Infra 4/2015

Konekaupoilla? Ole tarkkana tuontikoneen CE-merkintöjen kanssa. s. 48 KURASTA KULTAA

Helsinki vähensi jopa 82 prosenttia maa-ainesten kuljettelun päästöjä hyödyntämällä kaivumaat rakennuspaikalla tai sen lähellä. s. 9

www.infra.fi/lehti

TUHKAA TEILLE

HISTORIALLISTA MUHKEUTTA

Teollisuuden uusiomateriaalien käytön infrarakentamisessa voisi vaikka tuplata. Seinäjoen Vt 19 -hankkeessa kokeiltiin tuhkia. s. 18

Jäsensivut ovat pulleammat kuin ikinä. Lue ekosysteemihotelleista, Liittopäivistä ja kasvata lihaksia!

Kova lukupaketti: s. 37–56

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 4/2015

MAARAKENNUSAINE KIERTÄÄ, KUN YHDESSÄ PÄÄTETÄÄN.

17–35

Infra kiertotalous

2

INFRA-LEHTI

4/2015

3

4

INFRA-LEHTI

4/2015

5

6

INFRA-LEHTI

7

4/2015

SISÄLLYSLUETTELO

9 PÄÄKIRJOITUS

LIIKENNEVIRASTO

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Alkupaloina vauhdikkaita työmaita,

maahanmuuttoa ja hankinta-asiaa.

VIIMEISTELYÄ.

Ajoratamaalausta syyskuussa Vt 19:llä, Seinäjoen itäisellä ohikulkutiellä.

17 MIKÄ ETTEI?

Harri Tanska vastaa vastakysymyksellä:

”Entä jos saisimme kaikki ymmärtämään rakentamisen merkittävimmäksi ympäristöhaitaksi kuljetukset?”

18

ILJA KARSIKAS

18 TUHKA TULI TEILLE

Seinäjoella upotettiin penkereisiin tuhkaa.

24 KESTÄVYYSHAASTE

”Luonnonsora on korkean jalostusasteen tuote, jalostuksen on vain tehnyt jääkausi”, muistuttaa Hämeen liiton Harriet Lonka ja patistaa kiviainesalaa tuotekehittelyyn.

28 LISÄÄ TIETOA KIVIAINEKSISTA

Uudet rajapintapalvelut ja paikkatieto

aineistot tarjoavat paljon tietoa maa-ainesten ottamisesta.

31 MIKÄ VEHJEJÄSENSIVUT 32 MUN INFRA: MAAN YSTÄVÄ

35

35 AJANKUVA

Kiveä kuluu, avaruudestako apu?

37 JÄSENSIVUT SAMI PULKKINEN

38 PAAVON PAKINAT 40 YMPÄRISTÖPÄIVÄN SATOA 43 UUDET URAKKAMALLIT CATTI PÖYDÄLLE. Liittopäivän iltajuhlan yhteistyökumppani Witraktor toi KUPin juhlapöytään.

44 VAASAN LIITTOPÄIVÄT 48 YRITTÄJÄN FAKTA 53 ONNITTELEMME 55 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

44 38

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812

TILAUKSET: Pirjo Nurmi puh. 0207 476 311 pirjo.nurmi@rakennustieto.fi

ULKOASU: Suunnittelutoimisto BOTH, both.fi

INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

8

INFRA-LEHTI

9

4/2015

PÄÄKIRJOITUS

Kurasta kultaa MUUTA KANSSAMME ALAN SUUNTA. LIITY JÄSENEKSI. WWW.INFRA.FI/ LIITY

Anu Ginström Päätoimittaja

SAVEA JA KURAA. Paljolti sitä ovat pääkaupunkiseu- kettiin 2,5 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin massodun ja monen rannikon kasvukeskuksen vielä raken- jen vaihto. tamattomat alueet.

Vastaavia esimerkkejä löytyy pääkaupunkiseudulta Surkeat ylijäämämassat voidaan kaivaa ylös, kuljet- lukemattomia. taa huutintuuttiin ja tuoda tilalle laadukasta täyttöainetta. Eli: ajaa kymmenien tonnien rahteja ristiin ras- VIELÄ VIISI VUOTTA SITTEN Helsinki kuljetti infratyötiin ympäri maata, sinne ja takaisin vaikka mailtaan 500 000 tonnia maa-aineksia 20 kertaa – ja huomenna uusiksi! maankaatopaikoille. Viime vuonna ei Massat voidaan myös käyttää hyödyksi yhtään. lähellä rakentamispaikkaa, kunhan vain Rahaa säästyi 7 miljoonaa euroa ja kaupunkitilasta löytyy tarvittaessa tilaa CO2-päästöjä 25 000 tonnia. läjitykseen ja materiaalin käsittelyyn ja Kiviainesten Ihan kohtuullista. Kiviainesten kuljetasukkailta ymmärrystä. telussa säästyneellä CO2-määrällä 75 300 kuljettelussa Kolmas vaihtoehto on loihtia kurasta helsinkiläistä lentelisi Roomaan ja takaikultaa. Esimerkiksi stabiloimalla kehno- säästyneellä sin talvipimeitä pakoon. kin maa-aines muuntuu kelpo materiaa- CO2-määrällä Vertailun vuoksi esimerkiksi Suomen liksi rakentamiseen ja täyttöihin. sementtiteollisuuden vuotuisten hiilidi75 300 helsin-­ Stabilointiin voidaan käyttää teollisuuoksidipäästöjen arvioidaan olevan lähes den sivutuotteita ja jätteitä sellaisenaan tai kiläistä lentelisi 300 000 tonnia. seostettuna sementin ja muiden kaupal- Roomaan ja Helsingin rakennusviraston selvityslisten sideaineiden kanssa. ten mukaan kaivumaiden hyötykäyttö takaisin. ” paikan päällä tai lähellä säästää 71–82 AIKOINAAN VUOSAAREN SATAMASSA kuuprosenttia maa-ainesten kuljetteluista den hehtaarin satamakenttä kerrosstabiloitiin pa­­­ aiheutuvia päästöjä. Neitseellistä maa- ja kiviainesta remmin kantavaksi. Sideaineena käytettiin osittain kuluu 70 prosenttia vä­­hemmän. teollisuuden sivutuotteita. Ratkaisu pienensi merkittävästi materiaali- ja kuljetustarvetta, sillä koko ra­­ SUOMI ON JO Euroopan suurin kullantuottaja. Se voisi kenteen kerrosten paksuutta voitiin olennaisesti olla vielä enemmän, jos vain kasvavat kaupungit, Liio­­hentaa. kennevirasto, lainsäätäjät, lupaviranomaiset ja maaToisessa Vuosaaren kohteessa epäkuranttia maa- rakentajat niin haluavat. ainesta oli 150 000 m3. ”Kuran” hyödyntäminen esiKun kokeiluista ja piloteista siirrytään pysyvästi merkiksi tienpohjien ja meluvallien rakennusaineena uuteen toimintamalliin, säästöt ympäristölle ja kukja sen stabilointi in situ teollisuuden sivutuotteilla las- karolle alkavat olla muhkeita. Kullanarvoisia.

”

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Iitin KymiRingille maailman pisin suora

123RF

Iitin Niinimäen kylään kaavaillaan 180 hehtaarin alueelle kansainvälisen mittaluokan kuljettajakoulutuskeskusta ja moottoriurheilurataa. KymiRing-al­ lianssihankkeen pääurakoitsija on Destia. ”Rata nousee neitseelliseen maastoon, jossa ei jou-

duta siirtämään mittavia masselle radalle suunnitellaan maasoja ja jossa voidaan käytilman pisintä suoraa. Se olisi tää suuria työkokuusi metriä pidempi kuin neita.

Shanghain F1-radan HYVÄ SIJAINTI. Urakoitsijat 1170-metrinen takasuora.

Pohjois-Euroopassa ei vielä ole ovat vakuuttaKansainvälisen moottoriKymiRingin kaltaista neet, että kun liiton turvallisuusjohtaja keskusta. Venäjän läheisyys avaa mielenhommat on Franco Uncini arvioi kiintoiset lisämarksaatu käyntiin, Ylelle, että MotoGP-pyökinat. valmista tulee rät kiitäisivät radalla jopa runsaassa vuo350 kilometriä tunnissa. dessa”, Kouvola InnovaUncini ja MotoGP:n espanjalaitionin hankepäällikkö Timo Poh- nen toimitusjohtaja Javier jola kommentoi Kauppalehdelle.

Alonso vierailivat kymenlaaksolaismaastossa lokakuun lopussa.

Noin viiden kilometrin mittai-

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Pinnalla & pinnan alla Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

JARMO YLETYINEN

MELKOINEN TYÖMAA. Husumin tehtaalla Ruotsissa valmistetaan laiturielementtejä.

Laurinmäenkuja, Helsinki 4.11. klo 9.05 Puhelimessa: toimitusjohtaja Jor­ ­ma Yletyinen, Terramare Oy Huomenta. Mitä mielessä näin aa­­musta? Istun konttorilla ja mietin juuri työmaatamme Ruotsissa, jossa tuli piipahdettua.

Mitä naapurimaassa tapahtuu?

Teemme Husumin tehtaalla sataman laajennushanketta, joka on yksi suurimmista projekteistamme. Aika vaativa homma. Vanhan laiturin jatkoksi rakennetaan uusi 150-metrinen laituri, johon satamaan rantautuvat laivat vuoden vaihteen jälkeen voivat kiinnittyä.

Teettekö töitä veden alla? Kyllä vain, karkeasti noin 80 prosentta töistä jää veden alle: ruoppausta, täyttötöitä ja betonirakentamista.

Tarvitaanko sammakkomiehiäkin? Jonkin verran tarvitaan sukeltajia laiturielementtien asennuksessa, mutta pääsääntöisesti hom­­

ma hoidetaan vesirajan yläpuolelta tekemällä laiturirakenteet kulmatukimuuritekniikalla mm. uivaa nostokalustoa hyödyntämällä.

Miltä bisnes näyttää? Kotimaassa ei pariin vuoteen ole ollut satamahommia eikä vesi-infran raken­ nustöitä, joten töitä on tehty lähin­ ­nä Ruot­­sissa ja Norjassa. Ensi vuosi näyt­­tää paremmalta ja investointien suhteen virkeämmältä kuin pitkään aikaan.

Miten päivä tästä jatkuu? Nyt on menossa budjettiviikko eli päivä menee konttorilla numeroiden pyörittelyssä ja palavereissa. Perjantaina on oltava ensi vuoden budjettiluvut esityskunnossa. Parempaa uutta vuotta odotetaan.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Voisit soittaa EM Pekkinen Oy:n toimitusjohtajalle Tahvo Pekkiselle Espooseen.

11

4/2015

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: A N U G I N S T R Ö M

”Ei ole epäilystäkään, etteikö Iitissä ajettaisi 2017 kesällä MotoGP-osakilpailu”, lupaili hyväntuulinen Alonso Kouvolan Sanomille ja arveli, että KymiRingistä tulee kuljettajille mieluinen: nopea ja vaihteleva, kiinnostava ajaa. Kun ohituspaikkoja on paljon, yleisökin viihtyy. ”Imolan rata on hyvin samankaltainen, mutta tämä on varmasti turvallisempi”, Uncini lisäsi.

Alueelle on tulossa asfaltoitu moottorirata, rallicrossrata sekä karting-, motocross-, speedway-

ja enduroradat. Erillinen koulutus- ja koeajorata sopii niin raskaan liikenteen, pelastuslaitosten ja puolustusvoimien kuin siviililiikenteenkin koulutukseen.

Timo Pohjola korostaa Kauppalehdessä KymiRingin monipuolisuutta. ”Se voi olla ainutlaatuinen ulkolaboratorio yrityksille, jotka kehittävät ja testaavat erilaisia liikenteen ohjausjärjestelmiä.”

KymiRingin hankesuunnittelu päättyy marras–joulukuussa.

Maarakentamisen on määrä alkaa keväällä.

Intiimi tunnustus ”Olen aikuisviihteen suurkäyttäjä.

Kun verotuksen julkiset tiedot valmistuvat, olen aina laittanut popliinitakin päälleni, kaulukset ylös ja hatun päähän. Olen mennyt kioskille ostamaan verotuksen aikuisviihdepakettia. Olen vilkuillut kummankin olkapään ylitse, ettei kukaan varmasti näe, ja vaivihkaa hieman vaivautuneesti ostanut viihdepaketin.

Kotiin päästyäni olen suorastaan häpeilemättä ahnehtinut tie-

VELI-ANT TI PEKKINEN

Kehä III, Hämeenlinnanväylä 10.11. klo 16.20

PAPERIHOMMISSA. Tahvo Pekkisellä on normipäivä. Tarjous­ ten kanssa riittää tekemistä.

Juvan teollisuuskatu, Espoo 9.11. klo 8.58 työmaalla.

Missä juuri nyt työskentelette?

Uusin ja ehkä näyttävin kohteemme on Helsingin keskustakirjasto. Työt alkoivat syyskuussa tukiseinien rakentamisella. Tällä viikolla aloitettiin louhintatöillä aika haastavassa ympäristössä.

Mitä perheyritykseen kuuluu?

Viime vuosina kilpailu on ollut tosi tiukkaa. Toivotaan, että ensi vuonna tulisi käänne parempaan suuntaan.

Tilauskantaa on onneksi ensi vuodelle ja lisää yritetään saada.

Pistetäänkö terveisiä? Tilaajille terveisiä, että kyllä tänä päivänä on aika edullista rakentaa. Töitä tehdään halvalla ja tilaajat saavat rahalleen kunnon vastineen.

Kenelle nyt soitetaan? Halosen Juhalle Kalliorakennus-Yhtiöihin.

SUOMI NOUSUUN. ”Pistetään kansakunta nousuun ja tehdään Suomesta kilpailukykyisempi maa infraa rakentamalla!”, Juha Halonen julistaa. Pinnan alla riittää taas hommia, kiitos mm. Länsimetron.

taan kerrostalojen ja kauppakes­ kusten alla ja luodaan maan alta yh­­ teyksiä pinnalle. On otettava huomioon niin asukkaat kuin ympäristö.

Pyrimme tekemään työt mahdollisimman vähällä häiriöllä.

Töitä siis riittää? Tunnelilouhinta on piristynyt tämän vuoden aikana.

Tuleva vuosi näyttää työteliäältä.

Pääpaino on aika pitkälti metrourakoissa.

Teitä Halosia on yrityksessä aika monta? Yrittäjäomistajina on isä ja kolme veljestä. Lisäksi talossa on liki satakunta muulla sukunimellä varustettua henkilöä.

Kuinka pitkää päivää yrittäjä painaa? Arvostan yrittäjän vapautta, vaikkei sitä paljon ehtisi käyttääkään. Vielä on paljon työvuosia edessä, joten yritän tehdä suhteelli­ sen normimittaista päivää, että jää ai­­­kaa muullekin elämälle. Ensi viikol­ ­la lähdetään kesälomalle Dubaihin.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Mielenkiintoista olisi kuulla Styrud Boreal Oy:n Hynnisen Terolta, miten hommat siellä etenevät.

K A L L I O R A K E N N U S -Y H T I Ö T OY

Puhelimessa: toimitusjohtaja Tah­ ­­vo Pekkinen, E. M. Pekkinen Oy Miltä aamu näyttää? Jos ulos katsoo, niin hyvinkin harmaalta. Toimistolla istun ja käyn sähköposteja läpi. Normiaamu, ei mitään kummempaa.

Mitä päivä tuo tullessaan? Hankintailmoituksiin pitäisi vastata.

Tun­­­­­tuu, että tarjoaminen on aina vain hankalampaa, koska tilaajat tekevät niin vaikeaselkoisia ilmoituksia. Ylihuomenna on vuosittainen toimihenkilöpalaveri, joten siihenkin alan valmistautua.

Teette töitä vaativilla työmailla.

Eli? Jos esimerkiksi maaperä on pehmeää ja mennään 5–6 metriä pinnan alle, missä tulee pohjavesi vastaan ja tarvitaan mm. paalutuksia ja tukiseiniä, ollaan vaativalla

Puhelimessa: rakennuspäällikkö Juha Halonen, Kalliorakennus-Yh­ tiöt Oy Haloo Halonen. Missä menet?

Autossa olen ja kotia kohti ajelen.

Tulen Länsimetroon liittyvästä työmaakatselmuksesta.

Mihin asti louhinta on edennyt?

Nyt mennään Espoonlahti–Kivenlahti-akselilla. Aika paljon on kiveä matkan varrella siirretty siitä, kun metron louhintaurakoita aloitettiin vuonna 2010.

Kuinka haastavaa homma on? No onhan se raakaa työtä, kun louhi-

toa viihdepaketista. Se on ollut kuin kuka on kukin kirja. Olen nähnyt mitä kukakin on saanut aikaiseksi. Olen voinut olla ylpeä heidän saavutuksistaan.”

Näin avautuu ylitarkistaja Petri Manninen Verona-blogissa (Vero­ blogit.com), jossa Verohallinnon asiantuntijat käsittelevät ajankohtaisia veroilmiöitä ja -kysymyksiä.

Tiesitkö esimerkiksi, että 2014 kerätystä veropotista 4 prosenttia meni infrastruktuuriin, kulttuuriin ja ympäristöön? Näin niputettuna siivu alkoi näkyä infograafissakin.

12

ÄLYPORAUSTA. Porakruunu muodostaa reiästä 3D-mallin, jota poraaja voi tarkastella kosketusnäytöltä ja tehdä korjaavan liikkeen seuraavaa reikää poratessa.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Nyt ei enää mene vinoon!

”Sopivien digiosaajien kanssa pk-yrityskin voi saavuttaa merkittäviä tuloksia. Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö tarjoaa usein paremman kasvualustan innovaatioille kuin yrityksen sisäinen tuotekehitys”, tuotekehityspäällikkö Antti Leino lisää.

Kaupungistuminen, liikenneverkon kasvu ja kaivosten siirtyminen yhä kovempiin olosuhteisiin lisäävät poraosien kysyntää. 30-vuo­ tiaan Robitin tuotanto on Suomessa ja vientimaita on yli sata.

MAAHANMUUTTO

Työ tekijäänsä kotouttaa VRJ Länsi-Suomen leivissä on vuosikymmenten saatossa työskennellyt rakennusalan ammattilaisia lähes joka mantereelta. Toimitusjohtaja Henrik Bos pohtii, kuuluuko vastuu kotouttamisesta yrittäjälle.

TEKSTI: TANJA MÄÄTTÄNEN, KUVA: VRJ LÄNSI-SUOMI

T

oimittajan kiinnostus työntekijöiden kansalaisuuksien kirjoa kohtaan herättää VRJ LänsiSuomessa hiukan hämmästystä. Toimitusjohtaja Henrik Bosin oma isä on Hollannista Suomeen tullut maahanmuuttaja. Bos korostaa, että työntekijässä ei ole olennaista se, minkä maan passi hänellä on taskussaan, vaan se, minkälaiset työkalut pysyvät hänen kädessään.

Tälläkin hetkellä useat VRJ Länsi-Suomen työntekijät ovat maahanmuuttajataustaisia. Esimerkiksi pakolaisuus ei silti ole tekijä, joka avaa oven yritykseen, vaan työnhakijan koulutustausta, motivaatio ja kiinnostus alalla kehittymiseen.

Rakennusalan oppilaitokset ovat panneet merkille yrityksen avarakatseisen ­suhtautumisen erilaisia kulttuuritaustoja ­kohtaan. Ulkomaisten opiskelijoiden

­ h­jaaminen nimenomaan VRJ:lle har­joit­ o teluun ja työnhakuun on ollut luontevaa.

Bos on valmis panostamaan siihen, että saa pidettyä osaavan tekijän riveissään Suomen jäykästä byrokratiasta huolimatta.

Paperityötä ja monille tahoille lähetettäviä erilaisia ilmoituksia on huomattavan paljon. Yhdenkin ilmoituksen unohtaminen voi tulla kalliiksi. Tarkasta ja aikaa vievästä paperityöstä huolimatta Bosille on kerran langennut henkilökohtainen sakko maksettavaksi, kun sittemmin Suomen kansalaisuudenkin saaneen työntekijän osalta yksi ainokainen ilmoituslomake oli jäänyt täyttämättä.

Paluulippu Afrikkaan vai Pekka-kortti käteen?

Henrik Bos kaipaa viranomaisilta joustavuutta tapaan, jolla ulkomaalaisia työntekijöitä ja ennen kaikkea työttömiä työnha-

kijoita kohdellaan.

