Infra 3/2016

Haloo-palsta tarjoaa inframiesten kuumat grillivinkit suoraan työmaalta. s. 8 INFRA & YHTEISKUNTA

Uusi selvitys: Kuopio kotiutti tekemistään infrainvestoinneista 70 prosenttia verotuloina.

Lue sivut 10–11

www.infra.fi/lehti

ASFALTTIKALLIO KIPINÖI KEHITYSHALUA. SIVU

16

RUOTSI VETÄÄ, SUOMI EI

Suomalaiset infrainnovaatiot kelpaavat Ruotsiin – Suomessa on kuin työntäisi käärmettä pyssyyn.

Lue sivut 24–25

RÄJÄHDEDIREKTIIVI TULI

Räjähdeaineita on nykyään pystyttävä seuraamaan tehtaalta hamaan pamaukseen asti.

Lue sivut 36–38

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 3/2016

2

INFRA-LEHTI

3/2016

3

4

INFRA-LEHTI

5

3/2016

PÄÄKIRJOITUS

Jotain siellä tapahtuu...

SUOMALAINEN ON ILMEIKÄS. Kun kuvittelee hymyilevänsä aurinkoisesti, suu onkin kuvassa totisena viivana. Tässä naurattaa jo vietävästi – olenhan infratyömaalla!

Anu Ginström Päätoimittaja

TÄNÄÄN AION kävellä töistä kotiin ja bongata mat- REDI-KESKUKSEN ympäristö on lopulta infratyömaakan varrelta kaikki mahdolliset infratyömaat. Mis- bongarin eldorado. Jos yksittäiset aliurakatkin lasketsion Possible. Työmaita on tietenkin järjettömästi, taisiin mukaan, päivän tinki olisi heittämällä tässä. onhan sesonki ja muutenkin rakentamisen korkeasuh­ Pysähdyn Kalasatamaan ottamaan selfien. Ja toisen. danne.

Ja kolmannen. Onpa hankala saada pieneen ruutuun Kello 14.24 starttaan Unioninkatu 14:stä pohjoiseen oma naama ja edes osa lukuisista nostureista! ja kohta itään, Kauppahallille.

15.10 Kulosaaren sillalla huomioasuinen kaveri hypSelän taakse jää heti oikea mallikohde: rakennusvi- pää autosta kiinnittämään kylttiä, joka varoittaa kaisraston ex-virastotalon työmaa Kasarmikatu 21:ssä. tan sulkemisesta. Autoretkueen perässä on komea törPurku-urakka on kuitenkin jo päättynyt, mäyssuoja. Neonkeltainen ja koskematon eikä kohde ole edes virallisella reitilläni.

– kuten kuuluu ollakin, kun liikenteessä Eteenpäin siis, kyllä kaupungissa työmaita ajetaan järki päässä ja tilannenopeutta riittää! tarkkaillen.

Kauppahallin takana siisti pukumies keiKulosaaressa meno hiljenee. 15.30 Hertkaroi vastaan mustalla Jopolla. Torilla on toniemeen saapuessani alkaa jo kaduttaa.

REDI-keskuksen tolkuton tungos. Kesä.

Ehdinkö ajoissa päiväkotiin? Missä vessa, missä vesipiste? Missä infrarakentaja?! ympäristö 14.33 POHJOISRANTA. Vähäpukeinen on lopulta 15.37 Eastendin talotyömaalla infratyö nuori­mies rullaluistelee ohi. Ei vieläkään ja talonrakentaminen sentään limittyvät. infratyömaa­ infraa, ei.

Kadunreunan tönöjen valut on tehty, Pian ohi kiitää avolava-auto lastinaan bongarin mutta taaempana vielä paalutetaan täyttä lamelleita, kartioita ja sulkutolppia ilmi­ eldorado.” häkää. On tela- ja pyöräalustaista kaivuselvästi tietyömaakäyttöön. Josko tästä jo ria ja yksi louheautokin. Infratyömaa, sel­ aloittaisi laskennan..? vä tapaus!

Juuri ennen Hakaniemen siltaa lavettiauto ja pikkuHerttoniemenrannasta kipitän Laajasalon sillalle ruinen kaivuri kuskeineen ovat kevyen liikenteen väy- kello 15.48. Pahus, kotikulmien tienpäällystystyöt ovat lällä aidanpurkuhommissa. Hieman vaatimatonta, edenneet ripeästi. Tiemerkinnätkin on saatu tänään mutta kyllä – työmatkani infratyömaa numero 1 on tässä! valmiiksi. Kaupunki on kyllä fiksu, kun korjaa rönttöiLaimean tyytyväisenä talsin Hakaniemen sillalle. set lähiötiet, kun asfaltointi on halpaa – viidenneksen Silta on rakennusviraston talon kanssa samaa ikäluok- halvempaa kuin vielä pari vuotta sitten. kaa ja odottaa purkua sekin. Tähänkin purkaja löytynee INFRAn jäsenistöstä.

LAAJASALOSSA PÄIVÄKODIN portilla kellotan ajan 16.00. Bongausretken laiha saldo ketuttaa hetken, kun14.44 MERIHAKA. Vastaan tulee noin satavuotias lenk- nes hoksaan. keilijä ja pian perään pari kuukautta vanha koiranTaitoin koko matkan, lähes 20 000 askelta, joko entipentu. Eikä edelleenkään infraa. sellä tai tulevalla infratyömaalla. Ilman infrarakentajia Sitten käännän päätä meren suuntaan, ja kas: Som- olisin kompuroinut kivikkoisen ja ruovikkoisen reitin pasaaren kärjen suunnassa on työkoneita! Jotain siellä ja joutunut pulahtamaan moneen otteeseen merivetapahtuu, ruoppaus- ja täyttötöitä ehkä? Ei ole aikaa sel- teen. Surkean uimataitoni takia en todennäköisesti olisi vitellä, mutta tämä lasketaan, tämä lasketaan! Työmaa tässä enää kirjoittamassa. numero 2. Onneksi Sompasaaren Nihdistä rallatellaan Kiitos, infrarakentajat. Työintoa teille, jotka aherratte jo lähivuosina ratikalla Merihakaan. Loppuu tämäkin kesällä työmailla – ja mielenkiintoisia bongauksia kaivastarannalle siristely. kille muille!

”

6

INFRA-LEHTI

16

PIKIMIES KOLMANNESSA POLVESSA. Toimitusjohtaja Antti Kalliomaa sertifioi yrityksensä toimintajärjestelmän heti yritystoiminnan alkuvaiheessa. Toukokuussa Asfalttikallion kaverit huhkivat asfaltinlevitystöissä Finavian tilaamassa kohteessa lentokentän lähettyvillä.

7

3/2016

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kesä on kuumimmillaan, joten haloo –

ELMERI OLLIKAINEN

JO KÄRYÄÄ.

Haloo-palstalla Roope Korpela ja kollegat paljastuvat koviksi grillaajiksi. Paatunein inframies avaa grillikauden heti kun terassille kehtaa mennä – vaikka helmikuussa.

nyt todellakin ollaan työmaalla!

Ylijäämämaa-ainesten uusi elämä maalla.

Kuopio kotiutti komeat veroeurot.

13 TERVETULOA Y-STUDIOON 15 TOISINAJATTELIJA

8

Jyväskylän kaupungin Leena Rapo haluaa kuntien tilaajaosaamisen kuntoon.

ja suunnan RALA-sertifioinnista.

22 PISTOKOKEISSA JÄI PARANNETTAVAA 24 RUOTSI VETÄÄ, SUOMI EI

26 NÄKÖKULMA: KIERRÄTYS ON LIIAN VAIKEAA

28 INFRA-ALAN EETTISET PELISÄÄNNÖT

Nyt ne lanseerataan! Repäise tämän pelin

PIRJO KUULA

16 ASFALTTIKALLIO KIPINÖI KEHITTÄMISHALUA

Pikimestareiden kehittämisinto saa raamit

säännöt talteen keskiaukeamalta.

O-OU, EI NÄIN. Radan eristys- ja välikerrokseen tarkoitettu luonnonsora sisälsi Liikenneviraston selvityksessä liikaa murskautuneita rakeita.

33 AJANKUVA

26

35 JÄSENSIVUT INFRA-LADIES ARKISTOT

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 MERKKAA & JÄLJITÄ RÄJÄHTEET 40 TYÖMAAVIERAILU TRIPLAAN 42 PIIRIYHDISTYKSET KOOLLA 43 IHANAT NAISET INFRASSA 45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

HYVÄ TYÖ.

Infran ihanat naiset tekevät usein oman päivätyönsä jälkeen vielä jäsenyrittäjäpuolison taloushallinnon työt.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

43 38

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Raitiotiet nytkähtivät liikkeelle

HANNA KIEMA

RATIKALLA RALLATELLEN. Raitiotiellä on iso vaikutus kaupungistumisen ja asuntorakentamisen kehittymiseen.

Pohjoismaissa on jo vuosia ollut meneillään raitiotiebuumi, jonka kyytiin Suomenkin on toivottu hyppäävän. Hallituksen kehysriisi tarjosi keväällä hyviä uutisia näyttämällä vihreää valoa Tampereen raitiotiehankkeelle.

Tampereella tieto otettiin ilolla vastaan. ”Nyt hankkeen valmistelu voi jatkua täydellä teholla. Tavoitteena on, että rakennustyöt alkaisivat keväällä

2017”, pormestari Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

Raitiotie yhdistää Hervannan ja keskussairaalan sekä Lentävänniemen ja Lielahden alueet kaupungin keskustaan. Pituutta kahdella linjalla on yhteensä 23 kilometriä. Raitiotie tuo Tampereen valmiiden palvelujen äärelle noin 35 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä.

Ratikan kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 30 ja kaupungin 70 prosenttia. Sijoitettujen eurojen

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Inframiesten paras aika Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

SAMI IMMONEN

TIE VIE TYÖMAALLE. Sami Immonen esittelee kohta meluvallia ympäristöviranomaiselle.

Lentokentäntie 7, Pohjanluoma, Ilmajoki 25.5. klo 13.25 Puhelimessa: projektipäällikkö Sami Immonen, Skanska Infra Oy Missä olet, mitä teet? Työmaatoimistolla olen Seinäjoella. Justiinsa pistin keltaiset työvaatteet päälle.

Minne matka? Ajan kohta työmaalle. Otamme työmaapäällikön kanssa vastaan ympäristöviranomaisen, joka tulee tarkistamaan lu­­­­vanvaraista meluvallia.

Millä työmaalla olette? Teemme ohituskaistatietä valtatiellä 19 välille Ilmajoki–Seinäjoki. Kyseessä on parinkymmenen kilometrin pätkä, joka aloitettiin vuonna 2013 ja tänä vuonna pyritään saamaan pitkälti valmiiksi.

Siinä on riittänyt puuhaa? Kolmisen vuotta tässä on mennyt. Omaa porukkaa on parikymmentä ja kesäaikaan vahvuus on parhaimmillaan 140–150 henkilöä.

Missä vaiheessa urakka nyt on?

Päämassat on siirretty pääosin.

Kesällä päällystetään ja tehdään vielä tien toisen pään penkkoja.

Kaikki noin 20 siltaa on valettu eli lop­­­­pu häämöttää.

Mikä on maarakentajan lempisää? Kaikki ilmat ovat huonoja (naurua). Jos on kuivaa, maa pölisee. Jos sataa, kaikki on kurassa. Jos on pakkasta, kaikki jäätyy. Koskaan ei ole hyvä ja toisaalta kaikki kelit käyvät.

Joko on loma mielessä? Kyllä, mutta maarakentajan kesäloma on aika lyhyt ja silloinkin on työt mielessä. Kyllä me sitä silti kaikille kolmisen viikkoa järjestetään.

Mitä pistetään kesägrilliin? Mieluiten jotain pihviä.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Graniittirakennus Kallioon Korpelan Roopelle.

9

3/2016

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

ELMERI OLLIKAINEN

on laskettu tulevan yksistään asuntorakentamisen verotuloina 12-kertaisesti takaisin.

Kehysriihi tarjoili iloisia uutisia myös Helsingin Raide-Jokerille.

Tavoitteena on iskeä lapio työmaahan niin pian kuin suinkin.

Raide-Jokerin varrelle odotetaan nousevan 60 000–80 000 uutta asuntoa. Tämä tarkoittaisi kotia yli 100 000 ihmiselle vuoteen 2050 mennessä. Laskelmien mukaan yksi sijoitettu ratamiljoona saadaan verohyötyinä 25-kertaisesti takaisin.

Valtatie 7, Pyhtää 1.6. klo 7.45

Kiinalainen bioenergiatoimija Kaidi suunnittelee Kemiin miljardin euron biojalostamoa. Tässä vaiheessa Kaidista ei vielä kerrota alakohtaisia yksityiskohtia, mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, luvassa on mukavasti töitä myös infrarakentajille.

Toteutuessaan tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta,

TYÖMAALLA KAIKKI HYVIN. Roope kävi Kotkassa tsekkaamassa työmaatilanteen: missä mennään ja mitä tulee ensi kuussa työn alle.

Ehditkö pitää lomaa? Olen ollut kymmenen vuotta alalla ja nyt vietän elämäni ensimmäisen kesäloman. Yleensä lomat on tullut pidettyä sadekausina ja joulun tienoilla.

Miten lomailet? Olisi tarkoitus lähteä ­vaimon kanssa viikoksi etelään ja ­nauttia myös Suomen kesästä.

Lomakohteet valitaan luon­­to­­pai­­not­ ­teisesti, jotta voidaan maastopyöräillä ja lenkkeillä.

Oletko grilli-ihminen? Oi­­kein isolla G:llä. Grillikausi alkaa helmi–maaliskuussa eli heti, kun terassille kehtaa mennä. Ykkösherkkuja ovat ribsit omalla glaseerauskastikkeella.

Hirvenlihaakin menee grilliin varsin tiuhaan. Ja kyytipojaksi maissit ja bataatit. Näihin ei koskaan kyllästy.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Lemminkäisen työmaapäällikölle Ilkka Mattilalle.

josta 75 prosenttia olisi biodieseliä ja 25 biobensiiniä. Jalostamon pääraaka-aineena toimisi energiapuu, ja se olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Tämän hetken veropohjalla hankkeesta on laskettu kertyvän vuosittain jopa 200 miljoonaa euroa verotuloa. Tehtaan työllistävä vaikutus rakennusaikana olisi noin 4 000 henkilötyövuotta. Tehtaan valmistuttua koko arvoketjuun syntyisi satoja uusia työpaikkoja.

Kaidin biodieseltehdas nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, johon Vapo suunnitteli biodieseljalostamoa aikaisemmin, mutta luopui hankkeesta 2014.

Ympäristöluvan valmistelu on jo pitkällä. Kaidi on myös allekirjoittanut aiesopimuksen ostaakseen 33 hehtaaria maata Kemin kaupungilta. Lopullista investointipäätöstä ei vielä ole, mutta tämän vuoden aikana tapahtuu.

Tavoitteena on ottaa tehdas käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä.

Possijärvenkatu 3, Tampere 1.6. klo 14.05

keskellä Pirkanmaa on ollut hyvää työaluetta oikeastaan koko ajan.

Mikä on pikimiehen lempisää? Kun aurinko paistaa ja lämpöä on parisenkymmentä astetta, niin kaikki on hyvin. Toivottavasti saadaan koko kesä paiskia töitä näissä tunnelmissa.

Tehdään vähän normaalia pidempää päivää, koska vuoden työt hoidetaan noin seitsemässä kuukaudessa.

Onko kesäterveisiä? Kaikille autoilijoille toivottaisin kiireetöntä kesää.

Muistakaa pikimiehet ja hidastakaa nopeusrajoitusten mu­­kaan.

Mietitkö jo lomaa? Enpä juuri, kun on sesonki päällä. Pidämme maksimissaan viikon loman, mutta ei se tunnu pahalta, kun sitten taas talvella huilitaan. Kesä on ihmisen pa­­ rasta työaikaa, kun päivät ovat pitkät ja valoisat.

Käykö grilli kuumana? Meillä grillikausi kestää läpi vuoden. Grilliin pistetään mieluiten kaikkea lihaa. Myös kalan savustaminen on mieluista. Ja kaikki on kaveriporukan kanssa vielä tuplasti hauskempaa.

Kenelle soitan nyt? Soita saman firman miehelle, Perttu Vähä-Pietilälle.

Puhelimessa: työmaapäällikkö Ilkka Mattila, Lemmikäinen Infra Missä menet? Toimistohommissa olen tietokoneen äärellä: tarjouslaskentaa ja tulevien työmaiden suunnittelua. Vielä pitäisi ehtiä katsastamaan tulevia työmaita, joita on eri puolilla Tamperetta.

