

KAISA SALMINEN

MATKALLA MAAN KESKIPISTEESEEN. Suomen ensimmäistä geotermistä lämpövoimalaa rakennetaan Espoon Otaniemeen. Ilmo Kukkonen kertoi, kuinka kiven lämpö otetaan syvältä talteen taloudellisesti ja turvallisesti.

KAISA SALMINEN

VÄENPALJOUTTA. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät järjestettiin 13.–14.10.2016 Hotelli Haagassa Helsingissä. Paikalla oli 165 kuulijaa.

KAISA SALMINEN

MAAILMAN ENSIMMÄISTÄ täysmittaista laivatunnelia kaavaillaan puolestaan Norjan länsirannikolle Stadin vuoristoisen niemen läpi. Tunneli olisi toteutuessaan 37 metriä leveä ja 49 metriä korkea merenpohjasta mitattuna. Kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa ja rakennusajaksi on arvioitu 3–4 vuotta. ”Päällimmäinen tavoite on varmistaa merenkulun turvallisuus, koska alue on tun­­nettu kovasta merenkäynnistä”, Terje Andreassen Norjan Rannikkohallinnosta kertoi. Rakentamisesta päätetään keväällä 2017. ”En näe itse haasteita rakentamisessa, vaan laivaliikenteen järjestämisessä. Tunnelin kapasiteetti on 70–120 laivaa päivässä, ja kapteeneilta vaaditaan valppautta eri tavalla kuin merellä.” Tapahtumassa valittiin myös järjestyksessään yhdestoista Vuoden panostaja. Va­­ lintaan voivat vaikuttaa kaikki alan toimijat ja työkaverit ehdottamalla mielestään ansioitunutta henkilöä. ”Tänä vuonna valinta oli helppo. Vuoden panostajaksi valittu Reijo ”Repa” Peltonen Destia Oy:stä sai selvästi eniten ehdotuksia”, kertoo raatiin kuulunut Janne Järvinen Forcit Oy:stä. Valintaraadissa oli myös Finnrock Oy:n, INFRA ry:n ja Blamec Oy:n edustajia. Raadin perusteluina oli, että Reijo Peltonen on taitava osaaja työssään ja toiminut kannustavana oppi-isänä monille nuorille panostajan aluille. Erinomaiset vuorovaikutustaidot huumorilla maustettuna tekevät hänestä pidetyn työkaverin ja yhteistyökumppanin. Kaisa Salminen


42

INFRA-LEHTI

Maarakentajasta Vuoden yritys INFRA Kakkois-Suomen jäsen­yrittäjä V-P Toiviainen Oy on ensimmäinen Etelä-Karjalan maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saanut infra-alan yritys. TOIMITUSJOHTAJA Veli-Pekka Toiviaisen puhelin soi yhtenään. Laveteille on kysyntää, samoin murskeautoille. ”Menossa on varsin toiminnallinen aika,” sanoo Toiviainen. Viikko sitten hän otti vastaan maakunnallisen yrittäjäjärjestön huomionosoituksen. Valinta Etelä-Karjalan Vuoden yritykseksi sekä ilahduttaa että velvoittaa. ”Sehän antaa asiakkaille sellaisen viestin, että yrityksen toiminta on vakaata. Että on jatkuvuutta. Kyllä se on ihan ansaittu huomionosoitus,” Toiviainen kuvailee.

Me­­neillään olevaan Kuutostien perus­pa­­ rannushankkeeseen yritys osallistuu kah­ d­­­­ek­­­­­­­­­salla kuorma-autolla, joista viidel­­lä ­aje­­­­taan massaa ja kolmella mursketta. Toiviaisen pyöräkuormaajat lastaavat ­valtatietyömaalla kiviainesta, ja yksi Lappeenrannan ja Luumäen rajoilla toi­mi­vis­ ­ta asfalttiasemista on yrityksen vastuulla. Vuoksen patotyömaalla Imatrankoskella riittää erilaista työtä pitkäksi aikaa. ”Mitä useammalle miehelle ja koneelle löytyy työtä samasta kohteesta, sen pa­­ rempi,” kertoo Toiviainen.

ETELÄ-KARJALASSA operoivalle V-P Toi­ viainen Oy:lle on riittänyt urakoita seutukunnan suurissa maarakennuskohteissa.

