Infra 4/2016 by Infra-lehti

Päivi Oikarisen kohtalokas kesätyö: ”Palaan joka kesä liikennepolliisiksi!” s. 26 INFRA & YHTEISKUNTA

Poukkoileva liikennepolitiikka ei edistä kilpailukykyä, muistuttaa INFRAn pj Harri Kailasalo. Lue sivu 5

OTA TALTEEN JULISTE

Jäsentoive toteutui: infralaisten turvavarusteet nyt julisteena! Svensk version på sidan 33. Katso keskiaukeama

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 4/2016

KUOPIOSTA TULEE KOVIA MAARAKENTAJIA

INFRAYRITTÄJÄ & 3D

Koneohjaus valtaa alaa. Kuka päivittää infrayrittäjän taidot ajan tasalle? Lue sivut 36–39

www.infra.fi/lehti

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

PÄÄKIRJOITUS

Pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan! Harri Kailasalo hallituksen puheenjohtaja INFRA ry T O M I PA R K KO N E N

HALLITUKSEN TAVOITTEENA on pysäyttää liikenne- KUN LIIKENNEPOLITIIKKA on pitkäjänteistä, myös väylien 2,5 miljardin euron korjausvelan kasvu ja kään- suunnittelulle ja tarjouspyyntövaiheelle voidaan varata tää se laskuun. Keväällä korjausvelan vähentämiseksi riittävästi aikaa. Aikaa tarvitaan urakoitsijoiden päässä myöntämänsä 600 miljoonan euron lisäksi hallitus tarjouspyyntöjen huolelliseen läpikäymiseen, innopäätti alkukesällä vielä 364 miljoonan euron lisärahoi- vointiin ja itse laskentaan. Tämä on kriittinen vaihe, tuksesta, joka saatiin siirtämällä potti liikenneväylien joka määrittelee pitkälti lopputuloksen. kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Tarjouksen laskentavaiheessa vuoropuhelu tilaajan, On hyvä, että vuosi vuodelta rapistuvaan liiken- suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä olisi enemneinfraamme saadaan viimeinkin lisäramän kuin suotavaa. Silloin tilaaja pystyy hoitusta. Näilläkään satsauksilla korjaustäsmentämään tarjouspyyntöään entistä velkaa ei saada kuitenkaan vielä käännetparemmaksi ja yhteistyöllä saadaan ai tyä laskuun. Kertapotit tuovat hetkellistä kaan lopputulos, joka palvelee tarkoitushelpotusta, mutta eivät ratkaise korjaus- ja taan fiksuimmalla mahdollisella tavalla. rakennustarpeita pitkällä aikavälillä. Näin säästytään useilta rakennusvaiheen Suunnan kääntäminen edellyttäisi pe Nykyisen neljän ongelmilta kustannus- ja aikatauluvaiku rusväylänpidon vuosirahoitukseen selvän vuoden sijasta tuksineen. tasokorotuksen, mutta nykyisenlaisella väylästrategian Yhteistyö ja yhteistoiminnalliset hanlyhytjänteisellä liikennepolitiikalla tällaikintamallit säästävät parhaimmillaan pitäisi ulottaa sia päätöksiä ei synny. paljon aikaa ja rahaa. 10–20 vuoden Esimerkki erinomaisesta vuoropuheONGELMAN YDIN on poukkoilevassa lii- päähän.” lusta on vaikkapa Lahden eteläinen kehäkennepolitiikassa. Ensin päätetään yhtä, tiehanke, jossa potentiaalisilla toteuttasitten toista. Perusväylänpitoon saatiin nyt jilla oli mahdollisuus esittää Liikennevilisää rahaa, mutta se tuli osin liikenneväylien kehittä- rastolle näkemyksiään hankkeen osittelusta ja siihen mishankkeiden kustannuksella. Niillekin olisi kii- parhaiten soveltuvista urakkamuodoista. Näitä loistavaasti kaupungistuvassa Suomessa polttava tarve, koska via avauksia kaivataan lisää! sujuvia liikenneyhteyksiä tarvitaan sinne, missä ihmiset asuvat ja tekevät töitä. NYT KUN VALTION korjausvelkapakettia koskeva invesTieverkon kunnossapito ja kaupunkiseutujen kas- tointipäätös on tehty ja kohteet on valittu, suunnittelu vun tukeminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmal- ja tarjouspyyntövaihe on syytä saada ripeästi liikkeelle. lista liikennepolitiikkaa. Väylästrategiamme pitäisi Poliittisilta päättäjiltä tarvitsemme pitkäjänteisiä, ulottaa nykyisen neljän vuoden sijasta 10–20 vuoden pitäviä päätöksiä. Meiltä alan toimijoilta tarvitsemme päähän, jotta kokonaistaloudellisia, kansallista kilpai- puolestaan yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua. Se on lukykyämme aidosti tukevia päätöksiä saadaan synty- kaikkien etu. Kansalliselle kilpailukyvyllemme se on mään. perusedellytys.

”

JANNE SUNTIO

INFRA-LEHTI

USKO TAI ÄLÄ. Kun lähdet opiskelemaan maarakennuskoneenkuljettajaksi, pääset jo pian opintojen alkuvaiheessa liikuttelemaan komeita koneita. Iisalmen Autotilauksen ”harjoitustyömaalla” tyylinäytettä antaa opiskelija Sami Kejonen Kuopiosta.

4/2016

SISÄLLYSLUETTELO

JANNE SUNTIO

5 PÄÄKIRJOITUS Infra mahdollistaa kasvun. Pitkäjänteinen

liikennepolitiikka ja pitävät päätökset ovat kansallisen kilpailukyvyn perusedellytys.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA Alkukauhaisuun osui linnunpönttöjä,

PÄIVÄÄ. Tämä Loiste Intera ctiven porukka kehitti kaikessa hiljaisuudessa ja infra-alan edunvalvojien suureksi yllätykseksi pelin, jossa pelastetaan infra.

muutama tamperelainen infrarakentaja ja varovaista toiveikkuutta uusista infra-alalle tulijoista.

15 TOISINAJATTELIJA

Adam Smith oli kova tekijä, tunnustaa Rakennusliiton pj Matti Harjuniemi.

JUKKA JÄRVI

16 UUSIA AMMATTILAISIA Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa infraosaajia yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

22 ON AIKA PELASTAA INFRA!

Loiste Interactiven peli on kunnianosoitus insinöörityölle.

26 MUN INFRA

27 NÄKÖKULMA: YRITTÄJÄ VIIDAKOSSA 30 KESKIAUKEAMA: INFRA RAKENTAJAN SUOJAVARUSTEET

ÄÄNI LUJILLA. ”Hei sinipipoinen, se on yksisuuntainen, ajat väärään suuntaan!!” Päivi Oikarisen kesätyö Lasten liikennekaupungin polliisina kysyy äänijänteitä.

KANNESSA Ylä-Savon ammattiopiston

opiskelija Sami Kejonen. Kuva: Janne Suntio.

35 JÄSENSIVUT SANTERI JUSSLIN

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 INFRAYRITTÄJÄ & 3D 40 UUSI JÄSENYRITTÄJÄ KAJAANISTA 42 INFRA GOLF JA MUITA KESÄMUISTOJA 44 UUDET TOIMINNANJOHTAJAT

VOITTAJAN OTE. INFRA Golf -kisan paras scratch -tulos palkittiin RTA Trophy -kiertopalkinnolla. Pystin vei kotiin Markku Pienimäki 84:llä lyönnillä.

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Mallikas ratahanke

VR GROUP

Seinäjoki–Oulu-ratahanke etenee tietomallinnusta hyödyntäen välillä Kokkola–Ylivieska. Tämä kaksoisraideosuus oli pilotointihankkeeksi ihanteellinen, koska vanhan raiteen viereen rakennettiin uusi raide. Samassa pilotissa voitiin tarkastella vanhan raiteen peruskorjausta ja uuden rakentamista. Rautatierakentamisessa tietomallinnusta hyödynnetään pääsääntöisesti maarakennus- ja

päällysrakennetöissä. Aiemmin mallinnusta on hyödynnetty vain ratasuunnittelussa ja lisääntyvässä määrin sähkörata-, vahvavirta- ja turvalaitesuunnittelussa. Digitalisointi tehostaa ja järkeistää työtä. Mallintamisen avulla virheet havaitaan jo suunnitteluvaiheessa, kun niiden korjaaminen on vielä helppoa. Aikataulut nopeutuvat, kustannukset pienenevät ja työn laatu paranee. Hyötyjiä ovat niin valtio, veronmaksajat, suunnittelijat, kunnossapitäjät kuin urakoitsijatkin.

Digitalisoitumisen myötä radan kunnossapitäjät voivat tulevaisuudessa päivittää kohteiden tietoja suoraan kunnossapitojärjestelmään. Tieto on helposti saatavilla ja kunnossapitoprosessit tehostuvat. Pitkän aikavälin investointitarpeisiin osataan varautua paremmin. Kun tiedot ovat yhdessä paikassa, myös suunnittelijoiden työ helpottuu ja tehostuu. Urakoitsija saa laadukkaita suunnitelmia, materiaalihukka pienenee ja muutostyöt vähenevät.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Se on infraa, nääs! Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TERKKUJA! Perttu Vähä-Pietilä lähettää lehden välityksellä kollegoille terveisiä, että rakentakaa asfalttipohjat kuntoon.

J E S S E PA A J A N E N

TEKSTI: SARI OKKO

Noin Erkkilänkatu 11, Tampere ke 31.8. klo 8.30 Puhelimessa: Työmaapäällikkö Perttu Vähä-Pietilä, Lemminkäinen Infra Missä olet? Juuri nyt olen Tampereen Rantatunnelin työmaalla. Tulevia kivitöitä ja betonikivien asentamista katselmoidaan urakoitsijan kanssa. Missä vaiheessa työt ovat? Tunneli avataan liikenteelle marraskuun puolivälissä eli pitkällä ollaan. Ra kennamme 2,3 kilometrin mittaista,

Suomen pisintä maantietunnelia ja siihen liittyviä eritasoliittymiä tieja katujärjestelyineen. Takana on kolme vuotta ja edessä vuosi. Eli hommaa riittää? Kyllä vaan. Tunneleissa tuppaa olemaan kaksi päätä, kuten tässäkin: tänä vuonna valmistuva Santalahden pää ja ensi vuonna valmistuva Naistenlahdenpää. Jälkimmäisessä päässä eteläpuoli eritasoliittymästä on rakennettu ja liikenteen siirryttyä tun

neliin päästään pohjoispuolen louhinta- ja betonirakennustöihin. Millainen työpäivä on edessä? Tänään tehdään aikatauluja ensi talvea ja kevättä ajatellen sekä suunnitellaan tulevia töitä. Talvella tehdään kiivaasti louhintaa ja lopputalvesta siirrytään betonirakenteisiin. Miten kesä meni? Kuukauden kesäloma sujahti omalla talonrakennustyömaalla. Olihan se lomaa, kun otti rennosti. Ai koska työmaa valmis-

tuu? Sanotaan, että ”sitten myöhemmin, tulevina vuosina.” Oletko kesä- kuin syysihminen? Enemmän syysihminen. Ehkä se johtuu siitä, että olen syksyllä syntynyt. Tykkään vähän viileämmästä ilmanalasta. Aurinkoista kuitenkin saisi olla. Ei kiitos sateelle, jota on tänä kesänä riittänyt. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soittele Joonas Kalinille NCC:lle. Se on moro!

4/2016

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

Nyt on lupa pönttöillä

LAURI HÄKKINEN

Kotona Tampereella ke 7.9. klo 10.10

Teiskontien kulmilla, Tampere ti 6.9. klo 11.05

syksyksi ja talveksi. Tampereella on muutoinkin positiivinen työtilanne, rakentaminen on vilkastunut ja näyttää vilkastuvan edelleen. Millainen työporukkanne on? Kolme toimihenkilöä ja yksi työnjohtoharjoittelija. On todella tärkeää saada nuorta väkeä alalle. Parasta on, kun pääsemme itse kouluttamaan nuoria insinöörinalkuja käytännön töissä. Uusia ammattitaitoisia tekijöitä tarvitaan koko ajan. Miten päivä tästä jatkuu? Lounaalle pitäisi ehtiä, ja sitten viimeistellään tarjousta Lync-palaverissa. Valmistelemme myös syyskuussa alkavaa Vuolteentorin uutta urakkaa, jossa tehdään pintatöitä. Me nossa on valmisteluvaihe ja ikään kuin tyyntä myrskyn edellä. Kenelle nyt soitetaan? Soita Erikoisinfra Oy:n Markus Laaksolle.

SE NÄYTTÄÄ TYÖMAALTA. Markus Laakso kävi tarkastamassa Ratinan parkkihallin lattiakourujen asennusta.

kalaskentaa riittää. Talvi näyttää siltä, ettei tarvitse jäädä peukaloita pyörittämään. Mikä infra-alalla on parasta? Sanoisin vähän kliseisesti, että harvoin on kahta samanlaista päivää. Infra-ala on monimuotoinen ja mielenkiintoinen eikä mitään pelkkää kuopan kaivamista ja täyttämistä. Kun toimintakenttänä on koko rakennettu ympäristö, niin työtehtäviä riittää moneen menoon. Kiinnostaako ala nuoria? Sellainen tuntuma on, että hyviä nuoria tekijöitä on aika vaikea löytää. Alaa pidetään yleisesti aika raskaana, mikä johtunee pitkälti siitä, ettei alaa tunneta riittävän hyvin. Oma asenne ratkaisee paljon, niin kuin kaikessa. Miten itse päädyit alalle? Puolivahingossa. Pääsin yo-kirjoitusten jälkeen vuonna 2004 yhden tutun kautta maarakennusfirmaan töihin, mikä innosti alan opintojen pariin. Tällä tiellä ollaan enkä ole katunut päivääkään. Kenelle soitan seuraavaksi? Soita Eero Ylijoelle Pirkan Kaivin Oy:hyn. TO N I M A R T T I L A

Puhelimessa: Työmaapäällikkö Joonas Kalin, NCC Infrastructure Terveiset Vähä-Pietilän Pertulta. Kiitos, kiva kuulla. Ollaan Pertun kanssa istuttu samassa insinööriluokassa ja tehty töitäkin samalla työnantajalla. Mitä Tampereelle kuuluu? Hyvää kuuluu. Piti mennä työkaverin kans sa lounaalle, mutta mentiinkin mahdolliselle uudelle työmaalle katsomaan paikkoja. Eli missä menet? Tampereen sairaalan nurkilla. Uusi katu pitäisi ra kentaa sairaalan taakse. Tultiin katsomaan, millainen kohde on ky seessä. Urakkalaskenta on menossa ja tarjous pitäisi jättää ylihuomenna. Tämän homman kun saisi, olisi talveksi yhdelle toimihenkilölle töitä. Miltä työtilanne näyttää? Hyvältä. Luvassa on mielenkiintoisia töitä

ISOT EDELLÄ, PIENET PERÄSSÄ. ”Kun isoilla rakennusliikkeillä menee hyvin, kaikilla menee paremmin”, Joonas Kalin tuumaa.