Mikä työ on eniten mielessä? Se isoin eli Tampereen Rantatunneliallianssi, jossa tehdään parhaillaan lopullisia päällysteitä. Lisäksi työn alla on liuta pienempiä hankkeita.

Teilläkin töitä riittää? Nyt on mu­­ kava tilanne, joskin taantumankin

PEUKKU KESÄLLE. Ilkka Mattila toivottaa autoilijoille kiireettömiä kilometrejä. Oma lomakin maistuu paremmalta, kun ei tarvitse keskisormea liikenteenohjaajille näytellä – peukku on parempi!

I L K K A M AT T I L A

Puhelimessa: työpäällikkö Roope Korpela, Graniittirakennus Kallio Oy Minne matka? Ajan kohti Kotkaa työmaakokoukseen. Puolisen tuntia on vielä matkaa jäljellä.

Mitä Kotkassa? Teemme KaakkoisSuomen ely-keskukselle seitsemän sillan korjausurakkaa Kotkan ympäristön tieverkostolle.

Eli töitä riittää? Pitkää päivää tehdään, kun on sesonki päällä. Nyt on hyvä työtilanne ja kaikille riittää töitä.

Mitä muuta on työn alla? Helsingin Jätkäsaaressa tehdään Tyynenmerenkadun paalulaattaurakkaa ja rakennetaan Länsisataman aluepumppaamoa. Lisäksi aloittelemme Hyväntoivonpuiston taitorakenneurakkaa, joka sisältää terässillan, taidetukimuurien, kiviportaiden ja paa­­lulaattojen rakentamista.

Miljardijalostamo Kemiin

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Maa-ainekset maajusseille?

123RF

YLIJÄÄMÄT HYÖTYKÄYTTÖÖN. Vaikka maamassojen siirtely ei ole kovin ekologista, se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin hukkaan heittäminen.

Minne menevät kasvukeskusten infratyömaiden ylijäämämaat, kuten savi, siltti, hiekka, hiesu ja multa? Siinäpä pulma. Mitä jos ylijäämät vietäisiin hyötykäyttöön maatiloille?

Kreaten työpäällikkö

Petri Ketonen tietää, mistä puhutaan. ”Läjityspaikan löytyminen maamassoille ennen kaikkea mahdollisimman läheltä työmaata on todellinen haaste. Kasvukeskuksista sopivia paikkoja ei tahdo löytyä, joten ajomatkat tulevat pitkiksi. Kippipaikoille pitää ajaa monesti 50–100 kilometriä työkohteesta.”

Maamassojen siirto kauas ei ole kovin ekologista, mutta Ketosen mukaan se on silti pienempi paha kuin se, ettei olisi paikkaa ollenkaan tai massoja ajettaisiin

kaatopaikalle. ”Kyllä ajomatka kaatopaikkamaksut voittaa. Näin massat eivät mene hukkaan.”

Maatilat voivat olla yksi ratkaisu, sillä ylijäämämailla saadaan parannettua muun muassa peltojen tasaisuutta ja muotoa.

Samalla voidaan tehdä hulevesijärjestelyjä siten, että pelloista tulee entistä käyttökelpoisempia.

Ketonen peräänkuuluttaa vaihtoehtoisia paikkoja monenlaatuisille maa-aineksille. ”Maa-ainesten kierrätyspisteitä tulisi olla pikemminkin

INFRA & YHTEISKUNTA

Veroeurot kotiin Minne infraurakoihin investoidut rahat päätyvät? Palautuvatko ne verohyötyinä takaisin kuntaan vai valuvatko muualle? Tätä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa kahdessa kaupungissa. Kajaani hämmästyi, Kuopio onnistui.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: KUOPION KAUPUNKI

K

unnallistekniikan uudisrakentamisen verotulojen palautumista eli veropalaumaa kuntaan ei ole aiemmin tutkittu.

Nyt asiasta on valmistunut selvitys, jossa aineistona oli neljä Kuopion ja kolme Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan rakentamisurakkaa. ”Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon investointirahasta palautuu veroina kuntaan. Otos on suppea ja tulokset suuntaaantavia, mutta vähintäänkin ne kertovat tärkeää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta.

Toivottavasti tulokset herättävät myös ajattelemaan”, selvitystyöstä vastanneen oululaisen konsulttitoimisto Navicon toimi­ tusjohtaja, projektipäällikkö Timo Perälä sanoo.

Vastakkaiset tulokset Kuopion noin viiden miljoonan euron ko­­ konaisurakasta verohyötyinä kuntaan palautui 69,3 ja kaupungin ulkopuolelle valui 30,7 prosenttia. Urakoista maksetuista

palkoista 84 prosenttia verotettiin Kuo­ pioon. Veropalauman määrää vahvisti myös se, että materiaalit ja tavarat oli hankittu Kuopiosta tai lähialueelta. Niin ikään pääosa aliurakoitsijoista oli paikallisia.

Kajaanissa tulokset olivat toisen suuntaisia. Kaupungin noin 2,3 miljoonan urakoista veropalauma oli 35,7 prosenttia, eli 64,3 prosenttia investoidusta rahasta päätyi muualle. Yli puolet palkoista maksettiin Kajaanin ulkopuolelle. Valtaosa aliurakoitsijoista oli ei-kajaanilaisia, sillä paikallisia toimijoita ei juuri ollut tarjolla. ”Kuopion lukemat ovat hyvät. Jos palkoista yli 80 prosenttia verotetaan omaan kuntaan, niin tulos on hyvällä tasolla. Tekijöitä riittää ja erikokoista urakkaa on tarjolla. Kyllä tässä näkyy se, että kaupungissa on ryhdytty toimiin paikallisen osaamisen kehittämiseksi”, Perälä kommentoi. ”Kajaanissa tilanne on erilainen. Se ei ole Kuopion tavoin kasvukeskus eikä yrittäjäkuntaa ole aina riittävästi tarjolla. Parantamisen varaa on reilusti monella sektorilla.”

Paikallisuus kunniaan!

Perälä muistuttaa, etteivät asiat korjaannu yksittäisillä keinoilla, koska urakat ovat mutkikkaita kokonaisuuksia. Yhtenä veropalaumaa kohentavana tekijänä voi olla paikallisten mate­­ riaalien käyttäminen, mutta kun asiaa tarkastellaan kaikki elinkaarikustannukset huomioiden, se ei välttämättä olekaan se parempi ratkaisu.

Perälä peräänkuuluttaa lisää osaamista koko tarjousprosessiin. Tilaajaosaamisessa sekä paikallisten urakoitsijoiden tarjouslaskennassa ja projektijohdossa on vielä paljon parantamisen varaa. ”Tällä rintamalla riittää tekemistä. Kun urakoita kunnissa valmistellaan, urakoitsijoita ei juuri kuunnella eivätkä paikalli-

3/2016

lähellä rakentamista, mutta monesti ongelmaksi muodostuu materiaalin laatuasiat.” ”Uudelleen käyttö toimii lähinnä silloin, kun massoja voi kierrättää omien kohteiden välillä, jolloin massojen alkuperä ja laatu ovat tiedossa. Tämäkään ei aina onnistu, vaan tarvitaan se ulkopuolinen läjityspaikka.”

KESÄKUUSSA JÄRJESTETYN RAKENNUS- JA INFRATYÖMAIDEN TÄYTEMAA-AINESTEN KÄYTTÖ MAATILALLA -TAPAHTUMAN MATERIAALIT LÖYTYVÄT AF-INNOVAN JA MTK HÄMEEN KOTIVISUILTA: WWW.AF-INNOVA.FI, WWW.MTK.FI/LIITOT/HAME

EI MENNÄ MERTA EDEMMÄS KALAAN. Paikallinen osaaminen nostaa veropalaumaa ja tukee paikallista ta­l outta. Kuvassa pyöräilijöitä Kuopion teatteritalon nurkilla.

3

11

Konkarikin mokaa – ja ottaa siitä opiksi. Etsi edellisen Infra-lehden kuvista turvallisuuspuutteet ja voita! Vähintään kolme virhettä löytäneiden kesken arvomme paukkuliivit kesän turvallisille veneretkille. Lohdutuspalkintona on merellisiä INFRA-jumppapusseja. Lue lehti: Infra.fi/Lehti ja lähetä vastauksesi heinäkuun aikana: Infra.fi/yhteys.

set yrittäjät välttämättä käy mielessä. Usein paikallisten urakoitsijoiden tarjousosaaminen ei edes mahdollista tarjouskilpailuun osallistumista, ja sitten tilaajapuolella ihmetellään, miksei tarjota. ”Teknisen toimen ydintehtäviin pitäisi kuulua toiminnan vaikuttavuuden arviointi infra-alan markkinoiden ja pk-yritysten kehittämiseksi. On selvää, että paikallinen osaaminen nostaa veropalaumaa ja tukee paikallista taloutta”, Perälä summaa.

Kuopio pistää paremmaksi Kuopiossa hyvät uutiset otettiin ilolla vastaan, vaikka ne eivät Kuopion kaupungin liikelaitoksen Mestarin ylläpitopäällikkö Saku Kekäläisen mukaan yllättäneetkään. ”Tulokset olivat aika lailla tiedossa, mutta kyllä ne erittäin hyvät ovat. Veropalauma on merkittävä tieto. Meillä on infra-alan osaamista ja yrityksiä. Voimme olla yl­­ peitä.”

Kekäläinen sanoo, että Kuopion edistyksellisyys ke­­ hityshankkeissa näkyy tu­­ loksissa. Infrahankkeiden pääurakoitsijana Mestar on myös ymmärtänyt kilpailuttaa urakat riittävän pieninä kokonaisuuksina, jotta paikalliset pk-yritykset ylipäätään pystyvät tarjoamaan. ”On kuitenkin muistettava, että hankintalaki on yksiselitteinen: on oltava tasapuolinen eikä ketään voi suosia.”

Kuopiossa aiotaan pistää nyt vielä pa­­ remmaksi, sillä muutoin mikään ei ke­­hity.

Esimerkiksi raportointitarkkuuden ja jälkilaskennan kehittämiselle olisi tarvetta. ”Myös Kajaanissa on syytä mennä eteenpäin. Tilanne on nähtävä mahdollisuutena ja alueellisen urakoinnin kehittämisen paikkana.”

Kajaani miettii jatkotoimia Kajaanin kaupungininsinööri Matti Nousiainen myöntää tulosten ihmetyttävän. ”Kajaanin tuloksissa on huomioitu yksi omajohtoinen ja yksi kilpailutettu urakka, kun Kuopiossa tarkastelussa oli kolme omajohtoista ja yksi kilpailutettu urakka. Omajohtoisten urakoiden veropalauma on aina suurempi, joten tällä lienee osin vaikutusta Kuopion isompaan prosenttiin.” ”Kuopio on myös isompi kaupunki, josta löytyy enemmän urakoitsijoita ja parempi materiaalitarjonta kuin meillä. Kajaanissa on vähän kokonaisurakoita tarjoavia urakoitsijoita, mutta onneksi lähikunnista löytyy.”

Nousiaisen mukaan veropalauman määritys käsitellään nyt ympäristöteknisen lautakunnan kokouksessa ja mahdollisia jatkotoimia selvitellään. Selvitys käsitellään myös yrittäjien kanssa pidettävässä palaverissa. Yksi toivomuskin Nousiaisella on. ”Selvityksessä tuodaan esille, että Kajaanissa voi olla puutteita paikallisten yritysten osaamisessa, kuten tarjouslaskennassa ja projektinjohdossa. Näihin aiheisiin toivoisimme INFRA ry:n järjestämiä koulutuksia.”

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Kiitorata komistuu

123RF

120 000 tonnia kiviainesta, 6 500 tonnia asfalttimassaa ja 13 miljoonaa euroa.

Näillä luvuilla hoituu Rovaniemen lentoaseman kiitotieremontti. Finavia Oyj:n hanke on investointina verkostolentoasemien tämän vuoden suurin.

Lentoliikennealueilla kiitotie, rullaustie ja asemataso päällystetään uudelleen ja valaistustekniikkaa uusitaan. Lisäksi korjataan sadevesiviemäröintejä ja

uusitaan lentokoneiden seisontapaikkoja.

Uudelleen päällystettävä pinta-ala on noin 50 hehtaaria.

Kiviaineksia tarvitaan tuhansia autokuormallisia. ”Urakkaan kuuluu paljon muutakin kuin asfaltin repimistä ja uudelleenpäällystystä. Esimerkiksi rullaus- ja kiitoteille asennetaan satoja uusia led-valoja.

Asfaltin alle upotetaan kaapeleita jopa 130 kilometriä”, aluejohtaja Veli-Pekka Pitkänen Finaviasta sanoo.

Kiitotieremontti käynnistyi toukokuussa ja valmista pitäisi olla elokuun lopulla. Remontista huolimatta lentoliikenne jatkuu ja kiitotie on käytössä lyhennettynä versiota – paitsi heinäkuussa. ”Käynnissä olevan lentoliikenteen takia päällystys on haasteellista, mutta onneksi meillä on paljon kokemusta lentokenttätöistä, kuten viime kesän urakoista Vaasan ja Kittilän lentoasemilla”, aluejohtaja Sami Horttanainen NCC:stä toteaa.

INFRAINVESTOINNIT

Liikenneverkko voi muuttaa Suomen suuntaa Teknologian tutkimuskeskus VTT ryhtyy hahmottamaan erilaisia kehityskulkuja Suomen liikenneinfrastruktuurille. Tarkoitus on herättää keskustelua siitä, mitä liikenneyhteyksien pitkäjänteisellä kehittämisellä voi saavuttaa ja toisaalta mihin ajaudutaan, jos mitään ei tehdä.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

V

TT:n tutkimusprojektin tarkoituksena on laatia vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä Suomen liikenneinfrastruktuurin tilasta vuonna 2040. Hankkeessa määritetään myös eri vaihtoehtojen edellyttämät tasot infrainvestoinneille sekä näiden vaikutukset koko talouden kehitykseen. ”Suomen liikenneverkoston kehittäminen on viime aikoina ollut varsin lyhytnäköistä, käytännössä yhden vaalikauden ­mittaista toimintaa. Meillä ei ole lainkaan kauaskantoista infran kehittämisohjelmaa toisin kuin muilla Pohjoismailla”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami ­Pa­­karinen toteaa. ”Tutkimushankkeen avulla tuotetaan näkemyksiä ja tietoa, joita voidaan käyttää hyväksi mahdollisen parlamentaarisesti

valmisteltavan pitkän aikavälin infraohjelman suunnittelussa.”

Nälkävuosinakin tehtiin infraa Itsenäisen Suomen täyttäessä sata vuotta Sami Pakarinen peräänkuuluttaa samantyyppistä näkemyksellisyyttä kulkuyhteyksien kehittämiseen kuin 1860-luvulla, jolloin Suomi rakensi keskeistä rautatieverkkoa pahimman nälänhädänkin keskellä. ”On uskallettava katsoa pitkälle tulevaisuuteen, mahdollisuuksia joita Suomelle on tarjolla. Maantieteellinen asemamme mahdollistaa maamme kehittymisen logistiseksi solmukohdaksi, varsinkin jos Koillisväylä avautuu entistä enemmän meriliikenteelle jäätikön sulaessa.” ”Jos liikenneyhteyksiin vain halutaan panostaa, vuonna 2040 Suomella voisi olla

toimiva junayhteys Baltian kautta KeskiEurooppaan sekä keskeinen kehittäjän rooli koko EU:n arktisen politiikan suunnannäyttäjänä”, Pakarinen visioi.

Nyt halutaan laajaa keskustelua VTT:n Liikenneinfrastruktuuri 2040 -tutkimushankkeessa mukana olevat tahot edustavat monipuolisesti suomalaista yhteiskuntaa.