SIVUTOIMENA ALOITETTU yritys on 30 vuodessa kasvanut 30 työntekijän moniala­ yritykseksi. Yhtiön kotipaikka on Ruoko-

SISULLA ETEENPÄIN. Hallin pihalle pysäköity Sisu on Toiviaisen uusin hankinta. Pyhäinpäivän viikonlopuksi Veli-Pekka Toiviainen oli lähdössä lavetin kanssa tien päälle; ensin Kuopioon ja sitten Tampereelle.

lahti, toimitilat, hallit ja varikot sijaitsevat Imatralla ja Lappeenrannassa. Puolet 4,2 miljoonan euron liikevaihdosta tulee maarakennuksesta ja kunnossapidosta. Toinen puoli liikevaihdosta ­muodostuu puutavaran ja raskaan kaluston va­raosa- ja konemyynnistä sekä kul­­­­­­je­ ­tus­­palveluista. Yrityksen 25 kuorma-autosta seit­­­­semän on paperinajossa Stora Enson Kaukopään tehtailla. Veli-Pekka Toiviainen omistaa yrityksen puoliksi vaimonsa Tiinan kanssa. ”Vaimo vastaa hallinnosta, mie myyn ja hankin uusia työkohteita. Tämän kokoisessa yrityksessä työt on tiedettävä kuukausiksi eteenpäin,” Toiviainen täydentää. Ulla Ylönen

Lemminkäinen hakee tehoja tunnelinporaukseen Lemminkäinen on ostanut kaksi Atlas Copcon Boomer XE3 C 40 -tunnelinporauslaitetta. Laitteet menevät Länsimetron Finnoon aseman louhintatöihin, joiden on määrä jatkua vielä vuoden verran. ”TÄRKEIMMÄKSI ASIAKSI tunnelinporauslaitteiden valinnassa nousi tuottavuus, ja Atlas Copcon 40 kW:n kallioporakoneiden teho ratkaisi. Haemme uusilla laitteilla selkeää tuottavuusloikkaa kalliorakentamiseen. Lisäksi tähtäämme entistä voimakkaammin Ruotsin ja Norjan markkinoille ja nämä laitteet soveltuvat sinne”, kalliorakentamisen kehitysjohtaja Martti Keskinen Lemminkäiseltä kommentoi hankintapäätöstä. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita tunneliprojekteja. Lemminkäinen urakoi Finnoon aseman lisäksi Blominmäen jätevedenpuhdistamoa Espoossa. Mikkelin jätevedenpuhdistamon louhinnatkin alkavat.

ATLAS COPCON Boomer XE3 C 40 -tunnelinporauslaitteet ovat markkinoiden tehokkaimmat, nopeimmat ja tarkimmat. Niissä on erittäin nopeat COP 4038 -kallioporakoneet sekä katkonporausautomatiikalla varustettu, uusimman sukupolven RCS5porauksenohjausjärjestelmä. Lisävarusteina Lemminkäisen Boomereissa on muun muassa Total Station -navigointijärjestelmä, Tunnel Profiler -skanneri, MWD-tiedonkeruujärjestelmä sekä RHS 10 automaattiset jatkotankokasetit. Atlas Copco Louhintatekniikan toimitusjohtaja Ilkka Eskola pitää tehokkaiden COP 4038 -porakoneiden merkitystä erittäin suurena: ”Porauskapasiteetilla on oleel-

linen merkitys kokonaiskustannuksissa, koska tunneliurakoinnissa on niin paljon aikaan sidottuja, kiinteitä kuluja”, hän linjaa.

KOULUTUS ON avaintekijä laitteiden käyttöönotossa. Sen merkitys vain korostuu laitteiden teknistyessä. Onnistunut koulutus on Lemminkäiselle tärkeä osa Boomereiden käyttöönottoa. ”Koulutuksen tavoitteena on saada laitteet mahdollisimman nopeasti käyttöön ja tuotanto käyntiin”, kertoo Keskinen. Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab on INFRA ry:n yhteistyöjäsen. Anu Ginström

ULLA YLÖNEN

ONNITTELEMME


43

5/2 0 1 6

INFRA RY

INFRA MATKAILEE

Fudista ja laavakiveä Toteutimme jäsenkunnasta tulleen toiveen. Tutustuim­ me islantilaiseen infrara­ ken­tamiseen sekä kävim­ me seuraamassa Islannin ja Suomen välisen jalkapalloottelun. Ei mennyt hyvin se.

TYÖMAAVIERAILULLA HIEKKAPUHALLETTAVANA. Infrarakentamisen kannalta Islanti on mielenkiintoinen markkina. Suurin osa saaresta on asumatonta, luonnonvoimat ennennäkemättömät ja kiviaines höttöä laavakiveä.