Vastikään maahan tulleilla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta työelämästä. Henkilön kouluttaminen tuottavaksi, oman palkkansa talolle tienaavaksi tekijäksi on usein pitkä prosessi.

Bos kertoo viidestä työelämään tutustujasta, jotka olivat Suomeen tulonsa jälkeen päässeet viisi kuukautta kestävään, työllistymiseen tähtäävään koulutukseen. Pari en­­simmäistä kuukautta he viettivät koulun penkillä, loput VRJ:llä harjoittelussa. Kolmessa kuukaudessa kertyikin yleisiä työelämätaitoja ja teknistä osaamista, mutta ei lähellekään tarpeeksi, jotta he olisivat olleet täysin valmiita osaajia palkattavaksi. ”Yhteiskunta ei tarjonnut näille pojille perusteellisempaa koulutusta, ja ilman

ROBIT ROCKTOOLS

Kalliota poratessa poraussuunnan tarkkuus voi heittää metrejä.

Tämä heikentää työmaan tehokkuutta ja lisää tapaturmariskiä sekä kustannuksia.

Robit Rocktools on patentoinut teknologian, joka mittaa poratun reiän suoruuden heti porausprosessin yhteydessä. Reaaliaikainen mittaustulos saadaan suoraan porakruunusta. Aiemmin mittaus on voitu tehdä vasta kentän

porauk­sen jälkeen erillisenä manuaalisena toimenpiteenä. Uusi mittausteknologia säästää aikaa ja rahaa. Räjäytyksissä kiviä lentelee vä­­hemmän ympäristöön ja kiviaineksen koko pysyy optimaalisena. ”Digitalisaatio näkyy kallionporauksessa. Korkealaatuiseen kalustoon yhdistetty ajantasainen ja helposti käsiteltävä tieto luo alalle uutta arvoa. Tulevaisuudessa kalustosta saatavan tiedon mahdollisuudet ovat rajattomat”, Robitin hallituksen puheenjohtaja Harri Sjöholm sanoo.

INFRA-LEHTI

25x

13

4/2015

LIIAN HIDASTA. ”Tällä hetkellä ongelma on se, että maahanmuuttajan työllistyminen kestää todella kauan, minimissäänkin useita kuukausia, vaikka työpaikka on useimmiten maahan jäämisen ja sopeutumisen edellytys”, Bos painottaa.

opiskelu- tai työpaikkaa heitä kaikkia odotti ainoastaan paluulippu Afrikkaan. Otin riskin ja palkkasin heidät siitäkin huolimatta, että kukaan heistä ei vielä ollut valmis itsenäiseen, tuottavaan työhön”, Bos sanoo. ”Haluankin nostaa esiin kysymyksen, onko yrittäjän kannettava vastuu näiden ihmisten kotouttamisesta ja kohtalosta?

Muutamakin kuukausi lisäkoulutusta tai yhteiskunnan tukea työharjoitteluun olisi tehnyt ihmeitä ja pienentänyt huomattavasti yrityksen riskiä.”

Tuilla eläminen on monille myrkkyä Henrik Bos korostaa työelämän merkitystä maahanmuuttajien ko­­tout­­ta­mi­sessa. ”Missään muualla ­he ­ei­­vät integroidu niin ­te­­­­­­­­­­­­­­­­hok­­kaasti yhteis­kun­taan ja paikalliseen kulttuuriin kuin työ­­paikalla.

Vapaa-aikaa he viettävät useimmiten o­­mis­­sa o­­­­ loissaan, maanmiesten kesken. Jos em­­­­me aktiivisesti tarjoa koulutusmahdollisuuksia ja polkua työelämään, syrjäytymisen vaa­­ra on to­­dellinen.”

Työllistymisen esteenä Bos pitää ni­­menomaan byrokratiaa, ei yritysten rekrytoinnista vastaavien asenteita. Monissa yrityksissä otettaisiin ilolla vastaan myös rajojen ulkopuolelta tulevia ahkeria ja työtään kunnioit-

Noin 500 000 suomalaista muuttaa kasvukeskuksiin 2030 mennessä. Jotta kaupunkeihin saadaan riittävät fasiliteetit ja asunnot, tarvitaan ensin infrainvestointeja. Ne maksavat itse itsensä generoidessaan kasvua. Esimerkiksi Raide-Jokeri palauttaa investoidun julkisen rahan jopa 25-kertaisena 50 vuodessa. Lähde: Tilastokeskus ja SAK:n laskelma VTT:n panos-tuotosmallilla.

tava tekijöitä, mutta työehtojärjestelmät toimivat jarruna.

Välttämättömän koulutuksen ja työhön perehdyttämisen kulut ovat useimmiten niin kovat, että rekrytoinnin riskit nousevat yrityksille liian korkeiksi. Yhteiskunnan tulisi tukea sekä työntekijää että hänet työllistävää yritystä vähintään puolen vuoden tai jopa vuoden ajan. ”Oman kokemukseni mukaan maahanmuuttajat ovat tottuneet tulemaan omillaan toimeen ja kokevat sosiaalitukien varassa elämisen nöyryyttäväksi. Kynnys tukien hakemiselle on kova. Tätäkin taustaa vasten panostaminen työllistymisen tukemiseen olisi erittäin hedelmällistä”, Bos huomauttaa.

Infra- ja ympäristörakentamiseen erikoistuneella VRJ Länsi-Suomella myös työntekijät ovat sitoutuneet työtapoihin ja -tehtäviin perehdyttämiseen. Hyvä esimerkki ovat afrikkalaistaustaiset kivimiehet, joita yrityksessä työskentelee parhaillaan toistakymmentä. ”Ensin saimme yhden hyvän kivimiehen Afrikasta, hänen vanavedessään tuli toinen, jonka ensimmäinen opetti talon tavoille ja tehtäviin. Kahta seurasi luontevasti kolmas ja niin edelleen. Vain harvat suomalaiset osoittavat yhtä korkeaa ammattiylpeyttä raavaasta rakennusalan työstä kuin maahanmuuttajat, joilla käsillä tekeminen kulkee yhä veren perintönä.”

LISÄÄ NETISSÄ: MIGRI.FI/TYOSKENTELY_ SUOMESSA JA TE-PALVELUT.FI > TYÖNANTAJALLE > REKRYTOI ULKOMAILTA

14

EI AUTA. Kaupungistuminen jatkuu riippumatta vallitsevasta retoriikasta.

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Hevosenlanta vs.

Suuri Muutto ”Puumerkin hallitusohjelmassa ovat saaneet Saimaan norpat, hevosenlanta, tyhjät asunnot, kokeileva kokeilukulttuuri keskushallinnon kokeilutoimistossa ja kymmenet muut asiat, mutta kaupungistumisesta ei ole sanan sanaa”, ihmettelee Porin kaupungin kehittämispäällikkö ja tutkija Timo Aro blogikirjoituksessaan.

Kaupunkialueiden väestö kasvoi 645 000 henkilöllä ja työpaikkojen

määrä noin 190 000:lla vuodet 1990–2013. Neljä viidestä suomalaisesta asuu jo 20 suurimmalla kaupunkiseudulla, joissa pääosin syntyy maamme bruttokansantuote ja innovaatiot.

Kaupungistumisen, talouskasvun, hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä on tutkimus-

ten mukaan yhteys.

Väestötiheyden kaksinkertaistuminen nostaa alueen tuottavuutta keskimäärin 3–8 prosenttia. ”Suomi on myöhäiskaupungistunut maa etenkin mentaalisella tasolla.

Tilastot kertovat varsin korkeasta kaupungistumisasteesta, mutta agraari-Suomesta periytyvät arvo- ja asennemallit hallitsevat kollektiivista tilaa”, Aro kirjoittaa. ”Julkinen paine ei esimerkiksi

INFRA-LEHTI

kohdistu asuntotuotannon riittävyyteen kasvukeskuksissa, vaan huoleen taantuvien alueiden tyhjistä asunnoista.”

Aron mukaan tarvitaan kaupunki-, asunto-, liikenne- ja innovaatiopolitiikan syvempään symbioosia. Yksi avaintekijöistä ovat joukkoliikennettä palvelevat liikenneratkaisut.

LUE KOKO BLOGITEKSTI: MDI.FI/KAUPUNGISTUMISENSIETAMATON-VAIKEUS

KUNTATEKNIIKKA

”Hyvä aika kehittää hankintaa” Infra-alan julkiset tilaajat hakevat tuottavuutta ja kustannussäästöjä yhtenäistämällä hankintatapojaan.

Visiona on yhteinen hankintaportaali.

TEKSTI JA KUVA: KAISA SALMINEN

S

uomen Kuntaliiton alainen Keh­ ­to-foorumissa eli kuntien teknisen toimen kehittämisverkostossa on mukana 21 suurinta kau­­­­punkia.

Tavoitteena on ollut alusta asti yhteinen portaali teknisen toimen hankinnoissa. Sitä kohti ollaan Kuntaliiton mukaan edelleen menossa. ”Oikean palvelutason ja laadun määrittely on tällä hetkellä keskeinen kehittämisalue, koska kenelläkään ei ole varaa yli- tai alilaatuun. Kehitämme yhteistyössä Liikenneviraston kanssa myös hankinnan ohjeistuspalvelua, sähköisiä työkaluja ja riskienhallintaa. Vastaavasti ely-keskukset voivat hyödyntää kuntien osaamista erityi-

TUOTTAJAN RISKEILLÄKIN RAJA. Tuottavuutta ja kustannussäästöjä saadaan varmasti, kunhan hankintatavat yhtenäistyvät julkisella tilaajapuolella. Tuottajien ei pidä joutua lisäämään riskikertoimia sen takia, ettei aidosti ymmärretä, mitä halutaan tilata, Kirsi Rontu korostaa.

sesti vesihuollon hankinnoissa”, Kirsi Rontu toteaa.

Rontu puhui aiheesta Helsingin Finlandiatalon Maa­­­rakennuspäivässä 24.9.2015 edustaen sekä Kuntaliiton että Keravan kaupungin näkemystä. Rontu toimi syyskuuhun asti Kuntaliiton yhdyskuntapäällikkönä ennen siirtymistään nykyiseen tehtäväänsä Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimialajohtajaksi.

Hankintalaki uudistuu, nyt kannattaa toimia ”Kuntaliiton tahtotilana on tehdä kehitystyötä kaikille Suomen kunnille ja ja­­

kaa Kehto-foorumin tuloksia eteenpäin”, Kirsi Rontu sanoo. ”Keravan kaupungin liikelaitoksen toimialajohtajana puolestaan uskon, että erityisesti kilpailuttamisen malliasiakirjat helpottavat tulevaisuudessa arkeamme, vaikka hankinta on toki paljon muutakin kuin kilpailuttamista.”

Kaupungit ja kunnat hankkivat paljon palvelutuotantoa yksityisiltä. ”Nyt on hyvä ajankohta kehittää toimintatapoja laajemminkin, kun uudistuva hankintalaki mahdollistaa entistä paremmin innovaatiohankinnat”, Rontu muistutti Maarakennuspäivässä.

4/2015

15

16

INFRA-LEHTI

17

4/2015

MIKÄ ETTEI?

Tietä kierrätykselle!

PULMA:

RATKAISU:

Kun kasvukeskuksissa aloitetaan uusia aluerakentamishankkeita, ely-keskukselle on tehtävä ilmoitus erikseen jokaisesta yksittäisestä rakennuskohteesta, jossa aiotaan käyttää kierrätyskiviainesta kuten betonimursketta.

Byrokratia vähenisi ja kiviainesten kierrätys lisääntyisi, jos jo kaavoittaja miettisi MARAasetuksen mukaisesti, mitä kierrätysaineksia alueella saa käyttää ja millä ehdoin, ja sopisi asian kerralla ely-keskuksen kanssa.

Toimisiko tämä, Espoon kaupungininsinööri Harri Tanska?

Keneltä kysyimme?

H A R R I TA N S K A N KO T I A L B U M I

ENTÄPÄ JOS SAISIMME kaikki ymmärtämään mäsavesta ja -liejusta stabiloimalla niitä tuhkalla rakentamisen merkittävimmäksi ympäristöhai- tai muilla sopivilla teollisuuden sivutuotteilla. taksi kuljetukset, ja ryhtyisimme tekemään kaik- Saven puuttuessa voitaisiin rakenteita tehdä kemme kuljetusten minimoimiseksi? myös pelkistä sivutuotteista. Tarvittaessa rakenSilloin osaisimme ennakoida lähituleteet kevennettäisiin vaahtolasilla tai renvaisuuden hyvin ja tietäisimme missä gasrouheella.

MIELESSÄ tulevan parin, kolmen tai viidenkin Vaativimmissa rakenteissa hyödyn­I NFRA-ALAA vuoden aikana syntyy massaylijäätäisimme asfaltti- tai betonimurs­J ÄYTÄVÄ PULMA JA SIIHEN LOISTO­ mää ja missä tulemme tarvitsemaan keen lujuusominaisuuksia. AsfalRATKAISU? kiviaineksia. tissa hyödynnämme toki myös kierVINKKAA MEILLE: INFO@INFRA.FI Hyvissä ajoin suunnitellen tietäirätettyä asfalttimateriaalia. simme etukäteen, minkälaisia jakeita ja millaisia määriä saamme tai tarvitKAIKKEA TÄTÄ ON tutkittu vuosikymmesemme. Samalla etsisimme sopivat paikat väli- niä ja kokemusta on kerääntynyt. Silti puhutaan varastoinnille ja murskaukselle. Jos katu- tai tie- edelleenkin vain pilotoinnista. suunnitelma ei ole vielä valmis, välivarastot saaTässä ehdotettu ratkaisumalli olisi yksi tärkeä taisiin joustavasti luvitettua tai asemakaavan askel edetessämme kohti rakentamisen aikaisto­­teuttamiseen tähtäävänä niistä tehtäisiin vain ten kuljetusten minimointia. Tarvitsemme palilmoitus, tai ei edes sitä. jon muutakin.

Miksi asiat ovat vaikeita tai mahdottomia – ITSE RAKENTAMISEN AIKANA murskaaminen suojelemmeko jo vähän liikaakin? Virkamies voitaisiin tehdä optimaalisena ajankohtana las- ainakin haluaa suojella itseänsä ja jos jossakin kematta sitä, ehditäänkö alle 50 päivässä vai ei. on riski, niin vaivattomampaa on jättää se ottaTässä edesauttaisi hiljaiseksi ja pölyttömäksi matta. kehitetty murskausprosessi.

Aktiivisen tiedottamisen ansiosta naapurusARGH, EI, EHKÄ, KYLLÄ ton asukkaat ymmärtävät tämän kaiken positiivisena ekotekona ja kiittelisivät erinomaisesta toiminnasta.

Jos kiviaineksia ei ole saatavilla tai niiden laatu ei ole riittävän hyvä, voisimme joustavasti hyödyntää kierrätysmateriaaleja siellä, mihin ne parhaiten teknisesti sopivat. ”Toimii – tietyin reunaehdoin.”

Pengermateriaaleja voisimme jalostaa ylijää-

Harri Tanska Harri Tanska johtaa Espoon teknistä keskusta, joka vastaa katu- ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamises­ta ja ylläpidosta, kaupunki­ mittauksesta sekä pysäköin­ ninvalvonnasta. Hän valmistui TKK:sta 1995 ja on työsken­ nellyt Espoolla vuodesta 2000 geotekniikkapäällikkönä, ra­kennuttajapäällikkönä, katu­päällikkönä ja kaupungin­ insinöörinä.

Tekninen keskus ja Espoon Kau­punkitekniikka -liikelaitos yh­ distyvät 1.1.2016 alkaen Kun­tatekniikan keskukseksi. Uusi keskus vastaa myös yli­jää­mä­ maiden vastaanotosta. ”Ku­ran”­ vastaanotosta aiotaan edetä kiviaineslogistiikan hal­lit­sevaksi kiertotalouden osaa­jaksi.

18

TUHKA TULI TEILLE Seinäjoelle rakennettavan itäisen ohikulutien penkereisiin ajetaan noin 70 000 tonnia tuhkaa.

Epäluuloja on ollut, mutta lopputulokseen ollaan tyytyväisiä. Myös jätteenpolton pohjakuonien hyötykäyttöä testataan.

TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: LIIKENNEVIRASTO JA KAISA SALMINEN

HYÖTYKÄYTTÖÖN! Turvetuhkan kippausta Matalamäessä. Turvetuhkaa käytettiin Seinäjoen hankkeessa 26 107 tonnia.

INFRA-LEHTI

19

4/2015

”

Tilaajan myötämielisyys sekä yhteistyö ely-keskuksen, Liikenneviraston, materiaalitoimittajan ja pääurakoitsijan välillä oli välttämätöntä.”

T

uhkarakenteita käytettiin 1990-­luvulla lähinnä pienen mittakaavan hankkeissa. Tänä päivänä löytyy esimerkkejä myös isoista hankkeista, jopa valtatiekohteista, kuten Seinäjoella. ”Liikenneviraston tavoitteena on vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Seinäjoen itäinen ohikulkutie, Vt 19, valittiin koekohteeksi, koska ely-keskukselta tuli toive tuhkien hyötykäytöstä”, Liikenneviraston projekti-insinööri Akseli Nurmi kertoo.

Seinäjoen ohitustie on yksi monista UUMA-hankkeen koekohteista, joissa etsitään uusiomateriaaleille käyttöä maarakentamisessa. Seinäjoki–Vaasa-alueella tuhkaa tuottavat lähinnä kivihiilen, turpeen, puun ja hakkeen poltto sekä jatkossa yhä enemmän jätteen poltto. ”Seinäjoella on käytetty tuhkaa monissa eri infrakohteissa, joten se oli luontevaa tässäkin. Tuhkan käytössä on paljon potentiaalia, mutta se vaatii teknisten ja ym­­ päristöriskien hyvää tuntemusta”, Nurmi korostaa.

Yhteistä tahtotilaa vaaditaan Keskeinen syy, miksi Seinäjoen ohikulkutiehankkeessa tuhkan käyttö ei kaatunut lupabyrokratiaan, oli Aleksi Nurmen mukaan kaupungin into käyttää tuhkia.

Lupakäytännöissä vierähtää helposti vuosi, mutta Seinäjoella ympäristölupa saatiin muutamassa kuukaudessa.

Urakoitsijan näkökulmasta lupaprosessi vei valmisteluineen puolisen vuotta. Hankkeen projektipäällik­kö Sami Immonen Skanska Infrasta pitää tärkeänä myös tilaajan myötämielisyyttä. Samoin yhteistyö ely-keskuksen, Liikenneviraston, materiaalitoimittajan ja pää­ urakoitsijan välillä oli välttämätöntä. >>

20

INFRA-LEHTI

TIE SIITÄ TULEE. Reunavallien sisään ajettiin tuhkaa, joka tiivistettiin jyrällä. Kuva on Routakallion tiepenkereistä. Työstettävänä kivihiilituhkaa, jota kului yhteensä noin 40 000 tonnia.

”

Infra-alalta ei löydy samanlaista tahtoa huomioida ympäristöasioita kuin talopuolella.”

Hanke toteutettiin ST-urakkana, eli Skanska vastasi sekä suunnittelusta että toteutuksesta. ”Asioiden eteenpäin vienti vaatii yhteisen tahto­tilan.

Jos yksikin osapuoli olisi asettunut vastahan­­kaan, se olisi voinut olla esteenä järkeville käytännöille. Energia tulisi suunnata siihen, että sekä lainsäädäntö että projektihenkilöt mahdollistavat yhteistyön.”

Tavoitteet esiin jo tarjousvaiheessa Sami Immonen arvioi, ettei infra-alalta löydy vielä samanlaista tahtoa huomioida ympäristöasioita kuin talopuolella. ”Kun ympäristölupia on haettu tuhkille monia kertoja ja päätösmenettely on aina samanlainen, miksei tätäkin asiaa voitaisi hoitaa jatkossa ilmoitusmenettelyllä? Pitkät käsittelyajat rajaavat hyvienkin materiaalien käytön isoihin hankkeisiin, jos niihinkään”, hän ihmettelee.

Johtaja Kristiina Laakso Liikennevirastosta korostaa Sami Immosen tapaan, että ympäristövastuuasiat tulisi huomioida jo tarjouksen teko- tai kyselyvaiheessa. ”Liikennevirastossa tehdään parhaillaan sekä hankinta-asiakirjojen että hankkeen prosessien kehi­ tystyötä. Tämä edesauttaa sitä, että uusiomateri­­aa­ leihin liittyvät tavoitteet voidaan huomioida hankkeen suunnitteluvaiheessa”, Laakso kertoo.