Puhelimessa: Työjohtaja Markus Laakso, Erikoisinfra Oy Missä menet? Parhaillaan olen ko tona etähommissa urakkalaskentaa tekemässä. Kohta lähden Ratinan kauppakeskuksen työmaalle katsomaan, miten pojilla menee. Mitä Ratinassa tapahtuu? Olem me tehneet rakennuksen lattiapohjia, ja ulkopuoliset täyttötyöt käynnistyvät loka–marraskuussa. Onko tekemistä piisannut? Viime viikolla saimme Pirkkalan lukion maarakennustyöt nippuun ja talviteloille. Lisäksi olemme tehneet ta loyhtiöiden pihasaneerauksia. Urak-

123RF

Vaikka Suomi on metsien maa, lintujen pesänrakennuspaikoista on huutava pula. Siksi suomalaisia on innostettu pönttöilemään oikein urakalla. YLEn Miljoona linnunpönttöä -kampanjan tavoitteena on nostaa Suomen puihin miljoona linnunpönttöä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Pönttöilemässä oli myös Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs, joka osallistui yhdessä

Rakennusteollisuuden edustajien mahdollisuudet muotoilun suhkanssa pönttötalkoisiin Espoon teen. Pöntöt ovat pitkäikäisiä, Nuuksiossa Suomen jopa reilusti yli 200 vuotta. luonnon päivänä Ne ovat myös kestäviä poikasia uhkaavia 27.8. Tilaisuutta PÖNTTÖ KUIN PÖNTTÖ. Kolopevarten Rudus, hyökkäyksiä vastaan. sijöille kelpaa niin Finnsementti Pönttöhommia ei puinen kuin betoninen pönttö. Lentoaukko ja ja Betoniteollikannata unohtaa talvelripustuskorkeus pitää suus olivat vallakaan, sillä pesäkoloille kuitenkin valita linnun mukaan. riittää kysyntää ympäri mistaneet yllätyksenä neljä vuoden. Vaikka kolopesijät betonista linnuneivät ole nirppanokkaisia pönttöä. pesän suhteen, helmipöllö tarvitMonipuolisena materiaalina see erilaisen kodin kuin hömö tiainen. betoni tarjoaa lähes rajattomat

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kolme viisasta visioimaan infraa

VA LT I O N E U V O S T O

Suomessa lähdetään pohtimaan infran pitkän aikavälin visioita. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on asettanut kolmen selvityshenkilön työryhmän pohtimaan koko liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin tulevaisuudenkuvaa vuosiksi 2030 ja 2050. ”Meiltä on puuttunut näkemyksellisyyttä siitä, miten liikenneinfralla voidaan parhaiten tukea maamme hyvinvointia. On

hienoa, että ministeri on nyt antaja Lauri Lyly sekä Pivot5 Oy:n tarttunut asiaan ja alamme selperustaja ja hallituksen puheenvittää kokonaisuutena, miten johtaja Inka Mero. Selvitysryhihmiset, tavarat ja män toimikausi kestää huhtibitit saadaan kuun 2017 loppuun saakka. sujuvimmin ”Visiotyö täydentää VIHDOIN PITKÄJÄNTEISYYTTÄ? Anne liikkumaan”, mainiosti vuoden lopBerner pistää vauhRakennusteol puun mennessä valmistia Suomen infra-alan pitkän aikavälin visilisuus RT:n tuvaa Liikenneinfraointiin kolmen viisaan toimitusjohstruktuuri 2040 -tutkivoimin. taja Tarmo musta. Nyt tuotetaan Pipatti sanoo. päättäjille tietoa, jonka pohSelvityshenkilöiksi jalta voidaan tehdä pitkälle tuleon valittu entinen pääministeri vaisuuteen kantavia ratkaisuja”, Esko Aho, SAK:n johdon neuvonPipatti toteaa.

INFRA-ALA UUDISTUU

Työkokeilu nuorentaa ukkoutuvaa alaa Rakennusala sai elokuussa neuvottelutuloksen, johon kirjattiin ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville suunnattu työkokeilu. Odotukset ovat varovaisen toiveikkaat. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: MAARIT KYTÖHARJU

yömarkkinapäällikkö Mika Kortene INFRA ry:stä ei lähde vielä arvuuttelemaan työkokeilun merkitystä, mutta uskoo sen tarjoavan työkaluja nuorten ja vielä omaa alaansa etsivien alalle saamiseksi. ”Rakennusala ja varsinkin infra-ala on niiden tyttöjen ja poikien ala, jotka eivät välttämättä viihdy kirjojen parissa ja koulun penkillä, mutta ymmärtävät asioita käytännössä ja tekevät laadukasta työtä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Kaakkois-Suomessa on kerrottu tarinaa takapenkin mopopojasta, joka ei viihtynyt koulussa, mutta kun hänelle annettiin hitsipilli ja metallirojua, hän rakensi avaruusraketin. Näitä ihmisiä infra-ala kaipaa ja heille työkokeilu soveltuu”, Kortene sanoo.

Työkokeilu voi olla kova juttu Infra-alan työntekijät ikääntyvät vauhdilla. Rakennustyömaille tarvitaan paljon uutta ja pystyvää työvoimaa, ja tahti vain kiihtyy tulevina vuosina.

”Työkokeilu mahdollistaa tutustumisen alaan ja toivottavasti sitä kautta alalle saadaan riittävästi tarvittavia uusia avaruusraketin tekijöitä. Syrjäytymisvaarassa oleville työkokeilu voi olla kova juttu, jos infraalalta löytyisi oma ja mielekäs ammatti. Maahanmuuttajien voi olla vaikeata työllistyä, joten työkokeilu saattaa mahdollistaa heidänkin alalle tulonsa”, Kortene tuumii. ”Työkokeilijalla on sopimuksen ansiosta puolen vuoden kokeilun jälkeen mahdollisuus lähteä opiskelemaan alan oppilaitokseen tai työllistyä yritykseen pysyvästi.”

Paikallisuutta parhaimmillaan Neuvottelutuloksen mukaisesti rakennusalalla voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa yrityksessä noudatettavasta menettelystä alalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilussa. Työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi, jona aikana se voidaan mo lemmin puolin purkaa työsopimuslain

mukaisesti kuten koeaikainen työsopimus. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta, eikä siihen liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa. Työntekijän tuntipalkka v oidaan sopia työehtosopimuksen aika palkoista poiketen, mutta kuitenkin niin, että se on vähintään kuusi euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työ ehtosopimuksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työ ehtosopimuksen mukaan. Pai kallisesti sovitaan myös siitä, miten yrityksen kokeneet am mattityöntekijät huolehtivat ohjauk sesta. ”Työkokeilun ensimmäisiä käytännön kokemuksia saadaan vasta maaliskuusta 2017 alkaen. Odotukset ovat vielä varovai-

59%

4/2016

sia ja korkeintaan hieman toiveikkaita”, Kortene toteaa. PIRISTYSRUISKE INFRA-ALALLE. Työ kokeilu voi olla kova juttu. Ensimmäiset kokemukset kerätään ensi vuoden puolella.

Isoja harppauksia eteenpäin Neuvottelutulokseen sisältyy paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Kortenen mukaan paikallinen sopimi nen tarjoaa vaihtoehdon myös joskus hieman jäykillekin palkkausmääräyksil le, kun yrityksissä voidaan sopia paikalli sesti yksittäisen työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. ”Työnantajien pitkäaikaistavoitteena rakennusalan työmarkkinatoiminnassa ovat olleet tuottavuuden parantaminen ja luottamuksel listen välien parantaminen yritys- ja liittotasolla. Nämä voisivat olla yhtä hyvin myös työntekijäpuolen tavoitteita. Kun yrityksellä menee hy vin, myös työntekijällä me nee hyvin, ja päinvastoin”, Kortene toteaa.

Näytetään muille mallia Kortene arvelee, että parhaat paikalliset sopimukset voivat olla jopa nerokkaita, koska yleiset tes-määräykset koskevat esimerkiksi infra-alaa vain keskimäärin. Paikallisissa sopimuksissa voidaan huomioida aivan eri tavalla työn sujuvuuteen ja laatuun liittyvät tekijät sekä esimerkiksi työhön parhaiten soveltuvat työaikajärjestelyt. Lisäksi voidaan huomioida k äytettävät materiaalit ja esi-

Yrittäjistä 59 % arvioi liikenneyh teyksien vaikuttavan paljon tai erittäin paljon yrityksensä sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Yhtä tärkeiksi tekijöiksi nousevat vain työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys. (Lähde: Kauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitys: 51.fi/aBm)

merkiksi polttoainetehokkuus konevaltaisella alalla. ”Luottamukselliset välit parantavat mahdollisuutta sopia asioista paikallisesti siellä, missä yhteiset tavoitteet ymmärretään parhaiten eli työpaikoilla. Sopimusehdot jotka hyödyttävät niin työntekijää kuin työnantajaakin on helppo ottaa käyttöön”, Kortene lisää. ”Luulen, että neuvottelutulos voi olla uu den alku, jonka myötä paikallinen sopiminen siirtyy uudelle tasolle. Uusi avaus voi johtaa uusiin tapoihin tehdä ja teettää työtä. Uskon, että rakennusala voi näyttää jatkossa esimerkkiä muillekin aloille.”

Mikä kiky?

•

• •

Kilpailukykysopimuksen eli kikyn ajatuksena on suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen. Palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt hyväk- syivät pitkään hierotun sopimuksen kesäkuussa. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät elokuussa neuvot telutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassa oloa kikyn hengessä helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia. Alakohtaiset keskustelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmi miseksi käydään mahdollisimman nopeasti. INFRA ry:n hallituksen on hyväksyttävä neuvottelutulos ennen sen voimaantuloa. Rakennusalan yleissitovien työehto sopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Metsätiellä ei naurata Tieverkoston rappio on saanut metsäkoneenkuljettajat näkemään punaista. Reippaan alkuvuoden jälkeen kuljettajat joutuivat pyörittämään lähinnä peukaloitaan. Puuliiton tiedotteen mukaan metsäautotiestön lisäksi monet paikallistiet ovat puutavaran jatkokuljetuksen kannalta niin huonossa kunnossa, ettei niitä voi hyödyntää kuin erittäin kuivan kesän tai roudan aikana.

Metsäautotiet taas ovat metsissä työtä tekeville myös pelastusteitä, joten niiden pitäisi olla ajettavassa kunnossa jo lain mukaan. Nykyinen ambulanssi kalusto ei kuitenkaan pärjää alaarvoisilla tieosuuksilla. Metsäkoneenkuljettajat pe räänkuuluttavat Suomeen miehitettyjä energia- ja puutavaraterminaaleja tuomaan puuhuoltoon varmuutta ja tasaista työllisyyttä vuodenajoista riippum atta. Kuljettajat haluaisivat puuhuollosta kansallisen kärkihankkeen.

Silta melkein päivässä Kiukaisten Eurakoskentiellä sijaitseva silta on tullut tiensä päähän. Se uusitaan Parman ja Siton kehittämällä yksiaukkoisella jännepalkkisillalla, jossa elementtirungon nopea asentaminen yhdistyy paikalla valettavaan kansilaattaan. Varsinainen siltaelementtien asennustyö on suunniteltu toteutettavaksi yh den päivän aikana. ”Korjaamme tai uusimme Varsinais-Suomen alueella noin

15–20 siltaa vuosittain. Haluam m e olla mukana rakentamista nopeuttavien ja liikennehaittoja vähentävien ratkaisujen kehittämisessä”, siltainsinööri Jari Nikki Varsinais-Suomen ely- keskuksesta kertoo. Tehdasvalmisteisissa jänne betonipalkeissa voidaan käyttää korkeampaa betonin lujuutta kuin paikalla valetuissa silloissa. Myös laadunvarmistaminen tehtaalla on työmaaolosuhteita helpompaa. Elementtivaihtoehtoa puoltavat myös turvallisuusasiat.

INFRAOSAAMISTA

Konetaiturit kisasilla Suomen mestarit pistettiin tällä kertaa järjestykseen kaivinkoneella, traktorikaivurilla ja pyöräkuormaajalla. Kuinkas kävikään? Konkari voitti.

HYVÄ TUNNELMA. Kisahumua Jämsän FinnMETKOssa. Katso hauskat kisakuvat: themesta.kuvat.fi/kuvat/ FinnMetko+2016!

TEKSTI JA KUVA: JANNE SUNTIO

uomen suurimman konealan tapahtuman FinnMetkon aikana järjestettiin maarakennuskoneenkuljettajien SM-kilpailu. Kisaajien taitoja mitattiin kolmella maarakennuskoneella. Lauantaina 3. syyskuuta Jämsässä pidetyn kilpailun järjestämisestä vastasi Jyväskylän aikuisopisto yhdessä sponsorien kanssa. Kilpailun johtaja, koulutuspäällikkö Pasi Räty oli tyytyväinen tämän vuoden kisaan. ”Kilpailu keräsi oikein mukavasti yleisöä. Kisapaikkana tänä vuonna toiminut soramonttu oli tasaista kenttää parempi,

sillä se mahdollisti yleisölle paremman näkyvyyden ja kilpailusuorituksille turvallisemmat olosuhteet. Meillä oli onnea myös sään suhteen – auringonpaiste sai nenänpäänkin punoittamaan”, toteaa Räty. Kilpailutehtävät suoritettiin kaivinkoneella, traktorikaivurilla ja pyöräkuormaajalla. Kaivinkonetehtävässä kilpailijan oli kaivettava 2,5 metriä kanttiinsa oleva mont tu ja tehtävä viereen vastaavan laajuinen penger. Traktorikaivurilla oli liu’utettava kettinki pari metriä pitkien kapeiden hahlo jen välistä ilman reunakosketuksia. Pyöräkuormaajalla piti lastata 1 000 kiloa soraa kuorma-auton lavalle.

Kilpailuun osallistui parisenkymmentä kuljettajaa. Kärjen järjestys oli 1. Juha-Pekka Perämäki, 2. Jouni Metsola ja 3. Martti Konttinen. Myös kunkin yksittäisen kilpailutehtävän kolme parasta suoritusta palkittiin. Kisaan ei ole ennakkoilmoittautumisia tai karsintoja, eikä siihen kutsuttu ketään. Osallistujat ovat siis ”tavallisia” messukävijöitä, mutta toki konkareita. Yksi kehui ajaneensa Länkkärin traktorikaivuria yli 52 000 tuntia eli yli neljännesvuosisadan, toinen oli Caterpillarin ulkomaillakin kisaava näytöskuski. Voittajan perheeseen voitto oli mennyt jo useasti.