ISLANNIN TIEVERKOSTO on kattavuudeltaan rajallinen, ja saarta kiertää vain yksi pääväylä. Tieverkoston kunnon kannalta paikallisen liikenneviraston ”worst case scenario” on, että jäätikön alainen tulivuori purkautuu, sulattaa jäätikön ja sulamisvedet vievät mukanaan tiet ja sillat jättäen osan saaresta totaaliseen mottiin. MATKAN AIKANA 15-henkinen infrarakentajajoukko kuuli myös infra-alan edunvalvonnasta Islannissa. Edunvalvontateeman lisäksi ”Islannin EK:n” (Samtök iðnaðarins)

rakentamistoimialasta vastaava johtaja Árni Jóhannsson kertoi infrarakentamisen suhdannetilanteesta sekä infratoimialan markkinoista ja alalla toimivista yrityksistä. Matkaan sisältynyt työmaavierailu vei meidät tutustumaan kiviainesten ottoalueeseen, joka tuottaa kiviaineksia tienrakentamiseen. Kevyt laavakivi yhdistettynä kovaan tuuleen oli mielenkiintoinen kokemus. Olo oli kuin olisi tullut hiekkapuhalletuksi. Onneksi pääsimme pesemään hiekkapölyt pois Blue Lagoon -ulkoilmakylpylässä ennen kotiin paluuta.

INFRARAKENTAMISEN asiantuntemuksen li­­säksi matkaseurueemme jalkapalloasiantuntemus oli huippuluokkaa. Joukkoomme kuului Suomen maajoukkueen ex-päävalmentaja ja nykyinen HIFK:n veikkausliigajoukkueen päävalmentaja Antti Muurinen, jonka ansiosta saimme oivallisen otteluanalyysin. Yhteistyökumppanina matkalla oli Suomen Telakone Oy. Niin, ja se jalkapallo-ottelu päättyi Islannille 3–2, mutta ei muistella sitä enää. Hu – hu – hu… Paavo Syrjö

ARI HOPIA

Liebherrin vieraana INFRA Hämeen ja Keski-Suomen jäsenyrittäjät tutus­tuivat EI KOEAJOA. Ari Virtanen, Jussi lokakuussa Lieb­herrin Haavisto, Markku Palonen ja Antti Astrén illallisella Bugattien seurassa. kahteen tehtaaseen Autojen arvo kieppuu miljoonissa, eivätkä ryhmäKeski-Euroopassa. läiset päässeet nauttimaan ajamisen ihanuudesta.

ENSIMMÄINEN VIERAILUKOHDE oli 1961 perustettu Liebherr-France SAS Colmar. Tehdasalue on kooltaan 364 000 neliökilometriä. Työvoimaa tehtaalla on noin 1 250. Tehdas tuottaa muun muassa telaalustaisia ja sähkökäyttöisiä kaivinkoneita sekä purku- ja tunnelikoneita. PITKÄ MATKAPÄIVÄ ja tehdaskierros jo hieman väsyttivät, mutta illaksi oli silti tiedossa vielä yksi vierailu: isännät olivat jär-

jestäneet illallisen automuseo Cité de l´Automobileen. Paikka oli kerrassaan uskomaton. Yli 600 autoa Mummo Ankan autosta Bugatti Veyroniin. Autoja löytyi 1870-luvulta al­­ kaen, ja kokoelmissa oli myös ensimmäinen Volkswagen vuodelta 1937. Illallinen nautittiin kahden 1920-luvun Bugatin vä­­ lissä. Hyvin nukutun yön jälkeen oli edessä siirtyminen takaisin Saksan puolelle.

TOISENA TEHDASKOHTEENA oli LiebherrHydraulikbagger Kirchdorffissa. Tehdas on perustettu 1949 ja se on Liebherrin syntypaikka. Työntekijöitä tehtaalla on yli 2 000 ja kokoa alueella 400 000 neliökilometriä. Tehdas valmistaa pyöräalustaisia ja telaalustaisia kaivukoneita sekä materiaalinkäsittelykoneita. INFRA Häme ja Keski-Suomi kiittävät Liebherriä hyvin järjestetystä matkasta! Antti Astrén


44

INFRA-LEHTI

AJONEUVONOSTURIASIAA

Hitaita nostureita ja nopeita autoja INFRAn nosturialan jäsenyrittäjät tekivät opintomatkan Terexin tehtaalle Italian Crespellanoon syyskuun lopussa. TEREXIN TEHDAS sijaitsee pienessä Crespellanon kylässä Bolognan lähellä PohjoisItaliassa. Paikkakunnalla on rakennettu nostureita jo vuodesta 1968. Lähistöllä sijaitsevassa pikkukylässä sijaitsi opintomatkan toinen kohokohta. Matkalaiset kävivät tutustumassa vähän Terexin koneita nopeampiin laitteisiin Maranellon Ferrari-museossa. INFRAN OPINTOMATKALLA oli mukana 34 nosturiyrittäjää. Yhteistyökumppaneina olivat Terex Cranes Ab, Nosturiexpertit Oy, Certex Oy, De Lage Landen Finans Ab. Kiitos osallistujille sekä erityisesti yhteistyökumppaneille! Magnus Frisk