Kustannustehokkuus edellytyksenä Tuhkaa ajetaan Seinäjoen ohitustiellä penkkaan yh­­ teensä noin 70 000 tonnia. Neitseellistä kiviainesta kuluu noin 2 miljoonaa tonnia, eli tuhkalla korvataan 3–3,5 prosenttia hankkeen kiviainestarpeesta. ”Tuhkan käyttö on tehokkaimmillaan, kun sitä voidaan levittää laajoja alueita tai pitkiä pätkiä. Kovin kapeille teille en tuhkaa levittäisi, koska taustatuen rakentaminen olisi suhteettoman työlästä. Kustannus-

21

4/2015

Tuhkaa tutkitaan

Tuhkasta nousee uutta liiketoimintaa Tekesin Green Growth -ohjelman Tuuli-hanke avaa uusia mahdollisuuksia tuhkan hyötykäytölle. Ekokemin koordinoimassa hankkeessa on mukana 14 yritystä ja 5 tutkimuslaitosta.

Tutkimustulokset osoittavat, että kivihiilituhka ei ole ominaisuuksiltaan kovin erilaista kuin puutuhka, jos sitä poltetaan leijupetikattilassa, mutta pölypoltossa saadaan olosuhteista riippuen täysin erilaista puutuhkaa. Tulos on ajankohtainen, sillä Helsingissä ollaan tekemässä päätöstä uuden monipolttoainevoimalan ja nykyisen pölypolton välillä.

Rinnalle on noussut viime aikoina vahvasti kolmas­kin vaihtoehto, hajasijoitettu energiatuotanto. ”Pölypolton kivihiilituhka on suosittu erityisesti asfaltin ja betonin osa-aineena. Havaitsimme, että osan pölypolton kivihiilestä voisi korvata puulla ilman merkittävää muutosta kivihiilituhkan laatuun, mutta jos poltetaan valtaosin puuta, tilanne muuttuu radikaalisti”, asiakasratkaisupäällikkö Jan Österbacka Ekokem Oyj:stä kertoo.

Kaikkien tuhkien laatua voitaisiin Tuuli-hankkeen perusteella parantaa jauhattamalla niitä 10 mikronin raekokoon. Puristuslujuutta voitaisiin kasvattaa lisäaineen avulla peräti 20-kertaiseksi.

Näin saavutettaisiin noin puolet sementin puristuslujuudesta.

Jopa maarakennukseen kelvottomista jätteistä voitaisiin saada kelvollista tuhkaa lisäämällä polt­ tolaitoksen kylkeen siilo, jolloin törkyisin hienojae saataisiin erotettua. Suurin osa raskasmetalleistakin voitaisiin poistaa tuhkasta, jos heti tulipesän jälkeen lisättäisiin syklonierottelu ja lämpötila nostettaisiin yli ­ 1 000 asteeseen.

tehokkuus palaisi jo ympäristölupamenettelyihin”, Immonen arvioi.

Liikenneviraston tilaaman väylähankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Pohjalaiselle suolle rakennetaan 18,5 kilometriä väylää. ”Alkuun oli hieman epäluuloa siitä, miten mate­riaali ja yhteistyö toimisivat, mutta lopputulos oli erinomainen. Tuhkan käyttö on tuonut meille jonkin verran myös liiketaloudellista ja logistista etua”, Immonen sanoo.

Sääherkkä materiaali Tuhka ajettiin penkereisiin, koska sopimus kielsi sen käytön varsinaisissa rakennekerroksissa. Kantavuusarvot ovat Immosen mukaan melko hyvät. Tiivistetyn tuhkan päällä voidaan ajaa täysperävaunukalustolla ilman, että renkaan jälkiä juuri näkyy.

Tuhkien levitys vei noin kaksi viikkoa.

”

Tuhkan käyttö on tuonut meille jonkin verran liiketaloudellista ja logistista etua.”

”Uusiomateriaalin laatukelpoisuus ja riskit pitää tuntea etukäteen. Etenkin rankkasateisiin on varauduttava tiivistämällä rakennetta jatkuvasti. Tuhkaa ei voi käyttää pakkasella ja eri tuhkalajit on erotettava toisistaan moreenilla, suojakankaalla tai muuten lupaehtojen mukaisesti”, Immonen korostaa.

Hän arvioi, että kivihiilituhkaa oli helpompi levittää kuin vedelle herkempää turvetuhkaa. ”Mikäli vesisateelta vältytään, niin tuhka kuin tuhka levittyy hyvin. Uusiomateriaali levitetään kerroksittain ja salaojitus on mietittävä tarkasti, jotta rakenteet pysyvät kuivina”, kertoo kokemuksistaan paikallinen INFRA ry:n jäsenyrittäjä Tapani Rinta Maansiirto Veljekset Rinta Oy:stä.

Uraauurtavaa kokeilua kuonalla Myös jätteenpolton kuonaa voidaan hyödyntää luonnonkiviaineksen korvikkeena. Ilmajoen puolella Suo- >>

22

INFRA-LEHTI

VALMISTA. Tuliterä pohjalaissuolle vedetty tie lokakuussa 2015. ”Ekotien” rakentaminen edellytti tilaajalta, toteuttajilta ja viranomaisilta yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä tavoitteita.

TUHKAISIA TYÖMAITA TIEDOSSA. Liikennevirasto aikoo vähentää luonnonvarojen käyttöä tuhkaa hyödyntämällä, projekti-insinööri Akseli Nurmi lupaa.

”

Jätteenpoltto yleistyy, mutta iso osa kuo­nasta päätyy kaatopaikalle.

Ensi vuonna jätteenpoltosta syntyy arviolta 300 000 tonnia kuonaa.”

men Erityisjäte Oy kehittää yhteistyössä Lakeuden Etappi Oy:n kanssa kuonasta kivimurskeen korviketta.

Sen käyttöä on testattu Lakeuden Etapin koekentällä ja Seinäjoen ohikulkutiehankkeessa. ”Jätteenpoltto yleistyy Suomessa, mutta iso osa kuonasta päätyy läjitettäväksi kaatopaikalle tai kaatopaikkarakenteisiin. Ensi vuonna jätteenpoltosta syntyy arviolta 300 000 tonnia kuonaa”, Suomen Erityisjätteen Annika Sormunen arvioi. ”Olisi erityisen tärkeää selvittää, miten materiaali pitää käsitellä, jotta arvokkaat metallit saadaan talteen ja miten erityisesti mineraaliainesta, jota on noin 80 prosenttia pohjakuonan määrästä, voitaisiin hyödyntää erilaisissa sovelluskohteissa”, aihetta väitöstyössään tutkiva Sormunen painottaa.

Ei kantavaan kerrokseen Seinäjoen hankkeessa murskemaisen kuonan käyttö rajoitettiin kevyen liikenteen väylien jakaviin kerroksiin, koska materiaali tuppasi Sami Immosen mukaan hienontumaan jonkin verran mekaanisissa testeissä.

Lopulliset kantavuustavoitteet saavutettiin muutama kuukausi rakentamisen jälkeen. ”Kantavuus- ja tiiviysmittausten perusteella on to­­ dettu, että kuona soveltuu sekä suodatin- että jakavaan kerrokseen. Kantavassa kerroksessa ei kuitenkaan

päästä vaadittuihin kantavuuksiin”, Annika Sormunen kertoo. ”Materiaaleista mahdollisesti liukenevien haittaaineiden pitoisuuksia seurataan tiiviisti useamman vuoden ajan ympäristöluvassa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.”

Teollisuuden uusiomateriaalit Suomessa

• • •

Uusiomateriaaleja syntyy teollisuudessa noin 16 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä neljännes on tuhkaa, kuonaa ja betonimursketta, loput kaivosteollisuuden sivukiveä.

Hyödyntämiskelpoista uusiomateriaalia arvioidaan olevan 4–5 miljoonaa tonnia, josta on hyödynnetty viime vuosina noin 2 miljoonaa tonnia.

Infran rakentamiseen ja kunnossapitoon soveltuvat muun muassa tuhkat, kuonat, kuitusavi, betonimurske, kipsit, rikastushiekka, lasi ja rengasrouhe. Ne käyvät side- tai seosaineeksi tai sellaisenaan erilaisiin tuki-, suoja- ja tiivisterakenteisiin.

Anu Ginström Lisätietoa: Uusiomaarakentaminen.fi

23

4/2015

HERÄTYS! Infra-ala ei ole herännyt ottamaan ympäristöstä vastuuta samalla tavalla kuin talopuoli, vaikka ala kuluttaa paljon raaka-ainetta, Sami Immonen sanoo.

Kierrätettykin kelpaa kiviaineshuoltoon

Uusiomateriaalien käytössä on kasvunvaraa Uusiomateriaali korvaa neitseellisiä kiviaineksia rakentamisessa. Esteenä ovat asenteet ja lainsäädäntö, infraurakoitsi­ ­joita edustavassa INFRA ry:ssä pohditaan.

Luonnon kiviaineksia käytetään Suomessa noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa. Uusiomateriaaleista infrarakentamisessa on käytetty lähinnä purkubetonimursketta ja vähän tiiltä. Niillä on katettu noin prosentti kiviainestarpeesta. ”Tilaajat ovat suhtautuneet kier­­rätysmateriaaleihin nihkeästi.

Tuhkia taas on käytetty todella vähän, koska niiden ympäristökelpoisuus ei ole yksiselitteistä eikä

rakentamiseen ole ollut tarvittavaa ohjeistusta”, INFRA ry:n ympäristöjohtaja Eija Ehrukainen sanoo.

Kiviaineshuolto perustuukin lä­­ hinnä neitseellisiin kiviaineksiin.

Tuhkasta, ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista, jätteistä ja lievästi pilaantuneista maista saadaan kyllä käyttökelpoisia raakaaineita, mutta kierrätyksen es­­ teenä ovat asenteet, lainsäädäntö ja ehkä osaaminenkin. ”Jos ymmärrettäisiin edes se, että uusiomateriaalin käyttö vaatii aina ilmoituksen ja laajempi käyttö myös ympäristöluvan, oltaisiin jo pitkällä”, Eija Ehrukainen muistuttaa.

Lupabyrokratia, naapurien kuulemiset ja etenkin valitukset aiheuttavat urakoitsijoille päänvaivaa.

Kuntienkin vaatimukset vaihtelevat, ympäristöhallinnon sisällä ei ole yhtenäisiä ohjeita ja lakipykäliä tulkitaan monella tapaa.

Tarkkoja tilastoja uusiomateriaalien käytöstä on lähinnä Helsingin kaupungilla, joka on hyödyntänyt omia ylijäämämaita massiivisesti viime vuosina. ”Maamassojen kierrätys edellyttää väliaikaisia läjitysalueita.

Yksityisiä urakoitsijoita ei saa unohtaa tässä keskustelussa.”

Kuljettelu on pahinta ”Järkevintä olisi saada käyttöön

rakennettavilla alueilla jo olevat maamassat ja purkujätteet ilman turhaa kuljettelua, byrokratiaa ja pompottelua”, johtaja Eija Ehrukainen korostaa vielä. ”Rakennamme energiatehokkaita taloja ja olemme niistä yl­­ peitä, mutta vaikenemme siitä, miten paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy rakentamisen aikana, kun kuljettelemme painavia aineksia edestakaisin”, hän ihmettelee. ”Kuljettelu aiheuttaa rakentamisen hiilidioksidipiikin ja nostaa sen hintaa etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa laadukkaita luonnonkiviainesvarantoja ei ole enää saatavilla.”

Anu Ginström

24

INFRA-LEHTI

KESTÄVYYS­ HAASTE Kiviainesta tarvitaan käytännössä kaikessa rakentamisessa. Sen käyttöön liittyy useita ympäristökysymyksiä, joista moni on vielä vailla kestävää ratkaisua. Nyt on aika ottaa kehitysloikka kohti alan resurssitehokkuutta.

TEKSTI: SAARA KERTTULA, KUVAT: SANTERI JUSSLIN

KESTÄVÄ KEHITYS, energiatehokkuus, ympäristöosaaminen, elinkaariajattelu.

Näistä puhutaan myös rakennusalalla, ja kuluttajatkin osaavat jo kysyä passiivitalojen perään. Rakennuksen elinkaaren alkupäässä, rakennusvaiheessa, riittää kuitenkin vielä tekemistä ekotehokkuuden saavuttamiseksi.

Otetaan esimerkiksi luonnonsora. ”Luonnonsora on korkean jalostusasteen tuote, jalostuksen vain on tehnyt jääkausi. Sen pyöristyneisyys, pintarakenne ja muut ominaisuudet tekevät siitä erinomaisen raaka-aineen esimerkiksi betonin valmistukseen. Sitä on myös edullista käyttää betonin raakaaineena”, Hämeen liiton projektipäällikkö Harriet Lonka kuvailee.

Luonnonsoran käyttö on suhteellisen helppoa, sillä sitä on valmiina saatavilla monesta paikasta. Kovin kestävää sen käyttö ei kuitenkaan ole. Sitä voidaan joutua kuljettamaan pitkiä matkoja, mikä aiheuttaa sekä päästöjä että kustannuksia. Luonnonsoraa ei myöskään riitä loputtomiin. ”Pääkaupunkiseudulle sora kuljetetaan pääosin Hämeestä. Jos kulutus säilyy nykytasolla, luonnonsoraa riittää 25 vuodeksi”, Lonka toteaa.

Luonnonsoraan kiteytyy Longan mielestä yksi kiviainesalan ydinkysymyksistä: ”Alan kehittämishaaste on, että pitäisi siirtyä alhaisen jalostusarvon tuotteista ja kuljetustoiminnasta korkeamman jalostusasteen tuotantoon ja jopa viennin suuntaan.”

Teema on esillä työ- ja elinkeinoministeriön raportissa, jossa on kartoitettu kiviaines- ja luonnonkivi­ teollisuuden kehitysnäkymiä. Tuore raportti liittyy esiselvitystyöhön, jota Lonka on ollut tekemässä.

Resurssitehokas kiviaineshuolto -esiselvityksessä ovat mukana Etelä-Suomen maakuntaliitot, INFRA ry,

”

Pääkaupunkiseudulle sora kuljetetaan pääosin Hämeestä.

Jos kulutus säilyy nykytasolla, luonnonsoraa riittää 25 vuodeksi.”

Aalto-yliopisto ja laaja joukko sidosryhmätoimijoita. ”Lähtökohtana oli se tosiasia, että Suomessa ei ole kokonaisvaltaista ymmärrystä kiviaineshuollon prosessista”, Lonka tiivistää.

Suunnittelulla säästöä Jos kiviaineshuoltoa ei oteta huomioon jo suunnitteluvaiheessa, on edessä todennäköisesti paljon kiviaineksen kuljettamista rakennuspaikalle tai toisin päin; kaivetun maa-aineksen kuljettamista muualle.

Isojen maa-ainesmäärien kuljettaminen tarkoittaa isoja kustannuksia ja isoja päästöjä. ”Länsimetro on hyvä esimerkki: Ensimmäisen vaiheen louhinta tehtiin samaan aikaan kun Helsingin Jätkäsaarta rakennettiin, joten louhe saatiin valtaosin vietyä sinne. Toisessa vaiheessa louhetta on eräässä esimerkkitapauksessa jouduttu kuljettamaan 17 000 kuutiometriä 37 eri paikkaan”, Lonka kertoo.

Esimerkki kuvaa hyvin, miten suunnittelulla ja ennakoinnilla voidaan välttää sekä kustannuksia että päästöjä.

Ennakointia voidaan toteuttaa niin kaavatasolla te­­ kemällä aluevaraukset kiviaineksen välivarastointia ja kierrättämistä varten kuin kehittämällä liiketoimintamalleja ja kiviaineshuollon innovaatioita.

Kokeiluhanke käynnistyy Kiviaineksen kuljetusmatkoihin kiinnitetään huomiota myös kehityshankkeessa, jota valmistellaan nyt tehdyn esiselvitystyön pohjalta. Hankkeessa on tarkoitus ottaa käyttöön 0-kiviainesrakentamisen konsepti, jolla minimoidaan sekä neitseellisen että ylijäämäaineksen kuljetusmatkoja. ”Kokeiluhankkeen ydintavoite on aktivoida yrityksiä mukaan kehitystoimintaan”, Lonka kertoo. >>

25

4/2015

TIETO LISÄÄ KIERRÄTYSTÄ.

Resurssitehokkuuden kehittämiseksi on olennaista selvittää, mihin luonnonkiviainesta tarvitaan, mitä materiaaleilta vaaditaan ja mitä on tarjolla. ”On tiedettävä, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja jos ne eivät kohtaa, miten se on ratkaistavissa”, Harriet Lonka sanoo.

Jalostusaste ja vienti nousuun Kiviainesteollisuus kehittyy kolmella stepillä: 1. Otetaan käyttöön yhden luukun periaate kivialan lupamenettelyn ja valvonnan sujuvoittamiseksi.

2. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä tilaajia. Julkisia hankintoja kehittämällä voidaan edistää uusien innovaatio- ja palvelualustojen kehittymistä.

3. Pk-yritykset voivat panostaa tuotekehitykseen vain rajallisesti. Yritysten pitäisi lisätä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Myös Pk-yritysten tulee voida osallistua tutkimushankkeisiin.

Lähde: TEM-raportti kiviainesalan näkymistä ­ (bit.ly/1SnyYg1)

26

INFRA-LEHTI

”Länsimetron toisessa vaiheessa louhetta jouduttiin eräässä esimerkkitapauksessa kuljettamaan 17 000 kuutiometriä 37 eri paikkaan.”

Osana kokonaisuutta valmistellaan Tekes-hanketta, jossa oikeasti toteutuksessa olevan aluerakennushankkeen yhteydessä pilotoidaan kiviaineshuollon toimintamallia ja sen vaatimia teknologiaratkaisuja.

Kokeiluhanke edistää kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta, sujuvoittaa kiviaineshuollon ja rakentamisen prosesseja, edistää kestävää luonnonvarataloutta sekä vähentää huomattavasti luonnonsoran käyttöä.

Yhtenä oleellisena osana hanketta sovelletaan niin sanottua Äänekosken mallia, jossa uudistetaan kunnallisia toimintatapoja ja tuodaan jo kaavoitus- ja suunnitteluvaiheesta lähtien viranomaiset yhteen ohjaamaan kiviaineksen hankintaa, käyttöä ja kierrätystä.

Mallin tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa kaavoitusta ja lupaprosesseja, järkevöittää jätemääritelmiä, kehittää hankintakäytäntöjä, puolittaa kuljetusmatkat, sparrata luvituksen ja valvonnan yhteistyötä sekä kehittää digitaalisia palveluita koko ketjuun.

Vaikka alalla on vielä paljon tekemistä ja kehitettävää, Lonka uskoo, että tahtotila on nyt olemassa.

Asia on tunnistettu myös valtion tasolla: Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kiertotalous on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Kiviaineshuollon ja rakentamisen kokeiluhanke tukee hallituksen tavoitteen toteutumista.

Osaamista vaikka vientiin Sekä kokeiluhanke että työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportti nostavat esiin teknisen kehitystyön tarpeen kiviainesalalla. Esimerkiksi luonnonsora on mahdollista korvata kallioaineksella, mutta murskausteknologiaa pitää vielä kehittää. Betonituotannossa luonnonsorasta luopuminen edellyttää materiaaliinnovaatioita. ”Ruotsissa tätä on jo kokeiltu ja todettu, että betonikiviainekset voidaan valmistaa kokonaan kalliokiviaineksesta. Jos kaikki hienoimmatkin jakeet on mahdollista saada kiinni ja talteen, se on myös osa pölynhallintaa”, Lonka kertoo.

Lonka näkee alalla mahdollisuuksia nimenomaan konseptoinnin ja osaamisen viennissä. Suomea pidetään korkean teknologian osaamisen maana, joten nyt olisi hyvä tilaisuus antaa näyttöjä teknologiaosaamisesta tällä alalla.

Kalliokiviainekseen siirtyminen on Longan mukaan luonnollinen kehityssuunta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kalliokiviaineksen osuus on jo reilusti yli puolet käytetystä kiviaineksesta. Kun asenteetkin tuntuvat kulkevan samaan suuntaan, ovat lähtökohdat kehitystyölle hyvät. ”Nyt olisi hyvä aika ottaa tästä hyöty irti aktiivisen kehitysloikan avulla.”

”

Alhaisen jalostusarvon tuotteista ja kuljetustoiminnasta pitäisi siirtyä korkeamman jalostusasteen tuotantoon ja jopa vientiin.”