4/2016

Paperikapina kantaa kipinää Luvanhaku ei ole enää paperinpölyistä puuhaa. Lupapiste-palvelussa voi olla uudella tavalla yhteydessä viranomaisiin ja hoitaa rakentamisen lupa-asioita sähköisesti koko hankematkan ajan – yhdeltä luukulta. Luukku on avoinna vuorokauden ympäri 365 päivää vuodessa. Lupapiste.fi:ssä voi edistää asiointia myös yhdessä hankkeen muiden osapuolten kanssa. Pal-

velu neuvoo tarvittavan hakekun sinulle parhaiten sopii. muksen tekemisessä ja pitää osaEnsimmäisellä käyttökerralla puolet tietoisina hankkeen etenerekisteröidytään, ja tämän jälmisestä. keen sähköinen luvanhaku Yksityisille luvanonnistuu samoilla tunnukBONGAA hakijoille, ammatsilla ympäri Suomen kaiKIERTUEAUTO. tilaisille ja virankissa Lupapiste-kunLupapiste keikkailee syksyn aikana 16 omaisille suunnissa”, viestintäpäälpaikkakunnalla. Tseknattu likkö Ilona Liesmäki kaa kiertueaikataulu osoitteesta Lupapishakemuspalvelu Solita Oy:sta kertoo. teontheroad.fi. on auki jo yli 80 ”Palvelu on kunnassa ja määrä saanut hyvän vaskasvaa koko ajan. taanoton, sillä esi”Lupapisteen avulla voit edismerkiksi paljon lupia tää lupa-asiointia juuri silloin, hakevien ammattilais-

ten matkustustarve on vähentynyt olennaisesti. Myös läpinäkyvyys hankkeen osapuolten ja viranomaisten kesken on lisääntynyt merkittävästi.” Lupapiste On the Road -kiertue jatkuu 13.10. asti.

L U PA P I S T E / S O L I TA

Apu on Likellä Mitä kuuluu Like-projektille? Infra-lehti selvitti. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, VINKIT: PANU TUOMINEN

ike-projektilla on suuri tehtävä: varmistaa osaavien infrarakentajien saatavuus tulevaisuuden maarakennustyömaille. Pian vuoden toiminut projekti alkaa saa da tuulta siipien alle. Infra-info-kiertueella jaetaan monipuolisesti tietoa infra-alasta. Opo-infoissa päivitetään puolestaan opinto-ohjaajien mielikuvaa siitä, mitä infra-ala on tänä päivänä. Infraosaaja.fi-sivustolle on luotu työkalu T&K-tulosten levittämiseen. Yhteen paikkaan on tarkoitus koota mahdollisimman laajasti liikenne- ja infra-alan tutkimustuloksia, opinnäytetöitä ja artikkeleita. Syksyllä käydään workshopissa läpi ammattikorkeakoulujen infra-alan ohjeel linen opetussuunnitelma. Edellinen on kymmenisen vuotta vanha, joten päivitet tävää riittää.

Opiskelijat innoissaan Opiskelijat ovat likettäneet Like-hanketta kovasti. Etenkin alalle jo suuntautuneet pitävät tärkeänä, että alaa tuodaan järjestelmällisesti esiin oppilaitoksissa. Kaikenlaiset yhteistyökuviot työelämän suuntaan kiinnostavat. Like-projekti on vastaus eläkebuumin

myötä työvoimapulasta kärsivän infra-alan suureen tarpeeseen. Yrittäjät ovat lähteneet hyvin mukaan. ”Esimerkiksi infra-infoihin on saatu aina mukaan yrityksiä sekä puhujiksi että jakamaan tarjoilujen kustannuksia. Kukaan ei ole kieltäytynyt”, Like-hanketta tähän asti vetänyt Panu Tuominen miettii. Panu toivoo, että yrityksissä riittää talkoohenkeä myös työryhmätyöskentelyyn, kuten AMK-opetussuunnitelman päivittämiseen. Oppilaitoksissa on myös jatkuvasti kysyntää työmaaorientoituneille henkilöille, jotka voisivat pitää oppitunteja tai kursseja.

Ilmoitustaululla muna-kanailmiö Infraosaaja.fi:n ilmoitustaulu ammottaa kuitenkin tyhjyyttään. Mistä on kyse? ”Taululla oli keväällä hyvin ilmoituksia, mutta kesän jälkeen hiljeni. Tässä taitaa olla osittain muna-kanailmiö. Kun ei ole opiskelijoita, ei tule työnantajien ilmoituksia, ja kun ei ole työnantajien ilmoituksia, ei tule opiskelijoiden ilmoituksia”, Panu ar velee. ”Eräs INFRAn nuori jäsenyrittäjä oli erittäin tyytyväinen sivuston helppokäyttöisyyteen ja kertoi saaneensa osin sen kautta

työpaikkailmoitukseensa hyvin hakijoita. Kannattaa rohkeasti kokeilla! Käyttö on helppoa ja nopeaa”, Panu mainostaa. ”Kun mukaan saadaan niin harjoittelu-, tuntityö- kuin opinnäytetyöilmoituksiakin, on mukavampi lähteä herättelemään oppilaitoksia ja opiskelijoita paikalle. Kaik ki voittavat.” Like-projektissa ovat mukana Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry, Liikennevirasto, infrarakentamisen toimiala- ja työnantajajärjestö INFRA ry, Suunnitteluja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö SKOL ry, Kuntaliitto, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL sekä Liikenteen tutkimusverkosto Fintrip.

Vinkit alalle tulevalle 1. Ole valmis tarttumaan kaikenlaisiin työtehtäviin – montusta se kaikki lähtee. 2. Ole oma-aloitteinen – työt oppii tekemällä, eikä kysyvä tieltä eksy. 3. Osoita, että haluat oppia lisää. Se pannaan aina merkille infrayrityksissäkin.

INFRA-LEHTI

4/2016

TOISINAJATTELIJA

123RF

RAKENNUSTEOLLISUUS RT JA RAKENNUSLIITTO HY VÄKSYIVÄT 25.8. NEUVOTTELUTULOKSEN, JOKA JATKAA TYÖEHTOSOPIMUSTEN VOI MASSAOLOA HELMIKUUN 2018 LOPPUUN. LISÄÄ NETISSÄ: 51.fi/kiky

Neuvottelusopimus on paras Jotkut äärivanhoilliset keskustelijat vaativat Suomessakin työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista, mutta Rakennusliiton Matti Harjuniemi on eri mieltä. Tekstin takana M AT T I H A R J U N I E M I

MORAALIFILOSOFI, taloustieteilijä, nykyaikaiYhteiset sopimukset ovat koko sodanjälkeisen sen taloustieteen ja liberalismin oppi-isä ja va ajan heijastelleet yhteiskunnan kokonaisetua. paakaupan kannattaja Adam Smith (1723–1790) Ne nimittäin luovat alalla toimiville yrityksille kirjoitti pääteoksessaan ”Kansojen varallisuus” yhteisen lähtötason: Näillä ”perusasetuksilla” vuonna 1776: maksetaan tietynarvoisesta työstä kaikissa yriMikä on yleinen työn palkka, riippuu kaikkialla tyksissä. Yrityskohtaista pelivaraa jää vielä yllin sopimuksesta, joka näiden kahden osapuolen (työ- kyllin. miehen ja isännän) välillä yleensä solmitaan, eivätkä Niin ikään työntekijöille sopimukset ovat tärheidän etunsa ole missään nimessä yhtenevät. Työ- keitä. Liian matala palkkataso johtaa laajamittaimiehet yrittävät saada mahdollisimman paljon ja seen köyhyyteen ja sosiaaliseen turvattomuuisännät antaa mahdollisimman vähän. Edellisillä teen sekä epävakauteen, joka iskee myös talouon taipumusta liittyä yhteen palkkojen nosden toimintaedellytyksiin. tamiseksi ja jälkimmäisillä palkkojen laskemiseksi. MERKITTÄVÄT liberalistiset, tosiasiassa ERI MIELTÄ, Neuvottelu- ja sopimustoiäärivanhoilliset keskustelijat, vaativat SAMAA MIELTÄ? minta ei siis ole aivan uutta, meilläkin työehtosopimusten yleissitoMENE BLOGIIN INFRARY.WORD eikä työmarkkinoiden järjestövuuden poistamista. Näin firma kannatPRESS.COM JA OTA KANTAA. toimintakaan. Ne ovat luoneet taisi. Suomessakin useimmilla aloilla Ajatus mukailee Smithin liberalismia: vähimmäistason työntekijän työtyönantajat haluavat maksaa mahdollisimpanoksen hinnalle. Lakisääteistä vä man vähän ja työmiehet kärsivät siitä. Kukin sopii himmäispalkkaa ei ole, vaan työehdoista sovi- niin kuin pystyy. Ei yhteistä perustaa. Ei yhteisiä taan työmarkkinoiden liittojen kesken. Näitä sopimuksia, vaan viidakon laki. pelisääntöjä noudattavat työsopimuslain mu Yleissitovuuden roskiin heittäjät luulevat it kaan myös ne, jotka siipeilevät liittojen ulko seään muita paremmiksi. He ajattelevat, että vain puolella. toinen osapuoli tietää yhteisen hyvän. Kuitenkin työpaikalla yhteinen pohdinta tuottaa parSMITHIN TEKSTI on myös väärässä. Sen mukaan haan tuloksen. sopimukset ovat seurausta työmiehen ja isänEikö koskaan ole käynyt mielessä, että myös nän eduista, jotka eivät ole missään nimessä sopimusneuvotteluissa, nimenomaan neuvotyhtenevät. Olen eri mieltä, vaikka Smith oli kova teluissa, syntyykin parempia lopputuloksia kuin tekijä. osapuolten omat esitykset?

Matti Harjuniemi Matti Harjuniemi on toiminut rakennusalan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton puheenjohtajana vuodesta 2005. Hän istuu myös SAK:n hallituksessa. Rakennusliiton palveluksessa Harjuniemi on ollut vuodesta 1995 ja rakennusalan töissä vuodesta 1986. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian kandi daatiksi vuonna 1985 ja kouluttautunut tätä ennen myös talonrakentajaksi ja kirves mieheksi.

INFRA-LEHTI

UUSIA AMMATTILAISIA maarakennusalalle Maarakennuskoulutuksen monipuolisuus ja laaja-alaisuus houkuttelee nuoria opintielle Kuopioon. TEKSTI: TOMMI KORPIHALLA, KUVAT: JANNE SUNTIO (HENKILÖKUVAT S. 16–20) JA TIMO HARTIKAINEN (KAIVURIKUVAT JA S. 21 KUVA)

4/2016

”

Kaivinkoneen käytön perusteet opetellaan harjoitusalueella ennen kuin mennään oikealle työmaalle.”

elaketjut vyöryttävät kaivinkonetta eteenpäin, kunnes se pysähtyy. Kone mourahtaa ja saa hevosvoimat liikkeelle oranssin konepellin alla. Tumma savupilvi nousee eteläisen Kuopion taivaalle. Vahva kauha kurottaa eteenpäin ja paluumatkallaan raapii kallion pinnasta multaa ja irtomaata. Ohjaksissa on nuori mies, joka vaikuttaa vähäisestä iästään huolimatta ammattilaiselta. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelija Sami Kejonen ei olekaan ensimmäistä kertaa kaivinkoneen ohjaksissa. Toisen vuosikurssin opiskelijaa kallion raapiminen ei tyydytä. Hän on päässyt tekemään kaivinkoneella pihahommiakin, josta tykkäsi enemmän. Kallion pinnassa oman käden jälki ei näy. ”Pihatyöt ovat tarkempia hommia. Pitää osata käsitellä konetta tarkemmin ja tehdä kallistuksia ja muutenkin siistimpää jälkeä. Siinä osaaminen tulee enemmän esille”, Kejonen vertailee kaivinkoneen pukilla istuskellessaan. Motivaatio on kohdallaan. Mieli tekisi vaativampiin hommiin.

Koneet kiinnostavat

HETI TOSIHOMMIIN. Opiskelija Sami Kejonen aloitti maarakennuskoneen kuljettajaopinnot vuosi sitten. Eniten yllätti se, miten nop easti koulussa pääsi etenemään teoriasta käytäntöön, oikeisiin hommiin.

Kaivinkone kuorii maata Savon Kuljetus Oy:n murskaamotyömaalla Kylmälahdessa. Se on vain muutaman kilometrin päässä Kejosen koulusta, Ylä-Savon ammattiopiston Kuopion toimipisteestä. Opiskelujen jälkeen Kejonen valmistuu maarakennuskoneen kuljettajaksi. Siksi hän kaivaa, ajaa pyöräkuormaajaa ja monia muita koneita. Hänestä tulee monipuolinen ammattilainen. ”Koneet minua kiinnostavat. Ehkä minusta isona tulee kaivinkoneen kuljettaja”, hän ennustaa. Nuorella miehellä on aikaisempaa kokemusta. Kotonaan Kuopion Rytkyllä hän on työskennellyt traktorilla. ”Lumitöitä, lanaamista ja muuta sellaista pientä.” Vuosi sitten maarakennuskoneen kuljettajaopinnot aloittanut Kejonen sanoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon ammattiopiston koulutuksessa on käytännön työtä. >>

INFRA-LEHTI

JÄLKI JÄÄ. Infratyön tunnusmerkkejä ovat konkreettisuus ja näkyvä kädenjälki, vaihtelevat työkohteet joskus matkankin takana, it:n hyödyntäminen maastossa ja tarkkuus – työskennelläänhän rakennetussa ja liikennöidyssä ympäristössä, luettelee lehtori Kai Niemelä. Vierellä opiskelija Aatu Korhonen.

”Aamulla tullaan Sahakadulle ja siitä lähdetään tänne työmaalle. Välillä käydään syömässä ja sitten jatketaan töitä”, Kejonen kertoo normipäivästään. Kejonen odotti, että käytännön harjoittelun ja huoltotöiden lisäksi teoriaa olisi enemmän, kun kerran koulussa ollaan. ”Mutta en minä suinkaan valita”, hän oikoo. KUMPPANIT KOULIVAT. Ylä-Savon Ammattiopiston opiskelijat saavat käytännönläheistä koulusta. Yhteistyökumppanit Savon Kuljetus, Lohja Rudus, Maansiirto E. Hartikainen ja Iisalmen Autotilaus tarjoavat erinomaisia oppimisympäristöjä. Työn huisketta Savon Kuljetuksen murskaamotyömaalla.