Tutkimushankkeen rahoittajina toimivat Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Liikennevirasto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Hanke käynnistyi kesäkuussa, ja se valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

13

3/2016

UUSI NETTISIVUSTO

Hyviä uutisia yrittäjille Miten yrittäjä pystyy kehittämään osaamistaan? Mistä yrittäjä saa tietoa ajankohtaisista aiheista? Vastaus on Y-Studio, joka pyrkii yrittäjien tärkeimmäksi uutis- ja tietokanavaksi yli toimialarajojen.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: Y-STUDION NETTISIVU

Y

-Studio vastaa yrittäjien huutavaan tarpeeseen löytää yrittämisen kannalta oleellista ja tärkeää tietoa keskitetysti yh­­ destä paikasta. Y-Studio ha­­ luaa muun muassa helpottaa yrittämisen riskejä, kertoa ajoissa laki- ja veromuutoksista sekä tarjota työTUORETTA TIETOA. kaluja menestykseen – uskottaY-Studio tarjoilee yritvasti ja luotettavasti. täjille uutisia, vinkkejä ja blogeja yrittäjän omasta Y-Studiota isännöivät Fennia, näkökulmasta. Kuva bloHenki-Fennia, INFRA ry, MaRa ry gisivulta. ja Taloushallintoliitto. Jatkossa luvassa on lisää kumppaneita. Fennia vastaa kustannuksista, muut kumppanit osallistuvat sisällön tuotantoon ja sen jakamiseen. Ja kunhan vauhtiin päästään, tavoitteena on laajentaa palveluvali- Tavoitteena jättiverkosto koimaa myös koulutustilaisuuksiin eli Y-Studion sisällöt tuottaa Hube Helsinki Y-Studio Liveen. Yrittäjille uutiset ja kou- Oy. Asiakkuusjohtaja Kimmo Koivikon odolutukset ovat ilmaisia. tukset ovat kovat. ”Y-Studiosta tulee yrittäjien tärkein uu­­ Kohdataan haasteet voittajina tis- ja tietokanava sekä jättimäinen suomaFennian johtaja Kari Björklöv uskoo Y-Stu- laisten yrittäjien verkosto, joka hyödyntää dion helpottavan yrittäjän arkea merkittä- sosiaalisen median kanavia jakelutapana västi. ”Parhaimmillaan voimme auttaa yri- oikeille kohderyhmille. Y-Studiossa esiin tyksiä kohtaamaan tulevaisuuden haasteet pääsevät yrittäjät, joiden kokemukset antavoittajina.” vat apua ja uskoa muille.” ”Digitaalisuus mahdollistaa tiedon jaka”Sisältöjen pitää mennä riittävän syvälle misen nopeasti ja laajasti. Tarjoamme käyt- ja niiden on oltava ajankohtaisia, mieluumtötietoa helposti luettavassa muodossa ja min ennakoivia. Tarjoamme myös apua ja riittävän usein sekä autamme yrittä­­­jiä me­­ ratkaisuja. Kaikki sisällöt ovat uniikkeja eli nestymään ja varautumaan haasteisiin. Tä­­ emme kopioi muista medioista.” män päivän haaste tietyllä toimialal­­­­la voi ”Kyseessä on ainutlaatuinen verkosto siiolla huomenna toisen toimialan haaste.” näkin mielessä, että mukana on kumppa”Vakuutusalalla on paljon tietoa, jota neita erilaisilta osaamis- ja toimialoilta. olisi hyvä jakaa entistä paremmin yrittä- Kaikki hyötyvät, kun asiantuntemus on laajien käyttöön, esimerkiksi riskimaailman jassa käytössä.” muutoksiin liittyen. Tietoturvallisuus ja esineiden internet ovat tulevaisuuden suu- Arki ja kokemus esiin ria haasteita meille kaikille. Y-Studio on Viestintäsuunnittelija Kaisa Laurila MaRa tähän kaikkeen oikea kanava.” eli Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:stä

odottaa mielenkiinnolla, miten sivusto saavuttaa kävijäkuntansa. ”Toivon, että Y-Studio keräisi aiheet pitkälti jäsenyritysten elämästä, arjesta ja tarpeista sekä tarjoaisi yrittämiseen liittyvää tietoa yrittäjien oman kokemuksen ja näkökulman kautta.”

Taloushallintoliiton tiedotus- ja julkaisuvastaava Riikka Hirsimäki näkee Y-Studiossa paikan, jota kautta yrittäjät pääsevät käsiksi sellaisiin uutisiin, neuvoihin ja vinkkeihin, jotka muutoin saattaisivat hukkua uutisvirtaan. ”Meillä on verkostossamme alan parhaat asiantuntijat, joilla on paljon annettavaa.” ”MaRan, Taloushallintoliiton ja INFRAn kombo voi vaikuttaa jännittävältä, mutta uutuus täydentää varmasti kaikkien viestikanavia. Toivon, että omat jäsenemme antavat uudelle sivustolle elämänmakuisia juttuvinkkejä rakennusalan yrittäjän arjesta”, INFRAn viestintäpäällikkö Anu Ginström pohtii.

Tervetuloa mukaan! www.y-studio.fi

14

INFRA-LEHTI

15

3/2016

123RF

TOISINAJATTELIJA

Sitä saa mitä tilaa Kunnan infratyön tilaajan rooli on paljon isompi ja haastavampi kuin moni edes tietää. Nyt osaaminen kuntoon ja lisää yhteistyötä peliin!

Tekstin takana LEENA RAPO

JARI SARASVUO sanoo joskus osuvasti: ”Kun ­­et kunhan vain asiakirjoissa esitetyt laatuvaatimukyritä jotain sellaista, mitä et osaa, uskalla tai set ja määrämittausperusteet täyttyvät. jaksa, et enää kasva”. Tämä sopii infratyön rakenJoustavuus on ammattitaitoa parhaimmillaan. nuttajan ja tilaajan rooliin. Hyvä rakennutta­­ja Virheet eivät yleensä löydy muista, vaan omasta kasvaa joka hankkeen myötä. Onnistumisista toiminnasta. Syyllisten etsimisellä mikään ei ja varsinkin virheistä on opittava ja oltava val- etene. Lopulliset päätökset ovat rakennuttajan mis tarkentamaan ja jopa muuntamaan käy­ peukalon alla. Rakennuttajan on oltava aina valtäntöjä. mis kantamaan vastuu omasta roolistaan, eikä Pelkällä kokemuksella rakennutpyrkiä sysäämään sitä muille. taja ei silti pärjää. Tarvitaan proERI MIELTÄ, sessin ja säädösten perusteelliURAKAN TÄRKEIN vaihe on rakennusSAMAA MIELTÄ?

MENE BLOGIIN nen tuntemus sekä riittävä kousuunnittelu. Siihen tulee käyttää riittäINFRARY.WORD­ lutus. Pelkästään asiakirjo­­jen västi aikaa ja huolellisuutta.

PRESS.COM JA OTA KANTAA. laatiminen edellyttää monenPääsuunnittelija vastuineen pitää ni­­ laista osaamista ja asiantun­te­­ metä joka hankkeelle. Tieto kulkee parhaimusta, niin hyviä valmiita malleja ten hankkeen suunnittelijan kanssa suoraan, kuin onkin olemassa. Iso taustaorganisaailman suunnitteluorganisaation raskasta rakentio on hyvä tuki monessa. Laaja verkostoitumi- netta. nen on nykypäivää.

Hyvä rakennuttaja tietää, mitä tilaa ja osaa kilTietoa on nykyään helppo saada, kunhan on pailuttaa taloudellisesti, mutta tarkoituksenmutiedonjanoa, joka ajaa sitä etsimään. Ajan her- kaisesti. Kun tuntee palvelun tarjoajat ja heidän molla on pysyttävä jo siksi, että toimintaympä- osaamistasonsa, osaa pyytää tarjoukset sopivilta ristö muuttuu yhä kiivaampaan tahtiin. ammattilaisilta. Ja kun suunnitelmat on tehty riittävällä ammattitaidolla, tarkastellen työtä HENKILÖKOHTAISILTA ominaisuuksiltaan raken- monelta kannalta, työmaavaiheeseen ei jää turnuttajan tulee olla ”tervepäinen”. Valta ei saa haan erillistä pohdittavaa, saati uudelleen suunkihahtaa hattuun. Napakka itsekriittisyys ja kyky niteltavaa. arvioida omaa onnistumista objektiivisesti on Jos suunnitteluvaihe menee pieleen, rakenehdoton avu. nuttaja voi vain katsoa peilin. Kaikki ”parhauMyös toisten ammattitaidolle pitää antaa tilaa, det” ovat käytettävissä, kun niitä vain osaa hyöesimerkiksi kuuntelemalla tarkasti urakoitsijan dyntää. Onnistuminen on avoimuutta uusille esittämiä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja var- ideoille, halukkuutta kuunnella, innokkuutta sinkin työskentelymalleja. Laadukas lopputulos op­­pia, halua kasvaa ja joustavuutta muuttua. on tärkeämpi kuin tietynlaiset työtavat. VaihtoRakentaminen on yhteistyötä. Ei kilpailua siitä, ehtoisia tapoja päästä maaliin on yleensä monia, kuka pystyy enemmän toista vedättämään.

Leena Rapo Rakennuttajan tehtävissä on käyttöä niin tekniikan tohtorin, lakimiehen, psy­ kologin kuin sovittelijankin taidoille, Jyväskylässä raken­ nuttajahortonomina toimiva Leena Rapo kärjistää. Hän on itse koulutukseltaan hortonomi (AMK) ja suorit­ tanut Rap-kurssin sekä työn ohessa YAMK-opinnot (biotalouden liiketoiminta).

Työn alla on opinnäytetyö rakennuttajapätevyyden vaatimuksista viheralalla.

Työurallaan Rapo on kokenut niin infran rakentajan, suun­ nittelijan kuin tilaajankin roolit. Tällä hetkellä hän suun­­nitteluttaa Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialalla julkisia viheralueita. Hän on toiminut rakennuttajana Jyväskylässä vuodesta 2002.

16

INFRA-LEHTI

ASFALTTIKALLIO kipinöi kehityshalua

Asfalttikalliossa yritystoiminnan jatkuva kehittäminen on itsestäänselvyys. Sertifiointi antaa kehittämisinnolle raamit ja suunnan.

TEKSTI: ANNA MASANTI, KUVAT: MAARIT KYTÖHARJU JA ANNA MASANTI

17

3/2016

”

Yrityksen kannalta on hyödyllistä, että joku tulee tekemään uusilla silmillä uusia kehittämis­ ehdotuksia.”

A PÄÄLLYSTETTÄ PINTAAN. Jarkko Elg on kiertänyt asfalttihommissa eri puolilla Suomea. Tässä mennään ely-keskuksen keikalla Nurmijärvellä toukokuun lopussa.

ntti Kalliomaa on asfalttimies kolmannessa polvessa. Hän on tehnyt koko ikänsä asfalttihommia ja toiminut vuodesta 2012 perustamansa Asfalttikallion toimitusjohtajana.

Asfaltti pysyy perheen käsissä tulevaisuudessakin, sillä Kalliomaan pojat ovat seuranneet isänsä jälkiä.

Asfalttikallio on myös yksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n lähes kolmestasadasta RALA-sertifioidusta yrityksestä. Puolet sertifikaatin saaneista yrityksistä on infraalan toimijoita. ”Toimintajärjestelmämme RALA-sertifioitiin heti kun yritys laitettiin pystyyn. Ei tästä muuten tulisi mitään”, Kalliomaa kertoo.

Asfalttikallion infrahankkeista valtaosa tehdään julkisille tilaajille, jotka edellyttävät toimittajiltaan sertifioitua toimintajärjestelmää. ”Sertifikaattitodistuksella osoitamme tilaajalle, että meillä on riittävä osaaminen esimerkiksi asfalttipäällystetöissä”, Kalliomaa kertoo. Sertifikaattitodistukset ovat kaikkien nähtävissä RALAn nettisivuilla. Sieltä Asfalttikalliokin hakee oman todistuksensa tarjousten liitteeksi.

Toimintajärjestelmä on kooste yrityksen toimintatavoista, ja RALA-sertifiointi taas on sen arviointi- ja hyväksyntämenettely. Sertifiointi koostuu arviointiperusteista, jotka ovat kattava esitys siitä, mitä sujuvassa liiketoiminnassa on otettava huomioon. Osa RALAn asiakasyrityksistä on lähtenyt rakentamaan toimintajärjestelmäänsä näiden arviointiperusteiden avulla.

Kehittämisideoita uusilla silmillä RALAn pääarvioija Harri Saarinen on tehnyt alusta saakka kaikki Asfalttikallion arvioinnit.

Ensiarvioinnin jälkeen arvioija vierailee yrityksen toimipisteissä ja työmailla vuosittain. Seuraavan kerran Asfalttikallioon saapuu joku Saarisen kollegoista, sillä arvioija vaihtuu kolmen vuoden välein. >>

18

INFRA-LEHTI

ITSEARVIOINTIA. Antti Kalliomaa käy henkilöstönsä kanssa toimintatavat läpi ennen kuin arvioija saapuu. Aisaparina toimisto- ja markkinointisihteeri Tuija SalmiKoukkunen.

KUUMAA, KUUMAA. Remix-menetelmässä vanha, vaurioitunut päällyste kuumennetaan ja jyrsitään irti, sekoitetaan paikan päällä uuden asfalttimassan kanssa ja levitetään takaisin tielle. Kuumennus käynnissä Hämeenlinnantiellä Nurmijärvellä.

”

Jokainen tekee samastakin kohteesta hieman erilaisia havaintoja.”

”Yrityksen kannalta on hyödyllistä, että joku tulee tekemään uusilla silmillä uusia kehittämisehdotuksia”, Saarinen kertoo. ”RALAn arvioijat noudattavat samoja arviointiperusteita, mutta luonnollisesti jokainen tekee samastakin kohteesta hieman erilaisia havaintoja.”

Kalliomaa on ollut tyytyväinen Saarisen työhön. ”Meille on erittäin arvokasta, että Harri tietää näistä pikihommista. Jos arvioijalla ei olisi alan tuntemusta, niin olisiko sitä yhtä helppo toimia yhdessä”, hän miettii.

Sertifiointi edellyttää itsearviointia Kun Asfalttikallio lähti arviointiprosessiin mukaan, kaikki alkoi oman toiminnan tarkastelusta RALAn kriteereiden mukaisesti.

Itsearvioinnilla kartoitetaan, miten yrityksen toimintajärjestelmä ja käytännön toiminta täyttävät arviointiperusteissa esitetyt vaatimukset.

Kalliomaa kollegoineen kävi ensin läpi johtamisjär-

jestelmänsä, mitä taas seurasi henkilö- ja kalusteresurssien kartoittaminen. Sitten hiottiin tarjous-, sopimus-, ja hankintatoimintaan liittyviä käytäntöjä. Viimeisessä vaiheessa jäsennettiin urakointiin liittyviä menettelyjä aina toteutuksesta luovutusvaiheeseen.

Edelleenkin Asfalttikalliossa tehdään sisäinen arviointi ennen RALAn arvioijan käyntiä. ”Sisäinen auditointimme on pohja arvioijan tarkastukselle. Käymme läpi esimerkiksi henkilösertifikaatit sekä CE-merkkiauditoinnit”, Kalliomaa selvittää.

Myös johdonkatselmus tehdään Asfalttikalliossa ennen arvioijan tuloa.

Itsearviointi on tärkeä osa sertifiointiprosessia silloinkin, kun yritykselle on jo kerran myönnetty sertifikaatti.

Onko arviointiperusteille riittävästi näyttöä?

Auditoinnin aikana Harri Saarinen tapaa yleensä yrityksen toimitusjohtajan, laatupäällikön ja muita kes-

19

3/2016

Arvioijan työpäivä ANNA MASANTI

KAIKKI SYYNISSÄ.

Asfalttikallio saa arvioijalta palautetta, joka ohjaa toiminnan kehittämistä.

EKA KERTA. Ensimmäinen arviointikeikka on aina viehättävin.

Muistiinpanoja Sastamalasta RALA-arvioija Eeva-Liisa Hannu kertoo, miten arvioijan normipäivä kulkee.

keisiä henkilöitä. Hän haastattelee työmaalla myös työntekijöitä.

Asfalttikalliossa vastassa ovat Kalliomaa sekä laatuja työpäälliköt. Käynnin aikana Saarinen tarkistaa, onko arviointiperusteissa esitetyille vaatimuksille näyttöä.

Esimerkiksi resurssien osalta yrityksen henkilöstöllä on oltava työtehtävissä tarvittava osaaminen.

Tämän yritys voi osoittaa muun muassa pätevyys- ja koulutusrekisterillä. Kun näyttöä on riittävästi, Saarinen laittaa papereihinsa OK-merkinnän. Jos puutteita esiintyy, arvioija kirjaa yritykselle poikkeaman.

Saarinen muistaa vuosien varrelta yhden Asfalttikalliolle merkitsemänsä poikkeaman. ”Asfalttityömaat ja -asemat olivat totuttuun tapaan erittäin siistejä ja kaikki oli kunnossa”, Saarinen kertoo. ”Siksi olikin aikamoinen yllätys, kun korjaamovaraston turvallisuus- ja ympäristöasioissa oli poikkeamia. Asfalttikallion normaalia toimintaa kuvaa hyvin se, että Antin käsky tilanteen kuntoon laittami-

”Päiväni alkavat aikaisin, sillä arvioitava yritys voi olla satojen kilometrien päässä kotoa. Tänään ajan Sastamalaan Läänin Kuljetuksen maaainesten ottoalueelle. Heillä on RA­­­­­­­LA-sertifikaatti kuudetta vuotta. Yri­­­­ tys on tuttu, sillä viime vuonna arvioin Läänin Kuljetuksen kiviaineksiin liittyvää toimintaa Ikaalisissa ja maarakentamista Lappeenrannas­­­­sa. Muistan hyvin en­­simmäisen kerran. Ensimmäinen käyntikerta on aina viehättävin. Silloin tapahtuu jotakin en­­nen kokematonta.