Alan näkymät

Toimialaraportti uskoo kasvuun ja vientiin Kiviainesteollisuudessa toimii Suomessa yli 400 yritystä. Kymmenen suurinta yritystä kattaa 75 prosenttia tuotannosta. Pitkien etäisyyksien takia pienet yritykset ovat paikallisesti hyvin tärkeitä.

Ala työllistää 1 800 henkilöä, ja tuotannon vuotuinen liikevaihto on 550 miljoonaa euroa.

Suomen maaperä ja ilmasto edellyttävät suurta määrää kivi-

aineksia teiden, rautateiden ja rakennusten perustuksiin. Ulkomaille kiviaineksia viedään vähän.

Nykyisillä käyttömäärillä kiviainekset riittävät 15–25 vuodeksi voimassaolevien lupien perusteella. Varannot eivät ole jakaantuneet tasaisesti eivätkä parhaalla mahdollisella tavalla käyttökohteisiin nähden.

Suurten asutuskeskusten läheisyydessä on pulaa hyvälaatuisesta

luonnonsorasta. Luonnonsoran ja -hie­­­kan käyttö on vähentynyt ja kalliokiviaineksen tuotanto on kasvanut.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei usein ole mahdollisuuksia investoida jatkojalostuksen, palvelukonseptien ja teknologian kehittämiseen tai viennin edistämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lokakuun lopussa julkaisemassa toimialaraportissa tode-

taankin, että yhteistyötä on syytä tiivistää. Liiketoimintamalleja ja palvelujärjestelmiä on parannettava ja tutkimusta lisättävä. Jalostusasteen nosto ja viennin kasvu on mahdollista.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportti Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuden kehitysnäkymät on luettavissa osoitteessa bit.ly/1SnyYg1

4/2015

27

28

INFRA-LEHTI

NETIN HYÖTYPALVELUT

KIVIAINESTIETO kaikkien saataville

Maa-aineslupiin ja kiviainesvarantoihin liittyvät uudet rajapintapalvelut ja paikkatietoaineistot lisäävät tietoa maa-ainesten ottamisesta.

TEKSTI: JARI RINTALA, KUVAT: GTK JA SYKE

”

Asiakas saa tiedot halutessaan suoraan paikkatietosovelluksiinsa.”

KIVIAINESVARANTO- JA MAA-AINESLUPATIETOJA on ollut julkisesti jakelussa vuodesta 2008 alkaen Geologian tutkimuskeskus GTK:n Kitti-kiviainestilinpitopalvelussa.

Jatkossa Kitti-palvelun korvaavat GTK:n tuottama kiviainesvarantojen rajapintapalvelu ja SYKEn tuottama maa-ainesten ottolupien rajapintapalvelu.

Uudistusten myötä asiakas saa ajantasatiedot kiviainesvarannoista ja ottoluvista halutessaan suoraan omiin paikkatietosovelluksiinsa muiden aineistojensa yhteyteen.

Palveluun on yhdistetty muitakin tärkeitä tietovarantoja, kuten geologisesti arvokkaat alueet ja pohjavesialueet. Samoja tietoja voi tarkastella myös SYKEn nettisivujen karttapalvelussa.

Palvelun lupatiedot ovat tuoreita – tavoitteena on, että ne päivittyvät kerran viikossa.

Kiviainesten ottotoiminnan harjoittajilta toivotaan palautetta, jos he havaitsevat virheitä esimerkiksi lupapisteiden sijainneissa. Jatkossa lupa-alue on tarkoitus esittää aluerajauksena, jotta saataisiin realistisempi kuva ottotoiminnan laajuudesta ja vaikutuksista alueen maankäyttöön.

Voimassa 6 000 lupaa Maa-aineslain mukaisesti maa-ainesten ottamiseen tarvitaan lupa. Toiminnanharjoittajien tulee lisäksi vuosittain ilmoittaa otetun kiviaineksen määrää ja laatua koskevat tiedot.

Ely-keskukset ja SYKE ylläpitävät tietoa voimassa olevista ja päättyneistä ottoluvista sekä vuosittain otettujen maa-ainesten määristä. Vuodesta 1982 alkaen tallessa on noin 36 000 lupatietoa. Ottamisilmoituksia on kerätty vuodesta 1999, ja niitä on tullut vuosittain 3 000–4 000 kappaletta.

Ottamislupia myönnetään 600–800 vuosittain ja niitä on tällä hetkellä voimassa noin 6 000. Ne mahdollistavat lähes 1 070 miljoonan kiintokuution ottamisen. Luvat ovat määräaikaisia ja ne ovat voimassa keskimäärin kymmenen vuotta.

Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat rakentamisen määrään ja siten myös kiviainesten ottomääriin. Kymmenen viime vuoden aikana kiviainesten vuotuiset käyttömäärät ovat olleet 80–120 miljoonaa tonnia.

Vaikka taloustilanne on heikko, kiviaineksia otetaan rakentamiseen tälläkin hetkellä kymmeniä miljoonia kuutioita vuosittain.

29

4/2015

MAA-AINESTEN OTTOLUVAT JA KIVIAINESVARANNOT KARTTAPALVELUSSA: http://arcg.is/1hqdvW7

Uusia seurantakeinoja

SAMAT TIEDOT PAIKKATIETORAJAPINNOISTA: http://bit.ly/1GyLAzG (LUVAT) http://bit.ly/1RDshW3 (VARANNOT)

YRITTÄJÄ, ILMOITA OTTAMASI KIVIAI­N EK­ SETSÄH­K ÖISELLÄ NETTI­­LO­M AK­K EELLA: http://bit. ly/1WjNZoS

Laserkeilaus parantaa valvontaa Kiviainesten ottamisen seurannan ja ­tautui käyttökelpoiseksi menetelvalvonnan tehostamiseksi on testattu mäksi ottamisen seurantaan. Mit­­uusia kaukokartoitusmenetelmiä ­­­­tausten ja laskennan tarkkuus oli kuten laserkeilausta. hyvä erityisesti avoimilla ottoalueil­ Maanmittauslaitos (MML) aloitti ­la. Haasteena on mittausten toistavuonna 2008 järjestelmälliset laser- minen sopivin väliajoin. keilaukset maanpinnan tarkan korMML:n lentokoneesta tekemiä keusmallin tuottamiseksi. GTK ja SYKE laserkeilausmittauksia voidaan täyvertasivat Salon alueella vuosina dentää käyttämällä laserkeilausta 2006 ja 2007 tehtyjen pilottilaserkei- maan pinnalla. lausten ja 2011 samalla alueella tehMML:n lisäksi laserkeilausmittauktyjen mittausten eroja. Tulosten sia tekevät muun muassa metsäala perusteella laskettiin maa- ja ja kunnat, joten sopivalla yhteiskiviainesalueilla tapahtutyöllä saman alueen toistunutta maa-ainesten vien mittausten hyödynSEURANNASSA. ottoa ja läjitystä. täminen lienee entistä Esimerkki maanpinnan korkeuden muutoksista Eriaikaisten laserhelpompaa ja kustanmaa-ainesten ottamisalukeilausmittausten tu­­ nustehokkaampaa. eella. Muutosten perusteella voidaan laskea losten vertailu osoit­ Olli Sallasmaa

VAIHTOEHTOJA. SYKEn maa-ainestenottolupatietoja ja GTK:n kiviainesvarantotietoja voi tarkastella erillisessä karttapalvelussa (kuvassa) tai käyttää rajapintapalveluna omissa paikkatie­ tosovelluksissa.

(Kartta ©MML)

alueelta otettujen massojen tilavuus.

v. 2007

Kalliokiviainekset suosiossa Ajantasaisilla maa-aineslupa- ja kiviainesvarantotiedoilla on suuri merkitys maa-ainesten ottajille. Hyvin toimivat tietojärjestelmät helpottavat muun muassa uusien ottamisalueiden sijoittamista.

Pääosa maa-ainesten ottamisluvista on myönnetty kiviainesten eli soran, hiekan ja kalliokiviaineksen ottamiseen.

Maa-aineslain mukainen ottamistoiminta keskittyy yhä enemmän kalliokiviainesten hyödyntämiseen.

Niiden osuus on jo noin puolet kiviainesten kokonaisotosta. Kalliokiviaineksia otetaan etenkin Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja yleensäkin rannikkoalueella, jossa hyödynnettävissä olevia soravaroja on vähän.

Noin kolmasosassa Suomen kuntia lupia myönnetään hyvin harvoin, korkeintaan yksi vuodessa. Enimmillään kunnissa myönnetään useita kymmeniä maaaineslupia vuodessa.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija SYKEn vesikeskuksessa.

Lisätiedot: jari.rintala@ymparisto.fi ja mikko.eklund@ gtk.fi.

Muutos 2007–2011

v. 2011

30

INFRA-LEHTI

31

4/2015

MIKÄ VEHJE? TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVA: LAITEVALMISTAJA

VIHJEET

AI LEUKA PUTOAA? No kun Tiihosen Jare teki LA:ssa levyä, hän varmaankin pulahti tauol­l a tästä uimaaltaaseen..?

3 pistettä Tämä on lisälaite kiviainestuotannossa käytettävään koneeseen, jolla on ehkä hieman väkivaltainen nimi.

2 pistettä Infra-lehden juttuja lukiessa leuka voi joskus pudota hämmästyksestä, mutta ei koskaan tärkeissä työtehtävissä! Kun tämä laite on asetettu kam­mioon oikein, se tukee leuat paikoilleen niin, etteivät ne pää­­se putoamaan, vaikka yläpuoliset kiinnitysosat oli­­si irrotettu.

TOISAALTA… Laite on keveää alumiinia. Tänä päivänä poppari kuin poppari on salil eka, salil vika, mutta näin kevyttä juttua siirrellessä ei haba pullistu. Järkevä materiaalivalinta viittaa teollisuuskäyttöön.

1 pistettä Tämä vehje parantaa leukamurskaimen huoltajan työturvallisuutta.

TARKASTI. Vehje koostuu nostokahvoista, tukevasta työskentelytasosta ja siihen liitetystä säätömekanismista, jolla vekotin voidaan sovittaa juuri halutulle korkeudelle.

Oikea vastaus: Kuvassa on Metson kehittämä huoltotaso leukamurskainten kulutusosien vaihtotyöhön. Uutuus on saatavilla kaikkiin Metson C-sarjan leukamurskaimiin, sekä yksiettä kaksiosaisille leuoille. Kuvioitu alumiinitaso on tukeva, estää liukastumiset ja sulkee kidan tiiviisti, jolloin mahdollisuus horjahtamisiin tai jalan kiilautumiseen leukojen väliin estyy.

Pienellä investoinnilla työturvallisuus paranee olennaisesti.

MITÄ VEHJETTÄ ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ KUVAEHDOTUS: INFO@INFRA.FI! JULKAISTU KUVA PALKITAAN.

32

INFRA-LEHTI

MUN INFRA

ISO MAALEIKKAUS. Siirrettäviä maamassoja Kankaalla riittää: alueen katujen ja tonttien tuleva korkeustaso on jopa 10 metriä alkuperäistä maanpintaa alempana.

TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA. Kankaan vanha paperitehdas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke.

Vuonna 2040 siellä kaavaillaan asuvan 5 000 ja työskentelevän noin 2 100 ihmistä.

KAUPUNKILAINEN. Kaupunginvaltuutettuna Kirsi Knuuttila pääsee seuraamaan kaupungin kehittymistä näköalapaikoilta.

33

4/2015

MAAN YSTÄVÄ Biotalousasiantuntija Kirsi Knuuttila liputtaa resurssiviisaan maansiirron puolesta.

Oivan näköalapaikan maarakennustoimintaan tarjoaa jatkuvasti kasvava kotikaupunki Jyväskylä.

TEKSTI: ELINA MANNINEN, KUVAT: NINA HUISMAN

”MAARAKENNUS EI OLLUT minulle kovinkaan tuttu toimiala ennestään. Tutustuin siihen Resurssivirrat haltuun -hankkeessa, jossa testattiin erilaisia toimintamalleja resurssiviisauden edistämiseksi. Hanke kesti reilun vuoden, ja mukana olivat Turun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut sekä Lahden kaupunki.

Meillä Jyvässeudulla rakennetaan tällä hetkellä to­­ della paljon, ja maansiirtotoimintaa on runsaasti.

Myös Jyväskylän kaupunki on kiinnostunut maansiirron kehittämisestä. Se on muun muassa kehittänyt Massainfo-paikkatietotyökalua. Niin ikään yhteistyötä alueen julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken on koettu tarpeelliseksi tiivistää.

KUN HANKIN KIVIAINESHUOLLON taustatietoja, yllätyin siitä, kuinka paljon maa-ainesta Suomessa vuosittain kulutetaan – yksi kuorma-autollinen asukasta kohti pelkästään julkisessa rakentamisessa!

Suomessa ei ajatella, että luonnosta peräisin olevasta neitseellisestä materiaalista tulisi pulaa, koska meillä on tätä maata niin valtavasti.

Joka tapauksessa, kun kallio tai soraharju on kerran käytetty, sitä ei saada enää takaisin.

Minulle resurssiviisaus merkitsee kokonaisvaltaista ympäristönäkökulmaa asioihin. Sitä, että käytetään vähemmän sellaisia resursseja, joiden hankinta rasittaa luontoa. Kierrätetään olemassa olevia materiaaleja, tai tehdään sellaisista aineksista, jotka kuormittavat mahdollisimman vähän. Resurssiviisauteen kuuluu myös se, että ihmisten pitää voida hyvin: voidaan tehdä asiat toisin, kestävämmin, mutta ei niin, että elä­­­­­­mänlaatumme heikkenee.

RESURSSIVIRRAT HALTUUN -HANKKEEN alussa kartoitimme alan lainsäädäntöön ja toimintatapoihin liittyviä haasteita. Ajattelimme, että kannattaa pyrkiä vaikuttamaan erityisesti toimintatapoihin, koska lainsää­ däntö on niin pitkissä kantimissa.

Esimerkiksi maamassahankinnat rajataan usein niin, ettei kierrätettävää materiaalia voi käyttää. Vaikka

joidenkin toisten ainesten ominaisuudet olisivat aivan samanlaiset, vastaavaa tuotetta ei saa käyttää.

Apteekissa asiakkaalle voidaan myydä saman ominaisuuden omaava lääke, mutta tällä alalla mikä vain ibuprofeeni ei käy!

Yritimme päästä jujulle siitä, miten kannustaa tilaajia vaatimaan kierrätys- ja uusiomateriaaleja. Koska kyllähän se tilaaja on siellä ytimessä, toimittaja voi toimittaa vain sitä materiaalia, jota tilaaja tilaa. Hyvät hankintakäytänteet pitäisi myös tehdä näkyväksi.

Alaan liittyvää laintulkintaa tulisi samantapaisissa ympäristöissä yhtenäistää. Kuopiossa viranomaiset voivat tulkita samaa lakia eri tavoin kuin Jyväskylässä tai Helsingissä. Toisaalla joku asia katsotaan isoksi ympäristöriskiksi, toisaalla siitä ei niin piitata.

Tarkoituksenmukaisuusharkintaakin kaivataan.

Pienessä kunnassa, josta on pitkät etäisyydet laillisille maankaatopaikoille, voidaan vaatia kuljettamaan puhdastakin maata tolkuttoman kauaksi. Ei tunnisteta sitä, miksi laki on olemassa.

Yllätyin siitä, kuinka paljon maa-ainesta vuosittain kulutetaan – kuormaautollinen per asukas pelkästään julkisessa rakentamisessa!”

YRITTÄJÄNÄKÖKULMASTA ESIIN NOUSI monia tarpeita, kuten ’yhden luukun periaate’.

Tämä toimiala on melkoinen hallintohimmeli.

Samalla alueella saattaa olla useita eri lupaviranomaisia, esimerkiksi ely-viranomaiset ja kunnan ympäristöviranomaiset, jotka puhuvat toistensa yli. Vaikka toiselta olisi tullut lupa, toinen saattaa sanoa että ei käy.

Näin maallikonkin näkökulmasta se on aivan sietämätöntä. Kyllä viranomaisen ratkaisuun pitäisi voida luottaa! Onhan se ahdistavaa oman liiketoiminnan kannalta, jos päätöksenteko on tempoilevaa. Tässä puhutaan kuitenkin niukkakatteisesta, investointivaltaisesta alasta. Ei ole varaa tehdä kovin monia virheliikkeitä, tai kannattavuus menee kokonaan.

Minusta maarakennusalan toimijoiden olisikin tärkeää tehdä entistä avoimempaa edunvalvontaa: mennä kertomaan viranomaisille arkipäivän ongelmista. Siellä viranomaispäässä ei aina tiedosteta, miksi joku asia on niin vaikea.

>>

”

34

INFRA-LEHTI

KESTÄVÄSTI. Kankaalla noudatetaan ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtääviä periaatteita niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin alueen palvelujen suunnittelussa.

”

Tämä on melkoinen hallintohimmeli.

Lupaviranomaisia voi olla useita; toiselta tulee lupa, toinen sanoo ei käy.”

Tämän vuoksi Resurssivirrat haltuun -hankkeessa perustettu Keski-Suomen maarakennusalan yhteistyöryhmä on hyvä homma. Siellä keskustellaan epämuodollisesti viranomaisten ja yritysten kesken. ­Maa­­rakennusalan yrittäjien kannattaisi olla mukana enemmän­kin, jotta yrityksille tulisi lisää kasvoja pää­ ­tök­­sentekopäähän. Ihmisen psykologia on sellainen, että on vaikeampaa ohittaa sen tarpeita, jonka kasvokkain kohtaa.

OLEN MYÖS KAUPUNGINVALTUUTETTU. Toimin kaupunkirakennelautakunnassa, ja kaupunkikehitys on lähellä sydäntä.

Keskellä Jyväskylää sijaitseva Kankaan vanhan paperitehtaan alue on minusta erityisen inspiroiva paikka.

Sinne rakennetaan lähivuosina aivan uudenlainen kaupunkiympäristö, jossa toimitaan entistä resurssiviisaammin ja yhteisöllisemmin.

Kankaalla pyritään käyttämään kaikki mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi parkkipaikat on laskennallisesti optimoitu niin, että kun asukkaat lähtevät autolla päiväksi töihin, paikoille tulee Kankaalla työssäkäyviä ihmisiä.

Perinteinen 60-luvun kaupunkisuunnittelu oli sitä, että kaikki toiminnot – asuminen, kauppa, teollisuus, virkistys – eriytettiin. Kangas pistää nämä kaikki yhteen. Sinne yritetään luoda mahdollisimman paljon vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken, niin että syntyisi kipinää ja uusia mahdollisuuksia.

ALUEEN MAANSIIRTOTYÖT OVAT valtavia. Kangas on asettanut kaupungille isot paineet löytää ylijäämämaille sijoituspaikkoja. Kankaan maamassoista on

rakennettu muun muassa meluvalleja maanteiden varsille ja niitä on käytetty Laajavuoren hiihtokeskuksen latujen kehittämiseen.

Jyväskylän kaupunkiympäristö on ahdas paikka.

Täältä viedään kymmenien kilometrien päähän sellaistakin maa-ainesta, joka ei ole mitenkään haitallista. Olisi parempi jättää se lähemmäksi. Kaikki voittaisivat, maamassojen vastaanottaja ja kuljettaja. Parhaassa tapauksessa maita voisi kierrättääkin.

Kaupungin tarve Massainfo-työkalulle tunnistettiin jo kauan sitten. Työkalu helpottaisi maamassojen siirtelyn koordinointia, ja säästöpotentiaali pelkästään kaupungin omilla työmailla on suuri. Valtaosa kaupungin maanläjitystoiminnan kuluistahan tulee kuljetuksista.

Vaikka Massainfo ei ole vielä toteutunut, investointi on nyt pistetty kaupungin budjettiin. Uskon, että järjestelmä toteutetaan jossain muodossa pian.

RESURSSIVIISAUDESTA PUHUTAAN näinä aikoina monissa oppilaitoksissa. Toivon opiskelijoidemme tiedostavan, että oman yrityksen materiaali- ja energiavirtojen sekä ihmisten työajan hyvällä ohjauksella voi olla merkittävä vaikutus myös yrityksen kannattavuuteen.

Se ei ole viherpiiperrystä, vaan kannattavan liiketoiminnan perusta.”

Kirsi Knuuttila, 46, on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskentelevä ympäristöalan diplomi-insinööri. Vuosina 2013–2014 hän koordinoi Sitran rahoittamaa Resurssivirrat haltuun -hanketta Jyväskylän ammattikorkeakoulun osalta.