Vuosikurssit eroavat Ylä-Savon ammattiopiston maarakennuslinjan opettaja, lehtori Kai Niemelä vahvistaa Kejosen havainnon. Käytännön työtä ja harjoittelua kuuluu opiskeluun paljon. Mutta kun pakkanen jäädyttää maan ja maarakentajien raaka-aine peittyy lumeen, koulupäivien sisältö muuttuu: teoriatunnit lisääntyvät ja koneiden huoltamista opetellaan talviaikaan oppilaitoksen hallissa. Opintosisällöissä on eroa myös eri vuosikurssien kesken. Ekaluokkalaisten koulupäivät ovat erilaiset kuin kolmannella vuosikurssilla.

4/2016

TUNKUA. Viimeksi YSAOon hakijoita oli kolminkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden.

NORMIPÄIVÄ. Sami Kejosen normipäivä alkaa koululta, mutta pian lähdetään työmaalle. Vaikka jutun kuvissa on vain poikia, infra-ala sopii loistavasti myös tytöille. Koneet ovat sisältä siistejä, ilmastoituja ja hiljaisia toimistoja.

”

Tällä koulu tuksella voi hakea moniin tehtäviin: soraauton rattiin, pyöräkoneen kuljettajaksi, kaivinkoneen kuljettajaksi ja vaikka mihin.”

”Ykkösillä on heti alkuun teoriaa sen verran, että aivan välttämättömimmät kortit suoritetaan ja niihin liittyvät taidot opetellaan ensimmäisenä. Työturvallisuus on näistä se tärkein osa-alue.” Niemelä kertoo kaiken lähtevän alusta. Ensin opetellaan, vasta sitten tehdään. Myös varsinaisen maarakennuksen opettelu alkaa perusteista. ”Esimerkiksi kaivinkoneen käytön perusteet opetellaan harjoitusalueella ennen kuin mennään oikealle työmaalle”, Niemelä kertoo. Opintonsa aloittaneet ovat paljon opettajien ohjauk sessa, kun taas kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat enimmäkseen työssäoppimisjaksoilla yrityksissä. Siellä he työskentelevät muiden työntekijöiden mukana osana moniulotteisia työmaita.

Työ tekijäänsä opettaa Kuopiossa on nuorisoasteella kaksi opettajaa. Koulutuskokonaisuus toimii, kun kolmannen vuosikurssin

oppilaat ovat paljon työssäoppimisjaksoilla yrityksissä. ”Työssäoppiminen oikeassa ympäristössä hyödyttää niin opiskelijaa, yrityksiä kuin oppilaitostakin. Jotkut työnantajat maksavat harjoittelujaksolta palkkaakin”, Kai Niemelä sanoo. Monin paikoin opiskelijat oppivat harjoittelussa työnsä niin hyvin, että työllistyvät opiskelujen jälkeen samoihin yrityksiin. ”Vaikka koneiden kanssa toimitaan, opetamme kä den taitoja. Työssäoppimisjaksot ovat kuin kielikylpyjä, ne opettavat käytännön työtä parhaiten. Niihin olemme panostaneet”, koulutuspäällikkö Rauno Ne valainen paljastaa. YSAOlla myös kuunnellaan herkällä korvalla alan yrittäjien näkemyksiä ja palautetta kaikista opiskelijoiden työssäoppimisjaksoista. Mikäli yrittäjän mielestä on tarvetta opettaa jotain osa-aluetta enemmän, asia huomioidaan opiskelussa. ”Meitä ohjaavat valtakunnalliset tutkintovaatimuk- >>

INFRA-LEHTI

Malliksi muille? YSAO tarjoaa työvoimapulasta kärsivällä maarakennusalalla perustutkintoja nuorille ja aikuisille, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja aikuisille sekä lyhyt-, oppisopimus- ja työvoimakoulutusta. Vahvan yritysyhteistyön tuloksena tutkinnon suorittaneet työllistyvät erinomaisesti.

TÄÄLTÄ TULLAAN. Tulevat maarakentajat potretissa: vasemmalla Konsta Laakkonen, etualalla Korhosen Tomi. Takana vasemmalla Ville Repo rinnallaan Onni Korhonen.

”

Työssäoppimis jaksot ovat kuin kielikylpyjä, ne opettavat käytännön parhaiten. Niihin olemme panostaneet.”

set, mutta pyrimme kouluttamaan opiskelijat mahdollisimman valmiiksi työntekijöiksi”, Nevalainen muistuttaa.

Monipuolista osaamista Iisalmessa pääpaikkaansa pitävä Ylä-Savon ammattiopisto on kouluttanut Kuopiossa maarakennusalan opiskelijoita vuodesta 2003. Perustutkintokoulutus nuorille valtakunnallisen yhteishaun kautta alkoi kolme vuotta sitten. Tänä syksynä aloituspaikkoja oli 14, joihin haki yli 60 oppilasta. Kuopiossa on pantu merkille, että tulijat ovat olleet hyvin motivoituneita. ”Lähes kaikilla on kokemusta koneen käytöstä. Taustalla voi olla perheyritys tai joku tuttu on urakoitsija. Teoreetikkoja ja kaupunkilaisnuoria tulee vähemmän”, Niemelä kertoo. Kun kyse on ammatillisesta perustutkinnosta, opiskelu on käytännönläheistä. Tänä syksynä opiskelunsa aloittanut Konsta Laakkonen on hyvä esimerkki. Hänen isällään on maarakennusyritys, jossa kokemusta on jo ehtinyt hieman karttua. Samaa kertovat Laakkosen luokkakaverit Tomi Korhonen, Niko Puustinen, Ville Repo ja Onni Korhonen: kokemusta on kertynyt monenlaisista konetöistä. Vaikka Laakkosen tavoin monella on tähtäimessä koneenkuljettajan työ, iisalmelainen Ville Repo muistuttaa, miksi maarakennuskoneen kuljettajan koulutus kiinnostaa monia: ”Täällä saa pätevyyden myös sora-auton kuljettajaksi. Se kiinnostaa minua”, Repo sanoo. Opiskelijat suorittavat koulunsa aikana muun muassa kuorma-autokortin.

”Tällä koulutuksella voi hakea monenlaisiin tehtäviin: sora-auton rattiin, pyöräkoneen kuljettajaksi, kaivinkoneenkuljettajaksi ja vaikka mihin. Meillä on vahva luotto siihen, että töitä on tarjolla valmistumisen ai kaankin”, tulevat maarakennusalan ammattilaiset va kuuttavat toinen toistaan täydentäen.

Maarakennuskoulutusta vuodesta 1973

• • • • • • • •

Iisalmelainen Ylä-Savon ammattiopisto on antanut maarakennusalan koulutusta eri tasoilla yli neljän vuosikymmenen ajan. 1970-luvun alussa kouluttaminen alkoi, kun turvesoille tarvittiin ammattitaitoisia koneenkuljettajia. 1980-luvulla turvetuotannon ja maarakennuksen koulutukset eriytettiin. Alan ammattilaisten koulutus keskittyi Iisalmessa Aikuiskoulutuskeskukselle. 1990-luvun jälkipuoliskolla laman jälkeen koulutuksen tarve lisääntyi nopeasti ja opettajia palkattiin lisää. 2000-luvun alussa käynnistettiin maarakennusalan ammatillinen perustutkinto. 2003 maarakennuksen toiminta siirtyi Iisalmen Peltosalmelle. Kuopiossa alkoi aikuisopiskelijoiden maarakennuskoulutus. 2006 käynnistettiin aikuisopiskelijoiden maarakennuskoulutus Joensuussa. 2010-luvulla maarakennuksen uusien opetustilojen valmistuttua Iisalmen Pelto salmella on aloittanut vuosittain uusi nuorten perustutkintokoulutuksen ryhmä. Käynnistettiin myös erikoisammattitutkintojen koulutus sekä nuorten perustutkinnon koulutus Iisalmen lisäksi Kuopiossa.

4/2016

Koulu ja yritykset yhteistyössä

TOIMII! INFRA Pohjois-Savon puheenjohtaja Kari Vikelä (vas.) kertoo yrittäjien olevan tyytyväisiä YSAOn opiskelijoiden osaamiseen. Oikealla Pekka Lyytikäinen.

Apua suureen työvoimapulaan Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) maarakentajalinjalta valmistuneet opiskelijat ovat aina työllistyneet hyvin. Salaisuus saattaa piillä tiiviissä yritysyhteistyössä. Kymmenen viime vuoden aikana Pohjois-Savossa ja -Karjalassa valmistuneista maarakennusalan opiskelijoista noin 80 prosenttia on työllistynyt. INFRA Pohjois-Savon ry:n toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäistä tämä ilahduttaa. ”Ilman valmistuvia opiskelijoita työvoimapula olisi vielä suurempi. Ammattilaisista olisi suorastaan huutava pula”, Lyytikäinen huokaa. Kuopiossa on annettu maarakennusalan perustutkintokou lutusta nyt kolme vuotta. Hakija määrät ovat jatkuvassa kasvussa ja työllistymisaste näyttää hy vältä. Myös INFRA Pohjois-Savon hallituksen puheenjohtajan, yrittäjä Kari Vikelän mukaan tilanne on parantunut huomattavasti. ”Yrittäjät ovat olleet todella tyytyväisiä YSAOn koulutukseen,

sillä aiemmin alan koulutusta ei ollut tarjolla.”

Ilo pitkästä itkusta Ylä-Savon ammattiopisto on toiminut Kuopiossa vuodesta 2003. Koulutusta annettiin ensin kymmenen vuotta vain aikuisopiskelijoille. ”Pekka Lyytikäisen pitkä ta voite täyttyi. Hän on määrätietoisesti jo vuosia ehdottanut, että alan nuorisoasteen perustutkintoa alettaisiin kouluttaa Kuopiossa”, Niemelä paljastaa. Vaikka YSAO kouluttaa maarakentajia Iisalmessa, se ei ole riittänyt. ”Kuopiolaiset eivät lähde Iisalmeen. Koulutus piti tuoda Kuopioon. Ylä-Savon ammatti opistolle kuuluu siitä kiitos ja kunnia”, Lyytikäinen kiittää. Lyytikäinen ja Vikelä ovat mielissään myös siitä, että yhteistyö yritysten ja ammattiopiston kans sa sujuu jouhevasti. ”Yrittäjät pääsevät usein kertomaan toiveitaan kouluttajille ja yhteisissä palavereissa antamaan palautetta. Se palvelee puolin ja toisin, kun koulutusta voidaan

trimmata haluttuun suuntaan”, Vikelä toteaa. Ammattiopiston monipuolises ti kouluttamat nuoret ovat hyvä lisä Pohjois-Savon työmarkkinoille ja laajemmallekin alueelle. ”Täältä valmistuu nuoria, jotka hallitsevat useita koneita. Vielä kun saataisiin asentajia ja ko neenkäyttäjien apumiehiä, jota keskittyvät töihin, joita koneella ei voi tehdä”, Lyytikäinen vihjaa.

Aktiivista yhteistyötä YSAOn maine maarakennusalan kouluttajana on kiirinyt kauas ja valmistuvat opiskelijat ovat arvossaan. Aikuisopettaja ja koulutusvastaava Tarmo Voutilainen kertoo esimerkkinä, että kolmevuotisen koulutuksen viime keväänä päättäneistä 17 oppilaasta yhtä vaille kaikki ovat jo työllistyneet. ”Tämä yksi – jo hyvin työmailla kiinni oleva opiskelija – valmistuu nyt syksyllä. Sitten vaikuttavuus on sata”, hän sanoo. Yksi koulun vahvuus on, että opettajille on kertynyt vahva käytännön työkokemus ennen opettajaksi ryhtymistä. Työelämän

tarpeita ymmärretään hyvin. Lisäksi Ylä-Savon ammattiopistolla on hyvät oppimisympäristöt, muun muassa Savon Kuljetus, Lohja Rudus, Maansiirto E. Hartikainen ja Iisalmen Autotilaus Oy ovat erinomaisia yhteistyökumppaneita. ”Tapaamme kumppaneiden ja rahoittajien kanssa säännöllises ti. Siten pystymme kehittämään koulutussisältöämme vastaamaan entistä paremmin yritysten jatkuvasti muuttuvia tarpeita”, kertoo Voutilainen. Esimerkki on 3D-ohjaus. Viesti koulutustarpeesta tuli sitä käyttäviltä yrityksiltä. ”Otimme vinkistä vaarin ja lisäsimme sen koulutusohjelmaan. Nyt opiskelijat oppivat 3D-ohjauksen perusteet jo koulussa ja ovat valmiimpia mennessään työelämään.” Vaikka YSAOn maarakennuskoulutus on maan kärkeä, ratkaisevin tekijä istuu yhä kuskin pukilla. ”Tämä on käsityötä. Opiskelijat saavat parhaan pohjan tulevaisuuteen, kun käsillä tekeminen opitaan oikeassa työympäristössä, työelämälähtöisesti.”

INFRA-LEHTI

ON AIKA pelastaa infra! Jo parin vuosikymmenen heitteillejättö voi aiheuttaa maailmanlopun tunnelman. TEKSTI: EMMI ROSSI, KUVAT: JANNE SUNTIO

MITÄ JOS SUOMESSA ei olisikaan infrastruktuuria tai se olisi romahtanut? Tiet olisivat huonossa kunnossa eikä joukkoliikenne toimisi lainkaan. Ratakiskot olisivat ruosteessa ja osittain irti. Metrotunnelit sortumisvaarassa. Vesiputket haperoituneet, vesi poikki. Lämmitysputket paukahtelisivat rikki. Lämpöä saisi vain takkatulesta ja sähkönkin kanssa olisi niin ja näin. Tällaisista lähtökohdista alkaa Loiste Interactiven peli Infra. Pelintekijöillä on tärkeä viesti: infrastruktuuri on todella oleellinen osa yhteiskuntaa. ”Peli käsittelee kysymystä, mitä tapahtuu, jos infra unohtuu. Tapahtumapaikkana on fiktiivinen pohjoiseurooppalainen kaupunki, jossa asiat ovat päässeet

”

Peli on kunnianosoitus insinöörityölle.”

rempalleen. Pelin sankari on insinööri, joka tutkii, miksi infra rapistuu ja missä kunnossa se on”, kertoo Loisteen toimitusjohtaja Oskari Samiola. Idea valtavirrasta poikkeavalle pelille syntyi vuonna 2011 dokumentin vaikutuksesta. Amerikan murenevaa infrastruktuuria käsittelevä dokkari synnytti Samiolassa kytevän ajatuksen. ”Siitä sitten otin yhteyden kavereihin ja tiiminä alettiin kehittään peliä vähän samalla idealla.”