Tämänpäiväinen kohde on yrityksen kiviainestoimintaan kuuluva toimipiste. Vastassa ovat aluejohtaja, tuotantopäällikkö, myyntipäällikkö sekä monttutontuksi esittäytyvä koneenkuljettaja. Arviointi alkaa ta­­valliseen tapaan: työmaakopissa nautitaan juuri keitetyt kahvit ja lehtevät wienerit.

Arviointi lähtee kunnolla käyntiin, kun tarkistan aluejohtaja Jyrkin kans­ ­sa, onko toimintaan tullut viimeisen vuoden aikana muutoksia. Käymme läpi asiakaskunnan ja kaluston. On hankittu uusi pyöräkuormaaja. Pu­­ humme johtamisen vuosikellosta,

henkilöstön koulutussuunnitelman syventämisestä ja sisäisestä viestinnästä. Kehitystavoitteisiin on kirjattu digitalisaatio.

Jyrki kertoo henkilöstön hyvinvoinnin linjauksista. Työterveyshuoltoon olemme erittäin tyytyväisiä, vierestä seuraava koneenkuljettaja kehuu.

Lounaan jälkeen tarkastetaan tuotantoalue. Se on siisti, kasat on hyvin merkitty, eikä missään näy ylimääräistä rompetta. Tuuli lennättää pölyä ilmaan, ja aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta.

Työmaakopissa istutaan taas pienen pöydän ääreen, ja tuotantopäällikkö Mikko esittelee tulevan projektin toteutussuunnitelman. Mikko kertoo laadunvarmistuksesta. Kysyn myös aliurakoitsijoiden perehdyttämisestä.

Loppukeskustelussa summaan te­­ ­kemäni havainnot yhteen. Pyydän Jyrkiä ja Mikkoa tekemään kuvauksen sisäisten auditointien toimintatavasta ja dokumentoimaan toteutetut perehdytykset. Lisäksi kehotan tarkentamaan digitalisaation askelmerkit. Miehet lupaavat toimittaa asiakirjat en­­ nen lomia.

Hyvästelen tiimin ja hyppään au­­ toon. Arviointiraportin rungon luonnostelen iltapuhteena.”

>>

20

INFRA-LEHTI

KAIKKI MUKAAN. Henkilöstö osallistuu pelisääntöjen laadintaan. Asfalttikalliossa on esimerkiksi päätetty yksissä tuumin, että näkyvien kuulosuojainten sijaan helteillä voi käyttää myös korvatulppia, kunhan vaimennusteho on riittävä.

”

Kaikki alkaa loppuraportista Sertifiointikäyntien aikana yritys saa välitöntä palautetta siitä, missä on onnistuttu ja mitä tulisi vielä kehittää. Harri Saarisen mukaan on tärkeää, että arvioinnissa mukana olevat henkilöt kirjoittavat kehitysideoi­ta muistiin jo auditoinnin aikana. ”Kun arvioijan kommentissa on jokin erityinen helmi, siitä pitää ottaa koppi heti”, hän sanoo.

Kalliomaan mukaan Saarinen on kova antamaan vinkkejä jo paikan päällä. Neuvoja on saatu niin tuotannon suunnitteluun kuin kirjaamiskäytäntöihin.

Noin viikon kuluttua auditoinnista yritys saa luettavakseen lopullisen raportin. Vasta siitä alkaa varsinainen kehitystyö yrityksessä. ”Palaute on tietysti helpompi viedä eteenpäin, kun on jokin dokumentti, johon voidaan myöhemmin palata”, Kalliomaa selittää.

Työpäälliköt ovat varsinaisia viestinviejiä, kun kehitystoimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan. Heidän kanssaan raportti käsitellään tarkasti.

Jotta sertifikaatti pysyy voimassa kolme vuotta, yrityksen on myös kehitettävä menetelmiään ja tuotteitaan.

Laadun työkalu Antti Kalliomaa kokee sertifioinnin hyväksi työkaluksi toimittaa asiakkaalle luvattua laatua. ”Sen avulla prosessit saadaan järjestelmällisiksi.

Ulkopuolelta tuleva osapuoli näkee todennäköisesti jotakin sellaista, mitä me emme näe, joten muualta tuleva palaute toiminnasta on tärkeää.”

Harri Saarinen pitää Asfalttikalliota poikkeuksellisen kehitysmyönteisenä yrityksenä. ”Asfalttikallio on alusta saakka laajentanut toimintaansa päämäärätietoisesti, ja esimerkiksi uusia toimialoja on haettu sertifioinnin piiriin vuosittain.”

Toiminnan kehittäminen vaatii tehtävään sitoutuneen ydinjohdon. ”Antti on kyllä ollut tässä aivan esimerkillinen”, Saarinen kehuu.

Harri Saarisen sertifikaattisanasto Toimintajärjestelmä on kooste yrityksen toimintatavoista. Toimintatavat ja kehittämisen pelisäännöt määrittelee johto ja henkilöstö sidosryhmät huomioiden.

Toimintajärjestelmällä kaikki prosessit voidaan mallintaa ja niitä voidaan seurata ja mitata.

RALA-sertifiointi on rakennusalan yritysten toimintajärjestelmän arviointi- ja hyväksyntä menettely. Arviointiperusteissa on huomioitu alan erityispiirteet ja tilaajan vaatimukset.

Arviointipalautteen avulla yritys kehittää toimintaa, riskienhallintaa ja kilpailukykyä. RALAn asiantuntijat auditoivat yritykset niiden omissa toimipisteissä ja työmailla. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.

RALA-sertifioituja yrityksiä on 290.

Rakentamisen Laatu RALA ry parantaa rakentamisen laadun ja terveen kilpailun edellytyksiä. Kiinteistö- ja rakennusalan järjestöjen perustama RALA kerää ja ylläpitää tietoa alan yrityksistä, arvioi niitä ja antaa niille pätevyyksiä ja luokituksia.

ANNA MASANTI

Kun arvioijan kommentissa on jokin erityinen helmi, siitä pitää ottaa koppi heti.”

seksi lähti saman tien ja paikat olivat siistit parissa päivässä”, Saarinen muistelee.

3/2016

21

22

INFRA-LEHTI

PISTOKOKEISSA jäi parannettavaa Liikenneviraston selvitys tuotti uutta tietoa kiviainesten laadusta. Pistokoetarkastusten mukaan parantamisen varaa on.

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KALLIAINEN, RAMBOLL FINLAND OY JA PIRJO KUULA, TTY

JOTAIN VIALLA. Radan eristys- ja välikerrokseen tarkoitettu 0/8 millimetrin luonnonsora sisälsi yllättävän paljon murskaantuneita rakeita. Kuva Pirjo Kuula.

23

3/2016

LAPIOHOMMIA. Näytteenottoa työmaalla. Urakoitsijalle tarjottiin mahdollisuus osallistua näytteenottoon ja ottaa omia rinnakkaisnäytteitä. Kuva Antti Kalliainen.

LIIKENNEVIRASTO TUTKI väylärakenteissa käytettävien kiviainesten laatua vuosina 2014 ja 2015. Selvitystyötä ja tilaajan laadunvalvontaa jatketaan edelleen kesällä 2016 ja tilaajat voivat soveltaa sopimuksissa määriteltyjä sanktioita laatualituksista.

Keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää väylähankkeiden laadunhallinnan taso sekä eri rakennekerroksissa käytettävien kiviainesten laatu ja laatudokumenttien oikeellisuus ja luotettavuus.

Samalla on selvitetty voimassa olevien laatuvaatimusten tarkoituksenmukaisuutta ja joissakin hankkeissa sitäkin, ovatko nykyisin käytössä olevat näytemäärävaatimukset tarkoituksenmukaisia laadun osoittamiseksi.

Selvitystyötä ovat tehneet Liikenneviraston toimeksiannosta Ramboll Finland sekä Tampereen teknillisen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden yksikkö.

Työssä on ollut aidosti tutkimuksellinen näkökulma.

Nykyisiä menettelyjä on pyritty kehittämään.

Yli 300 näytettä Kiviainesnäytteitä otetaan tien eri rakennekerroksissa ja radan alusrakenteissa käytettävistä materiaaleista.

Näytteitä on haettu kaikkiaan 26 hankkeen tai urakan kiviaineksista. Yhteensä näytteitä on tähän mennessä otettu jo yli 300 kappaletta.

Näytteiden lisäksi on tarkasteltu tutkimukseen valikoitujen hankkeiden laatudokumentteja.

Tutkimuksellisesta näkökulmasta johtuen tuloksia ei voi kaikkien hankkeiden osalta suoraan verrata voimassa oleviin ohjeisiin, sillä pistokoemaisen laadunvalvonnan yhteydessä on pyritty myös kehittämään nykyisiä laatuvaatimuksia ja näytteenottomenetelmiä.

Tutkimuksen ensisijainen näkökulma ei ole ollut laatupoikkeamien tarkkailu, vaan urakoiden laadunhallintaa on pyritty kehittämään kokonaisvaltaisesti kaikkien toimijoiden näkökulmasta.

Tutkimuksen huolestuttava havainto on silti se, että yhdessäkään hankkeessa tai urakassa kaikki laadunhallintaan liittyvät asiat eivät olleet täysin kunnossa.

Systemaattisia laatualituksia Valtaosassa tutkituista hankkeista havaittiin puutteita joko kiviaineksen laadussa tai niiden laatudokumenteissa.

”

Alan toimijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota väylärakenteissa käytettävien kiviainesten laatuun.”

Monessa tapauksessa puutteet olivat onneksi verrattain vähäisiä. Toisaalta tiettyjen materiaalien osalta laatualitukset olivat systemaattisia.

Esimerkiksi sorateiden kunnossapidossa käytettävät kulutuskerroksen murskeet eivät täyttäneet asetettuja rakeisuusvaatimuksia. Sorateiden kunnossapitoohje sallii vähemmän hienoainesta sisältävän murskeen käytön kelirikkoalttiilla osuuksilla. Ei silti ole perusteltua olettaa, että kelirikkoa on esiintynyt kaikilla sorastetuilla osuuksilla, koska kaikissa tutkituissa materiaaleissa hienoainespitoisuus oli liian pieni.

Huomiota kiinnitti sekin, että joissakin urakoissa kiviainesten pakolliseen CE-merkintään liittyviä suoritustasoilmoituksia ja CE-merkkien tietoja ei ollut, ne olivat puutteellisia tai niitä oli vaikea saada.

Suosituksia tilaajalle, toimittajalle ja urakoitsijalle Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että kaikkien alan toimijoiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota väylärakenteissa käytettävien kiviainesten laatuun ja laadun hallintaan.

Tilaajan ja tilaajan edustajien tulisi vaatia sellaisia laatudokumentteja, joissa ilmoitetaan kaikki rakennekerroksessa käytettävältä materiaalilta vaadittavat ominaisuudet.

Kiviainestoimittajien tulisi puolestaan huolehtia siitä, että vaadittuja ja suoritustasoilmoituksessa ilmoitettuja arvoja seurataan ja testataan materiaalin valmistusprosessissa riittävän usein.

Urakoitsijoiden tulisi käsitellä materiaaleja rakentamisprosessin aikana siten, että niiden ominaisuudet säilyvät.

Myös valvojien tulee huolehtia siitä, että materiaalien käsittely, kuten varastointi, levittäminen ja tiivistäminen, tehdään työmaalla asianmukaisesti, varmistaen tasalaatuinen lopputulos.

Saatuja tutkimustuloksia on hyödynnetty myös ohjetyössä kuten InfraRYLin päivittämisessä. Sorateiden kulutuskerrosmurskeille on asetettu arvonalennusperusteet tutkimustulosten perusteella.

VUOSINA 2014 JA 2015 TEHDYISTÄ KIVIAINESTUTKIMUKSISTA ON JULKAISTU RAPORTTI LIIKENNEVIRASTON JULKAISUSARJASSA. TUTUSTU NETISSÄ: 51.FI/KIVIAINESTUTKIMUS.

24

INFRA-LEHTI

RUOTSI VETÄÄ, SUOMI EI Turvallisuutta ja työn sujuvuutta parantavia tuotteita ja innovaatioita on helpompaa myydä Ruotsiin kuin Suomeen. Miksi ihmeessä?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: 123RF

OTETAAN MALLIA. Turvallisuutta edistävien tuoteinnovaatioiden käytössä olisi opittavaa länsinaapurista. Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.

Tekemistä ja mahdollisuuksia riittää.

25

3/2016

”RUOTSIN MARKKINAT olivat uusilla laitteillamme noin 70 ja Suomen 30 prosenttia”, projektipäällikkö Seppo Leppälä Kirnuvuori Oy - Splitstonesta sanoo. ”Kiinnostus ja innostus uusia innovaatioita kohtaan on suurempi Ruotsissa, jossa osataan myös paljon paremmin uusien tuotteiden kaupallistaminen”, Finnsuoja Oy:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen vahvistaa.

Kirnuvuoren Splitstone-innovaatio on maa- ja kalliorakentamiseen sekä louhintaan liittyvä hydraulinen laite, jolla rikotaan kiveä kiilaamalla. Konekäyttöiset kiilat lisäävät turvallisuutta ja tuottavuutta. Tuoteperhe sopii Leppälän mukaan erikoiskohteisiin, jois­­sa räjäyttäminen on liian riskialtista tai kiellettyä tai kun kemikaalien käyttö on liian hidasta.

Finnsuojan hydraulivasaran suojalaite estää puolestaan kivensirujen sinkoutumisesta aiheutuvia henkilö- ja konevahinkoja. Vaaravyöhyke pienenee, äänitaso alenee, pölyn ja melun määrä sekä koneiden seisottaminen vähenevät. Vastapainoksi töitä voidaan tehdä aiempaa tehokkaammin.

Hyötyjä ja hyviä ominaisuuksia löytyy, mutta myynti tökkii Suomessa – miksi?

Näin on aina tehty Ruotsissa rakennetaan paljon enemmän kuin Suomessa, mutta se ei ole ainoa syy Suomen innovaatio­ innottomuuteen. ”Ruotsissa turvallisuus- ja kokeilukulttuuri ovat kehittyneempiä. Meillä lähes ainoa kriteeri valita menetelmiä tai tuotteita tuntuu olevan hinta. Turvallisuus ja laatu tulevat vasta paljon myöhemmin, jos ollenkaan”, Leppälä toteaa.

Lahtinen on samaa mieltä. ”Suomessa uudet innovaatiot nähdään haittana, vaikka ne toisivat työn tekemiseen lisäarvoa. Vallalla on asenne, että tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty. Ei olla valmiita muuttamaan työtapoja edes vähäsen, vaikka kyse olisi työ­­­­tä helpottavista innovaatioista.”

Mitä pitäisi tehdä?

Seppo Leppälä peräänkuuluttaa systemaattisen turvallisuuskulttuurin rakentamista ja sen tinkimätöntä noudattamista. ”Tätä työtä on tehty jo pitkään, mutta lama-aika on hidastanut sitä; on tullut vallitsevaksi käytännöksi mennä hinta edellä.” ”Uusien menetelmien tietoon saattaminen päättäville tahoille olisi myös ensiarvoisen tärkeää. Tilaajien tulisi tiedostaa uudet mahdollisuudet ja edellyttää niitä urakoitsijoilta.”

Markus Lahtinen toivoo myös asennemuutosta, jotta uudet innovaatiot nähtäisiin mahdollisuutena eikä uhkana. ”Jos laite maksaa 3500–5500 euroa, sitä pidetään kalliina investointina, vaikka se maksaisi hankintahintansa hyvin pian takaisin muun muassa säästettynä työaikana.”

Suomalainen tuote myydään Lahtisen mukaan liian usein jo alkuvaiheessa esimerkiksi ruotsalaisille, jol-

”

Kun tarjouskilpailuihin osallistuminen onnistuu samoilla edellytyksillä Seinäjoella, Stavangerissa ja Skällefteåssa, ollaan oikeassa asennossa.”

loin varsinainen tuotteen kaupallistamisen menestystarina jää Suomessa toteuttamatta. Hankalaan alkuvaiheeseen pitäisi saada lisää riskirahoittajia ja tuotekehitysrahaa. Pienten ja suurten yritysten tulisi myös tehdä enemmän yhteistyötä.