35

4/2015

AJANKUVA

Stop kivi­ainesten otto!

Suomessa talojen ja väylien rakentamiseen kuluu tonneittain Maan kamaran kiveä, turhaan! Pystymme kai parempaan.

TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN ETURIVIN KUVITTAJAT PIIRTÄVÄT RATKAISUN AIKAMME INFRA­H AASTEISIIN.

ILJA KARSIKAS on helsinkiläinen vi­­ suaa­linen suunnittelija. Hän on kuvittanut mm. postimerkkejä ja visuaalisia ilmeitä. Nyt hän työskentelee kuosisuunnittelun ja lasten kuvakirjasarjan parissa. ”Tulevaisuuden kiviaines tuodaan tietysti Marsista – nanoköyden avulla!”, Karsikas visioi.

36

INFRA-LEHTI

4/2015

LÄHETÄ JÄSENSIVUJEN JUTTUVINKIT OSOITTEESEEN SAIJA.SYVAOJA @INFRA.FI

37

JÄSENSIVUT 38

Paavon pakinat

40

Infra-alan Ympäristöpäivä

44

Liittopäivät 2015

46

Murskamittarikampanja vauhdissa

47

RALA-projektipalaute

48

Yrittäjän fakta 48 | Tuontikoneen CE-mer­ kintä & Asfaltin liikkeet

49 | Omasairaala Oy työkyvyn asialla

50 | Maxpo-messut & Lupakäsittely sujuvoituu

51 | Lihaskuntokuuri maarakentajille

52 | Säästääkö isompi rekka?

52 | Asfaltin työtur­­val­li­ suuskisa

53

Onnittelemme

55–56

Olin & Kortene & Laukkanen • Mene ja tiedä • INFRAn yhteystiedot

”Älykäs resurssien käyttö on jokaisen yrityksen tehtävä.”

PALVELUJOHTAJA KIMMO KANTO, TEKES.FI/NYT/BLOGIT-2015

38

INFRA-LEHTI

PAAVON PAKINAT

Quo vadis, INFRA? INFRA ry:n uusi strategia on hyväksytty. Seuraavat neljä vuotta möyhennämme maata jäsenyritystemme kilpailukyvyn ja markkinaosuuden kasvulle.

INFRAN HALLITUS LÄHTI etsimään vas­ tausta otsikon kysymykseen viime keväänä.

Puoli vuotta myöhemmin Vaasan Liittopäivillä INFRAlle hyväksyttiin uusi strategia vuosille 2016–2019.

Strategian laatiminen aloitettiin nykytilanteen kartoituksella.

Mikä mättää? Mikä puolestaan on hyvin?

Missä olemme aiemmin onnistuneet? Entä epäonnistuneet? Millaisia haasteita infrarakentajilla on? Miten maailma ympärillämme muuttuu?

Näiden perustavanlaatuisten kysymysten äärelle asettuivat keskusliiton hallituksen ohella piiriyhdistysten hallitukset, jäsenyritykset, INFRAn henkilökunta ja sidosryhmät.

Muutama teema esiintyi saadussa pa­­ lautteessa toistuvasti; pelkän hinnan hallitseva rooli urakoitsijan valintaperusteena, turhien määräysten ja byrokratian lisääntyminen sekä lyhytjänteinen infrarahoitus. Myös heikko kannattavuus, suuri korjausvelka ja osaavan työvoiman puute saivat mainintoja.

Syksyä kohti tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut alkoivat kirkastua. Lopputuloksena INFRA ry:n toiminnan tarkoitus, arvot ja tahtotilakin saivat uuden ilmeen.

INFRA ON OLEMASSA rakentaakseen perus- semat palvelut, jotta ne tulisivat hoi­­dettua taa Suomen kilpailukyvylle ja kansalaisten mahdollisimman tehokkaasti ja tar­­koi­­ arjen sujumiselle sekä parantaakseen tuksenmukaisesti. jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä.

Eduskuntavaalit asettuvat aikajanalla Teemme työtämme tuloksellisesti, rei- strategiakauden viimeiseen vuoteen, mutta lun pelin hengessä ja aktiivisesti laajoja voimme jo nyt tunnistaa tiettyjä haasteita verkostojamme hyödyntäen. valtion infrastruktuurin hallinTavoitteemme on, että kun nassa ja kehittämisessä. Lyhytstrategiakausi vuonna 2019 jänteinen ja poukkoileva päätökpäättyy, INFRA ry kaikkine toisenteko aiheuttaa päänvaivaa ja mijoineen on luonut edellytoimintaympäristön muutokset tykset jäsentensä kilpailuky- Kaiken tekemisen luovat paineita toiminnan uu­­ vyn ja markkinaosuuden kas- keskiössä delleenkohdistamiselle. Älyvulle. Vaikutamme myös siten, liikenne luo kokonaan uut­ on jäsenyritys, että vuonna 2019 julkishallin­ta markkinapotentiaalia ja non päätöksentekoa ohjaisivat jonka liikeedellyttää vahvaa visiota pitkäjänteiset infrastruktuu- toiminnan tulevaisuuden liikennerin toimenpideohjelmat. järjestelmästä. on oltava Strategia-ajanjakso sisältää kaksi merkittävää välitavoitetta. kannattavaa.”

KAIKEN TEKEMISEN Kuntavaalien alla käymme KES­­KIÖSSÄ on jäsenyriaktiivista ja vuorovaikutteista keskustelua tys, jonka liiketoiminnan on oltava kunnallispoliitikkojen ja sellaisiksi hala- kannattavaa. Kannattavuus syntyy javien sekä kunnallisvirkamiesten kanssa siitä edunvalvontatyöstä, jota me kunnan roolista infrapalveluiden tuotta- yhdessä teemme, jotta kaikenkokoisjana. Haluamme tuoda keskusteluun mu­­ ten ja kaikilla infran osa-alueilla toimikaan kuntalaisen äänen veronmaksajana vien jäsenten menestysedellytykset jatja kysyä, mikä on veronmaksajan kannalta kuvasti paranisivat. järkevin tapa tuottaa kuntalaisten tarvitSuunta on valittu. Navigointi alkakoon.

”

SETT OCH HÖRT

Quo vadis, INFRA? INFRAs styrelse tog itu med rubrikens fråga i våras. Under Förbundsdagarna i Vasa godkändes en ny strategi för INFRA för åren 2016–2019.

Strategiarbetet inleddes med en kartläggning av nuläget.

Några teman förekom upprepade gånger i responsen; prisets dominerande roll i valet av entreprenör, den ökade mängden onödig reglering och byråkrati samt kortsiktig infrastrukturfinansiering. Även svag lönsamhet, eftersatt underhåll och brist på kunnig arbetskraft nämndes.

Närmare hösten började mål, åtgärder och ansvar klarna.

INFRA finns till för att bygga en grund för Finlands konkurrenskraft och en smidig vardag för alla samt för att förbättra medlemsföretagens verksamhetsförutsättningar.

Vi arbetar effektivt och hederligt, och utnyttjar aktivt våra stora nätverk.

Målet är att INFRA rf och alla dess aktörer vid utgången av strategiperioden 2019 har skapat förutsättningar för en större konkurrenskraft och marknadsandel för sina medlemmar, och att besluten inom den offentliga förvaltningen ska styras av långsiktiga åtgärdsprogram inom infrastruktur.

Strategiperioden innehåller två betydande deletapper.

Inför kommunalvalet för vi en aktiv och interaktiv debatt med kommunalpolitiker, aspirerande politiker och kommunala tjänstemän om kommunens roll som producent av infrastrukturtjänster. Vi lyfter också fram kommuninvånarnas röst; de betalar det hela via skatterna.

Riksdagsvalet infaller under det sista året av strategiperioden. Kortsiktiga och inkonsekventa beslut orsakar huvudbry, och förändringar i verksamhetsmiljön skapar ett tryck på att omdirigera verksamheten. Smarttrafik skapar helt ny marknadspotential och förutsätter en stark vision om ett framtida trafiksystem.

39

4/2015

PÄÄROOLISSA JÄSENYRITYS. INFRAn uusi strategia lähtee yksittäisen jäsenyrityksen tarpeista. Piiriyhdistysten ja alueellisten perheyritysten rooli edunvalvonnassa tulee nousemaan uudelle tasolle.

Helsingin Vuosaareen luontoparatiisi

LAURI ASANTI

Täyttömäki ja entinen kaatopaikka sovitetaan täysin yhtenäiseksi luonto- ja virkistysalueeksi, Vuosaarenhuipuksi, Helsingin Uutiset uutisoi. Alue käsittää 60 hehtaaria.

Täyttömäen alue on kasattu ylijäämämaista vuosikymmenien aikana. Sen kunnostaminen on alkanut 2014 ja kestää vuoteen 2019. Kunnostamiseen on varattu 9 miljoonaa euroa.

Kaatopaikka suljettiin 1990luvun alkupuolella, jolloin alueelle rakennettiin kaatopaikkakaa­­sun ja -vesien keräysjärjestelmät. Alue kunnostetaan, koska keräysjärjestelmät ovat heikossa kunnossa eivätkä kaatopaikan rakenteet ole jätelainsäädännön mukaiset.

Kiviä Kuhmoisista

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Medlemsföretagens affärsverksamhet måste vara lönsam. Lönsamheten uppstår genom den intressebevakning som vi tillsammans utför för att ständigt förbättra framgångsförutsättningarna för medlemmar av alla storlekar och inom alla infrastrukturområden.

samheten med en traktorgrävmaskin. Idag sysselsätter familjeföretaget cirka 30 personer och största delen av omsättningen på 5,1 miljoner euro genereras i det gamla Vasa län.

Smidigare tillståndsansökan Årets företagare i Karleby Karleby Företagare rf, Kokkolan Yrittäjänaiset ry och Karleby stad har valt Johan Dahlbacka och Jordbyggnad B. Dahlbacka Ab till Årets företagare 2015.

Företaget grundades 1963 och inledde verk-

Den första juli 2016 införs gemensam behandling av marktäkts- och miljötillstånd. I den gemensamma behandlingen meddelas ett tillståndsbeslut, och det får överklagas genom ett besvär.

Beslut i tillståndsärenden som behandlas i ett gemensamt förfarande överklagas i fortsättningen i Vasa förvaltningsdomstol.

OP:n uuden Vallilan toimitalon eteen etsittiin suuria kiviä viestimään kestävyyden, pysyvyyden ja suomalaisuuden arvoja.

Janakkalan OP:n toimitusjohtaja ja hallintoneuvoston toinen varapuheenjohtaja Vesa Lehikoinen vinkkasi asiasta janakkalalaiselle maarakennusalan yrittäjälle ja INFRAn jäsenelle Ari Laivolalle. ”Toiset bongaavat kukkia, toiset kiviä”, Laivola kertoo.

Keski-Suomen Kuhmoisista läheltä Laivolan mökkiä löytyi kaksi yhteensä 118 tonnin painoista hiidenkiveä. Ne esiteltiin arkkitehdeille, ja kun niiden kokokin osoittautui toivotunlaiseksi, alkoi kivien matka kohti Helsinkiä. Asiasta kertoi Keskisuomalainen 13.9.2015.

Liikennevirastolta uusi ohje Liikennevirasto on julkaissut kaikkia väylämuotoja koskevan ohjeen ”Geotekniset tutkimukset ja mittaukset”.

Ohje 10/2015 on julkaistu pelkästään nettiversiona. Sen voi ladata osoit­­­teesta http://bit. ly/1kPcR6v.

40

INFRA-LEHTI

INFRA-ALAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ

Monimuotoisuus on mahdollisuus Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen ei tarvitse olla rasite kiviainesalan yrityksille, vaan se voi olla mahdollisuus ja jopa poikia uutta liiketoimintaa. Näin uskovat niin alan Euroopan keskusjärjestö kuin INFRAn ympäristöpäiville kokoontuneet yritykset.

TEKSTI: SAARA KERTTULA, KUVAT: SAARA KERTTULA JA 123RF

BIODIVERSITEETTI eli luonnon monimuotoisuus ei ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen kiviainestoiminnasta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kiviainestuotanto eivät silti ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. Itse asiassa kiviainesala voi jopa edesauttaa luonnon monimuotoisuutta.

Näin uskoo Euroopan kiviainestuottajien järjestön UEPG:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Miette Dechelle. Dechelle vieraili Suomessa lokakuun lopulla Infraalan ympäristöpäivässä Helsingissä. INFRA ry:n järjestämä tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan. Ensimmäinen ympäristöpäivä keräsi lähes sata osallistujaa.

Biodiversiteetin huomioiminen on jo pitkään ollut yksi UEPG:n toiminnan keskeisistä painopistealueista. Vuonna 2007 UEPG perusti toimikunnan kiviainesalan ja biodiversiteetin välisen yhteyden edistämiseksi. Se on muun muassa kehittänyt mittareita biodiversiteetin tilan arviointiin.

Mittareiden kehittämiseksi on järjestetty kaksi workshopia ja kolmas on suunnitteilla. ”Se voitaisiin pitää jossakin Skandinaviassa, mahdollisesti Suomessa”, kertoo De­c­­helle.

Kiviainesten otto voi lisätä monimuotoisuutta Miette Dechelle muistuttaa, että aiheeseen liittyy myös paljon tiedonpuutetta. UEPG:n tavoitteena onkin tiedon jakaminen ja tietoisuuden lisääminen.

Esimerkiksi se, että jokin alue on mukana Natura 2000 -ohjelmassa ei automaattisesti tarkoita, että alue ei voisi toimia maa-aineksen ottopaikkana. ”Kiviainesten ottopaikat voivat loppujen lopuksi olla jopa hyväksi luonnon monimuotoisuudelle ja luoda hyviä elinympäristöjä eri lajeille”, Dechelle huomauttaa.

UEPG edistää tietoisuutta kiviainesalan ja monimuotoisen luonnon sopusoinnusta myös monin käytännön esimerkein, joita se esittelee nettisivuillaan. Parhaita esimerkkejä seulotaan Sustainable Development Awards -kilpailulla, joka järjestetään muutaman vuoden välein. Edellisen kerran kilpailu pidettiin vuonna 2013, ja silloin jaettiin kaikkiaan 19 palkintoa ja 32 kunniakirjaa.

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2016. ”Odotamme sinne paljon ehdotuksia Suomesta”, Dechelle kannustaa.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys on tiedostettu myös suomalaisissa kiviai-

nestuotantoa harjoittavissa yrityksessä. Esimerkiksi Rudus ja NCC Roads ovat perustaneet kumpikin tahoillaan vuonna 2012 ohjelmat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Perhosniittyjä ja ekosysteemihotelleja Ruduksessa LUMO-ohjelmaa on kehitetty ja tavoitteita määritelty yhdessä luontoasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että luonto on Ruduksen toimipisteissä monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa. ”Meillä ajatuksena on, että biodiversiteetti on mahdollisuus, ei uhka”, sanoo Kiviaines Länsi-Suomen aluejohtaja Pia Rämö Rudukselta. ”Luonnon monimuotoisuuden painottaminen on lähtöisin toimitusjohtaja Lauri Kivekkäältä, joten meillä johto on vahvasti sitoutunut siihen.”

Ruduksella on käytössään tuhansia hehtaareja maita, joista osa on avoimia kiviainesten ottoalueita ja osalla on tehdasrakennuksia. Tavoitteena on toteuttaa sekä toiminta että jälkihoito niin, että luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon.

Ruduksella nähdään, että kiviaineshuolto voi toimia jopa luonnon monimuotoisuu- >>

41

4/2015

KAISLIKOSSA SUHISEE. Ja saa jatkossakin suhista.

Infrarakentajat halua­ vat tehdä työtään ympäristöä vaarantamatta.

42

INFRA-LEHTI

YMPÄRISTÖASIAT KIINNOSTAVAT. Infra-alan ensimmäinen ympäristöpäivä veti salin täyteen kuulijoita.

OLISITKO USKONUT. ”Kiviainesten ottopaikat voivat luoda hyviä elinympäristöjä eri lajeille”, UEPG:n Miette Dechelle sanoo.

TERVEISIÄ EU:STA. ”Luonnon monimuotoisuutta ei saa haitata. Jos haittaaminen on väistämätöntä, se pitää kompensoida jollain tavalla”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen painottaa.

den turvaamisen edelläkävijänä. Kun laiduntaminen ja metsäpalot ovat vähentyneet, laajat, avoimet alueet ovat kokonaan katoamassa Suomen luonnosta. Kiviainesten ottoalueet voivat tällaisina laajoina ja avoimina alueina tarjota sopivan elina­lueen uhanalaiselle avomaaluonnolle ja sen eri lajeille. ”Alueillamme on muun muassa kiinnitetty huomiota maisemointiin ja esimerkiksi Oulussa on syntynyt perhosniitty vanhalle soranotto- ja maanläjitysalueelle. ­Raaseporissa puolestaan perustettiin eko­ ­­­systeemihotelli, kun Valtatien 25 levennyksen rakentaminen vaaransi kasvilajeja”, Rämö kertoo.

Ekosysteemihotellin ideana on, että työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan myöhemmin siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen. Osa voi myös jäädä hotelliin ja näin lajit saavat uutta elintilaa.

NCC Roadsin KIELO-ohjelman tavoitteena on puolestaan edistää monimuotoisuutta ja luonnontilan palauttamista niin,

että lähtökohtana ovat alueiden omat erityispiirteet. Kalliokiviainesalueista voidaan luoda erikoisympäristöjä, kuten kivikkoja, kosteikkoja, paahdealueita ja lahokkoja, joita ei enää juuri luonnostaan muodostu. ”Meillä on KIELO-ohjelmassa useita hankealueita, mutta tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen olisi osa toimintaa meillä kaikkialla Pohjoismaissa ja kaikilla kiviainesalueilla”, ympäristösuunnittelija Reetta Toivanen NCC Roadsilta kertoo.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi tarvitaan Pietikäisen mukaan paljon muutakin: jätteetöntä yhteiskuntaa, päästöttömyyttä, uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä luopumista ja siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin.

Keinoiksi Pietikäinen nosti muun muas­ ­sa kiertotalouden, vihreän infrastruktuurin ja lainsäädännön sekä lupakäytäntöjen mukauttamisen niin, että tavoitteiden mukainen toiminta on mahdollista.

UEPG:N ESITE BIODIVERSITEETISTÄ: HTTP://WWW.UEPG.EU/ PUBLICATIONS/SPECIAL-EDITIONS

Tähtäin vuodessa 2050 Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyden nosti esiin myös europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Infra-alan ympäristöpäivän avaussanoissa. ”Toiminnan on oltava kestävän kehityksen mu­­ kaista, eikä luonnon monimuotoisuutta saa haitata. Jos haittaaminen on väistämätöntä, se pitää kompensoida jollain ta­­valla.” ”Sihti on vuodessa 2050. Ongelma on, että meillä on vain yksi maapallo, mutta kulutamme luonnonvaroja 1,5 kertaa sen mitä se pystyy tarjoamaan.”

UEPG ja kiviainesala (Union Europénnee des Producteurs de Granulats, European Aggregates Association)

•• •• •

edustaa 29 maan järjestöä Euroopan kiviainestuotanto 2,6 Mrd tonnia vuodessa, toiminnan vuotuinen liikevaihto noin 15–20 Mrd € 15 000 yritystä 25 000 ottopaikkaa työllistää yli 200 000 henkeä

43

4/2015

STARTTI. Vt 6:n rakennustyöt ovat käynnistyneet ns. Pitkän Shellin kohdalla työmaaliikennettä valmistelevilla kaivutöillä. Nykyisellä tiellä liikkuu noin 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Ensimmäinen allianssitie alulle Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti–Lappeenranta toteutetaan allianssimallilla. Hanke on Liikenneviraston ensimmäinen allianssihanke perinteisen tierakennuksen saralla. ”VALTATIEN 6 parantaminen nelikaistaiseksi keskikaidetieksi Taavetista Lappeenrantaan on käynnistynyt lokakuussa”, projektipäällikkö Harri Liikanen Liikennevirastosta kertoo. ”Ratapuolella on jo valmistunut Liekki eli Lielahti–Kokemäki-hanke. Myös käynnissä oleva Tampereen rantaväylä on allianssi”, kertoo Liikanen.

Tarjouskilpailussa allianssin osa­puoliksi Liikenneviraston rinnalle valittiin Skans­ ­ka Infra Oy urakoitsijaksi ja Pöyry Fin­­­­­land Oy sekä Ramboll Finland Oy suunnittelijoiksi.