70-vuotias verkosto voi pettää Infra-peli ilmestyi tammikuussa 2016 ja keräsi muutamassa kuukaudessa loistavan vastaanoton. Iso projekti vie kuitenkin aikaa ja peliä hiottiin vielä kesällä. >>

4/2016

LAINAHÖYHENISSÄ. Kun pelinkehittäjä vierailee työmaalla, se voi näyttää pikkuisen hassulta, mutta asia on oikea: nyt pelastetaan infra.

INFRA-LEHTI

POHDI MITEN ASUINPAIKKAKUNTASI INFRA VOISI ROMAHTAA. MIKÄ OLISI HUONOIMMASSA KUNNOSSA JA MITEN KETJUREAKTIO ETENISI? MITÄ AMMATTIRYHMIÄ TARVITTAISIIN PITÄMÄÄN ERI OSAALUEITA KUNNOSSA?

YHTEISTYÖTÄ. Kuten infrahankkeet, pelitkin valmistuvat tiimityönä.

Missä juttu kuvattiin? ARKKITEHTITOIMISTO HKP

Realistisuutensa ja tärkeän yhteiskunnallisen sanomansa takia peli on loistava opetusväline nuorille. Se auttaa oivaltamaan infran tärkeyden. Varsinkin jos kuvittelee pelin kaupungin sijaitsevat jossain päin Suomea. Tosin Samiolan mukaan Suomessa vastaavaa ketjureaktiota ei pääse syntymään kuin pelissä, mutta ei täälläkään täysin puhtailla vesillä olla. ”Suomessakin on kehitystä kaipaavia kohteita. Esimerkiksi tieja rataverkostot vaativat päivitystä ja kaupunkien sisäiset vesiputket alkavat ikääntyä. Esimerkiksi Helsingin putkisto lähentelee jo 70 vuoden ikää”, Samiola toteaa. Infrastruktuuri vaatii jatkuvaa ylläpitoa, jotta kaikki toimisi sujuvasti. Jos jokin elintärkeä osa jätetään huomiotta vain 20 vuodeksi, tuloksena voi olla tuhoisa ketjureaktio. ”Ihan mikä tahansa voi romahtaa ensimmäisenä – se, mikä on päästetty kaikkein huonoimpaan kuntoon. Jos se on kriittisessä asemassa se voi vaikuttaa helposti muihinkin.” Loisteen varatoimitusjohtaja Jukka Koskelainen kehottaa ihmisiä välillä miettimään, mitä kadun alta löytyy. ”On aika itsestään selvää, että vettä tulee hanasta ja sähkö pistorasioista, mutta siihen vaaditaan hirveä määrä työtä ja rakenteita. Se ei ole niin yksinkertaista.” Hallituksen puheenjohtajana toimiva Iiro Jussila toteaa pelin olevan kunnianosoitus insinöörityölle.

Poseerausta pelipaikoilla Loiste Interactiven edustajat tutustuivat haastattelua tehtäessä Espoon Matinkylän metroaseman rakennustyömaahan. Se oli kesällä 2016 yksi Suomen suurimmista työmaista, jos sa monta palaa piti saada toimimaan yhtä aikaa. ”Pääurakoitsijana Lemminkäisellä on iso vastuu sovittaa kaikki aikataulut yhteen. Tässä Matinkylän kohdal la rakennamme rata-aluetta kilomet rin verran”, työmaainsinööri Perttu Tavia kertoo.

Kesäkuuhun mennessä rakennustyömaalla oli käytetty muun muassa yli 20 000 kuutiota betonia ja kolme miljoonaa kiloa rautaa betonirakenteisiin. Asemalla oli myös tehty pilareiden varaan sata metriä ratalinjaa, jota on tarkoitus käyttää metron huoltoon. ”Täällä metro pääsee vaihtamaan toiselle raiteelle ja jatkamaan matkaa Helsinkiin. Metrotyöt alkoivat heinäkuussa 2013 ja valmistuvat vuoden 2016 aikana”, Tavia toteaa.

4/2016

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

IHAN OIKEAA INFRAA. Lasten liikennekaupungissa on kaikki kohdillaan pienoiskoossa. Jopa liikennevalot toimivat aamusta iltaan. Paikalle voi tulla liikennepolliisien lähdettyäkin treenaamaan liikennesääntöjä vaikka omalla pyörällä.

MIKÄ ON SUN INFRA? ESITTELE RAKKAIN INFRAKOHTEESI MEILLE! JAN OAMME I DEOITA OSOITTEESSA INFO@INFRA.FI

EHDOTON YKKÖNEN. Lasten liikennekaupunki on liikennepolliisi Päivi Oikarisen mielestä Turun Seikkailupuiston lukuisista kohteista kaikkein paras. Se on auki aina, satoi tai paistoi.

4/2016

KOHTALOKAS KESÄTYÖ Päivi Oikarinen aloitti vuonna 1993 kesätyössä, johon hän palaa yhä vuodesta toiseen takaisin. Turun Seikkailupuistossa Lasten liikennekaupunkeineen työkin on kuin lomaa. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: JUKKA JÄRVI

”TURUN SEIKKAILUPUISTO on ollut minulle mahtava kesätyöpaikka jo vuosia. Ensimmäistä kertaa taisin tulla tänne vuonna 1993, ja kesätyöperinne on jatkunut siitä asti. Talvet työskentelen ohjaajana nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, kesällä palaan Seikkailupuistoon. Nyt olen toiminut kaksi kesää Lasten liikennekaupungissa polliisina. Aikuiset liikennepolliisit tarkkailevat vilkasta polkuautoliikennettä ja opettavat pikkukuskeille liikennesääntöjä. Olen työskennellyt myös Seikkiksen ateljeepajassa ja infossa. Kun tulee Seikkikseen töihin, on kuin tulisi lomalle. Asiakkaat ja muut työntekijät ovat iloisia ja meno on rentoa, vaikka asiakkaita on välillä satoja. Juhannusjuhlissa tehdään seppeleitä ja juhannussalko. On haitarinsoittajaa, lauletaan ja leikitään, henkilökunta grillaa asiakkaille ilmaiset makkarat ja tarjoilee mehua. Toimintaa on ympäri vuoden sisällä ja ulkona. Ul kona on liikennekaupungin lisäksi erilaisia kiipeilyratoja ja -telineitä, sadesieni, kahluuallas ja kesäisin pomppulinna. Sisätiloissa ja katosten alla järjestetään muskariryhmiä, teatteriesityksiä ja ateljeepajoja. Itsekin käyn täällä lasten kanssa paljon myös vapaa- ajalla. KUPITTAANPUISTO ON Suomen vanhin ja laajin puisto. Samalla alueella on itse asiassa useita erilaisia puistoja. Seikkailupuiston ja Lasten liikennekaupungin lisäksi täällä on lintupuisto, maauimala ja useita urheilukenttiä sekä urheiluhalli. Tämä on kokonaisuutena kiva paikka leikkiä ja touhuta. Lasten suosikkeja taitavat olla liikennekaupunki ja suihkusieni, jota halutaan kokeilla kylmälläkin säällä.

VIRKISTYSALUEVERKOSTOLLA ON suuri merkitys kaupunkilaisten arjessa. Täällä Turussa voi miettiä vaikka Seikkailupuistoa ja Ruissaloa: nehän ovat aina käytettävissä, aina auki. Kun asuu kerrostalossa, on mahtavaa tulla puistoon. Ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen puiden katveeseen. Seikkis on keidas ihan lähellä keskustaa, mutta tänne ei kuulu liikenteen melut. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, vaan puistoja riittää ympäri Turkua. Esimerkiksi eilen käytiin pelaamassa höntsäfutista yh dessä puistossa, ja sielläkin oli kahluuallas. Altaitakin on ympäri kaupunkia leikkipuistojen yhteydessä. Virkistysalueverkoston pitää olla kattava. Jos ei ole autoa käytössä tai ei jaksa autolla lähteä, puiston on hyvä olla tosi lähellä – tarvitsemme vehreitä paikkoja lähellä kotia. Aika monessa leikkipuistossa ollaan lasten kanssa käyty, ja kaikki ne ovat hyvin hoidettuja. Viime aikoina puistoja on kunnostettu todella paljon. Ihan keskustassakin Turun taidemuseon vieressä on hieno leikkipaikka, ja viereinen Puolalanpuisto on tosi hieno suihkulähteineen. JOS PITÄISI jotain terveisiä lähettää kaupunki-infran rakentamisesta ja hoidosta vastaaville, nostaisin esiin pyöräteiden kunnon. Turussa jos polkee paljon pyöräteitä ja omistaa tekarit, niin kyllä ne putoavat suusta. Tiet on välillä todella huonossa kunnossa. Etenkin talvihoito kaipaisi kehittämistä. Minulla on kolmen kilsan työmatka, ja ensimmäiset kaksi saan kahlata sohjossa. Jos on tarvetta ajaa keskustassa eikä uskalla ajaa autojen seassa, pitää myös miettiä reittinsä tosi tarkasti.”

”

Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin puisto. Tämä on kokonaisuutena kiva paikka leikkiä ja touhuta.”

INFRA-LEHTI

NÄKÖKULMA

Yrittäjä viidakossa Ympäristölainsäädännön viidakko ja yrittäjän oikeusturva – mahdoton yhtälökö? TEKSTI: MIKAELA AALTONEN, KUVA: 123RF

HELSINGISSÄ JÄRJESTETTIIN keväällä 2016 INFRA Uudenmaan jäsenille ympäristöilta. Tarkoituksena oli selventää yrittäjille ympäristö- ja jätelain perusasioita: jätteen määritelmää, lupakäytäntöä sekä vastuun kohdentamisesta. Ilta oli täynnä kysymyksiä. Vastaamassa oli poliisi ja lupaviranomainen. Vastauksia saatiin, mutta millaisia. Itselle jäi lopulta jokseenkin epävarma olo. MIKÄ ON JÄTETTÄ? Milloin on kysymys maa-aineksen hyödyntämisestä? Mihin jätettä saa sijoittaa? Kuka on vastuussa jätteestä? Saako omalle pihalle kaivaa montun ja täyttää sen puhtaalla maalla? Voinko syyllistyä ympäristörikokseen tietämättäni? Tässä vain muutama kysymyksistä, jotka risteilivät mielessä. Vastauksissa toistui lähes aina sama sisältö: Asia ei ole yksinkertainen, vaan jokaista yksittäistä tapausta pitää käsitellä ja analysoida erikseen. Joskus saat kaivaa omalle pihalle montun ja täyttää sen, joskus et. Yksi vastaus oli sellainenkin, että ympäristöministeriö on kyllä tehnyt aiheesta oppaan, mutta sekin on vaikeaselkoinen… ON JOTENSAKIN selvää, että maa-aines muuttuu jätteeksi, jos sitä pitää jotenkin käsitellä tai ei ole varmaa kohdetta, jossa sitä voisi hyödyntää. Selvää on sekin, että yrittäjän on oltava perillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta. Ympäristöseurauksista vesistön, noron tai ojan pi laantuminen tekevät hankkeesta aina luvanvaraisen. Pohjaveden pilaantumiskielto on ehdoton. YMPÄRISTÖRIKOKSISSA ON yleensä kyse jätteen kuljettamisesta ja hävittämisestä. Velvoitteet ja vastuut ovat sekavia ja sääntelyä tulee monesta eri paikasta. Vastuun kohdentaminen on hankalaa. Pääsääntö on, että jätteestä vastaa sen haltija, mah-

dolliset kuljettajat tai kuljetusyritys ja viimeksi vielä jätteen vastaanottaja. Pelkkä kuljettaminen ei vapauta vastuusta, saati sitten tietämättömyys.

ENTÄ SITTEN ne iskevät otsikot mediassa. ”Törkeä ympäristörikos pohjavesialueella.” ”Rantarakentamisen yhteydessä maa-aineksen seassa havaittu muovia.” Poliisi katsoo velvollisuudekseen tiedottaa nopeasti mielestään laajaa yhteiskunnallista merkitystä olevista asioista. Raflaavat otsikot ovat mediassa ennen kuin on edes selvää, onko mitään rikosta tapahtunut. Viidakkorumpu vie sanomaa eteenpäin. Uutisointi aiheuttaa yrittäjälle välittömästi maineen ja työtilauksien menetyksen sekä mittavia taloudellisia tappioita. Oikeusprosessit kestävät pahimmillaan vuosia. Yrittäjän oikeusturvan kannalta on äärimmäisen vaarallista vetää hätäisiä johtopäätöksiä. Ympäristörikosten tutkinta edellyttää erityisosaamista, jota voidaan hankkia perehtymällä laajamittaisesti ympäristölainsäädäntöön ja hallitsemalla vaativa tekninen tutkinta. VIRANOMAISEN TOIMINTATAVAT koetaan usein byrok raattisiksi, monimutkaisiksi, tehottomiksi ja aikaa vieviksi. Yrittäjän kuppi voi olla tyhjä ja yritystoiminta peruuttamattomasti mennyttä siinä vaiheessa, kun todetaan, ettei mitään rikosta tapahtunutkaan. Tämä on mielestäni vastoin yleistä oikeustajua. Kuka kantaa tästä vastuun? Lopputeesit: Yrittäjän tulee aina tarkistaa, että jätteen läjittämiselle on voimassaolevat luvat. Viranomaisilta saa ja kannattaa kysyä, jos asiassa on epäselvyyttä. Byrokratiaa on karsittava ja normien määrää vähennettävä. Yrittäjä tarvitsee selkeää tiedottamista ja opastusta sekä ymmärrettävää neuvontaa! Kirjoittaja on INFRA Uudenmaan toiminnanjohtaja.

”

Yrittäjän kuppi voi olla tyhjä ja yritystoiminta mennyttä, kun todetaan, ettei mitään rikosta tapahtunut.”

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

JÄSENSIVUT TULE LIITTAREILLE!