Ruotsalaiset ovat kauppakansaa INFRA Pohjanmaan toiminnanjohtaja Kai Salmi myöntää, että Ruotsissa on Suomea enemmän draivia innovointiasioissa. ”Ruotsissa investoidaan seitsemän kertaa enemmän rakentamiseen kuin meillä. Tietenkin Ruotsi on markkina-alueena huomattavasti kiinnostavampi. Ruotsissa innovoivat niin omat kuin kansainväliset suuryritykset, mutta myös kaiken maailman pelle pelottomat.” ”Kaupungistuminen on pidemmällä kuin Suomessa, mikä vaikuttaa uusien ratkaisujen hakemiseen. Ruotsalaiset ovat myös tunnetusti kauppakansaa. He ovat hakeneet hyvinvointinsa ja kehityksensä maailmalta.

Varmasti Ruotsissa ollaan myös vähemmän konservatiiveja kuin meillä Suomessa. Loppupeleissä se on asenne, joka ratkaisee.”

Ratkaisu olisi hyviin työntekijöihin ja yrittäjiin pa­­ nostaminen, sillä he osaavat ja haluavat käyttää uusia teknologioita. ”Meillä Pohjamaalla on useita ennakkoluulottomia yrityksiä, jotka mielellään ottavat uusia välineitä käyttöönsä. Ei ole sattumaa, että samat yritykset kasvavat nopeimmin koko alueella ja kannattavuudetkin ovat kohdallaan”, Salmi toteaa. ”Markkinointi on tärkeää, mutta muitakin keinoja on käytössä. Esimerkiksi Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on luvannut tukea taloudellisesti oppilaitoksia ja opiskelijoita, jotka pureutuvat digiteknologiaan ja sen hyödyntämiseen. Diginatiivisukupolven tuloa puikkoihin ei pidä jäädä odottamaan, sillä huomisen kehitys on tehtävä tänään.”

Se varsinainen hunajapurkki Jos Salmi saisi päättää, hän antaisi tilaa yhteispohjoismaisille inframarkkinoille. ”Täältä voisi löytyä se varsinainen hunajapurkki.

Kun tarjouskilpailuihin osallistuminen onnistuu sa­­ moilla edellytyksillä niin Seinäjoella, Stavangerissa kuin Skällefteåssa, ollaan oikeassa asennossa.”

Ruotsissa uusia innovaatioita rakastetaan. Tällä hetkellä on menossa hiljaisten räjäytysmenetelmien buumi. Digitaalisuus ja Big Data eli työmaiden digitaalinen kokonaishallinta yhdeltä koneelta ovat pinnalla.

Nyt puhutaan älykkäästä raudasta. ”Ruotsissa kokeillaan jo työkoneissa synteettistä öljyä. Niin ikään sähkökäyttöiset pyörölastaajat ovat tulleet markkinoille. Ehkä mielenkiintoisin asia, mihin itse olen tähän mennessä törmännyt, on pallon muotoinen rengas, jolla pystyy liikkumaan vaivattomasti kaikkiin suuntiin renkaan sisällä olevien sensoreiden sekä muun teknologian ansiosta”, Salmi kertoo.

26

INFRA-LEHTI

NÄKÖKULMA

Kierrätys on liian vaikeaa Takavuosina Helsingin kaupunki kuljetti infratyömailtaan satojatuhansia tonneja maaaineksia maankaatopaikoille, nyt ei juuri yhtään. Maa-ainesten rekkaralli jatkuu silti – miksi?

TEKSTI: EIJA EHRUKAINEN, KUVA: INFRA RY

materiaaliksi kelpaavia maa-aineksia ja kä­­ sitellä ne uusiokäyttöä varten.

Helsinki tarjoaa nykyään Tiilikaisen toivomia varastointi- ja käsittelypaikkoja, mutta vain omille ylijäämämailleen – siis silloin, kun kaupunki on itse rakennushankkeen tilaaja.

Valtaosa kaupungin alueella liikuteltavista maamassoista on kuitenkin peräisin muualta kuin kaupungin työmailta. Näillä työmailla rakennetaan muun muassa pääkaupunkiseudulla kipeästi kaivattuja asuntoja sekä uusia toimisto- ja liiKAAVOITTAJALLA ON AVAIN. ketiloja. Rakentajina ovat yksityiMaa-ainesten kierräset urakoitsijat. tys pitää ottaa huomioon jo alueiden käyttöä suunSuurin osa Helsingin rekkaral­ niteltaessa, kaavatalihaasteesta on siis yhä ratkaisesolla, sanoo Eija Ehrukainen. matta. Esimerkiksi Pasilan Triplakeskuksen työmaalla liikkuu miljoona tonnia maata, jota kuljetellaan USEISSA KASVUKESKUKSISSA on käyn- aina Lohjan Saukkolaa myöten. nissä historiallisen suuria rakennushankkeita. Niissä kaivetaan, louhitaan ja siirre- TILANNE ON sama kaikissa pääkaupunkitään massamääriä, joita kuntalaisen voi seudun kunnissa. Yksityisiltä työmailta olla vaikea edes käsittää. kertyvälle, kierrätettävälle maa-ainekselle Siirreltävä aines – jopa monille alueille on katastrofaalisen vaikeaa löytää vastaantyypillinen savimaa – on useimmiten täy- ottajaa. sin hyödynnettävissä infrarakentamisessa.

Jätelain mukaan vastuu ylijäämämaista Ainesta voi käyttää esimerkiksi erilaisissa on kiinteistönomistajilla, ei kunnilla. Kuntäytöissä sekä virkistysalueita ja meluval- nilla on kuitenkin kaavoitusmonopoli ja leja rakennettaessa. ratkaisun avaimet. Kunnat voisivat systeJos maa-aineksille ei ole osoittaa käyt- maattisesti kaavoittaa paikkoja maa-ainestöä heti työmaalta tai sen läheltä, ne on voi- ten kierrätykseen suurten aluerakentamistava varastoida ja tarvittaessa jatkojalostaa kohteiden yhteyteen, esimerkiksi Malmin jossain. Tämä ei juuri onnistu ahtailla kau- lentokentälle tai entiselle Sipoon alueelle punkityömailla, tiukan aikataulupaineen Itä-Helsinkiin. Asemat voivat olla myös keskellä. Erillisille maa-ainesasemille on väliaikaisia, jolloin rakentamisen päätytsiis huutava tarve. tyä tontti maisemoidaan vaikka puistoksi.

Urakoitsijat ovat nyt eriarvoisessa aseMAATALOUS- JA ympäristöministeri Kim­­ massa kaupunkiin nähden. Kun yksityimo Tiilikainen (kesk) on eri yhteyksissä nen urakoitsija laskee tarjouksensa niin, vaatinut kuntia kaavoittamaan maa-aines­ että maamassat viedään kunnallisille asemia, joissa voisi varastoida rakentamis- maankaatopaikoille ympäri Uuttamaata,

urakkahinta nousee. Sijoituspaikan joustavasti ja läheltä saava kaupungin oma yksikkö voi tarjota saman työn halvemmalla.

RASKAAN MATERIAALIN pitkät kuljetukset nostavat rakentamisen hintaa, aiheuttavat pölyä ja melua sekä kasvattavat olennaisesti rakennusalan hiilijalanjälkeä. Liikenteen sujuvuuskin kärsii. Harmaan ta­­­­­­louden riski voi kasvaa.

Samaan aikaan, kun ylijäämämaata kuljetetaan laitamaille, laitamailta kuljetetaan rakentamispaikalle neitseellisiä kiviaineksia, joiden ottaminen olisi voitu osittain välttää käyttämällä kierrätysainesta.

Helsingin seudun kuntien tulisi yhteistyössä järjestää kaikille alueen rakentamishankkeille paikat, joihin kierrätettävä maaaines voidaan ajaa. Reiluinta on huomioida kierrätystarve jo kaavoituksessa. Silloin niin kuntalainen kuin elinkeinonharjoittajakin tietävät ajoissa, missä maa-aineksia voi käsitellä ja millä ehdoin.

Jotta syntyisi aito kierrätyskulttuuri, maa-aineksen vastaanottamisen ja hyötykäyttöön ottamisen pitää olla helppoa ja halpaa. Maa-ainesasemalle voisi tuoda yhdenlaista maa-ainesta ja ottaa lähtiessä mukaan toista. Tämä edistäisi myös hallituksen kiertotalouden läpimurtoon tähtäävää kärkihanketta.

Rakentamisen väheneminen ei ole pääkaupunkiseudulla näköpiirissä. Tarve maamassojen sijoittelulle on pysyvä.

Helsingin kaupunki on jo osoittanut, että maa-ainesten kierrättäminen on täysin mahdollista, kun tahtoa riittää. Hyvät toimintatavat pitää vain laajentaa koskemaan kaikkea rakentamista.

Kirjoittaja on ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista vastaava johtaja INFRA ry:ssä.

3/2016

27

28

INFRA-LEHTI

INFRA-ALAN EETTISET PELISÄÄNNÖT

Pelisäännöt antavat kaikille mahdollisuuden INFRA laati maa- ja vesirakennusalalle eettiset pelisäännöt. Koko alan toivotaan sitoutuvan niihin.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SAIJA SYVÄOJA

KESKUSTELUA KEHIIN. INFRA laati eettiset pelisäännöt osin herättääkseen keskustelua alan tilanteesta. Toimitusjohtaja Paavo Syrjö odottaa eniten keskustelua pelisäännöistä 2 ja 3: Toimi ammattitaitoisesti ja Kunnioita osaajia ympärilläsi.

Mistä eettisissä pelisäännöissä on kyse, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö?

Haluamme nostaa infra-alan imagoa yhteiskuntavastuunsa kantavana alana. Jotta voimme edellyttää pelisääntöjen noudattamista muilta, pitää meidän itse näyttää esimerkkiä. Kun kukin jäsenyritys sitoutuu noudattamaan sääntöjä ja edellyttää niiden noudattamista yhteistyökumppaneiltaan, saadaan koko ala mukaan.

Mistä aloite eettisten sääntöjen laatimiseen tuli?

Aloite tuli jäsenistöstä. Yrityksissä on havahduttu siihen, että alan yhteisistä sopimuksista ja pelisäännöistä kuten YSEstä (yleiset sopimusehdot) livetään entistä herkemmin tai muutetaan niitä omia tarkoitusperiä paremmin palveleviksi.

Eikö ajatus koko toimialan ”ohjeistamisesta” ole vähän mahtipontinen?

Saattaa kuulostaa mahtipontiselta, mutta norsukin syödään pala kerrallaan. Ajattele vaikka harmaan talouden torjuntaa tai työturvallisuutta, joiden osalta tilanne on nyt aivan toinen kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Parannetaanko säännöillä pk-yritysten asemaa?

Näillä säännöillä parannetaan kaikkien alalla toimivien asemaa. Infra-alan pitää olla sellainen, että kaikilla asiansa kunnialla hoitavilla yrityksillä – niin pienillä kuin isoilla – on mahdollisuus pärjätä omilla vahvuuksillaan.

Eettisiä pelisääntöjä on seitsemän kappaletta. Minkä niistä uskot herättävän eniten keskustelua?

Eniten keskustelua uskon heräävän säännöistä kaksi ja kolme. Niissä on mukana ripaus inhimillisyyttä alati kovenevassa kilpailuympäristössä.

Näiden sääntöjen myötä toivon meistä kunkin aika ajoin vilkaisevan peiliin. Kohdellaan itse kukin yhteistyökumppaneitamme ja kilpailijoitamme niin kuin toivoisimme heidän kohtelevan meitä.

Voiko ajatella, että säännöt ovat myös keino nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja?

Juuri tästä on kysymys. Julkaisemalla eettiset pelisäännöt INFRA ry haluaa kiinnittää huomion tärkeään ­asiaan ja ottaa aktiivisen roolin koko alan puolestapuhujana.

3/2016

29

30

INFRA-LEHTI

INFRA-ALAN

eettiset pelisäännöt 1. Kierrä vilppi kaukaa. Älä ota toimeksiantoa, joka rikkoo lakia tai on ristiriidassa yleisen oikeuskäsityksen kanssa.

2. Toimi ammattitaitoisesti.

Tee selkeitä ja täydellisiä tarjouksia ja tarjouspyyntöjä. Toteuta työ ammattimaisesti, noudattaen sopimuksia, ympäristö- ja laatuvaatimuksia, lakeja sekä rakentamismääräyksiä.

3. Kunnioita osaajia ympärilläsi.

Toimi oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti tilaajien, aliurakoitsijoiden, tavarantoimittajien ja kilpailijoiden kanssa. Edesauta kaikkien sitoutumista työmaan turvallisuus-, laatu- ja ympäristösuunnitelmiin.

4. Vastusta harmaata taloutta.

Huolehdi ja ohjeista, ettet itse tai kukaan aliurakoitsijasi tai tavarantoimittajasi tee sopimuksia sellaisen toimijan kanssa, joka ei noudata vero- ja sosiaalilainsäädäntöä. Noudata omissa työsuhteissasi työ- ja verolainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia.

5. Kehitä toimintaa.

Suunnittele työ niin, että se voidaan tehdä turvallisesti ja sairauspoissaolot vähentyvät. Kehitä työntekijöiden ammattitaitoa. Edistä aktiivisesti kokeilutoimintaa ja innovointia infra-alan tuottavuuden parantamiseksi.

6. Älä osallistu korruptioon.

Lahjusten antaminen ja ottaminen on kiellettyä.

7. Noudata INFRAn päätöksiä.

INFRA ry:n jäsenen tulee toimia INFRAn sääntöjen ja päätösten mukaisesti.

Pelisäännöt on laatinut INFRA ry, jonka jäsenet sitoutuvat sääntöjen noudattamiseen. INFRAn hallitus suosittelee sääntöjen käyttöönottoa koko alalla.

31

3/2016

ETISKA REGLER FÖR infrastrukturbranschen 1. Håll dig på behörigt avstånd från fusk. Åta dig inte uppdrag som bryter mot lagen eller strider mot allmän rättsuppfattning.

2. Agera professionellt.

Gör tydliga och kompletta offerter och offertförfrågningar. Utför arbetet professionellt och följ lagar, byggbestämmelser och ingångna avtal samt uppfyll miljö- och kvalitetskrav.

3. Respektera andra yrkesmänniskor.

Agera respektfullt och rättvist gentemot uppdragsgivare, underleverantörer, varuleverantörer och konkurrenter. Arbeta för att alla ska åta sig att följa säkerhets-, kvalitets- och miljöplanerna på byggplatsen.

4. Bekämpa den gråa ekonomin.

Vinnlägg dig om att och ge sådana anvisningar att vare sig du själv eller någon av dina underleverantörer eller varuleverantörer ingår avtal med en aktör som inte följer skatte- eller sociallagstiftning. Följ arbets- och skattelagstiftning och kollektivavtal i dina egna anställningsförhållanden.

5. Utveckla verksamheten.

Planera arbetet så att det kan utföras säkert och så att sjukfrånvaron minskar.

Utveckla arbetstagarnas kompetens. Främja aktivt experimentverksamhet och innovationer i syfte att förbättra infrastruktursektorns lönsamhet.

6. Ta avstånd från korruption.

Det är förbjudet att ge eller ta emot mutor.

7. Följ INFRAs beslut.

En medlem i INFRA rf ska agera i enlighet med INFRAs regler och beslut.

Reglerna har utarbetats av INFRA rf, och medlemmarna åtar sig att följa dem.

INFRAs styrelse rekommenderar att reglerna införs i hela branschen.

32

INFRA-LEHTI

ETHICAL CODE OF THE infrastructure industry 1. Stay away from fraud.

Do not accept an assignment that violates the law or common sense of justice.

2. Act professionally.

Create clear and complete offers and offer requests. Perform the work professionally and in compliance with contracts, environmental and quality requirements, laws, and construction regulations.

3. Respect the professionals around you.

Treat the clients, subcontractors, suppliers, and competitors fairly and with respect. Advance the common commitment to the safety, quality, and environmental plans of the construction site.

4. Stand against shadow economy.

Instruct and ensure that you or any of your subcontractors or suppliers do not sign contracts with parties that do not comply with tax and social welfare legislation. Follow the labour and tax legislation and collective labour agreements in your own employment relationships.

5. Improve the operations.

Plan the work so that it can be done safely, thus reducing absences due to illness.

Develop the employees’ professional skills. Actively promote experimental activities and innovation to improve the profitability of the infrastructure industry.

6. Do not participate in corruption.

Giving or taking bribes is forbidden.

7. Abide by INFRA’s decicions.

INFRA’s members must follow the association’s constitution and decisions.

These rules were created by INFRA ry, and its members are committed to respecting them. The board recommends that the rules be taken into use throughout the infrastructure industry.

33

3/2016

AJANKUVA

Polttaa kesäkatu kuuma Infrarakentaja on melkein aina kesällä töissä. Miten kesästä voi nauttia töissä parhaiten?