Hankkeen sopimusvaltuus on 76 miljoonaa euroa ja sillä saadaan aikaan 28 kilometriä nelikaistatietä, josta 12 kilometriä tulee uuteen maastokohtaan Jurvalan kylän ohituksessa. Eritasoliittymiä rakennetaan neljä uutta ja yksi kunnostetaan. Tämän lisäksi toteutetaan rinnakkaistie koko matkalle ja huomattava määrä yksityisteitä ja kevyen liikenteen väyliä.

MUIHIN URAKKAMALLEIHIN verrattuna allianssia voisi kuvata sanoilla kumppa-

nuus ja yhteistyö, projektipäällikkö Liikanen valaisee toteutustapaa. ”Allianssimallissa tilaaja osallistuu suunnitteluun ja toteuttamiseen kolmikantasopimuksen yhtenä osapuolena eikä yksin määrää mistään. Hankkeelle tulee yhteinen organisaatio ja yhteisesti sovittu tavoitekustannus. Kaikkien yhteinen osaaminen hyödynnetään toteutuksessa”, Liikanen jatkaa. ”On myös mahdollista, että hankinnoissa ja aliurakoinnissa pystytään käyttämään allianssityyppistä menettelyä, jolloin myös näissä saavutettuja hyötyjä voitaisiin jakaa.

Turvallisuusasiat ovat meille yksi avaintavoitteista ja niissä pystytään toivottavasti käyttämään enemmän kannustimia kuin sakotusta.”

Allianssimallin mukaisesti hankkeen suunnittelua ja toteutusta johtaa johtoryhmä, johon kuuluu kaksi Liikenneviraston ja kaksi Skanska Infran edustajaa sekä yksi edustaja kummastakin suunnittelutoimistosta. ”Heidän on keskuudessaan pystyttävä yksimielisiin päätöksiin”, painottaa Liikanen.

Keväästä 2015 on puurrettu allianssin ke­­ hitysvaihetta ja päätetty rakennussuunnittelusta, toteuttamistavoista ja kustannuskehyksestä.

TOTEUTTAMISVAIHEEN urakkasopimus allekirjoitettiin syyskuussa. Skanska Infra on lokakuussa aloittanut raivaukset koko tielinjalla ja työmaan kulkuyhteyksiin liittyvät maansiirtotyöt Jurvalan itäisten eritasoliittymien ja niin sanotun Pitkän Shellin kohdalla Rantsilanmäellä.

Koska allianssi ei ole oikeushenkilö eikä sillä ole edes y-tunnusta, rakennusurakoitsija Skanska Infra toimii rakentamiseen liittyvänä tilaajana ja heidän edustajansa Janne Tikkamäki allianssin rakennusaikaisena projektipäällikkönä. ”Käytännössä hankintojen osalta hanke etenee aivan normaalin urakointimenettelyn mukaan ja erilaisia osaurakka- ja materiaalien toimituspaketteja tullaan kysymään”, vakuuttaa Harri Liikanen.

Tie on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kalevi Kaipia

KALEVI KAIPIA

UUDET URAKKAMALLIT

44

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄT 2015

PERJANTAIILTANA. Jaana ja Jukka Juola pistivät jalalla koreasti Allan & the Astronautsin tahtiin ravintola Berny’sissä Raippaluodon sillan kupeessa.

HYVIN ISTUU. Paula Risikko sai INFRAlta hopeisen tierintakorun, jonka hän kiinnitti heti tunikaansa.

”Sisu, rohkeus ja halu tehdä töitä” Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko kiteytti INFRAn Liittopäivillä Vaasassa, miten saadaan Suomi nousuun. Näin nousee infrarakentajakin suhdannekuopasta.

PERJANTAI-ILTANA 6.11. rakennettiin Raippaluodon silta uudestaan. Ministeri Ole Norrback ja johtaja Anders Östergård EteläPohjanmaan ely-keskuksesta kertoivat, kuinka temppu tehdään.

Molemmat korostivat puheenvuoroissaan, että isojen infrarakennushankkeiden läpisaaminen poliittisessa koneistossa ei ole koskaan yhden tai kahden ihmisen ansiota. ”Tässä siltaprojektissa varsinkin raippaluotolaiset itse olivat varsin aktiivisia. Ei se helppoa ollut, mutta lopulta sit-

keys palkittiin”, totesi Östergård. Suomen pisin silta avattiin liikenteelle 27.8.1997. ”Nykyisin on kovin vaikea saada tärkeitä infrahankkeita läpi byrokratian vuoksi”, lisäsi Norrback. ”Voisin vielä itse osallistua Merenkurkun sillan lobbaukseen, mutta maan kohoamisen takia sitä ei enää tuhannen vuoden päästä edes tarvita. Merenkurkun saarten maapinta-ala kasvaa vuosittain noin neliökilometrillä.”

INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoi lauantain 7.11. seminaarissa INFRAn

LIITTOPÄIVÄKUVIA NETISSÄ http://bit.ly/1MKmKZK

uudesta strategiasta, jossa keskitytään yk­­ sittäisen jäsenen liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen. Lisää aiheesta si­­ vulla 38.

Paavo esitteli myös perjantain kokouksissa päätetyt hallituksen ja edustajiston jäsenet. Uusia valittuja jäseniä hallitukseen tuli yhdeksän ja kahdeksan istuvan hallituksen jäsentä jatkaa vielä vuonna 2016.

Mauritz Knuts Vaasanseudun Kehityksestä kehotti hakemaan ulkomailtakin töitä.

Esimerkiksi Pohjois-Ruotsin Kiirunassa

HE PÄÄTTÄVÄT JATKOSSA HALLITUKSEN JÄSENET 2016 Harri Kailasalo, pj Jarkko Salmenoja, I varapj.

Jukka Juola, II varapj.

Ahti Alamäki Per Fjäder Keijo Haavikko Reijo Hakanen Juha Halonen Kaj Hemming Petri Järvensivu Teppo Kaura Nina Lindström Antti Määttänen Ari Rikama

Mauri Suortti Vesa Vipuveräjä Reijo Wuorio EDUSTAJISTO 2016 INFRA Häme Henrik Bos Ari Virtanen INFRA Kaakkois-Suomi Veli Hyyryläinen Jukka Pentikäinen INFRA Keski-Suomi Jorma Länkinen INFRA Länsi-Suomi Eero Heinäsuo

Ville Kivelä INFRA Pohjanmaa Mikael Tallqvist INFRA Pohjoinen Vesa Korhonen Tapio Maijala Pekka Piirala Raimo Pohjanen INFRA Pohjois-Karjala Kari Huttunen INFRA Pohjois-Savo Risto Huttunen INFRA Uusimaa Jyri Hussa Teijo Skyttä Pia Metsola

Erkki Mäntylä Juhani Peltomäki Ari Salonen Jari Teini Pertti Varakas Destia Oy Minna Heinonen Graniittirakennus Kallio Oy Keijo Haavikko Kreate Oy Jouni Happonen Lemminkäinen Infra Oy Markku Lilja NCC Rakennus Oy Ei vielä ilmoitettu NCC Roads Oy Pertti Peltomaa Rudus Oy Petri Ilama Skanska Infra Oy Sami Immonen Terramare Oy Tapio Leinonen VR Track Oy Harri Lukkarinen YIT Rakennus Oy Ari Bergström

45

4/2015

SAMI PULKKINEN

ANSIOITUNEET. Hanna Johansson kiinnitti kultaisen merkin Jussi Janhusen, Pasi Asikaisen (kuvassa), Pekka Piiralan ja hopeisen Timo Lahden, Ari Muurisen, Johan Dahlbackan, Jari Knuuttilan, Juha Kinnusen, Tommi Halosen, Jari Honkasen ja Jari Teinin rintaan.

Robert Simons avustaa.

avautuu työmahdollisuuksia, kun koko kaupunki siirretään kaivosteollisuuden tieltä.

Ensimmäinen kolmivuotinen työvaihe on juuri alkamassa. ”Jällivaarassakin kaupunkia siirretään osittain sen mukaan, miten rautamalmin hinta elää. Norjassa puolestaan Narvikissa on syvä satama, joka kehittyy hurjaa tahtia Ruotsin laajenevien kaivosten tarpeisiin”, jatkaa Knuts. ”Norjassa öljyteollisuus siirtyy etelästä pohjoiseen avaten niin ikään työtilaisuuksia.”

”Paras tapa laajentua vientiin on käydä itse paikan päällä”, Knuts muistutti.

WITRAKTOR oli Liittopäivien pääyhteistyökumppani. Tuote- ja markkinointipäällik­ ­kö Timo Salin kertoi terveisissään Witraktorin uutuksista sekä Cat Rental Store -ko­­ ne­­­vuokraustoiminnasta. Wihuri Oy:n tek­­nisen kaupan toimialajohtaja Pertti Re­­ konen lausui illallisella myös muutaman juhlavan sanan.

Lauantai-illan perinteinen iltajuhla alkoi

TERÄVIÄ.

Eveliina ja Jouni Terävä Kaakkois-Suomesta ovat tutut vieraat Liittopäivillä.

Erittäin kiitettävää osallistumisaktiivisuutta.

Vaasan kaupunginjohtajan Tomas Häyryn tervetuliaissanoilla ja Vaasan kaupungin tarjoamalla kilistelymaljalla.

Edellisenä yönä sote-neuvotteluissa valvonut Paula Risikko toi valtiovallan kuulumiset infraväelle. ”Toimiva infra on Suomen kilpailukyvyn perusta”, totesi kuormaautonkuljettajan tytär yksiselitteisesti. ”Pitäkää itsestänne huolta ja satsatkaa työhyvinvointiin”, kehotti Risikko hyvin valmistellun puheenvuoronsa lopuksi.

Saija Syväoja

ÖSTERBOTTNISKT SÄTT ATT FIRA

”He va häftigt”, sa Maria Det gick ju som i Strömsö. Dagarnas höjdpunkt var att träffa kolleger och vänner inom branschen.

Maria Sjöblom-Lillkvist, kontorchef i Ab Sjöbloms Gräv Oy från Jakobstad tyckte att branschens människor är häftiga. ”De kan jobba som va då det behövs, men de kan också festa och ha roligt då det är den tiden. Förbundsdagarna i Vasa var roliga, maten var god båda dagarna, orkestern spelade just rätta dansmusik och det var vitsigt att höra en annorlunda guidning om stadens

och omgivningens historia. Resan till Bernys gick alldeles för fort”, tyckte Maria. ”Strömsö var en trevlig upplevelse och hotellet funkade bra. Vi var riktigt glada och nöjda att vi deltog”, betonade hon ännu.

Kaj Hemming, VD på Bröderna Hemming Ab från Malax är en annan nöjd deltagare. ”Vi tyckte att allt var väl planerat och genomfört, väldigt lyckat. ” ”Alla följeslagare hade bara positivt att konstatera”, betonade Kaj konstaterade med ett leende på läpparna att det blev en hel del dan-

sande i år. ”En sak skulle jag nog villa förändra och det är benämningen på happeningen. Liitto­ päivät är föråldrat låt oss tala om liittokongressi istället”, tycker han.

Johan Lassas, VD på Oy Lassas Ab från Närpes var också belåten deltagare. ”Jag hade inga stora förväntningar varken på programmen eller festen överlag, men jag måste säga att jag är väldigt nöjd med allt. Distriktföreningen hade gjort bra jobb och programmen var riktigt bra. En riktigt positiv upplevelse, tycker jag”, konstaterar han ännu.

Kai Salmi

46

INFRA-LEHTI

ARI KÄHKÖNEN

TYÖTURVALLISUUS

STEP

BY STEP. Noormarkun Murskeen työnjohtaja Toni Mattila (oik.) ja Jukka Annevirta kävivät läpi tuotannossa olevan Sandvikin kolmevaiheisen murskauslaitoksen.

KAIKKI OK! JJ Kaivin ja Kalliossa Murskamittari on tuttu ja käytössä. Jarno Virtanen ja Jouni Karra (oik.) kertovat tarkastuspöytäkirjojen löytyvän asianmukaisesti työmaatoimistosta.

YHTEENVETO. Kierroksen jälkeen käytiin vielä yhdessä läpi kehitettäviä asioita.

Kokeneelle yrittäjälle työturvallisuus on tärkeä asia ja Murskamittarin käyttö kiinnosti.

JÄMPTISTI. Hannu Jokisalo (oik.) lupasi Jukka Annevirralle, että tästä lähtien Murskamittaria käytetään viikoittain.

Murskamittarikampanja täydessä vauhdissa INFRAn toiminnanjohtajat ovat käyneet murskilla kertomassa Murskamittarin käytöstä. Länsi-Suomessa oltiin aktiivisia ja ensimmäiset tarkastukset tehtiin Harjavallassa ja Maskussa.

MURSKAUSLAITOSTEN kaksivuotinen työturvallisuuskampanja ”Murskamittari tutuksi ja käyttöön” on käynnissä. Kampanjan tavoitteena on levittää tietoa Murskamittarista ja sen käytöstä koko murskausalalle.

Murskamittari on kiviainesalalle tehty sovellus viikoittaisten kunnossapitotarkastusten tekemiseen. Se on kaikilla alan suurimmilla toimijoilla käytössä. Murskamit-

tarin avulla voidaan paitsi parantaa työturvallisuutta, myös vähentää yrityksille aiheutuvia tapaturmakustannuksia.

LOKAKUUSSA Jukka Annevirta INFRA Länsi-Suomesta ja turvallisuusasioista vastaava Ari Kähkönen INFRA ry:stä kävivät tapaamassa Noormarkun Murskeen Hannu Jokisaloa Harjavallassa sekä JJ Kaivin ja Kallion Jarno Virtasta Maskussa. Tarkastuk-

set olivat valaisevia ja työturvallisuudesta riitti keskusteltavaa.

Murskamittarikampanjan aikana INFRAn toiminnanjohtajat ovat aktiivisesti yhteydessä alueensa murskayrittäjiin. Ole kuulolla ja hyödynnä ilmainen opastus Murskamittarin käytöstä!

Murskamittarin löydät INFRAn nettisivuilta Infra.fi/tyoturvallisuus.

Ari Kähkönen

47

4/2015

123RF

Projektipalaute paljastaa yrityksen onnistumiset RALA-projektipalautteella kerätään tietoa rakennushankkeen eri vaiheista.

Palautteella saadaan tietoa paitsi kehityskohteista, myös erityisen hyvin tehdystä työstä.

TURUN SIIRTOMURSKEESSA RALA-projektipalaute on ensimmäinen käytössä oleva palautejärjestelmä. Toimitusjohtaja MariAnna Suovasen mukaan työkalu on erittäin tervetullut, sillä se osoittaa konkreettisia kehitysalueita. ”Palaute on vahvistanut käsityksiämme siitä, mihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun parhaillaan kehitämme toimintajärjestelmäämme”, Suovanen kertoo.

Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt palautetta rakennushankkeista niissä mukana olevilta osapuolilta vuodesta 2008.

Järjestelmä on rakennusalan yhdessä kehittämä. Palautteen perusteella hankkeen osapuolet voivat korjata ja kehittää toimintaansa jo projektin aikana, sillä palautetta kerätään eri vaiheissa.

TURUN SIIRTOMURSKEESSA on oltu erittäin tyytyväisiä siihen, että palaute havainnollistaa projektissa hyvin tehtyä työtä.

Myös VRJ Länsi-Suomen toimitusjohtaja Henrik Bosin mielestä palaute pitäisi nähdä paitsi kehityskohteiden esiin tuojana, myös onnistumisten alleviivaajana. ”Yrityksessä tulisi paneutua kehityskohteiden lisäksi vahvuuksista kertovaan palautteeseen. On selvitettävä, miksi teemme jotain hyvin ja olemmeko ehkä jollain osa-alueella parempia kuin muut. Meidän tulee vahvistaa entisestään sitä, missä olemme hyviä.”

RALAn palautejärjestelmässä on tällä hetkellä 8 000 palautetta, jotka on annettu 2 000 eri projektissa. Projektin osapuolet arvioivat kyselylomakkeella toista hankkeessa mukana olevaa toimijaa. Järjestelmä koostaa jokaisesta kyselylomakkeesta raportin, jossa yrityksen saama palaute suhteutetaan alan muiden toimijoiden vastaanottamaan palautteeseen.

Yritysten saamat palautteet ovat vertailukelpoisia, sillä arvioiden tekijät kiinnit-

tejärjestelmässä apukeinon vuorovaikutuksen vahvistamiseen. ”Raportti kokoaa työpäällikön, mestarin ja johdon yhteen.

Sisällön läpikäyminen on yksi mahdollinen paikka keskustella projektista jäsentyneesti.”

Yrityksen saama palaute on kaikkien YHTENÄ ARVIOINNIN OSA-ALUEENA on projektin osapuolten välinen vuorovaiku- luettavissa RALAn nettisivuilla, jos yritys tus ja yh­­teistyön sujuvuus. Palautteen on antanut siihen luvan. Liikenneviraston Posio pitää läpinäkyvyyttä tärkeänä. avulla saadaan tietoa muun muas­ ”Palautteen avoimuuden kautta ­sa siitä, miten projektin tavoitPALAUTE­ teista, reunaehdoista, vastuista koko alan läpinäkyvyys lisäänJÄRJESTELMÄN AVULLA YRITYS VOI tyy.” ja riskeistä on onnistuttu viesPARANTAA LAATUA JA VRJ Länsi-Suomessa RALAtimään osapuolten välillä.

VERRATA TOIMINTAANSA ALAN MUIHIN TOIMIJOIpalaute annetaan asiakkaan Liikennevirastossa suunnitHIN. LUE LISÄÄ: RALA. nähtäväksi. ”Haluamme osoittelu ja hankkeet -toimialan laaFI/PALVELUT/ PROPAL tupäällikkönä työskentelevän taa asiakkaillemme, että olem­ ­me ylpeitä siitä, mitä teem­­me ja Janne Posion mielestä hankkeessa pyrimme avoimeen kulttuuriin”, Henmukana olevien olisi hyvä kä­sitellä annettua palautetta yhdessä. ”Pa­­lauttees­ta rik Bos sanoo. Näin rakennetaan luottakäyty keskustelu raken­taa luot­­­tamuksellista musta, jota vielä tukee se, että palaute on kerätty ulkoisella, alalla yleisesti käytetyllä ja tiivistä yhteistyötä”, Posio sanoo.

Kun palautetta käsitellään hankkeen järjestelmällä.

Bosin mielestä palautteen kerääminen aikana tai sen jälkeen, palauteraportti edistää myös organisaation sisäistä vuorovai- ja sen hyödyntäminen vahvistavat yritykkutusta. ”Onnistumisten ja karikoiden läpi- sen laatua. ”Ja kun yksittäiset yritykset kiinkäyminen stimuloi hankkeesta vastaavien nittävät huomiota toimintatapoihinsa ja osapuolten keskustelua täällä meilläkin”, kertovat siitä rehellisesti, vähitellen toiminta muuttuu koko alalla”, Bos sanoo.

Posio kertoo.

Myös Mari-Anna Suovanen näkee palau- Anna Masanti tävät huomiota samoihin osa-alueisiin.

Palautetta annetaan projektinhallinnasta, yhteistyöstä, henkilöstöstä, ympäristöstä ja turvallisuudesta sekä tavoitteiden toteutumisesta.

Palautevirrat liikkuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien välillä.

48

INFRA-LEHTI

123RF

YRITTÄJÄN FAKTA

Ole aina tarkkana tuontikoneen CE-merkinnän kanssa Väärennetty CE-merkintä toi konekaup­ piaalle vankeutta törkeästä petoksesta.

Koneen ostanut urakoitsija sai korvauksen mutta menetti rahaa ja työmahdollisuuksia.

URAKOITSIJA osti konemyyjältä maarakennuskoneen, joka toimitettiin suoraan Japanista. Kauppakirjan mukaan koneen piti olla CE-merkitty. Maahan tuotaessa siitä ei löytynytkään CE-merkintää.

Ostajan useiden vaatimusten jälkeen noin vuoden kuluttua maahantuoja toimitti koneeseen CE-tyyppikilven ja vaatimusmukaisuustodistuksen. Tässä vaiheessa ostaja luuli koneen olevan kunnossa.

Kun koneen ostaja yritti vaihtaa konetta virallisen maahantuojan luona, maahantuoja totesi, että konetta ei ole CE-merkitty.

Koneen myynyt maahantuojaliike oli jo lopettanut toimintansa.

Urakoitsija yritti vaihtaa konetta, mutta se ei kelvannut kenellekään. Koneen käyttö yhteisellä maarakennustyömaalla on lain mukaan kielletty eikä urakoitsija itsekään voinut käyttää sitä.