Lähde Pohjois-Karjalaan ja pukeudu verkkarihousuun, sillä perjantaina on suomipoppi-ilta. s. 39

KANNATTAA LIITTYÄ INFRAAN

Kajaanilainen menestyjäyritys Vumos Oy harkitsi hetken asiaa ja liittyi. s. 40

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Koulunpenkiltä valmistuu itseensä uskovia, työhaluisia nuoria, joita kiinnostaa yrittäjyys. s. 41

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Infrakoulutus veitsenterällä Toisen asteen oppilaitosten rahoista uhkaa lähteä neljännes. Siirtyykö tulevaisuuden ammattilaisten kouluttaminen yrityksiin? TOISEN ASTEEN ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kaavaillaan 190 miljoonan euron leikkauksia vuonna 2017. Tämä vastaa 18 500 peruskoulutuspaikan tai 3 800 henkilötyövuoden vähentämistä. Jo edellisen hallituksen aikana alkaneet leikkaukset vievät yhteensä neljänneksen ammatillisen koulutuksen rahoituksesta vuoteen 2018 mennessä, laskee Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke. Samalla kaikki tutkintoon johtava koulutus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallintaan vuodesta 2018 alkaen. Uudistuksilla tavoitellaan voimakkaampaa keskitettyä ohjausta. Lähtökohtana ovat ”osaamisperusteisuus” ja ”asiakaslähtöi syys”. INFRAYRITYKSISSÄ pelätään, että leik kausten ja säästöjen myötä alan koulutus pintapuolistuu ja lopullinen vastuu ammattiin kouluttamisesta jää yrityksille. Luodaanko ehkä uutta köyhän miehen oppisopimusjärjestelmää – ilman aitoa, molemminpuolista sopimusta oppilaan kouluttamisesta? Entä miten tasa-arvoisessa asemassa ovat

valmistuvat opiskelijat? Jatkossa riippuisi entistäkin enemmän työnhakijan hyvästä tuurista ja suhteista, miten taitavaksi am mattilaiseksi voi tulla. Jos tutkintonimikkeitä karsitaan, miten käy alojen, jotka eivät työllistä massoja, mutta joiden hallitseminen edellyttää kunnon perehtyneisyyttä, jota ei pikakursseilla saavuteta? Infra-alalla tällaisia erikois osaajia ovat esimerkiksi ajoneuvonosturien kuljettajat.

KOULUJEN JA paikallisyritysten yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Yhdessä toimien ja tiukalla fokusoinnilla koulutuksen taso saatetaan pystyä säilyttämään, mutta tarkkana pitää olla. Infra-alalla riittää lähivuosina töitä. On koko yhteiskunnan etu, että alan koulutuksesta pidetään hyvää huolta. Magnus Frisk asiantuntija INFRA ry

RETKEILYÄ KAAKOSSA JA LÄNNESSÄ, INFRA GOLF S. 42–43 | UUTTA VERTA PIIREIHIN S. 44

INFRA-LEHTI

INFRAYRITTÄJÄ & 3D

Koneohjaus tuli ja valloitti – mistä koulutus käyttäjille?

Maarakennuskohteen tietomallipohjainen rakentaminen vaatii toteuttavalta yritykseltä vähintään päätuotantokoneisiin 3D-koneohjauslaitteiston. Koneiden käyttäjien on ollut pakko opetella laitteiden käyttö. TEKSTI: KALEVI KAIPIA, KUVAT: KALEVI KAIPIA JA NOVATRON OY

edut ja hyödyntävät nyt koneohjausta omissa urakoissaan. Destian organisaatiossa viitisen vuotta sitten mukana olleet aliurakoitsijat ja heidän työntekijänsä saivat monessa tapauksessa korvaamatonta tukea myös Destian mittausalan ammattihenkilöstöltä. Tämä menettely on huomattavassa roolissa edelleen, ja nyt myös muiden isojen pääurakoitsijoiden isoilla työmailla.

3D KÄYTÖSSÄ. Jukka Pulkkinen rakentaa parkkipaikkaa ja sille johtavaa katua Mikkelin asuntomessuille 3D-mallilla. Tuomas Kellman (vas.) ja Jukka Pentikäinen Talpasta toteavat työn jäljen olevan hyvää.

Myyjä usein perehdyttäjänä KUN KONEOHJAUSASIAA viitisen vuotta sitten esiteltiin kokeneille kaivukonekuskeille, ennakkoluuloja riitti. Monet epäilivät koko tekniikkaa. Tänään kaikki isot työkohteet toteutetaan koneohjauksella ja yhä useampi pienikin. Mistä koneohjausosaaminen on tullut yrityksiin, ja miten aihepiiriin jatkossa koulutetaan?

Laitetoimittajien voimakkaasti markkinoimat mittalaitteet olivat ensin monessa tapauksessa 2D-laitteita. Erityisesti Destian päätös luopua perinteisistä mittausmenetelmistä viime vuosikymmenen vaihteessa sai kuitenkin monet aliurakoitsijatkin siirtymään 3D-järjestelmiin. Kun muut isot toimijat seurasivat no peasti esimerkkiä, ovat myös pienet ja keskisuuret yritykset todenneet menetelmän

Saadakseen laitteitaan myydyksi laitetoimittajan on annettava ainakin välttävä alkuperehdytys asiakkaidensa työntekijöille. Se onkin tämän hetken yleisin tapa oppia mittalaitteiden käytön alkeet. Myyjän antama perehdytys laiteasennuksen yhteydessä on etenkin monelle pkyrittäjälle kuljettajineen se ensimmäinen kosketus 3D-maailmaan. Myyntipäällikkö Harri Virtanen Nova tron Oy:stä kertoo, että jokaiseen myytyyn >>

4/2016

YHTEISKOULUTUKSELLA SÄÄSTÖÄ. Novatronin Harri Virtanen ehdottaa, että pienemmät yrittäjät voisivat kerätä paikkakunnittain porukan yhteiseen koulutustilaisuuteen, jolloin kustannukset henkilöä kohden jäisivät kohtuullisiksi. Olisiko tässä INFRAn piiriyhdistyksille työsarkaa?

INFRA-LEHTI

KOEKÄYTÖSSÄ. Saimaan ammattiopisto hankkii osana DigiInfra ja Digi-Kone-projekteja kuljettajasimulaattorin, johon tulee luonnollisesti myös 3D-valmius. Koulutuspäällikkö Kirsi Kouvo ja projektipäällikkö Jari Lantta koeistuivat kesän aikana yhtä tarjottua simulaattoria koulun tiloissa.

järjestelmään sisältyy käyttökoulutus järjestelmän perustoiminnoista. ”Asentaja voi antaa koulutuksen asennuksen yhteydessä, mutta useimmiten koulutus hoidetaan etä yhteyden avulla konekuskin aikataulun mukaan.” ”Tavanomaiseen kauppatapaan kuuluu, että hankinnan yhteydessä koulutuksen laadusta ja laajuudesta neuvotellaan yhtenä osana kaupan ehtoja. Jatkopalvelumme on sitten etäyhteyden avulla annettava tuki, jolla vastataan päivittäisiin ongelmatilanteisiin ja siihen on yleisesti ottaen oltu tyytyväisiä.” Erikseen tilattavia maksullisia koulutuspäiviä Novatron tarjoaa joko Pirkkalan toimipisteellään tai yrityksen omissa tiloissa, jolloin matkakulut lisätään laskuun. ”Meillä oma henkilöstö hoitaa kouluttamisen ja asiakaspalaute on ollut hyvää”.

Käyttäjän on oltava aktiivinen Käyttäjien kokemukset 3D-laitteista ovat hyviä, mutta oppiminen vaatii oma-aloitteisuutta.

Mikkelissä toimiva Maarakennus Talpa Oy on keskisuuri parinkymmenen työntekijän ja viidentoista koneyksikön maakunnallinen urakointiliike. Oman urakoinnin osuus liikevaihdosta on yli 60 prosenttia. Yritys on kolmen viime vuoden aikana satsannut voimakkaasti koneohjausjärjestelmiin. ”Ensin hankimme 2D-laitteiston lähinnä kaivusyvyysmittariksi, mutta sekin on nyt päivitetty 3D:ksi”, toimitusjohtaja Jukka Pentikäinen kertoo. ”Laitteemme ovat Leican ja Novatronin toimittamia ja molempien palvelu on ollut hyvin samanlaista. Perehdytys ei kummallakaan ole erityisen perusteellista, mutta jos kuljettajalla on tietokonevalmius itsellään ja oma halu kehittyä, alkukoulutuksen jälkeen voi selvitä etätuen avulla ongelmatilanteista.” Lisäksi Talpalla on palveluksessaan mittamies Tuomas Kellman, jolla on rakennusalan perustutkinto talopuolelta. Hän on työnsä ohessa kouluttautunut Siikarannan mittauskursseilla.

Kellmanin mukaan kursseilla opittu jää paremmin muistiin, kun sitä pääsee heti työssä toteuttamaan. ”Myyjän perehdytys on ollut melko vä häistä ja koulutukseen niitä on pitänyt melkein pakottaa. Etätuki on ainakin meillä silti auttanut, ja sieltä olemme saaneet ratkaisun kaikkiin ongelmiin.” Maarakennus Talpa Oy:n kaivinkoneenkuljettaja Jukka Pulkkinen on käyttänyt myös aktiivisesti Novatronin etätukea ja on ollut palveluun tyytyväinen. Maarakennus Talpa Oy:n tapauksessa yhteydet hoidetaan Mikkelin kaupungintalon katolle asennetulla Leican tukiasemalla. Tällä hetkellä omat urakat toteutetaan kaikki koneohjauksella ja eräisiin kohteisiin Tuomas Kellman on jo laatinut mallinnuksenkin. ”Yhdessä kuntaurakassa valvoja tosin toivoi, että työmaalle tulisi muutama keppikin. Kun kysyimme, että mitä varten, niin hän sanoi haluavansa itsekin tietää missä paalulla mennään!”

4/2016

Yritykset mukana pilottihankkeessa

Oppilaitosten 3D-koulutus on vielä lapsen kengissä Vain joka kuudennessa maarakennusalan oppilaitoksessa on 3D-opetusta. Tilanne paranee hieman, kun Etelä-Karjalassa starttaa kaksivuotinen kehityshanke tänä syksynä. MAARAKENNUSALAN neuvottelukunta MANK ry:n selvityksen mukaan Suomen maassa on ainakin 18 oppilaitosta, joilla on tai on ollut ohjelmassaan rakennusalan perustutkinnon maarakentaja tai maarakennuskoneen kuljettaja -suuntautumisvaihto ehto. Osa kouluista tarjoaa tosin näitä vain aikuislinjoillaan ja nuorisoasteenkin oppilasmäärät ovat suhteellisen vaatimattomia.

INFRA-LEHDEN tietojen mukaan oppilaitoksista vain kolme eli Oulun seudun ammattiopisto, YläSavon ammattiopisto ja TTS ovat pystyneet antamaan osana maarakennusalan koulutusta 3D-opetusta. Opetuksen järjestämistä jarruttanevat rahoitus ja osaavan opetushenkilöstön puute. ETELÄ-KARJALAN ja Kymenlaakson alueilla selvitettiin vuosina 2014–2015 koneohjauksen hyödyntämistä koulutuksessa. Vastaajina oli niin oppilaitoksia kuin yrityksiäkin. Selvisi, että kouluilta puuttuvat 3D-laitteet ja ohjelmistot, ja että opetushenkilöstön koulutta-

miseen tarvittaisiin rahoitusta. Yrityksissä 3D-osaaminen ei ollut myöskään kovin korkealla tasol la, vaikka alueella oli jo siihen mennessä toteutettu useita isoja hankkeita koneohjausta käyttäen. ESISELVITYKSESTÄ vastasi Saimaan ammattiopisto Sampo ESRrahoituksella. Tulosten pohjalta on alkanut Sampon ja Saimaan ammattikorkeakoulu Saimian yhteiset kaksivuotiset Digi-Infra ja Digi-Kone -projektit ESR- ja EAKR-rahoituksella. Saimia tähtää amk-insinöörien ja maarakennusyrittäjien mallinnusosaamisen kehittämiseen ja

Sampo taas kuljettajien laitetuntemuksen ja käytön opetukseen. Sampon opetuskäytössä olevaan Hitachi-kaivukoneeseen tullaan asentamaan Novatronin Pro 3D -laitteisto. Nykyisen koekäy tössä olevan kuljettajasimulaatto rin antamien kokemusten perusteella käynnistetään myös oman simulaattorin hankintaprosessi. Opetushenkilöstö koulutetaan ja pilottihankkeessa myös alueen yrittäjiä tutustutetaan laitteisiin ja koneohjauksen käyttöön työmaalla. Virallisesti kehityshanke käynnistyi 15. syyskuuta Lappeenrannassa Saimaan amk:ssa pidetyssä starttipäivässä. Kalevi Kaipia

Liittopäivät Joensuussa 28.–30.10.2016 INFRAn Liittopäivät vietetään tänä vuonna Joensuussa. Liittopäiväperjantaina sukelletaan Ilosaaressa Suomipopin syövereihin. Lauantaina ovat vuorossa seminaari ja ekskursio Mantsinen Oy:lle sekä perinteinen iltajuhla. Seuralaiset tutustuvat Joensuun Taitokortteliin. Ilmoittaudu 17.10. mennessä Hanna Johanssonille hanna.johansson@infra.fi tai puh. 0400 343 155. Huonekiintiö Sokos Hotel Kimmelissä on voimassa 30.9. asti. Lisätietoja infra.fi. Tuuha siekii ko Karjalast´ kajahtaa!

INFRA-LEHTI

V U M O S OY

UUSI JÄSENYRITTÄJÄ

KIINNOSTAAKO INFRAN JÄSENYYS? OTA YHTEYS ALUEESI TOIMINNANJOHTAJAAN INFRA.FI/PIIRIT TAI LUE INFRA.FI/LIITY.

VUMOS GREEN HUOLTAA. Siistit katuja piha-alueet luovat viihtyvyyttä, ja kiinteistön arvo kasvaa. Järkevästi suunnitellun alueen kunnossapito on edullista ja toimivaa.

Hallittu menestyjä Kajaanista Vuonna 2008 perustetulla Vumos Oy:llä on kaksi palvelubrändiä; Vumos Green ja Vumos Efficient Packing. Vumos Greenin palvelut tuottaa Vuokatin Nurmi Oy. ENSIN OLI MIES ja Bobcat. Sitten meni Kajaanin UPM:n paperitehdas nurin ja Jark ko Tervonen pääsi alihankkijaksi tehtaan purkutoimintaan. Vanhalle tehdasalueelle perustettiin Renforsin Rannan yritysalue. Yksi työ johti toiseen ja Tervonen lähti mukaan alueen kiinteistönhuoltoon. Hän luotsasi yritystä en simmäiset vuodet yhdessä vaimonsa Elina Tervosen kanssa tavoitteena yrityksen ympärivuotinen työllistäminen. Vumoksen henkilökunta, kalusto ja osaaminen lisääntyivät pikkuhiljaa. Vumos Greenin brändin alla työskentelee 42 henki löä ja koko yrityksessä noin 60. Elina Tervonen toimii toimitusjohtajana ja Jarkko Tervonen hallituksen puheenjohtajana, työnjohtajana sekä myyntipäällikkönä. Vumos Greenin toimialaan kuuluu perinteisen maarakentamisen lisäksi kiinteistöhuoltoa, viherrakentamista, purku-urakointia sekä timanttisahaus ja -porauspalvelua. VUONNA 2013 yritys sai tarjouspyynnön säkityksestä ja pakkaamisesta. Nähtyään

yrityksen silloisen säkitysjärjestelmän toiminnassa Vumoksen edustajat ehdottivat, että urakka otetaan, jos homman voi hoitaa tehokkaammalla tavalla. Loppu onkin historiaa. Syntyi Efficient Packing -brändi. Vuosi sitten Vumos Oy osti vuonna 1992 perustetun, maa- ja viherrakentamiseen keskittyneen Vuokatin Nurmen. ”Takana on vilkas kesä. Olemme tehneet runsaasti päiväkotien ja koulujen pihoja. Nyt voimme tarjota koko infrarakentamisen kirjon purkamisesta ja pohjarakentamisesta aina viherrakentamiseen asti”, Elina Tervonen kuvailee.