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

TERHI EKEBOM on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka työstää parhaillaan uutta kirjaansa. Kesäisin hän la­­tautuu auringonvalolla ja metsä­ kävelyllä, nokoset ja kissojen halai­ ­lu rentouttavat läpi vuoden. Terhi us­­­­koo, että infratöissäkin tauot ta­­ kaavat viihtymisen – myös kesällä.

34

INFRA-LEHTI

35

3/2016

JÄSENSIVUT TRACK & TRACE -DIREKTIIVI

Tiesitkö, että räjähdysaineiden liikkeitä seurataan tarkasti koko niiden elinkaaren ajan? s. 36

INFRAN LUOTTOVÄKI MANSESSA

INFRANAISET OVAT IHANIA!

Keskusliiton ja piirien luottamushenkilöt keskustelivat Tampereella päivän polttavista aiheista. s. 42

Infra-Kissat ja Infra-Ladies seisovat jäsenyrittäjän rinnalla niin myötäkuin vastamäessäkin. s. 43

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Kohta on kiire

MITEN TILAAN MEILLE INFRA RY:N TIEDOTTEET? KATSO OHJE: INFRA.FI/ JASENELLE.

Perusväylänpidon 600 miljoonan potin päälle tuli kuin tyhjästä seit­ semän isoa väylähanketta, jotka alkavat loppuhallituskaudella.

HETKI SITTEN meillä ei ollut mitään näkymää hallituskauden väylähankkeisiin. Nyt tiedossa on joukko isoja kohteita, joille pitää löytää kiireesti toteuttajat.

Nopeasti muuttunut tilanne kuvastaa päätöksentekokulttuuriamme.

Infrainvestoinneista puuttuvat täysin pitkän aikavälin näkymät. Tämä on todellinen ongelma urakoitsijoille. Hankkeet ovat niin suuria, että niiden laskentaan, suunnitteluun ja toteuttamiseen vaaditaan todella isot orkesterit. Sellaisia ei voi pitää yllä, jos uusista töistä ei ole hajuakaan.

INFRA RY ON ajanut pitkään yli hallituskausien ulottuvaa infran investointiohjelmaa. Niin ikään hankekokojen tulisi olla sellaisia, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota osaamistaan.

Kaikesta tästä hyötyy koko yhteiskunta.

Tilaajat saavat enemmän tarjouksia.

Rakentamisen työllisyystilanne ja rakentamisesta syntyvä veropalauma alueille pysyvät vakaina elvyttäen taloutta. Vaativatkin hankkeet ehditään suunnitella huolellisesti ja toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

SIITÄ SILTI lähdetään, että INFRA ry pysyy urakoitsijan rinnalla, on sitten matala- tai korkeasuhdanne.

Nyt hankkeita on näköpiirissä, mutta niissä liikkuva raha ei tule yrittäjän luokse itsestään. Hyötyäkseen tilanteesta on oltava valppaana ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa. INFRAn jäsenyydestä kannattaa ottaa kaikki irti.

Turvaa bisneksesi ja varmista, että olet kuulolla kaikissa INFRAn viestikanavissa. Tärkeimpiä ka­­ naviamme on keskusliiton sähköpostitse jaettava jäsentiedote.

Kerromme tiedotteissa muun muassa Liikenneviraston lähestyvien hankkeiden esittelytilaisuuksista. Vastaavaa ajantasapalvelua et saa mistään muualta.

Varmista heti tänään, että yrityksesi avainhenkilöt ovat INFRAn tiedotuksen piirissä, ja että viestit myös luetaan.

Paavo Syrjö toimitusjohtaja INFRA ry

PANOSTAJALAKI UUDISTUU S. 39 | RISKIT HALLINTAAN S. 41 | KEVÄTKOKOUS HÄMEESSÄ S. 44

36

INFRA-LEHTI

KERTAPAMAUKSELLA. Track & Trace -direktiivin myötä urakoitsijat ovat joutuneet päivittämään arkirutiinejaan. Viimeistään nyt louhintayritykset ovat siirtyneet digiaikaan, sillä kännykkä, tabletti ja kämmenmikro ovat olennainen osa Track & Trace -ohjelmistojen hallintaa.

37

3/2016

MERKKAA & JÄLJITÄ RÄJÄHTEET

Direktiivin mukaista räjähteiden seurantaa Räjähdeaineiden liikkeitä on pystyttävä seuraamaan siitä, kun iso räjähdemassa kuoritetaan räjähdeainetehtaalla pötköihin aina hamaan pamaukseen asti. Miksi ja miten seuranta etenee, ja mitä hyötyä siitä on louhintayrittäjälle?

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: INFRA RY JA FORCIT OY

”SUURIN HYÖTY meille on, että räjähdeainesaldon voi tarkistaa nopeasti koneelta.

Meidän kokoisessa perheyrityksessä siihen hommaan ei olisi tarvittu näin monimutkaista ja hinnakasta järjestelmää, mutta haluamme kuitenkin hoitaa lakisääteiset asiat hyvin”, ylipanostaja Paula Noopila Louhintaurakointi Noopila Oy:stä sanoo. ”Olisi hienoa, jos tähän järjestelmään satsaamisesta saisi laatupisteitä, kun tarjoamme tilaajalle töitä. Sama koskee muitakin satsauksia esimerkiksi työturvallisuuteen.”

Tavoitteena räjähteiden väärinkäytön vähentäminen Mistä direktiivi sai alkusysäyksen? Osasyynä on varmasti ollut lisääntynyt levotto­ ­muus Euroopassa.

Kaikki räjähteet on nyt merkittävä yksilöllisellä tunnisteella ja räjähdettä on seurattava koko sen elinkaaren ajan. Merkintävelvoite astui voimaan 5.4.2013 ja seurantavelvoite 5.4.2015. Merkintävaatimus koskee kaikkia patrunoituja räjähdysaineita, räjäytysnalleja ja räjähtäviä tulilankoja.

Tiedot räjähteiden kulusta ja niiden käytöstä tulee säilyttää kymmenen vuotta ja tarvittaessa ne tulee luovuttaa viranomaisille. ”Poliisin näkökulmasta yksi vuosi seurantaa on varsin lyhyt aika. Meillä on muutamia varkauskeissejä tällä hetkellä tutkinnassa mutta ne ovat ajalta ennen seu­rantaa”, Poliisin räjähdeasiantuntija, yli­­­­konstaapeli Anssi Puhakka kertoo. ”Poliisi ei valvonnalla halua millään ta­­ valla estää tai haitata louhintayrittäjien

työtä. Me toivomme vain, että räjähdysaineet säilytetään asianmukaisesti ja turvallisuudesta huolehditaan. Näppituntumalta voisi jopa sanoa, että tilanne on parantunut seurannan alkamisen jälkeen.”

Tieto räjähteiden matkasta voidaan siirtää jopa reaaliajassa täysin sähköisesti. ”Tarvittavat tiedot on silloin helppo saada ulos.

Riski esimerkiksi räjähdysainevarkauksista kiinni jäämiseen suurenee”, Anssi Puhakka jatkaa.

Valitse seurantatapa vapaasti Kun viranomainen tarvitsee tietoa räjähteistä, hän ottaa yhteyttä tuotteen valmistajaan. Jokainen alalla toimiva on velvollinen antamaan räjähdysainemerkintöjä koskevan tiedon viranomaiselle. Viranomainen siirtyy toimitusketjussa eteenpäin, kunnes >>

38

INFRA-LEHTI

SYNTYMÄMERKKI. Forcit merkit­s ee tuotteensa heti yksilöllisellä tun­ nisteella. Sekä pienimmät että suurimmat tuotepakkaukset on merkitty koodeilla. ­Forcitin kehittämään kooditiedon arkistoon voi tallentaa myös mui­ den räjähdevalmistajien kooditietoja.

KOODIN ELÄMÄ.

Mo­b iililaitteella varmistetaan koodien helppo luenta ja tiedon reaaliaikai­ nen käsittely.

loppukäyttäjä löytyy. Asia selvitetään loppukäyttäjän ja viranomaisen kesken. ”Vastuu räjähteistä ja niiden merkintöjen seurannasta siirtyy samalla, kun tuotteen hallinta siirtyy toimitusketjussa eteenpäin”, INFRA ry:n louhintatoimialan vetäjä, asiantuntija Ari Kähkönen täydentää.

Räjähdevalmistajilla ja palveluntarjoajilla on eri tapoja seurata räjähteiden kulkua. Markkinoilta löytyy erilaisia asiakasportaaleja ja merkintöjen seuraamista helpottavia lukulaitteita.

Räjähteen vastaanottaja voi myös pyytää toimittajaa lähettämään FEEMin (Federation of European Explosives Manufacturers) standardin mukaisen xml-tiedoston toimitettujen räjähteiden merkinnöistä sähköpostilla tai paperille tulostettuna.

Räjähteiden käyttäjän tulee tarvittaessa voida esittää viranomaiselle tiedot hallussaan olevista ja olleista räjähteistä. ”Merkintöjen luenta sähköisesti nopeuttaa ja helpottaa merkittävästi toimintaa.

Erillisiä tiedostoja ja niiden käsittelyyn liittyviä työvaiheita ei tarvita. Varastojen oikeat räjähdemäärät ovat entistä helpommin saatavilla ja ne ovat ajantasaisia. Etenkin suur-

ten räjähdemäärien sekä eri sijaintien hallinnassa lukijan käytöstä on hyötyä”, jatkaa Ari Kähkönen.

Valmistajat mukana luomassa ohjelmistoja Räjähdysainevalmistajat loivat jokainen oman seurantajärjestelmän, kun suunnitelmat Euroopan laajuisesta yhdestä yhteisestä järjestelmästä kariutuivat. Valmistajille jäi merkintöjen tuottamisen ja sisäisten järjestelmien vastuu, mutta myös paine saada toimiva ratkaisu asiakkaille koodien hallintaan. ”Investointien suuruus yllätti varmaankin kaikki osapuolet. Euroopan laajuisesti louhinta-ala on investoinut koodien tuottamiseen, seurantajärjestelmien kehittämiseen ja seurannan ylläpitoon varovaisestikin arvioiden kymmeniä miljoonia eu­­ roja”, Suomen myynti- ja palvelujohtaja Janne Järvinen Forcitilta kertoo. ”Louhinta-alan haasteena on saada siirrettyä seurannan aiheuttamat kustannukset projektien hinnoitteluun. Tässä työssä tilaajilla on merkittävä rooli suunnan näyttäjänä”, jatkaa Janne.

”Yrittäjälle itselleen on varmasti helpottavaa, kun räjähteiden kulkua yrityksessä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Näin räjähteiden käyttäjien rooli sekä vastuullinen hallussapito korostuvat ja toiminnasta tulee läpinäkyvää.”

T&T-DIREKTIIVI 2008/43/EY ON ASETETTU VOIMAAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSELLA VNA 221/2012.

ASETUS NETISSÄ: 51.fi/seuranta_direktiivi

Seurantavelvoitevastuu

• • • •

Jos kohde, johon räjähteet on toimitettu, on lopullinen räjähteiden käyttökohde, ei erillisiä toimenpiteitä vaadita.

Siirrot omien työmaan sisäisten käyttökohteiden välillä eivät aiheuta toimenpiteitä.

Palautettaessa tai siirrettäessä tavaraa toisen alan toimijan vastuulle, vastuu räjähteistä ja merkintöjen seurannasta siirtyy luovuttajalta vastaanottajalle luovutushetkellä.

Luovuttajalla on velvollisuus antaa merkintöjä koskeva tieto (tunnisteet) vastaanottajalle.

39

3/2016

Uusi panostajalaki voimaan syksyllä Eduskunta on hyväksynyt uuden panostajalain. Se tulee voimaan 1.9.2016. Samalla kumoutuu vuonna 2000 voimaan tullut panostajalaki sekä siihen liittyvät asetukset.

UUDEN PANOSTAJALAIN voimaantulon yhteydessä tulevat voimaan myös uusi asetus pätevyyskirjoista sekä muutokset asetukseen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta. Myös panostajakoulutukseen tulee uudistuksia syyskuun alussa.

Uudessa panostajalaissa pätevyyskirja myönnetään 5 vuodeksi kerrallaan 20 vuotta täyttäneelle, kurssin suorittaneelle ja riittävän työkokemuksen hankkineelle henkilölle. Soveltuva tekninen tutkinto voidaan edelleen huomioida. Pätevyyskirjan voimassaolo päättyy 68-vuotiaana.

Henkilön sopivuuteen liittyviä määräyksiä on tarkennettu, ja viranomainen voi

LAURI ASANTI

LAKIASIAA

EI KENEN TAHANSA HOMMAA. Panostajan pätevyyskirjan vaatimuksia mm. panostajalta edellytetyn terveydentilan ja nuhteettomuuden osalta on tarkennettu.

peruuttaa pätevyyskirjan määräajaksi tai kokonaan.

Pätevyyskirjaluokkia on jatkossa viisi: • tehosteräjäyttäjä (ent. räjäyttäjä E-lk) • nuorempi panostaja (ent. räjäyttäjä) • vanhempi panostaja (ent. panostaja) • ylipanostaja (kuten tähänkin asti) • räjäytystyön vastuuhenkilö (uusi luokka).

Asutulla alueella räjäytystyön johtajalta tullaan vaatimaan räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyyskirja. Vanhemman panostajan ja ylipanostajan luokissa eriytetään maanpäällinen ja maanalainen työ.

NYKYISET PÄTEVYYSKIRJAT on uusittava viimeistään viiden vuoden kuluessa uuden asetuksen voimaantulosta. Työsuojeluviranomainen pitää pätevyyskirjan haltijoista rekisteriä. Tietoja säilytetään viisi vuotta pätevyyskirjan voimassaolon päättymisestä.

UUDET ASETUKSET ja uudistetun panostajakoulutuksen sisältö vahvistettaneen kesäkuussa, jolloin niiden lopullinen sisältö varmistuu. INFRA ry tiedottaa panostajalainsäädännön uudistuksista tarkemmin tämän jälkeen.

Ari Kähkönen

Kyllä nuoria voi palkata Moni infrayrittäjä pohtii kesän sesonkiaikaan, voiko yritykseen palkata alle 18-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Kyllä voi! Se on parasta mainosta koko infra-alalle.

KUN INFRA-ALAN monipuolisuus käy nuorelle kesätyön kautta tutuksi, kynnys hakeutua alan opintoihin madaltuu. Mitä sanoo laki, INFRA ry:n lakimies Tiina Olin? ”Oppivelvollisuutensa suorittanut 15 vuotta täyttänyt nuori voidaan ottaa työhön. Jo 14-vuotias voi tehdä tilapäisesti kevyitä töitä. Työaikojen pituutta sekä ylija hätätöiden tekemistä on rajoitettu. Työtä ei saa teettää yöllä ja riittävistä lepoajoista on huolehdittava”, Olin summaa.

Vaarallisiksi ja haitallisiksi katsottujen töiden teettämistä nuorilla on rajoitettu, ja osa töistä on kokonaan kielletty nuorilta työntekijöiltä. ”Töitä, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan nuorelle,

saa teettää vain erityisin ehdoin. Vaarallisia töitä ei saa teettää lainkaan alle 16-vuotiailla ja 16–17-vuotiaillakin vain, jos työn turvallisuudesta on huolehdittu riittävästi”, Olin tarkentaa.

Esimerkiksi moottorikäyttöisen ruohonleikkurin ja siimaleikkurin käyttö vaativissa olosuhteissa kuten hyvin kumpuilevassa maastossa tai maastossa, jossa on esteitä kuten pensaita tai ojia, on määritelty nuorille vaaralliseksi työksi. ”16 vuotta täyttänyt saa työskennellä nurmikonhoitokoneilla myös vaativissa olosuhteissa, mutta hänet on perehdytettävä huolellisesti työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä opastettava toimimaan häiriötilanteissa”, Olin sanoo.

”Lisäksi on oltava luonnollisesti tarvittavat suojavarusteet ja työssä suoriutumista on seurattava. Saatavilla on oltava ensiapuvälineet, nuori on ohjeistettava toimimaan onnettomuustilanteessa ja avun hälyttämiseen pitää olla mahdollisuus.”

ENNEN vaarallisen työn aloittamista työnantajan pitää ilmoittaa työstä sen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee.

Ilmoituksen voi tehdä Avin sivuilta löytyvällä lomakkeella. Jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on huolehdittava ilmoittamisesta yhdessä työantajan kanssa.

Anu Ginström

40

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

ASENTEET KUNTOON

UUSI ULJAS PASILA. Työmaavierailun osallistujat hahmottelivat uutta Keski-Pasilaa. Triplan pysäköinti- ja liiketilat, asunnot, kauppakeskus ja Pasilan uusi asema rakennetaan vaiheittain vuosina 2019–2022. Luvassa on 183 000 uutta kerrosneliömetriä.