MAGNUS FRISK

KOKOONPANOTEHDAS valmistaa Terexin RT-nostureita. RT- eli ”rough terrain” -nosturit on suunniteltu vaikeisiin maasto-olosuhteisiin. Tehdas käyttää tuotannossaan lean-mallia, jolla tähdätään laadun parantamiseen, kustannusten pienentämiseen ja tuotannon läpimenoaikojen lyhentämiseen. Tuotannosta pyritään poistamaan kaikki turha kuten turhat kuljetukset, varastot, odotusaika, ylituotanto, yliprosessointi ja tietenkin vialliset tuotteet. Alihankkijat toimittavat kaikki nosturin osat valmiina tehtaalle, jossa nosturi kootaan. Hytti valmistetaan nykyään erikseen ja nostetaan täydellisenä paikoilleen. Ennen hytti rakennettiin kullekin alustalle, ja hytin raamit nostettiin päälle.

YHÄ YLÖS YRITTÄÄ. Nosto Pessi Oy:n Laura Pessi testasi Terexin RT 100 -mallista nosturia Crespellanon tehtaalla.

Uudet ohjeet

turvallisiin nostoihin Hae uudet ohjeet ajoneuvonosturin turvalliseen käyttöön netistä: 51.fi/Ajoneuvonosturiohjeet Alan yhteisenä kehitystyönä syntyneet ohjeet perustuvat työturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin. Ohjeiden tarkoitus on parantaa työturvallisuutta työmaalla. Ohjeisto käsittelee muun muassa • työmaan vastuita ja suunnitelmia • työmaalla tehtäviä tarkastuksia • ajoneuvonosturille tehtäviä tarkastuksia • vaikean noston kriteerejä sekä • ajoneuvonostureiden vuokrauksen periaatteita ja sovellettavia ehtoja.


45

5/2 0 1 6

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Arkipyhäkorvauksien maksaminen ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. on tänä vuonna tiistai. Se on palkallinen vapaapäivä, jonka ajalta on lain mukaan maksettava työntekijälle täyttä työpäivää vastaava palkka, jos se muuten olisi hänen työpäivänsä. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa itsenäisyyspäivään mennessä vähintään kuusi työpäivää ja työsuhde jatkuu vielä itsenäisyyspäivänäkin ja että työntekijä on ollut työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä. Itsenäisyyspäivältä on maksettava täyttä työpäivää vastaava palkka. Tuntityössä olevalle suoritetaan siten hänen työkohtainen palkkansa kahdeksalta tunnilta. Jos työntekijä on työssä itsenäisyyspäivänä, hänelle maksetaan samanlainen korotettu palkka kuin sunnuntaityöstä. JOULUAATTO, 1. joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen ovat työntekijälle korvattavia arkipyhiä, jos ne muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä. Tänä vuonna ne osuvat Loppiaista lukuun ottamatta viikonlopulle, joten niistä ei makseta arkipyhäkorvausta, mikäli työntekijän säännöllinen työaika on maanantaista perjantaihin. Loppiainen (6.1.2017) on perjantaina, joten työntekijälle maksetaan loppiaiselta arkipyhäkorvaus, jos arkipyhäkorvauksen maksamisen muut edellytykset täyttyvät. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa ei ole sovittu tapaninpäivää (maanantai 26.12.) korvattavaksi arkipyhäksi, joten se on palkaton vapaapäivä, mikäli työntekijä ei ole tapaninpäivänä työssä. Asfalttialalla tapaninpäivä on korvattava arkipyhä, mikäli se olisi muutoin työntekijän työpäivä. ARKIPYHÄKORVAUKSEN maksaminen edellyttää, että työntekijän työsuhde on yhtä-

KORTENE

LAUKKANEN

jaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, vaikka työntekijä olisi ollut pois työstä arkipyhää edeltäneenä ja/tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin pois­sa­­ oloihin tai työntekijä on pois työstä työn­­­­­­­­antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös tilanteissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai palkallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvilta arkipyhiltä. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta, mikäli arkipyhä muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkat maksetaan palkkaryhmässä I palkkaryhmän I suuruisena, palkkaryhmässä II palkkaryhmän II suuruisena, palkkaryhmässä III palkkaryhmän III suuruisena ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Toimihenkilöiden osalta nämä vapaapäivät eivät vaikuta kuukausipalkkaan.