VASTA NOIN vuoden yrityksen jälkeen urakoitsija sai myytyä koneen huomattavasti halvemmalla hinnalla yksityiselle henkilölle.

Urakoitsija teki poliisille rikosilmoituksen ja syyttäjä nosti konemyyjää vastaan syytteen törkeästä petoksesta. Turun käräjäoikeus tuomitsi keväällä 2015 väärennetyn CE-merkinnän toimittaneen koneen maahantuojalle kuusi kuukautta vankeutta

törkeästä petoksesta ja velvoitti hänet henkilökohtaisesti maksamaan ostajan vahingot asiassa.

EU-ALUEEN ulkopuolelta tuotujen maarakennuskoneiden ja muun kaluston kanssa on syytä olla tarkkana. Koneen halpa hinta voi tuoda yllätyksiä. Konetta ei ehkä ole CEmerkitty tai CE-tyyppikilpi voi olla väärennetty.

CE-merkitsemätöntä konetta ei voi käyttää yhteisellä työmaalla ja Musta Pekka saattaa jäädä ostajan käteen. Vaadi aina CEmerkinnästä maininta myös kauppakirjaan.

Kimmo Laukkanen

T O M I S A L O R A N TA

Uusi järjestelmä tietää asfaltin liikkeet AmoTrack-asfalttimassan seuran­ tajärjestelmä tallentaa automaatti­ sesti asfalttimassan liikkeet asfalt­ tiasemalta aina levityspaikalle asti.

ASFALTIN LEVITTÄJÄT tietävät reaaliaikaisesti, koska asfalttiauto on lastauksessa ja tulossa. Asemanhoitaja puolestaan tietää, koska asfalttiauto on purettu ja valmis uu­­ teen täyttöön.

Levityspaikan GPS-koordinaatit tallentuvat automaattisesti järjestelmän pilvipalveluun. Jälkeenpäin raporteista voidaan hakea tieto tietyn kuorman tai tilauksen raaka-aineista sekä siitä, minne kuorma

päätyi, kuinka paljon asfalttimassaa purettiin ja mihin aikaan purku tapahtui. Haku tapahtuu yksilöivän tunnisteen tai päivämäärän mukaan.

JÄRJESTELMÄÄN voi halutessaan lisätä myös manuaalisesti kommentteja ja muuta tietoa, kuten esimerkiksi lämpökameran kuvaa levitetystä asfaltista. Asentamalla IRlämpöanturi voidaan rekisteröidä asfaltin

LIVELÄHETYS. Tiedot asfalttiaseman lastauksesta kulkevat suoraan levityspäähän ja takaisin.

lämpötila kuormaa pu­­ rettaessa.

Järjestelmän isä, Amo­­matic Oy:n suunnittelupäällikkö Tomi Saloranta esitteli ideaa asfaltin Palautepäivillä 12.–13.11.2015.

Tomi heitti haasteen ilmaan ”Onko kenelläkään ideoita, mitä muita tietoja voisimme kerätä järjestelmään edellä mainittujen lisäksi?”

Saija Syväoja

49

4/2015

VESA TOMPURI

Omasairaala keskittyy työkyvyn palauttamiseen

VOIMAKAKSIKKO. Minna Vilkki ja Harri Aho tekevät tiivistä yhteistyötä tapaturmien hoidossa ja niiden korvaamisessa.

Nopeasti kasvaneen Omasairaala Oy:n toiminta-ajatus on, että potilas saa aina nopeasti tarvitsemansa hoidon.

SUOMESSA EI-KRIITTISEKSI arvioidun tapaturman kokenut ei aina saa tarpeellista apua. Pahimmillaan viivästykset johtavat pysyvään työkyvyttömyyteen, minkä voisi estää nopealla ja oikeaan osuneella tilannearviolla.

Perinteinen työterveyshuolto on varsin kattava, ja se myös ohjaa kiinnittämään huomiota tapoihin pitää itsensä mahdollisimman terveenä. Niin ikään vakavat sairaudet tulevat havaituiksi yleensä varhain, kunhan yritys huolehtii työterveyshuollon järjestämisestä ja lääkäri osaa työnsä.

Työtapaturman sattuessa tilanne on siinä mielessä erilainen, että harmittomalta näyttävä loukkaantuminen osoittautuu toisinaan kaikkea muuta kuin harmittomaksi. Pätevänkin lääkärin voi olla vaikea tätä sataprosenttisesti ennakoida.

Lääkärille houkutteleva vaihtoehto on teettää kaikki vähänkin tarpeelliset tutkimukset varsinkin, jos vakuutus kattaa tutkimus­ kulut. ”VAKUUTUSYHTIÖN kannalta on tärkeää, että asiakas pääsee nopeasti laadukkaaseen tutkimukseen ja hoitoon. Ei ole kenenkään edun mukaista viivytellä. Perinteisesti tapaturman hoito ja korvauskäsittely ovat vieneet päiviä, jopa viikkoja. On asiakkaan, työnantajan, yhteiskunnan ja vakuutusyh-

tiön etu toimia nopeasti. Silloin kaikki voittavat”, Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho pohtii.

Uutta Omasairaalan toiminta-ajatuksessa on se, että vakuutusyhtiön palvelut ovat fyysisesti tarjolla sairaalassa. Tapaturman jälkeen Omasairaalaan näytille tuleva potilas saa lääkärin suosittelemia toimenpiteitä koskevan vakuutuskorvauspäätöksen samalla rupeamalla. ”Jos vaikkapa maarakennustyömaalla loukkaantunut potilas tulee Omasairaalaan, hänelle tehdään heti tarpeelliset tutkimukset tietoisina siitä, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Tämä nopeuttaa tapaturmasta toipumisen prosessia ja auttaa asianomaisen työkyvyn palautumisessa merkittävästi”, korvausjohtaja Minna Vilkki Pohjola Vakuutus Oy:stä perustelee.

HARRI AHO pitää Omasairaalan tärkeimpänä tavoitteena tapaturmien sekä erityisesti tuki- ja liikuntaelinten hoitoketjujen olennaista lyhentämistä. ”Tästä hyötyvät niin tapaturman kohteeksi joutuneet kuin heidän työnantajansakin. Nopea päätöksenteko ja hoidon tehostuminen on myös vakuutusyhtiöiden etu, ja tietenkin sairaalayhtiö saa hyvin toimiessaan lisää maksavia asiakkaita”, Harri Aho toteaa.

Hän pitää täysin realistisena tavoitteena hoitoketjun läpimenoajan lyhenemistä yli puolella – myös maarakennusalalla.

MAARAKENTAJIEN yleisimmät tapaturmat kohdistuvat Minna Vilkin mukaan selkään, olkapäihin ja alaraajoihin. Hän muistuttaa, että kaikkein vakavimmat tapaturmat tulevat perinteiselläkin toimintamallilla välittömästi hoidetuiksi. ”Esimerkiksi jos henkilö on jäänyt sortuneeseen kaivantoon ja on tämän seurauksena loukkaantunut vakavasti, pikainen hoito on itsestään selvyys. Sen sijaan, jos kyseessä on vaikkapa selkävamma, jää hoitavan lääkärin tulkinnan varaan, kuinka nopeasti vamma on syytä tutkia ja hoitaa”, Vilkki selvittää.

Hän korostaa, että ”tavanomaisten” vammojen nopea hoito voi joskus pelastaa pitkältä sairauslomalta ja tätä kautta työntekijän terveyden samalla, kun nopeus säästää työnantajayrityksen, vakuutusyhtiön ja yhteiskunnan rahaa. ”ASIAN PITÄISI olla tärkeä myös mikroyritysten työntekijän asemassa oleville yrittäjä-omistajille, jotka toisinaan vähättelevät vakuutusten tarpeellisuutta”, Minna Vilkki toteaa.

Vesa Tompuri

50

INFRA-LEHTI

S A I J A S Y V Ä OJ A

YRITTÄJÄN FAKTA

Maxpo-messut suuremmat kuin koskaan

VUOROIN VIERAISSA. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (vas.) avasi Maxpo-messut. INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö on liikennevaliokunnalle jo tuttu vieras.

Syyskuun aurinkoisilla kone­ messuilla oli 16 800 kävijää.

INFRAn osasto paistatteli päivää yhdellä parhaimmista paikoista.

MESSUVIERAAT SAIVAT messuille tullessaan ystävällisen hymyn, aamukahvin sekä uunituoreen INFRA-lehden.

INFRAn osastolla saattoi myös osallistua kisaan, jonka pääpalkintoina olivat Ramuddenin lahjoittama tabletti sekä työkalulahjakortti. Jäsenyrityksille oli lisäksi palkintona Espoon Teollisuuspalvelun lahjoittama poravasara sekä Fennian pikapalkintoja.

INFRA oli mukana samalla osastopaikalla kuin edelliskerralla. Osaston sijainti on yksi messujen parhaimmista: kävijät

ohjautuvat suoraan sisäänkäynniltä pääkäytävää pitkin INFRAn osastolle.

INFRAn toimihenkilöt, messutytöt sekä yhteistyökumppaneiden Fennian, Liikenneakatemian ja Vetovoima ry:n edustajat pitivät huolta, että kaikille kiinnostuneille julistettiin infra-alan ilosanomaa.

Yhteydenottopyynnön jätti 70 jäsenyydestä kiinnostunutta henkilöä. Kilpailulipukkeen täytti 750 kävijää.

NÄYTTELYN KRUUNASI messuperjantaina Tilastokeskuksen julkistus rakentamisen

liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutoksesta. Sen mukaan liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla ja voimakkaimmin maa- ja vesirakentamisessa.

MAXPO-MESSUT järjestettiin jo neljättä kertaa Hyvinkään lentokentällä. Näytteilleasettajia oli tänä vuonna mukana 240. Määrä on kasvanut sadalla ensimmäisestä kerrasta ja kävijöitäkin oli 12 prosenttia enemmän kuin Maxpossa vuonna 2013.

Saija Syväoja

INFRA on ollut aktiivisesti mukana lakimuutosten valmistelussa.

MAA-AINESLAIN ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevien erillisten lupamenettelyjen yhdistäminen tulee voimaan 1.7.2016. Tämän jälkeen vireille tullut hakemus käsitellään uuden menettelyn mukaisesti.

Samalla hankkeella tarkoitetaan samalle toiminta-alueelle sijoittuvaa toimintaa, joka edellyttää samanaikaisesti sekä maaaineslupaa että ympäristölupaa. Yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä.

Muutokset sujuvoittavat lupaprosessia sekä poistavat maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupamenettely-

S A I J A S Y V Ä OJ A

Maa-ainesten oton lupabyrokratia kevenee 1.7.2016 VALOA NÄKYVISSÄ.

Ei enää päällekkäistä luparumbaa ensi kesän jälkeen.

jen päällekkäisyyttä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisesta tulee maaaineslain mukainen pääasiallisen lupa- ja valvontaviranomainen. Muutokset koske­­vat kaikkia maa-aineslain mukaisia lupa-­asioita.

YHTEISKÄSITTELYSSÄ annettavan luvan voimassaolo määräytyy maa-aineslain mu­­ kaisesti. Yhteinen lupa voidaan sää­detyistä edellytyksistä riippuen myöntää enintään 10, 15 tai 20 vuoden ajaksi.

Yhteiskäsittelyssä annetaan yksi lupapäätös, johon voidaan hakea muutosta

yhdellä valituksella. Yhdistetyssä menettelyssä käsiteltävien lupa-asioi­ den osalta muutosta haetaan jatkossa Vaasan hallinto-oikeudelta. Kyse on hallintolainkäyttölain mukaisesta hallintovalituksesta. Pelkästään maa-aineslain mu­­ kaisissa lupa-asioissa muutosta haetaan kuitenkin edelleen alueellisesti toimivaltaiselta hallinto-oi­­keudelta.

Kuntalaisen valitusoikeus säilyy edelleen niissä asioissa, joissa on kyse pelkästä maa-ainesluvasta. Yhteisluvan osal­ ­ta kunnan asukkaalla ei ole enää valitusoikeutta.

Tiina Olin

51

4/2015

ANU GINSTRÖM

Lihaksilla jaksamista

MONESSA MUKANA. Timo Haikarainen (oik.) ja Tuomas Rytkönen (kesk.) ovat liikuntabiologiaan perehtyneitä valmentajia. Lihastohtori-blogista tunnettu Juha Hulmi tutkii liikuntabiologiaa ja ravitsemusta.

Infra-lehti oli mukana kolmikon Optimoi voimantuotto -seminaarissa syksyllä 2015.

Suomen eturivin liikuntatieteilijät suosittelevat maarakentajille lihaskuntokuuria.

IHMISEN LIHASMASSA ja -voima alkavat pääosin prässejä, askelkyykkyjä käsipaihitaasti pienentyä kolmikymppisenä. Vii- noilla tai kiskotangolla (ns. smith-laite) sikymppisellä voima hiipuu 1,5 prosentin sekä vaaka- ja pystysuuntaisia vetoliikkeitä ja kuusikymppisellä jopa 3 prosentin vuo- taljoilla tai kuntosalilaitteilla. Käsipainoilla sivauhtia. on hyvä tehdä myös unilateraalisia eli vain Viime vuosina tutkimusnäyttö lihasvoi- yhdellä kädellä kerrallaan tehtäviä pystymaharjoittelun tärkeydestä on kaspunnerruksia sekä hauiskääntöjä. vanut nopeasti. Tutkimukset ”Kannattaa aloittaa kuormilla PIENILLÄ TREEosoittavat kiistatta, että kestäja vastuksilla, joilla pystyy NITAVAN MUUTOKvyyslajeissakin lihasvoimatekemään 8–12 teknisesti SILLA VOIT PARANTAA VOIMANTUOTTOASI harjoittelusta on selvää hyöpuhdasta toistoa per sarja.

HETI JOPA 15 PROSENTtyä.

Kullekin lihasryhmäl­le riitTIA. MITEN? LUE KOKO JUTTU: http://Bit. Voimaharjoittelu auttaa yl­­ tää 2–4 sarjaa, joten jo pari ly/1MG6iOv läpitämään ja lisäämään lihastreenikertaa viikossa voi tuoda ten, luuston ja aineenvaihdunhyviä tuloksia.” nan terveyttä. Tuki- ja sidekudosraLiikkeissä pitää keskittyä puhkenteiden vahvistuessa kehonhallinta taaseen tekniikkaan, nivelten stabiliteetparanee myös nopeissa ja äkillisissä tilan- tiin ja siihen, että raskain nosto- tai vetoteissa. vaihe tehdään mahdollisimman terävästi, Tällä kaikella voi olla suuri merkitys työ- mutta huolella. elämässä työntekijöiden keski-iän kas­ Edistynyt voi treenata vaihdellen eri toisvaessa. Parhaimmillaan vahvat lihakset eh­­ toalueilla; maksimivoimaa kehittävistä 1–6 käisevät tapaturmia, nopeuttavat niistä toi- toiston sarjoista aina 8–12 toiston sarjoipumista ja edistävät työssä jaksamista. hin, jotka kehittävät eniten lihasmassaa.

Mutta mistä voimaharjoittelu kannattaa Kevyillä ja keskiraskailla kuormilla tehdyt aloittaa? nopeat 2–5 toiston sarjat kehittävät räjähtävää nopeusvoimaa.

MAASTAVEDOT, kyykyt, pystypunnerrukset, kulmasoudut tangolla ja painonnosto- PROTEIINIJUOMIA on alettu markkinoida liikkeet ovat kuntosaleilla nyt kuuminta koko kansan välipaloina. Pari kertaa viikossa hottia. lihaskuntoa treenaava ei niitä välttämättä Valmentaja Timo Haikarainen suositte- tarvitse, kunhan syö monipuolisen aterian lee harjoittelun alkutaipaleelle kuitenkin treenin jälkeen ja muutenkin kylliksi.

”Perusterveelle riittää 2 grammaa proteiinia päivässä painokiloa kohden maksimoimaan lihasmassan ja etenkin voiman kehittymisen. Yli 2,5 gramman päiväsaanti on yleensä turhaa. Todella paljon treenaavilla liian suuri proteiinin saanti voi johtaa jopa energiatarpeen kannalta liian vähäiseen syömiseen, koska proteiini tuottaa helposti kylläisyyden tunteen”, liikuntabiologiaa ja ravitsemusta tutkinut Juha Hulmi valistaa.

Uusimman tutkimuksen mukaan ruokailun ajoitus ja tiheys eivät ole kehittymisen kannalta aivan niin olennaisia kuin on ajateltu. Sesonkiaikana maarakentajankin ateriaväli saattaa venähtää työn tiimellyksessä, mutta se ei siis estä lihasvoimaharjoittelua.

Sen sijaan Juha Hulmi pitää ongelmallisena jatkuvaa pienten ja epäterveellisten välipalojen napostelua. Moni tunnistaa haasteen työelämässä – päivään voi kuulua montakin pullapaussia palavereissa tai työkavereiden kesken. ”Lihaskunnon optimoinnin kannalta päivässä pitäisi syödä 3–4 kunnollista, proteii­ ­nisynteesin käynnistävää ateriaa, joissa kus­­sakin on proteiinia 30 grammaa tai vä­­ hän päälle”, Juha Hulmi summaa.

Anu Ginström LIHASTOHTORI.WORDPRESS.COM TH-VALMENNUS.BLOGSPOT.FI ELAMANFILOSOFIAAJAURHEILUA.BLOGSPOT.FI

52

INFRA-LEHTI

TA M P E R E E N T E K N I L L I N E N Y L I O P I S T O / V E R N E

YRITTÄJÄN FAKTA

Säästääkö isompi rekka?

Jättirekkojen vaikutuksissa päästöihin ja energiatehokkuuteen on vielä paljon tutkittavaa, sanoo Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumi PTL:n stipendillä aiheeseen perehtynyt Lasse Nykänen.

NORJA, RUOTSI, SUOMI JA TANSKA eivät juuri onnistuneet parantamaan tiekuljetusten energiatehokkuutta tai vähentämään niiden CO2-päästöjä vuosina 2000–2010.

Energiatehokkuutta paransi vain Tanska, kahdeksan prosenttia. Muissa maissa kehitys oli lievästi negatiivista. Energiatehokkaimpia tiekuljetukset olivat Ruotsissa.

CO2-päästöt vähenivät Tanskassa 11 ja Suomessa 4 prosenttia. Ruotsi ja Norja eivät ni­­pistäneet päästöjä, ja Norjassa ne jopa kas­­voivat tuntuvasti kuljetussuoritteen run­­­­saan kasvun takia.

Ruotsin ja Suomen energiatehokkuus on muita Pohjoismaita parempi. Molemmissa maissa on jo 1990-luvun puolivälistä sallittu 25,25-metriset EMS-moduulit, jotka voivat painaa jopa 60 tonnia. ”Tämän aikasarja-analyysin perusteella ei voida varmuudella sanoa, johtuuko energiatehokkuus näistä eurooppalaista käytäntöä suuremmista ajoneuvoyhdistel-

mistä. Keskikuormat kuitenkin laskivat tarkasteluajanjaksolla, kun taas Norjassa ja Tanskassa kehitys oli päinvastainen”, Liikenteen tutkimuskeskus Vernen projektitutkija Lasse Nykänen pohtii. ”Tilastojen mukaan maksimimassojen korotus parantaa energiatehokkuutta lyhyellä aikavälillä, mutta suurista ajoneuvoyhdistelmistä saadaan pitkällä aikavälillä hyötyä vain tehokkaalla reittien ja tavaravirtojen optimoinnilla”, tutkija jatkaa.

AIKASARJA-ANALYYSI Pohjoismaiden tiekuljetusten kehityksestä tehtiin yhdistämällä tieliikenteen tavarankuljetustilasto sekä LIPASTO- ja NTM-päästölaskentajärjestelmien polttoaineenkulutustiedot.

Tutkimus toteutettiin ennen kuin Suomessa sallittiin yli 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmät. Vielä pitäisi tutkia, miten entistäkin suuremmat yhdistelmät vaikuttavat tiekuljetusten energiatehokkuuteen ja pääs-

töihin. Kaikki EU-maat kattava tutkimus antaisi lisätietoa.