TULEVAISUUDESSA kuvioon tulee mukaan myös asbesti- ja muut erikoispurkutyöt. ”Tänä kesänä rekrytoimme asbesti- ja haitta-ainepurkutöihin sekä -puhdistuksiin erikoistuneen työnjohtajan.” ”Toistaiseksi meille on riittänyt töitä kotikulmilla Kajaanin seudulla. Maantieteellinen laajentuminen on ollut kuitenkin ajatuksissa”, kertoo Elina Tervonen. Yrityksen kasvu on ollut hallittua. Yritys on kannattava, ja asiakastyytyväisyydestä on pidetty huolta. Tästä kertovat pitkät asia-

kassuhteet ja kumppanuudet sekä pääsy Kauppalehden Menestyjäyritys-listalle vuonna 2015.

INFRAN JÄSENEKSI Vumos Oy liittyi ke väällä 2016. ”Ajatus jäsenyydestä oli muhinut jo pitkään. Messuilla on tavattu INFRAn väkeä ja INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja on käynyt juttelemassa jäsenyydestä. INFRAn jäsenyydessä on niin monta hyvää puolta, että sitten vaan ryhdyttiin tuumasta toimeen.” Saija Syväoja INFRAn jäsenedut

• • • • •

maksuttomat työehtosopimus- ja lakipalvelut koulutukset, tapahtumat, opintomatkat – jäsenhintaan jatkuva jäsentiedotus: uutiskirjeet, tiedotteet ja oma lehti valmiit sopimuspohjat, lomakkeet ja kustannuslaskurit maksutta infra.fi/ jasenelle jäsenalennuksia tuotteista ja palveluista

4/2016

123RF

NUORISSA ON TULEVAISUUS

POMO ON PARAS? Hyvä esimies on nuorten mielestä kannustava, joustava ja reilu.

Nuoret uskovat itseensä ja yrittäjyyteen Nuorten usko omaan työllistymiseen on vahvistunut aiemmasta, kertoo Eteran toista kertaa teettämä nuorten työelämätutkimus. ”VUOSITTAISEN nuorisobarometrimme tulos oli ilahduttavan positiivinen. Nuorilta löytyy tervettä itseluottamusta ja tulevaisuudenuskoa, ja he selvästi haluavat tehdä työtä”, Eteran toimitusjohtaja Stefan Björkman toteaa. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista uskoo työllistyvänsä oman alan tehtäviin. Lähes 90 prosenttia uskoo olevansa oman alan töissä myös viiden vuoden kuluttua. Tutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat jokseenkin realistisesti työnhakuun. Oman alan työpaikan löytämisessä on vastanneiden mukaan ratkaisevaa aiempi työkokemus, erottuminen muista hakijoista ja oma persoona, aktiivisuus sekä oma-aloitteisuus. Koulumenestystä ei pidetty työnsaannin kannalta kovin tärkeänä asiana. Nuorilla näyttää olevan hyvät selviytymiskeinot myös siinä tapauksessa, että työnhaku ei sujuisi odotusten mukaisesti tai työsuhde päättyisi työttömyyteen. Hieman yli puolet nuorista uskoisi saavansa

uuden työpaikan omien verkostojensa avulla. Yrittäjyyteen luottaisi työttömyystilanteessa viidesosa vastaajista.

YRITTÄJYYDEN SUOSIO kasvoi edellisvuodesta: useampi kuin joka toinen on harkinnut yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona. Suurimpina esteinä yrittäjyyden tiellä pidetään rahaan ja talouteen liittyviä riskejä sekä uskalluksen ja ideoiden puutetta. Yrittäjyyden suosion kasvu saattaa selittää myös haluttomuutta muuttaa työn pe rässä. Muuttohalukkuus on pienentynyt edellisestä vuodesta. Nuoret ovat kuitenkin joustavia ja pääosin valmiita joko kouluttautumaan uuteen ammattiin tai jatkokouluttautumaan nykyisellä alalla, jos töitä ei muuten löydy. Kolme neljästä haluaisi tehdä työtä, vaikka palkka olisi pienempi kuin työttömyyskorvaus ja mahdolliset tuet yhteensä. TYÖN MIELEKKYYDELLÄ on tutkimuksen mukaan nuorille erittäin suuri merkitys.

Hyvä fiilis ja hyvä esimies vaikuttavat palkkatyössä viihtymiseen. Esimieheltä odotetaan ennen kaikkea kannustavuutta, joustavuutta ja reiluutta. Nuorista 44 prosenttia arvelee olevansa töissä 65–69-vuotiaaksi ja runsas neljännes jopa yli 70-vuotiaaksi. Avoin ja kannustava ilmapiiri, hyvä esimies ja työn sisältö vaikuttavat nuorten mielestä eniten työssä jaksamiseen. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Eteran tilauksesta huhtikuussa 2016. Vastauksensa antoi 502 ammattiin valmistuvaa tai juuri valmistunutta 17–29-vuotiasta ammattikoulu- ja ammattikorkeakou luopiskelijaa ympäri Suomen. Etera on INFRAn yhteistyöjäsen. Tiina Piensoho, Etera SUHTAUTUVATKO NUORET OMAAN TYÖLLISTYMISEENSÄ ERI TAVALLA ERI ALUEILLA? KATSO NELJÄN ALUEEN TULOKSET OMILTA NETTISIVUILTAAN: 51.fi/itasuomi, 51.fi/etela, 51.fi/lansi ja 51.fi/pohjoinen.

INFRA-LEHTI

K A I S A L I U K KO

KESÄMUISTOJA

Kaunis kesäpäivä kaakossa Kuusikymmentä INFRA KaakkoisSuomen jäsenyrittäjää ja heidän puolisoaan kokoontui Kotkassa viettämään yhteistä elokuista Kesäpäivää. JO 39 KERTAA järjestettyä INFRA KaakkoisSuomen Kesäpäivää voi hyvällä syyllä kutsua perinteeksi. Ohjelmassa oli Metsolan Merimatkojen laivaristeily Kotkan saaristoon, tutustuminen Kotka Rankin saareen, ajankohtaisinfo INFRAn toiminnasta ja illallisjuhla Kotkassa ravintola Vaustissa. Kotka Rankki on puolustusvoimien käytössä ollut vartiolinnakesaari Kotkan edustalla noin 10 kilometrin ja 40 minuutin me rimatkan päässä Kotkansaarelta. Rankissa kesäpäiväläiset saivat alkuun annoksen infran ilosanomaa piiriyhdistyksen tirehtöörin toimesta kera pienen purtavan. Tutustumiskierroksella osallistujat

saivat kattavan katsauksen saaren historiasta ja nykypäivästä.

KISAA JA OHUTTA YLÄPILVEÄ. Kotka Rankissa kisattiin piiriyhdistyksen mölkkymestaruudesta. Tyylinäytteen mölkyn lennättämisestä antaa Tuomas Näkki.

ILMOJEN ROUVAT ja herrat olivat tällä kertaa juhlaväelle erittäin suotuisia. Merimatka takaisin Kotkan Sapokkaan sujui leppoisissa tunnelmissa seurustelun merkeissä. Illallisjuhla pidettiin tänä vuonna ravintola Vaustissa. Maittavan illallisen ohella ohjelmassa oli lyhyitä puheita, vapaata seurustelua ja ryhmätietovisakilpailu. Tiukan taistelun jälkeen piirin tietovisakilpailun kärkeen valikoituivat joukkueet ”Mikon Mahtavat”, ”Kari, Martti, Harri” ja ”Hikiset hormonihiiret”.

Lukijat voivat arvuutella visan vaikeustason kisakysymyksestä ”Mitä tarkoittaa metsäalan ammattitermi ve senne?” Tietokilpailun jälkeen oli vuorossa tanssit ja tapahtumapäivän ilta taittui yöksi näissä tunnelmissa.

PIIRIYHDISTYS kiittää juhliin osallistunei ta konkareita sekä ensikertalaisia kävijöitä ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi seuraavana vuonna. Tuukka Liukko PS. Vastaus kysymykseen on kaatolovi tai -kolo.

Länsisuomalaiset tutustuivat 16.7. Ahlström Voyage -näyttelyyn sekä Makkarakosken sahamuseoon, unohtamatta vakiokäyntiä Pori Jazzissa. TÄNÄ KESÄNÄ INFRA Länsi-Suomi ei risteillyt, vaan piti jalat tiukasti maan kamaralla. Aamupäivällä suunnattiin kohti Noormarkun Klubia, jossa nautittiin ensitöiksi maittava lounas. Noormarkun Vanhassa pajassa sijaitseva Ahlström Voyage -näyttely kertoi mielenkiintoisella tavalla Ahlström-yhtiöiden ja Suomen teollisuushistoriasta yli 160 vuoden ajalta. Näyttelyssä päästiin tutustumaan myös Ahlströmin suvun eri vaihei-

J U K K A A N N E V I R TA

INFRA Länsi-Suomen kesätapahtuma UUDELLEEN ORGANISOINTI. Jazz-kadulle päästyä tehtiin heti alkuun pieniä hilpeyttä herättäneitä muutoksia ravitsemusliikkeen pöytäjärjestelyihin.

siin ja suomalaiseen säätyläiselämään 1800–1900-luvuilla.

luvulta peräisin oleva laitteisto. Vastaavaa ei liene muualla Euroopassa.

MAKKARAKOSKEN SAHALLA saatiin selvyys arvoituksellisiin ammattinimikkeisiin kuten tälläri, ripakissa ja kelleslehmä sekä tutustuttiin sahalaitoksen koko elinkaareen. Aluksi saha toimi vesivoimalla, sitten höyryvoimalla ja lopuksi sähkövoimalla. Sahalta löytyy vielä alkuperäinen, 1800-

MUSEOKIERROSTEN JÄLKEEN alkoi Kesätapahtuman kolmas virallinen osuus; siirtyminen kohti Porin Etelärantaa nauttimaan Jazz-kadun ja Kirjurinluodon leppoisasta tunnelmasta. Kiitos jälleen kerran kaikille osallistuneille. Ensi kesänä uudet kujeet! Jukka Annevirta

4/2016

KALEVI KAIPIA

INFRAn seniorit retkellä KaakkoisSuomessa Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen seniorit tutustuivat väylärakennuskohteisiin ja Salpalinjaan.

OPPAILLE KIITOS. E-18-tien oppaina toimivat turvallisuuspäällikkö Risto Sivula (vas.) ja viestintäja asiakaspalveluvastaava Venla Ristola. Oppaita kiittivät seniorit Klaus Laavainen ja Mikko Tuominen.

UUDENMAAN alueen väki näki matkallaan kohti Haminaa jo valmiiksi saadut E-18-tien osat välillä Koskenkylä–Kotka ja yhdeksän kilometrin pätkän Karhulassa. Perillä Karhulassa INFRA Kaakkois-Suomen puheenjohtaja Mauri Suortti toivotti nelisenkymmentä Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen piiriyhdistyksen retkeilijää tervetulleiksi sekä kertoi Kaakkois-Suomen suhdannenäkymistä. Kesäretken pääkohde oli Hamina–Vaalimaa-tieosuus, joka on E-18-moottoritien viimeinen rakennettava osuus. Työt alkoivat kesällä 2015 ja tie valmistuu keväällä 2018. Moottoritietä valmistuu 32 kilometriä, minkä lisäksi toteutetaan raskaan lii-

kenteen järjestelyt Vaalimaan tullin läheisyydessä eli niin sanottu rekkaparkki. Erittäin perusteellisen opastuksen jälkeen tehtiin aikahyppy Talvisodan jälkeiseen aikaan ja ajettiin Miehikkälään tutustumaan Salpalinjan puolustusasemaan. Suurimmat työt ja näkyvimmät linnoitusrakenteet valmistuivat välille Virolahti– Luumäki sekä Saimaan alueella lähinnä vesistöjen rajaamille kannaksille ja saariin. Töitä täydennettiin vielä kesällä 1944, kun sodan lopputulos näytti jo todennäköiseltä.

ILTARISTEILYLLÄ Lappeenrantaa järveltä päin ihaillessa nähtiin UPM:n teollisuuslaitokset uusine biodieseltehtaineen ja Sai-

ESTERIN TERVEISET. Sää muuttui kilpailun aikana varsin sateiseksi ja myrsky vain yltyi päivän kuluessa. Ankarista keliolosuhteista huolimatta kilpailijat jatkoivat sitkeästi pelaamista.

INFRA Golf -kilpailu järjestettiin 16.6.2016 HyviGolfin kentällä Hyvinkäällä. KILPAILUN PELIMUOTOINA oli pistebogeyja lyöntipelikilpailu. Lisäksi taitoja kokeiltiin yhteistyökumppanien sponsoroimissa erikoismittelöissä, joita olivat lähimmäksi lippua (Nordea), pisin avaus (Kaitos Oy) ja lähimmäksi öljykanisteria (Teboil). Paras scratch-tulos palkittiin RTA Trophy -kiertopalkinnolla, jonka voitti Markku Pienimäki 84 lyönnillä. RTA Trophy on kunnianosoitus rakennusneuvos Raimo T.A. Virtaselle (1944–

2011), joka oli innokas golffari, infra-alan suuri vaikuttaja ja aktiivinen INFRA ry:n toiminnan kehittäjä. Pistebogey-kilpailussa voittajaksi selviy tyi Tapio Leinonen. Lähimmäksi lippua tähtäsi ja osui Jussi Markkanen ja pisimmän draivin pamautti Ann-Maj SuominenNiemi. Teboilin lähimmäs öljykanisteria -kilpailussa tavoite oli avata kukkulan päällä sijaitsevan väylän 17 tiiltä mahdollisimman

lähelle öljykanisteria, joka makasi hiukan oikealle kaartuvan väylän keskellä. Palkintona oli tietenkin kaksi kanisterillista ehtaa tavaraa, Teboil-voiteluöljyä. Ne lähtivät tällä kertaa Kimmo Nupposen matkaan. Joukkuekilpailun voitti ryhmä, jossa pe lasivat Markku Pienimäki, Jussi Markkanen, Seppo Määttänen ja Heikki Jämsä. Paljon onnea voittajille ja suuri kiitos yh teistyökumppaneille ja osallistujille! Santeri Jusslin

SANTERI JUSSLIN

Golffaamme siis, sateesta viis!

maan kanavan alkupäätä. Yhdessä todettiin, että tuttujen senioreiden yritykset ovat olleet mukana kanavasavotassa 1960- luvulla. Kotimatkalle lähdettäessä saatiin autoon Skanska Infra Oy:n projekti-insinööri Kalle Willman, joka esitteli valtatien 6 rakentamista välillä Lappeenranta–Taavetti. Hanke on ensimmäinen Liikenneviraston tilaama allianssimallilla toteutettava tiehanke. Hanke toteutetaan kokonaan tietokonemallinnuksella ja kalusto on varustettu ko neohjauslaitteilla. Yhteisen matkan anti koettiin todella mielenkiintoiseksi. Kalevi Kaipia

INFRA-LEHTI

UUDET TOIMINNANJOHTAJAT

INFRA sai kaksi uutta toiminnanjohtajaa

KAIKKIEN INFRAN PIIRIYHDISTYSTEN OMAT SIVUT LÖYTY VÄT OSOITTEISTA infra.fi/hame, /kaakkoissuomi, /keski-suomi, /lansi-suomi, /pohjanmaa, /pohjoinen, /pohjois-karjala, /pohjois-savo ja /uusimaa.