ASFALTTIALAN työehtosopimuksen mu­­ kaan työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena aikapalkkataulukon mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää hänen työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneiltaan, mikäli arkipyhä muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Mikäli työntekijä työskentelee arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstä, eikä arkipyhäkorvausta makseta. (MK)

Infra- ja lääkeyhtiöt saivat vauh­ tia Trumpin voitosta. @KauppalehtiFI 10.11.2016

Ratikkapäätöksen kriittiset luvut: 10v valmistelua, 9h pykälän kä­­ sittelyä valtuustossa, 41 ääntä puo­­lesta & 41 616 seuraajaa ver­ kossa #Tampere @IkonenAK 7.11.2016

Innokkaimmissa visioissa #Tallinna ja #Helsinki – tai Talsinki – voisi olla 2,5 miljoo­ nan asukkaan kaupunki. @ylehelsinki 6.11.2016

Direktiivi kannustaa jakamaan hankinnan osiin. Yhdessä tar­ jouspyynnössä on useita osia, mutta tarjouksen voi jättää tai voittajaksi voi valikoitua vain joihinkin näistä. Tällä tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä – julkisen sektorin kumppa­ niksi pääsee siivulla, vaikkei koko kakkua pystyisikään tar­ joamaan. Hankintaturisti.com 27.10.2016

Yliresursointi tavallista niillä, jot­ ­ka tekevät paljon tai kaiken itse. #kuntainfra #kuntatalous #pää­ oma @kortteus 28.10.2016

Periaatteessa sidosyksikkö voisi ylihinnoitella myyntinsä omista­ jilleen ja sen turvin vastaavasti tarjota palvelujaan ulkopuoli­­sil­­le polkuhinnoin. Se sekoittaisi mark­ ­­­kinoita. Hyvä kysymys ylipäätään on, missä määrin kuntien kuuluu kilpailla markkinoil­­la, joilla on yksityistäkin tarjontaa. Hankintaturisti.com 15.9.2016


46

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S RISTO KUIT TINEN

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

TACK ALLA INFRAKATTER! Robert Simons, ordförande för INFRA Österbotten (t.v.), och Mikael Tallqvist är tacksamma för att makarna står vid deras sida i företagarvardagen.

Infra-Katterna premierades med utmärkelsen ”Hyvä työ” FRASSARNA Robert Simons och Mikael Tallqvist tackade INFRA på alla österbottniska infra­ strukturföretagares vägnar för att deras makar hade uppmärksammats. Makarna är företagar­ nas stöttepelare. De två kvinnoavdelningarna Infra-Katterna i INFRA Österbotten och Infra-Damerna i INFRA Pohjoinen fick en ros och en flaska skumpa som tack för sitt arbete i stödtrupperna. Bild sida 37.

Nina Lindström ny ordförande UNDER SIN ORDFÖRANDEPERIOD vill Nina Lindström – den första kvinnliga ordföranden för INFRAs styrelse – sätta fokus på avtalskultu­ ren i infrastrukturbranschen, på att effektivisera kommunernas infrastrukturtjänster och inom arbetarskyddsfrågor på tillbud. Nina är vd för familjeföretaget RTA-yhtiöt och dotter till INFRAs långvariga förtroendeman Raimo T.A. Virtanen.

En sund kommun I ULEÅBORG, Joensuu och Varkaus tänkte man om när det gäller att producera infrastruktur och service. Konkurrensutsättning, utkontraktering av tjänster och en omvärdering av stadsstruktu­ ren ledde till bättre service, kvalitet och effektivi­ tet samt till större skatteintäkter. INFRA rf gjorde upp en förteckning över de metoder som varje kommun kan använda för att nå samma resultat. INFRAs kommunalvalsteman finns på adressen infra.fi/recept.

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 31.3.2016, Tampere

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUVIIKKO 8.–12.5.2017

Merkkaa ajankohta kalenteriisi.

MONTTUMAANANTAI 8.5.2017 YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017 10.–11.5.2017, Jyväskylän Paviljonki Tule tapaamaan tilaajia Jyväskylään. Osastomyynti on alkanut!

MAXPO 2017 7.–9.9.2017, Hyvinkään lentokenttä


5/2 0 1 6

47


48

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

49


50

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

51


52

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

53


54

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

55


56

INFRA-LEHTI

INFRA RY toivottaa iloista joulun odotusta.


57

5/2 0 1 6

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2017 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi


58

INFRA-LEHTI


5/2 0 1 6

59


60

INFRA-LEHTI

Infra 5/2016