26
INFRA-LEHTI
NÄKÖKULMA
Kierrätys on liian vaikeaa Takavuosina Helsingin kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maaaineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Maa-ainesten rekkaralli jatkuu silti – miksi? TEKSTI: EIJA EHRUKAINEN, KUVA: INFRA RY
materiaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja kä sitellä ne uusiokäyttöä varten. Helsinki tarjoaa nykyään Tiilikaisen toivomia varastointi- ja käsittelypaikkoja, mutta vain omille ylijäämämailleen – siis silloin, kun kaupunki on itse rakennushankkeen tilaaja. Valtaosa kaupungin alueella liikuteltavista maamassoista on kuitenkin peräisin muualta kuin kaupungin työmailta. Näillä työmailla rakennetaan muun muassa pääkaupunkiseudulla kipeästi kaivattuja asuntoja sekä uusia toimisto- ja liiKAAVOITTAJALLA ON AVAIN. ketiloja. Rakentajina ovat yksityiMaa-ainesten kierräset urakoitsijat. tys pitää ottaa huomioon jo alueiden käyttöä suunSuurin osa Helsingin rekkaral niteltaessa, kaavatalihaasteesta on siis yhä ratkaisesolla, sanoo Eija Ehrukainen. matta. Esimerkiksi Pasilan Triplakeskuksen työmaalla liikkuu miljoona tonnia maata, jota kuljetellaan USEISSA KASVUKESKUKSISSA on käyn- aina Lohjan Saukkolaa myöten. nissä historiallisen suuria rakennushankkeita. Niissä kaivetaan, louhitaan ja siirre- TILANNE ON sama kaikissa pääkaupunkitään massamääriä, joita kuntalaisen voi seudun kunnissa. Yksityisiltä työmailta olla vaikea edes käsittää. kertyvälle, kierrätettävälle maa-ainekselle Siirreltävä aines – jopa monille alueille on katastrofaalisen vaikeaa löytää vastaantyypillinen savimaa – on useimmiten täy- ottajaa. sin hyödynnettävissä infrarakentamisessa. Jätelain mukaan vastuu ylijäämämaista Ainesta voi käyttää esimerkiksi erilaisissa on kiinteistönomistajilla, ei kunnilla. Kuntäytöissä sekä virkistysalueita ja meluval- nilla on kuitenkin kaavoitusmonopoli ja leja rakennettaessa. ratkaisun avaimet. Kunnat voisivat systeJos maa-aineksille ei ole osoittaa käyt- maattisesti kaavoittaa paikkoja maa-ainestöä heti työmaalta tai sen läheltä, ne on voi- ten kierrätykseen suurten aluerakentamistava varastoida ja tarvittaessa jatkojalostaa kohteiden yhteyteen, esimerkiksi Malmin jossain. Tämä ei juuri onnistu ahtailla kau- lentokentälle tai entiselle Sipoon alueelle punkityömailla, tiukan aikataulupaineen Itä-Helsinkiin. Asemat voivat olla myös keskellä. Erillisille maa-ainesasemille on väliaikaisia, jolloin rakentamisen päätytsiis huutava tarve. tyä tontti maisemoidaan vaikka puistoksi. Urakoitsijat ovat nyt eriarvoisessa aseMAATALOUS- JA ympäristöministeri Kim massa kaupunkiin nähden. Kun yksityimo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä nen urakoitsija laskee tarjouksensa niin, vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-aines että maamassat viedään kunnallisille asemia, joissa voisi varastoida rakentamis- maankaatopaikoille ympäri Uuttamaata,
urakkahinta nousee. Sijoituspaikan joustavasti ja läheltä saava kaupungin oma yksikkö voi tarjota saman työn halvemmalla.
RASKAAN MATERIAALIN pitkät kuljetukset nostavat rakentamisen hintaa, aiheuttavat pölyä ja melua sekä kasvattavat olennaisesti rakennusalan hiilijalanjälkeä. Liikenteen sujuvuuskin kärsii. Harmaan talouden riski voi kasvaa. Samaan aikaan, kun ylijäämämaata kuljetetaan laitamaille, laitamailta kuljetetaan rakentamispaikalle neitseellisiä kiviaineksia, joiden ottaminen olisi voitu osittain välttää käyttämällä kierrätysainesta. Helsingin seudun kuntien tulisi yhteistyössä järjestää kaikille alueen rakentamishankkeille paikat, joihin kierrätettävä maaaines voidaan ajaa. Reiluinta on huomioida kierrätystarve jo kaavoituksessa. Silloin niin kuntalainen kuin elinkeinonharjoittajakin tietävät ajoissa, missä maa-aineksia voi käsitellä ja millä ehdoin. Jotta syntyisi aito kierrätyskulttuuri, maa-aineksen vastaanottamisen ja hyötykäyttöön ottamisen pitää olla helppoa ja halpaa. Maa-ainesasemalle voisi tuoda yhdenlaista maa-ainesta ja ottaa lähtiessä mukaan toista. Tämä edistäisi myös hallituksen kiertotalouden läpimurtoon tähtäävää kärkihanketta. Rakentamisen väheneminen ei ole pääkaupunkiseudulla näköpiirissä. Tarve maamassojen sijoittelulle on pysyvä. Helsingin kaupunki on jo osoittanut, että maa-ainesten kierrättäminen on täysin mahdollista, kun tahtoa riittää. Hyvät toimintatavat pitää vain laajentaa koskemaan kaikkea rakentamista. Kirjoittaja on ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista vastaava johtaja INFRA ry:ssä.