Kysyimme heiltä pahoja. Miten kuvailit itseäsi työhaastattelussa? Mitä odotat työltäsi toiminnan johtajana? Mikä on elämänohjeesi?

T I M O H Ä G G B L O M I N KO T I A R K I S T O T

Timo Häggblom, INFRA Pohjanmaa OLEN 49-VUOTIAS, kaksikielinen valtiotieteen maisteri. Perheeseen kuuluvat vaimo Susanne ja kaksi opiskelevaa tytärtä, joista toinen on yliopistossa ja toinen on lukiossa. Ylioppilaaksi kirjoitin Kirkkopuistikon lukiosta Vaasassa ja valtiotieteen maisteriksi valmistuin Turun yliopistosta. Pääaineeni oli kansantaloustiede. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa eri muodoissa. Kuntosalilla pyrin käymään säännöllisesti ja futsal kuuluu viikko-oh jelmaan talvisin. Siirryin INFRAn palvelukseen opetusalalta. Toimin viimeksi Vaasan ammattiopistossa koulutuspäällikkönä vastuullani merkonomien, datanomien, media-as sistenttien ja turvallisuusvalvojien koulu

PERHEESEENI kuuluu vaimo sekä kuusi-, neljä- ja puolitoistavuotiaat lapset. Harrastuksiani ovat metsästys, golf, laskettelu ja purjehdus. Minulla on aika monipuolinen kokemus kansainvälisistä myynnin ja liiketoiminnan johtamis- sekä kehitystehtävistä tietoliikenne- ja autoteollisuuden palveluksessa. Toimin myös yrittäjänä ja yritykseni tarjoaa työturvallisuuteen ja tuottavuuteen liittyviä koulutus- ja konsultointipalveluita rakennusalalle ja teollisuuteen. Koulutukseltani olen tuotantotalouden DI ja rakennusinsinööri. ODOTAN MIELENKIINTOISIA ja erilaisia tehtäviä, joiden kautta saan tutustua alalla toimiviin yrittäjiin sekä itse toimialaan. Saan olla mukana kehittämässä pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Mielestäni yrittäjähen-

kisessä ympäristössä on mielekästä tehdä hommia. Johtunee kotitaustasta. Otan mielelläni vastaan haastaviakin tehtäviä, joissa voin soveltaa osaamaani ja oppia uutta. Minulle on tärkeää, että työ on tavoitteellista ja tuottaa tuloksia. Otan mielelläni vastaan myös palautetta. Pyrin haastamaan totuttuja toimintatapoja, vaikka perinteisissä lainalaisuuksissa ja konkretiassa on usein se viisaus, jonka kautta löytyy järki asioihin. ELÄMÄNOHJEITA tulee mieleen useita erilaisiin tilanteisiin liittyen. Ehkä sellainen yleispätevä lausahdus liittyy toivotukseen Onnea ja menestystä! Itse toivotan vain menestystä, koska todellisen menestyksen saavuttamisessa merkitsee vain järjestelmällinen ja kova työ. Saija Syväoja

ODOTAN TOIMINNANJOHTAJAN tehtävien olevan mielenkiintoisia ja monipuolisia edunvalvontatöitä, joissa verkostoituminen ja yhteistyö alan eri toimijoiden kanssa ovat avainasemassa. Tätä kautta luodaan edellytyksiä uusien infrahankkeiden viemiseksi eteenpäin. ELÄMÄN OHJEITA minulla on kaksi tasaväkistä. ”Usko itseesi ja tee kovasti töitä, niin saavutat tavoitteesi” ja ”Asioilla on taipumus järjestyä”.

O L L I A I R A K S I S E N KOT I A R K I S T O T

Olli Airaksinen, INFRA Pohjoinen

tukset suomeksi ja ruotsiksi. Työkokemusta on kertynyt myös pankkialalta ja kahden kesän verran talonrakennustyömailta. Olen luonteeltani määrätietoinen, luotettava ja vien asiat loppuun asti sovitusti.

4/2016

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Palkkatilastokyselyihin vastaaminen on tärkeää ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto EK tekee vuosittain palkkatilastokyselyitä, joihin myös INFRA ry:n jäsenet vastaavat. EK tuottaa suurimman osan Suomen yk sityisen sektorin palkkatilastoista. Palkkatilastoja tuotetaan muun muassa edunvalvonnallisiin tarkoituksiin sekä ansiokehityksen ja palkkatasojen sekä -rakenteiden seuraamiseen. Tilastoja tarvitaan myös työehtosopimusneuvotteluissa, kun arvioidaan palkankorotusten kustannusvaikutuksia eri aloilla. Perustuntiansio tarkoittaa aika-, urakkaja palkkiotyössä maksettua palkkaa eli ns. A-U-P-palkkaa. Säännöllisen työajan ansio tarkoittaa palkkaa, joka sisältää vuorotyö- ja olosuhdelisät, mutta ei yli- ja sunnuntaityökorotusta. Tehdyn työajan ansio pitää sisällään myös ylityö- ja sunnuntaityökorotukset. Mvr-ala Palkkatilasto neljänneltä vuosineljännekseltä 2015 osoittaa, että maa- ja vesirakennusalan työntekijöiden perustuntiansio oli 16,07 euroa (+ 1,0 %) tunnilta, säännöllisen työajan ansio 16,23 euroa (+ 0,9 %) tunnilta ja tehdyn työajan ansio 17,03 euroa (+ 0,9 %) tunnilta. Palkkatilastoissa oli maa- ja vesirakennusalalla 4 979 työntekijän palkkatiedot. Vastaavaan aikaan viime vuonna tilastoissa oli 4 426 työntekijän palkkatiedot, joten tilastoitujen työntekijöiden määrä on li sääntynyt peräti 12,5 prosenttia. Asfalttiala Neljännellä vuosineljänneksellä perustuntiansio tienpäällystysalalla (asfalttityöntekijät) oli 18,05 euroa (+1,6 %). Säännöllisen työajan ansio oli 18,27 euroa tunnilta (+1,8 %) ja tehdyn työajan ansio 19,76 euroa tunnilta (+1,2 %). Palkkatilastoissa oli tienpäällystysalalla 1 469 työntekijän palkkatiedot. Vastaavaan

KORTENE

LAUKKANEN

aikaan viime vuonna tilastoissa oli 1 408 työntekijän palkkatiedot, joten tilastoitujen työntekijöiden määrä lisääntyi jonkin verran. Muut alat Perustuntipalkka rakentamisessa neljännellä vuosineljänneksellä 2015 oli 17,42 euroa (-0,8 %) ja talonrakennusalalla 17,88 euroa (0,0 %). Säännöllisen työajan ansio oli rakentamisessa 17,54 euroa tunnilta (-0,9 %) ja talonrakennusalalla 17,88 euroa tunnilta (0,0 %). Tehdyn työajan tuntiansiot olivat 17,98 euroa (-0,8 %) ja talonrakennusalalla 18,10 euroa (-0,2 %). Toimihenkilöt Maa- ja vesirakennusalan toimihenkilöiden kiinteä kuukausipalkka syyskuussa 2015 oli keskimäärin 3 471 euroa (+0,2 %), kuukausiansio ilman tulospalkkiota 3 728 euroa (-0,3 %) ja kuukausiansio tulospalkkioineen 3 782 euroa (-1,1 %). Maa- ja vesirakennusalan ylempien toimihenkilöiden kiinteä kuukausipalkka syyskuussa 2015 oli keskimäärin 5 287 euroa (-2,7 %), kuukausiansio ilman tulospalk kiota 5 771 euroa (-3,8 %) ja kuukausiansio tulospalkkioineen 6 084 euroa (-4,4 %). Tienpäällystysalalla toimihenkilöiden kiinteä kuukausipalkka syyskuussa 2015 oli keskimäärin 3 288 euroa (+1,5 %), kuukausiansio ilman tulospalkkiota 3 493 euroa (+1,2 %) ja kuukausiansio tulospalkkioineen 3 665 euroa (+5,0 %). Tienpäällystysalalla ylempien toimihenkilöiden kiinteä kuukausipalkka syyskuussa 2015 oli keskimäärin 5 205 euroa (+0,8 %), kuukausiansio ilman tulospalkkiota 5 646 euroa (+0,8 %) ja kuukausiansio tulospalkkioineen 5 931 euroa (+4,8 %). (MK) INFRAn työmarkkinaosasto on twitterissä. @InfraTes tviittailee ajankohtaisista ja mielenkiintoisista työmarkkinakysymyksistä ja on tarvittaessa erimieltä.

Rakennusalalla sovimme työkokeilusta, joka ei edellytä valtion rahaa eikä viranomaisten ranneliikkeitä. Homma perustuu luottamukseen. Sopijoina ovat yritys ja luottamusmies. Kokeilu ei valtakunnan työttömyystilannetta heilauta, mutta jokainen nuori ihminen on arvokas myös yksilönä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kokeilumme avulla työn syrjästä kiinni. Rakennusliiton varapj. Kyösti ”Kössi” Suokas blogissaan 5.9.

Työllisyyskasvu on hyvin riippuvainen rakennusalasta. Aktian pääekonomisti Heidi Schauman Twitterissä 5.9.

Hei Pokémon Go -pelaajat! Muistattehan myös pelin tiimellyksessä, että radalle me neminen on kiellettyä ja hengenvaarallista. Kerätään pisteet turvallisilta alueilta. Liikennevirasto Facebookissa 26.7.

Yksi tärkeimmistä neuvoista tuli kahdelta korkealle arvostamaltani yrittäjältä: varaudu tilanteeseen, kun tulee turpaan. Ei siis JOS, vaan KUN. Potentiaalisilta tai nykyisiltä asiakkailta tulee nimittäin turpaan, ennemmin tai myöhemmin. Co-founder/yrittäjä Kimmo Koivikko Hube Oy:stä Linked Inissä Yrittäjän päivänä 5.9.

Joka toimialalla on noussut esiin se, miten löytää hyviä ja luotettavia, tohtisiko sanoa jopa laa dukkaita työntekijöitä, ja miten pitää heistä kiinni. INFRAn piirimies Antti Astrén INFRAn blogissa 8.7.

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S SARI PIETIKÄINEN

Ny verksamhetsledare för INFRA Österbotten

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205

KAI SALMI har gått i pension och den första augusti efterträddes han av politices magister Timo Häggblom som verksamhetsledare för INFRA Österbotten. Timo var senast utbildningschef på Vasa yrkesinstitut med ansvar för merkonom-, datanom-, medieassistent- och säkerhetsvaktutbildningen, både på finska och på svenska. Han har också yrkeserfarenhet från bankbranschen och har två somrar arbetat på husbyggen. Timo är målmedveten och pålitlig. Han har två motton: ”Tro på dig själv och arbeta hårt, så uppnår du dina mål” och ”Saker och ting brukar ordna sig”. Timo kan nås på INFRA Österbottens nummer 050 343 7033.

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

INFRAs Förbundsdagar i Joensuu 28.–30.10.2016

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

FÖRBUNDSDAGARNA INLEDS på fredagen i den inhemska rockens tecken på restaurang Kerubi i Ilosaari. Vid seminariet på lördag förmiddag berättar Byggnadsindustrins chefsekonom Sami Pakarinen om konjunkturerna inom byggbranschen medan Yrjö Laakkonen, affärsman från Norra Karelen, talar om företagandets ljuvlighet. På programmet står också ett studiebesök till Mantsinen Oy samt traditionell kvällsfest, då vi underhålls av tangodrottningen Jenna Bågeberg. Vårt sällskap bekantar sig med hantverkarkvarteret Joensuun Taitokortteli, som hyser ett hantverkarcenter, små butiker samt caféer och restauranger. Deltagaravgiften är 200 €/person (moms 0 %), inklusive både fredagens och lördagens program. Vänligen anmäl dig per e-post senast 17.10 till hanna.johansson@infra.fi. Du kan också ringa Hanna på tfn 0400 343 155. Boka hotellrum i tid, senast 30.9. Gör bokningen på Sokos Hotels försäljningstjänst, tfn 020 1234 660, eller per e-post till sales.joensuu@ sokoshotels.fi. Uppge hotellets namn och bokningskoden INFRAn Liittopäivät vid bokningen.

Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 13.–14.10.2016, Hotelli Haaga, Helsinki

LIIKENNEVIRASTON YMPÄRISTÖPÄIVÄ 12.10.2016, Attilan toimistotalo, Tampere

Aiheina ovat mm. panostajalaki ja koulutus, räjähteiden säilytys, Olympiastadionin perusparannus, louhinnan laadunhallinta ydinpolttoaineen loppusijoitustiloissa ja Kittilän kultakaivoksen louhinnat.

LIIKENNEVIRASTON TYÖTURVALLISUUSAAMUPÄIVÄ 1.12.2016, Sokos Hotel Pasila, Helsinki

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

4/2016

INFRA-LEHTI

Somettaako? Twitter.com/INFRA_ry Facebook.com/INFRAry Instagram.com/INFRAry INFRAry.wordpress.com

4/2016

HALOO! NÃ¤y ja kuulu.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. Seuraava lehti ilmestyy 24.11. Ilmoitusvaraukset 17.10. mennessÃ¤: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

LUETAAN KANNESTA KANTEEN.

4/2016

INFRA-LEHTI