Työturvallisuus on asennekasvatusta Lähes kolmekymmentä infra-alan toimijaa tutustui Pasilan Triplan turvallisuuskäytäntöihin Monttumaanantaina 9. toukokuuta. ”JOTTA TYÖTURVALLISUUDESSA onnistutaan, siihen on panostettava”, YIT Rakennus Oy:n ja Triplan työturvallisuuspäällikkö Erno Martin toteaa painokkaasti.

Triplan työmaalla Helsingin Pasilassa on oma turvallisuusorganisaatio, johon tulee enimmillään kuulumaan viisi turvallisuustyönjohtajaa. Joka työnumerolle on määritelty oma työturvallisuuspäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut.

Lisäksi työmaalle on palkattu turvatimpureita, jotka päätyökseen nikkaroivat turva-aitoja, suojakaiteita ja muita kulkureittejä.

Työturvallisuuden hyvissä käytännöissä ennakkosuunnittelu on kaiken A ja O. Mitään turvallisuussuunnitelmia ei toteuteta, ennen kuin Erno Martin on ne osaltaan hyväksynyt. Ennakkosuunnitelmat kierrätetään vielä tarvittaessa kommenteille Liikennevirastoon ja Helsingin kaupungille.

TRIPLAN TYÖMAALLA on käytössä MVRmittari. ”MVR-indeksi ja muut numerot eivät kuitenkaan kerro kaikkea työturvallisuuden tasosta. Jos vakavia puutteita löytyy, se merkitsee enemmän. Pieniin puutteisiin voi aina tarttua ja ne saadaan korjattua nopeasti”, sanoo Erno Martin. ”Runsaat turvallisuushavainnotkaan eivät yksin riitä, vaan havaintoihin pitää

aina reagoida”, hän painottaa. ”Pienistäkin tapaturmista tulee ilmoittaa, jotta niiden syihin voidaan puuttua. Vaara- ja läheltä piti -tilanteet pitää aina tutkia. Työntekijä on tässä isossa roolissa ja häntä täytyy ehdottomasti kuulla. ” Isot vaaratilanteet ovat yleensä monen sattuman summa. Niitä ei ole työmaalla onneksi sattunut.

TRIPLALLA ON Erno Martin mukaan muutamia erityispiirteitä. ”Haastavaa on ollut vesien hallinta.

Lisäksi pilaantuneiden maiden siirto on vaatinut erityistä huolellisuutta suojavälineiden käytössä. Ennen työn aloitusta arvio oli, että pilaantunutta maata siirretään 33 000 tonnia, mutta toteutuma oli liki 80 000 tonnia.”

Haastetta lisää vielä se, että työmaalla tehdään räjäytys kerran tai kahdesti päivässä ja töitä jopa kolmessa vuorossa. Kaiken kukkuraksi työmaa sijaitsee Helsingin sisääntuloväylien solmukohdassa ja Suomen toiseksi vilkkaimmalla rautatieasemalla.

Tähän mennessä ulkomaalaisen työvoimaan osuus on ollut noin kymmenen prosenttia. Kokemus on osoittanut luvun nousevan noin 70 prosenttiin, kun maanpäällisten osien rakentaminen alkaa. Silloin

KATSO ERNO MARTININ JA MUIDEN PUHUJIEN VIISAAT KYPÄRÄT YHTEEN -SEMINAARIESITYKSET NETISSÄ: Bit.do/tur vallisuusviikko_seminaari

Triplaan palkataan lisää työturvallisuushenkilöitä perehdytykseen.

Työturvallisuuteen panostaminen näkyy siinäkin, että aktiivisesta osallistumisesta työturvallisuustyöhön palkitaan. Aktiivisten havainnoitsijoiden kesken on arvottu esimerkiksi turvallisuusvälineitä.

TRIPLAN HYVÄKSI HAVAITUT turvallisuuskäytännöt löytävät turvallisuusviikon seminaarivideolta netistä. Katso myös video Timo Pinomäen ja Jari Korpisaaren työmaavierailukommenteista.

Saija Syväoja Triplan turvallisuus lukuina

• • • • •• •

Kaksipäiväisen turvallisuuskoulutuksen on käynyt 80 % henkilöstöstä.

Johdon turvallisuuskierrostavoite on 1 kerta/kuukausi.

Yksikkökohtaiset Shape up -turvallisuus­ keskustelut 2 kertaa/vuosi, joista 2–3 kehityskohdetta toteutukseen.

Turvallisuushavaintoja on tehty 1 300 vuoden aikana. Tavoite on 6 havaintoa/ henkilö/vuosi.

Tapaturmataajuus on 16, tavoite 13.

MVR-indeksin keskiarvo 96,1, tavoite yli 96.

Vaara/läheltä piti -tilanteita tilastoitu 21.

41

3/2016

123RF

HALLITSE RISKIT

Oletko varautunut kyberriskeihin?

SUOJAA BITTISI. Yritysten palvelut ja muu toiminta ovat siirtyneet yhä enemmän sähköisiin verkkoihin.

Kyberriskit ovat todellisia riskejä!

Yritysten riskiympäristö on muutosten kourissa. Taustalla on muun muassa verkkohyökkääjien lisääntynyt kiinnostus yrityksiä kohtaan.

HYVIN JOHDETUSSA yrityksessä panostetaan taloudellisen menestymisen ohella toimitusvarmuuteen, laatuun ja riskien hyvään hallintaan. Kun yritys on varautunut odottamattomiin tilanteisiin, se voi kriisin sattuessakin säilyttää asemansa luotettavana toimittajana ja yhteistyökumppanina. Yrittäjän onkin syytä olla selvillä, millaisiin riskeihin yritystoiminnassa on va­­rauduttava.

Uusia riskejä voivat olla esimerkiksi digitaalisuuteen liittyvät kyberriskit.

Kyber-käsitteellä voidaan tarkoittaa kaikkea sähköisessä muodossa tapahtuvaa tiedon käsittelyä, tallennusta ja siirtämistä.

Esimerkiksi tarjoukset ja tarjouspyynnöt liikkuvat lähes aina sähköpostin välityksellä tai kannettavassa. Työntekijän puhelimesta voi olla suora pääsy yrityksen sähköpostiin ja tabletille on voitu avata pääsy intranetiin. ”Yrityksen kyberympäristö voi koostua sähköisestä viestinnästä, tietojärjestel-

mistä, tietoverkoista, tallennuslaitteista ja myös paperille tulostetusta tiedosta”, riskipäällikkö Jani Salonen Fenniasta kertoo.

kulut, selvittelykulut, IT-asiantuntijoiden kulut ja mahdollinen juridinen apu”, Salonen luettelee.

YKSI YRITYKSEN menestyksen edellytyksistä on tärkeän tiedon turvaaminen. Tietoturvallisuuden tulee olla vähintään sellaisella tasolla, ettei yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus vaarannu puutteellisen tie­­­­toturvan takia.

Yritysten merkittävimpiä kyberriskejä ovat kriittisen tietojärjestelmän häiriö, tietojärjestelmään kohdistuva rikollinen teko tai IT-laitteisiin kohdistuva omaisuusvahinko. Nämä riskit saattavat pahimmillaan aiheuttaa yrityksen liiketoiminnan keskeytymisen tai yrityksen hallussa olevan luottamuksellisen tiedon vuotamisen ulkopuolisille. ”Tietojen vuotamisesta seurauksena voi olla merkittäviä kuluja, kuten vahingonkorvausvelvollisuus ja tiedottaminen tietovuodon asianosaisille, oikeudenkäynti-

YRITYKSEN TULEE KARTOITTAA kriittisten tietojärjestelmien kokonaisuus alihankintaketjuineen ja tunnistaa niihin liittyvät riskit. Samoin tulee kartoittaa yrityksen käsittelemän tietoaineiston laatu ja määrä, minkä perusteella voidaan arvioida tietojen vuotamisen tai varastamisen aiheuttamat seuraukset. ”Jos yrityksessä käsitellään suuria määriä henkilötietoja tai luottokorttitietoja, niiden suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota”, Salonen sanoo.

RISKIEN TUNNISTAMISEN ja arvioinnin jälkeen tulee suunnitella riittävät ennaltaehkäisevät riskienhallintatoimenpiteet, kuten tekniset tietoturvaratkaisut ja henkilöstön tietoturvakoulutus.

Henri Lassander, Fennia

Työkoneiden paloriskit kuriin Fenniassa on kehitteillä uusi työkoneiden paloriskien hallintaohjelma huoltomiehille.

FENNIA ON tehnyt Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:n kanssa yhteistyössä työkoneiden paloturvallisuuden riskikartoituksia vuodesta 2011 lähtien. Kartoituksista saatu hyvä palaute on kannustanut kehittämään ohjelmaa, jossa asiakas voi itse tehdä vastaavat kartoitukset.

Ohjelman tarkoituksena on muistuttaa huoltomiestä tarkastamaan palovaaralliset

kohteet järjestelmällisesti koneen huollon yhteydessä. Näin työkoneen mekaaninen kunto voidaan todentaa ja mahdollisesti ehkäistä isoja vahinkoja.

Tarkastuksen jälkeen huolto- ja korjausmerkinnöistä tulee työnjohtoon muistutus asian korjaamiseksi määräajassa. Näin huoltomiesten ammattimainen arvio vian korjaamisen tärkeydestä korostuu ja kor­

jaukselle saadaan aikataulu.

MIKÄLI KIINNOSTUIT TURVATSEKKIOHJELMASTA, OTA YHTEYTTÄ VESA.MUSTALAHTI@FENNIA.FI TAI 0400 888 064.

OHJELMAN koekäyttö alkaa syksyllä 2016 ja se kestää koko vuoden 2017. Koekäytön avulla ohjelmasta saadaan entistä käyttäjäystävällisempi. Ohjelma toimii älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella.

Vesa Mustalahti, Fennia

42

INFRA-LEHTI

ANTTI ASTRÉN

PIIRIYHDISTYKSET KOOLLA

EI TAPAHTUMAA ILMAN PYSTIÄ.

Mr. INFRA Mp Touria Matti Janhusta muistettiin pokaalilla. Matilta ei ole jäänyt yksikään INFRAn Mp Tour väliin.

Luottamusväki tapasi Tampereella

HANKKIUDU PIIRIYHDISTYKSEN HALLITUKSEEN JA OLET MUKANA INFRA-ALAN KEHITTÄMISEN ETURINTAMASSA!

Piiriyhdistysten hallitusten yhteistapaamisessa puheenaiheiksi nousivat tilaajavastuu­ kysymykset ja reilu kilpailu.

INFRA RY:N piiriyhdistysten hallitukset kokoontuivat toukokuussa piirien yhteistyöpäiville, tällä kertaa Tampereelle.

Yhteistapaamisilla pidetään yllä piirien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä tehdään keskusliiton toimintaa tutummaksi.

Tampereella monen piirin puheenvuorossa nousi esiin tilaajavastuun teema.

Ympäri Suomen on törmätty kuntien villeihin hankintakäytäntöihin. Myös isojen yritysten tapa kohdella pieniä alihankkijoitaan puhutti.

INFRA HÄMEEN puheenjohtaja Henrik Bos kertoi Tampereen tilakeskuksesta, joka valitsi purku-urakan tekijäksi halvan, Y-tunnuksettoman tekijän. Urakka meni nolosti pieleen, mutta korjausliike tuli vasta, kun Aamulehti saatiin kiinnostumaan asiasta.

Bos kertoi myös Tampereen infraurakoiden enimmäishintajärjestelmästä. INFRAn kirjelmöityä asiasta kaupunki lopetti lain rikkomisen, mutta pahoitteli joutuessaan luopumaan ”50 vuotta loistavasti toimineesta käytännöstä”. Jo kesäksi 2016 kaupunki kehitteli uusia esteitä kilpailulle, Bos raportoi.

INFRA UUSIMAA huolehti pk-yritysten mahdollisuuksista kuntien hankinnoissa. ”Kauhukuva on, että alihankintaket­jutus vain yleistyy, ja kuntien työstä maksama hinta kasvaa. Olisi tärkeää, että kunnat osaavat verrata tarjouksia ja erityyppisiä urakoitsijoita oikein”, puheenjohtaja Nina Lindström tähdensi.

Oikeustieteilijä-Lindström on arjessa nähnyt, että tarjouskilpailuissa käytäntö on ihan muuta, mitä laki sanoo. ”YSEä ei noudateta. Pitäisi muistaa, että tilaajillakin on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

Toisaalta meillä urakoitsijoilla ei ole pelkkiä velvollisuuksia, meillä on myös oikeuksia. Pidetään puolemme, eikä jäädä isojen tilaajien jalkoihin.” ”Tarjouskilpailujen referenssivaatimukset ovat usein kohtuuttomia voimassaoloja liikevaihtovaatimusten osalta”, lisäsi eläköitynyt ja yrityksensä pojalleen siirtänyt Ari Rikama INFRA Keski-Suomesta.

INFRA LÄNSI-SUOMEA korpesivat isot yritykset, jotka pitävät pienempiä urakkalaskijoinaan. ”Pieniltä vaaditaan sitovat hinnat, mutta tarjouksen pyytäjää ei sido mikään”, piirin puheenjohtaja Tuomas Hannula ihmetteli.

Moni tapahtuman osallistuja kaipasi takaisin tänä vuonna INFRAn tarjonnasta pois jäänyttä Tilaajavastuu.fi-jäsenetua.

Lisäksi tivattiin korttikoulutusten järkeistämistä.

Erilaisia pätevyyttä osoittavia kortteja on piiriyhdistysten mielestä aivan liikaa, ja niitä tulisi yhdistää samalle kortille. Kerran hankitun pätevyyden uusimisesta pitäisi tehdä helpompaa hyödyntäen myös verkkokurssimahdollisuutta.

TAPAAMISEN OHJELMAAN kuului myös vapaamuotoista virkistäytymistä ja seurustelua, jota sponsoroivat Konekesko ja Meltex. Ehdittiinpä pyörähtää myös Volvo CE Finlandilla Pirkkalassa.

Ilman pystin jakoa piiritapahtuma olisi valju.

Nyt esiin nostettiin nestoriyrittäjä Matti Janhunen. Häntä muistettiin esimerkillisen ahkerasta toiminnasta INFRAn Mp-kerhossa: vanhempi Janhunen on osallistunut kaikille INFRA Mp Toureille vuodesta 1998 alkaen.

Seuraavan kerran piiriyhdistysten hallitukset kohtaavat vuonna 2017 INFRA Pohjoisen isännöimänä.

Anu Ginström

43

3/2016

SANNA LEPPÄLÄ

PIIRIEN NAISVOIMAA IHANAISET INFRANAISET

...EI KUN EDESSÄ.

Ei anneta elämästä tulla tylsää! Vauhti päällä joka säällä! InfraKissojen iskulauseet tuntee teloissaan Leppälän Jaskan vanha kaivukone, kun Hannele (vas.), Sari, Tarja ja Taina pistävät tassuihin töpinää.

Kaivurin takana on nainen INFRA Pohjanmaan kissat ja INFRA Pohjoisen leidit pitävät infrayrittäjän hommat hanskassa ja miehet ruodussa.

NELJÄ ILOISTA INFRA Pohjanmaan naista kokoontuivat 11.6.2014 Seinäjoen Ämmälänkylässä. Tästä tapaamisesta syntyi InfraKissat. Perustajajäseniä Kissoissa ovat Hannele Tallqvist Kokkolasta, Tarja Leppälä ja Taina Yliaho Seinäjoelta ja Sari Pensas Sulvalta. ”Infra-Kissojen tarkoitus on pitää aktiivisesti kokouksissa kulkeva INFRA Pohjanmaan hulvaton porukka kasassa senkin jälkeen, kun mie­­­­het jossain vaiheessa jäävät pois aktiivisesta yhdistystyöskentelystä. Eihän näitä ihania, iloisia ystäviä voi jättää”, Hannele Tallqvist kertoo.

INFRA-KISSAT KOKOONTUVAT pääasiassa INFRA Pohjanmaan kokouksien ja Liittopäivien yhteydessä. Muita tapahtumia ovat olleet muun muassa teatteri-illat ja kissojen pikkujoulukokoontumiset. Kissojen periaate on, että kukin maksaa illan kulut itse, koska jäsenmaksua ei peritä.

Naiset ovat jo parina vuonna tehneet Yl­­ läs-reissun Lappiin. ”Ehkä jossain vaiheessa kollitkin pääsevät matkalle mukaan. Silloin matkaan liitetään myös maarakennusalaan liittyviä yritysvierailuja”, Hannele lupaa. ”Infra-Kissat Pohjanmaalta toivottaa kaikille maarakentajille työntäyteistä kesäkautta”, huikkaa Hannele koko kissaporukan toivotukset lopuksi.