Yksi selkeimmistä kehityskohteista on kuljetusmäärien tarkempi tilastointi. Nyt kuljettaja voi raportoida tavaramäärän silmämääräisesti sen vaatiman lattiapintaalan mukaan tai tavaran painon mukaan. ”Pitäisi valita jompikumpi raportointitapa tai ainakin kertoa valittu tapa tilastoinnin yhteydessä. Jatkossa pitäisi myös seurata tarkemmin polttoaineenkulutusta. Liikennemäärien ja myydyn polttoaineen analysoimiseksi tulisi tilastoida ulkomaisen liikenteen määrää Suomessa. Nyt meillä ei ole hyvää tietoa siitä, miten paljon tiestöllämme kulkee ulkomaista liikennettä ja millaisella kalustolla.”

Anu Ginström

Asfalttialan työturvallisuus on hyvällä tasolla Alan työturvallisuuskilpailun työmaat ja asemat olivat perushyviä. NCC Roads teki kisassa jytkyt.

ASFALTIN työturvallisuuskilpailun levitystyömaasarjaan osallistui tänä vuonna NCC Roadsin työmaa Savonlinnassa, Skanska Infran Suonenjoella, Lemminkäinen Infran Vierumäellä, SL Asfaltin Lahdessa sekä Asfalttikallion työmaa Hirvensalmella. Voiton työmaasarjassa vei NCC Roads luvulla 89,95. Muiden vertailuluvat vaihtelivat välillä 72,58–88,35.

Kaiken kaikkiaan asiat olivat työmailla hyvällä tolalla. Suurin vaara on edelleen ohikulkeva liikenne. Massa-autojen sammuttimet eivät olleet yhdessäkään autossa täysin kunnossa. Muutamia valoja, vilkkuja, nostoapuvälineitä, kuormaliinoja ja

taljoja oli rikki tai likaisena.

KONEASEMASARJASSA kilpailivat NCC Roadsin koneasema Lahdessa, Lemmin­­ käinen Infran Seinäjoen asfalttitehdas, Skanska Asfaltin Kuopion koneasema, Asfalttikallion Senkkerin koneasema ja SLAsfaltin Keski-Suomen elyn koneasema.

Voitto meni tässäkin sarjassa NCC Roadsille tuloksella 82,26. Muilla kisaajilla vaihteluväli pisteissä oli 71,23–79,23.

Kehitettävää koneasemilla oli esimerkiksi hätäseis-vaijereissa, kuljettimien, massaratojen ja pyörivien rumpujen suojauksissa, hätäsuihkujen opasteissa, huol-

totasojen portaissa sekä asemilla liikkuvien vaatetuksessa.

KILPAILU toteutettiin Asfalttimittarilla. Kilpailun raati pohti Työterveyslaitoksen Elmeri+ -arviointimenetelmän käyttöönottoa asfalttiasemien arvioinnissa. Elmerissä otetaan paremmin huomioon ergonomia ja hallintalaitteiden merkinnät.

Kilpailun raatina toimi asfalttialan turvallisuusvaliokunta puheenjohtajanaan Antti Lyytinen Skanska Asfaltista. Voittajat palkittiin asfalttialan Palautepäivillä 12.– 13.11.2015.

Saija Syväoja

53

4/2015

Konkariyrittäjä tietää ammatti­­miehen arvon

K Y Ö S T I K A I H U OY

ONNITTELEMME LUOTETTAVIA TEKIJÖITÄ. Kokemuksella ja varmalla otteella tj Kyösti Kaihu (vas.), korjaamovastaava Kimmo Kaihu ja työmaapäällikkö Teijo Lahdenperä.

Kyösti Kaihu luettelee Hangosta Nuorgamiin kuntia, joissa on tehnyt töitä. 79-vuotias torniolainen pyörittää yhä itse 60-vuotiasta yritystään.

FORDIN MAJOR-TRAKTORISTA kaikki lähti.

Kaihu, veljensä ja Major hikoilivat Kittilän Alakylässä koko talven 1955 puun ajossa.

Mukana oli traktorimiestä Uudeltamaalta asti; epäonnisimmat velkaantuivat raadannassa rikastumisen sijaan.

Kaihu ei luovuttanut. Työn loputtua hän kysyi TVH:lta töitä hirmu vehkeelleen. Niitä riitti lopulta ympäri Lappia ja Suomea.

Uusien koneiden hankinnat Kaihu muistaa kuin lasten syntymät. Vuosikymmeniä Maansiirtoliike Kyösti Kaihu erottuikin kilpailussa mainiolla konevalikoimalla. Yritys luotti etenkin länsisaksalaiseen laatuun. ”Esimerkiksi 60-luvulla hommattiin nestekaivuri, joka oli todella suuri uutuus: pie­ ni, voimakas ja selvästi parempi kuin köm­ ­pelöt vaijeritoimiset koneet.”

AIKA ON MUUTTUNUT. ”Kalustoa on tullut Suomeen ihan liikaa, ja koneiden hinnat ovat todella korkeita. Samaan aikaan työtä myydään liian halvalla”, yrittäjä miettii.

Alan vaikeutumisesta huolimatta hän toivoo pojastaan jatkajaa työlleen.

Kyösti Kaihu suree sitä, että nykyään on vaikea löytää enää tekijöitä, jotka olisivat aloittaneet saappaat savessa työmaalta ja edenneet siitä kuskiksi, insinööriksi tai jopa DI:ksi. ”Työmaataustasta kasvaa taitavia insinöörejä kuten oma työpäällikköni”, Kaihu kehuu. ”Minulla on ollut vuosikymmenten pituisissa työsuhteissa aivan korvaamattomia ammattilaisia. Kuskinkin työhön kuuluu vastuuntunto, ylpeys ja luova ajattelu.”

Pari osaajaa on jo ehtinyt eläkkeelle. Edelleen palkkalistoilla on konkarikaksikko, joista toinen voisi eläköityä, mutta ei halua.

Kaihulta ei halunnut lähteä sekään osaaja, joka joskus 70–80-luvulla voitti arvalla 500 000 markkaa. Rahaa ropisi, mutta arki jatkui.

FIRMAN ERIKOISOSAAMISTA ovat patotyöt ja putkityöt. Putkia on vetänyt sama ammattilainen yli 30 vuotta. Kokemus säästää tilaajan aikaa ja rahaa. ”Ammattilainen katsoo kokonaisuutta ja miettii, miten työ on järkevintä tehdä.

Menestys lähtee kentältä: vastuuntuntoisista kuljettajista ja pomoista. Kyllä koneita aina saa, tosi osaajia ei.”

Anu Ginström

Itä-Suomen nuorekkaat viisikymppiset E. Hartikainen INFRA Pohjois-Karjalasta ja Savon Kuljetus Pohjois-Savosta täyttivät pyöreitä.

E. HARTIKAISEN perustaja, legendaarinen Ensio Hartikainen aloitti urakoinnin Outokummun seudulla. Yhtiö on siitä lähtien rakentanut teollisuudelle perustuksia, au­­ toilijoille valtateitä ja siirtänyt maata ym­­ päri Suomea.

Yhtiö on jatkanut tasaista kasvuaan halki 70-luvun maarakennuksen ripeän kasvun ja kehityksen sekä puskenut läpi 90-luvun laman. 80-luvulla Hartikainen laajensi työalaansa autoliiketoimintaan.

Tänä päivänä yhtiössä työskentelee yli 640 ammattilaista maarakennuksen urakkakohteissa ja viidessä autoliikkeessä.

Maarakennuksen liiketoiminta on keskit-

tynyt kaivosurakointiin erityisesti Itä-Suomen alueella sekä Kevitsassa Sodankylässä.

Yhtiö on juhlistanut viisikymppisiä erilaisilla tempauksilla pitkin vuotta. Lisää netissä Juhlavuosi.businesscatalyst.com.

SAVON KULJETUS OY perustettiin savolaisten kuljetusyrittäjien toimesta helpottamaan kuljetusten kysynnän ja kuljetusyrittäjien tarjonnan kohtaamista. Savon ­Kul­­­­­­­­­­je­tus on kasvanut kuljetus­­ten ti­­­­­­laus­­­­kes­­ kuksesta kuljetus- ja infra-alan mo­­ni­ala­­­­­ yhtiöksi.

Liikenneväylien ja kunnallistekniikan

lisäksi Savon Kuljetus on toteuttanut vaativia infrarakentamisen erikoiskohteita kuten satamia ja vesiväyliä sekä lukuisten liike- ja talonrakennuskohteiden pohjatöitä ja perustuksia. Yhtiö toimittaa myös kiviaineksia Savon alueelle niin moottoritietyömaille kuin hiekkalaatikoihinkin.

Yhtiön arvoina ovat asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, yrittäjähenkisyys ja jatkuva kehittyminen. Tämän varmistaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuustavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Savon Kuljetus juhli merkkivuottaan 21.11.2015.

Saija Syväoja

54

INFRA-LEHTI

123RF

ONNITTELEMME

Yrittäjät palkitsivat INFRAn jäseniä B. Dahlbacka INFRA Pohjan­maalta ja T. Haavisto INFRA Hämeestä ovat saaneet Vuoden yrittäjä -tunnustuksen.

SUOMEN YRITTÄJÄT ja sen jäsenjärjestöt palkitsevat vuosittain valtakunnallisesti ja alueellisesti menestyneitä yrityksiä.

Alueellisen Vuoden yrittäjä -tunnustuksen saaneen yrityksen tulee olla vaikuttanut paikkakuntansa kehitykseen oleellisesti palvelutason kohottajana, elinkeinorakenteen monipuolistajana ja työllistäjänä.

Yrityksen tulee olla esimerkillinen ja nostaa paikkakuntansa imagoa.

Suomen Yrittäjien laatimat kriteerit täyttyvät erinomaisesti kahdessa INFRAn jäsenyrityksessä.

Kokkolan Yrittäjät ry, Yrittäjänaiset ry

sekä Kokkolan kaupunki ovat valinneet Vuoden yrittäjäksi 2015 Johan Dahlbackan ja Maanrakennus B. Dahlbacka Oy:n.

Vuonna 1963 perustetun yrityksen toiminta alkoi yhdellä traktorikaivurilla. Nykyään perheyritys työllistää noin 30 henkilöä ja suurin osa yrityksen 5,1 miljoonan liikevaihdosta tulee vanhan Vaasan läänin alueelta. Yritystä johtaa perustaja Bror Dahbackan poika Johan Dahlbacka.

Kangasalan yrittäjien palkitseman Maarakennus T. Haavisto Oy:n kehityskaari on melko samantyyppinen. Yritys on myös perustettu 1960-luvulla, jolloin Toivo Haa-

visto aloitti työt muun muassa kaapelinkaivun ja sähköpylväiden asennusten pa­­ rissa.

Noin 6,5 miljoonan euron liikevaihtoon tällä tilikaudella yltävä yritys työllis­­tää nelisenkymmentä omaa työntekijää ja kymmenkunta aliurakoitsijaa. Yrityk­­sen puikoissa ovat Toivon pojat Jussi ja Jari Haavisto. Jussi häärää laskennan ja y­­leis­ ­johtamisen parissa ja Jari hoitaa korjaa­ mopäällikön ja kuljetusvastaavan tehtäviä.

Yrittäjät ovat palkintonsa ansainneet.

Saija Syväoja

Hyvä jäsenyritys, tässä voisi olla juttu sinun firmastasi.

Katseletko kateudesta vihreänä, kun Infralehti kertoo kollegoiden merkkipäivistä, keksinnöistä ja kehitysideoista?

Kateus ja kyräily ovat niin 70-lukua. Nosta ennemmin oma lippu korkealle salkoon ja kerro meille, mitä teidän firmallenne kuuluu ja miksi teistä pitäisi tehdä juttu.

Haluamme kirjoittaa kaikenkokoisista yrityksistä ja asioista.

Lähetä ideasi suoraan toimitukselle info@infra.fi tai lähesty ensin oman alueesi toiminnanjohtajaa.

Luvassa tonni hyvää mieltä ja ilmaista suitsutusta!

55

4/2015

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Maanvaihtoa Oulussa Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Asiantuntijat OLIN

Paikallinen sopiminen YRITYKSISSÄ VOIDAAN sopia paikallisesti työsuhteiden ehdoista ja muista työntekoon liittyvistä seikoista, jotka tunnetaan parhaiten yrityksissä. Paikallisesti voi sopia vain työehtosopimuksessa tai laissa nimenomaisesti määrätyistä asioista.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi keskimääräisestä työajasta, ruokatauon pituudesta, työajan lyhennyskorvauksen maksamisesta prosenttikorvauksena ja matkustussäännöstä sekä menettelystä, jossa työntekijän ilmoitus hyväksytään selvitykseksi alle kolmen päivän flunssatyyppisissä sairauspoissaoloissa.

Paikallinen sopimus tehdään joko työnantajan ja luottamusmiehen tai työnantajan ja työntekijöiden kesken. Se voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa ilman erityistä irtisanomisperustetta enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu.

Paikallisen sopimisen tulee perustua työnantajan ja työntekijöiden aidolle sopimiselle, ei työnantajan yksipuoliselle päätökselle. Sopimisen kohteena olevat asiat ovat usein työnantajalle tärkeitä, ja niillä voidaan parantaa esimerkiksi työn tuottavuutta. Paikallisella sopimisella ei ole tarkoitus heikentää työntekijöiden etuja, vaan ottaa yrityskohtaiset erityistilanteet ja olosuhteet paremmin huomioon.

SÄÄNNÖLLISESTÄ TYÖAJASTA on mahdollista sopia paikallisesti siten, että se on jo­­ kin muu kuin pääsäännön mukainen kahdeksan tuntia päivässä. Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu tietyn ajanjakson (enintään 20 viikkoa) aikana 40 tuntiin viikossa. Päivittäinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 50 tuntia. Ylityötä on vasta sovitun säännöllisen työajan ylittävä työ.

KORTENE

LAUKKANEN

Esimerkkejä keskimääräisestä työajasta: • Työntekijän säännöllinen työaika on 10 tuntia päivässä ja työpäivät maanantaista torstaihin. Työaika tasoittuu yhdessä viikossa 40 tuntiin viikossa.

• Työntekijän säännöllinen työaika on 10 tuntia päivässä ja työpäivät maanantaista perjantaihin. Työntekijä on työssä neljä viikkoa maanantaista perjantaihin, jonka jälkeen hänellä on viikon tasoitusvapaa.

Työaika tasoittuu viidessä viikossa 40 tuntiin viikossa.

POIKKEUKSELLISESTI VOIDAAN sopia jopa 12 tunnin vuorokautisesta työajasta tai 50 tunnin ylittävästä viikoittaisesta työajasta.

INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n tulee hyväksyä tällainen paikallinen sopimus ennen sen käyttöönottoa.

Keskimääräisestä työajasta sovittaessa tulee etukäteen sopia tasoittumisjakson pituus, suunnitella työvuoroluettelossa työpäivien sijoittuminen ja selvittää, onko työntekijöitä riittävästi, jotta järjestelmä toimii kuten oli tarkoitettu. (TO/MK) Lisää ohjeita saat oman alueesi toiminnanjohtajalta ja keskusliiton lakimiehiltä.

Luotettava Kumppani -etuus päättyy INFRA RY:N HALLITUS on päättänyt, ettei INFRA enää maksa Luotettava kumppani -ohjelman perusmaksua jäsentensä puolesta. Tilaajavastuu Oy lähettää siis laskun ensi vuoden osalta suoraan jäsenille.

Ohjelma oli maksuton jäsenetu neljä vuotta. Taustalla oli strateginen tavoite harmaan talouden kitkemiseksi. Hallitus näki, että tavoitteeseen on päästy ja ohjelmalla on niin vahva asema, että jäsenyritykset ovat mukana joka tapauksessa.

Luotettava kumppani -ohjelman perusmaksu säilyy kuitenkin uuden jäsenen etuna liittymisvuonna.

Oulun Lipporanta-korttelin maanvaihto on paisumassa yh­­ dek­­si Suomen mittavimmista saastuneiden maiden puhdistusoperaatiosta.

Alueelle on tulossa kymmenen kerrostalon merellinen asuinalue 700 asukkaalle, kirjoittaa Yle Uutiset.

Oulun Jätehuolto Oy on ottanut vastaan jo 60 000 tonnia öl­­ jyn pilaamia maita ja kokonaismäärä uhkaa nousta jopa 100 000 tonniin. Urakka saattaa mak­­­­saa Oulun kaupungille jopa 5 miljoonaa euroa.

Oulun Jätehuoto Oy suunnittelee maiden käsittelyä erityislaitteistolla. Öljyhiilivetyjen termisen eli polttokäsittelyn jälkeen puhdistetut maamassat kelpaavat mihin tahansa maarakennuskohteeseen.

Liisaa sammutin If, Tukirahoitus ja turvateknisiä laitteita toimittava Scannotec ovat rakentaneet yhteistyömallin, jolla voi hankkia sammutuslaitteiston leasingrahoituksella.

Laitteisto alentaa asiakkaan vakuutusmaksuja, ja parhaassa tapauksessa annettava vakuutusmaksualennus voi kattaa lähes koko leasingvuokran.

Liikennevirasto.fi uudistui Liikenneviraston uudet verkkosivut avattiin 29.10. Uudistustyön tuloksena verkkosivut tarjoavat viraston keskeiset asiat entistä selkeämmin ja visuaalisemmin.

Työ verkkopalvelun sisällön pa­­ rantamiseksi jatkuu, ja kaikki palaute käyttäjiltä on arvokasta.

Tuhannes Movax Tuhannes Hämeenlinnassa tehty Movax luovutettiin viikolla 43 yhdelle suurimmista Movax-käyttäjistä, Maanrakennusliike Arno Ruusunlehdelle. Movax SG-60 v pontiniskijä asennettiin Volvo EC250EL-kaivinkoneeseen.

56

INFRA-LEHTI

MENE JA TIEDÄ

KIVIAINES- JA MURSKAUSPÄIVÄT 21.–22.1.2016, Hotelli Rantasipi Airport, Vantaa Tule kuulemaan uusinta uutta murskausteknologiasta ja alan lainsäädännöstä. Ohjelma löytyy osoitteesta www.infra.fi/akatemia.

TERÄSPAALUPÄIVÄ 21.1.2016 Sokos Hotelli Presidentti, Helsinki SSAB kutsuu INFRAn jäsenet perinteiseen Teräspaalupäiväänsä.

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT 27.–28.1.2016, Break Sokos Hotel Flamingo, Vantaa Silta-alan uusimmat kehitystrendit ja -projektit. Verkostoidu siltapäivien näyttelyalueella.

INFRAKIT-PÄIVÄ 28.1.2016 Infra-alan asiantuntijoiden ajatuksia ja mielenkiintoisia asiakas-caseja.

INFRA-ALAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.–12.2.2016, Viking Mariella, Hki–Tukholma–Hki Onninen-risteily ja urakointipäivät samassa paketissa. Lisätietoa takakannesta.

PÄÄLLYSTEKURSSIT 15.–16.3.2016, Hotelli Arthur, Helsinki Kaikki teiden ja katujen ylläpidosta.

MONTTUMAANANTAI 9.5.2016 Infra-alan osuus Rakennusteollisuuden työturvallisuusviikosta.

EUROASPHALT & EUROBITUME CONGRESS 1.–3.6.2016, Praha Lisätietoa www.eecongress2016.org.

INFRAN SEURAAVAT LIITTOPÄIVÄT PIDETÄÄN SYKSYLLÄ 2016 POHJOIS-KARJALASSA.

YHTEYSTIEDOT

LISÄÄ TAPAHTUMISTA NETISSÄ WWW.INFRA.FI/ TAPAHTUMAT

INFRAN YHTEYSTIEDOT

PIIRIYHDISTYKSET

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14 00130 Helsinki puh. 09 12 991 info@infra.fi etunimi.sukunimi@infra.fi

INFRA Häme Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 Katja Arvola on perhevapaalla.

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Taloushallinto Talouspäällikkö Maria Halmetoja puh. 050 375 1981 Laki- ja tes-asiat Lakiasianpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Tekniset asiat, työturvallisuus, koulutus ja osaaminen, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770 Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Kai Salmi puh. 0400 663 009 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Reino Pulli puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Johtaja Eija Ehrukainen puh. 050 412 0699 Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 Jäsen- ja konerekisteri Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

INFRA RY toivottaa iloista joulun odotusta.

4/2015

57

58

INFRA-LEHTI

4/2015

59

60

INFRA-LEHTI

4/2015

61

62

INFRA-LEHTI

4/2015

63

64

INFRA-LEHTI

500 € VAI 5 000 € – MITÄ HALUAISIT MAKSAA? Ennakoiva infran kunnossapito on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin pikkukorjausten panttaaminen. Älä säästä väärässä paikassa, korjaa vaurio ajoissa! www.infrakuntoon.fi

4/2015

65

66

INFRA-LEHTI

4/2015

67

68

INFRA-LEHTI