INFRA POHJOISEN naistoimikunta perustettiin jo vuonna 1985 nimellä Telamimmit.

Aktiivijäseniä oli kymmenen. Toimikunnan naiset edustivat alan messuilla ja järjestivät naisten ohjelmaa kokouksiin ja yhteisiin tapaamisiin.

Yhdessä osallistuttiin myös erilaisiin tempauksiin kuten Oulun naisten kympille.

Aktiivinen meno hiipui eläkkeelle jäämisten myötä. Porukkaan jäi vain muutama aktiivinen nainen.

Vuodesta 2011 toiminta piristyi uudestaan. Toimikunta kantaa nyt nimeä Infra-

Ladies ja se on saanut uusia, aktiivisia jäseniä. Naiset ovat muun toiminnan lisäksi tehneet yhdessä ulkomaan matkoja. Matkojen aikana on pidetty palavereita tulevista tapahtumista, suunniteltu ja kehitetty yhteistä toimintaa sekä tietenkin nautittu mahtavasta seurasta. ”Yhteisten kokousviikonloppujen aikana on ollut mukava tutustua infranaisiin. Keskusteluista huomaa, kuinka paljon yhteistä kaikilla infra-alan naisilla on arki- ja työelämässä. Tämä on ollut loistava mahdollisuus löytää vertaistukea ja verkostoitua”, Infra-Ladies-aktiivi Kaisa Posti kertoo.

LEIDIEN IKÄHAARUKKA on leveä, nuorista jo eläkkeellä oleviin naisiin. Nauru raikaa aina tapaamisissa. ”Infra-Ladies-toimintaan osallistuu aina mielellään. Sieltä on löytynyt uusia ja jopa elinikäisiä ystäviä. Toimintaa on ollut nyt 31 vuoden ajan, ja tärkeä matkamme yh­­ dessä jatkuu”, vakuuttaa Kaisa.

Saija Syväoja Jos haluat Infra-Ladies toimintaan mukaan, ota yhteys Kaisaan: kaisa.posti@hvm.fi. Jos halajat Infra-Kissaksi, tuikkaa sähköpostia Hannelelle: hannele@tallqvist.fi.

44

INFRA-LEHTI

J U K K A A N N E V I R TA

PIIREISSÄ TAPAHTUU

Noormarkun Murske täytti täytti jo 35 vuotta ”Niin pientä tilausta ei olekaan, ettei sitä huo­ mioida. Se on alan elinehto.” Tällä periaatteella on Noormarkun Mursketta luotsattu 35 vuotta.

ELETTIIN VUOTTA 1975, kun Hannu Jokisalosta tuli teknisen opiston ja armeijan jälkeen Brøyt X2B:n onnellinen omistaja.

Rakkaus rautaan syttyi jo paljon aikaisemmin, sillä Hannun isä Kalle Jokisalo oli perustanut oman maarakennusyrityksensä jo vuonna 1948, ollen aikoinaan Suomen suurin yksityinen yrittäjä. Kaikista isän kovista yrityksistä huolimatta poika piti päänsä ja ryhtyi myös maarakennusyrittäjäksi.

Brøytilla Hannu teki alkuun konepalveluhommia, lähinnä putkitusta ja kaapelointia Rauma-Repolalle. Sopivien yhteensattumien summana Hannu siirtyi kiviainespuolelle ja 1.6.1981 hän perusti yhdessä vaimonsa Marja-Liisan kanssa Noormarkun Murske Oy:n.

ALUKSI TOIMINTA oli alihankintamurskausta yksityiselle taholle. Henkilökuntaa oli Hannun ja Marja-Liisan lisäksi vain yksi ulkopuolinen henkilö. Yksityisen tahon lopetettua toiminnan Hannu ryhtyi hankkimaan omia maa-alueita ja myymään kiviaineksia.

Oman toiminnan laajentuessa sekä henkilökuntaa että kuormaus- ja kuljetuskalustoa tuli lisää. Toiminta oli nousujohteista aina vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen haastavia aikoja on jatkunut näihin päiviin saakka.

Tällä hetkellä Noormarkun Murske Oy työllistää noin 20 henkilöä. Kalustona on kaksi murskauslaitosta, pyöräkuormaajia, kuorma-autoja sekä kaivinkoneita. Maaalueista mainittakoon sora-alue Kokemäen

PROFEETTA OMALLA MAALLA. ”Ilmassa tuntuu olevan piristymisen merkkejä”, Hannu Jokisalo arvioi Järilänharjun 40 hehtaarin sora-alueen harjalla.

Järilänharjulla sekä kalliomurskealue Eurajoella.

Suurimpia tilaajia ovat Ekokem, Boliden Harjavalta Oy ja Porin kaupunki, unohtamatta rakennusliikkeitä ja yksityisiä rakentajia.

HANNU JOKISALO on toiminut 16 vuotta INFRA Länsi-Suomen hallituksessa, joista 6 vuotta puheenjohtajana. Hän on ollut jäsenenä keskusliiton hallituksessa ja kiviainesjaostossa sekä RT:n edustajistossa ja Rakennuspoolin Lounais-Suomen aluetoimikunnassa.

SML:n (nyk. INFRA ry) jäseneksi Noormarkun Murske Oy tuli 1.12.1996.

Jukka Annevirta

ANTTI ASTRÉN

INFRA Hämeen erilainen kevätkokous INFRA Häme ja TRT Sisä-Suomi & Pohjanmaa pitivät yhteisen kevätkokouksen keskiviikkona 27.4.2016. Tilaisuus oli ainutlaatuinen.

INFRARAKENTAJIEN JA talonrakentajien treffipaikkana oli Tampereen Näsinlinna, jonka kiinnostavasta historiasta kokousväki sai esitelmän tilaisuuden aluksi.

Yhdistysten omien kokousten jälkeen oli vuorossa kaksi puheenvuoroa: äänessä olivat Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä ja Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen.

Rakennusteollisuuden hallituksessa is­­ tuva Juha Metsälä kävi puheessaan läpi RT:n yleisiä linjauksia muistutellen, että yhdessä olemme vahvempia.

Päätoimittaja Jokinen kertoi, miten me­­

MAA JA TALO. Hämeessä hoidettiin infran ja talonrakennusteollisuuden kaksi kokousta yhdellä istumalla.

dia tulee tänä päivänä toimeen maa- ja talonrakennusalan yritysten kanssa. Yhteistyö on ollut kauttaaltaan positiivista Jokisen mielestä.

Puheenvuorojen jälkeen nautittiin yhteinen illallinen.

KEVÄTKOKOUSTILAISUUS OLI harvinaislaatuinen, sillä yhdistykset eivät ole kovin useasti kokoontuneet keskenään.

Pitäisikö yhteisiä tilaisuuksia järjestää useammin? Yhdistysten vetäjät aikovat miettiä uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Tämänkertaisessa tilaisuudessa alettiin pohtia ainakin yhtä uutta yhteistapaamista. Toiminta-alue on laaja ja jäseniä runsaasti, joten yhteisiä eteenpäin vietäviä asioita löytyy varmasti.

UUSIEN KONTAKTIEN ja verkostojen luominen on aina tärkeää varsinkin, jos tavalla tai toisella toimitaan samalla ”hiekkalaatikolla”.

Koskaan ei ole pahasta tuntea eri tahoja etukäteen. Tuttujen kanssa on helpompi hoitaa hommat sujuvasti.

Antti Astrén

45

3/2016

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Hanke-esittely Lahdessa Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittely voimaan MAA-AINESTEN OTTAMISTA koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus pitää käsitellä yhdessä ja ratkaista samalla päätöksellä 1.7.2016 alkaen.

Samalla hankkeella tarkoitetaan samalle toiminta-alueelle sijoittuvaa toimintaa, joka edellyttää samanaikaisesti sekä maaaineslupaa että ympäristölupaa.

Yhteiskäsittelyssä lupahakemuksen sisältöön ja lupaharkintaan, luvan myöntämisen edellytyksiin ja lupamääräyksiin sovelletaan erikseen maa-aineslain ja ym­­ päristönsuojelulain säännöksiä.

Luvan myöntäminen edellyttää, että molempien lakien mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Jos lupaa ei voida myöntää toisen lain nojalla, lupahakemus hylätään kokonaan.

Yhteiseen lupaan sovelletaan maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain säännöksiä erikseen silloin, kun on kysymys luvan muuttamisesta, toiminnan lopettamisesta ja valvontaviranomaisen tehtävistä.

YHTEISKÄSITTELYLUVASSA hakemuksen käsittelevä lupaviranomainen on pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Valtion ympäristölupaviranomainen (aluehallintovirasto) ratkaisee ympäristölupahakemuksen, jos • toiminnalla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, • toiminnan ympäristövaikutukset saattavat kohdistua huomattavassa määrin sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, • toiminta edellyttää ympäristöluvan lisäksi vesilain mukaista lupaa, • toiminta sijaitsee usean ympäristönsuojeluviranomaisen toimialueella tai jos • lupa-asian yhteydessä ratkaistaan maaperän tai pohjaveden puhdistamista koskeva asia.

KORTENE

LAUKKANEN

Yhteiskäsittelyssä annettava lupa on määräaikainen ja sen voimassaolo määräytyy samalla tavalla kuin maa-ainesluvassa.

Maa-aineslupa myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi.

Erityisistä syistä lupa voidaan myöntää enintään 15 vuodeksi ja kalliokiven louhinnan osalta 20 vuodeksi. Erityisenä syynä voidaan pitää muun muassa sitä, että maaainesta otetaan maakunta- tai yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulta alueelta.

Uudistuksen myötä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamismenettelystä luovutaan. Valvontaviranomaisen velvollisuudeksi tulee tarkastella, onko luvan muuttamiseen perusteita.

MAA-AINESLAIN MUUTOKSELLA maaaineslain muutoksenhakua koskevat säännökset on yhdenmukaistettu vastaamaan muiden ympäristöasioiden vastaavia säännöksiä. Maa-ainesluvan muutoksenhaussa siirrytään kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen. Valitusviranomainen voi virheellisyyden havaitessaan korvata virheellisen päätöksen tai sen osan uudella päätöksellä.

Valitusoikeuden laajuus pelkkien maaaineslupien osalta pysyy samana. Kunnan jäsenen valitusoikeus säilyy edelleen tilanteissa, joissa on kyse pelkästä maa-ainesluvasta.

Maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain yhteiskäsittelyn myötä myös muutoksenhakumenettelyt yhdistyvät yhdeksi menettelyksi. Yhteiskäsittelyssä annettuun lupapäätökseen voi hakea muutosta yhdellä valituksella.

Yhteiskäsittelylupa annetaan ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä ja siihen sovelletaan ympäristönsuojelulain muutoksenhakusäännöksiä. Yhteiskäsittelylupa eroaa maa-aineslain mukaisesta muutoksenhausta siltä osin, että valitus tehdään ympäristönsuojelulain mukaisesti Vaasan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (TO)

Lähde Valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien hankkeen esittelyja keskustelutilaisuuteen! Liikenneviraston, Lahden ja Hollolan isännöimässä tilaisuudessa esitellään hankekokonaisuus, käydään läpi hankintamalleja ja kerätään urakoitsijoiden ajatuksia.

Tilaisuus pidetään Lahden kaupungintalon valtuuston esittelytilassa (Harjukatu 31) torstaina 4.8.2016 kello 12–15. Ilmoittaudu mukaan 28.7. mennessä netti­­ osoitteessa 51.fi/atZ. Pssst… Tiesitkö, että tämänkin kutsun ovat jo saaneet kaikki ne, jotka ovat tilanneet sähköpostiinsa INFRAn jäsentiedotteet?

Lue lisää: Infra.fi/jasenelle.

Asfaltti on nyt alessa Kesällä 2016 päällystetään noin 3 500 kilometriä tietä, kuudennes enemmän kuin edellisvuonna, uutisoi Karjalainen kesäkuussa.

Taustalla on halpa bitumi ja valtion korjausvelkapaketti. As­­ faltointi on viidenneksen halvempaa kuin pari vuotta sitten. Myös as­­faltin tuotantomäärä on kasvanut. Vuonna 2012 asfalttia tuotettiin hieman alle 4,5 miljoonaa ja nyt jo yli 5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Minimoi pakokaasut Dieselpakokaasuille altistuminen voi olla merkittävää tunnelitöissä ja varastohalleissa. Kaasut ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Voimakas toistuva altistuminen voi lisätä keuhkosyöpää.

Uusien, hiukkassuodattimilla ja katalysaattoreilla varustettujen dieselkoneiden päästöt ovat selvästi aiempaa vähäisempiä.

Altistumista voidaan vähentää myös moottorien säännöllisellä huollolla, minimoimalla tyhjäkäynti, tehostamalla ilmanvaihtoa ja huolehtimalla työkoneiden hyttien tiiviydestä ja suodatinten kunnosta. Pakoputkeen kiinnitettävä pakokaasuimuri auttaa dieselkoneiden huoltotöissä.

Lue Ttl:n tiedote 2.6.: Ttl.fi

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Den nya lagen om laddare RIKSDAGEN har godkänt den nya lagen om laddare. Den träder i kraft den första september 2016. Samtidigt hävs den lag om laddare som trädde i kraft år 2000 och de förordningar som anslöt till den.

Samtidigt som den nya lagen om laddare träder i kraft, träder även en ny förordning om kompetensbrev och förändringar i förordningen om säkerheten vid sprängnings- och brytningsarbeten i kraft. Även utbildningen för laddare genomgår förändringar i början av september.

De nya förordningarna och innehållet i den omarbetade utbildningen för laddare torde stadfästas i juni, och då står det klart vilket innehållet i förordningarna respektive den omarbetade utbildningen slutligen blir. Efter detta presenterar INFRA rf närmare information om reformerna i den lagstiftning som berör laddare.

Har du förberett dig på cyberriskerna?

FÖRETAGENS RISKMILJÖ genomgår stora förändringar. Cyberrisker i anslutning till digital teknik är exempel på nya risker.

Med förleden cyber kan man syfta på all behandling, lagring och överföring av information i elektronisk form. Till exempel offerter och offertförfrågningar förmedlas eller transporteras nästan alltid per e-post eller i en bärbar dator.

Bland de viktigaste cyberriskerna för företag är störningar i kritiska informationssystem, kriminella handlingar riktade mot informationssystem eller egendomsskador på IT-utrustning.

Efter en identifiering och bedömning av riskerna bör man planera tillräckliga förebyggande riskhanteringsåtgärder, såsom tekniska datasäkerhetslösningar och datasäkerhetsutbildning för personalen.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911 Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304 Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

Förtroendevalda träffades I MAJ MÖTTES styrelserna i INFRA rf:s distriktsföreningar på distriktens samarbetsdagar i Tammerfors.

Frågor som diskuterades var beställaransvar och rättvis konkurrens. Vi har i hela landet stött på vilda upphandlingsförfaranden bland kommunerna. Även stora företags sätt att behandla sina mindre underleverantörer väckte diskussion.

Dessutom framfördes krav på att kortutbildningarna ska göras mer förnuftiga. Enligt distriktföreningarna finns det alldeles för många kort för olika kompetenser; de borde sammanslås till ett kort.

Nästa gång träffas styrelserna år 2017.

MENE JA TIEDÄ LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT 13.–14.10.2016, Hotelli Haaga, Helsinki Aiheina ovat mm. panostajalaki ja koulutus, räjähteiden säilytys, Olympiastadionin perusparannus, louhinnan laadunhallinta ydinpolttoaineen loppusijoitustiloissa ja Kittilän kultakaivoksen louhinnat.

LIITTOPÄIVÄT JOENSUUSSA 28.–30.10.2016, Sokos Hotelli Kimmel Liittopäiväperjantaina sukelletaan Ilosaaressa Suomi-rockin syövereihin.

Lauantaina ovat vuorossa seminaari ja ekskursio sekä perinteinen iltajuhla.

Varaathan hotellihuoneen ajoissa.

Varauskoodi: INFRAn Liittopäivät.

Tervetuloa!

3/2016

47

48

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan.

Seuraava lehti ilmestyy 22.9.

Ilmoitusvaraukset 15.8. mennessä: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

LUETAAN KANNESTA KANTEEN.

3/2016

49

50

INFRA-LEHTI

3/2016

51

52

INFRA-LEHTI

3/2016

53

54

INFRA-LEHTI

3/2016

55

56

INFRA-LEHTI

Somettaako?

Twitter.com/INFRA_ry Facebook.com/INFRAry Instagram.com/INFRAry INFRAry.wordpress.com

57

3/2016

HALOO! Näy ja kuulu.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2016 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

58

INFRA-LEHTI

3/2016

59

60

INFRA-LEHTI